ALUEELLINEN YHTEISTYÖ SUVAITSEMATTOMUUTTA VASTAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALUEELLINEN YHTEISTYÖ SUVAITSEMATTOMUUTTA VASTAAN"

Transkriptio

1 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ SUVAITSEMATTOMUUTTA VASTAAN Hyviä esimerkkejä Ruotsin kuntien valmiudesta torjua muukalaisvihaa EXPO

2 Tekstin on laatinut Expo-säätiö osana Good Relations -hanketta Kirjoittaja: Mohammed Tuffaha, toimittaja: Anders Dalsbro, valokuvat: Expo. Raportti on ladattavissa osoitteesta: Stiftelsen Expo Box 12162, Stockholm Puhelin: Faksi: Graafinen suunnittelu: Expo Paino: Elanders Stiftelsen Expo, 2014

3 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ SUVAITSEMATTOMUUTTA VASTAAN Hyviä esimerkkejä Ruotsin kuntien valmiudesta torjua muukalaisvihaa

4 4

5 Johdanto Expo-säätiö on laatinut tämän oppaan osana Euroopan unionin rahoittamaa Good Relations -hanketta. Good Relations -hankkeen tavoitteena on torjua muukalaisvihaa ja muuta vastaavaa suvaitsemattomuutta edistämällä väestöryhmien välisiä hyviä suhteita. Hanke, joka käynnistettiin marraskuussa 2012 ja joka päättyy lokakuussa 2014, saa osarahoitusta Euroopan unionin perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevasta ohjelmasta. Hanketta koordinoi Suomen sisäministeriö ja mukana hankkeessa ovat Ruotsin työmarkkinaministeriö sekä Pohjois-Irlannin etnisten vähemmistöjen neuvosto. Ruotsissa hanke keskittyy kriisivalmiuteen muukalaisvihaa vastaan koskien kuntien valmiutta käsitellä muukalaisvihamielisiä toimia. Kansallinen työryhmä on ohjannut ja tukenut hankkeen toteutusta Ruotsissa. Työryhmään kuuluivat Yhteiskuntasuojelu- ja valmiusvirasto, Forum för levande historia -viranomainen, Länsi-Götanmaan lääninhallitus, Expo-säätiö, Teskedsorden-säätiö, Punainen Risti sekä Malmön, Jokkmokkin ja Borlängen kunnat. Hankkeessa on kerätty tietoa kuntien valmiudesta käsitellä muukalaisvihamielisiä tekoja ja järjestetty tilaisuuksia, joiden tavoitteena on ollut tuoda esiin muukalaisvihan torjumisen tärkeys. Hankkeessa havaittiin, että kunnilla on puutteelliset tiedot muukalaisvihamielisistä teoista sosiaalisena riskinä sekä siitä, miten näitä voidaan käsitellä. Siksi tämän julkaisun pääasiallisena tarkoituksena on tarjota yksinkertaisia ja helposti lähestyttäviä ohjeita kaikille paikallisella tasolla muukalaisvihaa koskevien asioiden parissa työskenteleville. 5

6 Muukalaisvihan levinneisyys Ruotsissa 6 Muukalaisvihaa voidaan kuvailla hylkiväksi asenteeksi tai vihamielisyydeksi kaikkea vieraaksi koettua kohtaan. Se saattaa ilmetä kielteisenä asenteena halveksuntana tai suoranaisena vihana jotakin henkilöä kohtaan tämän etnisen alkuperän tai uskonnollisen tai kulttuuritaustan vuoksi. Esimerkkejä muukalaisvihasta ovat antisemitismin, islaminvastaisuuden, afrofobian ja romanivastaisuuden kaltaiset ilmiöt. Olennaista on, että kyseessä ovat ideologiat, käsitykset ja arvot, jotka ovat ristiriidassa kaikkien ihmisten tasa-arvoisuutta koskevan periaatteen kanssa (Arbetsmarknadsdepartementet 2011). Mielipidetutkimukset osoittavat, että merkittävä enemmistö ruotsalaisista suhtautuu myönteisesti erilaisiin vähemmistöihin. Monimuotoisuusbarometri, jota on julkaistu vuodesta 2005 lähtien, osoittaa esimerkiksi, että runsaat 70 prosenttia ruotsalaisista ilmoitti, että heillä on myönteisiä kokemuksia maahanmuuttajista (Högskolan i Gävle, 2013). On myös olemassa vähemmistö, joka ilmaisee suvaitsemattomia asenteita. Monimuotoisuusbarometrin mukaan noin kuusi prosenttia Ruotsin aikuisväestöstä suhtautuu monimuotoisuuteen äärimmäisen kielteisesti. Monimuotoisuusbarometrin analyysin mukaan on mahdollista, että tämän ryhmän muodostama osuus voisi kasvaa noin 20 prosenttiin. Näin saattaisi tapahtua esimerkiksi vakavien kriisien aikana, jolloin ruotsalainen yhteiskunta kokee perusarvojensa ja hyvinvointijärjestelmänsä olevan uhattuina. Ruotsissa on vallalla suhteellisen vakaa mielipide, jonka mukaan Ruotsin tulisi ottaa vastaan vähemmän pakolaisia. Vuonna 2012 luku oli 45 prosenttia (SOM-institutet 2013), kun taas vuonna 1992 vastaajista 65 prosenttia ilmoitti, että olisi hyvä, jos Ruotsi ottaisi vastaan

7 vähemmän pakolaisia. Vaikka muutos ei ole erityisen suuri, pakolaisia koskevat asenteet ovat siis muuttuneet myönteisemmiksi ajan myötä. Viharikokset Rikostentorjuntaneuvoston tilastot osoittavat, että poliisille ilmoitetaan vuosittain viharikosta, joiden motiivi on muukalaisvihamielinen, homofobinen tai uskonnonvastainen. Poliisien ilmoituksista vuodelta 2012 noin arvioidaan sisältävän viharikosmotiivin (Brå 2013). 72 % (3 980 ilmoitusta) sisälsi muukalaisvihamielisiä/rasistisia motiiveja, 13 % (710 ilmoitusta) homofobisia, bifobisia tai heterofobisia motiiveja, 6 % (310 ilmoitusta) islaminvastaisia motiiveja, 5 % (260 ilmoitusta) kristinuskon vastaisia ja muita uskonnonvastaisia motiiveja, 4 % (220 ilmoitusta) juutalaisvastaisia motiiveja ja 1 % (40 ilmoitusta) transfobisia motiiveja. Yleisimmät rikostyypit vuonna 2012 olivat uhkaus ja häirintä (41 prosenttia). Seuraavaksi yleisimpiä olivat väkivaltarikokset (16 prosenttia), kunnianloukkaus (16 prosenttia) ja rotuvihaan yllyttäminen (11 prosenttia). Noin 11 % vuonna 2012 tehdyistä viharikosilmoituksista oli kytköksissä äärioikeistolaisuuteen ja natsismiin. 7 Rotuideologisten ryhmien toiminta Expo-säätiö on julkaissut vuodesta 2009 lähtien vuosiraporttia rotuideologisen toimintaympäristön kehittymisestä. Rotuideologisia ryhmiä ovat natsit ja muut äärioikeistolaiset ryhmät, jotka uskovat siihen, että ihmiskunta koostuu erilaisista roduista, joita ei tule sekoittaa keskenään. Raportti osoittaa, että rotuideologisilla ryhmillä on toimintaa Norrbottenista Skåneen ja että ryhmien aktiviteettitaso vuoden 2013 aikana oli korkein sen jälkeen, kun vuosiraporttia alettiin julkaista (Expo ). Merkittävä enemmistö ruotsalaisista suhtautuu myönteisesti erilaisiin vähemmistöihin

8 8 Raportissa havaittiin yhteensä aktiviteettia. Aktiviteeteilla tarkoitetaan propagandan levittämistä, mielenosoituksia ja muuta ryhmien harjoittamaa organisoitua toimintaa. Vuonna 2013 eniten toimintaa oli Tukholman läänissä (351). Seuraavaksi eniten Länsi-Götanmaan (330), Värmlannin (309) ja Skånen (228) lääneissä. Jos taas tarkastelemme sitä, missä kunnissa oli eniten toimintaa, kuva on hieman toisenlainen. Kärjessä on Tukholman kunta 156 aktiviteetilla, toisena Karlstad (132) ja kolmannella sijalla Upplands-Bro (69). Göteborg on vasta kuudentena (55) ja Malmö sijalla neljätoista (41). Aktiviteetit eivät siis keskity etupäässä suurkaupunkeihin, mikä on entistäkin selvempää, jos aktiviteettien lukumäärä jaetaan paikkakunnan tai läänin asukkaiden lukumäärällä. Nousussa on ennen kaikkea propagandan levittäminen, aktiviteetista vuonna 2012 vuonna 2013 tapahtuneeseen aktiviteettiin, mikä on lähestulkoon 40 prosentin kasvu. Myös torikokousten ja julkisten esitejakojen kaltaiset mielenilmaukset lisääntyivät 26 prosentilla. Rotuideologista toimintaympäristöä hallitsee tätä nykyä kaksi natsijärjestöä. Ruotsalaisten puolue (Svenskarnas parti) vastasi vuonna 2013 lähes 70 prosentista aktiviteeteista ja Ruotsin vastarintaliike (Svenska motståndsrörelsen) runsaasta 25 prosentista. Monissa tapauksissa rotuideologisten ryhmien toiminnan yhteydessä on esiintynyt väkivaltaa. Hyökkäykset turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin Ruotsissa on hyökätty viime vuosina usein turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin. Ei ole kuitenkaan olemassa virallisia tilastoja siitä, miten yleisiä hyökkäykset turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottokeskuksiin ovat. Vuonna 2013 Expo-julkaisu (Expo ) tutki tapahtumia, joista oli uutisoitu mediassa vuosina Tämän jakson aikana rekisteröitiin yhteensä 58 hyökkäystä ja protestia ympäri maata. Tällaisia välikohtauksia olivat esimerkiksi ilkivalta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta kohtaan Skellefteåssa, kivenheittoisku Påskallavikin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseen ja äärioikeistolaisten kananmunaisku Tukholmassa sijaitsevaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseen. Tutkimuksen mukaan hyökkäysten kohteena olivat ennen kaikkea yksin tulleet pakolaislapset ja -nuoret. Expon rekisteröimästä 58 hyökkäyksestä ja protestista 67 % kohdistui yksin tulleisiin pakolaislapsiin ja -nuoriin, vaikka tämä ryhmä muodostaa

9 Hyökkäysten kohteena olivat yksin tulleet pakolaislapset ja -nuoret vain pienen osan turvapaikanhakijoista. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan vuonna 2013 Ruotsista haki turvapaikkaa yksin tullutta lasta. Tilanne kertonee siitä, että suvaitsemattomat puolueet ja ryhmät määrittelevät järjestelmällisesti propagandassaan lapset ja nuoret ongelmaksi. Turvallisuutta ja osallisuutta kaikille kansalaisille Kunnat ja maakäräjät vastaavat muun muassa terveydenhuollosta, sosiaalisesta hyvinvoinnista, kouluista ja vanhustenhuollosta. Kansalaiset ovat päivittäin tekemisissä kunnallisten palveluiden kanssa ja kuntien tärkeänä tehtävänä on taata yhdenvertainen kohtelu ja turvata ihmisoikeudet paikallisella tasolla Ruotsissa. Kunnan tulee työskennellä jatkuvasti edistääkseen demokraattisia perusarvoja kokonaisvaltaisesti. Muukalaisvihamielinen välikohtaus kunnassa voi vaikuttaa moniin kansalaisiin ja kunnan työntekijöihin joko suoraan tai epäsuorasti. Muukalaisvihamieliset teot saattavat aiheuttaa huolta ja vähentää turvallisuudentunnetta kunnassa. Häirinnän pelko saattaa rajoittaa kansalaisten liikkumisvapautta. Monet kunnanvaltuutetut ja kansalaisyhteiskunnan aktiivit ovat joutuneet muun muassa muukalaisvihamielisten ryhmien ja henkilöiden uhkailujen ja vihamielisyyksien kohteiksi. On siis tärkeää, että kunnilla on valmiudet käsitellä muukalaisvihamielisiä tekoja, jotta kaikkien kansalaisten turvallisuus ja osallistuminen paikallistasolla voitaisiin taata. Muukalaisvihamielisten tekojen torjuminen vaikuttaa moniin kunnan toimialoihin eri tavoin. Monet eri tekijät voivat vaikuttaa muukalaisvihamielisten tekojen riskiin kunnassa ja eri tahot voivat yhteistyössä ryhtyä toimenpiteisiin torjuakseen muukalaisvihaa sosiaalisena riskinä kunnan hallintoalueella. Ruotsissa kunnat ovat jo pitkään ottaneet huomioon fyysiset ja tekniset riskit osana riski- ja haavoittuvuusanalyysiä. Kunnilla on ollut melko rajalliset tiedot siitä, miten arvioinnin kattavuutta voi lisätä ottamalla mukaan sosiaaliset riskit. Sosiaalinen riski tarkoittaa sellaisten ei-toivot- 9

10 10 tujen välikohtausten, käyttäytymisen tai tilanteiden todennäköisyyttä, joiden alkuperä on sosiaalisissa suhteissa ja jotka vaikuttavat kielteisesti siihen, mitä pidetään toivottuna (Länsi-Götanmaan Lääninhallitus 2012:01). Kun kunnissa tiedostettiin, että sosiaalisia riskejä koskeva työ tulee määrittää, analysoida ja integroida, kehitettiin sosiaalista näkökulmaa soveltava malli Yhteiskuntasuojelu- ja valmiusviraston rahoituksella. Mallin tarkoituksena on lisätä tietoutta siitä, miten paikallis- ja aluehallinnot voivat oppia paremmin integroimaan sosiaaliset riskit riski- ja haavoittuvuusanalyyseihinsä. Länsi-Götanmaan läänin, Länsi-Götan alueen ja Taalainmaan lääninhallituksen yhteistyön tuloksena kehitettiin Länsi-Götanmaan malli. Yhteistyöllä on tässä toiminnassa erityisen merkittävä rooli. Länsi-Götanmaan malli korostaa myös ennaltaehkäisevän työn merkitystä. (Länsi-Götanmaan lääninhallitus 2012:01). Sosiaalisia riskejä koskeva työ määrittelee ne osa-alueet, joita pidetään suojelun arvoisina. Näitä voivat olla demokratia ja ihmisoikeudet, hyvin toimivat yhteiskuntatoiminnot, taloudellinen turvallisuus tai fyysinen ja sosiaalisesti turvallinen ympäristö Länsi-Götanmaan mallin suuntaviivojen mukaisesti. Tähän voitaisiin mahdollisesti sisällyttää muukalaisvihamielisyys turvattomuutta mahdollisesti lisäävänä sosiaalisena riskinä. Muukalaisvihan torjuminen Tämän julkaisun laatimista varten tarkasteltiin useita kuntia. Valinta tehtiin kunnan ja paikallistason toimijoiden välisen yhteistoiminta-asteen perusteella. Tässä julkaisussa tarkastellaan lähemmin viittä kuntaa. Näille kunnille yhteistä on se, että niissä on tiedostettu, että muukalaisvihaa voidaan ehkäistä yhteistyössä paikallistason toimijoiden kanssa. Kungälv Teini-ikäisen kuolema natsinuorten pahoinpitelyn seurauksena herätti vahvoja reaktioita. Kunta kehitti tapahtuneen johdosta pitkän tähtäimen toimintamallin äärioikeistolaisten ryhmien vastustamiseksi ja niiden muodostamisen ehkäisemiseksi koulutoiminnan kautta. Göteborg Ruotsin kirkon edustajat ymmärsivät tarpeen saada eri uskonnollisia johtajia mukaan toimintaan ja tekivät aloitteen uskontojen välisestä työstä. Tavoitteena oli vahvistaa eri uskontokuntien välisiä suhteita kaupungissa ja torjua muukalaisvihaa tiedotuksen ja toiminnan kautta. Botkyrka Moninaisuus on voimavara, mutta myös haaste. Työ- ja asuntomarkkinoilla tapahtuva syrjintä aiheuttaa segregaatiota. Kulttuurienvälisen strategian kautta kunnat pyrkivät saamaan erilaiset sosiaaliset

11 taustat omaavat ihmiset tekemään yhteistyötä ja kohtaamaan toisensa vastatakseen muukalaisvihamielisiin ennakkoluuloihin ja mielipiteisiin. Malmö Muukalaisviha on ongelma, jota esiintyy erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, myös urheilussa, jota monet nuoret harrastavat. Kunta on usean vuoden ajan ollut monien paikallisten toimijoiden kanssa mukana Jalkapallo rasismia vastaan -hankkeessa (Fotboll mot rasism) opettaakseen valmentajille ja pelaajille, miten tärkeää on pitää suvaitsemattomat asenteet poissa urheilusta. Söderköping Pakolaisten sijoittaminen kuntiin ympäri maata on aiheuttanut usein paikallisia protesteja, puhelinuhkauksia ja ilkivaltaa. Söderköping on pieni yhteisö, joka on viime vuosina ottanut vastaan yksin tulleita pakolaislapsia. Paikalliset toimijat ovat järjestäneet kunnan yhteistyöneuvoston kautta toimintaa sekä uusille maahantulijoille että ruotsalaisnuorille muukalaisvihan torjumiseksi. Ruotsissa kunnat ovat jo pitkään ottaneet huomioon fyysiset ja tekniset riskit osana riski- ja haavoittuvuusanalyysiä. 11 Eri kuntia käsittelevien tekstien tarkoituksena on antaa esimerkkejä siitä, miltä muukalaisvihaa ehkäisevä työ voi näyttää. Tämä julkaisu perustuu kunnan virkamiesten ja paikallistason edustajien luovuttamaan aineistoon. Good Relations -hankkeen puitteissa on nostettu esiin useita indikaattoreita muukalaisvihamielisten välikohtausten riskien arvioimiseksi. Selventääksemme sitä, millaisia haasteita kunta saattaa joutua kohtaamaan, olemme nostaneet kunkin kuntaesimerkin alla esiin joitakin riski-indikaattoreita, jotka olemme arvioineet tilanteen kannalta merkityksellisiksi.

12 12

13 Kungälvin malli Kungälvin kunta Natsismi aatteena ei hävinnyt toisen maailmansodan jälkeen. Vaikka juutalaisten kansanmurhan kauheudet tunnetaan, natsismin ideat houkuttelevat edelleen uusia kannattajia. Natsien joukossa levitetään rasismia, juutalaisvihaa ja homofobiaa ja demokratiaa halveksutaan avoimesti. Natsiryhmät eivät kuitenkaan vain lietso vihaa, vaan niiden toimintaan liittyy myös väkivalta. Viime vuosikymmenien aikana natsiryhmiin on yhdistetty useita murhia. Viime vuosina ruotsalaiset natsiryhmät ovat aktivoituneet. John Hron oli vain 14-vuotias, kun natsinuoret pahoinpitelivät hänet kuoliaaksi erityisen julmalla tavalla vuonna Murhasta tuli yksi Ruotsin tunnetuimpia ja kauhistuttavimpia natsismiin liittyviä väkivaltarikoksia. On todella traagista, että nuori ihminen kuoli sinä kesäyönä pian 20 vuotta sitten, mutta ei ollut sattumaa, että se tapahtui juuri Kungälvin kunnassa. Kunnassa oli ollut natsiryhmiä jo ennen toista maailmansotaa. Ne mahdollistivat uusien ryhmien muodostamisen aina 1990-luvulle saakka. Murha herätti vahvoja reaktioita ja vaatimuksia siitä, että yhteiskunta ja päättäjät ryhtyisivät välittömiin toimenpiteisiin. Siitä alkoi kunnan pitkäjänteinen ja sisukas työ suvaitsemattomuuden ja rasismin torjumiseksi. Sen sijaan, että ongelmiin olisi puututtu niiden jo synnyttyä, päätettiin perehtyä ongelmien syihin ja taustalla oleviin voimiin väkivallan ja äärioikeistolaisten ryhmien muodostamisen estämiseksi. Työ on jatkunut Toleranssi-hankkeen nimellä (Toleransprojektet), joka tunnetaan paremmin nimellä Kungälvin malli. Sen tavoitteena on estää nuorten joutuminen ääriliikkeiden tuhoisan voiman valtaan. Malli on mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten muukalaisvihamielisiä toimia voidaan ehkäistä. 13

14 Riski-indikaattorit Samaistuminen muukalaisvihamieliseen ideologiaan Muukalaisvihamielisten ryhmien näkyvät toimet. Ennakkoluulojen sosiaalinen hyväksyntä ja vahvistaminen Kielteinen suhtautuminen heikossa asemassa olevia ryhmiä kohtaan 14 Toimenpiteet Kungälvin kunta muodosti pian John Hronin murhan jälkeen ryhmän, joka kehitti strategian työskennelläkseen niiden oppilaiden kanssa, jotka osoittivat merkkejä suvaitsemattomuudesta. Paikkakunnalla oli ääriliikkeisiin kuuluvia nuoria, jotka häiritsivät koulurauhaa. Tiedettiin myös, että yhteiskunnassa on demokratian vastaisia aatteita, jotka raivaavat tietä rasismille, homofobialle ja muunlaiselle suvaitsemattomuudelle. Nämä asenteet ja arvot edesauttavat pahimmassa tapauksessa natsi-ideologiaan perustuvien ääriliikkeiden muodostamista. Kunnan strategiaa on toteutettu yli viisitoista vuotta pitkällä tähtäimellä, järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti. Työ on johtanut siihen, ettei kunnan tarvitse enää saada nuoria lähtemään äärioikeistolaisista ryhmistä, koska näitä ryhmiä ei paikkakunnalla enää ole. Sen sijaan kunta varmistaa edelleen, että kyseisten liikkeiden perustamisen mahdollisuudet ovat heikot ja että nuoret eivät liity niihin. Tavoitteena on saada nuoret ymmärtämään demokraattisten arvojen tärkeys ja vahvistaa heidän vastustuskykyään haitallisia käyttäytymismalleja vastaan. Strategian näkökulma on ollut ennen kaikkea ennaltaehkäisevä. Siksi kunnalla on ollut kauan hyvä valmius ehkäistä ongelmia. Kungälvin malli koostuu pääasiallisesti kolmesta osa-alueesta, joilla autetaan riskiryhmiin kuuluvia nuoria pysäyttämään haitallisten ja suvaitsemattomien käyttäytymismallien kehittäminen. Ns. hajottavilla toimilla luodaan etäisyyttä nuorisoryhmän jäsenten välille. Silloin he eivät saa sitä huomiota, jota he tarvitsevat säilyttääkseen sosiaalisen asemansa koulussa. Lisäksi tehdään tulevaisuuteen suuntautuvaa työtä luomalla myönteisiä omakuvia, joiden kautta nuoret näkevät oman paikkansa tulevaisuuden yhteiskunnassa ja kokevat, että he voivat olla aktiivisia kansalaisia osana sosiaalista yhteisöä ja työmarkkinoita.

15 Lopuksi nuorille voidaan antaa yhteiskuntaan uudelleen sosiaalistavilla aktiviteeteilla erilaisia mahdollisuuksia harjoitella sosiaalista vastuunottoa ja kehitetään siten heidän sosiaalisia taitojaan. Tärkeintä on, että nämä toimenpiteet aloitetaan tarpeeksi ajoissa. Nuorella ei ole luonnostaan demokratian vastaista tai rasistista identiteettiä. Nämä nuoret hakevat muiden nuorten tavoin identiteettiä ja yhteisöllisyyden tunnetta. Siksi on tärkeää, että heille tarjotaan parempia vaihtoehtoja kuin äärioikeistolaisiin ryhmiin liittyminen. Mikä tahansa koulu voi kehittää Kungälvin mallin avulla vapaaehtoisen erityiskoulutuksen riskiryhmiin kuuluville oppilaille. Tätä koulutusta järjestetään rinnakkain tavallisen opetuksen kanssa. Huomio kiinnitetään oppilaan ajatusten, käyttäytymisen ja hänen edustamansa ryhmän välisiin suhteisiin sekä oppilaan omiin edellytyksiin. Yksilöidyt ja tehokkaammat, pienille oppilasryhmille suunnatut koulutukset vaativat enemmän resursseja ja yksittäinen koulutushanke voi kestää kokonaisen lukuvuoden. Kunnan strategiaa on toteutettu yli viisitoista vuotta pitkällä tähtäimellä, järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti 15 Koulu voi myös integroida suvaitsevaisuutta käsitteleviä asioita tavalliseen opetukseen ja käsitellä suvaitsevaisuutta useissa oppiaineissa. Tällainen koulutushanke edellyttää koulun opettajilta erityisosaamista. Tarvitaan täydennyskoulutusta, jotta suvaitsevaisuustyö olisi tehokasta. Jokainen koulu voi muodostaa koulutuksen omien sosiaalisten edellytystensä ja oppilaiden tarpeiden pohjalta. Jos kunta pyrkii yhdessä edis-

16 16 tämään demokraattisia perusarvoja, koulut voivat vaihtaa myös tietoja keskenään. Kungälvin malli on osoittautunut menestykselliseksi. Vuonna 2013 julkaistiin myös Suvaitsemattomuuden hinta -niminen raportti ( Intoleransens pris, joka laadittiin Teskedsorden-säätiön ja Expo-säätiön aloitteesta Kungälvin mallin puitteissa). Se on sosioekonominen analyysi valkoinen ylivalta -liikkeestä ja Kungälvin mallista. Tavoitteena on lisätä tietoutta siitä, miten yhteiskunta voi hyötyä taloudellisesti ja sosiaalisesti näiden ilmiöiden ennaltaehkäisemisestä. Raportti osoittaa, että Kungälvin malli on hyvä sijoitus tulevaisuuteen. Jos erityiset toimenpiteet tuottavat tulosta, oppilaalle muodostuu turvallisempi Raportti osoittaa, että Kungälvin malli on hyvä sijoitus tulevaisuuteen identiteetti ja hän kokee myös koulutyön merkityksellisemmäksi. Keskeiset toimijat Kun kunta alkoi kehittää Kungälvin mallia vuonna 1995, se päätti tehdä yhteistyötä ja antaa useiden toimijoiden osallistua työhön. Lähtökohtana oli se, että äärioikeistolaisiin ryhmiin ajautuvat nuoret ovat koko yhteiskunnan ongelma. Hankkeeseen osallistui yhdistysten, Ruotsin kirkon ja Nattvandrarna-verkoston edustajia. Kunnan alueella toimivat yritykset sponsoroivat hanketta. Voittoa tavoittelemattomat toimijat järjestivät avoimia luentoja ja seminaareja levittääkseen tietoutta Kungälvin mallista. Kunta lähestyi myös suoraan niitä nuoria, jotka olivat liittymässä äärioikeistolaiseen ryhmään tai eroamassa sellaisesta. Lisäksi kunta lähestyi niitä, joilla oli nuorisojengeissä johtava asema. Tavoitteena oli kerätä tietoa näistä ryhmistä ja kartoittaa ne. Kunta sai tärkeää kokemusta ja pystyi kehittämään toimintatapaansa sen pohjalta tekemällä yhteistyötä niiden henkilöiden kanssa, joille hanke oli suun-

17 nattu. Vaikka hanke muuttui vuonna 1999 puhtaasti kouluhankkeeksi, esimerkiksi ABF, Rauhan ääni -liike (Fredsrörelsen) ja Ruotsin kirkko järjestävät edelleen koulutuksia hankkeen suvaitsevaisuutta koskevaan ydinsanomaan liittyen. 17

18 18

19 Göteborgin uskontojenvälinen keskus Göteborgin kaupunki Erilaiset uskontoryhmät joutuvat usein suvaitsemattomuuden ja muukalaisvihan kohteiksi. Seurakuntatilojen perustamista on usein vastustettu. Moskeijat ja synagogat tai uskonnolliset hautausmaat ovat joutuneet toisinaan ilkivallan ja vahingonteon kohteiksi. Teot on usein suunnattu jotakin tiettyä uskontoryhmää kohtaan. Trollhättanissa äärioikeistolainen aktivisti yritti vuonna 1993 tuhopolttaa moskeijan. Malmön juutalaisseurakunnat ovat joutuneet usein juutalaisvastaisen ilkivallan ja töherrysten kohteeksi. Yksi tapa ehkäistä jännitteitä ja lisätä tietoutta suvaitsemattomuudesta uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan on edistää uskontoryhmien välisiä suhteita. Göteborgissa on otettu käyttöön uskontojen välinen työtapa. Uskontojen välisen työn ajatus syntyi kaupunkia kohdanneen tragedian yhteydessä. 15 vuotta sitten 63 nuorta kuoli ja yli 200 haavoittui katastrofaalisessa diskopalossa Göteborgin Hisingenissä. Tapahtuman jälkeen toteutettiin kattavia kriisinhallintatoimenpiteitä. Tällaisissa tilanteissa testataan luonnollisesti kaupungin kriisivalmiutta. Eri hallintokunnat joutuivat lyhyellä varoitusajalla koordinoimaan ja käyttämään resurssejaan auttaakseen uhreja, heidän omaisiaan ja ystäviään. Tunteet olivat pinnassa tulipalon jälkeen. Kiersi huhuja siitä, että palon olisivat sytyttäneet muukalaisvihamieliset ryhmät. Valtaosalla diskossa olleista nuorista oli ulkomaalaistausta. Katukuvaan alkoi ilmestyä julisteita, joissa luki 60 19

20 maahanmuuttajanuorta on kuollut, seuraavaksi kuolee 60 ruotsalaista. Poliisi epäili, että joku yritti luoda vastakkainasettelua ja herättää negatiivisia reaktioita. Kaupungin aggressiivinen tunnelma osoitti, että tarvittiin paikkoja, joissa eritaustaiset ihmiset voisivat tavata ja keskustella tapahtuneesta. Göteborgissa oli sekä kulttuurista että uskonnollista moninaisuutta ja nämä ryhmät sekä auttoivat toisiaan että tekivät yhteistyötä arjessa ja kriisiaikoina. Brämaregårdenin kirkko hakeutui pikaisesti kontaktiin Hisingenin islamilaisten ja katolisten seurakuntien kanssa. Samalle alueelle suunniteltiin rakennettavaksi myös moskeijaa. Tulipalon jälkeinen surutyö osoitti, että tällaiselle kokoontumistilalle oli tarvetta. Brämaregårdenin seurakunta päätti yhdistää voimansa moskeijan rakentamiseksi. Osa alueen asukkaista vastusti ehdotusta ja suhtautui kriittisesti kirkon tukeen. Vastarinta osoitti, että uskontorajat ylittäville tapaamisille on tarvetta ennakkoluulojen murtamiseksi ja ymmärryksen lisäämiseksi. 20 Riski-indikaattorit Rajallinen kanssakäyminen eri ryhmiä edustavien ihmisten välillä Ennakkoluulojen sosiaalinen hyväksyntä ja vahvistaminen. Turvattomuus lähiympäristössä Identiteettiin liittyvät loukkaukset Toimenpiteet Ruotsissa on vain vähän kokemuksia uskontojen välisestä yhteistyöstä. Kun työ käynnistyi Göteborgissa vuonna 2006, kyseessä oli ainutlaatuinen hanke. Kaupungin seurakuntayhtymä haki avustusta käynnistääkseen hankkeen, jonka tarkoituksena oli parantaa uskontojen välistä vuoropuhelua. Aikomuksena oli pyrkiä luomaan hyvät suhteet kaupungin eri uskontokuntia edustavien ihmisten välille. Aluksi keskinäisiä tapaamisia järjestivät etupäässä kristityt ja islamilaiset edustajat eri seurakunnista. Ajan myötä tapaamisiin osallistui muitakin henkilöitä seurakuntaelämän eri aloilta. Vuoden sisällä hanke johti siihen, että viisitoista johtajaa viidestä eri uskonnosta muodosti uskontojen välisen neuvoston. Neuvosto on luottamusta lisäävä elin, jonka ensisijaisena tehtävänä on edistää eri uskontojen välistä vuoropuhelua ja

21 yhteistoimintaa tapaamisten ja yhteisten aktiviteettien kautta. Neuvoston työ osoittautui pian tärkeäksi voimavaraksi Göteborgin kaupungille ja sen lähiseuduille. Jo aikaisessa vaiheessa oli olemassa idea siitä, Ruotsissa on vain vähän kokemuksia uskontojen välisestä yhteistyöstä että neuvosto voisi tehostaa yhteydenpitoa kunnan, maakäräjien ja muiden yhteiskunnallisten instituutioiden kanssa, jotka halusivat lisää tietoa uskonnosta. Lisäksi neuvosto on halunnut tehdä yhteistyötä yhteisten kulttuuritapahtumien ja tilaisuuksien puitteissa koulussa. Siksi kunta on tukenut hanketta ja rahoittanut toimintaa. Kunnan tuki on ollut tärkeää ja mahdollistanut tasavertaisemman aseman osapuolien välille silloin, kun pienemmän seurakunnan resurssit eivät ole riittäneet. Kaupungin uskontojen välistä työtä kehitettiin entisestään, kun kunnan virkamiehet, poliitikot ja lääninpoliisijohtaja tekivät yhdessä neuvoston kanssa opintomatkan St. Philips Centreen Leicesteriin vuonna Matkan tarkoituksena oli tutkia, miten kaupungissa työstetään uskonnollista vuoropuhelua ja uskontojen rinnakkaiseloa seurakunnissa ja tavallisten ihmisten keskuudessa. Leicesterin uskontojen välisen työn tarjoaman yhteiskunnallisen hyödyn innoittamana Göteborgiin päätettiin perustaa samanlainen hanke. Hankkeen alkuvuosina neuvosto pyrki kehittämään uutta toimintaa. Göteborgin uskontojenvälinen keskus aloitti toimintansa vuonna 2012 kunnan tuella ja taloudellisella avustuksella. Keskus palvelee etupäässä laajaa yleisöä tarjoamalla tapaamispaikan, johon asiasta kiinnostuneet voivat tulla ja saada lisää tietoa uskonnoista tapaamalla muita, kuuntelemalla luentoja tai osallistumalla työseminaareihin. Keskuksen perusajatuksena on kehittää ja testata erilaisia käytänteitä, joiden tarkoituksena on herättää uskontojen ja kansojen välistä vuoropuhelua. Kaikki uskonnosta kiinnostuneet voivat tulla tänne hakemaan lisätietoa tai osallistumaan toimintaan. Toiminnan käynnistymisen jälkeen vuonna 2012 keskuksen tiloissa on toiminut myös nuorisoneuvosto (Unga som tror), joka järjestää toimintaa nuorille, jotka haluavat osallistua uskontorajat ylittäviin tapaamisiin. Syksystä 2013 lähtien työtä tehdään yhdessä Fryshusetin uskontojen välisen Yhdessä Ruotsin puolesta -nuorisohankkeen (Tillsammans för Sverige) kanssa. 21

22 22 Uskontojen välinen neuvosto on järjestänyt vuosien mittaan kaupungin tuella runsaasti erilaista toimintaa edistääkseen uskontorajat ylittäviä tapaamisia. Nämä ovat olleet useimmiten tiedotuskampanjoita, urheilutapahtumia ja mielenilmauksia. Abrahamin teltta -hankkeen kohderyhmänä oli suuri yleisö. Neuvosto pystytti teltan eri tilaisuuksien yhteydessä eri puolilla Göteborgia edistääkseen yhteistyötä kaupungin juutalaisten, kristittyjen ja islamilaisten yhteisöjen välillä. Jalkapallo rauhan puolesta (Fotboll för fred) keräsi usein pappeja ja imaameja pelaamaan virallisia otteluja. Tarkoituksena oli osoittaa, että arkiset tapaamiset voivat luoda hyviä suhteita. Kun Gazan sota alkoi vuonna 2008, neuvoston uskonnolliset johtajat päättivät yhdessä marssia rauhan puolesta estääkseen levottomuuksien leviämisen kunnassa viharikosten ja ilkivallan muodossa. Nämä ovat esimerkkejä neuvoston työstä saada kaupungin uskonnolliset yhteisöt eri tavoin mukaan toimintaan muukalaisvihan ehkäisemiseksi ja hyvien suhteiden edistämiseksi. Uskontojenvälisen keskuksen työ suuntautuu yhä selkeämmin laajalle yleisölle. Tämä näkyi erityisen selvästi silloin, kun täysmittaisen moskeijan rakentamista suunniteltiin Göteborgiin. Rakennuslupapäätöstä vastustettiin. Kun selvisi, että äärioikeistolainen Kansallisdemokraatit-puolue järjestäisi mielenosoituksen moskeijan rakentamista vastaan vain muutamaa viikkoa ennen moskeijan avaamista kesäkuussa 2011, uskontojenvälinen keskus päätti ryhtyä toimeen. Vastamielenosoituksen sijaan keskus järjesti mielenilmauksen, jossa otettiin selkeästi kantaa osallistavan yhteiskunnan puolesta. Uskontojen välinen neuvosto on järjestänyt vuosien mittaan kaupungin tuella runsaasti erilaista toimintaa edistääkseen uskontorajat ylittäviä tapaamisia

23 Yksi Göteborg kaikille -nimiseen mielenilmaukseen ( Ett Göteborg för alla ) osallistui uskonnollisia yhteisöjä, paikallisia yhdistyksiä, poliittisia puolueita ja yksityishenkilöitä. Myös kunnanhallituksen edustajia oli paikalla pitämässä puheita. Järjestäjät saivat mielenilmaukselle voimakasta tukea ja lähettivät tärkeän viestin kaikille demokraattisia arvoja vastustaville. Siitä lähtien uskontojenvälinen keskus on pyrkinyt järjestämään mielenilmauksia vuosittain saavuttaakseen laajemman yleisön ja toimiakseen foorumina muukalaisvihaa käytännössä torjuville tapaamisille ja tietojen vaihdolle. Keskeiset toimijat Paikallinen uskontojen välinen työ alkoi alun perin seurakuntien välisestä yhteistoiminnasta. Ruotsin kirkko on ollut työn tärkeä tukija toimivan organisaationsa ja hyvien resurssiensa ansiosta. Kunta on ollut hankkeen taustalla vuodesta 2007 lähtien ja rahoittanut sitä kaupungin kulttuuritoimen kautta. Organisaatio on kasvanut ajan myötä. Kunnan uskontojen välisen hankkeen puitteissa tehdään nykyisellään yhteistyötä useiden erilaisten aikuiskoulutuskeskusten ja Göteborgin yliopiston kanssa. Lisäksi järjestetään useita keskustelutilaisuuksia niiden seurakuntien kanssa, jotka eivät ole edustettuina uskontojen välisessä neuvostossa. Tarkoituksena on laajentaa yhteistyötä tulevaisuudessa. 23

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)30 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 4: KANSALLISET TUTKIMUKSET, JOTKA KOSKEVAT MAHDOLLISTEN

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Arjen kokemuksia Konnunsuo ja nuorisotila

Arjen kokemuksia Konnunsuo ja nuorisotila Arjen kokemuksia Konnunsuo ja nuorisotila Kanuuna seminaari Kuopio 12.-13.11.-15 Missä mennään tällä hetkellä maahanmuutoluvuissa (Saimaan alue) Vireille tulleet turvapaikkahakemukset vuonna 2015 26.10

Lisätiedot

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa?

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Kuntaliiton seminaari Haastava kuntajohtaminen 12.9.2013 Krista Nuutinen, ylitarkastaja 19.9.2013 Krista Nuutinen SISÄLTÖ Tausta: Kartoitus monimuotoisuusjohtamisesta

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl. MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.fi/mod Kenelle MOD on tarkoitettu? * kansalaisjärjestöjen työntekijät

Lisätiedot

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma. Ohjelma vihapuheen ja rasismin estämiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi

Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma. Ohjelma vihapuheen ja rasismin estämiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma Ohjelma vihapuheen ja rasismin estämiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi Hallituksen pitkän aikavälin tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2025

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2.

Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2. Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2.2015 Merja Hovi Nuorisoasiainkeskus Visio: Koko Helsinki on nuorille kiva

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella Tilannekatsaus 1/2 Maahanmuuttajat maaseudun arjessa hanke jatkaa Maahanmuuttajat kylille -hankkeen hyvien käytäntöjen jalkauttamista

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Mikä kampanja? nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen.

Mikä kampanja? nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. 2 3 Mikä kampanja? Kirkon Ulkomaanavun vuoden 2015 Tekoja-kampanjan teemana ovat nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. Kampanjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä väkivaltaisiin ääriryhmiin liittymisen

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen

Lisätiedot

Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009

Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009 Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009 Paikalla oli suuri joukko nuorisotyöntekijöitä (sekä avoimen toiminnan puolelta että aamu ja iltapäivätoiminnasta). Yhteensä 63 kpl. Suuren yleisön takia

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTIETOISUUS 1 (5)

YMPÄRISTÖTIETOISUUS 1 (5) 1 (5) YMPÄRISTÖTIETOISUUS Strateginen tavoite 2. Pirkanmaalaiset ymmärtävät ympäristöasioiden tärkeyden ja sitoutuvat ympäristön hyvän tilan edistämiseen. Kansalaiset vaikuttavat ympäristöasioihin sekä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ tarjoaa Mahdollisuuden pienimuotoisiin kansainvälisiin hankkeisiin, joissa opitaan liikunnasta ja urheilusta nuorisotyön

Lisätiedot

Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa

Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa Tarkoitus: Keskustelun tavoitteena on selkiyttää tasa-arvolain ymmärtämistä sekä sitä, kuinka itse voi vaikuttaa lain toteutumiseen. Tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella Tilannekatsaus 1/2 Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoimintaa ollut kunnassa vuodesta 1992. Keskus toimii nyt neljättä

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot