Näkemyksestä menestystä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkemyksestä menestystä"

Transkriptio

1 Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia

2 Sähkölaitteiden valmistus Toimialaraportti Jorma Höykinpuro 6/2012 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2012 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Toimialapäällikkö Jorma Höykinpuro Pohjanmaan ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Sähkölaitteiden valmistus Tiivistelmä Sähkölaitteiden valmistuksen toimialalla on yli 500 toimipaikkaa ja palveluksessaan liki henkilöä. Liikevaihdoltaan toiminta keskittyy Uudenmaan (46 %) ja Pohjanmaan (25 %) alueille. Liikevaihtoa vuonna 2010 oli miljoonaa euroa, joka on 221 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2012 huhtikuuhun mennessä yritysten liikevaihto oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Yritykset ovat suhteellisen vakavaraisia. Konkursseja on tapahtunut vähän. Työllisyystilanne alalla on pysynyt edellisen vuoden tasolla useimmissa ammattiryhmissä. Vain sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kokoojien ryhmässä työttömyys on selvästi kasvanut. Viennin osuus kaupasta on yli 80 prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vienti kasvoi elokuussa 23 prosenttia kauan jatkuneen vähenemisen jälkeen. Kovin suurta muutosta se ei aiheuttanut viennin keskiarvolukuihin, Elektroniikkateollisuudessa viennin trendi kääntyi vähän kasvusuuntaiseksi, mutta sähkölaitteiden valmistuksessa se on pysytellyt liki pari vuotta ennallaan. Vienti on lisääntynyt maihin, joissa euron arvo on laskenut suhteessa maan valuuttaan. Tärkein vientialue on Eurooppa. Tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Ruotsi, Venäjä, Kiina, USA ja Viro. Tuonnissa Saksa, Kiina ja Viro ovat tärkeimmät. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden uusien tilausten määrä heinä-syyskuussa on pudonnut peräti 43 prosenttia. Tarjouspyyntöjä yrityksille on tullut aikaisempaa niukemmin. Tilauskannan arvo syyskuun lopussa oli noin kolmanneksen pienempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Tilausten väheneminen kotimaassa johtuu paljon yritysten tuotantotoiminnan siirtymisestä halvemman tuotantokustannusten maihin. Lisäksi Euroopan rahoituskriisi vaikuttaa tilausten määrään. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa on toimialoista eniten t&k-toimintaa. Vuoden 2011 tutkimus- ja kehittämismenoista toimialan osuus oli 55 prosenttia. Suurin osa tutkimuksesta on kehittämistyötä. Lopputuotteittain tutkimukseen panostettiin etenkin tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistukseen. Siihen kuuluvat viestintälaitteet, viihde-elektroniikka sekä mittaus- ja navigointilaitteet. Seuraavaksi suurimpiin tutkimustuotteisiin kuuluivat sähkölaitteet sekä muut koneet ja laitteet. Liitteenä on Finpron kansainvälinen katsaus, josta ilmenee energiatehokkuuden parantamisen ja uusiutuvan energian käytön lisäämisen mahdollisuuksista Pohjoismaissa. Katsauksessa selvitetään EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteita ja toimintasuunnitelmia. Suomessa on liiketoimintamahdollisuuksia, koska täällä on eritysosaamista, esimerkkinä kaukolämpöosaaminen. TEM:n yhdyshenkilö: Tieto-osasto/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, s-posti: esa.tikkanen(at)tem.fi, puh ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Jorma Höykinpuro, s-posti: jorma.hoykinpuro(at)ely-keskus.fi, puh Asiasanat sähkölaitteiden valmistus ISSN Kokonaissivumäärä 5 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) /2012 Författare Branschchef Jorma Höykinpuro Närings-, trafik- och miljöcentralen i Österbotten Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Tillverkning av elapparatur Referat Branschen för tillverkning av elapparatur omfattar 500 verksamhetsställen och sysselsätter närmare personer. Enligt omsättningen är verksamheten koncentrerad till regionerna Nyland (46 %) och Österbotten (25 %) År 2010 var omsättningen miljoner euro, vilket är 221 miljoner mer än året innan. Fram till april 2012 var företagens omsättning på samma nivå som föregående år. Företagen är relativt solida. Konkurserna har varit få. Sysselsättningsläget inom branschen har hållits på samma nivå som året innan i de flesta yrkesgrupper. Endast inom gruppen hopsättare av el- och elektronikutrustning har arbetslösheten tydligt ökat. Exportens andel av handeln är över 80 procent. El- och elektronikindustrins export ökade i augusti med 23 procent efter en långvarig minskning. Någon stor förändring medförde detta inte i exportmedeltalen. Inom elektronikindustrin tog exporttrenden en liten vändning i tillväxtriktning, men i tillverkningen av elapparatur har trenden i nästan två år varit oförändrad. Exporten har ökat till länder där eurons värde har sjunkit i förhållande till landets valuta. Det viktigaste exportområdet är Europa. De viktigaste exportländerna är Tyskland, Sverige, Ryssland, Kina, USA och Estland. Inom importen är Tyskland, Kina och Estland viktigast. Antalet nya beställningar inom el- och elektronikindustrin under perioden juli september har sjunkit med hela 43 procent. Företagen har fått färre anbudsförfrågningar än tidigare. Orderstockens värde var i slutet av september cirka en tredjedel mindre än under motsvarande tid föregående år. Att beställningarna har minskat i hemlandet beror mycket på att företagens produktionsverksamhet har flyttats till länder där produktionskostnaderna är lägre. Dessutom påverkar den europeiska finanskrisen antalet beställningar. Bland de olika branscherna har el- och elektronikindustrin mest FoU-verksamhet. Branschens andel av forskningsoch utvecklingsutgifterna 2011 var 55 procent. Största delen av forskningen är utvecklingsarbete. Enligt slutprodukter satsades det framför allt på forskning i anslutning till tillverkning av datorer, elektronikvaror och optik. Till dessa hör kommunikationsutrustning, hemelektronik samt instrument för mätning och navigering. Till de näst största forskningsprodukterna hörde elapparatur samt övriga maskiner. Finpros internationella översikt bifogas. I den behandlas möjligheterna att förbättra energieffektiviteten och användningen av förnybar energi i Norden. I översikten redogörs för förpliktelserna och handlingsplanerna enligt EU:s klimat- och energipaket. Finland har affärsmöjligheter, eftersom vi här har specialkompetens, t.ex. kunskap om fjärrvärme. Kontaktperson vid ANM: Avdelningen för kunskapshantering/branschtjänst/esa Tikkanen, e-post: tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Jorma Höykinpuro, e-post: jorma.hoykinpuro(at)ely-keskus.fi, tfn Nyckelord Tillverkning av elapparatur ISSN Sidoantal 5 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

5 Sisältö Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Toimipaikat kokoluokittain Toimialan alueellinen jakaantuminen Yrityskannan muutokset Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yrityskaupat Henkilöstö Työllinen työvoima Työllisten ikärakenne Työllisen työvoiman kehitys Työvoiman kohtaanto Markkinoiden rakenne ja kehitys Uudet tilaukset ja tilauskanta Ulkomaan kauppa Tärkeimmät kauppakumppanit Tavaroiden vienti ELY-alueittain Talouden näkymät tärkeimmillä kauppakumppaneilla Valuuttavaihtelut ja vienti Tuotanto Investoinnit Kotimaiset investoinnit Ulkomaiset investoinnit Taloudellinen tila Liikevaihto Taloudellisia tunnuslukuja TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

6 9 Toimialan menestystekijät Menestystekijät Ongelmia Keskeiset kehittämistarpeet Osaaminen Tulevaisuudennäkymät Kansainvälistyminen Kasvun mahdollisuuksia Kasvaneet yritykset Suhdanneodotukset Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Lähteet Liitteet 1-7 Taloudelliset tunnusluvut eri toimialoilla Liite 8 Finpron kansainvälistymiskatsaus: Cleantech, energia ja Pohjoismaat TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

7 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan tavoitteena on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, luonnonkiviteollisuus ja kaivosala, bioenergia, matkailu, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun Internet-sivuilta osoitteesta: Toimialaraportin keskeiset tiedot päivittyvät Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa kyseisen raportin kohdalta. Tavoitteena on, että toimialaraportit yhdessä Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset -julkaisun kanssa muodostavat kattavan peruspaketin, joka tukee eri alojen kehittämisessä, yrityshankkeiden suunnittelussa sekä koulutuksen suuntaamisessa. Tämä raportti sisältää sähkölaitteiden valmistuksen seuraavat toimialat: sähkölaitteiden valmistus, sähkömoottoreiden, generaattorien, muuntajien sekä sähkönjakelu- ja valvontalaitteiden valmistus, paristojen ja akkujen valmistus, sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden valmistus, sähkölamppujen ja valaisimien valmistus, kodinkoneiden valmistus sekä muiden sähkölaitteiden valmistus. Raportissa on paneuduttu erityisesti toimialan rakenteeseen ja sen kehittymiseen, työvoimatilanteeseen, liikevaihdon kehittymiseen, markkinatilanteeseen ja vientiin. Uutena tarkasteluna on valuuttakurssien vaikutus vientiin. Liitteenä on Finpron kansainvälinen katsaus Cleantech, energia ja Pohjoismaat, josta kiitos Santtu Hulkkoselle ja Janne Hietaniemelle. Kiitos Maria Bondsdorffille tekstin oikoluvusta. Vaasassa 21. lokakuuta 2012 Jorma Höykinpuro toimialapäällikkö TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

8 1 Toimialan määrittely ja sisältö Tämä raportti osa työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelun julkaisuja ja kuuluu siinä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden toimialalle. Vuosi sitten julkaistiin mittaus- ja analysointilaitteiden sekä muiden elektronisten laitteiden valmistuksen raportti. Nyt on vuorossa sähkölaitteiden valmistuksen toimiala. Siitä käsitellään kaikki toimialat tarkemmalla luokituksella niiltä osin kuin se on mahdollista. Sähkölaitteiden valmistus sisältää seuraavia toimialat: 27 Sähkölaitteiden valmistus 271 Sähkömoottoreiden, generaattorien, muuntajien sekä sähkönjakelu- ja valvontalaitteiden valmistus 272 Paristojen ja akkujen valmistus 273 Sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden valmistus 274 Sähkölamppujen ja valaisimien valmistus 275 Kodinkoneiden valmistus 279 Muiden sähkölaitteiden valmistus Toimipaikkoja ja henkilöstöä on eniten sähkömoottoreiden, generaattoreiden ja muuntajien toimialalla ja vähiten paristojen ja akkujen valmistuksessa. Jälkimmäisellä toimialalla tilastotietoja ei ole aina saatavilla alan yritysten vähäisyyden ja tunnistettavuuden takia. Myös kodinkoneiden sekä sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden valmistuksen toimialoilla on samanlaisia pienuusongelmia. 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

9 2 Toimialan rakenne 2.1 Yritykset ja toimipaikat Vuonna 2010 toimipaikkoja alalla oli seuraavasti: Taulukko 1. Sähkölaitteiden toimipaikat ja henkilöstö vuonna 2010 Toimialan nimi Toimialakoodi Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto v Sähkölaitteiden valmistus, koko toimiala Sähkömoottoreiden, generaattorien, muuntajien sekä sähkönjakelu- ja valvontalaitteiden valmistus 272 Paristojen ja akkujen valmistus Sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden valmistus Sähkölamppujen ja valaisimien valmistus Kodinkoneiden valmistus Muiden sähkölaitteiden valmistus Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus / yritys- ja toimipaikkarekisteri Kaikkiaan toimipaikkoja oli 504. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 18. Eniten on vähentynyt sähkömoottoreiden, generaattorien, muuntajien sekä sähkönjakelu- ja valvontalaitteiden valmistus. Henkilöstöä sähkölaitteiden valmistuksessa oli Se on lähes tuhat vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurinta vähennys on ollut sähkölamppujen ja valaisimien valmistuksen toimialalla. Vuonna 2010 koko toimialan liikevaihto oli miljoonaa euroa. Se on 221 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Liikevaihto oli suurinta sähkömoottoreiden, generaattorien, muuntajien sekä sähkönjakelu- ja valvontalaitteiden valmistuksen toimialalla eli miljoonaa euroa. Liikevaihto on kasvanut suhteellisesti eniten sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden valmistuksessa (19,1 prosenttia). Muita kasvaneita aloja oli muiden sähkölaitteiden valmistus ja sähkömoottoreiden, generaattorien, muuntajien sekä sähkönjakelu- ja valvontalaitteiden valmistus. Eniten liikevaihto laski paristojen ja akkujen valmistuksessa (-17,8 prosenttia). 2.2 Toimipaikat kokoluokittain Toimialan yritykset ovat henkilömäärältään isompia kuin koko teollisuudessa. Suurimmat yritykset ovat sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden valmistuksessa sekä sähkömoottoreiden, generaattorien, muuntajien sekä sähkönjakelu- ja valvontalaitteiden valmistuksessa. Pieniä yrityksiä on eniten paristojen ja akkujen sekä sähkölamppujen ja valaisimien valmistuksessa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

10 Kuvio 1. Toimipaikat kokoluokittain (% kaikista ja määrä) vuonna 2010 koko teollisuus ja sähkölaitteiden valmistuksen toimialat 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % C Teollisuus 27 Sähkölaitteiden valmistus Sähkömoottorien, ja akkujen Paristojen generaattorien, valmistus muuntajien sekä sähkönjakelu- ja valvontalaitteiden valmistus Sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden valmistus Sähkölamppujen ja valaisimien valmistus Kodinkoneiden valmistus Muiden sähkölaitteiden valmistus alle 10 henkilöä henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus / yritys- ja toimipaikkarekisteri 2.3 Toimialan alueellinen jakaantuminen Yritysten henkilöstömäärät ja toimipaikat koko sähkölaitteiden toimialalla jakaantuvat ELYalueittain taulukon 2 mukaisesti. Tiedot ovat vuodelta Vuoden 2011 lopullisia tietoja ei ole vielä saatavilla. 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

11 Taulukko 2. Sähkölaitteiden valmistus, toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto ELYkeskuksittain vuonna 2010 liikevaihdon mukaisessa järjestyksessä ELY Toimipaikkoja Henkilöstö % kaikista Liikevaihto (M ) 2010 % kaikista Liikevaihdon muutos edell. vuodesta Uusimaa , ,3-0,7 Pohjanmaa , ,4 13,6 Häme , ,7 8,6 Varsinais-Suomi , ,6 5,0 Pohjois-Pohjanmaa , ,2 34,1 Keski-Suomi ,0 94 2,3 9,4 Pirkanmaa ,0 84 2,1-17,8 Satakunta ,2 80 2,0 0,5 Pohjois-Karjala ,2 65 1,6 30,0 Etelä-Savo ,4 49 1,2 13,7 Pohjois-Savo ,0 38 0,9 12,9 Etelä-Pohjanmaa ,4 32 0,8 23,2 Kaakkois-Suomi ,4 27 0,7 29,8 Kainuu ,3 Lappi ,2 4 0,1-4,8 Ahvenanmaa 2 YHTEENSÄ ,7 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus / yritys- ja toimipaikkarekisteri Toimiala painottuu selkeimmin Uudenmaan ja Pohjanmaan alueille. Uudellamaalla oli 47 prosenttia koko maan henkilöstöstä, Pohjanmaalla 26 prosenttia. Liikevaihdosta 47 prosenttia syntyi Uudellamaalla ja 26 prosenttia Pohjanmaalla. Todellisuudessa toimialan tilanne on Pohjanmaalle merkittävämpi, sillä alueella on suuri osa maan suurinta yritystä ABB:tä, jonka liikevaihto kirjautuu kuitenkin Uudellemaalle. Toimipaikkoja oli eniten Uudellamaalla (33 prosenttia) ja Varsinais-Suomessa (11 prosenttia). Vuonna 2010 liikevaihto sähkölaitteiden toimialalla kasvoi edellisestä vuodesta 5,7 prosenttia. Voimakasta kasvua oli Pohjois-Pohjanmaan (34,1 prosenttia), Pohjois-Karjalan (30 prosenttia), Kaakkois-Suomen (29,8 prosenttia) ja Etelä-Pohjanmaan (23,2 prosenttia) alueilla. Liikevaihto supistui Pirkanmaan (-17,8 prosenttia), Lapin (-4,8 prosenttia) ja Uudenmaan (-0,7 prosenttia) alueilla. Seuraavassa taulukossa (taulukko 3) on koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden liikevaihdoltaan suurimpia yrityksiä Suomessa. Isoimman eli Nokian liikevaihto väheni yhdeksän prosenttia. Useimmilla yrityksillä tilanne kehittyi suotuisasti. Liikevaihto kasvoi kymmenessä yrityksessä, pysyi ennallaan yhdessä yrityksessä ja heikkeni neljässä yrityksessä. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

12 Taulukko 3. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden liikevaihdoltaan suurimpia yrityksiä Suomessa vuonna 2011 Yrityksen nimi Pääkonttori Toimiala Liikevaihto 2011 (milj. euroa) Muutos % Henkilöstö Nokia Espoo ABB Helsinki PKC Group Kempele Vacon Vaasa Tellabs Espoo Vaisala Helsinki Scanfil Sievi Elektrobit Oulu Perkinelmer Turku Polar Electro Kempele Kemppi Lahti VTI Technologies Vantaa Okmetic Vantaa Incap Espoo Salcomp Salo Lähde: Talouselämä, Yritysraportti 2012, Suomen Asiakastieto Oy, YTJ Tietopalvelu Taulukko 4 kuvaa suurimpia yrityksiä liikevaihdon mukaan eri ELY-keskusten alueilta vuonna Liikevaihto kasvoi reippaasti useimmilla yrityksillä. Taulukossa on 49 yritystä, joista 37 yrityksellä liikevaihto kasvoi ja 11 yrityksellä supistui vuonna TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

13 Taulukko 4. Sähkölaitteiden valmistuksessa liikevaihdoltaan suurimpia yrityksiä kotipaikan mukaan eri ELY-keskusten alueilla vuonna 2011 ELY-keskus Suurimpia yrityksiä Kotipaikka Liikevaihto M Uusimaa Pohjanmaa Häme Toimiala Varsinais- Suomi Pohjois- Pohjanmaa ABB Vaisala Prysmian Cabels and Systems Draka NK Cabels Oy Eaton Power Quality Oy Reka Kaapeli Oy Ensto Finland Oy Oy Lival Ab Helvar Oy Ab Efore Vacon Oyj The Switch Engingeering VEO Oy VAMP Oy Oy Elkamo Ab Oy Escarmat Ltd Oy Rikta Ab Teknoware Oy Milectria Oy I-Valo Oy Murrelektronik Power Oy Salcomp Oy Trafotek Oy Noratel Finland Oy Gistele Oy Technion Powerfinn Oy Nestor Cables Oy Oy Darekon Ltd Sähkö-Rantek Oy Electroplast Oy Helsinki Helsinki Kirkkonummi Helsinki Espoo Hyvinkää Porvoo Sipoo Helsinki Espoo Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Pietarsaari Mustasaari Luoto Lahti Hattula Hämeenlinna Lahti Salo Kaarina Salo Turku Naantali Salo Oulu Haapavesi Oulu Kempele , ,5 3, ,6 6,6 6,2 5, ,4 Liikevaihto muutos % ? Henkilöstö v Keski-Suomi Harvia Oy Muurame Pirkanmaa Tammerneon Oy TAS-Kojeisto Oy Voimalaite Service Oy Neonpoint Oy Tampere Tampere Tampere Tampere 5,9 3,9 3,7 3, v Satakunta Neorem Magnets Oy KMT Groups UTU Elec Oy Narvi Oy Ulvila Kankaanpää Pori Rauma Pohjois-Karjala Ouneva Oy Joensuu Etelä-Savo Norelco Oy Savonlinna v Pohjois-Savo POK Group Oy Fibox Tested Systems Oy Kuopio Kiuruvesi 6,3 4, v Etelä- Pohjanmaa SK-Kojeistot Oy Centaurea Oy Stroman Oy Seinäjoki Seinäjoki Kurikka Kaakkois- Neonteos Oy Kouvola Suomi Kainuu Arr-Systems Oy Kajaani 1, Lappi Polar Wind Technologies Oy Enontekiö 1, ,5 3,8 3, Lähde: Suomen Asiakastieto Oy, Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ), yritysten nettisivut TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

14 3 Yrityskannan muutokset 3.1 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Vuonna 2005 sähkölaitteita valmisti lähes 500 yritystä. Vuosien aikana yritysten määrä kasvoi 523:een. Vuoden 2009 aikana määrä väheni 508 yritykseen. Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä yritysten määrä jälleen kasvoi. Aloittaneita yrityksiä oli 10, kun vastaava lukema vuotta aikaisemmin oli 2. Kuvio 2. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset sähkölaitteiden valmistuksen toimialalla vuosina Aloittaneita Lopettaneita Lähde: Toimialaonline, Tilastokeskus / aloittaneet ja lopettaneet yritykset Vuosina uusia yrityksiä sähkölaitteiden valmistuksen toimialalle syntyi 24 enemmän kuin lopetti toimintansa. Vuonna 2008 tilanne oli tasapainossa. Seuraavana vuonna aloittaneiden määrä laski 19 yritykseen ja lopettaneita oli poikkeuksellisen paljon eli 36. Neljäsosa niistä oli Uudenmaan alueella. Tarkempaa toimialaa lopettaneista ei ole saatavilla. Vuosina 2010 ja 2011 sekä aloittaneita että lopettaneita yrityksiä oli suunnilleen saman verran. Tosin lopettaneista yrityksistä puuttuu vielä tiedot vuoden 2011 viimeiseltä neljännekseltä. Konkursseja sähkölaitteiden valmistuksen toimialoilla tapahtuu melko vähän. Vuonna 2004 oli kolme konkurssia, joissa työpaikka meni 127 henkilöltä. Määrällisesti konkursseja tapahtui eniten vuonna Silloin lopetti kymmenen yritystä, joiden palveluksessa oli yhteensä 107 henkilöä. Vuoden 2012 aikana on tapahtunut neljä konkurssia yrityksissä, jotka työllistivät 17 henkilöä. 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

15 3.2 Yrityskaupat Vuonna 2011 Talouselämä-lehti kirjasi sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa 15 yrityskauppaa. Suurinta kauppaa käytiin The Switch -yrityksestä, joka valmistaa tehomuokkaimia ja kestomagneettigeneraattoreita. Tarkoituksena oli, että American Superconductor Corporation ostaa koko yrityksen suomalaisilta ja saksalaisilta omistajilta. The Switch -yrityksen liikevaihto oli 134 milj. euroa ja henkilöstön määrä 280. Kauppa purkautui seuraavana vuonna, kun amerikkalaisostaja ilmoitti, ettei pysty järjestämään sovittua kaupan rahoitusta. Suurin kauppa tapahtui vantaalaisesta VTI Technologies Oy:stä. Japanilainen KK Murata Manufacturing Co, Ltd osti koko yrityksen. Yritys suunnittelee ja valmistaa liikeantureita. Yrityksen liikevaihto oli 76 miljoonaa euroa ja henkilöstöä oli 600. Henkilöstöltään suurin myyty yritys oli Segu-yhtiöt, jolla on toimintaa Saksassa, Puolassa ja Unkarissa. Yrityksen osti suomalainen PKC Group Oyj, joka on globaali johdinsarjojen ja elektroniikan suunnittelu- ja valmistuspalvelujen tarjoaja. Segu-yhtiöt valmistavat johdinsarjoja auto- ja työkoneteollisuuteen. Sen liikevaihto oli 38 miljoonaa euroa, ja se työllisti henkilöä. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

16 4 Henkilöstö 4.1 Työllinen työvoima Vuonna 2011 Suomen työllisyysaste vuotiaiden ikäryhmässä oli 68,6 prosenttia. Se on suurempi kuin koko EU:ssa, jossa lukema oli 64,3 prosenttia. EU:n tavoitteeksi on asetettu 75 prosenttia. EU-maista parhaiten selvisi Hollanti (74,9) ja Ruotsi (74,1). Suomi on päässyt kahtena vuonna yli 70 prosentin työllisyysasteeseen, vuonna 2007 (70,3) ja vuonna 2008 (71,1). Pahimpana lamavuonna 1994 Suomen työllisyysaste tipahti 60,3 prosenttiin. Työllisten määrässä ei näy ennakoitua suurten ikäluokkien työvoiman poistumaa. Sen piti alkaa pari vuotta sitten. Taantuman uhka helpottaa työvoiman saatavuutta. Vuonna 2008 työllisten määrä oli suurimmillaan 2,497 miljoonaa, josta se laski parin seuraavan vuoden aikana henkilöllä, mutta on taas noussut noin henkilöllä. Työvoiman saatavuutta on helpottanut myös eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen ja ulkomaisen työvoiman kasvu. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa sähkö- ja elektroniikkateollisuus on yhdistetty koneiden ja laitteiden valmistuksen kanssa. Vuonna 2011 nämä alat työllistivät yhteensä henkilöä. Vuoden 2012 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä työllisten määrä lisääntyi noin henkilöllä. Kuvio 3. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomailla Lähde: Teknologiateollisuus ry, henkilöstötiedustelu 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

17 Teknologia ry:n henkilöstötiedustelun mukaan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden henkilöstön määrä on nyt alle henkilön, kun se edellisenä vuonna oli noin henkilöä. Ulkomaisen henkilöstön määrä tytäryrityksissä oli vuonna 2011 noin henkilöä. Suomalaiset yritykset ovat siirtäneet toimintaansa ulkomaille. Tämä kehitys selittää Suomessa toimialojen liikevaihdon ja tilausten määrän vähenemistä. Elinkeinoelämän investointikyselyssä vuoden 2012 kesäkuussa tiedusteltiin tutkimusja kehityshenkilöstön määriä teknologiateollisuuden yrityksissä. Vuonna 2011 tutkimus- ja kehitystehtävissä työskenteli yhteensä henkilöä, joista kotimaassa ja ulkomailla. Vuonna 2012 tässä määrässä tapahtuisi vähennystä kotimaassa 1200 henkilöä ja ulkomailla 800 henkilöä. Suurin muutos Suomen sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa ovat Nokian toiminnan supistukset. Nokian supistusten myötä Suomessa häviää syksyn aikana suoraan 3700 työpaikkaa. YT-neuvotteluissa on mukana Salon, Oulun, Tampereen ja Espoon työpaikkoja. Pääkonttori jää Suomeen. Välillisesti työpaikkojen merkitys alueille on paljon suurempi. Epäselvää on, miten iso merkitys leikkauksilla on alihankkijoille. Parhaimmillaan Nokia on työllistänyt Suomessa henkilöä (v. 2006) ja maailmanlaajuisesti henkilöä (v. 2010). Supistusten jälkeen Nokia työllistää Suomessa noin henkilöä. 4.2 Työllisten ikärakenne Kuvio 4. Työssäkäyvien ikärakenne vuonna 2009, kaikki toimialat, teollisuus, elektroniikkateollisuus ja sähkölaitteiden valmistus 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Kaikki toimialat Teollisuus Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus Sähkölaitteiden valmistus Lähde: TEM, Toimiala Online, työssäkäyntitilasto Työllisten ikärakenne on melko samanlainen kaikilla toimialoilla ja teollisuudessa. Sähkölaitteiden valmistuksessa korostuu vuotiaden hieman suurempi osuus. Elektroniikkateollisuudessa tämä ikärakenne on kaikista vallitsevin. Alalle on rekrytoitu uutta väkeä, ja sinne tullaan pitkän koulutuksen jälkeen. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

18 4.3 Työllisen työvoiman kehitys Sähkö- ja elektroniikkateollisuus työllisti parhaimmillaan henkilöä (kuvio 5) vuonna Määrä laski sen jälkeen, mutta nousi lähes samalle tasolle vuonna Silloin elektroniikka työllisti henkilöä. Nokian ja muiden yritysten toimintojen siirtyessä ulkomaille työllisten määrä on alkanut tasaiseen tahtiin laskea. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) ennustaa vuodelle 2016 työllisten määräksi , tosin nyt näyttää, että pudotus voi olla suurempikin. Kuvio 5. Elektroniikkateollisuuden työllisyys , toteuma ja ennuste. ETLAn ennuste * 2012e 2013e 2014e 2015e 2016e Elektroniikkateollisuus Lähde: Toimiala Online Teknologiateollisuuden henkilöstötiedustelussa henkilöstö ulkomaisissa tytäryrityksissä on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2001 alkaen, jolloin henkilöstöä oli noin Nyt tytäryrityksissä on noin henkilöä. Etlan tulkinnan mukaan on riski siirtää toimintaa ulkomaille. Suomessa tarvitaan myös valmistavaa tuotantoa. Ilman sitä ei voi olla tutkimus- ja kehittämistoimintaa. On todennäköistä, että myös tutkimus- ja kehittämistoiminta siirtyy muualle. Myös yritysten omistaminen siirtyy yhä enemmän Suomen ulkopuolelle (lähde: Teknologiateollisuuden TrioPlus-seminaari Tampereella ). 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

19 4.4 Työvoiman kohtaanto Taantumapuheista voisi päätellä, että sähkö- ja elektroniikkateollisuuden työttömyys olisi kasvanut. Niin ei ole kuitenkaan kaikilta osin vielä tapahtunut. Elokuuhun lopussa työttömien määrä on edelliseen vuoteen verrattuna seuraava: Sähkötekniikan insinöörejä ja teknikoita oli työttömänä 673, mikä on viisi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Elektroniikka- ja automaatioalojen sekä muiden alojen insinöörejä oli työttömänä 2 264, mikä on 4,5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Tässä ammattiryhmässä oli työttömänä erityisen paljon eli 65 prosenttia parhaassa työiässä olevia alle 50-vuotiaita henkilöitä. Sähköasentajia oli työttömänä 294, mikä on edellisen vuoden tasoa. Tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajia oli työttömänä Määrä on suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna. Työttömyys on lisääntynyt eniten sähkö-, elektroniikka- ja teleteknisten laitteiden kokoojien ammattiryhmässä. Työttömänä heitä oli 1463 henkilöä. Työttömyys on kasvanut 16 prosenttia. Muissa sähkö- ja elektroniikkatyön ammattiryhmissä työttömyysluvut olivat vähäisiä. Alueellisesti työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto ilmenee ammattibarometrin kartoista. Ammattibarometri laaditaan TE-toimistoissa kaksi kertaa vuodessa toukokuun ja syyskuun viimeisellä viikolla. Barometri laaditaan työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työttömäksi rekisteröityjen mukaan sekä asiantuntijuuden pohjalta. Sähkötekniikan insinööreistä ja teknikoista oli kohtalaista pulaa Lapin, Kainuun, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueilla. Muualla tilanne oli tasapainossa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

20 Kuvio 6. Työvoiman kohtaanto sähkö- ja elektroniikka-alan ammateissa, tammi toukokuussa Sähkötekniikan insinöörit ja teknikot Paljon pulaa hakijoista Elektroniikka-, automaatio- ym. insinöörit ja teknikot Paljon pulaa hakijoista Lappi Pulaa hakijoista Tasapaino Liikaa hakijoita Pulaa hakijoista Tasapaino PohjoisPohjanmaa EteläPohjanmaa Pohjanmaa P hj KeskiSuomi PirkanSatakunta maa Häme Uusimaa Paljon pulaa hakijoista Lappi Pulaa hakijoista Tasapaino Tasapaino Paljon liikaa hakijoita Liikaa hakijoita PohjoisPohjanmaa Paljon liikaa hakijoita Kainuu PohjoisEteläSavo Pohjanmaa KeskiS Suomi i EteläPirkanSavo maa Satakunta Pohjanmaa Häme Varsinais-Suomi Varsinais Suomi PohjoisKarjala Kaakkois-Suomi Uusimaa Lappi PohjoisPohjanmaa PohjoisEteläSavo Pohjanmaa KeskiS Suomi i EteläPirkanSavo maa Satakunta Pohjanmaa Häme Kaakkois-Suomi Uusimaa TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu EteläSavo Kainuu Lähde: Ammattibarometri, Työ- ja elinkeinoministeriö, TE-toimistot 20 Pohjois- PohjoisSavo Karjala Sähkö, elektroniikka- ja teletekn. laitteiden kokoojat Pulaa hakijoista Liikaa hakijoita Kainuu Paljon liikaa hakijoita Varsinais-Suomi Tietoliikenne- ja elektroniikkaasentajat Paljon pulaa hakijoista PohjoisPohjanmaa Liikaa hakijoita Kainuu Pohjois- PohjoisEteläSavo Pohjanmaa j Karjala Pohjanmaa KeskiSuomi EteläPirkanSavo Satakunta maa Häme Kaakkois-Suomi V i i S Varsinais-Suomi i Lappi pp Varsinais-Suomi Varsinais Suomi Uusimaa PohjoisKarjala Kaakkois-Suomi

21 Elektroniikka-, automaatio- ym. alojen insinööreistä oli pulaa ainoastaan Keski-Suomessa. Muualla tilanne oli tasapainossa tai hakijoita oli enemmän kuin avoimia työpaikkoja oli tarjolla. Tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajia oli työttöminä runsaasti Etelä- ja Keski-Suomen ELY-keskusten alueilla, ja työttömiä hakijoita oli myös Pohjois-Suomessa. Ainoastaan Satakunnassa tilanne oli tasapainossa. Kokoonpanoammateissa oli liikaa hakijoita Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Hämeen ELY-keskuksissa. Varsinais-Suomessa työttömiä oli paljon suhteessa työpaikkoihin. Muualla tilanne oli tasapainossa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21

22 5 Markkinoiden rakenne ja kehitys 5.1 Uudet tilaukset ja tilauskanta Tilastokeskus seuraa uusien tilausten kehitystä koko metalliteollisuudessa. Seuranta sisältää myös sähkö- ja elektroniikkateollisuuden. Seuranta kuvaa tilannetta Suomen toimipaikoissa. Uusien tilausten määrät olivat alimmillaan vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Pudotukseen oli eräänä syynä Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden ja rahoitusmarkkinoiden kriisi ja siitä johtuva levottomuus. Vuoden 2009 aikana Kreikan talouden vaikeudet alkoivat hidastaa talouden elpymistä Euroopassa. Italia ja Espanja joutuivat myös vaikeuksiin valtion velkojen kanssa. Euroopan tilanteen heikkeneminen ei heti näkynyt Suomen metalliteollisuuden uusissa tilauksissa. Ne kasvoivat vuoden 2011 alkuun saakka, jonka jälkeen vasta alkoivat vähetä. Euroopan tilanne vaikutti Suomen tärkeimpien vientimaiden talouden epävarmuuteen. Sijoittajat tulivat levottomaksi ja kuluttajien luottamus heikkeni. Nokian ja muiden suurten yritysten tuotannon siirtyminen Aasiaan näkyy uusien tilausten vähenemisenä. Eniten siirtoja tapahtui vuosina 2008, 2009 ja kuluvana vuonna. Suosittuja sijoittumismaita Aasiassa on ollut Kiina ja Intia ja Euroopassa Viro, Puola ja Unkari. Nokian alkaessa valmistaa puhelimia Unkarissa 1999, tilaukset ja tavaroiden kulku tapahtuivat Suomen kautta ja lisäsivät näin Suomen vientiä. Myöhemmin Unkarista vietiin puhelimia suoraan Venäjälle, mikä lisäsi Unkarin vientiä. Kuvio 7. Koko metalliteollisuuden uudet tilaukset, trendi Uudet tilaukset, trendi Lähde: Tilastokeskus Teknologiateollisuus ry tiedustelee jäsenyrityksiltään tilausten kehitystä ja tilauskantoja. Viimeisin kysely tehtiin vuonna 2012 syyskuun lopussa. Kyselyssä kartoitetaan erikseen vientiin ja kotimaahan meneviä uusia tilauksia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa kaikki tilaukset vähenivät peräti 43 prosenttia edellisestä vuodesta. Vientitilaukset vähenivät 45 prosenttia. Kotimaan tilaukset vähenivät 26 prosenttia. Myös tarjouspyynnöt ovat vähenneet. Teknologiateollisuus arvioi tilausten pysyvän jatkossakin matalalla tasolla. 22 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

23 Kuvio 8. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset syyskuussa 2012 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen tieto III/2012 Toimialan tilauskanta on kuitenkin pienentynyt huomattavasti. Kokonaisvähennys on 32 prosenttia, ja viennin vähennys on 37 prosenttia. Kotimaan tilauskanta on kasvanut viisi prosenttia. Heikentyneen tilauskehityksen perusteella Teknologiateollisuus arvioi sähkö- ja elektroniikkayritysten liikevaihdon pysyvän vuoden 2011 loppuun matalana. Kuvio 9. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tilauskanta Suomessa Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23

24 5.2 Ulkomaan kauppa Tilastokeskuksen selvityksen mukaan suuret teollisuusyritykset hallitsevat vientiä. Ne muodostavat viennin arvosta 70 prosenttia. Suomi on riippuvaisempi suurten yritysten viennistä kuin Ruotsi. Suomen ulkomaan kauppa oli vuodesta 2008 vuoden 2011 huhtikuuhun asti vientivoittoinen. Sen jälkeen kauppatase muuttui negatiiviseksi tase oli suurimmillaan 325 miljoonaa euroa alijäämäinen helmikuussa Sen jälkeen alijäämä on pienentynyt, mutta on vielä vuosikeskiarvolla mitattuna alijäämäinen. Tosin viimeisin havainto heinäkuussa oli 25 miljoonaa euroa plussan puolella. Suomen tuonti kasvoi vuoden 2009 notkahduksen jälkeen miljoonaan euroon vuoden 2012 helmikuussa. Sen jälkeen tuonnin arvo on pienentynyt. Viennissä vastaava kasvu tasaantui jo aikaisemmin. Vuoden 2011 syyskuussa se oli miljoonaa euroa. Saman vuoden joulukuusta viennin vuosittainen keskiarvo onkin pysytellyt pitemmän aikaa yli miljoonan euron tasolla. Kuvio 10. Suomen vienti ja tuonti kaikki toimialat, 12 kk liukuva keskiarvo Koko tuonti 12 kk liukuva ka Koko vienti 12 kk liukuva ka Lähde: Tullihallitus Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden merkitys Suomen kokonaisviennistä on pudonnut noin 11 prosenttiin. Parhaimmillaan se on ollut noin neljäsosa koko viennistä. Vuoden 2009 jälkeen se putosi noin kuuteen prosenttiin. Sähkölaitteiden viennin osuus kokonaisviennistä on pysytellyt viiden prosentin tienoilla. Viimeisin osuus elokuussa 2012 oli 4,6 prosenttia. Sähkölaitteiden viennin euromääräinen arvo on pysytellyt pitempään vakaana. Vain pieniä vaihteluja on ollut. Keskiarvo viimeiseltä 12 kuukaudelta on 221 miljoonaa euroa. Tuonnissa viimeinen keskiarvo oli 113 miljoonan euron tasolla. Myös tuonti on pysytellyt pitkään samalla noin miljoonan euron tasolla. tasolla. Elektroniikkateollisuudessa heinäkuun 2012 viennin arvo on pudonnut vuoden 2008 huhtikuun huippulukemasta 874 miljoonasta eurosta 287 miljoonaan euroon. Koko vuo- 24 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

25 den liukuva keskiarvo on vähän noususuuntainen. Myös elektroniikan tuonnin arvo on pudonnut yli 400 miljoonasta euron tasosta 180 miljoonaan euroon. Kuvio 11. Suomen vienti ja tuonti sähkölaitteiden valmistus ja elektroniikkateollisuus, miljoonaa euroa, 12 kk liukuva keskiarvo 450,0 400,0 350,0 300,0 287,7 250,0 200,0 221,4 179,6 150,0 100,0 113,0 50, Elektroniikkateollisuus tuonti 2 kk liukuva ka Elektroniikkateollisuus vienti 12 kk likuva ka Sähkölaitteiden valmistus tuonti 12 kk liukuva ka Sähkölaitteiden valmistus vienti 12 kk liukuva ka Lähde: Tullihallitus Tullin tilastoissa viimeisimmät luvut tarkentuvat myöhemmin ja yleensä isommiksi. Todellisuudessa viimeisemmän viennin tilanne voi olla hieman parempikin. Vuoden 2012 alkupuoliskolla tullin vientitilastoissa arvokkaimpia tuotteita toimialalla olivat: Purkauslamppujen kuristimet; staattiset muuttajat; muut induktorit (418 M ) Sähkögeneraattoriyhdistelmät ja pyörivät sähkömuuttajat (265 M ) Sähkömoottoreiden, -generaattoreiden ja -muuntajien osat (242 M ) Yleisvirtamoottorit, joiden antoteho > 37,5 W; muut vaihtovirtamoottorit; vaihtovirtageneraattorit (199 M ) Muut sähköjohdot ja kaapelit (143 M ) Kytkentälaitteet (95 M ) 5.3 Tärkeimmät kauppakumppanit Suomen selvästi tärkein vientialue sähkölaitteiden valmistuksen toimialalla on Eurooppa. Vuoden 2012 tammikuusta elokuuhun vientiä Eurooppaan oli 1107 miljoonaa euroa, mikä on 63 prosenttia toimialan koko viennistä. Vientiä muun Aasian maihin (mm. Kiina, Etelä-Korea, Intia, Japani) oli 18 prosenttia. Pohjois-Amerikan osuus viennistä oli kahdeksan prosenttia, Väli-Amerikan seitsemän prosenttia ja Lähi- ja Keski-Idän sekä Etelä-Amerikan osuus TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 25

26 noin kolme prosenttia. Tullihallituksen tilastot toimialoittain täsmäävät viennin osalta hyvin tavararyhmien luokituksen kanssa, mutta tuonnin tilastoissa luokitteluissa on eroavuuksia. Kuvio 12. Sähkölaitteiden valmistuksen toimialan kumulatiivinen viennin arvo (M ) ja osuus tammikuusta elokuuhun 2012 maanosittain Väli-Amerikka 0 % Pohjois-Amerikka 8 % Etelä-Amerikka 3 % Oseania 2 % Muu Aasia 18 % Lähi- ja Keski-Itä 5 % Muut Afrikan maat 1 % Pohjois-Afrikka 0 % Eurooppa 63 % Lähde: Tullihallitus Kauppakumppaneita on seuraavassa taulukossa (taulukko 5) luokiteltu tavararyhmän mukaan. Luvut ovat edellisestä taulukosta poiketen tammikuusta heinäkuuhun. Tavaraluettelo sisältää tullin tilastoista sähkögeneraattorit ja -moottorit ja niiden osat (716), muuntajat, muuttajat ja tasasuuntaajat (771), sähkövirtapiirin kytkentä- yms. laitteet (772), eristetyt sähkölangat, kaapelit ja eristimet (773), kotitalouskoneet (775) sekä valaisinlaitteet (813). Kumulatiivinen vienti vuoden 2012 tammikuusta heinäkuuhun oli 2 075,3 miljoonaa euroa. Vastaavasti tuonti oli 1 336,5 miljoonaa euroa eli toimialan vaihtotase oli 739 miljoonaa ylijäämäinen. Edellisestä vuodesta vienti väheni vähän. Vastaavasti tuonnissa vähennys oli 56 miljoonaa euroa eli 4 prosenttia. 26 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

27 Taulukko 5. Tärkeimmät kauppakumppanit sähkölaitteiden valmistuksen toimialalla Maa Viennin arvo milj. euroa Viennin osuus % kaikista maista Viennin muutos-% I VII Sija Tuonnin arvo milj. euroa Tuonnin osuus % kaikista maista Tuonnin muutos-% I VII Saksa 177,3 8,5 5, ,3 18,0 0,1 1 Ruotsi 142,0 6,8 9, ,2 10,9-23,7 4 Venäjä 140,4 6,8-8,4 3 30,1 2,3-13,5 9 Kiina 127,5 6,1-38, ,3 16,7 7,4 2 USA 109,2 5,3-14,8 5 32,4 2,4-4,7 8 Viro 91,6 4,4 1, ,7 13,4 6,7 3 Etelä-Afrikka 79,4 3,8 894,0 7 0,2 0,0-47,4 57 Etelä-Korea 73,3 3,5 73,1 8 21,2 1,6 72,4 13 Italia 63,0 3,0-13,0 9 60,6 4,5 9,6 5 Norja 57,5 2,8 7, ,1 1,4-61,7 18 Dom.tasavalta 54,0 2,6 320,7 11 0,1 0,0 140,8 62 Iso-Britannia 50,2 2,4 30, ,3 1,9-9,3 11 Intia 43,0 2,1-24,5 13 4,3 0,3 14,1 31 Saudi-Arabia 42,2 2,0 191,2 14 0,2 0, Arabiemiirik. 41,4 2,0-5,7 15 0,2 0,0-14,1 58 Alankomaat 40,3 1,9 2, ,4 1,4-18,3 17 Indonesia 36,9 1,8 90,1 17 1,8 0,1 23,7 37 Ranska 36,1 1,7 2, ,5 2,6 14,5 7 Timor-Leste 37,7 1,7 207, ,0 0,0 - Puola 32,0 1,5 62, ,7 3,9-19,0 6 YHTEENSÄ 2 075,3-0, ,0 Lähde: Tullihallitus Sija Saksa oli tärkein vientimaa. Sen osuus koko tavararyhmän viennistä oli 18 prosenttia. Tammikuusta heinäkuuhun vientiä oli 177 miljoonan euron edestä. Kasvua edelliseen vuoden vastaavaan ajanjaksoon oli 5,5 prosenttia. Tärkeimpiä vientiartikkeleita Saksaan olivat sähkögeneraattorit ja -moottorit ja niiden osat sekä muuntajat, muuttajat ja tasasuuntaajat. Saksa oli myös tuonnissa tärkein kauppakumppani. Tuontia oli 240 miljoonan euron edestä, mikä on 18 prosenttia koko tavararyhmän tuonnista. Vienti Ruotsiin oli yli 144 miljoonaa euroa, mikä on 9,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ruotsiin suuntautuvan viennin osuus oli 6,8 prosenttia. Eniten Ruotsiin vietiin sähkövirtapiirin kytkentälaitteita. Tuontia Ruotsista oli 146 miljoonan euron arvoisesti. Se väheni edelliseen vuoteen verrattuna 24 prosenttia. Kolmantena vientitilastoissa on Venäjä. Vienti sinne oli yli 140 miljoonaa euroa, joka on yli kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tuonnin arvo oli 30 miljoonaa euroa. Se väheni edelliseen vuoteen verrattuna yli 13 prosenttia. Vientitilastoissa seuraavina olivat Kiina, USA, Viro ja Etelä-Afrikka. Eniten vienti on kasvanut Etelä-Afrikkaan, peräti 894 prosenttia. Tärkeimmät vientiartikkelit ovat olleet sähköge- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 27

28 neraattorit ja -moottorit. Muita uusia voimakkaasti kasvaneita vientimaita ovat Dominikaaninen tasavalta (+321 %), Saudi-Arabia (+191 %) sekä Timor-Leste eli Itä-Timor (+207 %). Viimeksi mainittu on nuori vuonna 2002 itsenäistynyt valtio, jossa rakennetaan infrastruktuuria pitkien itsenäisyystaistelujen jälkeen kansainvälisellä tuella. Tavaran tuontitilastoissa Saksa on kärkipaikalla. Sen jälkeen seuraavina ovat Kiina, Viro, Ruotsi, Italia ja Puola. Tärkein tuontitavara on ollut muuntajat, muuttajat ja tasasuuntaajat. Saksan osuus tuonnista oli 18, Kiinan 17, Viron 13 ja Ruotsin 11 prosenttia. Tavaroiden ulkomaankaupan elokuun ennakkotilastoista ilmenee, että vienti on elokuussa kasvanut viisi prosenttia. Tuontia oli yhtä paljon kuin vientiä, mutta se väheni edellisestä vuodesta kolme prosenttia. Viennin lisääntyminen johtui erityisesti sähkökoneiden ja -laitteiden sekä lääkkeiden viennin lisääntymisestä. 5.4 Tavaroiden vienti ELY-alueittain Tulli seuraa tavaroiden ulkomaan kauppaa myös maakunnittain. Tässä seurannassa maakuntien tiedot on yhdistetty ELY-keskuksittain. Tulli ilmoittaa seurannasta seuraavasti: Tavaroiden ulkomaankaupan maakuntakohtainen tilasto perustuu ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten antamiin viennin ja tuonnin arvoa koskeviin tietoihin. Tilastoon sisältyvät siis myös tukku- ja vähittäiskaupan toimialat, mahdolliset jälleenviejät sekä palvelutoimialoille kuuluvien yritysten käymä tavarakauppa. Palvelujen ulkomaankauppa ei sisälly tähän tilastoon. Tilasto kuvaa valtion rajan ylittävää tavarakauppaa sen mukaan, missä maakunnassa viennin ja tuonnin toiminnot on hoidettu. Tilastosta ei selviä, missä itse tuotanto on tapahtunut tai minne tavarat on välillä varastoitu. Vienti vuonna 2011 kasvoi kahdeksan prosenttia edellisestä vuodesta. Teollisuuden vientiä siitä oli 42 prosenttia. Kolmasosa viennistä tapahtui Uudenmaan ELY-keskuksen alueelta. Seuraavaksi eniten vietiin Kaakkois-Suomesta (12 %), Pohjanmaalta (9 %), Varsinais-Suomesta (8 %) ja Pirkanmaalta (8 %). Edelliseen vuoteen verrattuna vienti kasvoi suhteellisesti eniten Pohjois-Karjalan (28,1 %), Etelä-Pohjanmaan (26,8), Lapin (25,8) ja Pohjois-Savon (24,8 %) alueilla. Vienti väheni ainoastaan Varsinais-Suomessa (-9,8 %). 28 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

29 Taulukko 6. Vienti ELY-keskuksen alueen kautta vuonna 2011, koko vienti ja viennin osuudet toimialoittain ELY-keskus Koko vienti v milj.euroa Osuus koko viennistä Muutos edellisestä vuodesta Osuudet toimialoittain Teollisuus Kauppa Muut Uusimaa ,0 10,9 73,3 23,1 3,6 Kaakkois-Suomi ,5 6,4 95,4 4,1 0,5 Pohjanmaa ,6 3,8 79,3 20,2 0,5 Varsinais-Suomi ,5-9,8 83,4 14,1 2,5 Pirkanmaa ,6 6,9 93,9 4,7 1,3 Satakunta ,4 14,4 84,8 13,4 1,8 Lappi ,7 25,8 92,8 0,9 6,3 Häme ,5 8,5 83,9 9,3 6,8 Keski-Suomi ,3 13,7 94,4 3,9 1,6 Pohjois-Pohjanmaa ,2 20,5 86,9 9,3 3,8 Pohjois-Savo ,8 24,5 96,4 3,0 0,5 Pohjois-Karjala 884 1,6 28,1 98,0 0,9 1,1 Etelä-Pohjanmaa 611 1,1 26,2 93,3 2,8 3,9 Etelä-Savo 451 0,8 3,2 91,0 4,1 4,8 Kainuu 167 0,3 7,7 56,8 2,6 40,6 Ahvenanmaa 71 0,1 91,9 72,8 12,7 14,5 Tuntematon 640 1,1-38,6 42,1 43,4 14,5 Koko vienti ,4 42,1 43,4 14,5 Lähde: Tullihallitus 5.5 Talouden näkymät tärkeimmillä kauppakumppaneilla Bruttokansantuotteen kasvuennusteet näyttävät melko heikoilta vuonna Hidasta kasvua ennakoidaan seuraavallekin vuodelle. Euroopan Unionin 27 maan alueella vuoden 2011 bruttokansantuotteen (bkt) kasvu oli 1,5 prosenttia. Kuluvana vuonna kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennustaa alueelle nollakasvua ja seuraavalle vuodelle 1,3 prosentin kasvua. Saksan bruttokansantuote vuonna 2011 oli kolme prosenttia. Tälle vuodelle ennakoidaan 0,7 prosentin kasvua, ja ensi vuonna kasvu olisi 1,7 prosenttia. Ruotsin viime vuoden bruttokansantuote oli 3,9 prosenttia. Tänä vuonna sen arvioidaan olevan 0,3 prosenttia ja seuraavana vuonna 2,1. Venäjän kasvu viime vuonna oli 4,3 prosenttia. Tälle vuodelle ennakoidaan 4,5 prosentin kasvua ja seuraavalle vuodelle vähän pienempää. Kiinalla oli hyvä 9,2, prosentin kasvu vuonna Kuluvana vuonna kasvun ennakoidaan hidastuvan, mutta vuonna 2013 kasvu olisi taas vähän suurempi. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 29

30 Taulukko 7. Talouden kasvu ja työttömyys tärkeimmillä kauppakumppaneilla Alue BKT Työttömyys ennuste 2013 ennuste elokuu EU (27 maat) 1,5 0,0 1,3 9,7 10,5 Saksa 3,0 0,7 1,7 5,9 5,5 Ruotsi 3,9 0,3 2,1 7,5 7,8 Venäjä (OECD) 4,3 4,5 4,1 6,6 6,2 Kiina (OECD) 9,2 8,2 9,3 4,1 4,0 USA 1,8 2,0 2,1 8,9 8,1 Viro 8,3 1,6 3,8 12,9 10,1 Italia 0,4-1,4 0,4 8,4 10,6 Norja 1,4 1,7 2,0 3,3 3,0 Iso-Britannia 0,9 0,5 1,7 8,0 8,0 Suomi 3,3 1,8 2,9 7,8 7,9 Intia 7,0 7,3 7,8 9,8 Korea 3,6 3,4 4,0 3,4 Lähde; Eurostat, OECD Työttömyysaste EU-maissa on keskimäärin 10,5 prosenttia. Suomen tärkeimmissä vientimaissa pahimmat työttömyysasteet on Italiassa ja Virossa. Saksassa, Kiinassa ja Norjassa on hyvä alle viiden prosentin työttömyystilanne. Suomenkin työllisyys on eurooppalaisittain hyvässä tasossa. 5.6 Valuuttavaihtelut ja vienti Kuvio 13. Suomen tärkeimpien kauppakumppaneiden valuuttakurssit vuonna kesäkuu, 12 kk liukuva keskiarvo, vuonna 2007 = 100 1,40 1,30 1,20 1,10 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 v Kesäkuu v Kesäkuu v Kesäkuu v Kesäkuu v Kesäkuu v Kesäkuu USA dollari Brasilia, real Iso-Britannia, punta Japani, jeni Kiina juan renminbi Ruotsi, kruunu Venäjä, rupla Intia, rupia 1,21 1,15 0,96 0,95 0,91 0,79 0,64 Lähde: Kauppalehti, valuuttakurssit 30 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

31 Valuutan devalvoituminen eli arvon pieneneminen edistää vientiä. Euron arvo on pudonnut viidessä vuodessa suhteessa tärkeimpiin kauppavaluuttoihin. Eniten arvo on pudonnut Japanin jeniin verrattuna pudotus on peräti 36 prosenttia. Japanin kauppatase on ollut viime vuosina tuontivoittoinen. Japani tuo maahan paljon öljyä ja raaka-ainetta, joiden hinnat ovat kuitenkin kallistuneet. Kiinan rahayksikkö juan on kallistunut euroon verrattuna 21 prosenttia. Dollariin nähden juan on samalla tasolla kuin vuosi sitten. Kiinan tärkeitä vientituotteita ovat muun muassa sähkökoneet ja laitteet. Viime vuonna vienti kehittyville markkinoille, USA:han ja Japaniin kasvoi, mutta EU-maihin vähentyi. Tuonti Euroopasta sen sijaan kasvoi kolme prosenttia. Kiinan kauppataseen ylijäämä on kääntynyt laskusuuntaiseksi. Ruotsin kruunu on viisi prosenttia ja USA:n dollari neljä prosenttia arvokkaampia kuin viisi vuotta aikaisemmin. Ruotsin elinkeinoelämä pelkää kruunun edelleen vahvistuvan ja vaikeuttavan vientiä. Sijoittajamaat, kuten Sveitsi, ostavat kruunua ja myyvät omaa halvempaa valuttaa. Brasilian realiin verrattuna euro on pudonnut yhdeksän prosenttia vuodesta Vienti Brasiliaan onkin lisääntynyt. Heikennyksiä euroon nähden on tapahtunut seuraavissa valuutoissa: Intian rupia 21 prosenttia, Iso-Britannian punta 21 prosenttia ja Venäjän rupla 15 prosenttia. Viennin kasvun Venäjälle arvioidaan hidastuvan. Investoinnit Venäjällä ovat tällä hetkellä vähäisiä, mutta vuosina niiden ennakoidaan lisääntyvän. Vaikka EU:n alueella vienti on vaikeutunut, tilannetta korjaa rahan arvon heikkeneminen tärkeissä vientimaissa. Euron heikkeneminen on vaikuttanut Suomen kaikkien toimialojen tuotantolukuihin vuodesta 2009 alkaen. Lähteet: Bofit, Kiina-ennuste, Suomen Pankki, Tumskruvar, det ekonomiska läget september 2012, Svenskt Näringsliv, Bofit, Venäjä-ennuste, Suomen Pankki TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 31

32 6 Tuotanto Tilastokeskuksen mukaan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotannon volyymi kasvoi reippaasti vuoteen 2008 saakka. Sen jälkeen tuotanto väheni jyrkästi. Pudotus aiheutui Nokian toiminnan jatkuvasta supistumisesta, mikä vaikutti myös alihankkijoiden tuotantoon. Vuodesta 2009 sähkö- ja elektroniikkateollisuuden toimialalla on tapahtunut hidasta heikkenemistä. Koko teollisuudessa volyymi-indeksi on pysytellyt parin vuoden aikaisella tasolla. Tuotantoa sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa on kuitenkin enemmän kuin koko teollisuudessa indeksivuoteen 2005 verrattuna. Kuvio 14. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi elokuu, koko teollisuus, elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Trendi Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Lähde: Tilastokeskus Kokonaistoimitukset koko sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa vuonna 2011 vähenivät edellisestä vuodesta yli viisi prosenttia, vaikkakin tuotannon bruttoarvo kasvoi vähän. Tuotannon jalostusarvo sen sijaan laski 38 prosenttia. Sähkölaitteiden kokonaistoimitukset lisääntyivät yli seitsemän prosenttia, samalla kun tuotannon bruttoarvo nousi liki yhdeksän prosenttia. Tuotannon jalostusarvo laski vähän. Jalostusarvo kasvoi toimialan sisällä sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden valmistuksessa (+15,5 prosenttia) sekä muiden sähkölaitteiden valmistuksessa (+18,2 prosenttia). Jalostusarvo väheni eniten sähkölamppujen ja valaisimien valmistuksessa (-18,8 prosenttia) ja paristojen ja akkujen valmistuksessa (-17,8 prosenttia). Tilastokeskuksen mukaan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden yritysten varastojen arvo oli vuoden 2012 toisella neljänneksellä yhteensä miljoonaa euroa. Se on lähes kolmanneksen vähemmän kuin edellisenä vuonna. Keskeneräisten töiden arvo lisääntyi 65 prosentilla, valmisteiden arvo väheni 41 prosentilla ja valmiit kauppatavarat vähenivät TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

33 prosenttia. Aineitten ja tarvikkeiden varastojen arvo on lähes puolittunut. Teollisuuden varastotilasto kuvaa teollisuuden yritysten varastojen käypähintaista arvoa. (Lähde: Tilastokeskus, Teollisuuden ja kaupan varastotilanne). Kuvio 15. Kapasiteetin käyttöaste sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa elokuu, % 85,0 80,0 79,4 75,0 70,0 65,0 60,0 v v v v v v Kapasiteetin käyttöaste Lähde: Tilastokeskus Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kapasiteetin käyttöaste vuoden 2012 elokuussa oli korkeimmillaan viiteen vuoteen. Kahdentoista kuukauden liukuvan keskiarvon lukema oli yli 79 prosenttia. Tehdasteollisuuden kapasiteetin käyttöaste kuvaa, paljonko tehdasteollisuuden tuotantokapasiteetista on käytössä tilastoitavan kuukauden aikana. Tilasto perustuu toimipaikoilta kuukausittain kerättävään tietoon. Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden tuottajahinnat nousivat vuoden 2012 elokuussa 1,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Vastaava nousu sähkölaitteiden valmistuksessa oli 1,3 prosenttia. Hintojen nousuun vaikutti öljytuotteiden ja metallituotteiden kallistuminen. Elektroniikkateollisuuden tuottajahinnat laskivat 6,1 prosenttia. Hintojen nousua hillitsi sähkön halpeneminen. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 33

34 7 Investoinnit 7.1 Kotimaiset investoinnit Vuonna 2011 koko teollisuuden investoinnit olivat Tilastokeskuksen mukaan miljoonaa euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli ainoastaan 0,4 prosenttia. Koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden investoinnit olivat 259 miljoonaa euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 6,4 prosenttia. Sähkölaitteiden valmistuksessa investointien arvo pysyi edellisen vuoden tasolla. Investointeja tehtiin 76,6 miljoonan euron arvosta. Suurimmat investoinnit tehtiin koneisiin (54,1 miljoonaa euroa) sekä rakennuksiin ja rakennelmiin (14,6 miljoonaa euroa). Sähkölaitteiden valmistuksen toimialalla investointeja tehtiin seuraavasti: sähkömoottorien, generaattoreiden, muuntajien yms. valmistus 32,7 miljoonaa euroa, lisäys 35 prosenttia paristojen ja akkujen valmistus 2,2 miljoonaa euroa, vähennys 85 prosenttia sähkömoottorien ja kytkentälaitteiden valmistus 24 miljoonaa euroa, lisäys 234,8 prosenttia sähkölamppujen ja valaisimien valmistus 9,9 miljoonaa euroa, vähennys 5,4 prosenttia kodinkoneiden valmistus 2,3 miljoonaa euroa, vähennys 54,7 prosenttia muiden sähkölaitteiden valmistus 5,4 miljoonaa euroa, vähennys 62,8 prosenttia. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tiedustelussa kesäkuussa 2012 sähkö- ja elektroniikkateollisuuden investoinnit vuonna 2011 olivat 555 miljoonaa euroa. Vuodelle 2012 investointeja ennakoidaan 457 miljoonan euron edestä, eli ne vähenisivät 17,8 prosenttia. Samassa EK:n kyselyssä tiedusteltiin eri toimialojen tutkimus- ja kehitysmenoja vuonna Teknologiateollisuudessa ne olivat miljoonaa euroa. Vuoden 2012 suunnitelmassa tutkimus- ja kehitysmenojen arvioitiin vähenevän 6,3 prosenttia. 7.2 Ulkomaiset investoinnit Ulkomaiset investoinnit Suomeen ovat vähäisiä. OECD:n tilastojen mukaan vuonna 2010 lisäystä edelliseen vuoteen oli yli 9 prosenttia. Maittain Suomeen tehdyt sijoitukset jakaantuivat kuvion 15 mukaan Ruotsista ja Alankomaista tehdään edelleen Suomeen eniten investointeja. Ruotsista sijoituksia tehtiin edelleen yli puolet kaikista sijoituksista. Sijoitukset lisääntyvät suhteellisesti eniten Sveitsistä (+509 %), Saksasta (106 %), Itävallasta (+ 103 %), Koreasta (85 %), Luxemburgista (+72 %) ja Irlannista (+72 %). 34 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

35 Kuvio 16. Ulkomaiset investoinnit Suomeen maittain vuonna 2010, osuus kaikista , , ,7 6,4 5,1 1,9 1,9 1,8 1,8 0,9 6,4 Lähde: OECD Yhdysvalloista tehtiin vuonna 2011 sijoituksia miljoonan euron edestä. Tärkeimpänä sijoituskohteena oli Eurooppa, jonne sijoitettiin 55 prosenttia kaikista sijoituksista. Norja oli tärkein sijoituskohde Pohjoismaissa. Kasvua tapahtui eniten Tanskaan. Sijoituksia Suomeen on tehty elektroniikkateollisuudessa ja mittaus- ja analysointilaitteiden valmistuksessa. Kuitenkin sijoitukset Suomeen olivat vaatimattomat verrattuna muihin Pohjoismaihin. Niitä tehtiin miljoonan dollarin arvosta, mikä on 32 miljoonaa dollaria enemmän kuin edellisenä vuonna. Taulukko 8. USA:n investoinnit teollisuuteen Euroopassa ja Pohjoismaissa , miljoonaa dollaria Alue tai maa Eurooppa Norja Ruotsi Tanska Suomi Lähde: U.S. Bureau of Economic Analysis TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 35

36 8 Taloudellinen tila 8.1 Liikevaihto Suomen talous ajautui vuonna 2008 taantumaan, joka tarkoittaa yli puoli vuotta kestänyttä tuotannon laskua. Taantuma näkyi maassa koko teollisuuden liikevaihdon vähenemisenä, jossa näkyy viennin kannalta tärkeimmän eli viestintälaitteiden liikevaihdon jyrkkä lasku. Jos elektroniikkateollisuuden liikevaihto olisi kuvattu erikseen, olisi pudotus vielä jyrkempi. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden liikevaihto on vielä vuoden 2012 alkupuolella yli 15 prosenttia pienempi kuin vertailuvuonna Nousua siinä ei ole vielä näkynyt, toisin kuin koko teollisuudessa. Sähkölaitteiden valmistuksen toimialaa kuviossa 16 on esittää Pohjanmaan ELY-keskuksen tilaama sähkölaitteiden valmistuksen liikevaihto. Pohjanmaan osuus koko maan liikevaihdosta on yli neljännes. Todellisuudessa se voisi olla suurempikin, sillä Vaasan seudulla on osa toimialan suurinta yritystä, ABB:tä, jonka liikevaihto kirjautuu Uudellemaalle. Liikevaihto Pohjanmaan yrityksissä kasvoi vuonna 2008 ja putosi seuraavana vuonna. Samanlainen kasvutrendi toistui vuonna 2010 ja käännös laskuun tapahtui vuoden 2011 loppupuoliskolla. Vuoden 2011 pudotukseen Pohjanmaalla on syynä yhden isomman yrityksen vähentyneet tilaukset. Kuvio 17. Liikevaihdon kehitystrendejä koko teollisuudessa, sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa heinäkuu sekä sähkölaitteiden valmistuksessa Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella ,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60, C Teollisuus koko maa Sähkö- ja elektroniikkateollisuus TOL 27 sähkölaite Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus, suhdannepalvelu 36 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

37 Toimialan sisäisessä vertailussa liikevaihdot ovat kehittyneet samansuuntaisesti (kuvio 18). Viimeiset pari vuotta yritysten liikevaihto on pysynyt edellisien vuosien tasolla. Syvimmällä vuoden 2008 taantumassa oli muiden sähkölaitteiden valmistus, jossa pudotusta vertailuvuoteen oli liki 20 prosenttia. Muilla toimialoilla liikevaihto pysytteli plussan puolella. Huhtikuun 2012 tilanteessa sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden toimialan liikevaihdon tilanne on paras eli noin 40 prosenttia suurempi kuin vuonna Muilla toimialoilla kasvua on tullut noin neljänneksen verran. Kuvio 18. Liikevaihdon kehitystrendi sähkölaitteiden valmistuksen toimialoilla huhtikuu 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60, Sähkömoottorien, generaattorien, muu 273 Sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden 279 Muiden sähkölaitteiden valmistus Lähde: Tilastokeskus, suhdannepalvelu TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 37

38 8.2 Taloudellisia tunnuslukuja Taulukko 9. Taloudellisia tunnuslukuja (mediaanitietoja) koko elektroniikkateollisuudessa vuodelta 2010 ja vuoden 2011 ennakkotiedoista. Elektroniikkateollisuus ennakkotieto Mikrot Muut Kaikki Mikrot Muut Kaikki Yritysten lukumäärä Liikevaihto 1000 /yritys 134,9 4471,4 415,2 149,1 4966,9 506,2 Liiketoiminnan tuotot / yritys ,4 4571,6 446,8 152,7 5089,0 528,9 Jalostusarvo/yritys ,6 1524,6 172,6 59,4 1771,2 190,2 Henkilöstön lkm / yritys 1,4 29,0 4,0... Liikevaihto/henkilö ,9 154,9 131,7... Jalostusarvo/henkilö ,1 52,6 45,6... Jalostusarvo/henkilöstökulut 1,1 1,2 1,1 1,1 1,2 1,2 Taseen loppusumma / yritys ,6 3359,6 460,6 167,0 3278,4 471,6 Myyntikate/yritys ,5 2265,9 258,3 93,7 2484,9 333,1 Käyttökate/yritys ,9 223,2 10,7 4,9 342,0 23,6 Käyttökate-% 2,0 6,3 4,1 4,2 6,5 5,1 Rahoitustulos-% 0,3 5,4 3,0 2,4 5,7 3,9 Liiketulos-% -0,4 3,9 1,3 1,0 4,2 2,7 Nettotulos-% -3,4 3,3 0,6 0,0 3,3 1,7 Kokonaistulos-% -1,5 2,4 0,6 0,1 3,0 1,6 Tilikauden tulos-% 2,8 2,4 2,8 3,1 3,1 3,1 Kokonaispääoman tuotto-% -0,5 7,6 2,8... Omavaraisuusaste-% 43,2 42,8 43,1 42,0 43,7 42,4 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 31,7 28,4 29,7... Quick ratio 1,2 1,1 1,2.. Lähde:Tilastokeskus,liikevaihdon ennakkotiedot 2011 Yritysten liikevaihto on kasvanut suotuisasti vuoden 2011 ennakkotietojen mukaan (lähde: Tilastokeskus) kaikissa kokoluokissa sähkölaitteiden toimialalla. Liikevaihdon kasvu on ollut liki 22 prosenttia. Sähkömoottoreiden, generaattoreiden, muuntajien valmistuksessa kasvu oli 13 prosenttia, sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden valmistuksessa peräti 75 prosenttia, sähkölamppujen ja valaisimien valmistuksessa 49 prosenttia, kodinkoneiden valmistuksessa 15 prosenttia ja muiden sähkölaitteiden valmistuksessa 44 prosenttia. Koko teollisuudessa liikevaihdon kasvu oli vajaat viisi prosenttia. Elektroniikkateollisuudessa liikevaihto kasvoi lähes neljä prosenttia. Käyttökateprosentti on kannattavuuden tunnusluku ennen poistoja ja rahoituseriä. Teollisuuden toimialoilla ohjearvo on prosenttia eli vähän suurempi kuin muilla toimialoilla. Käyttökateprosentti koko teollisuudessa oli 7,1 prosenttia, elektroniikkateollisuudessa 6 prosenttia, sähkölaitteiden valmistuksessa 5,1 prosenttia. Toimialalla paras 14,4 prosentin käyttökate oli sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden valmistuksen toimialalla. Vaikka käyttökate oli pienempi kuin teollisuuden suositusarvo, oli se kasvanut vähän edellisestä vuodesta. 38 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

39 Liiketulos kuvaa toimintaa ennen rahoituseriä. Se voi olla voittoa tai tappiota. Sähkölaitteiden valmistuksessa liikevoitto oli 2,7 prosenttia, mitä pidetään heikkona tuloksena. Koko teollisuudessa se oli 3,5 prosenttia ja elektroniikkateollisuudessa 2,8 prosenttia. Suosituksen mukaiseen tyydyttävään 7,2 prosentin tulokseen päästiin ainoastaan sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden valmistuksessa. Nettotulos on varsinaisen toiminnan tulos. Siihen eivät sisälly kertaluontoiset erät. Jotta toiminta olisi kannattavaa, nettotuloksen on oltava plussan puolella. Nettotulos sähkölaitteiden valmistuksessa oli 1,7 prosenttia. Mikroyrityksissä tulos painui nollan tasolle. Koko teollisuudessa nettotulos oli 1,5 prosenttia ja elektroniikkateollisuudessa 1,1 prosenttia. Sähkölaitteiden valmistuksen toimialoilla paras tulos, 4,6 prosenttia, oli sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden valmistuksessa. Tappiollista toiminta oli kodinkoneiden valmistuksessa, -1,6 prosentin verran. Sijoitetun pääoman tuotto kuvaa yritykseen sijoitetulle pääomalle saatua korkoa tai tuottoa. Ennakkotiedoissa tätä lukua ei ole vielä saatavilla. Vuoden 2010 lopussa tuotto oli 2,8 prosenttia koko toimialalla. Tulosta pidetään välttävänä. Välttävä tilanne oli koko teollisuudessa, elektroniikkateollisuudessa ja sähkölaitteiden valmistuksen toimialoilla. Omavaraisuusaste on oman pääoman osuus koko pääomasta. Se on vakavaraisuuden tunnusluku. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa omavaraisuusaste oli ennakkotiedoissa 42,4 prosenttia. Tulos on hyvä, jos aste on yli 40 prosenttia. Koko teollisuudessa se oli 43,7 ja elektroniikkateollisuudessa hyvä 45 prosenttia. Vakavaraisin tilanne oli sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden valmistuksessa. Siellä lukema oli 54,9 prosenttia. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 39

40 9 Toimialan menestystekijät 9.1 Menestystekijät Teknologiateollisuuden selvityksen mukaan valmistavan teollisuuden parhaita menestystekijöitä Suomen tilanteessa ovat hyvät työolosuhteet, hyvät työn tekemisen edellytykset, tilaus-toimitusketjun hallinta ja tuotantokonseptien uudistaminen. Tulevaisuuden tärkeimmiksi menestystekijöiksi nähtiin asiakasosaaminen ja asiakasarvon ymmärtäminen, tilaustoimitusketjun hallinta sekä joustavat, nykyaikaiset valmistusprosessit. Selvitys tehtiin alueellisissa työpajoissa. Yrityshaastatteluissa asiakasosaamista pidettiin tärkeimpänä, koska liiketoiminta perustuu asiakasyhteistyöhön ja kilpailuedun tuottamiseen asiakkaille. Muina tärkeinä menestystekijöinä pidettiin tilaus-toimitusketjun hallintaa sekä tuotannon ja tuotteiden integrointia. Kriittisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat menestymiseen, on muun muassa markkinoiden globalisoitumisen, asiakkaiden vaatimukset, yhteiskunnalliset ja tuotevastuut, tuotantotehokkuuden lisääminen, organisaation rakenne ja pääomien hallinta. Myös asiakkuus, imago ja maine, osaamispääoman saatavuus, kyky reagoida nopeasti markkinoiden muutoksiin, räätälöidyt kokonaisuudet, reaaliaikaisen tiedon materiaalihallinta ja tuotanto sekä tehokas tuotantokoneisto ovat tärkeitä menestystekijöitä. 9.2 Ongelmia Pk-yritysten yleisin ongelma on markkinoinnin puute ja riittämättömät resurssit. Menekin edistämiseen ei ole rahkeita. Kysyntä kotimarkkinoilla voi olla vähäistä pientä. Kansainvälistymisen kynnys on usein liian korkealla. On tiedon ja taidon puutteita on viennin aloittamiseksi tai sen edistämiseksi. Usein on tilanne, ettei yritys haluakaan kasvaa. Toinen ongelma mikro- ja pk-yrityksissä liittyy rahoitusvaikeuksiin. Suuremmat yritykset saavat helposti pankkilainaa tai muuta rahoitusta, mutta pienille yrityksille se on vaikeampaa. Tämän hetkisessä rahoituskriisissä monet pk-yritykset ovat varovaisia. Syksyn 2012 PK-yritysbarometrissa kehittämisen esteiksi ensimmäisiksi nousivat kustannukset ja etenkin työn sivukulut. Muiksi kehittämisen esteiksi koettiin kireä kilpailutilanne ja kysynnän riittämättömyys. 9.3 Keskeiset kehittämistarpeet Syksyn 2012 PK-barometrin mukaan keskeisimmät kehittämistarpeet omassa yrityksessä olivat tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys ja laatu. Muita tärkeitä kehittämistarpeita oli markkinointi ja myyntityö. Tampereen Alihankintamessuilla eräs yrittäjä kertoi, että yrityksillä on paljon hyviä tuoteideoita, mutta niiden saaminen markkinoille ja myyntiin on vaikeaa. 40 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

41 Teknologiateollisuuden ry:n mukaan työpaikkojen pitämiseksi on nostettava palkkoja ja kehitettävä työaikoja koskevaa päätöksentekoa. Yritysten toimintaedellytyksiä olsi parannettava verotuksella, koska kannusteet investoida, innovoida, työllistää, kasvaa ja omistaa ovat heikommat kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Suomen teollisuudelle on saatava globaalisti tasavertaiset kilpailuedellytykset, painottaa Teknologiateollisuus. 9.4 Osaaminen Suomalainen insinöörityö on rahan arvoista, totesi L M Ericssonin Suomen toimitusjohtaja vähän aikaa sitten. Tämä ilmeni Oulussa vuosi sitten Toimialapäivillä. Oulussa L M Ericsson oli rekrytoimassa runsaasti uutta porukkaa Nokian irtisanomisten jälkeen.. Syksyn aikana yritykset ovat ilmoittaneet supistuksista ja henkilöstön irtisanomisista. Parissa vuodessa on kadonnut huoli työvoiman riittävyydestä ikärakenteen muutoksen takia. Työvoiman supistukset ovat johtaneet siihen, ettei työvoimapulasta voi enää eikä tarvitsekaan puhua. Hyvä koulutus pidentää työuria. Perusasteen varaan jääminen lyhentää työuria kolmanneksen verran. Tilastokeskuksen raportin mukaan syrjäytyneitä nuoria on yli Syrjäytyneistä yli puolet ei ole työnhakijoina TE-toimistoissa. Maahanmuuttajataustaisia syrjäytyneistä on joka neljännes. Monet yritykset pitävät tärkeinä kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden palkkaamista. Nuori saisi näin kokemusta työelämästä ja kyseessä olevasta työstä. Valitettavan usein yritykset unohtavat hyvät aikeet. Nuorilla on vähän mahdollisuuksia saada kokemusta teollisuustyöstä. Lähteet:Talouselämä,yritysraportti 2012, Tieto&trendit 9/2012 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 41

42 10 Tulevaisuudennäkymät 10.1 Kansainvälistyminen Yhdysvallat ja Saksa ovat alkaneet kiinnittää huomiota entistä enemmän oman maan teollisuustuotannon kehittämiseen. Viime aikoina Suomessakin on huomattu, että on isoja riskejä, kun panostetaan liikaa tuotannon siirtämiseen halvan tuotannon maihin. On käynyt myös selvästi ilmi, että kansantalouden kannalta ei ole hyvä, jos yritykset siirtävät tuotantoaan ulkomaille. Myös tieto-taidon takia tuotantoelämää pitää säilyttää yrityksen kotimaassa, muuten tutkimus- ja kehittämistoiminta rapautuu ja siirtyy halpatuotantomaihin. Ennen pitkää omistus ja johtaminenkin saattavat siirtyä. Pitemmällä aikavälillä tuotannon koko siirtäminen ei ole järkevää. Esimerkiksi Kiinassa jo useissa yrityksissä tehdään tuotteita varastoon, palkkakustannukset nousevat liki kymmenen prosenttia vuodessa ja maan valuuttaa vahvistuu euroon nähden. Jos suomalaiset yritykset palaisivat takaisin Suomeen, täällä tulisi kova kilpailu osaavasta työvoimasta Kasvun mahdollisuuksia Tällä hetkellä puhutaan kansainvälisestä finanssikriisistä. Sellaisessa tilanteessa yritykset pyrkivät toimimaan varovaisesti. Taantumatilanteessa kannattaa kehittää ja uudistaa tuotteita ja oman yrityksen toimintaa. Suomalaiset yritykset panostavat voimakkaasti tutkimiseen ja kehittämiseen. Erityisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa se on voimakasta. Tilastokeskuksen v selvityksen mukaan 94 prosenttia tutkimuksesta tapahtui omalla rahoituksella. Kansainvälistymisessä tarvitaan oikeita yhteistyökumppaneita. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa tutkimus- ja kehittämistoiminta ovat tärkeitä. Alalla löytyy koko aika uusia innovaatioita, materiaaleja ja keksintöjä esimerkiksi taipuisan elektroniikan valmistus uudella pinnoitusmenetelmällä, langattomat lähettimet ja vastaanottimet, uudenlaisia ja kestävämpiä akkuja säästämään auringon energiaa, liikkuvien osien korvaaminen laitteissa kestävimmillä ratkaisuilla. Puhdas energia ja energiaa säästävät koneet ja laitteet ovat globaalisti haluttuja tavoitteita ympäristön kannalta. Suomalainen sähkö- ja elektroniikkateollisuus on siinä kohtalaisen hyvin onnistunutkin ja kehittää uutta ja vanhaa. Koneita ja laitteita valmistetaan luontoa säästäen ja energiaa vähemmän käyttäviksi Kasvaneet yritykset OECD:n ja Eurostatin mukaan kasvuyritys työllistää aluksi vähintään kymmenen henkeä ja kasvaa seuraavan kolmen vuoden aikana siten, että vuosikasvu on yli 20 %. Suomessa oli vuosina kasvuyrityksiä 668. Kasvuyritykset loivat yli työpaikkaa. Valtaosa kasvuyrityksistä oin 70 % on palvelualoilla. Kasvuyrityksen henkilöstö on yleensä pitkälle koulutettua. 42 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

43 Tilastokeskus tuottaa kasvun avainlukuja toimialoittain. Seuraavassa Tilastokeskuksen tuoteseloste: Kasvun avainluvut kuvaavat kasvaneiden (vähintään 0% kasvaneiden) ja voimakkaasti kasvaneiden (yli 15% kasvaneiden) yritysten %-osuuksia tarkasteltavan toimialan/alueen/ yritysryhmän yritysten lukumäärästä. Luokittelu jakaa tarkasteltavan alan yritykset kahteen osaan: kasvaneisiin ja supistuneisiin. Kasvaneet kuvaa kasvaneiden yritysten vaikutusta alan kasvuun eli kuinka monta prosenttiyksikköä kasvaneet yritykset tuovat kasvua alalle. Supistuneet kuvaa supistuneiden yritysten vaikutusta alan kasvuun eli kuinka monta prosenttiyksikköä supistuneet yritykset pienentävät alan kasvua. Summaamalla yhteen näiden kahden luokan kasvuvaikutukset saadaan koko tarkasteltavan alan kasvuprosentti. * = yritysten määrä ko. luokassa. Kiinteisiin kasvuprosentteihin perustuva luokittelu jakaa tarkasteltavan yritysjoukon yritykset yli 15 prosenttia kasvaneisiin, 0 15 prosenttia kasvaneisiin, 0 15 prosenttia supistuneisiin sekä yli 15 prosenttia supistuneisiin. Summaamalla yhteen näiden neljän luokan kasvuvaikutukset saadaan koko tarkasteltavan alan kasvuprosentti. Seuraavan kuvion (kuvio 18) tarkastelussa on mukana sähkömoottoreiden ym. valmistus (TOL 271). Sähkömoottoreiden luvuissa vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä oli mukana 122 yritystä. Näistä kasvaneita oli 65 ja supistuneita 57. Voimakkaasti kasvaneita oli 46 yritystä. Voimakkaasti kasvaneiden yritysten määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta. Kuvio 19. Kasvaneiden ja voimakkaasti kasvaneiden yritysten osuus toimialan yrityksistä vuonna TOL 271 sähkömoottorit ym. 80 %-osuus yritysten lukumäärästä /1 2011/2 2011/3 2011/4 2012/1 yli 15% kasvaneet 0-15% kasvaneet Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kiinteisiin kasvuprosentteihin perustuva luokittelu jakaa tarkasteltavan yritysjoukon yritykset yli 15 prosenttia kasvaneisiin, 0 15 prosenttia kasvaneisiin, 0 15 prosenttia supistuneisiin sekä yli 15 prosenttia supistuneisiin. Summaamalla yhteen näiden neljän luokan vaikutukset saadaan koko tarkasteltavan alan kasvuprosentti. Kokonaisvaikutus toimialan liikevaihdon kasvuun vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä oli -0,9 prosenttia. Vastaava luku edellisenä vuonna oli +18,1 prosenttia. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 43

44 Kuvio 20. Kasvuluokkien vaikutus toimialan kasvuun vuonna TOL 271 sähkömoottorit ym. 25 kasvuvaikutus %-yksikköä /1 2011/2 2011/3 2011/4 2012/1-10 Yli 15% kasvaneet 0-15% kasvaneet Kasvaneet* 0-15% supistuneet Yli 15% supistuneet Supistuneet* Kasvu toimialalla % Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 10.4 Suhdanneodotukset Etlan ennusteen mukaan tilanne on heikon heikentynyt kansainvälisen ja kotimaisen kysynnän takia. Tilanne on Suomessa parempi kuin muualla Euroopassa. Myös talous kehittyy muuta maanosaa paremmin. Maailmantaloudessa ennustetaan parempaa käännettä vuoden 2013 puolivälissä. Maailman talouskasvua hidastaa euron kriisi ja tiukentunut finanssipolitiikka. Elinkenoelämän keskusliitto EK selvitti elokuussa jäsenyrityksiltään suhdannenäkymiä. Tilausten arvioitiin syksyn aikana vähän lisääntyvän. Tuotannon kasvu pysyttelee lähikuukausina hitaana. Teknologiateollisuus ennakoi elektroniikka- ja sähköalojen yritysten liikevaihtojen pysyvän matalalla tasolla pitemmän aikaa. PK-yritysbarometrin tulokset julkaistiin syyskuussa Suhdannenäkymiä kuvaa kuviot 17 ja 18. Haastatteluaikaan suurin osa yrityksistä arveli tilanteen pysyttelevän ennallaan. Parempaan kehitykseen uskovia oli vähän enemmän kuin heikompaa tulevaisuutta odottavia. 44 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

45 Kuvio 21. Suhdannenäkymät nyt, PK-yritysbarometri Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2012, Suomen Yrittäjät, Finnvera, TEM Vuoden kuluttu tilanteen odotettiin paranevan jo huomattavasti. Suurin osa yrityksistä uskoi parempaan tulevaisuuteen. Kuvio 22. Suhdannenäkymät vuoden kuluttua Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2012, Suomen Yrittäjät, Finnvera, TEM TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 45

8:30 Tilaisuuden avaus, Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Kaj Suomela (puh.joht)

8:30 Tilaisuuden avaus, Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Kaj Suomela (puh.joht) Energiateknologian seminaari 8:10 llmoittautuminen, aamukahvi ja sämpylä 8:30 Tilaisuuden avaus, Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Kaj Suomela (puh.joht) 8:40 Sähkölaitteiden valmistus, nykytila ja tulevaisuuden

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Sähkölaitteiden valmistus

Sähkölaitteiden valmistus Sähkölaitteiden valmistus Toimialaraportti Jorma Höykinpuro 6/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015. 21.12.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015. 21.12.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015 21.12.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014. 3.10.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014. 3.10.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014 3.10.2014, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot vuoden

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013 Talouden alamäki Euroopassa jatkuu Teollisuustuotanto on vähentynyt EU-maissa 125 120 115 2005=100 EU27-maat Suomi 110

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2 Heinä-syyskuu Juli-september

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2012

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2012 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2012 Figur 1. Export och import efter landskap år 2012 Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Huhti-kesäkuu April-juni

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2014. 5.5.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2014. 5.5.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2014 5.5.2014, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot vuoden

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 02.04.2009

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 02.04.2009 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 2.4.29 Asiantuntija Jukka Nieminen, Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 6 % Suomen

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät SHY, Turun paikallisosasto 60 v. Juhlaseminaari 7.11.2013 Teppo Virta, 7.11.2013 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 2/2015. Vientimarkkinat kehittyvät epäyhtenäisesti s. 3. Uudet tilaukset vähentyneet uudelleen s. 4

Tilanne ja näkymät 2/2015. Vientimarkkinat kehittyvät epäyhtenäisesti s. 3. Uudet tilaukset vähentyneet uudelleen s. 4 Tilanne ja näkymät 2/215 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Vientimarkkinat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size Kauppa 2014 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2014 Tammi-maaliskuu Januari-mars

Lisätiedot

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

Näkökulmia ICT-sektorin kehitykseen Uudellamaalla

Näkökulmia ICT-sektorin kehitykseen Uudellamaalla RAPORTTEJA 60 2013 Näkökulmia ICT-sektorin kehitykseen Uudellamaalla SANTTU SUNDVALL Näkökulmia ICT-sektorin kehitykseen Uudellamaalla SANTTU SUNDVALL RAPORTTEJA 60 2013 NÄKÖKULMIA ICT-SEKTORIN KEHITYKSEEN

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 KATSAUS 17.10.2014 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on syys - lokakuun vaihteessa tehty arvio noin

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot