ALUEELLINEN YHTEISTYÖ SUVAITSEMATTOMUUTTA VASTAAN
|
|
- Lauri Kähkönen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ SUVAITSEMATTOMUUTTA VASTAAN Hyviä esimerkkejä Ruotsin kuntien valmiudesta torjua muukalaisvihaa EXPO
2 Tekstin on laatinut Expo-säätiö osana Good Relations -hanketta Kirjoittaja: Mohammed Tuffaha, toimittaja: Anders Dalsbro, valokuvat: Expo. Raportti on ladattavissa osoitteesta: Stiftelsen Expo Box 12162, Stockholm Puhelin: Faksi: Graafinen suunnittelu: Expo Paino: Elanders Stiftelsen Expo, 2014
3 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ SUVAITSEMATTOMUUTTA VASTAAN Hyviä esimerkkejä Ruotsin kuntien valmiudesta torjua muukalaisvihaa
4 4
5 Johdanto Expo-säätiö on laatinut tämän oppaan osana Euroopan unionin rahoittamaa Good Relations -hanketta. Good Relations -hankkeen tavoitteena on torjua muukalaisvihaa ja muuta vastaavaa suvaitsemattomuutta edistämällä väestöryhmien välisiä hyviä suhteita. Hanke, joka käynnistettiin marraskuussa 2012 ja joka päättyy lokakuussa 2014, saa osarahoitusta Euroopan unionin perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevasta ohjelmasta. Hanketta koordinoi Suomen sisäministeriö ja mukana hankkeessa ovat Ruotsin työmarkkinaministeriö sekä Pohjois-Irlannin etnisten vähemmistöjen neuvosto. Ruotsissa hanke keskittyy kriisivalmiuteen muukalaisvihaa vastaan koskien kuntien valmiutta käsitellä muukalaisvihamielisiä toimia. Kansallinen työryhmä on ohjannut ja tukenut hankkeen toteutusta Ruotsissa. Työryhmään kuuluivat Yhteiskuntasuojelu- ja valmiusvirasto, Forum för levande historia -viranomainen, Länsi-Götanmaan lääninhallitus, Expo-säätiö, Teskedsorden-säätiö, Punainen Risti sekä Malmön, Jokkmokkin ja Borlängen kunnat. Hankkeessa on kerätty tietoa kuntien valmiudesta käsitellä muukalaisvihamielisiä tekoja ja järjestetty tilaisuuksia, joiden tavoitteena on ollut tuoda esiin muukalaisvihan torjumisen tärkeys. Hankkeessa havaittiin, että kunnilla on puutteelliset tiedot muukalaisvihamielisistä teoista sosiaalisena riskinä sekä siitä, miten näitä voidaan käsitellä. Siksi tämän julkaisun pääasiallisena tarkoituksena on tarjota yksinkertaisia ja helposti lähestyttäviä ohjeita kaikille paikallisella tasolla muukalaisvihaa koskevien asioiden parissa työskenteleville. 5
6 Muukalaisvihan levinneisyys Ruotsissa 6 Muukalaisvihaa voidaan kuvailla hylkiväksi asenteeksi tai vihamielisyydeksi kaikkea vieraaksi koettua kohtaan. Se saattaa ilmetä kielteisenä asenteena halveksuntana tai suoranaisena vihana jotakin henkilöä kohtaan tämän etnisen alkuperän tai uskonnollisen tai kulttuuritaustan vuoksi. Esimerkkejä muukalaisvihasta ovat antisemitismin, islaminvastaisuuden, afrofobian ja romanivastaisuuden kaltaiset ilmiöt. Olennaista on, että kyseessä ovat ideologiat, käsitykset ja arvot, jotka ovat ristiriidassa kaikkien ihmisten tasa-arvoisuutta koskevan periaatteen kanssa (Arbetsmarknadsdepartementet 2011). Mielipidetutkimukset osoittavat, että merkittävä enemmistö ruotsalaisista suhtautuu myönteisesti erilaisiin vähemmistöihin. Monimuotoisuusbarometri, jota on julkaistu vuodesta 2005 lähtien, osoittaa esimerkiksi, että runsaat 70 prosenttia ruotsalaisista ilmoitti, että heillä on myönteisiä kokemuksia maahanmuuttajista (Högskolan i Gävle, 2013). On myös olemassa vähemmistö, joka ilmaisee suvaitsemattomia asenteita. Monimuotoisuusbarometrin mukaan noin kuusi prosenttia Ruotsin aikuisväestöstä suhtautuu monimuotoisuuteen äärimmäisen kielteisesti. Monimuotoisuusbarometrin analyysin mukaan on mahdollista, että tämän ryhmän muodostama osuus voisi kasvaa noin 20 prosenttiin. Näin saattaisi tapahtua esimerkiksi vakavien kriisien aikana, jolloin ruotsalainen yhteiskunta kokee perusarvojensa ja hyvinvointijärjestelmänsä olevan uhattuina. Ruotsissa on vallalla suhteellisen vakaa mielipide, jonka mukaan Ruotsin tulisi ottaa vastaan vähemmän pakolaisia. Vuonna 2012 luku oli 45 prosenttia (SOM-institutet 2013), kun taas vuonna 1992 vastaajista 65 prosenttia ilmoitti, että olisi hyvä, jos Ruotsi ottaisi vastaan
7 vähemmän pakolaisia. Vaikka muutos ei ole erityisen suuri, pakolaisia koskevat asenteet ovat siis muuttuneet myönteisemmiksi ajan myötä. Viharikokset Rikostentorjuntaneuvoston tilastot osoittavat, että poliisille ilmoitetaan vuosittain viharikosta, joiden motiivi on muukalaisvihamielinen, homofobinen tai uskonnonvastainen. Poliisien ilmoituksista vuodelta 2012 noin arvioidaan sisältävän viharikosmotiivin (Brå 2013). 72 % (3 980 ilmoitusta) sisälsi muukalaisvihamielisiä/rasistisia motiiveja, 13 % (710 ilmoitusta) homofobisia, bifobisia tai heterofobisia motiiveja, 6 % (310 ilmoitusta) islaminvastaisia motiiveja, 5 % (260 ilmoitusta) kristinuskon vastaisia ja muita uskonnonvastaisia motiiveja, 4 % (220 ilmoitusta) juutalaisvastaisia motiiveja ja 1 % (40 ilmoitusta) transfobisia motiiveja. Yleisimmät rikostyypit vuonna 2012 olivat uhkaus ja häirintä (41 prosenttia). Seuraavaksi yleisimpiä olivat väkivaltarikokset (16 prosenttia), kunnianloukkaus (16 prosenttia) ja rotuvihaan yllyttäminen (11 prosenttia). Noin 11 % vuonna 2012 tehdyistä viharikosilmoituksista oli kytköksissä äärioikeistolaisuuteen ja natsismiin. 7 Rotuideologisten ryhmien toiminta Expo-säätiö on julkaissut vuodesta 2009 lähtien vuosiraporttia rotuideologisen toimintaympäristön kehittymisestä. Rotuideologisia ryhmiä ovat natsit ja muut äärioikeistolaiset ryhmät, jotka uskovat siihen, että ihmiskunta koostuu erilaisista roduista, joita ei tule sekoittaa keskenään. Raportti osoittaa, että rotuideologisilla ryhmillä on toimintaa Norrbottenista Skåneen ja että ryhmien aktiviteettitaso vuoden 2013 aikana oli korkein sen jälkeen, kun vuosiraporttia alettiin julkaista (Expo ). Merkittävä enemmistö ruotsalaisista suhtautuu myönteisesti erilaisiin vähemmistöihin
8 8 Raportissa havaittiin yhteensä aktiviteettia. Aktiviteeteilla tarkoitetaan propagandan levittämistä, mielenosoituksia ja muuta ryhmien harjoittamaa organisoitua toimintaa. Vuonna 2013 eniten toimintaa oli Tukholman läänissä (351). Seuraavaksi eniten Länsi-Götanmaan (330), Värmlannin (309) ja Skånen (228) lääneissä. Jos taas tarkastelemme sitä, missä kunnissa oli eniten toimintaa, kuva on hieman toisenlainen. Kärjessä on Tukholman kunta 156 aktiviteetilla, toisena Karlstad (132) ja kolmannella sijalla Upplands-Bro (69). Göteborg on vasta kuudentena (55) ja Malmö sijalla neljätoista (41). Aktiviteetit eivät siis keskity etupäässä suurkaupunkeihin, mikä on entistäkin selvempää, jos aktiviteettien lukumäärä jaetaan paikkakunnan tai läänin asukkaiden lukumäärällä. Nousussa on ennen kaikkea propagandan levittäminen, aktiviteetista vuonna 2012 vuonna 2013 tapahtuneeseen aktiviteettiin, mikä on lähestulkoon 40 prosentin kasvu. Myös torikokousten ja julkisten esitejakojen kaltaiset mielenilmaukset lisääntyivät 26 prosentilla. Rotuideologista toimintaympäristöä hallitsee tätä nykyä kaksi natsijärjestöä. Ruotsalaisten puolue (Svenskarnas parti) vastasi vuonna 2013 lähes 70 prosentista aktiviteeteista ja Ruotsin vastarintaliike (Svenska motståndsrörelsen) runsaasta 25 prosentista. Monissa tapauksissa rotuideologisten ryhmien toiminnan yhteydessä on esiintynyt väkivaltaa. Hyökkäykset turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin Ruotsissa on hyökätty viime vuosina usein turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin. Ei ole kuitenkaan olemassa virallisia tilastoja siitä, miten yleisiä hyökkäykset turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottokeskuksiin ovat. Vuonna 2013 Expo-julkaisu (Expo ) tutki tapahtumia, joista oli uutisoitu mediassa vuosina Tämän jakson aikana rekisteröitiin yhteensä 58 hyökkäystä ja protestia ympäri maata. Tällaisia välikohtauksia olivat esimerkiksi ilkivalta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta kohtaan Skellefteåssa, kivenheittoisku Påskallavikin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseen ja äärioikeistolaisten kananmunaisku Tukholmassa sijaitsevaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseen. Tutkimuksen mukaan hyökkäysten kohteena olivat ennen kaikkea yksin tulleet pakolaislapset ja -nuoret. Expon rekisteröimästä 58 hyökkäyksestä ja protestista 67 % kohdistui yksin tulleisiin pakolaislapsiin ja -nuoriin, vaikka tämä ryhmä muodostaa
9 Hyökkäysten kohteena olivat yksin tulleet pakolaislapset ja -nuoret vain pienen osan turvapaikanhakijoista. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan vuonna 2013 Ruotsista haki turvapaikkaa yksin tullutta lasta. Tilanne kertonee siitä, että suvaitsemattomat puolueet ja ryhmät määrittelevät järjestelmällisesti propagandassaan lapset ja nuoret ongelmaksi. Turvallisuutta ja osallisuutta kaikille kansalaisille Kunnat ja maakäräjät vastaavat muun muassa terveydenhuollosta, sosiaalisesta hyvinvoinnista, kouluista ja vanhustenhuollosta. Kansalaiset ovat päivittäin tekemisissä kunnallisten palveluiden kanssa ja kuntien tärkeänä tehtävänä on taata yhdenvertainen kohtelu ja turvata ihmisoikeudet paikallisella tasolla Ruotsissa. Kunnan tulee työskennellä jatkuvasti edistääkseen demokraattisia perusarvoja kokonaisvaltaisesti. Muukalaisvihamielinen välikohtaus kunnassa voi vaikuttaa moniin kansalaisiin ja kunnan työntekijöihin joko suoraan tai epäsuorasti. Muukalaisvihamieliset teot saattavat aiheuttaa huolta ja vähentää turvallisuudentunnetta kunnassa. Häirinnän pelko saattaa rajoittaa kansalaisten liikkumisvapautta. Monet kunnanvaltuutetut ja kansalaisyhteiskunnan aktiivit ovat joutuneet muun muassa muukalaisvihamielisten ryhmien ja henkilöiden uhkailujen ja vihamielisyyksien kohteiksi. On siis tärkeää, että kunnilla on valmiudet käsitellä muukalaisvihamielisiä tekoja, jotta kaikkien kansalaisten turvallisuus ja osallistuminen paikallistasolla voitaisiin taata. Muukalaisvihamielisten tekojen torjuminen vaikuttaa moniin kunnan toimialoihin eri tavoin. Monet eri tekijät voivat vaikuttaa muukalaisvihamielisten tekojen riskiin kunnassa ja eri tahot voivat yhteistyössä ryhtyä toimenpiteisiin torjuakseen muukalaisvihaa sosiaalisena riskinä kunnan hallintoalueella. Ruotsissa kunnat ovat jo pitkään ottaneet huomioon fyysiset ja tekniset riskit osana riski- ja haavoittuvuusanalyysiä. Kunnilla on ollut melko rajalliset tiedot siitä, miten arvioinnin kattavuutta voi lisätä ottamalla mukaan sosiaaliset riskit. Sosiaalinen riski tarkoittaa sellaisten ei-toivot- 9
10 10 tujen välikohtausten, käyttäytymisen tai tilanteiden todennäköisyyttä, joiden alkuperä on sosiaalisissa suhteissa ja jotka vaikuttavat kielteisesti siihen, mitä pidetään toivottuna (Länsi-Götanmaan Lääninhallitus 2012:01). Kun kunnissa tiedostettiin, että sosiaalisia riskejä koskeva työ tulee määrittää, analysoida ja integroida, kehitettiin sosiaalista näkökulmaa soveltava malli Yhteiskuntasuojelu- ja valmiusviraston rahoituksella. Mallin tarkoituksena on lisätä tietoutta siitä, miten paikallis- ja aluehallinnot voivat oppia paremmin integroimaan sosiaaliset riskit riski- ja haavoittuvuusanalyyseihinsä. Länsi-Götanmaan läänin, Länsi-Götan alueen ja Taalainmaan lääninhallituksen yhteistyön tuloksena kehitettiin Länsi-Götanmaan malli. Yhteistyöllä on tässä toiminnassa erityisen merkittävä rooli. Länsi-Götanmaan malli korostaa myös ennaltaehkäisevän työn merkitystä. (Länsi-Götanmaan lääninhallitus 2012:01). Sosiaalisia riskejä koskeva työ määrittelee ne osa-alueet, joita pidetään suojelun arvoisina. Näitä voivat olla demokratia ja ihmisoikeudet, hyvin toimivat yhteiskuntatoiminnot, taloudellinen turvallisuus tai fyysinen ja sosiaalisesti turvallinen ympäristö Länsi-Götanmaan mallin suuntaviivojen mukaisesti. Tähän voitaisiin mahdollisesti sisällyttää muukalaisvihamielisyys turvattomuutta mahdollisesti lisäävänä sosiaalisena riskinä. Muukalaisvihan torjuminen Tämän julkaisun laatimista varten tarkasteltiin useita kuntia. Valinta tehtiin kunnan ja paikallistason toimijoiden välisen yhteistoiminta-asteen perusteella. Tässä julkaisussa tarkastellaan lähemmin viittä kuntaa. Näille kunnille yhteistä on se, että niissä on tiedostettu, että muukalaisvihaa voidaan ehkäistä yhteistyössä paikallistason toimijoiden kanssa. Kungälv Teini-ikäisen kuolema natsinuorten pahoinpitelyn seurauksena herätti vahvoja reaktioita. Kunta kehitti tapahtuneen johdosta pitkän tähtäimen toimintamallin äärioikeistolaisten ryhmien vastustamiseksi ja niiden muodostamisen ehkäisemiseksi koulutoiminnan kautta. Göteborg Ruotsin kirkon edustajat ymmärsivät tarpeen saada eri uskonnollisia johtajia mukaan toimintaan ja tekivät aloitteen uskontojen välisestä työstä. Tavoitteena oli vahvistaa eri uskontokuntien välisiä suhteita kaupungissa ja torjua muukalaisvihaa tiedotuksen ja toiminnan kautta. Botkyrka Moninaisuus on voimavara, mutta myös haaste. Työ- ja asuntomarkkinoilla tapahtuva syrjintä aiheuttaa segregaatiota. Kulttuurienvälisen strategian kautta kunnat pyrkivät saamaan erilaiset sosiaaliset
11 taustat omaavat ihmiset tekemään yhteistyötä ja kohtaamaan toisensa vastatakseen muukalaisvihamielisiin ennakkoluuloihin ja mielipiteisiin. Malmö Muukalaisviha on ongelma, jota esiintyy erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, myös urheilussa, jota monet nuoret harrastavat. Kunta on usean vuoden ajan ollut monien paikallisten toimijoiden kanssa mukana Jalkapallo rasismia vastaan -hankkeessa (Fotboll mot rasism) opettaakseen valmentajille ja pelaajille, miten tärkeää on pitää suvaitsemattomat asenteet poissa urheilusta. Söderköping Pakolaisten sijoittaminen kuntiin ympäri maata on aiheuttanut usein paikallisia protesteja, puhelinuhkauksia ja ilkivaltaa. Söderköping on pieni yhteisö, joka on viime vuosina ottanut vastaan yksin tulleita pakolaislapsia. Paikalliset toimijat ovat järjestäneet kunnan yhteistyöneuvoston kautta toimintaa sekä uusille maahantulijoille että ruotsalaisnuorille muukalaisvihan torjumiseksi. Ruotsissa kunnat ovat jo pitkään ottaneet huomioon fyysiset ja tekniset riskit osana riski- ja haavoittuvuusanalyysiä. 11 Eri kuntia käsittelevien tekstien tarkoituksena on antaa esimerkkejä siitä, miltä muukalaisvihaa ehkäisevä työ voi näyttää. Tämä julkaisu perustuu kunnan virkamiesten ja paikallistason edustajien luovuttamaan aineistoon. Good Relations -hankkeen puitteissa on nostettu esiin useita indikaattoreita muukalaisvihamielisten välikohtausten riskien arvioimiseksi. Selventääksemme sitä, millaisia haasteita kunta saattaa joutua kohtaamaan, olemme nostaneet kunkin kuntaesimerkin alla esiin joitakin riski-indikaattoreita, jotka olemme arvioineet tilanteen kannalta merkityksellisiksi.
12 12
13 Kungälvin malli Kungälvin kunta Natsismi aatteena ei hävinnyt toisen maailmansodan jälkeen. Vaikka juutalaisten kansanmurhan kauheudet tunnetaan, natsismin ideat houkuttelevat edelleen uusia kannattajia. Natsien joukossa levitetään rasismia, juutalaisvihaa ja homofobiaa ja demokratiaa halveksutaan avoimesti. Natsiryhmät eivät kuitenkaan vain lietso vihaa, vaan niiden toimintaan liittyy myös väkivalta. Viime vuosikymmenien aikana natsiryhmiin on yhdistetty useita murhia. Viime vuosina ruotsalaiset natsiryhmät ovat aktivoituneet. John Hron oli vain 14-vuotias, kun natsinuoret pahoinpitelivät hänet kuoliaaksi erityisen julmalla tavalla vuonna Murhasta tuli yksi Ruotsin tunnetuimpia ja kauhistuttavimpia natsismiin liittyviä väkivaltarikoksia. On todella traagista, että nuori ihminen kuoli sinä kesäyönä pian 20 vuotta sitten, mutta ei ollut sattumaa, että se tapahtui juuri Kungälvin kunnassa. Kunnassa oli ollut natsiryhmiä jo ennen toista maailmansotaa. Ne mahdollistivat uusien ryhmien muodostamisen aina 1990-luvulle saakka. Murha herätti vahvoja reaktioita ja vaatimuksia siitä, että yhteiskunta ja päättäjät ryhtyisivät välittömiin toimenpiteisiin. Siitä alkoi kunnan pitkäjänteinen ja sisukas työ suvaitsemattomuuden ja rasismin torjumiseksi. Sen sijaan, että ongelmiin olisi puututtu niiden jo synnyttyä, päätettiin perehtyä ongelmien syihin ja taustalla oleviin voimiin väkivallan ja äärioikeistolaisten ryhmien muodostamisen estämiseksi. Työ on jatkunut Toleranssi-hankkeen nimellä (Toleransprojektet), joka tunnetaan paremmin nimellä Kungälvin malli. Sen tavoitteena on estää nuorten joutuminen ääriliikkeiden tuhoisan voiman valtaan. Malli on mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten muukalaisvihamielisiä toimia voidaan ehkäistä. 13
14 Riski-indikaattorit Samaistuminen muukalaisvihamieliseen ideologiaan Muukalaisvihamielisten ryhmien näkyvät toimet. Ennakkoluulojen sosiaalinen hyväksyntä ja vahvistaminen Kielteinen suhtautuminen heikossa asemassa olevia ryhmiä kohtaan 14 Toimenpiteet Kungälvin kunta muodosti pian John Hronin murhan jälkeen ryhmän, joka kehitti strategian työskennelläkseen niiden oppilaiden kanssa, jotka osoittivat merkkejä suvaitsemattomuudesta. Paikkakunnalla oli ääriliikkeisiin kuuluvia nuoria, jotka häiritsivät koulurauhaa. Tiedettiin myös, että yhteiskunnassa on demokratian vastaisia aatteita, jotka raivaavat tietä rasismille, homofobialle ja muunlaiselle suvaitsemattomuudelle. Nämä asenteet ja arvot edesauttavat pahimmassa tapauksessa natsi-ideologiaan perustuvien ääriliikkeiden muodostamista. Kunnan strategiaa on toteutettu yli viisitoista vuotta pitkällä tähtäimellä, järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti. Työ on johtanut siihen, ettei kunnan tarvitse enää saada nuoria lähtemään äärioikeistolaisista ryhmistä, koska näitä ryhmiä ei paikkakunnalla enää ole. Sen sijaan kunta varmistaa edelleen, että kyseisten liikkeiden perustamisen mahdollisuudet ovat heikot ja että nuoret eivät liity niihin. Tavoitteena on saada nuoret ymmärtämään demokraattisten arvojen tärkeys ja vahvistaa heidän vastustuskykyään haitallisia käyttäytymismalleja vastaan. Strategian näkökulma on ollut ennen kaikkea ennaltaehkäisevä. Siksi kunnalla on ollut kauan hyvä valmius ehkäistä ongelmia. Kungälvin malli koostuu pääasiallisesti kolmesta osa-alueesta, joilla autetaan riskiryhmiin kuuluvia nuoria pysäyttämään haitallisten ja suvaitsemattomien käyttäytymismallien kehittäminen. Ns. hajottavilla toimilla luodaan etäisyyttä nuorisoryhmän jäsenten välille. Silloin he eivät saa sitä huomiota, jota he tarvitsevat säilyttääkseen sosiaalisen asemansa koulussa. Lisäksi tehdään tulevaisuuteen suuntautuvaa työtä luomalla myönteisiä omakuvia, joiden kautta nuoret näkevät oman paikkansa tulevaisuuden yhteiskunnassa ja kokevat, että he voivat olla aktiivisia kansalaisia osana sosiaalista yhteisöä ja työmarkkinoita.
15 Lopuksi nuorille voidaan antaa yhteiskuntaan uudelleen sosiaalistavilla aktiviteeteilla erilaisia mahdollisuuksia harjoitella sosiaalista vastuunottoa ja kehitetään siten heidän sosiaalisia taitojaan. Tärkeintä on, että nämä toimenpiteet aloitetaan tarpeeksi ajoissa. Nuorella ei ole luonnostaan demokratian vastaista tai rasistista identiteettiä. Nämä nuoret hakevat muiden nuorten tavoin identiteettiä ja yhteisöllisyyden tunnetta. Siksi on tärkeää, että heille tarjotaan parempia vaihtoehtoja kuin äärioikeistolaisiin ryhmiin liittyminen. Mikä tahansa koulu voi kehittää Kungälvin mallin avulla vapaaehtoisen erityiskoulutuksen riskiryhmiin kuuluville oppilaille. Tätä koulutusta järjestetään rinnakkain tavallisen opetuksen kanssa. Huomio kiinnitetään oppilaan ajatusten, käyttäytymisen ja hänen edustamansa ryhmän välisiin suhteisiin sekä oppilaan omiin edellytyksiin. Yksilöidyt ja tehokkaammat, pienille oppilasryhmille suunnatut koulutukset vaativat enemmän resursseja ja yksittäinen koulutushanke voi kestää kokonaisen lukuvuoden. Kunnan strategiaa on toteutettu yli viisitoista vuotta pitkällä tähtäimellä, järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti 15 Koulu voi myös integroida suvaitsevaisuutta käsitteleviä asioita tavalliseen opetukseen ja käsitellä suvaitsevaisuutta useissa oppiaineissa. Tällainen koulutushanke edellyttää koulun opettajilta erityisosaamista. Tarvitaan täydennyskoulutusta, jotta suvaitsevaisuustyö olisi tehokasta. Jokainen koulu voi muodostaa koulutuksen omien sosiaalisten edellytystensä ja oppilaiden tarpeiden pohjalta. Jos kunta pyrkii yhdessä edis-
16 16 tämään demokraattisia perusarvoja, koulut voivat vaihtaa myös tietoja keskenään. Kungälvin malli on osoittautunut menestykselliseksi. Vuonna 2013 julkaistiin myös Suvaitsemattomuuden hinta -niminen raportti ( Intoleransens pris, joka laadittiin Teskedsorden-säätiön ja Expo-säätiön aloitteesta Kungälvin mallin puitteissa). Se on sosioekonominen analyysi valkoinen ylivalta -liikkeestä ja Kungälvin mallista. Tavoitteena on lisätä tietoutta siitä, miten yhteiskunta voi hyötyä taloudellisesti ja sosiaalisesti näiden ilmiöiden ennaltaehkäisemisestä. Raportti osoittaa, että Kungälvin malli on hyvä sijoitus tulevaisuuteen. Jos erityiset toimenpiteet tuottavat tulosta, oppilaalle muodostuu turvallisempi Raportti osoittaa, että Kungälvin malli on hyvä sijoitus tulevaisuuteen identiteetti ja hän kokee myös koulutyön merkityksellisemmäksi. Keskeiset toimijat Kun kunta alkoi kehittää Kungälvin mallia vuonna 1995, se päätti tehdä yhteistyötä ja antaa useiden toimijoiden osallistua työhön. Lähtökohtana oli se, että äärioikeistolaisiin ryhmiin ajautuvat nuoret ovat koko yhteiskunnan ongelma. Hankkeeseen osallistui yhdistysten, Ruotsin kirkon ja Nattvandrarna-verkoston edustajia. Kunnan alueella toimivat yritykset sponsoroivat hanketta. Voittoa tavoittelemattomat toimijat järjestivät avoimia luentoja ja seminaareja levittääkseen tietoutta Kungälvin mallista. Kunta lähestyi myös suoraan niitä nuoria, jotka olivat liittymässä äärioikeistolaiseen ryhmään tai eroamassa sellaisesta. Lisäksi kunta lähestyi niitä, joilla oli nuorisojengeissä johtava asema. Tavoitteena oli kerätä tietoa näistä ryhmistä ja kartoittaa ne. Kunta sai tärkeää kokemusta ja pystyi kehittämään toimintatapaansa sen pohjalta tekemällä yhteistyötä niiden henkilöiden kanssa, joille hanke oli suun-
17 nattu. Vaikka hanke muuttui vuonna 1999 puhtaasti kouluhankkeeksi, esimerkiksi ABF, Rauhan ääni -liike (Fredsrörelsen) ja Ruotsin kirkko järjestävät edelleen koulutuksia hankkeen suvaitsevaisuutta koskevaan ydinsanomaan liittyen. 17
18 18
19 Göteborgin uskontojenvälinen keskus Göteborgin kaupunki Erilaiset uskontoryhmät joutuvat usein suvaitsemattomuuden ja muukalaisvihan kohteiksi. Seurakuntatilojen perustamista on usein vastustettu. Moskeijat ja synagogat tai uskonnolliset hautausmaat ovat joutuneet toisinaan ilkivallan ja vahingonteon kohteiksi. Teot on usein suunnattu jotakin tiettyä uskontoryhmää kohtaan. Trollhättanissa äärioikeistolainen aktivisti yritti vuonna 1993 tuhopolttaa moskeijan. Malmön juutalaisseurakunnat ovat joutuneet usein juutalaisvastaisen ilkivallan ja töherrysten kohteeksi. Yksi tapa ehkäistä jännitteitä ja lisätä tietoutta suvaitsemattomuudesta uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan on edistää uskontoryhmien välisiä suhteita. Göteborgissa on otettu käyttöön uskontojen välinen työtapa. Uskontojen välisen työn ajatus syntyi kaupunkia kohdanneen tragedian yhteydessä. 15 vuotta sitten 63 nuorta kuoli ja yli 200 haavoittui katastrofaalisessa diskopalossa Göteborgin Hisingenissä. Tapahtuman jälkeen toteutettiin kattavia kriisinhallintatoimenpiteitä. Tällaisissa tilanteissa testataan luonnollisesti kaupungin kriisivalmiutta. Eri hallintokunnat joutuivat lyhyellä varoitusajalla koordinoimaan ja käyttämään resurssejaan auttaakseen uhreja, heidän omaisiaan ja ystäviään. Tunteet olivat pinnassa tulipalon jälkeen. Kiersi huhuja siitä, että palon olisivat sytyttäneet muukalaisvihamieliset ryhmät. Valtaosalla diskossa olleista nuorista oli ulkomaalaistausta. Katukuvaan alkoi ilmestyä julisteita, joissa luki 60 19
20 maahanmuuttajanuorta on kuollut, seuraavaksi kuolee 60 ruotsalaista. Poliisi epäili, että joku yritti luoda vastakkainasettelua ja herättää negatiivisia reaktioita. Kaupungin aggressiivinen tunnelma osoitti, että tarvittiin paikkoja, joissa eritaustaiset ihmiset voisivat tavata ja keskustella tapahtuneesta. Göteborgissa oli sekä kulttuurista että uskonnollista moninaisuutta ja nämä ryhmät sekä auttoivat toisiaan että tekivät yhteistyötä arjessa ja kriisiaikoina. Brämaregårdenin kirkko hakeutui pikaisesti kontaktiin Hisingenin islamilaisten ja katolisten seurakuntien kanssa. Samalle alueelle suunniteltiin rakennettavaksi myös moskeijaa. Tulipalon jälkeinen surutyö osoitti, että tällaiselle kokoontumistilalle oli tarvetta. Brämaregårdenin seurakunta päätti yhdistää voimansa moskeijan rakentamiseksi. Osa alueen asukkaista vastusti ehdotusta ja suhtautui kriittisesti kirkon tukeen. Vastarinta osoitti, että uskontorajat ylittäville tapaamisille on tarvetta ennakkoluulojen murtamiseksi ja ymmärryksen lisäämiseksi. 20 Riski-indikaattorit Rajallinen kanssakäyminen eri ryhmiä edustavien ihmisten välillä Ennakkoluulojen sosiaalinen hyväksyntä ja vahvistaminen. Turvattomuus lähiympäristössä Identiteettiin liittyvät loukkaukset Toimenpiteet Ruotsissa on vain vähän kokemuksia uskontojen välisestä yhteistyöstä. Kun työ käynnistyi Göteborgissa vuonna 2006, kyseessä oli ainutlaatuinen hanke. Kaupungin seurakuntayhtymä haki avustusta käynnistääkseen hankkeen, jonka tarkoituksena oli parantaa uskontojen välistä vuoropuhelua. Aikomuksena oli pyrkiä luomaan hyvät suhteet kaupungin eri uskontokuntia edustavien ihmisten välille. Aluksi keskinäisiä tapaamisia järjestivät etupäässä kristityt ja islamilaiset edustajat eri seurakunnista. Ajan myötä tapaamisiin osallistui muitakin henkilöitä seurakuntaelämän eri aloilta. Vuoden sisällä hanke johti siihen, että viisitoista johtajaa viidestä eri uskonnosta muodosti uskontojen välisen neuvoston. Neuvosto on luottamusta lisäävä elin, jonka ensisijaisena tehtävänä on edistää eri uskontojen välistä vuoropuhelua ja
21 yhteistoimintaa tapaamisten ja yhteisten aktiviteettien kautta. Neuvoston työ osoittautui pian tärkeäksi voimavaraksi Göteborgin kaupungille ja sen lähiseuduille. Jo aikaisessa vaiheessa oli olemassa idea siitä, Ruotsissa on vain vähän kokemuksia uskontojen välisestä yhteistyöstä että neuvosto voisi tehostaa yhteydenpitoa kunnan, maakäräjien ja muiden yhteiskunnallisten instituutioiden kanssa, jotka halusivat lisää tietoa uskonnosta. Lisäksi neuvosto on halunnut tehdä yhteistyötä yhteisten kulttuuritapahtumien ja tilaisuuksien puitteissa koulussa. Siksi kunta on tukenut hanketta ja rahoittanut toimintaa. Kunnan tuki on ollut tärkeää ja mahdollistanut tasavertaisemman aseman osapuolien välille silloin, kun pienemmän seurakunnan resurssit eivät ole riittäneet. Kaupungin uskontojen välistä työtä kehitettiin entisestään, kun kunnan virkamiehet, poliitikot ja lääninpoliisijohtaja tekivät yhdessä neuvoston kanssa opintomatkan St. Philips Centreen Leicesteriin vuonna Matkan tarkoituksena oli tutkia, miten kaupungissa työstetään uskonnollista vuoropuhelua ja uskontojen rinnakkaiseloa seurakunnissa ja tavallisten ihmisten keskuudessa. Leicesterin uskontojen välisen työn tarjoaman yhteiskunnallisen hyödyn innoittamana Göteborgiin päätettiin perustaa samanlainen hanke. Hankkeen alkuvuosina neuvosto pyrki kehittämään uutta toimintaa. Göteborgin uskontojenvälinen keskus aloitti toimintansa vuonna 2012 kunnan tuella ja taloudellisella avustuksella. Keskus palvelee etupäässä laajaa yleisöä tarjoamalla tapaamispaikan, johon asiasta kiinnostuneet voivat tulla ja saada lisää tietoa uskonnoista tapaamalla muita, kuuntelemalla luentoja tai osallistumalla työseminaareihin. Keskuksen perusajatuksena on kehittää ja testata erilaisia käytänteitä, joiden tarkoituksena on herättää uskontojen ja kansojen välistä vuoropuhelua. Kaikki uskonnosta kiinnostuneet voivat tulla tänne hakemaan lisätietoa tai osallistumaan toimintaan. Toiminnan käynnistymisen jälkeen vuonna 2012 keskuksen tiloissa on toiminut myös nuorisoneuvosto (Unga som tror), joka järjestää toimintaa nuorille, jotka haluavat osallistua uskontorajat ylittäviin tapaamisiin. Syksystä 2013 lähtien työtä tehdään yhdessä Fryshusetin uskontojen välisen Yhdessä Ruotsin puolesta -nuorisohankkeen (Tillsammans för Sverige) kanssa. 21
22 22 Uskontojen välinen neuvosto on järjestänyt vuosien mittaan kaupungin tuella runsaasti erilaista toimintaa edistääkseen uskontorajat ylittäviä tapaamisia. Nämä ovat olleet useimmiten tiedotuskampanjoita, urheilutapahtumia ja mielenilmauksia. Abrahamin teltta -hankkeen kohderyhmänä oli suuri yleisö. Neuvosto pystytti teltan eri tilaisuuksien yhteydessä eri puolilla Göteborgia edistääkseen yhteistyötä kaupungin juutalaisten, kristittyjen ja islamilaisten yhteisöjen välillä. Jalkapallo rauhan puolesta (Fotboll för fred) keräsi usein pappeja ja imaameja pelaamaan virallisia otteluja. Tarkoituksena oli osoittaa, että arkiset tapaamiset voivat luoda hyviä suhteita. Kun Gazan sota alkoi vuonna 2008, neuvoston uskonnolliset johtajat päättivät yhdessä marssia rauhan puolesta estääkseen levottomuuksien leviämisen kunnassa viharikosten ja ilkivallan muodossa. Nämä ovat esimerkkejä neuvoston työstä saada kaupungin uskonnolliset yhteisöt eri tavoin mukaan toimintaan muukalaisvihan ehkäisemiseksi ja hyvien suhteiden edistämiseksi. Uskontojenvälisen keskuksen työ suuntautuu yhä selkeämmin laajalle yleisölle. Tämä näkyi erityisen selvästi silloin, kun täysmittaisen moskeijan rakentamista suunniteltiin Göteborgiin. Rakennuslupapäätöstä vastustettiin. Kun selvisi, että äärioikeistolainen Kansallisdemokraatit-puolue järjestäisi mielenosoituksen moskeijan rakentamista vastaan vain muutamaa viikkoa ennen moskeijan avaamista kesäkuussa 2011, uskontojenvälinen keskus päätti ryhtyä toimeen. Vastamielenosoituksen sijaan keskus järjesti mielenilmauksen, jossa otettiin selkeästi kantaa osallistavan yhteiskunnan puolesta. Uskontojen välinen neuvosto on järjestänyt vuosien mittaan kaupungin tuella runsaasti erilaista toimintaa edistääkseen uskontorajat ylittäviä tapaamisia
23 Yksi Göteborg kaikille -nimiseen mielenilmaukseen ( Ett Göteborg för alla ) osallistui uskonnollisia yhteisöjä, paikallisia yhdistyksiä, poliittisia puolueita ja yksityishenkilöitä. Myös kunnanhallituksen edustajia oli paikalla pitämässä puheita. Järjestäjät saivat mielenilmaukselle voimakasta tukea ja lähettivät tärkeän viestin kaikille demokraattisia arvoja vastustaville. Siitä lähtien uskontojenvälinen keskus on pyrkinyt järjestämään mielenilmauksia vuosittain saavuttaakseen laajemman yleisön ja toimiakseen foorumina muukalaisvihaa käytännössä torjuville tapaamisille ja tietojen vaihdolle. Keskeiset toimijat Paikallinen uskontojen välinen työ alkoi alun perin seurakuntien välisestä yhteistoiminnasta. Ruotsin kirkko on ollut työn tärkeä tukija toimivan organisaationsa ja hyvien resurssiensa ansiosta. Kunta on ollut hankkeen taustalla vuodesta 2007 lähtien ja rahoittanut sitä kaupungin kulttuuritoimen kautta. Organisaatio on kasvanut ajan myötä. Kunnan uskontojen välisen hankkeen puitteissa tehdään nykyisellään yhteistyötä useiden erilaisten aikuiskoulutuskeskusten ja Göteborgin yliopiston kanssa. Lisäksi järjestetään useita keskustelutilaisuuksia niiden seurakuntien kanssa, jotka eivät ole edustettuina uskontojen välisessä neuvostossa. Tarkoituksena on laajentaa yhteistyötä tulevaisuudessa. 23
SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT
SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT 23 24.10.2018 Näe minut Näen sinut Academill/Åbo Akademi, Rantakatu 2, Vaasa Janette Grönfors, Suomen Punainen Risti SINUT ON LEIMATTU- harjoitus Sinut on leimattu harjoitus
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotYHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET
YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja
LisätiedotTurvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta
Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Panu Artemjeff & Mia Luhtasaari 6.3.2017 2/10 Väestöryhmät ovat ryhmiä, joihin ihmiset tuntevat kuuluvansa: Perhe & suku Ammattiryhmät Mitä
LisätiedotR E S P E C T - P R O J E C T
R E S P E C T - P R O J E C T L i i k k u k a a - S p o r t s F o r A l l Liikkukaa Sports For All, RESPECT-campaign Me uskomme, että nuoret tarvitsevat sellaisia roolimalleja, jotka julkisesti vastustavat
LisätiedotKOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA
FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri
LisätiedotMitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta
Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,
LisätiedotAamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin
Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka
LisätiedotEUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA
CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotKuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.
Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotEtnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri
Etnisten suhteiden neuvottelukunta Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta - osallistumis- ja vaikuttamiskanava järjestöille - valtakunnallinen ja alueellinen asiantuntijoiden
LisätiedotYHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Miten yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen? Miksi väestöryhmien välille
LisätiedotEUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA
CRI(98)30 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 4: KANSALLISET TUTKIMUKSET, JOTKA KOSKEVAT MAHDOLLISTEN
LisätiedotVIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta
VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma
LisätiedotPOLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017
POLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia opiskelijarekrytointiin ovat: Pienenevät
LisätiedotKansalaisten Eurooppa -ohjelma
Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan
LisätiedotEva Rönkkö Eläkeläiset ry
Eva Rönkkö Eläkeläiset ry 16.3.2017 Sosiaalinen esteettömyys mitä se on? Esteettömyys yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet Sosiaalinen esteettömyys merkitsee sellaista ilmapiiriä ja toimintaympäristöä,
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotMitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)
Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012
LisätiedotOSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET
OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotEsityslista Kestävä kehitys
Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotMonikulttuurisuusohjelman arviointi Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle Pirkko Melville (ja Elina Hienola)
Monikulttuurisuusohjelman arviointi 2014 Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle 16.11.2015 Pirkko Melville (ja Elina Hienola) Laki velvoittaa Tavoitteena kotoutumista ja etnistä yhdenvertaisuutta edistävä
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden
LisätiedotHYVÄT VÄESTÖSUHTEET. Liite 2. Pilottikuntiin suunnatun kyselyn laajemmat tulokset
Liite 2. Pilottikuntiin suunnatun kyselyn laajemmat tulokset Sisällys Johdanto: 3 Vastaajien taustatiedot: 5 Näkemys omasta naapurustosta: 14 Vastaajien mahdollisia huolenaiheita: 22 Itse koettu syrjintä:
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotB8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5
B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 5 Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että uskonnollisiin ryhmiin, muun muassa kristittyihin, kaikkialla maailmassa kohdistuvien hyökkäysten määrä on kasvanut valtavasti viime kuukausien
LisätiedotYHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 MITEN YHTEISKUNNALLINEN ILMAPIIRI VAIKUTTAA IHMISTEN TURVALLISUUTEEN? MIKSI VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLE
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa
Lisätiedot10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10417/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat SOC 418 GENDER 29 ANTIDISCRIM 41 FREMP
LisätiedotKansalaisten Eurooppa - ohjelma meille kaikille
Kansalaisten Eurooppa - ohjelma meille kaikille Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotRuotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma
Suora puhelinnumero Viite Kunnanjohtotoimisto 0910-73 50 93 9.11.016 Dnro Yngve Lindmark Kunnanhallitus Ruotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma 017 019 Hyväksytty kunnanvaltuustossa
LisätiedotYhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala
Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala 4.10.2018 Hankkeen tausta Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin
LisätiedotTampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia
Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen
LisätiedotMonipuolinen tiedottaminen, kulttuuriset rajanvedot ylittävän dialogin edistäminen ja rasisminvastaisuus nuorisotyössä
Monipuolinen tiedottaminen, kulttuuriset rajanvedot ylittävän dialogin edistäminen ja rasisminvastaisuus nuorisotyössä Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusverkosto & Kanuuna verkosto 11.3.2010 31.3.2010 www.nuorisokanuuna.fi
LisätiedotKoulutilastoja Kevät 2014
OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista
LisätiedotAutettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä
Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus
LisätiedotKainuun Liikunta ry STRATEGIA
Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 5004/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2018 1 (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 13 19.3.2018 29 Asianro 5004/00.01.02.00/2017 Valtuustoaloite suvaitsevuuden puolesta vihapuhetta ja rasismia vastaan Päätöshistoria
LisätiedotSuunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys
LisätiedotAllianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle
Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi
LisätiedotUusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki
Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,
LisätiedotMATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!
MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
LisätiedotOECD Youth Forum Helsinki Arja Terho
OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja
LisätiedotOsallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka
Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka Oulun kaupungin kotouttamisohjelma Laki kotoutumisen edistämisestä
LisätiedotVPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?
VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotPALOMA- projekti 2013-2015
Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin
LisätiedotKotoutumisen järjestönäkökulmia
Kotoutumisen järjestönäkökulmia Johanna Matikainen Yhteiskuntien ilmapiirillä on väliä tarvitaan johtajuutta Suomessa poliitikkojen rasisminvastainen ääni on hyvin hiljainen ja joskus jopa ääriliikkeitä
LisätiedotMoninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen
Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotTasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389
Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0234/26. Tarkistus. Mario Borghezio, Edouard Ferrand, Marcel de Graaff ENF-ryhmän puolesta
28.6.2017 A8-0234/26 26 8 kohta 8. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita neuvottelukehyksen puitteissa keskeyttämään viipymättä liittymisneuvottelut Turkin kanssa, jos perustuslakipaketti pannaan täytäntöön
LisätiedotTASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO
TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO - VISIO Visiomme on talouspoliittisten valtarakenteiden demokratia, resurssien oikeudenmukainen jako, yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo, ihmisten henkilökohtaisen
LisätiedotKaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla
Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista
LisätiedotKotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori
Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja
LisätiedotHyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen
Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 23.1.2019 Kuopio Sisäministeriö Lauri Holmström Esityksen sisältö 1. Ilmiöpohjainen ja väestölähtöinen
LisätiedotSivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto
Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen
LisätiedotLähidemokratian vahvistaminen
Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotArjen kokemuksia Konnunsuo ja nuorisotila
Arjen kokemuksia Konnunsuo ja nuorisotila Kanuuna seminaari Kuopio 12.-13.11.-15 Missä mennään tällä hetkellä maahanmuutoluvuissa (Saimaan alue) Vireille tulleet turvapaikkahakemukset vuonna 2015 26.10
LisätiedotVammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön
LisätiedotHankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan
Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä
LisätiedotAllianssin. strategia
Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti
LisätiedotAllianssin. strategia
Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.
LisätiedotEsityslista Kestävä kehitys
Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Miksi tämä tuntuu niin vanhanaikaiselta? Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0111/171. Tarkistus. Isabella Adinolfi, Rosa D'Amato, Rolandas Paksas EFDD-ryhmän puolesta
25.3.2019 A8-0111/171 171 Johdanto-osan 2 kappale (2) Komissio esitti 14 päivänä marraskuuta 2017 antamassaan tiedonannossa Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla visionsa
LisätiedotAlkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.
Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.
LisätiedotErasmus+ ESIKUVAT YHTEISTEN ARVOJEN EDISTÄJÄT
ESIKUVAT YHTEISTEN ARVOJEN EDISTÄJÄT MITEN VOI OSALLISTUA > Olet opettaja tai sosiaalityöntekijä ja haluat järjestää yhteisössäsi tapahtuman, johon esikuva osallistuu > haluat itse osallistua esikuvana
LisätiedotAllan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat
Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
Lisätiedot10062/19 team/as/mh 1 JAI.1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. kesäkuuta 2019 (OR. en) 10062/19 ENFOPOL 289 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 6. kesäkuuta 2019 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotLAATUOHJELMA. yhteiset kriteerit. luonnos
LAATUOHJELMA yhteiset kriteerit luonnos 28.11.2016 SEURATOIMINNAN LUPAUS - MENESTYSSUUNNITELMASTA Huolehdimme siitä, että seurat näkevät toimintaympäristön muutokset ja elävät ajassa. Seurat ovat innostavia
LisätiedotStrategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo
Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen
LisätiedotOnko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta
Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle
Lisätiedot1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus
Sisällysluettelo 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus... 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä lainsäädäntö... 4 2.1 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotMiksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?
Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Mitä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja
LisätiedotVAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!
VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille
LisätiedotPalvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4
Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / 170112 / TiK Kuva 4 MEILLÄ LAPSIA KUULLAAN JA HE SAAVAT IKÄTASONSA MUKAISESTI OLLA OSALLISIA ITSEÄÄN KOSKEVISSA ASIOISSA. 1 Lapsi osallistuu oman esiopetussuunnitelmansa
LisätiedotKotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015
Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset
LisätiedotDina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.
Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9. 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja edunvalvontaelin, joka käsittelee ja
LisätiedotOHEISMATERIAALIN TARKOITUS
(2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin
LisätiedotVäkivaltainen ekstremismi ja sen torjunta
Väkivaltainen ekstremismi ja sen torjunta Leena Malkki VTT, tutkijatohtori Eurooppa-tutkimuksen verkosto 5.11.2012 1 SISÄLTÖ 1. Mitä väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan? 2. Miksi sitä pyritään
LisätiedotKansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa
Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri
LisätiedotKeskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa
Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa Tarkoitus: Keskustelun tavoitteena on selkiyttää tasa-arvolain ymmärtämistä sekä sitä, kuinka itse voi vaikuttaa lain toteutumiseen. Tarkoituksena
Lisätiedotväestösuhteet: kuinka parantaa
Vastakkainasettelu, konfliktit ja huonot väestösuhteet: kuinka parantaa tilannetta viranomaisyhteistyöllä? Miriam Attias, Depolarize.fi miriam.attias@communitymediation.fi Tarja Mankkinen, Sisäministeriö,
LisätiedotLisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.
0 Erasmus+ -ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Tänä aikana yli 4 miljoonaa nuorta, opiskelijaa ja aikuista voi kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella.
Lisätiedot