Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40 B, KOKKOLA PB 77, Torggatan 40 B, KARLEBY Puh/Tfn: , faksi/fax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU-2004-Y-24 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisessa hakemusasiassa, joka koskee turkistarhan pitoa Kuortaneen kunnassa. HAKIJA Uudensillan Kettu Oy Yhteyshenkilö Hannu Sillanpää Kaartotie SAUKONKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Uudensillan Kettu Oy on hakenut ympäristölupaa turkistarhan pitämiselle ja nykyisen toiminnan jatkamiselle. Lupaa on haettu yhteensä 400 siitosnaarasketun pitämiseen. Tarha sijaitsee Kuortaneen kunnan Kuortaneen kylässä tilalla Nevaranta RN:o 13:136. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminnanharjoittaja on hakenut nykyiselle toiminnalle oma-aloitteisesti ympäristölupaa. Ympäristönsuojelulain 5 luvun 31 :n mukaan alueellinen ympäristökeskus käsittelee lupahakemuksen, jos toiminnan vaikutukset kohdistuvat huomattavissa määrin toiminnan sijaintikuntaa laajemmalle alueelle. Tässä tapauksessa tarhakiinteistö sijaitsee kahden pitäjän rajalla siten, että tarhan lähinaapurit kahta kiinteistöä lukuun ottamatta sijaitsevat Alajärven kaupungin puolella. Lisäksi toiminnanharjoittaja on tehnyt lannan vastaanottamista tarkoittavan sopimuksen Töysän kunnan alueella sijaitsevan viljelijän kanssa. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty Länsi-Suomen ympäristökeskukselle Toiminnanharjoittaja haki yhteisellä ympäristölupahakemuksella lupaa kahdelle eri tarhalle, joista toinen sijaitsi Alajärven kaupungin ja toinen Kuortaneen kunnan alueella. Alueellinen ympäristökeskus katsoi, että kyseessä on kaksi eri tarhaa, jotka eivät muodosta ympäristönsuojeluasetuksen ( /169) 2 :n tarkoittamaa toimintakokonaisuutta. Kun tarhojen eläinmäärä erillisinä yksikköinä edellytti niiden käsittelyä kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille kuuluvina, lähetti ympäristökeskus

2 hakemukset päivätyillä kirjeillä Alajärven kaupungin ja Kuortaneen kunnan ympäristölautakunnille. Kuortaneen kunnan ympäristölautakunta palautti asiakirjat päivätyn saatekirjeen kera Kuortaneella sijaitsevan tarhan osalta takaisin Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Saatekirjeessään kunta on perustellut asiakirjojen siirtoa takaisin ympäristökeskukselle hankkeen vaikutusten ulottumisella useamman kunnan alueelle. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hakemusasiakirjojen mukaan toiminnalla on luvun puolivälissä myönnetty sijoituspaikkalupa. Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. TURKISTARHAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Uudensillan Kettu Oy:n tarha sijaitsee Kuortaneen kunnan Kuortaneen kylässä noin 12 km Kuortaneen keskustaajamasta koilliseen. Alajärven keskustaan on matkaa noin 15 km. Tarha on Kuortaneen kunnan ja Alajärven kaupungin rajalla Ruona-Saukonkylä välisen paikallistien läheisyydessä. Lähimpään naapurin omistamaan asuinrakennukseen (Ahti Valkama) on matkaa noin 200 m. Etäisyys Haarajärveen on noin 3 km. Tarha-alueen maaperä on hakemuksen mukaan savihiesua. Tarha ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai muulla vedenhankintaan käytettävällä alueella. TURKISTARHAN TOIMINTA Uudensillan Kettu Oy tarhaa kettuja. Ympäristölupaa on haettu 400 siitosnaarasketun pitämiseen. Tällä hetkellä tarha toimii pentujen kasvatustarhana. Pennut tuodaan kasvatettavaksi Alajärven kaupungin puolella sijaitsevalta päätarhalta. Markkinatilanteen mukaan tarhauksessa palataan normaaliin siitos- ja kasvatustoimintaan. Tarha-alueen pinta-ala on noin 1,2 ha. Varjotaloja on 11 kappaletta. Talojen yhteispituus on noin 690 m. Suunnitelmassa ei ole esitetty uusien varjotalojen rakentamista. Tarhaan on vuoden 2010 loppuun saakka voimassa olevien mitta- ja tilavaatimusten mukaan mahdollista sijoittaa 400 siitosnaaraskettua pentuineen. Tarhalla ei ole omaa rehun valmistusta. Rehu hankitaan E-P:n Minkinrehu Oy:ltä, joka toimittaa rehun tarha-alueella oleviin siiloihin. Tarhalla on oma nahoittamo, joka sijaitsee toisella tarha-alueella Alajärvellä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lanta ja sen käsittely Hakemuksen mukainen eläinmäärä ( 400 siitosnaaraskettua) tuottaa lantaa 200 m 3 vuodessa. Tarhalla ei ole lantalaa. Lanta kuivitetaan turpeen avulla. Turvetta käytetään noin 60 m 3 vuodessa. Hakemuksen mukaan lanta poistetaan kettuhäkkien alta kerran vuodessa. Kuivikkeita ei lisätä lannanpoiston välissä. 2

3 3 Lanta levitetään lannoitteeksi pellolle. Toiminnanharjoittajalla on sopimus lannan luovuttamisesta. Vastaanottajalla on peltoa lannan levittämiseen 152 ha. Sade- ja jätevesien käsittely Tarha-alueen ympärillä on kuivatusojat, joiden avulla ympärysvesien pääsy on estetty varjotalojen alueelle. Tarha-alue on salaojitettu. Kaikkien varjotalojen alustat on korotettu. Varjotalot on varustettu yli 35 cm räystäillä. Räystäskouruja ei ole. Tarha-alueen vedet johdetaan tarhan ympärysojiin. Eläimet juotetaan lämmitettävän nippajuottolaitteiston avulla. Laitteiston kuntoa tarkkaillaan päivittäin ja havaitut vuodot pyritään korjaamaan viivytyksettä. Ruokintasiilojen pesuvedet sekoitetaan takaisin rehuun. Maastotarkastuksen yhteydessä lusikkakairalla cm syvyydestä otettujen näytteiden ja kentällä tehdyn maalajimäärityksen perusteella maalaji on hiesuista hietaa (hsht). Osalla alueesta on kivennäismaakerroksen päällä turvetta. Maaperä on vettä läpäisevää. Muut jätteet ja niiden käsittely Turkiseläinten ruhot ( t/vuosi) toimitetaan EP:n Minkinrehu Oy:lle rehun raakaaineeksi. Itsestään kuolleet eläimet on haudattu tarha-alueelle. Muiden jätteiden käsittelystä ei hakemuksessa ole selvitystä. Tarha-alueella ei säilytetä polttonesteitä. TOIMINNAN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Lupahakemuksessa ei ole esitetty toiminnan vaikutusten tarkkailua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kuortaneen kunnan, Alajärven kaupungin ja Länsi- Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipisteessä, Kuortaneen kunnantalolla ja Alajärven kaupungintalolla. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Tarkastus tarhalla Asian valmisteluun liittyen turkistarhalla pidettiin tarkastus Tarkastuksessa verrattiin hakemusasiakirjojen tietoja todelliseen tilanteeseen. Samalla kirjattiin pöytäkirjaan lupahake-

4 muksen käsittelyn kannalta oleellisia täydentäviä ja täsmentäviä tietoja. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty hankkeen valmisteluasiakirjoihin. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole esitetty. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Kuortaneen kunnan ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Kuortaneen kunnanhallitukselta ja Alajärven kaupunginhallitukselta. Kuortaneen kunnan ympäristölautakunta on lausunnoissaan todennut, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Alue on kaavoittamatonta maa- ja metsätalousaluetta, jolle kyseinen toiminta on tyypillistä. Toiminnasta ei ympäristölautakunnan mukaan aiheudu YsL 42 :ssä mainittua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilantumista, luonnonolosuhteiden huonontumista tai naapureille kohtuutonta haittaa, mikäli seuraavia ehtoja noudatetaan. Tarhalla syntyvän lannan varastointia varten on rakennettava välittömästi vesitiivis lantala noudattaen maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiä (MMM-RMO C4, ). Lannan varastoinnissa ja levittämisessä on huomioitava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämisestä annetussa valtioneuvoston päätöksessä (931/2000) annetut määräykset. Tarhan kuivatusvesiä varten rakennettava hiekkasuodatin on mitoitettava siihen johdettavaa vesimäärää vastaavaksi. Koska hiekkasuodattimen ravinteiden pidätyskyky heikkenee kuormituksesta riippuen varsin nopeasti, on toiminnanharjoittajan varustettava maasuodatin kemikaalin syötöllä tms. ravinteiden poistoa tehostavalla toimenpiteellä. Hiekkasuodattimen toimintaa ja purkuvesien laatua ja määrää tulee tarkkailla lupaviranomaisen antamien määräysten mukaisesti. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet yksittäiset eläimet on toimitettava luvan saaneeseen laitokseen hävitettäväksi. Kuortaneen kunnanhallitus on hyväksynyt ympäristölautakunnan lausunnon. Alajärven kaupunginhallitus ja Alajärven kaupungin ympäristö- ja valvontajaosta eivät ole antaneet asiasta lausuntoa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle varattiin tilaisuus vastineen antamiseen. Kirjallista vastinetta hakija ei halunnut jättää. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Uudensillan Kettu Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan pitämiseen Kuortaneen kunnan Kuortaneen kylässä tilalla Nevaranta RN:o 13:136. 4

5 5 Vastaukset lausunnossa esitettyihin vaatimuksiin Kuortaneen kunnan ympäristölautakunnan lausunnossa vaaditut lantalan rakentamista, tarhan kuivatusvesien käsittelyä sekä niiden laadun tarkkailua ja kuolleitten eläinten hävittämistä koskevat vaatimukset on otettu huomioon siten, kun lupaehtojen kohdista 5,7,9,11 ja 13 tarkemmin käy ilmi. LUPAMÄÄRÄYKSET Varjotalot ja niiden rakenteet 1. Nykyisten varjotalojen sijainti vahvistetaan Päiviö Vertasen laatiman, tarhaa koskevan ympäristösuunnitelman liitteenä olevan asemapiirroksen mukaiseksi. 2. Varjotaloihin saa sijoittaa 400 siitosnaaraskettua pentuineen yhteensä kuitenkin enintään 3200 eläintä. Vuoden 2010 jälkeen siitosnaaraiden määrä pentuineen voi olla 260 yhteensä kuitenkin enintään 2080 eläintä. 3. Kaikkien varjotalojen lanta-alustojen korotukset on tarkistettava ja tarvittaessa ne on korotettava. Lanta-alustat on oltava jatkuvasti 30 cm varjotalojen välistä maanpintaa korkeammalla niin, että lanta ei joudu tekemisiin sulamisvesien kanssa. Varjotalot tulee varustaa räystäskouruilla tai vähintään 30 cm räystäillä mitattuna häkkien ulkoreunasta. Varjotaloja on tarvittaessa suoristettava ja räystäskouruja oiottava niin, että ne toimivat suunnitellulla tavalla. Juottolaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin. Havaitut vuodot on korjattava välittömästi. Uudet ja kokonaan uusittavat talot on varustettava vesitiiviillä lanta-alustalla tai on käytettävä muuta sellaista vesitiivistä lannan keräysjärjestelmää, jolla estetään ravinteiden pääsy maaperään. Uusittavien talojen alta kertyvät nesteet on kerättävä talteen ja ajettava lannoitteeksi pellolle tai ne voidaan toimittaa luvan saaneeseen laitokseen käsiteltäväksi. Lanta-alustojen hoito ja lannan käsittely 4. Kuivikemateriaalina on käytettävä turvetta. Lannanpoiston jälkeen kettutalojen lanta-alustoille on levitettävä turvetta vähintään 10 cm. Turvetta on lisättävä lannanpoistojen välillä niin, että kokonaiskäyttömäärä on vähintään 15 cm vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä vähintään kerran vuodessa. 5. Tarhalle on rakennettava hakemuksen liitteenä olevan, Ecospec Oy:n laatiman ja rakennusinsinööri Juha Kauppisen päiväämän suunnitelman mukaisesti lantala. Lantalasta lanta on toimitettava lannoitteeksi pellolle. Toiminnanharjoittajalla on oltava jatkuvasti vähintään 20 ha peltoa lannan levittämiseen.

6 Lantaa ei saa levittää routaiseen tai lumipeitteiseen maahan. Lannan levitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä kasvien ravinnetarve. Mikäli lantaa ei levitetä kasvustoon, on lanta mullattava tai pelto kynnettävä välittömästi levittämisen jälkeen kuitenkin viimeistään vuorokauden kuluessa levittämisestä. Valtaojan varteen on jätettävä vähintään metrin ja vesistöjen varteen vähintään viiden metrin vyöhyke, jolle ei levitetä lantaa. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä vähintään 30 m vyöhyke, jolle lantaa ei saa levittää. Lannan levittäminen on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva eikä huuhtoutumista vesistöön tapahdu. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan pintalevitys on kielletty pellolle, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Lannan levittäminen pohjavesialueelle on kielletty. Kompostoitua kuivalantaa voidaan kuitenkin levittää varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen suojavyöhykkeen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä, lanta mullataan välittömästi ja lannan sisältämä ravinnemäärä vastaa viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. Mikäli lantaa toimitetaan luovutussopimuksen kohteena olevalle pellolle, on toiminnanharjoittajan huolehdittava siitä, että lannan vastaanottaja on tietoinen edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Lannan varastointi, kuormaukset ja kuljetukset on järjestettävä niin, ettei lantaa joudu ympäristöön ja naapureille aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa. Valuma- ja jätevesien käsittely 6. Tarhan ympärillä olevien kuivatusojien kunto on tarkistettava vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa ne on siivottava siten, että ulkopuolisten vesien pääsy tarha-alueelle estetään. 7. Tarha-alueen valumavesien käsittelemiseksi on rakennettava hiekkasuodatin Ecospec Oy:n laatiman ja rakennusinsinööri Juha Kauppisen päiväämän suunnitelman mukaan kuitenkin siten tarkistettuna, että suodattimen pinta-ala on jakoputkien tasossa vähintään 60 m 2. Valumavesille on rakennettava tasausallas, jonka koko on vähintään 100 m 3. Mikä li hiekkasuodatin rakennetaan hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla, on jakokerroksen yläpinnan ja ympäröivän maanpinnan erotus oltava niin suuri, että jakokerroksen yläpuolelle muodostuu vaaditun mitoituksen täyttävä valuntahuippuja tasaava allas. Muussa tapauksessa tasausaltaan vaatima varastotila on rakennettava niin, että vedet johdetaan erillisen altaan kautta hiekkasuodattimelle. Hiekkasuodattimen suodatinosan materiaali on vaihdettava joka toinen vuosi. Suodattimen tehoa voidaan parantaa ja sen käyttöikää voidaan lisätä levittämällä suodattimen pinnalle teollisesti valmistettuja fosforinpoistokemikaaleja. 6

7 Jos suodattimeen lisätään fosforin poistoon tarkoitettuja kemikaaleja, ei suodatin hiekan vaihtoon ole tarpeen ryhtyä, mikäli suodattimelta lähtevien vesien analyysituloksilla voidaan osoittaa, että hiekkasuodattimelta lähtevän veden fosforipitoisuus on enintään 2,0 mg/l. Hiekan vaihtoväliä voidaan siirtää analyysien perusteella enintään vuoden kerrallaan. Poistettavat suodatinhiekat on levitettävä joko suoraan tai lantaan sekoitettuna pellolle. Hiekkasuodatin voidaan korvata joko kemiallisella valumavesien käsittelymenetelmällä tai käyttämällä suodattimessa teollisesti valmistettua fosforinpoistomassaa. Mikäli valumavesien käsittelymenetelmää halutaan muuttaa, on puhdistusmenetelmästä laadittava suunnitelma ja se on lähetettävä ympäristökeskuksen käsiteltäväksi ennen sen käyttöönottoa. Uusien tai uusittavien varjotalojen vesitiiviiltä lanta-alustoilta jätevedet on johdettava umpikaivoihin. Nesteet on levitettävä lannoitteeksi pellolle tai ne on toimitettava luvan saaneeseen laitokseen käsiteltäväksi. 8. Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden pesuvedet on otettava talteen ja sekoitettava takaisin rehuun. Muiden jätteiden käsittely 9. Toiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte on toimitettava jätteen keräykseen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet yksittäiset eläimet on toimitettava luvan saaneeseen laitokseen hävitettäväksi. Näiden eläinten ruhojen väliaikaista varastointia varten tarhalle on hankittava asianmukaiset kylmäsäilytystilat. Nahkotut ruhot, kaavintarasva ja rasvainen puru on toimitettava laitokseen, jolla on viranomaisen antama lupa niiden vastaanottamiseen ja käsittelyyn. Nahkotut ruhot on varastoitava kiinteällä alustalla ja ne on toimitettava viimeistään viikon kuluessa nahkomisesta jatkokäsittelyyn. Kaikkien jätteiden polttaminen avotulella on kielletty. Tarha-alueen hoito 10. Ympärysaitojen kunto on tarkistettava perusteellisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarkastuksessa havaitut vauriot on korjattava viivytyksettä. Rehusiilot, rehun jaossa käytettävät laitteet ja kulkuväylät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että rehua ei jakelun yhteydessä pääse ympäristöön. Tarhalla säilytettävät polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava niin, että niistä ei aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 7

8 8 Toiminnan tarkkailu ja kirjanpitovelvoite 11. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa siitoseläin- ja pentumääristä, lannan levityspinta-aloista, lanta-alustojen tyhjentämisestä, kuivikkeiden levittämisen ja lisäämisen ajankohdista ja kulloinkin levitettävien kuivikkeiden määristä. Hiekkasuodattimen toimintaa on tarkkailtava ottamalla vesinäytteet suodattimen käyttöönoton jälkeen suodattimen ylä- ja alapuolelta kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Näytteistä on analysoitava kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja orgaanisen aineen määrä (BOD7). Näytteenoton yhteydessä on arvioitava laitoksen läpi menevä vesimäärä. Näytteiden otto ja analysointi on teetettävä julkisen valvonnan alaisuudessa toimivalla tutkimuslaitoksella. Uudet tai muuttuneet peltojen vuokrasopimukset sekä puhdistusjärjestelmän tarkkailutulokset on lähetettävä vuosittain tammikuun loppuun mennessä valvontaviranomaiselle. Muu kirjanpito on vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnan muutokset 12. Toiminnan muuttamisesta ja lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnan oleellinen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Määräajat 13. Lantala sekä tarha-alueen valumavesien käsittelyyn tarkoitettu hiekkasuodatin on rakennettava käyttökuntoon mennessä. Voimassa olevan lupapäätöksen kumoaminen 14. Saatuaan lain voiman tämä päätös kumoaa tarhalle 1980-luvulla myönnetyn sijoituspaikkaluvan. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄDÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että luvan ehtoja noudattamalla toiminta täyttää laissa säädetyt vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän eikä pinta- tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista

9 9 taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömuodon vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta tai haittaa eikä toiminta sijoitu asemakaavan tai muidenkaan määräysten vastaisesti. Lupamääräysten perustelut Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajata ne mahdollisimman vähäiseksi. Turkistarha sijaitsee alueella, jolla tarhaamisen voidaan katsoa olevan perinteistä toimintaa. Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti 400 siitosnaarasketun pitämiseen. Vuoden 2010 loppuun saakka tämä siitosnaarasmäärä pentuineen voidaan sijoittaa hakemuksen liitteenä olevassa asemapiirroksessa oleviin varjotaloihin. Vuoden 2011 alusta voimaan tulevien mitta- ja tilavuusvaatimusten mukaan (MMM:n päätös nro 16/EEO/1999) nykyisiin varjotaloihin voidaan sijoittaa enintään 260 siitosnaaraskettua. (1,2) Varjotalojen lanta-alustojen korottamisella, varjotalojen varustamisella räystäskouruilla tai riittävän pitkillä räystäillä estetään sade- ja sulamisvesien pääsy kosketuksiin lanta-alustoilla olevan lannan kanssa ja samalla estetään lannan sisältämien ravinteiden sekoittuminen tarha-alueelta pois johdettaviin valumavesiin. Juottolaitteista tippuva vesi liuottaa lannasta ravinteita. Pitämällä laitteisto asianmukaisessa kunnossa estetään ravinteiden liikkeellelähtö ja kulkeutuminen maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeen ( YM:n asettaman työryhmän ehdotus ) mukaan uusia varjotaloja rakennettaessa häkkien alustat on varustettava vesitiiviillä lannan keräysjärjestelmällä. Kokonaan uusittavien varjotalojen rakentamista voidaan verrata uudisrakentamiseen ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen näissä tapauksissa on perusteltua. (3) Kuivikkeina on määrätty käytettäväksi turvetta. Tutkimuksissa (Peltola 1986) on todettu, että turpeen kyky sitoa virtsaa on noin kolminkertainen verrattuna paalatun oljen imukykyyn. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Koska turpeen saatavuus on hyvä ja sen hinta on kohtuullinen, voidaan sen käyttämiseen velvoittamista pitää ympäristönsuojelun tavoitteiden saavuttamisen kannalta perusteltuna. Turpeen käyttömäärää ja lisäyskertoja koskeva vaade vastaa alan yleistä käytäntöä. Poistamalla kettuhäkkien alla oleva lanta vähintään kerran vuodessa sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita vähennetään ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Oikeanlaatuisten ja riittävien kuivikkeiden käytöllä voidaan lannan sisältämät nesteet sitoa kuivikkeisiin ja estää ravinteiden joutuminen maaperään ja sitä kautta pinta- ja pohjavesiin. Lisäämällä kuivikkeita lannanpoistojen välillä vähennetään ilmaan haihtuvia ammoniakkipäästöjä, vähennetään kärpäsistä aiheutuvaa haittaa ja samalla vähennetään naapureille ja ympäristölle aiheutuvaa rasitusta. (4) Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta edellyttää, että toiminnanharjoittajalla on lannan varastointia varten vesitiivis lantala, johon voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta. Vesitiiviillä rakenteilla tarkoitetaan pohja- ja seinärakenteita, joista varastoitavat nesteet eivät haitallisessa määrin vuoda rakenteen läpi. Betonirakenteen kohdalla riittävä tiiveys saavutetaan käyttämällä vähintään lujuusluokan K30 betonia ja rakenneluokkaa 2 (K30-2).

10 Lannan levittämistä koskevat rajoitukset ovat tarpeen pinta- ja pohjavesien laadun turvaamiseksi. Pellon pinta-alavaatimus perustuu turkiseläinten lannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavaan fosforilannoituksen tasoon. (5) Estämällä ulkopuolisten vesien pääsy tarha-alueelle vähennetään ravinteiden huuhtoutumisriskiä ja optimoidaan tarvittavien puhdistusjärjestelmien mitoitus. (6) Tarha-alueen valumavesien puhdistaminen ja rehunjakolaitteistojen pesuvesien talteenotto on tarpeen ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :ssä mainittujen maaperän ja pohjaveden pilaantumisten estämiseksi. Tarha-alueen valumavesien käsittelyyn tarkoitetun hiekkasuodattimen mitoitus perustuu haja-asutuksen jätevesien käsittelystä saatuun kokemukseen. Lupamääräyksen mukaisen hiekkasuodattimen tehollinen käyttöikä on kaksi vuotta (Turkistarhavesien käsittelykokeet, Arto Latvala 1999). Tutkimustulokset edellyttävät suodattimen vaihtoa joka toinen vuosi siinä tapauksessa, että puhdistustulosta parantavia kemikaaleja ei käytetä. (7,8) Jätehuoltoa koskevilla määräyksillä varmistetaan jätteiden käsittelyn hoitaminen jätelain määräysten edellyttämällä tavalla. Kuolleitten eläinten hävittämistä ja nahkontaruhojen sekä kaavintarasvan käsittelyä ja varastointia koskevilla vaatimuksilla varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen ja estetään eläintautien leviäminen. Itsestään kuolleitten eläinten hautaamista ja kaavintarasvaa sisältävän purun käsittelyä koskevat vaatimukset perustuvat EY:n sivutuoteasetuksen (N:o 1774/2002) määräyksiin. (9) Kunnossa oleva tarhan ympärysaita estää irti päässeiden eläinten karkaamisen tarhan ulkopuolelle. Rehun käsittelyssä käytettävien laitteiden ja tarhalla säilytettävien kemikaalien ja polttonesteiden käyttötarkoitukseen soveltuvalla ja määräysten mukaisella käytöllä ja varastoinnilla vähennetään maaperän ja pinta- sekä pohjaveden pilaantumisen riskiä. (10) Kirjanpito- ja tarkkailuvelvoite perustuu ympäristönsuojelulain 46 :ään, jonka mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta ja päästöjen tarkkailusta. Kirjanpito on tarpeen, että valvonnan keinoin voidaan varmistaa lupamääräysten toteutuminen. Valumavesistä otettavista näytteistä voidaan päätellä vesiensuojelurakenteiden toimivuus ja tehdä johtopäätöksiä niiden korjaus- ja tehostamistarpeista. (11) Toiminnan muutosta ja lopettamista koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassa oleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (12) Asetetut määräajat ovat tarpeen valvonnan asianmukaisen järjestämisen takia. Toiminnanharjoittaja on laiminlyönyt valtioneuvoston asetuksessa (VN:n asetus nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/200) määrätyn lantalan rakentamisvelvoitteen. Tästä syystä lantalan rakentamiselle on lupaehdoissa määrätty tiukka aikataulu ottaen huomioon kuitenkin, että rakenteet voidaan tehdä optimiolosuhteissa ilman ylimääräisiä kustannuksia. (13) Kumoamalla vanha sijoituspaikkalupa estetään päällekkäisten ja mahdollisesti toistensa kanssa ristiriidassa olevien määräysten olemassaolo. (14) 10

11 11 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli lupavelvollisessa tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään mennessä. Hakemukseen tulee liittää selvitykset puhdistuslaitokselta lähtevän veden tarkkailutuloksista ja mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Tarkkailutulosten perusteella voidaan lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä vaatia vesiensuojelutoimenpiteitä tehostettavaksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5-8, 28, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16-19, ja 30 Jätelaki (1072/93) 6 Laki eräistä naapuruussuhteista / Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Lisäksi on otettu huomioon: EY:n sivutuoteasetus (1774/2002) Asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) Maa- ja metsätalouden rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO C4, ) Ympäristöministeriön kirje YM/401/2002 kotieläinsuojia koskevien ympäristölupien yhtenäistämiseksi Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohje, työryhmän ehdotus MMM:n päätös turkiseläinten pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista (16/EEO/1999) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 1200 euroa. Maksu perustuu valtion maksuperustelain (150/1992, muutettu 961/1998) nojalla annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista. Maksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävään maksuun haetaan muutosta samalla tavalla kuin pääasiasta tehtyyn ratkaisuun. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle

12 12 Jäljennös päätöksestä Kuortaneen kunnanhallitus Alajärven kaupunginhallitus Kuortaneen kunnan ympäristölautakunta Alajärven kaupungin ympäristö- ja valvontajaosto Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tämän päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ympäristökeskuksen ja kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa sekä Kuortaneen kunnan ja Alajärven kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Vanhempi insinööri Varpu Kujanpää Insinööri Reino Jortikka Liitteet Valitusosoitus