2. Ottopaikka Lappeenranta, Nyrhilän kylän tilat Nyrhi RN:o 4:41 ja Sorapaikka ja Kuvassa 1 alue on merkittynä kartalla.

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu 14 Annettu julkipanon jälkeen LAPPEENRANTA /16 I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Hakija Kuljetusliike J. Varis Ky Turkkilantie Lappeenranta 2. Ottopaikka Lappeenranta, Nyrhilän kylän tilat Nyrhi RN:o 4:41 ja Sorapaikka RN:o 4: ja Hakija omistaa tilan Sorapaikka 4:33 ja hakijalla on voimassa oleva maa-ainesten myynti- ja otto-oikeussopimus tilan Nyrhi 4:41 omistajan kanssa. Kuvassa 1 alue on merkittynä kartalla. 3. Asian vireille tulo Lupahakemus maa-aineksen ottamiseen on saapunut Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen Hakemusta on täydennetty Hakemuksena on allekirjoitettu lupahakemuslomake, jonka liitteenä ovat ottamissuunnitelma, maanomistajatiedot, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, maa-ainesten ottosopimus maanomistajan kanssa ja pohjavesitutkimusten testausselosteet. Ottamissuunnitelman liitteitä ovat yleiskartta , nykytilannekartta , suunnitelmakartta , jälkihoitokartta ja leikkaukset ja Selvitys kaavoituksesta ja luvista Etelä-Karjalan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu , alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Alueella ei ole yleis- eikä asemakaavaa. Suunniteltu ottoalue liittyy länsiosaltaan Kuljetusliike J. Variksen maa-aineksen ottoalueeseen tilalla Sorapaikka 4:33, jolle on myönnetty maa-aineksen ottolupa kym-

2 meneksi vuodeksi kokonaisottomäärälle k-m 3. Suunnitellun ottoalueen eteläosaan tilalla Nyrhi 4:41 on myönnetty maa-aineksen ottolupa kymmeneksi vuodeksi kokonaisottomäärälle k-m 3. 2/16 5. Kohde, ympäristön tila ja laatu Suunniteltu ottoalue sijaitsee Lappeenrannassa Nyrhilän kylässä VT 6:n pohjoispuolelle. Ottoalue sijaitsee II-luokan pohjavesialueella (Kärki). Alueella on pohjavesiputki, josta on tehty havaintoja pohjaveden pinnan tasosta vuosina Pohjaveden pinnan taso on vaihdellut välillä +92,01 +92,64. Havaintotietojen mukaan pohjavesipinta on vaihdellut alueella normaalisti ja maa-ainesten ottotoiminta ei ole vaikuttanut pohjavesipintojen tasoon havainnoidulla aikavälillä. Pohjavesinäytteitä on tutkittu vuosina 2005, 2008, 2009 ja Näytteiden tutkimustuloksien perusteella vesi on tutkittujen ominaisuuksien osalta talousvesikäyttöön kelpaavaa. Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole vedenottamoita. Suunnittelualueella ja sen ympäristössä on harjoitettu maaaineksen ottotoimintaa kymmeniä vuosia. Vanhemmat alueen läntisimmät ottoalueen osat on maisemoitu ja luonnollinen kasvien sekä taimikon kasvu on havaittavissa. Alue ei kuulu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaisiin harjualueisiin. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 300 metrin päässä suunnitellun ottoalueen luoteispuolella. Ottoalueen itä- ja eteläpuolella sijaitsee pururata. Eteläpuolella kulkeva VT 6 on tasolla +97,4 +98,1. Maanpinnan korkeusasema vaihtelee ottoalueen pohjoisosan +108,1 ja länsireunan +96,0 välillä. 6. Ottotoiminta ja sen laajuus Suunniteltu otettavan maa-aineksen kokonaismäärä on m 3 ktr hiekkaa ja soraa. Ottoalueen pinta-ala on 3 ha. Ottotoiminta ajoitetaan 10 vuoden ajalle, jolloin vuotuinen otto on k-m 3. Haettu alin maa-aineksen ottamistaso on +95,80, joka on sama kuin alueen eteläpuoleisessa voimassa olevassa luvassa myönnetty alin ottamistaso. Siirryttäessä suunnittelualueen pohjoisosaan ottotaso nousee tasoon +96,20 +96,60 jättäen toiminnan kannalta järkevän ja mahdollisimman paksun peittokerroksen pohjaveden pintaan nähden. Maa-aineksen otto ulotetaan siten, että pohjaveden pintaan jää vähintään 3 metrin suojaetäisyys. Maa-ainesten otto on suunniteltu siten, että mahdollisimman

3 pieni osa alueesta on luonnontilaista uutta avattavaa maaaineksen ottoaluetta. Käytännössä kyseiset alueet ovat aivan suunnittelualueen pohjoisosien luiskauksiin jäävät alueet. 3/16 Ottotoiminta ei laajene etelään VT 6:n suuntaan, vaan alueen rajauksena on käytetty eteläosassa voimassa olevan luvan mukaista ottoalueen rajaa. Ottoalueen laajenemissuunta on pohjoinen suunnitelmakartan mukaisesti, jolloin koko soramonttualueen maisemointi voidaan suorittaa sekä viereisen länsipuolisen luvanmukaisen ottoalueen maisemoinnin että pohjoispuolella jo osittain maisemoidun vanhan ottoalueen kanssa kokonaisvaltaisesti jälkihoitokartan mukaisesti. Pururata säilytetään käytössä ottotoiminnan aikana ja sen jälkeen. Alueella ei varastoida poltto- tai voiteluaineita. Ottoalueen rajat merkitään maastoon ennen kaivutoiminnan aloittamista. Jyrkistä luiskista varoitetaan kilvillä, lippusiimoilla tai muilla selvästi havaittavilla merkeillä. Paikalle varataan imeytysmateriaalia öljy- tai polttoainevuotojen varalle. Mahdolliset jätteet lajitellaan, kerätään roska-astioihin ja toimitetaan eteenpäin asianmukaiseen käsittelyyn. Liikennöinti alueelle tapahtuu Nyrhilän yksityistien kautta nykyistä liittymää käyttäen. Ottoalue siistitään, luiskat muotoillaan sekä maisemointi- ja istutustyöt tehdään ottamisen edistymisen mukaan vaiheittain siten, että mahdollisimman pieni osa alueesta on avoinna. Alueen verhousmateriaalina käytetään alkuperäistä maan pintakerrosta. Alueelle istutetaan ympäristön metsätyyppiin sopivia puuntaimia Etelä-Saimaan Metsänhoitoyhdistyksen ohjeen mukaisesti peittävän metsän kasvun jouduttamiseksi. Luiskien lopullinen kaltevuus on VT 6:n suuntaan 1:4, muuten 1:3. Luiskat metsitetään. 7. Hakemuksen käsittely Kuljetusliike J. Varis Ky:n maa-aineslupa-hakemuksesta Lappeenrannan Nyrhilän kylän tiloille Sorapaikka 4:33 ja Nyrhi 4:41 maa-aineksen ottamiseen on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla välisen ajan. Lisäksi vireilläolosta on ilmoitettu Etelä-Saimaa sanomalehdessä. Lupaviranomainen on kuullut naapuritilojen omistajat.

4 8. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet 4/16 Lupahakemuksesta pyydettiin Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen, Lappeenrannan teknisen toimen kaavoituksen ja Lappeenrannan kaupungin liikuntatoimen lausunnot. Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Etelä-Karjalan Poski-projektin (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Etelä-Karjalan loppuraportti 2/2008) yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella Kärjen pohjavesialue on luokiteltu pohjaveden suojeluperustein ja muinaismuistokohteiden sijoittumisen vuoksi maaainesten ottoon soveltumattomaksi alueeksi. Maaperän tilan tietojärjestelmän mukaan suunnitellulla ottoalueella ja sen läheisyydessä on harjoitettu ampumaratatoimintaa vuodesta 1964 lähtien. Alueella on sijainnut vanha haulikkorata sekä kaksi luotiaseille tehtyä ampumarataa. Haulikkoradalla ampuminen on lopetettu vuonna Haulikkoradan alueella, mikä on sijainnut nyt kyseessä olevalla ottoalueella, on tehty maaperätutkimus vuonna Tutkimuksessa selvitettiin haulikkoradasta mahdollisesti aiheutunutta maaperän pilaantumista. Tutkimuksen perusteella maaperässä olevat lyijypitoisuudet eivät rajoita alueen käyttöä eikä aiheuta kunnostustarvetta. Kivääriratojen ampumavallit sijaitsevat ottoalueen ulkopuolella. ELY-keskus katsoo, että maa-aineslupa voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti. Ottoalueelle tulee asettaa pohjaveden tarkkailuvelvoite ja pohjaveden tarkkailutulokset tulee toimittaa tiedoksi ELYkeskukselle. Muilta osin ELY-keskuksella ei ole huomauttamista ottohankkeeseen. Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoitus : Etelä-Karjalan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu , alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Maakuntakaavaan on merkitty ottoalueen pohjoispuolelle retkeilyreitti E-10 (kaukovaellusreitti) ja maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä retkeily-/ulkoilureitti. Merkinnät ovat ohjeellisia, eivätkä ulotu ottoalueelle. Alueella ei ole yleiseikä asemakaavaa eikä alueella ole vireillä uutta kaavoitusta. Maakuntakaavassa paikkaa ei ole merkitty maa-ainesten ottoon soveltuvaksi alueeksi, mutta alueella on otettu maaaineksia jo aiemmin saatujen lupine perusteella. Jo käytössä olevan maa-ainestenottoalueen suunnitelman mukaiseen käyttöön ei ole kaavallista estettä. Pohjaveden käytettävyyt-

5 tä ei saa tällä toiminnalla heikentää. Teknisen toimen kaavoituksella ei ole muuta huomautettavaa maaainestenottohakemukseen. 5/16 Lappeenrannan kaupungin liikuntatoimi : Suunnitellulla maa-ainesten ottoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä on Lappeenrannan kaupungin hallinnoima ja Lappeen Riennon Kärjen kyläosaston ylläpitämä Nyrhilän valaistu kuntopolku ja hiihtolatu. Liikuntatoimen mielestä valaistu kuntopolku ja hiihtolatu tulisi säilyttää ko. alueella ja sen turvallinen käyttäminen tulisi varmistaa maa-ainesten ottamisen aikana ja myös sen jälkeen. Maa-ainesten ottoalueen ja olemassa olevan valaistun kuntopolun ja hiihtoladun väliin tulisi jäädä riittävä suoja-alue esim. n. 5 m ja luiskakaltevuuksien pitäisi olla sellaiset että niissä ei ole sortumisvaaraa esim. 1:2. Tarvittaessa turvallisuuden varmistamiseksi maa-ainesten ottoalueen ja valaistun kuntopolun väliin tulisi asentaa kevyt ns. turva-aita maaainesten ottamisen ajaksi. Kuulutusaikana saapui seitsemän kirjallista muistutusta. Muistutus 1(kaksi allekirjoittajaa) Muistuttajat vastustavat kyseisillä tiloilla tapahtuvaa hiekan ja soran ottoa, koska muistuttajien omistama tila rajoittuu tilaan Nyrhi 4:41 ja tarkoituksena on myydä tilan osa asuintonteiksi lähivuosina. Muistutus 2 (kaksi allekirjoittajaa) Muistuttajat asuvat ottoalueen lähellä ja jos viimeinen suojaharju kuutostien suuntaan lähtee, äänet kuuluvat voimakkaasti koko kylään, paikka on jo kauniisti maisemoitunut. Entinen haulikkorata sijaitsee kyseisellä ottoalueella, miten kaivaukset vaikuttaisivat pohjavesien kulkuun ja kaivovesiin? Aikaisemmat kaivaukset ovat osittain ottorajan alapuolella. Edellisen luvan ehtoja, koskien tien kunnossapitoa pölyämisen osalta, ei ole noudatettu. Pururadan käyttö tulee olemaan jatkossa hyvin vaikeaa hiekkarallin takia. Talojen arvo laskee hiekkamonttujen myötä. Muistutus 3 (kylätoimikunta) Muistuttajat vastustavat maa-ainesten ottoluvan myöntämistä, koska tulossa on kuutostien perusparannus ja uuden paikallistien rakentaminen aivan ottoalueen viereen, ja näiden osalta vaikutukset alueeseen eivät ole vielä tiedossa. Paikallistien rakentaminen vaikuttaa myös kuntoradan linjaukseen, paikallistie tulee kulkemaan osin nykyisen kuntoradan paikalla ja kuntorataa pitää tämän vuoksi siirtää so-

6 ranottoalueen suuntaan. Käytettävissä oleva linjaus on ahdas ja rinne kuutostieltä soranottoalueen suuntaan on hyvin jyrkkä. Kuntorata on tärkeä kesäinen ja talvinen virkistysmahdollisuus alueen asukkaille. Muistuttajat ovat huolissaan myös kuntoradan kohtalosta myös siksi, että kyseinen yrittäjä on omistamansa kiinteistön puolella kaivanut soraa aivan kuntoradan viereen asti, vaikka siihen olisi pitänyt jättää koskematonta välikaistaa. Uuden ottamishakemuksen mukaan tarkoitus on ottaa soraa myös aiemmin kaivetulta alueelta, missä metsittyminen on päässyt jo hyvin alulleen. Kaivaminen muuttaa maisemakuvaa Nyrhiläntien suuntaan avaten sorakuopan selvästi näkyviin. Maa-ainesten otto siirtyisi lähemmäksi asutusta ja Jängyn Erämiesten majaa. Metsittyneen alueen poistaminen lisäisi hiekkapölyn kantautumista asukkaiden ja majan käyttäjien haitaksi. Muistuttajat ovat huolissaan myös kaivamisen vaikutuksista pohjaveteen ja sen virtaamiin. Soranottoalueen välittömässä läheisyydessä on useita pohjavettä hyödyntäviä kaivoja. 6/16 Muistutus 4 Muistuttaja vastustaa hiekan ja soran ottoa kylässä, jossa asuu. Otosta koituu häiriötä ja haittaa. Muistutus 5 (kaksi allekirjoittajaa) Muistuttajat vastustavat soranottolupaa, koska kuutostien ja soranottopaikan välinen harju tuhoutuu kokonaan rinnakkaistien ja kuntoradan siirtyessä harjua ylöspäin 6-tien parannuksen vuoksi. Jos soranottoa syvennetään niin nykyiset jo luiskatut ja metsittyneet osat tuhoutuisivat avattaessa ne uudelleen. 6-tieltä tulevan melun määrä on jo nyt lisääntynyt kyseisen montun kaivausten seurauksena. Tulevan uudistuvan 6-tien melukin tulee varmasti vain lisääntymään nopeuksien kasvaessa. Muistutus 6 (kaksi allekirjoittajaa) Muistuttajat vastustavat lupahakemuksen mukaista hiekan ja soran ottoa alueella. Kyseistä monttua on kaivettu jo tähän mennessä siten, että soranotossa on tuhottu harjua korkeimmasta kohdasta jolloin VT 6:n meluvalli on hävinnyt ja valtatieltä kuuluva liikenne kuuluu häiritsevästi kylälle. Kaunis harjumaisema on myös tuhoutunut osittain. Lisäksi jo metsittynyt alue avattaisiin uudelleen ja siihen jo kasvaneet taimet tuhoutuisivat ja maisema kärsisi tästä. Maanotosta johtuva raskaan kaluston ajo Nyrhiläntiellä on kuluttanut tietä hienontaen tien hiekan siten, että tie pölyää runsaasti ja häiritsee kyläläisten ajoa kyseisellä tieosuudella. Soranottajan ja valvojan tulisi soranotossa valvoa, että naapurin tontinrajan ja soranottopaikan koskemattomuusraja säilyy. Nyt tätä valvontaa ei ole suoritettu. Muistutus 7 Muistuttaja vastustaa luvan myöntämistä. Perusteluna mai-

7 semavaikutukset ja siten muistuttajan tilan arvon merkittävä lasku, tilan metsänhoidollisen käytettävyyden heikentyminen ja kuljetusliikenteen rasite kylätielle aiheuttaa tien korjaustarpeen ja kustannuksien lisääntymistä. 7/16 Lausunnot ja muistutukset on toimitettu hakijalle vastineen antamista varten. Kuljetusliike J. Variksen vastineet muistutuksissa esitettyihin asioihin : - Maa-aineksen ottoalue ei laajene etelään VT 6:n suuntaan vaan ottoalueen eteläosan linjana on käytetty vanhan luvanmukaista ( , tasoon +95,80) rajaa. Kyseisellä osalla ottoaluetta ei tulla kaatamaan metsää. Toimenpiteet alueella ovat luiskien loivennuksia kuten lupaehdot vaativat, mikä suunnitelma-aineistosta voidaan todeta. Näin ollen merkittävää harjun tuhoamista maa-aineksen ottotoiminta ei aiheuta. Harjanteiden korkeuden madaltamista ei muuallakaan maa-aineksen ottoalueella tulla varsinaisesti toteuttamaan, sillä ottotoiminta painottuu soranottoalueen pohjalle. - Maa-aineksen ottosuunnitelma on tehty siten, että uutta avattavaa aluetta ei käytännössä tule. Alueen pohjoisosan suojapuustoa säilytetään mahdollisimman paljon. Suunnitellun ottoalueen pohjalla oleva nuori tiheä puusto on sen verran alhaalla, että se vaikuta juurikaan näkemään Nyrhiläntieltä, varsinkin kun ottoalueen yläreuna ja Nyrhiläntie ovat käytännössä samalla korkeustasolla ja etäisyyttä on lähimmillään noin 35 metriä ja siinä kohtaa suojapuustoa välissä. - Maa-aineksen ottoalueella on vanhoja maisemoimattomia alueita suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Nämä alueet maisemoidaan muun maisemointityön yhteydessä. Näin ollen luiskia ei jyrkennetä vaan päinvastoin loivennetaan ja vanhat maisemoimattomat alueet ja nykyiset alueet liitetään jouheasti yhteen muodostaen selkeän kokonaisuuden. Luiskien ja metsän tarpeetonta tuhoamista ei tulla suorittamaan. - Ottamisalue siistitään, luiskat muotoillaan sekä maisemointi- ja istutustyöt tehdään ottamisen edistymisen mukaan vaiheittain, siten että mahdollisimman pieni osa alueesta on avoinna. Alueen verhousmateriaalina käytetään alkuperäistä maan pintakerrosta. Vaikka alueelta joudutaan poistamaan pientä puustoa ja risukkoa, alueelle istutetaan ympäristön metsätyyppiin soveltuvia puuntaimia Etelä-Saimaan Metsänhoitoyhdistyksen ohjeen mukaisesti peittävän metsän kasvun jouduttamiseksi. Varsinainen suojapuusto ottoalueen reunamilla tullaan luonnollisesti säilyttämään pölyn ja melun estämiseksi. Suunnitelman mukaisesti toteutettuna maa-

8 aineksen ottotoiminta ei lisää VT 6:lta tulevan melun määrää. - Alueella on mitattu pohjaveden pinnan tasoja ja otettu vesinäytteitä usean vuoden ajan velvoitetarkkailun ja lupaehtojen mukaisesti. Tutkittujen ominaisuuksien ja pohjaveden pinnan tasojen perusteella voidaan todeta, ettei maa-aineksen otolla ole pitkälläkään aikavälillä ollut vaikutusta pohjaveden laatuun tai antoisuuteen. - Aikaisempi maa-aineksen otto ei ole ulottunut luvanmukaisella alueella ( , tasoon +95,80) luvanmukaisen tason alapuolelle vaan alimmillaan tasoon +96,0. Haulikkorata ei sijaitse nyt haettavalla ottoalueella. Ottoalueella ei tule myöskään tapahtumaan hiekkarallia vaan maa-ainesta otetaan ja toimitetaan eteenpäin kysynnän mukaan. Kuljetusliike J. Varis Ky:llä ei ole asiantuntemusta arvioida talojen arvon laskua, varsinkin kun ottoalue ei sijaitse asuntojen välittömässä läheisyydessä ja Nyrhiläntiellekin on matkaa lähimmillään noin 35 metriä. - Kuljetusliike J. Varis on suorittanut keväällä 2013 pölyämisenestotoimenpiteitä ja tulee suorittamaan niitä vastaisuudessakin tarpeen niin vaatiessa. Mikäli ottotoiminnassa tapahtuva liikenne todistettavasti aiheuttaa tien korjaustarvetta, tulee Kuljetusliike J. Varis Ky kunnostamaan aiheuttamansa mahdolliset vauriot. - Kuljetusliike J. Varis on kunnioittanut ja tulee vastaisuudessakin kunnioittamaan naapurin rajaa maa-aineksen otto- ja muussakin toiminnassaan. - Maa-aineksen ottotoiminta ei ottamissuunnitelman mukaisesti toteutettuna aiheuta merkittävää maisemakuvan, kauneusarvojen, luonnonolosuhteiden tai erikoisten luonnonesiintymien merkittävää turmeltumista. Alueella on harjoitettu aikaisemminkin ottotoimintaa. Haettava ottolupa tähtää alueen kokonaisvaltaiseen maisemointiin. - Pururata säilyy entisellä paikallaan koko ottotoiminnan ajan. Kuljetusliike J. Varis Ky on nykyisessä ja aikaisemmissakin suunnitelmissa huomioinut kuntoradan käytettävyyden ja jättänyt riittävät suojaetäisyydet pururadan reunaan. VT 6:n puoleisessa reunassa luvanmukaisen ottoalueen rajasta ja nimenomaan tässä maaaineksen ottolupahakemuksessa on lähimmillään pururataan noin 14 metriä. Kuljetusliike J. Varis on aikaisemminkin sallinut kuntoradan käytön omistamallaan tilalla korvauksetta. Käytäntöä tullaan noudattamaan jatkossakin. - On epätodennäköistä, että maa-aineksen ottotoiminta vaikuttaisi metsänhoidollisiin asioihin. 8/16 9. Tarkastukset Lappeenrannan seudun ympäristötoimi / ympäristötarkasta-

9 ja on tehnyt alueella tarkastuksen Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin. 9/16 II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 1. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää myöntää Kuljetusliike J. Varis Ky:lle maa-ainesluvan Lappeenrannan Nyrhilän kylän tiloille Sorapaikka 4:33 ja Nyrhi 4:41 soran ja hiekan ottamiseen. Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: 1. Ottamisalue Ottosuunnitelman mukainen ottamisalue on m 2. (Maa-aineslaki 11 ). 2. Kaivusyvyys ja kokonaisottomäärä Maa-aineksen (sora ja hiekka) alin kaivusyvyys on + 95,80 m. Alimman ottotason tulee kuitenkin aina olla vähintään 3 metriä alueen ylimmän havaitun pohjavesipinnan yläpuolella. Ottamistoiminnan rajaus ja ottamistoiminnan etenemissuunta ovat ottamissuunnitelman ja suunnitelmakartan mukaiset. Suunnittelualueen eteläosassa noudatetaan alueella voimassa olevan maa-ainesluvan (Lappeenrannan kaupunki, tekninen lautakunta ) määräyksiä luvan voimassa olon ajan ( sakka) muutoin kuin jälkihoidon osalta. Ottotoiminnan valvomista varten on ottopaikalla oltava näkyvillä vähintään yksi korkeusasema. Kokonaisottomäärä on k-m 3 hiekkaa ja soraa. Vuosittainen ottomäärä on k-m 3. (Maa-aineslaki 11 ). 3. Turvallisuustoimenpiteet Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon. Ottoalueen etäisyys tilan rajoihin tulee olla vähintään 10 metriä. Kuntopolun ja ottoalueen väliin tulee jättää vähintään kahden metrin suojaetäisyys ja tarvittaessa tulee käyttää ns. turva-aitaa ottoalueen ja kuntoradan välissä. Jyrkät luiskat on varustettava riittävillä turvallisuuslaitteilla, kuten aidalla, lippusiimalla ja varoituskilvillä.

10 10/16 Mikäli alueella tullaan varastoimaan maa-aineskasoja, tulee ne varastoida niin, ettei niistä aiheudu maisemallista haittaa asutukselle ja elinkeinon harjoittamiselle. Tarvittaessa liikenteen aiheuttamaa pölyämistä ottoalueella tulee vähentää vesikastelulla. (Maa-aineslaki 11 ). 4. Pohjaveden tarkkailu ja suojelu Toiminnan vaikutusta pohjaveden laatuun tulee seurata alueelle asennetusta pohjavesiputkesta (kartta ). Pohjaveden pinnan korkeutta tulee seurata neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy). Tulokset pinnankorkeuden havainnoista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Mikäli pohjavedenpinnan korkeustasossa tai pohjaveden laadussa tapahtuu oleellisia muutoksia, tulee niistä ilmoittaa välittömästi maa-ainesluvan valvontaviranomaiselle. Ennen toiminnan aloittamista pohjavesiputkesta otetaan pohjavesinäyte, josta tutkitaan lämpötila, ph, sameus, happi, kemiallinen hapenkulutus, sähkönjohtavuus, rauta, magnaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt, koliformiset- ja E. colibakteerit sekä haju ja maku. Tämän jälkeen pohjavesitutkimukset tehdään kolmen vuoden välein. Tutkimustulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle niiden valmistumisen jälkeen. Tarvittaessa tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa maa-aineslupaa valvovan viranhaltijan päätöksellä. Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, ettei alue roskaannu eikä alueelle muutoinkaan tuoda pohjavesille haitallisia aineita. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien tai sinne kuulumattomien jätteiden varastoaluetta. Alueella ei saa käsitellä öljy-yhdisteitä tai muita pohjavesille haitallisia aineita siten, että niitä voi päästä maaperään tai pohjaveteen. Toiminnassa käytettävän konekaluston on oltava kunnoltaan ja laadultaan pohjavesialueella toimintaan sopivaa. (Maa-aineslaki 11 ). 5. Polttonesteiden säilytys ja tankkaus Alueella ei saa varastoida polttonesteitä eikä voiteluaineita.

11 Mikäli työkoneita tankataan auton mukana kulkevasta polttonestesäiliöstä, tulee tankkaus tapahtua joko ns. tankkauskaukalon päällä tai alueella, jonka pohjakerros on tiivistetty niin, että polttoaineiden pääsy maaperän ja pohjaveteen on estetty. Rakenteen on oltava nesteitä läpäisemätön esim. vahva, tiivis muovikalvo, jonka päällä on rikkoutumisen estävä cm paksuinen maakerros tai muulla vastaavalla suojauksella. Tiivistysrakenne tulee olla reunoilta korotettu. Toiminnan päätyttyä suojausrakenteet ja sade- ja hulevesien johtamiseksi tehdyt rakenteen tulee poistaa ja mahdollisesti likaantunut maa-aines on vietävä pois alueelta asianmukaisesti käsiteltäväksi. Mikäli öljyä tai muuta pohjavesille haitallista ainetta suojatoimenpiteistä huolimatta pääsee maaperään tai pohjaveteen, luvan saajan tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi sekä ilmoittaa asiasta aluehälytyskeskukseen ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle (Maa-aineslaki 11 ). 11/16 6. Melu ja pöly Toiminta on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melu- tai pölyhaittaa asutukselle ja ympäristölle. Pölyhaittojen vähentämiseksi ottamisaluetta ja liittymäteitä tulee tarvittaessa kastella vedellä. (Maa-aineslaki 11 ). 7. Alueen hoito luvan voimassaoloaikana Kaivutoiminnasta aiheutuvat jätteet ja romut on poistettava alueelta eikä ottamisaluetta saa käyttää muidenkaan jätteiden ja romujen säilytykseen (Maa-aineslaki 11 ). 8. Jälkihoitotoimenpiteet Alueen jälkihoito, mukaan lukien suunnittelualueen eteläosan jälkihoito, tulee tehdä ottosuunnitelmassa ja jälkihoitokartassa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Jälkihoitotoimenpiteisiin on ryhdyttävä sitä mukaa kuin kaivutoiminta edistyy. Luiskien taitekohdat pyöristetään siten, että ottamisalue liittyy luontevasti ympäristöön. Alue on siistittävä ja muotoiltava luonnollisen näköiseksi. Ottamisalueen reunat on luiskattava kaltevuuteen 1:4 VT 6:n puoleisella reunalla ja muutoin reunat on luikattava kaltevuuteen 1:3. Luiskat ja alueen pohja peitetään kasvupohjaksi riittävän hienojakoisella maalla. Pohja ja luiskat tulee

12 metsittää luontaisesti tai istuttamalla. 12/16 Pintamaat on kerättävä kasaan ennen kaivun aloittamista ja pyrittävä säästämään jälkihoitotöitä varten. Uusi kasvupohja on oltava luontaisesti alueelle sopiva. Mikäli kasvupohjamateriaalia tuotaisiin alueelle, on kasvupohjan käyttämiseen kysyttävä lupa valvontaviranomaiselta. Ottamispaikkaa ei saa käyttää muualta tuotujen maa-ainesten varastopaikkana (Maa-ainesasetus 8 ). 9. Vakuus Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi on asetettava euron hyväksyttävä vakuus. Vakuuden tulee olla voimassa, kunnes jälkihoitotoimenpiteet on tehty ja hyväksytty (Maa-aineslaki 12 ja maa-ainesasetus 8 ). 10. Ilmoitusvelvollisuus ja valvontamaksu Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä ilmoitus tietojärjestelmään vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Valvontamaksu peritään vuosittain jakamalla maa-ainesten kokonaisottomäärä k-m 3 luvan voimassaoloajan vuosien määrällä eli laskutus perustuu vuosittaiseen ottoon k-m 3. Mikäli vuotuinen myönnetty ottamismäärä ylitetään, luvanhaltijan / ottajan on ilmoitettava ylityksestä kirjallisesti valvontaviranomaiselle ja kunnalla on oikeus periä ylityksen osuus valvontamaksusta heti (Maa-aineslaki 23a, Maaainesasetus 9 ). 11. Liikennejärjestelyt Liikennöintiin tulee käyttää hyväksyttyä tieyhteyttä, johon ottoalueen tilalla on oikeus tai asiasta on sovittava maanomistajan kanssa. Kulkuyhteys ottoalueelle ja liittyminen yleiseen tiestöön tulee järjestää ELY-Keskuksen Liikenne- ja infran aluevastaavan osoittamalla tavalla (Maa-aineslaki 11 ). 12. Oton aloittaminen Luvan myöntämisen jälkeen ennen ottotoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. Ennen

13 oton aloittamista tulee vakuuden olla hyväksytty (Maaainesasetus 7 ). 13/ Luonnonsuojelu Ottamistoiminta ei saa aiheuttaa luonnonsuojelulain vastaista tilannetta. Hakijan tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, mikäli alueella havaitaan luonnonsuojelulain mukaisia esiintymiä tai eliölajeja. Jälkihoitotyöt tulee suorittaa asianmukaisesti, jotta myös pohjaveden muodostumisolosuhteet palautuvat mahdollisimman luonnonmukaisiksi (Maa-aineslaki 11 ). 14. Keskeyttäminen Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin annettuja määräyksiä tai muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, voidaan ottaminen keskeyttää (Maaaineslaki 15 ). 15. Muutokset lupapäätöksessä ja voimassaoloaika Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Konkurssitapauksissa mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen ja se on voimassa 10 vuotta antopäivämäärästä lukien. Lupamääräyksessä mainitut ja hakemuksessa esitetyt jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava luvan voimassaoloaikana (Maa-aineslaki 10, 13a, 16a ja 16b :t). 16. Maksu Tämän ottamissuunnitelman tarkastaminen maksaa 1200,00 euroa. Maksun määräytymisessä sovelletaan vireille tuloajankoh-

14 tana voimassaolevaa taksaa, joka on hyväksytty Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnassa / , 2.4 Suunnitelmaa kohti ottamisalueen pinta-alan mukaan 50,00 /ha hakemuksessa esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden ( m 3 ) mukaan 0,010 /m naapureiden kuuleminen 25 /kuultava 200 = 1200 Lisäksi peritään todelliset kuuluttamis- ja ilmoituskulut 110 ylittävältä osin. Muilta osin ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti (Maa-aineslaki 23 ). 2. Päätöksen perustelu 2.1 Yleisperustelu ja lupamääräysten perustelut Kyseisen maa-aineksen ottaminen ja ottamisen järjestely eivät ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Maa-ainesten ottotoiminnan jatkaminen ei turmele maisemakuvaa. Ottamisalue ei kuulu suojeltujen harjualueiden listaukseen, eikä ole tiedossa, että alueella olisi erityisiä luontoarvoja. Lisäksi lupamääräykset on annettu luonnolle aiheutuvien vahingollisten ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. Määräykset 1-6 sekä 11 ja 13 on annettu maa-aineslain 11 nojalla ja annetaan hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Tämän maa-ainesluvan päättyessä koko ottoalue olisi jälkihoidettu luiskaamalla, palauttamalla pintamaat kasvupohjaksi ja metsittämällä (lupamääräys 8). Suojavyöhykkeen laajuuteen vaikuttaa ympäristön herkkyys sekä ottamisen laatu ja laajuus. Maa-ainesten ottotoiminnan ei voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta haittaa asianosaisille, mikäli määrättyjä suojaetäisyyksiä noudatetaan (lupamääräys 3). Määräys 9 annetaan maa-aineslain 12 ja asetuksen 8 perusteella. Vakuuden määrää voidaan tarvittaessa tarkistaa ottoaikana.

15 Määräys 10 annetaan maa-aineslain 23 a ja asetuksen 9 perusteella. 15/16 Määräyksessä 11 maa-aineslupaviranomainen on käyttänyt liikenteen järjestämiseen koskevaa toimivaltaansa. Liikennöinti kuuluu maa-aineslupavalmistelussa tarkasteltaviin asioihin. Maa-ainesten kestävä käyttö (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009) mukaan maa-ainesluvassa voidaan antaa liikennöintiä koskevia määräyksiä, kun ne perustuvat pohjaveden suojelun lisäksi haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Maa-ainesluvassa määräykset koskevat pääsääntöisesti liikenteen järjestämistä ottajan hallussa olevalla maa-ainesten ottamisalueella sekä sitä, mistä kohdin liikenne voidaan ohjata ottamisalueen ulkopuolelle. Yksityistiealueen osalta määräyksiä antaa pääsääntöisesti tienpitäjä. Määräys 12 on osa valvontaviranomaisen suorittamaa tarkastusmenettelyä. Valvontaviranomaisen on suoritettava alueella tarkastus riittävän usein toiminnan valvomiseksi. Määräys 14 on annettu maa-aineslain 15 :n nojalla. Määräys 15 on annettu maa-aineslain 10, 13a ja 16a :n nojalla. Määräys 16 annetaan maa-aineslain 23 :n perusteella ja maksua määrättäessä sovelletaan voimassaolevaa taksaa. 2.2 Vastaus lausuntoihin ja muistutuksiin Lausunnoissa ja muistutuksissa esiin tuodut asiat on huomioitu lupamääräyksissä. Ottoalue ei laajene etelään VT 6:n suuntaan, kuntopolku ja suoja-alue ottoalueen ja VT 6:n välissä säilyvät ennallaan. Olemassa oleva puusto alueen pohjoispuolella ja reunoilla säilyvät ennallaan. Pohjaveden pinnan korkeutta ja pohjaveden laatua on seurattu useita vuosia, ja ottotoiminnalla ei ole todettu olevan erityistä vaikutusta pohjaveteen. Lupamääräyksiin on asetettu pohjaveden tarkkailuvelvoite. Alueella on tehty maaperätutkimukset vuonna Tutkimustuloksien perusteella maaperässä olevat lyijypitoisuudet eivät rajoita alueen käyttöä eivätkä aiheuta kunnostustarvetta.

16 3. Sovelletut oikeusohjeet 16/16 Maa-aineslaki (555/1981) :t 3, 10, 11, 13a, 15, 16a, 16b ja 23 Maa-ainesasetus (91/1982) :t 7, 8 ja 9 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 4 4. Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa 10 vuotta antopäivästä lukien. Kuva 1. Nyrhilän ottoalueen sijoittuminen, Kuljetusliike J. Varis.