Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi"

Transkriptio

1 Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus Lapin liitto

2 Mittaus- ja analysointilaitteiden sekä muiden elektronisten laitteiden valmistus Toimialaraportti Jorma Höykinpuro 7/2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2011 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Höykinpuro Jorma Toimialapäällikkö Pohjanmaan ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Mittaus- ja analysointilaitteiden sekä muiden elektronisten laitteiden valmistus Tiivistelmä Raportti käsittelee tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen toimialan (TOL 26) sisällä tarkemmin muita toimialoja paitsi viestintälaitteiden valmistusta (TOL 263), joka sekin tulee mukaan toimialojen eri vertailutiedoissa. Toimialasta käytetään tässä raportissa pitkän toimialanimen vuoksi jatkossa nimeä elektroniikkateollisuus. Elektroniikkateollisuudessa on kaikkiaan 563 yritystä ja 649 toimipaikkaa. Vuonna 2009 henkilöstöä toimipaikoissa oli henkilöä. Samana vuonna liikevaihto oli miljoonaa euroa. Yli 70 % henkilöstöstä ja 94 % liikevaihdosta on viestintälaitteiden valmistuksen eli Nokian toimialalla. Alueellisesti yritykset keskittyvät Uudenmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskusten alueille. Elektroniikkateollisuuden henkilöstö on muuta teollisuutta nuorempaa, sillä ala on nuori teollisuudenala ja uutta henkilöstöä on palkattu enimmäkseen pitkän ammatillisen koulutuksen jälkeen. Ikääntymisestä johtuva työvoiman poistuma on siten pienempää kuin muilla teollisuudenaloilla. Alan henkilöstö Aasian maissa on kasvanut voimakkaasti, Suomessa se on vähitellen vähenemässä. Yritykset panostavat entistä enemmän palvelutoimintoihin. Tilauskannat ovat normaalia heikommalla tasolla. Uusien tilausten määrät ovat alkaneet laskea. Elektroniikan eri toimialojen välillä ja toimialan sisälläkin esiintyy voimakasta hajontaa - toisilla menee paremmin. Vienti on alemmalla tasolla kuin vuosi sitten Tärkeimpiä vientimaita ovat USA, Venäjä, Saksa, Alankomaat ja Kiina, joilla USA:ta lukuun ottamatta on talouskasvu on ollut kohtalaista. Tätä kirjoitettaessa EU-maiden tilanne on Kreikan velkakriisin takia erittäin epäselvässä tilanteessa. Investoinnit elektroniikkateollisuudessa ovat lisääntyneet peräti 126 %. Erityisesti investoinnit ovat lisääntyneet viestintälaitteiden valmistuksessa. Vaikka ulkomaisia investointeja Suomeen tulee yleisesti ottaen vähän, ruotsalaiset kuitenkin investoivat Suomeen, yli 52 % kaikista investoinneista. Toiseksi suurin (15,3 %) investoija on Alankomaat. Amerikkalaisten ja kiinalaisten investoinnit Suomeen ovat minimaalisia. Vuonna 2011 keskimääräinen liikevaihto kasvoi elektroniikkateollisuudessa kaikissa yritysten kokoluokissa. Vuoden 2011 huhtikuuhun mennessä liikevaihdon luvut näyttivät mittaus- ja analysointilaitteiden osalta hyviltä. Samoin oli nk. puhtaan teknologian yrityksissä, joissa oli mukana sekä elektroniikan että sähkölaitteiden valmistuksen yrityksiä. Vuonna 2010 tilinpäätöksessä käyttökate kasvoi voimakkaasti viestintälaitteiden osalta. Nettotulos mediaanilukuna elektroniikkateollisuudessa oli vähän parempi kuin koko teollisuudessa, keskiarvo on kuitenkin heikompi. Omavaraisuusaste elektroniikkateollisuudessa oli melko hyvä. Parasta se oli komponenttien ja piirilevyjen valmistuksessa. Viimeisen parin vuoden aikana elektroniikka-alan yritykset ovat kasvaneet melko hyvin. Kasvuyrityksiä oli 64 % ja voimakkaan yli 15 %:n kasvun yrityksiä oli 15 %. Kasvava ilmiö on palvelujen yhdistäminen tuotteiden vientiin. Maailmalla panostetaan voimakkaasti puhtaamman energian käyttöön, energian säästämiseen sekä luonnon ja ympäristön suojelemiseen. Ne ovat kaikkialla kehittämisen kohteena. Suomi voi olla siinä kehitystyössä vahvoilla. TEM:n yhdyshenkilö: Tieto-osasto/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, s-posti: esa.tikkanen(at)tem.fi, puh ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Jorma Höykinpuro, s-posti: jorma.hoykinpuro(at)ely-keskus.fi, puh Asiasanat elektroniikka, mittaus- ja analysointilaitteet ISSN Kokonaissivumäärä 55 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon / HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) Författare Höykinpuro Jorma Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Österbotten Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Tillverkning av mät- och analysinstrument och andra elektroniska instrumento Referat Rapporten behandlar närmare branscherna inom gruppen tillverkning av datorer, elektronikvaror och optik (TOL 26), utom tillverkning av kommunikationsutrustning (TOL 263), som också ingår i olika jämförelseuppgifter för branscherna. På grund av det långa namnet kallas branschen i denna rapport i fortsättningen elektronikindustrin. Inom elektronikindustrin finns sammanlagt 563 företag och 649 verksamhetsställen. År 2009 fanns det anställda på verksamhetsställena. Samma år var omsättningen miljoner euro. Över 70 % av de anställda och 94 % av omsättningen hänför sig till branschen tillverkning av kommunikationsutrustning, dvs. Nokias bransch. Geografiskt är företagen koncentrerade till områdena för närings-, trafik- och miljöcentralerna i Nyland, Norra Österbotten, Egentliga Finland och Birkaland. Personalens åldersstruktur i elektronikindustrin är yngre än i den övriga industrin, eftersom branschen är en ung industribransch och ny personal för det mesta har anställts efter en lång yrkesutbildning. Arbetskraftens avgång på grund av åldersstrukturen är därför mindre än i andra industribranscher. Personalen i Asien har ökat kraftigt, i Finland minskar den småningom. Företagen satsar allt mer på servicefunktionerna. Orderstockarna är svagare än normalt. Antalet nya beställningar har börjat sjunka. Mellan de olika elektronikbranscherna och också inom branschen är variationen stor för en del går det bättre. Exporten är på en lägre nivå än för ett år sedan. De viktigaste exportländerna är USA, Ryssland, Tyskland, Nederländerna och Kina. Med undantag av USA har den ekonomiska tillväxten varit hyfsad i dessa länder. I skrivande stund är EU-ländernas situation på grund av skuldkrisen i Grekland mycket oklar. Investeringarna inom elektronikindustrin har ökat med hela 126 %. Speciellt har investeringarna ökat i tillverkningen av kommunikationsutrustning. De utländska investeringarna i Finland är få. Svenskarna investerar helt klart i Finland, de står för över 52 % av alla investeringar. Den näst största investeraren (15,3 %) är Nederländerna. Amerikanarnas och kinesernas investeringar i Finland är minimala. År 2011 ökade den genomsnittliga omsättningen i företag av alla storleksklasser inom elektronikindustrin. Fram till april 2011 såg siffrorna för mät- och analysinstrumenten bra ut. Det gjorde de också för de s.k. ren teknik-företagen, i vilka ingick företag inom såväl elektroniktillverkning som tillverkning av elapparatur. I bokslutet för 2010 ökade driftsbidraget kraftigt i fråga om kommunikationsutrustning. Nettoresultatet som medianvärde var i elektronikindustrin litet bättre än i hela industrin, medelvärdet var dock svagare. Soliditeten var rätt god inom elektronikindustrin. Bäst var den i tillverkningen av komponenter och kretskort. Under de senaste två-tre åren har företagen inom elektronikbranschen vuxit rätt bra. Tillväxtföretagen utgjorde 64 % och företagen med kraftig tillväxt på över 15 % utgjorde 15 %. Växande delområden är tjänster som kopplas till varuexport. Ute i världen satsas det kraftigt på användning av renare energi, energisparande och skydd av natur och miljö. Dessa områden är överallt föremål för utveckling. Finland kan ligga bra till i det utvecklingsarbetet. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Avdelningen för kunskapshantering/branschtjänst/esa Tikkanen, e-post: tfn Branschchef: Jorma Höykinpuro, e-post tfn Nyckelord elektronik, mät- och analysinstrument ISSN Sidoantal 55 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

5 Sisällys Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Suurimmat yritykset Henkilöstö Työllisten työvoiman määrä Työllisten ikärakenne Työllisten määrän arvioitu kehitys Työmarkkinoilta poistuminen Kotimainen ja ulkomainen henkilöstö Työvoiman kohtaanto Yrityskannan muutokset Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yrityskaupat Konkurssit Markkinoiden rakenne ja kehitys Tilauskanta Uudet tilaukset Myynti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Investoinnit ja kapasiteettitilanne Kotimaiset investoinnit Ulkomaiset investoinnit Kapasiteetti Taloudellinen tila Liikevaihto Taloudellisia tunnuslukuja Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

6 9.3 Keskeiset kehittämistarpeet Osaamistarpeet ja koulutuksen kehittäminen Tulevaisuudennäkymät Kasvaneet yritykset Kasvavat osa-alueet Suhdanneodotukset Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Julkinen rahoitus ELY-keskusten yritystuet Tekes-rahoitus Maaseuturahoituksen yritystuet Työllistämistuet Finnvera Lähteet TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

7 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan tavoitteena on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, luonnonkiviteollisuus ja kaivosala, bioenergia, matkailu, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun Internet-sivuilta osoitteessa: Toimialaraportin keskeiset tiedot päivittyvät Toimiala Online-kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Tavoitteena on, että toimialaraportit yhdessä Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset julkaisun kanssa muodostavat kattavan peruspaketin, joka osaltaan tukee päätöksentekoa eri alojen kehittämisessä, eri tahojen yrityshankkeiden suunnittelussa ja hankkeiden käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus muodostaa kaksi päätoimialaa, toimialaluokituksen mukaisilla nimillä: TOL 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus ja TOL 27 Sähkölaitteiden valmistus, josta viimeksi mainitusta julkaistiin raportti vuosi sitten. Nyt julkaistava raportti käsittää toimialaluokasta TOL 26 lähinnä mittaus- ja analysointilaitteiden valmistuksen, mutta myös toimialan muita alaluokkia tarkastellaan. Luokituksen pitkien nimien takia koko toimialasta käytetään tässä raportissa elektroniikkateollisuuden nimeä. Elektroniikkateollisuuden toimialaa hallitsee Nokian toimiala viestintälaitteiden valmistus (TOL 263), joka on jätetty tässä vähemmälle käsittelylle. Elektroniikkateollisuus on kokenut parin viimeisen vuoden aikana voimakkaita rakenteellisia muutoksia. Tuotantoa on siirtynyt tytäryrityksiin Aasian maihin. Vuonna 2004 sähkö- ja elektroniikkateollisuuden työvoima ulkomailla tuli suuremmaksi kuin kotimaassa. Sen jälkeen ulkomainen henkilöstö on kasvanut voimakkaasti, kun henkilöstö kotimaassa on alkanut vähitellen hiipua. Yritysten vienti Suomesta alkaa olla yhä enenevässä määrin palveluja, joillakin yrityksillä jopa valtaosa. Palvelut sisältävät ETLA:n tutkimuksen mukaan mm. pääkonttoritoimintoja, logistiikkaa, rahoitusta, t&k-palveluja, asennuksia ja huoltoa. Suomessa henkilöstön toiminta keskittyy yhä enemmän tekniseen osaamiseen, innovaatioihin ja tutkimukseen ja kehittämiseen. Raporttia kirjoitettaessa Euroopassa Kreikan taloustilanne on yhä ratkaisematta. Myös USA:n tilanne on vaiheessa. Nämä aiheuttavat epävarmuutta talouden kehityksessä ja ennusteissa, kysynnässä ja rahoitusmarkkinoilla. Uusia tilauksia tulee varovaisesti. Tilauskannat ovat pienentyneet. Teknologia-alan yritykset kuvaavat suhdannetilannetta keskimääräistä heikommaksi. Lähiaikoina tilanteen ei uskota paranevan. Vaasassa 3. marraskuuta 2011 Jorma Höykinpuro Toimialapäällikkö TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

8 1 Toimialan määrittely ja sisältö Tämä raportti käsitelee elektroniikkateollisuuden valmistusta sen eri toimialoilla. Raporttiin liittyvät seuraavat toimialat TOL-luokituksen kolmen numeron tarkkuudella: 261 Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistus 262 Tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden valmistus 264 Viihde-elektroniikan valmistus 265 Mittaus-, testaus- ja navigointilaitteiden valmistus 266 Säteilylaitteiden sekä elektronisten lääkintälaitteiden valmistus 267 Optisten instrumenttien ja valokuvausvälineiden valmistus 268 Tallennevälineiden valmistus Joiltakin osin, kun tarkempaa tietoa ei ole saatavilla, tuloksia tarkastellaan TOL-luokituksen kahden numeron tarkkuudella eli 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus. Koko toimialasta käytän tekstissä nimeä elektroniikkateollisuus. Toimialalla korostuu Nokian toimiala Viestintälaitteiden valmistus (TOL 263), joka raportin tarkastelusta jätetään vähemmälle käsittelylle. Raportissa sivutaan liikevaihdon ja kasvutekijöiden osalta koko toimialan osalta nk. puhtaan teknologian yrityksiä, joista mukana on 50. Nämä yritykset osallistuvat valtakunnassa erilaisiin puhtaan energian tuotteita kehittäviin tai energiaa säästäviin teknologiahankkeisiin. Henkilöstöä näissä yrityksissä on noin Yrityksistä 27 on elektronisten laitteiden ja 26 sähkölaitteiden valmistuksen toimialalta. 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

9 2 Toimialan rakenne 2.1 Yritykset ja toimipaikat Toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon jakaantuminen Vuonna 2009 elektroniikkateollisuudessa oli Suomessa 563 yritystä. Se on 0,2 % kaikista yrityksistä ja 2.5 % teollisuuden yrityksistä. Yritysten määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta 30:llä eli -5,1 %. Vastaava muutos kaikissa yrityksissä oli -0,1 % ja teollisuudessa -3,5 %. Vuonna 2008 alkanut taantuma vaikutti voimakkaasti elektroniikkateollisuuden toimialalla. Koko toimialan luvuissa näkyy Nokian ja muidenkin isojen yritysten tuotannon siirtymistä halvemman kustannusten maihin, mikä on aiheuttanut joillekin kotimaisille sopimusvalmistajille suuria vaikeuksia. Eniten toimipaikkoja oli mittaus- ja analysointilaitteiden valmistuksen (239), elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistuksen (175) sekä viestintälaitteiden valmistuksen (95) toimialoilla. Henkilöstöä oli eniten viestintävälineiden valmistuksen (25670), mittausja analysointilaitteiden (4966) sekä elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistuksen (2319) toimialoilla. Nokian liikevaihto oli 93,5 % koko elektroniikkateollisuuden liikevaihdosta. Seuraavaksi suurinta se oli mittaus- ja analysointilaitteiden ja säteilylaitteiden sekä elektronisten lääkintä- ja terapialaitteiden valmistuksen toimialoilla. Optisten instrumenttien ja valokuvausvälineiden valmistuksen sekä tallennevälineiden toimipaikkojen määrä ja liikevaihto ovat melko vaatimattomat. Useimmissa toimialojen tarkasteluissa ne jätetäänkin huomioimatta tietosuojasyistä. Taulukko 1. Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen toimialat, toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon jakaantuminen vuonna 2009 Toimialan nimi (toimialakoodi) Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto 1000 v Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistus (TOL261) Tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden valmistus (TOL262) Viestintälaitteiden valmistus (TOL263) Viihde-elektroniikan valmistus (TOL264) ,6 Mittaus-, testaus- ja navigointilaitteiden valmistus (TOL265) ,6 Säteilylaitteiden sekä elektronisten lääkintä ja terapialaitteiden valmistus (TOL266) Optisten instrumenttien ja valokuvausvälineiden valmistus ,7 (TOL267) Tallennevälineiden valmistus (TOL267) 3 3 0,1 Koko toimiala (TOL26) Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritysrekisteri TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

10 2.1.2 Toimipaikat kokoluokittain Yrityksen koon mukaan yli 250 henkilön suuria yrityksiä on eniten viestintälaitteiden valmistuksen (16,8 %), säteily- ja elektronisten lääkintälaitteiden valmistuksen (10,7 %), mittaus- ja analysointilaitteiden valmistuksen (2,1 %) ja elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistuksen (0,6 %) toimialoilla (kuvio 1). Tietokoneiden valmistuksen toimialalla yritykset ovat tavallisemmin pieniä (86,6 %) alle 10 henkilön yksiköitä kuin keskimärin teollisuudessa (80,3 %), elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistuksen (79,4 %) toimialalla ne ovat jokseenkin yhtä suuria kuin teollisuudessa yleensä. Muilla elektroniikkateollisuuden toimialoilla toimipaikkojen koko on muuta teollisuutta suurempi. Kuvio 1. Toimipaikat kokoluokittain % kaikista v. 2009, koko teollisuus ja elektroniikkateollisuus 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 0,8 0,6 4,5 6,3 14,4 13,7 80,3 79,4 Teollisuus (25006) Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valm. (175) 13,4 86,6 Tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden valm. (67) 16,8 12,6 22,1 48,4 Suurimpien yritysten henkilöstö ja toimipaikat, joissa on elektroniikkateollisuutta, sijaitsivat vuonna 2009 eri ELY-keskusten alueilla seuraavasti (taulukko 2). Koko elektroniikkateollisuuden toimiala painottuu selvästi viiden ELY-keskuksen alueelle: Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. Uudellamaalla on yli 43 % henkilöstöstä, Pohjois-Pohjanmaalla 20 %, Varsinais-Suomessa 16,5 % ja Pirkanmaalla 13 %. Liikevaihdosta 70 % syntyi Uudellamaalla, 10 % Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais- Suomessa ja 8 % Pirkanmaalla. Viestintälaitteiden valmistus (95) 2,1 6,7 21,8 69,5 Mittaus-, testausja navigointiväl. ja -laitteiden valm. (239) alle 10 henkilöä henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä 10,7 10,7 25,0 53,6 Säteilylaitteiden sekä elektronisten lääkintäl. valm. (28) Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritysrekisteri Toimialan alueellinen jakaantuminen 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

11 Taulukko 2. Elektroniikkateollisuuden (TOL26), toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto ELY-keskuksittain vuonna 2009 liikevaihdon mukaisessa järjestyksessä ELY Toimipaikkoja Henkilöstö % kaikista Liikevaihto (M euroa) % kaikista Uusimaa , ,7 70,4 Pohjois-Pohjanmaa , ,4 10,3 Varsinais-Suomi , ,4 10,0 Pirkanmaa , ,0 7,5 Keski-Suomi ,1 274,4 0,9 Kainuu ,7 75,4 0,2 Pohjois-Karjala ,6 44,2 0,1 Pohjois-Savo ,1 34,9 0,1 Pohjanmaa ,5 30,9 0,1 Etelä-Savo ,5 26,1 0,1 Häme ,4 20,8 0,1 Satakunta ,1 13,4 0,0 Kaakkois-Suomi ,2 11,6 0,0 Etelä-Pohjanmaa ,2 8,0 0,0 Lappi ,0 2,8 0,0 Ahvenanmaa ,1 2,2 0,0 Koko maa ,4 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritysrekisteri Seuraavassa taulukossa (taulukko 3) tarkastellaan, miten elektroniikkateollisuuden eri toimialojen toimipaikat esiintyvät alueittain. Useimmilla toimialoilla Uusimaa on ykkösenä. Poikkeuksiakin on. Pohjois-Pohjanmaalla tehdään eniten elektronisia komponentteja ja piirilevyjä. Keski-Suomi on vahvin viihde-elektroniikan valmistuksessa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

12 Taulukko 3. Elektroniikkateollisuuden eri toimialojen toimipaikkojen jakaantuminen eräillä ELY-keskusalueilla 2009 ELY-keskus Toimipaikkoja Henkilöstö % kaikista Liikevaihto M % kaikista Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistus Pohjois-Pohjanmaa ,7 101,2 30,8 Pirkanmaa ,1 60,5 18,4 Uusimaa ,0 50,6 15,4 Pohjanmaa ,5 189,4 5,8 Keski-Suomi ,5 15,0 4,6 Koko maa ,0 Tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden valmistus Uusimaa ,7 38,5 51,2 Varsinais-Suomi ,3 12,0 15,9 Kainuu ,2 5,2 7,0 Pirkanmaa ,1 2,8 3,7 Häme 3 3 1,0 0,7 1,0 Koko maa ,2 Viestintälaitteiden valmistus Uusimaa , ,5 71,0 Varsinais-Suomi , ,3 10,5 Pohjois-Pohjanmaa , ,5 10,2 Pirkanmaa , ,0 7,7 Keski-Suomi ,0 174,9 0,6 Koko maa ,5 Viihde-elektroniikan valmistus Keski-Suomi ,3 3,3 17,8 Uusimaa ,8 3,1 16,6 Varsinais-Suomi 3 5 3,4 0,5 2,7 Koko maa ,6 Mittaus-, testaus- ja navigointilaitteiden ja -välineiden valmistus Uusimaa ,1 636,1 61,0 Pohjois-Pohjanmaa ,7 118,8 11,4 Keski-Suomi ,0 76,2 7,3 Pohjois-Karjala ,8 403,4 3,9 Varsinais-Suomi ,4 35,5 3,4 Koko maa ,4 Säteilylaitteiden sekä elektronisten lääkintä- ja terapialaitteiden valmistus Uusimaa Uusimaa ,8 499,1 96,0 Pohjois-Pohjanmaa ,5 9,3 1,8 Pohjois-Savo ,7 4,4 0,9 Koko maa ,6 Optisten instrumenttien ja valokuvausvälineiden valmistus Uusimaa ,5 1,7 36,7 Koko maa ,7 Tallennevälineiden valmistus Koko maa 3 3 0,2 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritysrekisteri 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

13 1.2 Suurimmat yritykset Useimmat toimialan suurimmat yritykset ovat kasvattaneet liikevaihtoaan vuonna 2010 taantumatilanteesta huolimatta. Nokian liikevaihto kasvoi 4 %. Nettotuloskin oli 2 % plussan puolella. Julkisuus onkin ryöpyttänyt Nokiaa kohtuuttomasti. Vain yrityksissä ABB, Elcoteq ja Vaasa Engineering liikevaihto on laskenut. Elektroniikan sopimusvalmistaja Elcoteqin liikevaihto supistui 29 % ja nettotulos pieneni 4 %. Se hakeutui lokakuussa konkurssiin. Elcoteqille ei löytynyt ratkaisua, joka olisi kelvannut sen lainoittajille. Eniten liikevaihto on kasvanut vaasalaisessa The Switch Engineering (62 %) sekä vantaalaisissa Okmetic ja VTI Technologies yrityksissä. Nettotulos useimmissa yrityksissä oli positiivinen. Taulukko 4. Koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden liikevaihdoltaan suurimmat yritykset koko maassa v Yrityksen nimi Toimiala Pääkonttori Liikevaihto 2010, M Liikevaihdon muutos % Henkilöstö Nokia 263 Espoo ABB 271 Helsinki Elcoteq 261 Luxemburg Vacon 271 Vaasa Tellabs 263 Espoo Salcomp 279 Salo Vaisala 265 Helsinki Scanfil EMS Oy 263 Sievi 219, Elektrobit 262 Oulu Perkinelmer 265 Turku Polar Electro 265 Kempele The Switch Engingeering 271 Vaasa Kemppi 279 Lahti 95, Alstom Grid 261 Tampere Okmetic 261 Vantaa 80, VTI Techonologies 265 Vantaa 75, Vaasa Engineering 271 Vaasa 70, Efore 271 Espoo 69, Lähde: Talouselämä Yritysraportti, Suomen Asiakastieto Oy, YTJ sekä yritysten nettisivut. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

14 Seuraavassa taulukossa on toimialan suurimpia yrityksiä eri ELY-keskusten alueilla. Taulukko 5. Elektroniikkatuotteiden valmistus henkilöstöltään suurimmat yritykset eri ELY-keskusten alueilla ELY-keskus Suurimpia yrityksiä tai toimipaikkoja Kotipaikka Henkilöstö v Toimiala Uusimaa Nokia Oyj Nokia Siemens Networks Vaisala Oyj Tellabs Oy Espoo Espoo Vantaa Espoo Pohjois-Pohjanmaa Scanfil EMS Oy Polar Electro Oy PKC Electronics Sanmina-SCI EMS Pulse Finland Oy Sievi Kempele Raahe Haukipudas Kempele Varsinais-Suomi Teleste Oyj Laukamo Electromec Oy Satel Oy Trafomic Oy Turku Somero Salo Raisio Pirkanmaa ALSTOM Grid Oy Picotec Oy Satron Instruments Oy Dekati Oy Tampere Kangasala Tampere Tampere Keski-Suomi Landis+Gyr Oy Instrumenttitehdas Kytölä Oy Powernet Oy Jyväskylä Muurame Äänekoski Kainuu Evox Rifa Oy Incap Oyj, Vuokatti Sunit Oy Suomussalmi Kajaani Kajaani Pohjois-Karjala Jotwire Oy Valtimo Components Oyj Nanocomp Oy Ltd Joensuu Valtimo Joensuu Pohjois-Savo Genelec Oy RollTest Oy Medikro Oy Mega Elektroniikka Iisalmi Varkaus Kuopio Kuopio Pohjanmaa Crimppi Oy Beamex Oy Ab Scott Health & Safety Oy Vaasa Pietarsaari Vaasa Etelä-Savo Environics Oy Darekon-Elektro Ky Controll Express Finland Oy Mikkeli Savonranta Savonlinna Häme Lahti Precision Oy Spira Oy Hengityshoitokeskus Elprintta Oy Lahti Hämeenlinna Lahti Satakunta Enerpoint Comprog Electronics Oy Rauma Rauma Kaakkois-Suomi Aubox Oy Kotka Complex Storage Solutions Oy Kotka Kotka Etelä-Pohjanmaa Epec Oy BK-Automation Asko Kuoppala Seinäjoki Seinäjoki Lappi Astrock Oy Masser Oy Sodankylä Rovaniemi Lähde: Suomen Asiakastieto Oy, Yritysharava-haastattelut ja yritysten nettisivut 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

15 3 Henkilöstö 3.1 Työllisten työvoiman määrä Vuonna 2010 työllisiä oli Suomessa keskimäärin henkilöä. Kymmenen vuotta siiten sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa työskenteli liki henkilöä. Määrä laski vuoteen 2005 saakka, kunnes se parina seuraavana vuonna kasvoi. Vuoden 2007 jälkeen henkilöstön määrä alkoi jälleen laskea. Vuonna 2011 ETLA:n arvion mukaan sähköja elektroniikkateollisuudessa on henkilöstöä ETLA:n ennusteen mukaan alan työllisten määrä on vuonna 2015 noin henkilöä. Kuvio 2. Työlliset sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa ennakkotieto Sähkö- elektroniikkateollisuus Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/ja ETLA:n ennuste, työlliset 3.2 Työllisten ikärakenne Ikärakennetilasto on vuodelta Kaikkiin toimialoihin ja koko teollisuuteen verrattuna elektroniikkateollisuuden ikärakenne painottuu enemmän vuotiaiden ryhmään nuoria on vähemmän ja vanhempia on vähemmän. Töihin tullaan vähän vanhempana kuin muuhun teollisuuteen, koska alalla on tavallista pitempi koulutus. Toisaalta vanhempia ryhmiä on vähemmän, koska toimiala on kehittynyt etenkin viimeisten vuosikymmenien aikana. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

16 Kuvio 3. Työssäkäyvät iän mukaan teollisuudessa, elektroniikkateollisuudessa sekä mittauslaitteiden valmistuksen toimialalla vuonna ,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, C Teollisuus 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 265 Mittaus-, testaus- ja navigointivälineiden ja -laitteiden valmistus Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online, Alueella työssä käynti-tilasto Keski-ikä kaikilla toimialoilla oli vuonna ,9 vuotta. Pari vuotta aikaisemmin se oli 41,5. Koko teollisuudessa keski-ikä oli 42,3 ja vuonna ,2. Elektroniikkateollisuudessa keski-ikä oli 39,5 %. Siinä ikärakenne on kahdessa vuodessa vanhentunut 1,1 vuodella. Se merkitsee, että uutta nuorta väkeä elektroniikkateollisuuteen on otettu vähemmän kuin muille toimialoille keskimäärin. Mittaus- ja analysointilaitteiden toimialalla keskiikä oli 40,4 vuotta. 3.3 Työllisten määrän arvioitu kehitys Kokonaisuudessaan työllisten määrä on Suomessa edelleen suurempi kuin vuonna Teollisuudessa työllisten määrä laski alle vuoden 2005 tason vuoden 2009 alussa. Elektroniikkateollisuudessa työllisten määrä kasvoi muita aloja enemmän vuosina Vuoden 2008 lopulla tapahtui käänne. Alan työllisten määrä on viimeaikaisessa taantumassa laskenut samaan tahtiin kuin teollisuudessa keskimäärin. Alan työllisten määrä on vuoden 2011 alussa noin 7 prosenttia pienempi kuin vuonna Työllisyys tulee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen pitkän aikavälin ennusteiden mukaan lähivuosina laskemaan hieman mutta palaa myöhemmin vuoden 2009 tasolle. Ennusteen mukaan työvoimasta saattaa tulla tulevaisuudessa pula, mikä johtaa kilpailuun työvoimasta ja työvoimakustannusten kasvuun. Sähkökoneiden ja laitteiden valmistuksessa työllisten määrän ennustetaan kasvavan vielä lähivuosina, mutta sitten alan työllisyys kääntyy selvään laskuun. Vuoteen 2025 mentäessä työllisten määrä sähkökoneiden ja laitteiden valmistuksessa olisi ennusteen mukaan yli 60 prosenttia pienempi kuin vuonna TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

17 Radio, tv- ja tietoliikennevälineiden valmistuksessa työllisten määrän ennustetaan myös kasvavan lähivuosina, mutta sitten näidenkin alojen työllisyys kääntyy laskuun. Vuoteen 2025 mentäessä työllisten määrä radio, tv- ja tietoliikennevälineiden valmistuksessa olisi noin 45 prosenttia pienempi kuin vuonna Työmarkkinoilta poistuminen Poistumisennusteissa poistumislajeja ovat vanhuuseläkkeelle siirtyminen, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus. Oletuksena laskelmissa on se, että jokainen työllinen pysyy toimialallaan siihen asti kunnes jää eläkkeelle tai kuolee. Toimialalta toiselle siirtymiä tai muita työelämän virtoja ei ennusteissa käsitellä. Ennusteen mukaan työmarkkinoilta poistuu vuoteen 2015 mennessä Suomessa noin 23 prosenttia siitä työvoimasta, joka on ollut työllisenä vuonna Edelleen vuosina työvoimasta poistuu noin 24 prosenttia siitä työvoimasta, joka on ollut työllisenä vuonna Sähköteknisten tuotteiden valmistuksen alalla poistumaosuudet ovat selvästi keskimääräistä pienemmät. ELY-keskuksissa vuonna 2011 suoritetussa Yritysharavahaastattelussa elektroniikkateollisuuden yritykset arvioivat, että eläkkeelle poistuu henkilöstöä ensimmäisen vuoden aikana 0,5 %, yhden kahden vuoden kuluttua 0,7 % ja kolmen viiden vuoden kuluttua 2,2 % eli yhteensä 3,4 %. Sukupolven tai omistajan vaihdos PK-yritysbarometrin 2/2011 mukaan elektroniikkateollisuuden yrittäjistä 4,7 % ilmoitti omistajan vaihdoksista kahden vuoden sisällä. Viiden vuoden sisällä ilmoitettiin tapahtuvan kaikkiaan 10,9 % omistajanvaihdosta. Yritysharavassa yrittäjävaihdoksia elektroniikkateollisuudessa ilmoitettiin enemmän: kolmen vuoden aikana tapahtuisi 51 sukupolven tai omistajan vaihdosta eli yhteensä 19,1 %. Kuvio 4. Odotettavissa oleva sukupolven tai omistajan vaihdos Ei 83,7% (108) Kyllä, seuraavien 12 kuukauden kuluessa 1,6% (2) Kyllä, 1-2 vuoden sisällä 3,1% (4) Kyllä, 3-5 vuoden sisällä 6,2% (8) Kyllä, myöhemmin kuin 5 vuoden kuluessa 1,6% (2) Ei osaa sanoa 3,9% (5) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lähde: PK-yritysbarometri 2/2011, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

18 3.5 Kotimainen ja ulkomainen henkilöstö Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstöä oli Suomessa 2011 kesäkuussa noin Vähennystä edelliseen vuoteen on 4000 henkilöä. Enimmillään toimiala työllisti suomalaisia vuosina ja 2008, jolloin henkilöstöä oli Tytäryrityksissä ulkomailla henkilöstöä oli noin Kasvua edellisestä vuodesta on noin henkilöä. Vuonna 2004 ulkomaisen henkilöstön määrä nousi suurammaksi kuin henkilöstön määrä kotimaassa. Henkilöstömäärä on kasvanut sekä kotimaassa että ulkomailla vuosien välisenä aikana, mutta ulkomainen henkilöstö on kasvanut jyrkemmin. Sen jälkeen kotimaan henkilöstö on alkanut vähetä. Ulkomailla olevissa tytäryhtiöissäkin henkilöstö laski vähän vuoden 2009 aikana. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö Personnel in the Electronics and Electrotechnical industry Kuvio 5. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö ja 2011 ennuste (30.6) Henkilöstö Suomessa / Personnel in Finland Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla / Personnel in subsidiaries abroad Lähde: Teknologiateollisuus Lähde ry, / source: Tilastokeskus, Tilastokeskus, Teknologiateollisuus Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu ry:n henkilöstötiedustelu / Statistics / statistics Finland. Finland, The Federation of Finnish Technology industries labour force survey R:\työvoima\jpty02cf.ppt /mp Eniten ulkomaista henkilöstöä tytäryrityksissä vuonna 2010 oli Aasiassa ja Oseaniassa, liki henkilöä. Niillä alueilla henkilöstö on myös kasvanut ripeimmin. Ulkomaista henkilöstöä oli Länsi-Euroopassa noin , mikä on noin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Latinalaisessa Amerikassa henkilöstöä oli runsaat ja vähennystä noin 2000 henkilöä. Keski- ja Itä-Euroopassa henkilöstö on vähentynyt 5 000:lla noin henkilöön, Pohjois-Amerikassa :sta noin 9000:een henkilöön ja Lähi-Idässä ja Afrikassa henkilöstä noin henkilöön. 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

19 3.6 Työvoiman kohtaanto Työ- ja elinkeinoministeriön eräs tavoite on saada rekrytointiongelmat vähenemään (mahdollisimman pieniksi). Tavoitteiden toteutumista seurataan haastattelemalla työnantajia neljännesvuosittain. Lukuun vaikuttavat nousu- ja laskusuhdanteet. Vuonna 2010, kun tavoite asetettiin, tilanne näytti hyvältä. Toteuma oli 26 % ja tavoitteeksi vuodelle 2011 asetettiin 24 %. Heikentynyt työvoiman kysyntä näkyi jo alkuvuodesta. Ensimmäisen vuosineljänneksen toteuma oli 31 % ja toisen 32 %. TE-toimistoissa laaditaan kolmannesvuosittain ammattibarometri. Ammattibarometri on uusi työkalu. Se laadittiin syyskuun 2011 lopussa. Suomen kaikki TE-toimistot arvioivat samoja eniten esiintyviä ammatteja. Tilannetta tarkastellaan työnhakijoiden ja työpaikkojen tarjonnan perusteella arviointihetkellä ja lähikuukausien aikana. Se perustuu TE-toimistojen asiantuntemukseen paikallisista työmarkkinoista. Arvoitavina eri ammattiryhmissä on lyhyen aikavälin kysyntä ja työvoiman saatavuus. Sähkö- ja elektroniikka-alalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: sähköasentajat, sähkökoneenasentajat, tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajat, linja-asentajat sekä sähkö-, elektroniikka- ja teleteknisten laitteiden kokoojat. Lisäksi alan ammatteja ovat sähkötekniikan insinöörit ja teknikot, elektroniikka-, automaatio- ym. insinöörit ja teknikot Arvioinneista voi tehdä seuraavia elektroniikkateollisuuteen liittyviä huomioita eri ELY-keskusten alueella. Syyskuussa 2011 tilanne näytti seuraavalta: Sähköasentajista oli pulaa Kainuun ja Uudenmaan alueilla. Muualla tilanne oli tasapainossa Sähkökoneenasentajat tilanne on tasapainossa koko maassa Tieto- ja elektroniikka-asentajia on erityisesti Etelä- ja Itä-Suomessa liikaa Linja-asentajista on lievää pulaa Etelä-Pohjanmaalla muualla maassa tilanne on tasapainossa Sähkö- ja elektroniikka- ja teleteknisten laitteiden kokoojia on paljon liikaa Varsinais- Suomessa ja liikaa Uudellamaalla, Hämeessä, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa Sähkötekniikan insinööreistä oli pulaa ainoastaan Kainuun ELY-keskuksen alueella. Useimmilla alueilla tilanne oli tasapainossa. Liikaa hakijoita oli Pohjois- Savossa ja Pohjois-Karjalassa Elektroniikka- ja/sekä automaatioinsinöörejä oli lähes koko maassa liikaa tarjolla TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

20 4 Yrityskannan muutokset 4.1 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Vuoden 2010 aikana elektroniikkatuotteiden valmistuksessa aloitti 44 uutta yritystä ja 31 lopetti toimintansa. Aloittaneiden määrä on pienempi kuin parina aikaisempana vuonna. Toimialan sisällä eniten uusia yrityksiä syntyi mittaus- ja analysointilaitteiden valmistuksessa (14), komponenttien ja piirilevyjen valmistuksessa (13) sekä viihde-elektroniikan valmistuksessa (9). Viihde-elektroniikka onkin uusi kasvava toimiala, jossa kasvumuutos 24,3 % yrityskantaan nähden oli suuri. ELY-keskuksittain uusia yrityksiä syntyi eniten Uudenmaan (18), Kaakkois-Suomen (5) ja Pohjois-Pohjanmaan (3) alueilla. Yrityksiä lopetti eniten Uudenmaan (-9), Pirkanmaan (-4), Kaakkois-Suomen (-3) ja Keski-Suomen (-3) alueilla. Yritysten aloittamiseen ja lopettamiseen saattaa liittyä samoja yrityksiä esimerkiksi omistajan vaihdon takia. Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä aloitti 17 elektroniikka-alan yritystä eli viisi enemmän kuin edellisenä vuonna. Lopettaneista ei vielä tämän kirjoitusvaiheessa ole tietoa. 4.2 Yrityskaupat Talouselämä-lehti seuraa suurimpia liikevaihdoltaan yli puolen miljoonan euron yrityskauppoja. Vuonna 2010 sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa tehtiin 8 yrityskauppaa. Suurimpia niistä olivat: Trafotek Oy, tehoelektroniikkakomponenttien valmistaja Kaarinasta vaihtoi omistajaa. Se jakautui kahdeksi yritykseksi: Trafotek Oy ja Teknopower Oy. Trafotekin liikevaihto oli 54 miljoonaa euroa ja henkilöstöä oli 300 Ensto Oy osti ranskalaisen Novexia S.A.S-yrityksen, joka valmistaa sähköverkkotarvikkeita. Yrityksen liikevaihto oli 30 miljoonaa euroa ja henkilöstöä siinä oli 150 Cimcorp Oy osti kanadalaisen RMT Robotics Ltd tavarankäsittelyn automatisoinninyrityksen,. Yrityksen liikevaihto oli 15 miljoonaa euroa ja siinä oli henkilöstöä 53. Vuonna 2011 yrityskaupat ovat vilkastuneet, sillä toukokuuhun mennessä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa omistaja on muuttunut jo seitsemässä yrityksessä. Suurimpia niistä olivat: The Switch, tehomuokkaimien ja kestomagneettigeneraattoreiden valmistaja, kaupasta tehtiin esisopimus keväällä American Superconductor Corporation kanssa. Kauppa kaatui maaraskuussa amerikkalaisyhtiön rahoitusvaikeuksiin. Yrityksen liikevaihto oli 134 miljoonaa euroa ja henkilöstöä siinä oli 280. PKT Group Oyj osti johdinsarjojen valmistusta auto- ja työkoneteollisuuteen valmistavat Segu-yhtiöt. Yhtiöt toimivat Saksassa, Puolassa ja Ukrainassa. Yrityksen liikevaihto oli 38 miljoonaa euroa ja työntekijöitä oli TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Sector Purchasing Managers Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / 5 = no

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Tavaravienti Suomesta alueittain

Tavaravienti Suomesta alueittain Tavaravienti Suomesta alueittain 1 4.5.215 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta alueittain 2 4.5.215 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit. Osuudet liikevaihdosta

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa

Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa 1 13.8.215 Lähde: Macrobond Tuonti Kiinaan on vähentynyt laaja-alaisesti 2 3.11.215 Lähde: Macrobond Asuntorakentamisen kasvu

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Julkinen velka / bkt, Public debt / GDP, % e 12e. Kreikka/Greece. Italia/Italy.

Julkinen velka / bkt, Public debt / GDP, % e 12e. Kreikka/Greece. Italia/Italy. Julkinen velka kasvaa ennätysvauhtia, Suomessa saavutetaan pian 199-luvun korkein taso Public Debt Increasing at Record Speed, Finland Soon Back at 199s Peak Level Julkinen velka / bkt, Public debt / GDP,

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti 6.6.216 Lähde: Macrobond Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä 6.6.216 Lähde: Macrobond, Eurostat Suomen tavaravienti

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015 Russia Brazil Rest of Eastern Europe Mexico Rest of Latin Am. Middle East and Africa Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 215 GDP growth in 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 North America Average

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Maailmantalouden kasvuennusteet 2014 World Economic Growth Forecasts in 2014

Maailmantalouden kasvuennusteet 2014 World Economic Growth Forecasts in 2014 Maailmantalouden kasvuennusteet 214 World Economic Growth Forecasts in 214 1 BKT:n kasvu 214 / GDP growth in 214, % 9 8 Kiina China 7 6 5 4 3 2 1 Pohjois-Amerikka North America Kasvu keskimäärin / Average

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain:

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Alueittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi vuoden 2016 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kymmenellä ELY-alueella.

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 02.04.2009

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 02.04.2009 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 2.4.29 Asiantuntija Jukka Nieminen, Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 6 % Suomen

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Koko maa 0 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa +3 % Pirkanmaa +8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi +9 % Pohjois-Savo.

Koko maa 0 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa +3 % Pirkanmaa +8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi +9 % Pohjois-Savo. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden liikevaihto laskusuunnassa useilla alueilla Teknologiateollisuuden (elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus,

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden näkymiä. Juha Ylä-Jääski

Teknologiateollisuuden näkymiä. Juha Ylä-Jääski Teknologiateollisuuden näkymiä Juha Ylä-Jääski Teknologiateollisuuden päätoimialat Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Teknologiateollisuus Suurin teollisuudenala

Lisätiedot

Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/2012

Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/2012 rakennekatsaus I/212 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY / THE FEDERATION OF FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES METALLINJALOSTAJAT RY / ASSOCIATION OF FINNISH STEEL AND METAL PRODUCERS Postiosoite Käyntiosoite Puhelin

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015 KATSAUS 12.6.2015 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on touko - kesäkuun vaihteessa tehty arvio

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot