ALUEELLINEN YHTEISTYÖ SUVAITSEMATTOMUUTTA VASTAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALUEELLINEN YHTEISTYÖ SUVAITSEMATTOMUUTTA VASTAAN"

Transkriptio

1 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ SUVAITSEMATTOMUUTTA VASTAAN Hyviä esimerkkejä Ruotsin kuntien valmiudesta torjua muukalaisvihaa EXPO

2 Tekstin on laatinut Expo-säätiö osana Good Relations -hanketta Kirjoittaja: Mohammed Tuffaha, toimittaja: Anders Dalsbro, valokuvat: Expo. Raportti on ladattavissa osoitteesta: Stiftelsen Expo Box 12162, Stockholm Puhelin: Faksi: Graafinen suunnittelu: Expo Paino: Elanders Stiftelsen Expo, 2014

3 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ SUVAITSEMATTOMUUTTA VASTAAN Hyviä esimerkkejä Ruotsin kuntien valmiudesta torjua muukalaisvihaa

4 4

5 Johdanto Expo-säätiö on laatinut tämän oppaan osana Euroopan unionin rahoittamaa Good Relations -hanketta. Good Relations -hankkeen tavoitteena on torjua muukalaisvihaa ja muuta vastaavaa suvaitsemattomuutta edistämällä väestöryhmien välisiä hyviä suhteita. Hanke, joka käynnistettiin marraskuussa 2012 ja joka päättyy lokakuussa 2014, saa osarahoitusta Euroopan unionin perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevasta ohjelmasta. Hanketta koordinoi Suomen sisäministeriö ja mukana hankkeessa ovat Ruotsin työmarkkinaministeriö sekä Pohjois-Irlannin etnisten vähemmistöjen neuvosto. Ruotsissa hanke keskittyy kriisivalmiuteen muukalaisvihaa vastaan koskien kuntien valmiutta käsitellä muukalaisvihamielisiä toimia. Kansallinen työryhmä on ohjannut ja tukenut hankkeen toteutusta Ruotsissa. Työryhmään kuuluivat Yhteiskuntasuojelu- ja valmiusvirasto, Forum för levande historia -viranomainen, Länsi-Götanmaan lääninhallitus, Expo-säätiö, Teskedsorden-säätiö, Punainen Risti sekä Malmön, Jokkmokkin ja Borlängen kunnat. Hankkeessa on kerätty tietoa kuntien valmiudesta käsitellä muukalaisvihamielisiä tekoja ja järjestetty tilaisuuksia, joiden tavoitteena on ollut tuoda esiin muukalaisvihan torjumisen tärkeys. Hankkeessa havaittiin, että kunnilla on puutteelliset tiedot muukalaisvihamielisistä teoista sosiaalisena riskinä sekä siitä, miten näitä voidaan käsitellä. Siksi tämän julkaisun pääasiallisena tarkoituksena on tarjota yksinkertaisia ja helposti lähestyttäviä ohjeita kaikille paikallisella tasolla muukalaisvihaa koskevien asioiden parissa työskenteleville. 5

6 Muukalaisvihan levinneisyys Ruotsissa 6 Muukalaisvihaa voidaan kuvailla hylkiväksi asenteeksi tai vihamielisyydeksi kaikkea vieraaksi koettua kohtaan. Se saattaa ilmetä kielteisenä asenteena halveksuntana tai suoranaisena vihana jotakin henkilöä kohtaan tämän etnisen alkuperän tai uskonnollisen tai kulttuuritaustan vuoksi. Esimerkkejä muukalaisvihasta ovat antisemitismin, islaminvastaisuuden, afrofobian ja romanivastaisuuden kaltaiset ilmiöt. Olennaista on, että kyseessä ovat ideologiat, käsitykset ja arvot, jotka ovat ristiriidassa kaikkien ihmisten tasa-arvoisuutta koskevan periaatteen kanssa (Arbetsmarknadsdepartementet 2011). Mielipidetutkimukset osoittavat, että merkittävä enemmistö ruotsalaisista suhtautuu myönteisesti erilaisiin vähemmistöihin. Monimuotoisuusbarometri, jota on julkaistu vuodesta 2005 lähtien, osoittaa esimerkiksi, että runsaat 70 prosenttia ruotsalaisista ilmoitti, että heillä on myönteisiä kokemuksia maahanmuuttajista (Högskolan i Gävle, 2013). On myös olemassa vähemmistö, joka ilmaisee suvaitsemattomia asenteita. Monimuotoisuusbarometrin mukaan noin kuusi prosenttia Ruotsin aikuisväestöstä suhtautuu monimuotoisuuteen äärimmäisen kielteisesti. Monimuotoisuusbarometrin analyysin mukaan on mahdollista, että tämän ryhmän muodostama osuus voisi kasvaa noin 20 prosenttiin. Näin saattaisi tapahtua esimerkiksi vakavien kriisien aikana, jolloin ruotsalainen yhteiskunta kokee perusarvojensa ja hyvinvointijärjestelmänsä olevan uhattuina. Ruotsissa on vallalla suhteellisen vakaa mielipide, jonka mukaan Ruotsin tulisi ottaa vastaan vähemmän pakolaisia. Vuonna 2012 luku oli 45 prosenttia (SOM-institutet 2013), kun taas vuonna 1992 vastaajista 65 prosenttia ilmoitti, että olisi hyvä, jos Ruotsi ottaisi vastaan

7 vähemmän pakolaisia. Vaikka muutos ei ole erityisen suuri, pakolaisia koskevat asenteet ovat siis muuttuneet myönteisemmiksi ajan myötä. Viharikokset Rikostentorjuntaneuvoston tilastot osoittavat, että poliisille ilmoitetaan vuosittain viharikosta, joiden motiivi on muukalaisvihamielinen, homofobinen tai uskonnonvastainen. Poliisien ilmoituksista vuodelta 2012 noin arvioidaan sisältävän viharikosmotiivin (Brå 2013). 72 % (3 980 ilmoitusta) sisälsi muukalaisvihamielisiä/rasistisia motiiveja, 13 % (710 ilmoitusta) homofobisia, bifobisia tai heterofobisia motiiveja, 6 % (310 ilmoitusta) islaminvastaisia motiiveja, 5 % (260 ilmoitusta) kristinuskon vastaisia ja muita uskonnonvastaisia motiiveja, 4 % (220 ilmoitusta) juutalaisvastaisia motiiveja ja 1 % (40 ilmoitusta) transfobisia motiiveja. Yleisimmät rikostyypit vuonna 2012 olivat uhkaus ja häirintä (41 prosenttia). Seuraavaksi yleisimpiä olivat väkivaltarikokset (16 prosenttia), kunnianloukkaus (16 prosenttia) ja rotuvihaan yllyttäminen (11 prosenttia). Noin 11 % vuonna 2012 tehdyistä viharikosilmoituksista oli kytköksissä äärioikeistolaisuuteen ja natsismiin. 7 Rotuideologisten ryhmien toiminta Expo-säätiö on julkaissut vuodesta 2009 lähtien vuosiraporttia rotuideologisen toimintaympäristön kehittymisestä. Rotuideologisia ryhmiä ovat natsit ja muut äärioikeistolaiset ryhmät, jotka uskovat siihen, että ihmiskunta koostuu erilaisista roduista, joita ei tule sekoittaa keskenään. Raportti osoittaa, että rotuideologisilla ryhmillä on toimintaa Norrbottenista Skåneen ja että ryhmien aktiviteettitaso vuoden 2013 aikana oli korkein sen jälkeen, kun vuosiraporttia alettiin julkaista (Expo ). Merkittävä enemmistö ruotsalaisista suhtautuu myönteisesti erilaisiin vähemmistöihin

8 8 Raportissa havaittiin yhteensä aktiviteettia. Aktiviteeteilla tarkoitetaan propagandan levittämistä, mielenosoituksia ja muuta ryhmien harjoittamaa organisoitua toimintaa. Vuonna 2013 eniten toimintaa oli Tukholman läänissä (351). Seuraavaksi eniten Länsi-Götanmaan (330), Värmlannin (309) ja Skånen (228) lääneissä. Jos taas tarkastelemme sitä, missä kunnissa oli eniten toimintaa, kuva on hieman toisenlainen. Kärjessä on Tukholman kunta 156 aktiviteetilla, toisena Karlstad (132) ja kolmannella sijalla Upplands-Bro (69). Göteborg on vasta kuudentena (55) ja Malmö sijalla neljätoista (41). Aktiviteetit eivät siis keskity etupäässä suurkaupunkeihin, mikä on entistäkin selvempää, jos aktiviteettien lukumäärä jaetaan paikkakunnan tai läänin asukkaiden lukumäärällä. Nousussa on ennen kaikkea propagandan levittäminen, aktiviteetista vuonna 2012 vuonna 2013 tapahtuneeseen aktiviteettiin, mikä on lähestulkoon 40 prosentin kasvu. Myös torikokousten ja julkisten esitejakojen kaltaiset mielenilmaukset lisääntyivät 26 prosentilla. Rotuideologista toimintaympäristöä hallitsee tätä nykyä kaksi natsijärjestöä. Ruotsalaisten puolue (Svenskarnas parti) vastasi vuonna 2013 lähes 70 prosentista aktiviteeteista ja Ruotsin vastarintaliike (Svenska motståndsrörelsen) runsaasta 25 prosentista. Monissa tapauksissa rotuideologisten ryhmien toiminnan yhteydessä on esiintynyt väkivaltaa. Hyökkäykset turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin Ruotsissa on hyökätty viime vuosina usein turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin. Ei ole kuitenkaan olemassa virallisia tilastoja siitä, miten yleisiä hyökkäykset turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottokeskuksiin ovat. Vuonna 2013 Expo-julkaisu (Expo ) tutki tapahtumia, joista oli uutisoitu mediassa vuosina Tämän jakson aikana rekisteröitiin yhteensä 58 hyökkäystä ja protestia ympäri maata. Tällaisia välikohtauksia olivat esimerkiksi ilkivalta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta kohtaan Skellefteåssa, kivenheittoisku Påskallavikin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseen ja äärioikeistolaisten kananmunaisku Tukholmassa sijaitsevaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseen. Tutkimuksen mukaan hyökkäysten kohteena olivat ennen kaikkea yksin tulleet pakolaislapset ja -nuoret. Expon rekisteröimästä 58 hyökkäyksestä ja protestista 67 % kohdistui yksin tulleisiin pakolaislapsiin ja -nuoriin, vaikka tämä ryhmä muodostaa

9 Hyökkäysten kohteena olivat yksin tulleet pakolaislapset ja -nuoret vain pienen osan turvapaikanhakijoista. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan vuonna 2013 Ruotsista haki turvapaikkaa yksin tullutta lasta. Tilanne kertonee siitä, että suvaitsemattomat puolueet ja ryhmät määrittelevät järjestelmällisesti propagandassaan lapset ja nuoret ongelmaksi. Turvallisuutta ja osallisuutta kaikille kansalaisille Kunnat ja maakäräjät vastaavat muun muassa terveydenhuollosta, sosiaalisesta hyvinvoinnista, kouluista ja vanhustenhuollosta. Kansalaiset ovat päivittäin tekemisissä kunnallisten palveluiden kanssa ja kuntien tärkeänä tehtävänä on taata yhdenvertainen kohtelu ja turvata ihmisoikeudet paikallisella tasolla Ruotsissa. Kunnan tulee työskennellä jatkuvasti edistääkseen demokraattisia perusarvoja kokonaisvaltaisesti. Muukalaisvihamielinen välikohtaus kunnassa voi vaikuttaa moniin kansalaisiin ja kunnan työntekijöihin joko suoraan tai epäsuorasti. Muukalaisvihamieliset teot saattavat aiheuttaa huolta ja vähentää turvallisuudentunnetta kunnassa. Häirinnän pelko saattaa rajoittaa kansalaisten liikkumisvapautta. Monet kunnanvaltuutetut ja kansalaisyhteiskunnan aktiivit ovat joutuneet muun muassa muukalaisvihamielisten ryhmien ja henkilöiden uhkailujen ja vihamielisyyksien kohteiksi. On siis tärkeää, että kunnilla on valmiudet käsitellä muukalaisvihamielisiä tekoja, jotta kaikkien kansalaisten turvallisuus ja osallistuminen paikallistasolla voitaisiin taata. Muukalaisvihamielisten tekojen torjuminen vaikuttaa moniin kunnan toimialoihin eri tavoin. Monet eri tekijät voivat vaikuttaa muukalaisvihamielisten tekojen riskiin kunnassa ja eri tahot voivat yhteistyössä ryhtyä toimenpiteisiin torjuakseen muukalaisvihaa sosiaalisena riskinä kunnan hallintoalueella. Ruotsissa kunnat ovat jo pitkään ottaneet huomioon fyysiset ja tekniset riskit osana riski- ja haavoittuvuusanalyysiä. Kunnilla on ollut melko rajalliset tiedot siitä, miten arvioinnin kattavuutta voi lisätä ottamalla mukaan sosiaaliset riskit. Sosiaalinen riski tarkoittaa sellaisten ei-toivot- 9

10 10 tujen välikohtausten, käyttäytymisen tai tilanteiden todennäköisyyttä, joiden alkuperä on sosiaalisissa suhteissa ja jotka vaikuttavat kielteisesti siihen, mitä pidetään toivottuna (Länsi-Götanmaan Lääninhallitus 2012:01). Kun kunnissa tiedostettiin, että sosiaalisia riskejä koskeva työ tulee määrittää, analysoida ja integroida, kehitettiin sosiaalista näkökulmaa soveltava malli Yhteiskuntasuojelu- ja valmiusviraston rahoituksella. Mallin tarkoituksena on lisätä tietoutta siitä, miten paikallis- ja aluehallinnot voivat oppia paremmin integroimaan sosiaaliset riskit riski- ja haavoittuvuusanalyyseihinsä. Länsi-Götanmaan läänin, Länsi-Götan alueen ja Taalainmaan lääninhallituksen yhteistyön tuloksena kehitettiin Länsi-Götanmaan malli. Yhteistyöllä on tässä toiminnassa erityisen merkittävä rooli. Länsi-Götanmaan malli korostaa myös ennaltaehkäisevän työn merkitystä. (Länsi-Götanmaan lääninhallitus 2012:01). Sosiaalisia riskejä koskeva työ määrittelee ne osa-alueet, joita pidetään suojelun arvoisina. Näitä voivat olla demokratia ja ihmisoikeudet, hyvin toimivat yhteiskuntatoiminnot, taloudellinen turvallisuus tai fyysinen ja sosiaalisesti turvallinen ympäristö Länsi-Götanmaan mallin suuntaviivojen mukaisesti. Tähän voitaisiin mahdollisesti sisällyttää muukalaisvihamielisyys turvattomuutta mahdollisesti lisäävänä sosiaalisena riskinä. Muukalaisvihan torjuminen Tämän julkaisun laatimista varten tarkasteltiin useita kuntia. Valinta tehtiin kunnan ja paikallistason toimijoiden välisen yhteistoiminta-asteen perusteella. Tässä julkaisussa tarkastellaan lähemmin viittä kuntaa. Näille kunnille yhteistä on se, että niissä on tiedostettu, että muukalaisvihaa voidaan ehkäistä yhteistyössä paikallistason toimijoiden kanssa. Kungälv Teini-ikäisen kuolema natsinuorten pahoinpitelyn seurauksena herätti vahvoja reaktioita. Kunta kehitti tapahtuneen johdosta pitkän tähtäimen toimintamallin äärioikeistolaisten ryhmien vastustamiseksi ja niiden muodostamisen ehkäisemiseksi koulutoiminnan kautta. Göteborg Ruotsin kirkon edustajat ymmärsivät tarpeen saada eri uskonnollisia johtajia mukaan toimintaan ja tekivät aloitteen uskontojen välisestä työstä. Tavoitteena oli vahvistaa eri uskontokuntien välisiä suhteita kaupungissa ja torjua muukalaisvihaa tiedotuksen ja toiminnan kautta. Botkyrka Moninaisuus on voimavara, mutta myös haaste. Työ- ja asuntomarkkinoilla tapahtuva syrjintä aiheuttaa segregaatiota. Kulttuurienvälisen strategian kautta kunnat pyrkivät saamaan erilaiset sosiaaliset

11 taustat omaavat ihmiset tekemään yhteistyötä ja kohtaamaan toisensa vastatakseen muukalaisvihamielisiin ennakkoluuloihin ja mielipiteisiin. Malmö Muukalaisviha on ongelma, jota esiintyy erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, myös urheilussa, jota monet nuoret harrastavat. Kunta on usean vuoden ajan ollut monien paikallisten toimijoiden kanssa mukana Jalkapallo rasismia vastaan -hankkeessa (Fotboll mot rasism) opettaakseen valmentajille ja pelaajille, miten tärkeää on pitää suvaitsemattomat asenteet poissa urheilusta. Söderköping Pakolaisten sijoittaminen kuntiin ympäri maata on aiheuttanut usein paikallisia protesteja, puhelinuhkauksia ja ilkivaltaa. Söderköping on pieni yhteisö, joka on viime vuosina ottanut vastaan yksin tulleita pakolaislapsia. Paikalliset toimijat ovat järjestäneet kunnan yhteistyöneuvoston kautta toimintaa sekä uusille maahantulijoille että ruotsalaisnuorille muukalaisvihan torjumiseksi. Ruotsissa kunnat ovat jo pitkään ottaneet huomioon fyysiset ja tekniset riskit osana riski- ja haavoittuvuusanalyysiä. 11 Eri kuntia käsittelevien tekstien tarkoituksena on antaa esimerkkejä siitä, miltä muukalaisvihaa ehkäisevä työ voi näyttää. Tämä julkaisu perustuu kunnan virkamiesten ja paikallistason edustajien luovuttamaan aineistoon. Good Relations -hankkeen puitteissa on nostettu esiin useita indikaattoreita muukalaisvihamielisten välikohtausten riskien arvioimiseksi. Selventääksemme sitä, millaisia haasteita kunta saattaa joutua kohtaamaan, olemme nostaneet kunkin kuntaesimerkin alla esiin joitakin riski-indikaattoreita, jotka olemme arvioineet tilanteen kannalta merkityksellisiksi.

12 12

13 Kungälvin malli Kungälvin kunta Natsismi aatteena ei hävinnyt toisen maailmansodan jälkeen. Vaikka juutalaisten kansanmurhan kauheudet tunnetaan, natsismin ideat houkuttelevat edelleen uusia kannattajia. Natsien joukossa levitetään rasismia, juutalaisvihaa ja homofobiaa ja demokratiaa halveksutaan avoimesti. Natsiryhmät eivät kuitenkaan vain lietso vihaa, vaan niiden toimintaan liittyy myös väkivalta. Viime vuosikymmenien aikana natsiryhmiin on yhdistetty useita murhia. Viime vuosina ruotsalaiset natsiryhmät ovat aktivoituneet. John Hron oli vain 14-vuotias, kun natsinuoret pahoinpitelivät hänet kuoliaaksi erityisen julmalla tavalla vuonna Murhasta tuli yksi Ruotsin tunnetuimpia ja kauhistuttavimpia natsismiin liittyviä väkivaltarikoksia. On todella traagista, että nuori ihminen kuoli sinä kesäyönä pian 20 vuotta sitten, mutta ei ollut sattumaa, että se tapahtui juuri Kungälvin kunnassa. Kunnassa oli ollut natsiryhmiä jo ennen toista maailmansotaa. Ne mahdollistivat uusien ryhmien muodostamisen aina 1990-luvulle saakka. Murha herätti vahvoja reaktioita ja vaatimuksia siitä, että yhteiskunta ja päättäjät ryhtyisivät välittömiin toimenpiteisiin. Siitä alkoi kunnan pitkäjänteinen ja sisukas työ suvaitsemattomuuden ja rasismin torjumiseksi. Sen sijaan, että ongelmiin olisi puututtu niiden jo synnyttyä, päätettiin perehtyä ongelmien syihin ja taustalla oleviin voimiin väkivallan ja äärioikeistolaisten ryhmien muodostamisen estämiseksi. Työ on jatkunut Toleranssi-hankkeen nimellä (Toleransprojektet), joka tunnetaan paremmin nimellä Kungälvin malli. Sen tavoitteena on estää nuorten joutuminen ääriliikkeiden tuhoisan voiman valtaan. Malli on mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten muukalaisvihamielisiä toimia voidaan ehkäistä. 13

14 Riski-indikaattorit Samaistuminen muukalaisvihamieliseen ideologiaan Muukalaisvihamielisten ryhmien näkyvät toimet. Ennakkoluulojen sosiaalinen hyväksyntä ja vahvistaminen Kielteinen suhtautuminen heikossa asemassa olevia ryhmiä kohtaan 14 Toimenpiteet Kungälvin kunta muodosti pian John Hronin murhan jälkeen ryhmän, joka kehitti strategian työskennelläkseen niiden oppilaiden kanssa, jotka osoittivat merkkejä suvaitsemattomuudesta. Paikkakunnalla oli ääriliikkeisiin kuuluvia nuoria, jotka häiritsivät koulurauhaa. Tiedettiin myös, että yhteiskunnassa on demokratian vastaisia aatteita, jotka raivaavat tietä rasismille, homofobialle ja muunlaiselle suvaitsemattomuudelle. Nämä asenteet ja arvot edesauttavat pahimmassa tapauksessa natsi-ideologiaan perustuvien ääriliikkeiden muodostamista. Kunnan strategiaa on toteutettu yli viisitoista vuotta pitkällä tähtäimellä, järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti. Työ on johtanut siihen, ettei kunnan tarvitse enää saada nuoria lähtemään äärioikeistolaisista ryhmistä, koska näitä ryhmiä ei paikkakunnalla enää ole. Sen sijaan kunta varmistaa edelleen, että kyseisten liikkeiden perustamisen mahdollisuudet ovat heikot ja että nuoret eivät liity niihin. Tavoitteena on saada nuoret ymmärtämään demokraattisten arvojen tärkeys ja vahvistaa heidän vastustuskykyään haitallisia käyttäytymismalleja vastaan. Strategian näkökulma on ollut ennen kaikkea ennaltaehkäisevä. Siksi kunnalla on ollut kauan hyvä valmius ehkäistä ongelmia. Kungälvin malli koostuu pääasiallisesti kolmesta osa-alueesta, joilla autetaan riskiryhmiin kuuluvia nuoria pysäyttämään haitallisten ja suvaitsemattomien käyttäytymismallien kehittäminen. Ns. hajottavilla toimilla luodaan etäisyyttä nuorisoryhmän jäsenten välille. Silloin he eivät saa sitä huomiota, jota he tarvitsevat säilyttääkseen sosiaalisen asemansa koulussa. Lisäksi tehdään tulevaisuuteen suuntautuvaa työtä luomalla myönteisiä omakuvia, joiden kautta nuoret näkevät oman paikkansa tulevaisuuden yhteiskunnassa ja kokevat, että he voivat olla aktiivisia kansalaisia osana sosiaalista yhteisöä ja työmarkkinoita.

15 Lopuksi nuorille voidaan antaa yhteiskuntaan uudelleen sosiaalistavilla aktiviteeteilla erilaisia mahdollisuuksia harjoitella sosiaalista vastuunottoa ja kehitetään siten heidän sosiaalisia taitojaan. Tärkeintä on, että nämä toimenpiteet aloitetaan tarpeeksi ajoissa. Nuorella ei ole luonnostaan demokratian vastaista tai rasistista identiteettiä. Nämä nuoret hakevat muiden nuorten tavoin identiteettiä ja yhteisöllisyyden tunnetta. Siksi on tärkeää, että heille tarjotaan parempia vaihtoehtoja kuin äärioikeistolaisiin ryhmiin liittyminen. Mikä tahansa koulu voi kehittää Kungälvin mallin avulla vapaaehtoisen erityiskoulutuksen riskiryhmiin kuuluville oppilaille. Tätä koulutusta järjestetään rinnakkain tavallisen opetuksen kanssa. Huomio kiinnitetään oppilaan ajatusten, käyttäytymisen ja hänen edustamansa ryhmän välisiin suhteisiin sekä oppilaan omiin edellytyksiin. Yksilöidyt ja tehokkaammat, pienille oppilasryhmille suunnatut koulutukset vaativat enemmän resursseja ja yksittäinen koulutushanke voi kestää kokonaisen lukuvuoden. Kunnan strategiaa on toteutettu yli viisitoista vuotta pitkällä tähtäimellä, järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti 15 Koulu voi myös integroida suvaitsevaisuutta käsitteleviä asioita tavalliseen opetukseen ja käsitellä suvaitsevaisuutta useissa oppiaineissa. Tällainen koulutushanke edellyttää koulun opettajilta erityisosaamista. Tarvitaan täydennyskoulutusta, jotta suvaitsevaisuustyö olisi tehokasta. Jokainen koulu voi muodostaa koulutuksen omien sosiaalisten edellytystensä ja oppilaiden tarpeiden pohjalta. Jos kunta pyrkii yhdessä edis-

16 16 tämään demokraattisia perusarvoja, koulut voivat vaihtaa myös tietoja keskenään. Kungälvin malli on osoittautunut menestykselliseksi. Vuonna 2013 julkaistiin myös Suvaitsemattomuuden hinta -niminen raportti ( Intoleransens pris, joka laadittiin Teskedsorden-säätiön ja Expo-säätiön aloitteesta Kungälvin mallin puitteissa). Se on sosioekonominen analyysi valkoinen ylivalta -liikkeestä ja Kungälvin mallista. Tavoitteena on lisätä tietoutta siitä, miten yhteiskunta voi hyötyä taloudellisesti ja sosiaalisesti näiden ilmiöiden ennaltaehkäisemisestä. Raportti osoittaa, että Kungälvin malli on hyvä sijoitus tulevaisuuteen. Jos erityiset toimenpiteet tuottavat tulosta, oppilaalle muodostuu turvallisempi Raportti osoittaa, että Kungälvin malli on hyvä sijoitus tulevaisuuteen identiteetti ja hän kokee myös koulutyön merkityksellisemmäksi. Keskeiset toimijat Kun kunta alkoi kehittää Kungälvin mallia vuonna 1995, se päätti tehdä yhteistyötä ja antaa useiden toimijoiden osallistua työhön. Lähtökohtana oli se, että äärioikeistolaisiin ryhmiin ajautuvat nuoret ovat koko yhteiskunnan ongelma. Hankkeeseen osallistui yhdistysten, Ruotsin kirkon ja Nattvandrarna-verkoston edustajia. Kunnan alueella toimivat yritykset sponsoroivat hanketta. Voittoa tavoittelemattomat toimijat järjestivät avoimia luentoja ja seminaareja levittääkseen tietoutta Kungälvin mallista. Kunta lähestyi myös suoraan niitä nuoria, jotka olivat liittymässä äärioikeistolaiseen ryhmään tai eroamassa sellaisesta. Lisäksi kunta lähestyi niitä, joilla oli nuorisojengeissä johtava asema. Tavoitteena oli kerätä tietoa näistä ryhmistä ja kartoittaa ne. Kunta sai tärkeää kokemusta ja pystyi kehittämään toimintatapaansa sen pohjalta tekemällä yhteistyötä niiden henkilöiden kanssa, joille hanke oli suun-

17 nattu. Vaikka hanke muuttui vuonna 1999 puhtaasti kouluhankkeeksi, esimerkiksi ABF, Rauhan ääni -liike (Fredsrörelsen) ja Ruotsin kirkko järjestävät edelleen koulutuksia hankkeen suvaitsevaisuutta koskevaan ydinsanomaan liittyen. 17

18 18

19 Göteborgin uskontojenvälinen keskus Göteborgin kaupunki Erilaiset uskontoryhmät joutuvat usein suvaitsemattomuuden ja muukalaisvihan kohteiksi. Seurakuntatilojen perustamista on usein vastustettu. Moskeijat ja synagogat tai uskonnolliset hautausmaat ovat joutuneet toisinaan ilkivallan ja vahingonteon kohteiksi. Teot on usein suunnattu jotakin tiettyä uskontoryhmää kohtaan. Trollhättanissa äärioikeistolainen aktivisti yritti vuonna 1993 tuhopolttaa moskeijan. Malmön juutalaisseurakunnat ovat joutuneet usein juutalaisvastaisen ilkivallan ja töherrysten kohteeksi. Yksi tapa ehkäistä jännitteitä ja lisätä tietoutta suvaitsemattomuudesta uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan on edistää uskontoryhmien välisiä suhteita. Göteborgissa on otettu käyttöön uskontojen välinen työtapa. Uskontojen välisen työn ajatus syntyi kaupunkia kohdanneen tragedian yhteydessä. 15 vuotta sitten 63 nuorta kuoli ja yli 200 haavoittui katastrofaalisessa diskopalossa Göteborgin Hisingenissä. Tapahtuman jälkeen toteutettiin kattavia kriisinhallintatoimenpiteitä. Tällaisissa tilanteissa testataan luonnollisesti kaupungin kriisivalmiutta. Eri hallintokunnat joutuivat lyhyellä varoitusajalla koordinoimaan ja käyttämään resurssejaan auttaakseen uhreja, heidän omaisiaan ja ystäviään. Tunteet olivat pinnassa tulipalon jälkeen. Kiersi huhuja siitä, että palon olisivat sytyttäneet muukalaisvihamieliset ryhmät. Valtaosalla diskossa olleista nuorista oli ulkomaalaistausta. Katukuvaan alkoi ilmestyä julisteita, joissa luki 60 19

20 maahanmuuttajanuorta on kuollut, seuraavaksi kuolee 60 ruotsalaista. Poliisi epäili, että joku yritti luoda vastakkainasettelua ja herättää negatiivisia reaktioita. Kaupungin aggressiivinen tunnelma osoitti, että tarvittiin paikkoja, joissa eritaustaiset ihmiset voisivat tavata ja keskustella tapahtuneesta. Göteborgissa oli sekä kulttuurista että uskonnollista moninaisuutta ja nämä ryhmät sekä auttoivat toisiaan että tekivät yhteistyötä arjessa ja kriisiaikoina. Brämaregårdenin kirkko hakeutui pikaisesti kontaktiin Hisingenin islamilaisten ja katolisten seurakuntien kanssa. Samalle alueelle suunniteltiin rakennettavaksi myös moskeijaa. Tulipalon jälkeinen surutyö osoitti, että tällaiselle kokoontumistilalle oli tarvetta. Brämaregårdenin seurakunta päätti yhdistää voimansa moskeijan rakentamiseksi. Osa alueen asukkaista vastusti ehdotusta ja suhtautui kriittisesti kirkon tukeen. Vastarinta osoitti, että uskontorajat ylittäville tapaamisille on tarvetta ennakkoluulojen murtamiseksi ja ymmärryksen lisäämiseksi. 20 Riski-indikaattorit Rajallinen kanssakäyminen eri ryhmiä edustavien ihmisten välillä Ennakkoluulojen sosiaalinen hyväksyntä ja vahvistaminen. Turvattomuus lähiympäristössä Identiteettiin liittyvät loukkaukset Toimenpiteet Ruotsissa on vain vähän kokemuksia uskontojen välisestä yhteistyöstä. Kun työ käynnistyi Göteborgissa vuonna 2006, kyseessä oli ainutlaatuinen hanke. Kaupungin seurakuntayhtymä haki avustusta käynnistääkseen hankkeen, jonka tarkoituksena oli parantaa uskontojen välistä vuoropuhelua. Aikomuksena oli pyrkiä luomaan hyvät suhteet kaupungin eri uskontokuntia edustavien ihmisten välille. Aluksi keskinäisiä tapaamisia järjestivät etupäässä kristityt ja islamilaiset edustajat eri seurakunnista. Ajan myötä tapaamisiin osallistui muitakin henkilöitä seurakuntaelämän eri aloilta. Vuoden sisällä hanke johti siihen, että viisitoista johtajaa viidestä eri uskonnosta muodosti uskontojen välisen neuvoston. Neuvosto on luottamusta lisäävä elin, jonka ensisijaisena tehtävänä on edistää eri uskontojen välistä vuoropuhelua ja

21 yhteistoimintaa tapaamisten ja yhteisten aktiviteettien kautta. Neuvoston työ osoittautui pian tärkeäksi voimavaraksi Göteborgin kaupungille ja sen lähiseuduille. Jo aikaisessa vaiheessa oli olemassa idea siitä, Ruotsissa on vain vähän kokemuksia uskontojen välisestä yhteistyöstä että neuvosto voisi tehostaa yhteydenpitoa kunnan, maakäräjien ja muiden yhteiskunnallisten instituutioiden kanssa, jotka halusivat lisää tietoa uskonnosta. Lisäksi neuvosto on halunnut tehdä yhteistyötä yhteisten kulttuuritapahtumien ja tilaisuuksien puitteissa koulussa. Siksi kunta on tukenut hanketta ja rahoittanut toimintaa. Kunnan tuki on ollut tärkeää ja mahdollistanut tasavertaisemman aseman osapuolien välille silloin, kun pienemmän seurakunnan resurssit eivät ole riittäneet. Kaupungin uskontojen välistä työtä kehitettiin entisestään, kun kunnan virkamiehet, poliitikot ja lääninpoliisijohtaja tekivät yhdessä neuvoston kanssa opintomatkan St. Philips Centreen Leicesteriin vuonna Matkan tarkoituksena oli tutkia, miten kaupungissa työstetään uskonnollista vuoropuhelua ja uskontojen rinnakkaiseloa seurakunnissa ja tavallisten ihmisten keskuudessa. Leicesterin uskontojen välisen työn tarjoaman yhteiskunnallisen hyödyn innoittamana Göteborgiin päätettiin perustaa samanlainen hanke. Hankkeen alkuvuosina neuvosto pyrki kehittämään uutta toimintaa. Göteborgin uskontojenvälinen keskus aloitti toimintansa vuonna 2012 kunnan tuella ja taloudellisella avustuksella. Keskus palvelee etupäässä laajaa yleisöä tarjoamalla tapaamispaikan, johon asiasta kiinnostuneet voivat tulla ja saada lisää tietoa uskonnoista tapaamalla muita, kuuntelemalla luentoja tai osallistumalla työseminaareihin. Keskuksen perusajatuksena on kehittää ja testata erilaisia käytänteitä, joiden tarkoituksena on herättää uskontojen ja kansojen välistä vuoropuhelua. Kaikki uskonnosta kiinnostuneet voivat tulla tänne hakemaan lisätietoa tai osallistumaan toimintaan. Toiminnan käynnistymisen jälkeen vuonna 2012 keskuksen tiloissa on toiminut myös nuorisoneuvosto (Unga som tror), joka järjestää toimintaa nuorille, jotka haluavat osallistua uskontorajat ylittäviin tapaamisiin. Syksystä 2013 lähtien työtä tehdään yhdessä Fryshusetin uskontojen välisen Yhdessä Ruotsin puolesta -nuorisohankkeen (Tillsammans för Sverige) kanssa. 21

22 22 Uskontojen välinen neuvosto on järjestänyt vuosien mittaan kaupungin tuella runsaasti erilaista toimintaa edistääkseen uskontorajat ylittäviä tapaamisia. Nämä ovat olleet useimmiten tiedotuskampanjoita, urheilutapahtumia ja mielenilmauksia. Abrahamin teltta -hankkeen kohderyhmänä oli suuri yleisö. Neuvosto pystytti teltan eri tilaisuuksien yhteydessä eri puolilla Göteborgia edistääkseen yhteistyötä kaupungin juutalaisten, kristittyjen ja islamilaisten yhteisöjen välillä. Jalkapallo rauhan puolesta (Fotboll för fred) keräsi usein pappeja ja imaameja pelaamaan virallisia otteluja. Tarkoituksena oli osoittaa, että arkiset tapaamiset voivat luoda hyviä suhteita. Kun Gazan sota alkoi vuonna 2008, neuvoston uskonnolliset johtajat päättivät yhdessä marssia rauhan puolesta estääkseen levottomuuksien leviämisen kunnassa viharikosten ja ilkivallan muodossa. Nämä ovat esimerkkejä neuvoston työstä saada kaupungin uskonnolliset yhteisöt eri tavoin mukaan toimintaan muukalaisvihan ehkäisemiseksi ja hyvien suhteiden edistämiseksi. Uskontojenvälisen keskuksen työ suuntautuu yhä selkeämmin laajalle yleisölle. Tämä näkyi erityisen selvästi silloin, kun täysmittaisen moskeijan rakentamista suunniteltiin Göteborgiin. Rakennuslupapäätöstä vastustettiin. Kun selvisi, että äärioikeistolainen Kansallisdemokraatit-puolue järjestäisi mielenosoituksen moskeijan rakentamista vastaan vain muutamaa viikkoa ennen moskeijan avaamista kesäkuussa 2011, uskontojenvälinen keskus päätti ryhtyä toimeen. Vastamielenosoituksen sijaan keskus järjesti mielenilmauksen, jossa otettiin selkeästi kantaa osallistavan yhteiskunnan puolesta. Uskontojen välinen neuvosto on järjestänyt vuosien mittaan kaupungin tuella runsaasti erilaista toimintaa edistääkseen uskontorajat ylittäviä tapaamisia

23 Yksi Göteborg kaikille -nimiseen mielenilmaukseen ( Ett Göteborg för alla ) osallistui uskonnollisia yhteisöjä, paikallisia yhdistyksiä, poliittisia puolueita ja yksityishenkilöitä. Myös kunnanhallituksen edustajia oli paikalla pitämässä puheita. Järjestäjät saivat mielenilmaukselle voimakasta tukea ja lähettivät tärkeän viestin kaikille demokraattisia arvoja vastustaville. Siitä lähtien uskontojenvälinen keskus on pyrkinyt järjestämään mielenilmauksia vuosittain saavuttaakseen laajemman yleisön ja toimiakseen foorumina muukalaisvihaa käytännössä torjuville tapaamisille ja tietojen vaihdolle. Keskeiset toimijat Paikallinen uskontojen välinen työ alkoi alun perin seurakuntien välisestä yhteistoiminnasta. Ruotsin kirkko on ollut työn tärkeä tukija toimivan organisaationsa ja hyvien resurssiensa ansiosta. Kunta on ollut hankkeen taustalla vuodesta 2007 lähtien ja rahoittanut sitä kaupungin kulttuuritoimen kautta. Organisaatio on kasvanut ajan myötä. Kunnan uskontojen välisen hankkeen puitteissa tehdään nykyisellään yhteistyötä useiden erilaisten aikuiskoulutuskeskusten ja Göteborgin yliopiston kanssa. Lisäksi järjestetään useita keskustelutilaisuuksia niiden seurakuntien kanssa, jotka eivät ole edustettuina uskontojen välisessä neuvostossa. Tarkoituksena on laajentaa yhteistyötä tulevaisuudessa. 23

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri

Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta - osallistumis- ja vaikuttamiskanava järjestöille - valtakunnallinen ja alueellinen asiantuntijoiden

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 5 Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että uskonnollisiin ryhmiin, muun muassa kristittyihin, kaikkialla maailmassa kohdistuvien hyökkäysten määrä on kasvanut valtavasti viime kuukausien

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. 0 Erasmus+ -ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Tänä aikana yli 4 miljoonaa nuorta, opiskelijaa ja aikuista voi kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella.

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO - VISIO Visiomme on talouspoliittisten valtarakenteiden demokratia, resurssien oikeudenmukainen jako, yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo, ihmisten henkilökohtaisen

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Miksi tämä tuntuu niin vanhanaikaiselta? Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Väkivaltainen ekstremismi ja sen torjunta

Väkivaltainen ekstremismi ja sen torjunta Väkivaltainen ekstremismi ja sen torjunta Leena Malkki VTT, tutkijatohtori Eurooppa-tutkimuksen verkosto 5.11.2012 1 SISÄLTÖ 1. Mitä väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan? 2. Miksi sitä pyritään

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Ketkä voivat osallistua? Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan voivat osallistua kaikki Euroopan kansalaisuutta

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Varavaltuutettu Jari Valkosen valtuustoaloite: Vastaanottokeskus / avoimet keskustelut ja päätökset

Varavaltuutettu Jari Valkosen valtuustoaloite: Vastaanottokeskus / avoimet keskustelut ja päätökset Kaupunginvaltuusto 119 08.12.2015 Kaupunginhallitus 459 14.12.2015 Kaupunginhallitus 123 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 27 04.04.2016 Varavaltuutettu Jari Valkosen valtuustoaloite: Vastaanottokeskus / avoimet

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Jyväskylän yliopiston työseminaari 26-27.11.2012 Kansainvälisyys

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä Etnisten suhteiden neuvottelukunta * Keitä me olemme? Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä - verkosto - jäsenten tuoma laaja asiantuntemus - jäsenten laajat verkostot - mukana keskeiset

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTIETOISUUS 1 (5)

YMPÄRISTÖTIETOISUUS 1 (5) 1 (5) YMPÄRISTÖTIETOISUUS Strateginen tavoite 2. Pirkanmaalaiset ymmärtävät ympäristöasioiden tärkeyden ja sitoutuvat ympäristön hyvän tilan edistämiseen. Kansalaiset vaikuttavat ympäristöasioihin sekä

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma. Ohjelma vihapuheen ja rasismin estämiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi

Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma. Ohjelma vihapuheen ja rasismin estämiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma Ohjelma vihapuheen ja rasismin estämiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi Hallituksen pitkän aikavälin tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2025

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

Lahden Seta ry Strategia

Lahden Seta ry Strategia Lahden Seta ry Strategia 2017-2019 Johdanto Lahden Seta ry on Päijät-Hämeen alueella toimiva ihmisoikeus- ja palvelujärjestö, jonka tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella Tilannekatsaus 1/2 Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoimintaa ollut kunnassa vuodesta 1992. Keskus toimii nyt neljättä

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

Vaaliohjelma 2014 Haaparannan Moderaatit

Vaaliohjelma 2014 Haaparannan Moderaatit Vaaliohjelma 2014 Haaparannan Moderaatit Målgrupp: Haparanda Ingress: Haaparanta tarvitsee uuden poliittisen johdon Brödtext: Sosiaalidemokraatit ovat olleet vallassa Haaparannassa vuosikymmenien ajan.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot