LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40 B, KOKKOLA PB 77, Torggatan 40 B, KARLEBY Puh/Tfn: , faksi/fax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2004 Y 780 ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisessa hakemusasiassa, joka koskee turkistarhan pitoa Himangan kunnassa. Tervojan Turkis Oy/ Hannu ja Anne Ainali Pajalantie HIMANKA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tervojan Turkis Oy on hakenut ympäristölupaa turkistarhan pitämiselle ja nykyisen toiminnan laajentamiselle. Lupaa on haettu 500 siitosnaarasketun ja 2000 siitosnaarasminkin pitämiseen. Nykyinen siitoseläinmäärä on 460 siitosnaaraskettua ja 1600 siitosnaarasminkkiä. Tarha sijaitsee Himangan kunnan Kannuskylässä tilalla Jakoperä RN:o 3:4 ja rakennettava lantala tilalla Välivainio RN:o 6:11. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 7 :n perusteella alueellinen ympäristökeskus on velvoittanut toiminnanharjoittajaa hakemaan toiminnalle ympäristölupaa. Tässä päätöksessä on määrätty, että ympäristölupahakemus on jätettävä Länsi Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n mukaan vähintään 2000 siitosnaarasminkin turkistarhan ympäristölupa käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa.

2 2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty Länsi Suomen ympäristökeskukselle Ympäristökeskus on kehottanut kirjeellään toiminnanharjoittajaa täydentämään hakemusta lannan levityssopimusta koskevilla tiedoilla. Toiminnanharjoittaja on täydentänyt hakemustaan ympäristökeskukselle saapuneilla asiakirjoilla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminta on aloitettu muutamalla siitoseläimellä 50 luvulla silloisen lainsäädännön mukaan ilman lupaa. Toimintaa on tämän jälkeen laajennettu vähitellen nykyisiin mittoihin. Toiminnasta ei ole tehty ennakkotoimenpideasetuksen mukaista ennakkoilmoitusta. Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. TURKISTARHAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tervojan Turkis Oy:n tarha sijaitsee Himangan kunnan Kannuskylässä noin kilometrin päässä kunnan keskustaajamasta kaakkoon Kannukseen menevän maantien vasemmalla puolella. Suunniteltu lantalan paikka on Kannukseen menevän tien vastakkaisella puolella Lähimpään naapuriin (Aira ja Vilho Nikkari) on tarhasta matkaa noin 400 m. Lantalasta lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa noin 200 m. Etäisyys Lestijokeen on tarhasta noin 1,5 ja lantalasta noin 0,9 km. Tarhan kiinteistön omistaa Asko Tilus. Tarha alueen maaperästä ei hakemuksessa ole selvitystä. Kentällä tehdyn määrityksen ja toiminnanharjoittajalta saadun selvityksen mukaan maalaji on moreenia (Mr). Kivisyys on %. Maaperä on huonosti vettä läpäisevää. Tarha ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai muulla vedenhankintaan käytettävällä alueella. TURKISTARHAN TOIMINTA Tervojan Turkis Oy tarhaa kettuja ja minkkejä. Ympäristölupaa on haettu 500 siitosnaarasketun ja 2000 siitosnaarasminkin pitämiseen. Nykyinen emokettumäärä on 460 siitosnaaraskettua ja 1600 siitosnaarasminkkiä. Tarhan tuotto on laajennuksen jälkeen pentutuloksesta riippuen noin 2800 ketunnahkaa ja 8000 minkinnahkaa vuodessa. Tarha alueen kokonaispinta ala on noin 1,3 ha. Tarhalla on laajennuksen jälkeen 15 minkkitaloa, joista viisi on varustettu kerroshäkeillä ja muut tavallisilla häkeillä sekä 16 kettutaloa. Kettutalojen yhteispituus tulee olemaan 770 m ja minkkitalojen 630 m. Tämä laajennus on tarkoitus toteuttaa 2010 loppuun mennessä. Laajennuksen jälkeen talojen yhteispituus tulisi olemaan 1400 m. Asemapiirroksessa on esitetty tarhan pohjoiskulmaan 46,5 x 76,7 m:n laajennusvaraus. Eläinsuojelulain edellyttämät kasvatushäkkien kokovaatimukset edellyttävät tämän laajennusosan käyttöönottoa viimeistään vuoden 2010 aikana, mikäli siitoseläinmäärää halutaan lisätä. Tälle alueelle mahtuu kymmenen uutta varjotaloa, joiden yhteispituus on noin 400 m. Varjotaloja olisi tämän laajennuksen jälkeen yhteensä 1800 m.

3 3 Tarhalla ei ole omaa rehun valmistusta. Rehu hankitaan Himangan Kala ja Minkki Oy:ltä, joka toimittaa sen tarha alueella oleviin siiloihin. Tarhalla on oma nahoittamo, joka sijaitsee noin kilometrin päässä tarhasta. Nahoittamon yhteydessä on sosiaalitilat. Varsinaisella tarha alueella on kaksi erillistä rakennusta, joista toinen toimii kuivikevarastona. Toinen on lämmitettävä parakkirakennus, joka toimii kettujen keinosiemennyspaikkana ja lämpimänä varastotilana. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lanta ja sen käsittely Hakemuksen mukainen eläinmäärä ( 500 siitosnaaraskettua, 2000 siitosnaarasminkkiä) tuottaa lantaa 750 m 3 vuodessa. Lanta kuivitetaan turpeen, oljen ja kutterinpurun avulla. Kuivikkeita käytetään noin 500 m 3 vuodessa. Hakemuksen mukaan lanta poistetaan kettuhäkkien alta kerran vuodessa ja minkeiltä kolme kertaa vuodessa. Tilalla ei tällä hetkellä ole lantalaa. Lanta on varastoitu pattereissa pellolla. Noin kilometrin päähän tarhasta tilan talouskeskuksen läheisyyteen rakennetaan vanhalle tarha alueelle tiivispohjainen lantavarasto, jonka hyötytilavuus on 750 m 3. Lanta ajetaan pellolle lannoitteeksi. Yhtiöllä on omaa peltoa 3,5 ha ja sopimuspeltoa 61,5 ha, eli lannan levitykseen on käytössä peltoa yhteensä 65 ha. Tarvittaessa lantaa voidaan toimittaa Keski Pohjanmaan Komposti Oy:lle. Sade ja jätevesien käsittely Nykyisissä varjotaloissa ei ole räystäskouruja. Osa varjotalojen räystäistä on alle 30 cm häkkien ulkoreunasta mitattuna. Lantapenkat ovat kuluneet. Eläimet juotetaan kupeista. Myös uusiin varjotaloihin on tarkoitus asentaa kuppijuottojärjestelmä. Ruokintalaitteiden (rehusiilot, trukit) pesuvedet on kierrätetty takaisin rehuun Tarha alueen perusparannuksessa nykyisten talojen häkkien alla sijaitsevat lanta alustat muotoillaan cm syviksi kouruiksi. Kourun pohjalle laitetaan 0,5 cm paksuinen muovikalvo ja muovin päälle salaojaputki. Kouru täytetään pohjalta salaojasoralla ja muutoin tavallisella soralla. Kouru tuetaan ulkokäytävän puolelta painekyllästetyllä lankulla. Soran päälle tulee kuivikekerros, joka poistetaan lannan mukana vuosittain. Uusien kettu ja minkkitalojen alle asennetaan 0.5 mm paksuinen muovikalvo koko talon leveydeltä. Keskelle asennetaan salaojaputki joka peitetään soralla. Salaojat kerätään kokoojaputkella yhteen ja johdetaan umpikaivoon. Putkiston huollon ja sen toiminnan tarkkailemiseksi tehdään putkilinjaan tarkastuskaivoja. Häkkien alustat kuivitetaan. Kuivikkeet sitovat lannan ja osan virtsasta. Lanta kuivikkeineen poistetaan vuosittain.

4 4 Tarha alueen ympärillä on eristysojat, jotka estävät ulkoapäin tulevien pintavesien pääsyn tarha alueelle. Tarha alue on salaojitettu. Muut jätteet ja niiden käsittely Turkiseläinten ruhoista ( 40 t/vuosi) minkkien ruhot ja kaavintarasva toimitetaan Findest Protein Oy:lle energian tuotantoon ja ketut sekä niiden nahkonnassa syntyvä kaavintarasva Himangan Kala ja Minkki Oy:lle destruktoitavaksi rehun raaka aineeksi. Itsestään kuolleet eläimet on poltettu tai ne on haudattu tarha alueelle. Nahoituksessa syntyvä kaavintapuru ( n. 4 t/vuosi) on hyödynnetty omassa energiantuotannossa. Kierrätyskelpoiset jätteet (metallit, muovit) ja sekajäte ( 1 m 3 /v) ja on toimitettu Himangan hyötyjäteasemalle ja muut jätteet Jokilaaksojen Jäte Oy:lle. Tarha alueella on 800 l farmarisäiliö. Säiliö on sijoitettu kalustovajaan. TOIMINNAN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Lupahakemuksessa ei ole esitetty toiminnan vaikutusten tarkkailua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Himangan kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipisteessä ja Himangan kunnantalolla. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Tarkastus tarhalla Asian valmisteluun liittyen turkistarhalla pidettiin tarkastus Tarkastuksessa verrattiin hakemusasiakirjojen tietoja todelliseen tilanteeseen. Samalla kirjattiin pöytäkirjaan lupahakemuksen käsittelyn kannalta oleellisia täydentäviä ja täsmentäviä tietoja. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty hankkeen valmisteluasiakirjoihin. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole esitetty. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Himangan kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Himangan kunnanhallitus on lausunnossaan todennut, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta.

5 5 Hakijan kuuleminen ja vastine Koska muistutuksia ei jätetty, eikä annetuissa lausunnoissa esitetty vaatimuksia, ei hakijalta ollut tarpeen pyytää vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Tervojan Turkis Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan pitämiselle ja toiminnan laajentamiselle Himangan kunnan Kannuskylässä tiloilla Jakoperä RN:o 3:4 ja Välivainio RN:o 6:11. LUPAMÄÄRÄYKSET Varjotalot ja niiden rakenteet 1. Turkiseläimet on sijoitettava hakemuksen liitteenä olevan, Leena Heikkilän piirtämän ja päiväämän asemapiirroksen 1:500 mukaisesti 31 varjotaloon, joiden yhteenlaskettu pituus on 1400 m. Asemapiirroksessa osoitetulle laajennusalueelle saadaan rakentaa lisää 10 varjotaloa, joiden yhteenlaskettu pituus voi olla enintään 400 m. Varjotalojen määrä voi olla täten enintään 41 ja niiden yhteispituus 1800 m. Uusille varjotaloille on hankittava ennen niiden rakentamista kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta kunnan rakennusjärjestyksen mukainen toimenpide tai rakennuslupa. 2. Varjotaloihin saa sijoittaa niiden peruskorjausten ja uudisrakentamisen jälkeen 390 siitosnaaraskettua sekä kasvatettavat pennut yhteensä kuitenkin enintään 3120 kettua sekä 2000 siitosnaarasminkkiä sekä kasvatettavat pennut kuitenkin yhteensä enintään minkkiä. 3. Peruskorjattaviin varjotaloihin on asennettava vähintään 0,5 mm paksusta muovikalvosta valmistetut lantakourut. Lantakourut on asennettava niin, että kalvon reuna on molemmista reunoista vähintään 30 cm ympäröivän maanpinnan yläpuolella. Kourun pohjalle on asennettava salaojaputki. Kouru on täytettävä soralla. Uusien varjotalojen alle on asennettava häkkirivien ulkoreunojen tasalle ulottuva yhtenäinen, vähintään 0,5 mm paksuinen muovikalvo. Kalvon ulkoreunojen on oltava vähintään 30 cm ympäröivä maanpinnan tason yläpuolella. Kalvon päälle on asennettava salaojaputki. Varjotalon pohjan ja kalvon väli on täytettävä soralla. Varjotalot tulee varustaa räystäskouruilla tai vähintään 30 cm räystäillä mitattuna häkkien ulkoreunasta. Varjotaloja on tarvittaessa suoristettava ja räystäskouruja oiottava niin, että ne toimivat suunnitellulla tavalla. Kerroshäkeillä varustettuihin varjotaloihin on asennettava nippajuottojärjestelmä. Juottolaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin. Havaitut vuodot on korjattava välittömästi.

6 6 Lanta alustojen hoito ja lannan käsittely 4. Kuivikemateriaalina on käytettävä turvetta. Lannanpoiston jälkeen kettutalojen lanta alustoille on levitettävä turvetta vähintään 10 cm. Turvetta on lisättävä lannanpoistojen välillä niin, että kokonaiskäyttömäärä on vähintään 15 cm vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä vähintään kerran vuodessa. Peruskorjausta odottavien talojen lanta alustojen hoidossa on käytettävä tehostettua kuivitusta siihen saakka, kun lantakourut ovat putkistoineen toimintavalmiina. Tehostetussa kuivituksessa turpeen kokonaiskäyttömäärä on oltava vähintään 20 cm vuodessa. 5. Lanta on varastoitava vesitiiviissä lantalassa hakemuksen liitteenä olevassa asemapiirroksessa esitetyllä paikalla. Lantala on rakennettava hakemuksen liitteenä olevan lantalan pääpiirustuksen mukaisesti kuitenkin niin, että lantalan hyötytilavuus on oltava vähintään 695 m 3. Kerran vuodessa lantala on tyhjennettävä. Tyhjentämisen jälkeen rakenteiden kunto on tarkastettava ja mahdolliset vauriot on korjattava. Tarvittaessa lantalassa on varastoinnin yhteydessä käytettävä lannan päällä kateaineena turvetta, olkea tai niihin verrattavaa materiaalia. Lanta on toimitettava pellolle lannoitteeksi. Toiminnanharjoittajalla oltava jatkuvasti lannan levittämiseen vähintään 64 ha sellaista peltoa, jolle ei levitetä muita lannoitteita. Vaihtoehtoisesti lanta voidaan toimittaa luvan saaneeseen laitokseen käsiteltäväksi. Lantaa ja vesitiiviiltä alustoilta kertyviä nesteitä ei saa levittää routaiseen tai lumipeitteiseen maahan. Lannan levitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi ja fosforipitoisuudet sekä kasvien ravinnetarve. Mikäli lantaa ei levitetä kasvustoon, on lanta mullattava tai pelto kynnettävä välittömästi levittämisen jälkeen kuitenkin viimeistään vuorokauden kuluessa levittämisestä. Valtaojan varteen on jätettävä vähintään metrin ja vesistöjen varteen vähintään viiden metrin vyöhyke, jolle ei levitetä lantaa. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä vähintään 30 m vyöhyke, jolle lantaa ei saa levittää. Lannan levittäminen on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva eikä huuhtoutumista vesistöön tapahdu. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan pintalevitys on kielletty pellolle, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Mikäli lantaa toimitetaan luovutussopimuksen kohteena olevalle pellolle, on toiminnanharjoittajan huolehdittava siitä, että lannan vastaanottaja on tietoinen edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä.

7 7 Lannan varastointi, kuormaukset ja kuljetukset on järjestettävä niin, ettei niitä joudu ympäristöön ja naapureille aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa. Valuma ja jätevesien käsittely 6. Tarhan ympärillä olevien kuivatusojien kunto on tarkistettava vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa ne on siivottava. 7. Lanta alustojen ja varjotalojen alla olevat salaojat on johdettava kokoojaputkella vesitiiviiseen kaivoon. Kaivo on mitoitettava niin, että siihen voidaan kerätä vähintään 12 kuukauden aikana kertyvät nesteet. Kaivo on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Nesteet on levitettävä pellolle lannoitteeksi tai ne on vietävä luvan saaneeseen laitokseen käsiteltäväksi. 8. Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden pesuvedet on otettava talteen. Rehunjakolaitteiden pesuvedet voidaan levittää pellolle tai ne voidaan kierrättää takaisin rehuun. Muiden jätteiden käsittely 9. Toiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte on toimitettava jätteen keräykseen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet yksittäiset eläimet on toimitettava luvan saaneeseen laitokseen hävitettäväksi. Näiden eläinten ruhojen väliaikaista varastointia varten tarhalle on hankittava asianmukaiset kylmäsäilytystilat. Nahkotut ruhot, kaavintarasva ja rasvainen puru on toimitettava laitokseen, jolla on viranomaisen antama lupa niiden vastaanottamiseen ja käsittelyyn. Nahkotut ruhot on varastoitava kiinteällä alustalla ja ne on toimitettava viimeistään viikon kuluessa nahkomisesta jatkokäsittelyyn. Rasvaa sisältävän purun kompostointi ja levittäminen pellolle on kielletty. Kaikkien jätteiden polttaminen avotulella on kielletty. Tarha alueen hoito 10. Ympärysaitojen kunto on tarkistettava perusteellisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarkastuksessa havaitut vauriot on korjattava viivytyksettä. Rehusiilot, rehun jaossa käytettävät laitteet ja kulkuväylät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että rehua ei jakelun yhteydessä pääse ympäristöön. Tarhalla säilytettävät polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava niin, että niistä ei aiheudu maaperän tai pinta ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpitovelvoite 11. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa uudisrakennusten käyttöönotosta, siitoseläin ja pentumääristä, lannan levityspinta aloista, lanta alustojen tyhjentämi

8 8 sestä, lanta alustoilta kaivoihin kertyvän nesteen määrästä, kuivikkeiden levittämisen ja lisäämisen ajankohdista ja kulloinkin levitettävien kuivikkeiden määristä. Uudet tai muuttuneet peltojen vuokrasopimukset on lähetettävä vuosittain tammikuun loppuun mennessä valvontaviranomaiselle. Muu kirjanpito on vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnan muutokset 12. Toiminnan muuttamisesta ja lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnan oleellinen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Määräajat 13. Nykyisten varjotalojen perusparannukset nesteiden keruu ja varastointijärjestelmät mukaan lukien on oltava valmiiksi rakennettuna 2010 vuoden loppuun mennessä. Lantala on oltava valmiiksi rakennettuna mennessä. 14. Jos uusia varjotaloja ei rakenneta viiden (5) vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös saa lain voiman, lupa tarhan laajennuksen osalta raukeaa. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄDÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että luvan ehtoja noudattamalla toiminta täyttää laissa säädetyt vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän eikä pinta tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömuodon vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta tai haittaa eikä toiminta sijoitu asemakaavan tai muidenkaan määräysten vastaisesti. Lupamääräysten perustelut Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajata ne mahdollisimman vähäiseksi. Turkistarha sijaitsee alueella, jolla tarhaamisen voidaan katsoa olevan perinteistä toimintaa. Vuoden 2011 alusta voimaan tulevien mitta ja tilavuusvaatimusten mukaan (MMM:n päätös nro 16/EEO/1999) nykyisiin ja rakennettavaksi esitettyihin varjotaloihin voidaan sijoittaa enintään

9 9 390 siitosnaaraskettua ja 2000 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Tässä laskelmassa on tarhan laajennukseen osoitettu alue otettu huomioon niin, että tälle alueelle on mahdollista rakentaa 10 varjotaloa, joiden yhteispituus on 400 m. (1,2) Vesitiiviillä lanta alustoilla estetään virtsan sekä juomalaitteista tippuvan ja lanta alustojen läpi suotautuvien jätevesien joutuminen maaperään. Samalla estetään lannan sisältämien ravinteiden sekoittuminen tarha alueelta pois johdettaviin valumavesiin Kerroshäkkien asettelusta johtuen yläosasta tippuvat virtsa ja ulosteet likaavat perushäkkiin asennettavaa juomalaitteistoa. Tämän vuoksi kerroshäkeillä varustettuihin varjotaloihin on asennettava nippajuottojärjestelmällä. Juottolaitteista tippuva vesi liuottaa lannasta ravinteita. Pitämällä laitteisto asianmukaisessa kunnossa estetään ravinteiden liikkeellelähtö sekä ylimääräisten jätevesien muodostuminen ja varmistetaan varastotilojen riittävyys. Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeen ( YM:n asettaman työryhmän ehdotus ) mukaan uusia varjotaloja rakennettaessa häkkien alustat on varustettava vesitiiviillä lannan keräysjärjestelmällä. Kokonaan uusittavien varjotalojen rakentamista voidaan verrata uudisrakentamiseen ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen näissä tapauksissa on perusteltua. (3) Kuivikkeina on määrätty käytettäväksi turvetta. Tutkimuksissa (Peltola 1986) on todettu, että turpeen kyky sitoa virtsaa on noin kolminkertainen verrattuna paalatun oljen imukykyyn. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Koska turpeen saatavuus on hyvä ja sen hinta on kohtuullinen, voidaan sen käyttämiseen velvoittamista pitää ympäristönsuojelun tavoitteiden saavuttamisen kannalta perusteltuna. Turpeen käyttömäärää ja lisäyskertoja koskeva vaade vastaa alan yleistä käytäntöä. Poistamalla kettuhäkkien alla oleva lanta vähintään kerran vuodessa sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita vähennetään ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Oikeanlaatuisten ja riittävien kuivikkeiden käytöllä voidaan lannan sisältämät nesteet sitoa kuivikkeisiin ja estää ravinteiden joutuminen maaperään ja sitä kautta pinta ja pohjavesiin. Lisäämällä kuivikkeita lannanpoistojen välillä vähennetään ilmaan haihtuvia ammoniakkipäästöjä, vähennetään kärpäsistä aiheutuvaa haittaa ja samalla vähennetään naapureille ja ympäristölle aiheutuvaa rasitusta. Peruskorjausta odottavien varjotalojen lanta alustat ovat tällä hetkellä ympäröivän maanpinnan tasalla. Huuhtoutumien vähentämiseksi näiden talojen lanta alustojen kuivittamisessa on määrätty käyttämään turvetta tavanomaista käyttömäärää enemmän.(4) Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta edellyttää, että toiminnanharjoittajalla on lannan varastointia varten vesitiivis lantala, johon voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta. Vesitiiviillä rakenteilla tarkoitetaan pohja ja seinärakenteita, joista varastoitavat nesteet eivät haitallisessa määrin vuoda rakenteen läpi. Betonirakenteen kohdalla riittävä tiiveys saavutetaan käyttämällä lujuusluokan K30 betonia ja rakenneluokkaa 2 (K30 2). Hakemusasiakirjoissa lantalan koko on mitoitettu hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Koska tätä siitoseläinmäärää on maa ja metsätalousministeriön päätöksen 16/EEO/1999 mukaisten

10 10 häkkien tilavaatimusten takia jouduttu vähentämään, on myös lantalan kokoa mahdollista pienentää siitä, mitä hakemusasiakirjoissa on esitetty. Naapureiden läheisyydestä johtuen lantalan kattaminen turpeella tai vastaavalla saattaa olla tarpeen varsinkin, jos lantaa joudutaan levittämään lannoitteeksi syksyllä ja lantaa joudutaan osittain varastoimaan lantalassa kesän yli. Pääsääntöisesti lantaa on pyrittävä tyhjentämään kokonaan keväällä. Lannan levittämistä koskevat rajoitukset ovat tarpeen pinta ja pohjavesien laadun turvaamiseksi. Pellon pinta alavaatimus perustuu turkiseläinten lannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavaan fosforilannoituksen tasoon. (5) Estämällä ulkopuolisten vesien pääsy tarha alueelle vähennetään ravinteiden huuhtoutumisriskiä ja optimoidaan tarvittavien puhdistusjärjestelmien mitoitus. (6) Tarha alueen jätevesien ja rehunjakolaitteistojen pesuvesien talteenotto on tarpeen ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :ssä mainittujen maaperän ja pohjaveden pilaantumisten estämiseksi. Vesitiiviiltä lanta alustoilta tulevat nesteet on määrätty kerättäväksi umpikaivoihin. Nesteiden talteenotto umpikaivoihin on tarpeen, koska hakemuksessa ei ole esitetty talteen kerättävän virtsan ja tippuvan juomaveden sekoitukselle muuta jatkokäsittelyä.(7,8) Jätehuoltoa koskevilla määräyksillä varmistetaan jätteiden käsittelyn hoitaminen kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Kuolleitten eläinten hävittämistä ja nahkontaruhojen sekä kaavintarasvan käsittelyä ja varastointia koskevilla vaatimuksilla varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen ja estetään eläintautien leviäminen. Itsestään kuolleitten eläinten hautaamista ja kaavintarasvaa sisältävän purun polttokieltoa koskevat vaatimukset perustuvat EY:n sivutuoteasetuksen (N:o 1774/2002) määräyksiin. (9) Kunnossa oleva tarhan ympärysaita estää irti päässeiden eläinten karkaamisen tarhan ulkopuolelle. Rehun käsittelyssä käytettävien laitteiden ja tarhalla säilytettävien kemikaalien ja polttonesteiden käyttötarkoitukseen soveltuvalla ja määräysten mukaisella käytöllä ja varastoinnilla vähennetään maaperän ja pinta sekä pohjaveden pilaantumisen riskiä. (10) Kirjanpito ja tarkkailuvelvoite perustuu ympäristönsuojelulain 46 :ään, jonka mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta ja päästöjen tarkkailusta. Kirjanpito on tarpeen, että valvonnan keinoin voidaan varmistaa lupamääräysten toteutuminen. Valumavesistä otettavista näytteistä voidaan päätellä vesiensuojelurakenteiden toimivuus ja tehdä johtopäätöksiä niiden korjaus ja tehostamistarpeista. (11) Toiminnan muutosta ja lopettamista koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassa oleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (12) Lantalan rakentamiselle ja varjotalojen peruskorjauksille asetetut määräajat ovat tarpeen valvonnan asianmukaisen järjestämisen takia. Aikataulua määrättäessä on otettu huomioon, että rakenteet voidaan tehdä optimiolosuhteissa ilman ylimääräisiä kustannuksia. (13)

11 11 Ympäristönsuojelulain 57 :n mukaan lupa raukeaa, mikäli toimintaa ei ole aloitettu 5 vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Tässä lupapäätöksessä määräystä on sovellettu uusien varjotalojen rakentamiseen. (14) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli lupavelvollisessa toiminnassa tätä ennen tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään Hakemukseen tulee liittää selvitykset vesitiiviiden lanta alustojen ja nesteiden keräysjärjestelmän toiminnasta ja mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Annettujen selvitysten perusteella voidaan lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä vaatia muutoksia vesitiiviiden lanta alustojen ja nesteiden keräysjärjestelmän rakenteisiin. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5 8, 28, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16 19, ja 30 Jätelaki (1072/93) 6 Laki eräistä naapuruussuhteista / Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Lisäksi on otettu huomioon: EY:n sivutuoteasetus artikla 5, liite IV luku II Asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) Maa ja metsätalouden rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4, ) Ympäristöministeriön kirje YM/401/2002 kotieläinsuojia koskevien ympäristölupien yhtenäistämiseksi Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohje, työryhmän ehdotus KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 1200 euroa. Maksu perustuu valtion maksuperustelain (150/1992, muutettu 961/1998) nojalla annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista. Maksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävään maksuun haetaan muutosta samalla tavalla kuin pääasiasta tehtyyn ratkaisuun.

12 12 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Himangan kunnanhallitus Himangan kunnan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tämän päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ympäristökeskuksen ja kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Himangan kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöluparyhmän päällikkö Vanhempi insinööri Insinööri Varpu Kujanpää Reino Jortikka Liitteet Valitusosoitus Kartta 1:10 000