POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 4/2011 Hallitus haluaa uudistaa terveyspalvelut osana kuntarakenteen uudistusta Keskusleikkausosasto kohotti yhteishenkeä Tervasoudussa Erva-strategia valmistui: Pohjoisen sairaanhoitopiirit tiivistävät yhteistyötä

2 Kastellin Apteekki SYYS- TARJOUS! Ultraäänikasvohoito 65,- (norm 80,-) Tehokas ja hellävarainen hoito, joka syväpuhdistaa ja kirkastaa ihoasi. Varaa aika: Tervetuloa hyvään hoitoon Myös Hoitolahjakorttina Kiviharjunlenkki 7, Oulu Kiviharjunlenkki , Oulu VIRKISTÄVÄ TEATTERILOMA Vaikea ihmisen on vastustaa viettelystä, kun teatterikuume ja trooppisen kylpylän ihana lämpö, poreet, altaat sekä hemmottelevat hoidot tulvahtavat tajuntaan. Lääkkeeksi suosittelemme teatterikylpyä. Kysy Ravintola Waskian teatterimenuja. TEATTERIPAKETTI alk. 81,- /hlö Sis. 1 yö / 2hh, buffet-aamiaisen, löylyt ja uinnit, trooppisen allasosaston vapaan käytön, teatterilipun ja käsiohjelman. Hinnat YkkösBonus- ja K-Plussa-kortilla, ilman korttia 90,-. Teatterimenun varaukset etukäteen puh (ma-pe 09-16). VARAUKSET TAI KYLPYLÄHOTELLI RANTASIPI TROPICLANDIA, Lemmenpolku 3, Vaasa puh , 2 Pohjanpiiri 4/2011

3 Pääkirjoitus Kesän jälkeen kohti mielenkiintoista syksyä Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja Lämmin ja toivottavasti myös mahdollisimman useille rentouttava kesä alkaa olla aika lailla taakse jäänyttä elämää. Sairaalassa kesäajan toiminta sujui varsin hyvin, vaikka kesään valmistautuminen edellyttikin erilaisia varautumistoimenpiteitä. Edellisten vuosien tapaan toimintoja supistettiin kesäajaksi, mm. sulkemalla yksiköitä ja vähentämällä sairaansijoja määräaikaisesti. Kesätyöntekijöiden rekrytointi ja toimintojen suunnittelu aloitettiin jo hyvissä ajoin vuoden vaihteen jälkeen. Työntekijöiden venyminen on ollut keskeistä onnistumisessa. Näkyvää on ollut se, että apua on opittu antamaan entistä paremmin jopa yli tulosaluerajojen. Yhteistyöllä on saatu paljon hyvää aikaan! Työnkierto omilla alueilla näyttäisi olevan jo rutiinia, johon sisäisten sijaisten järjestelmä on antanut selkeät puitteet. Tulevia tarpeita varten myös rekrytoinnin varahenkilöstön laajennus aloitettiin jo kesän aikana. Kesälle 2011 tehtiin myös uusia sopimuksia ja linjauksia henkilöstöresurssien riittämiseksi. Sisäinen keikkailu aloitettiin kesäkuun alkupuolella ja siitä oli useissa yksiköissä hyviä kokemuksia mutta myös kehitettävää vielä löytyy. Epävirallinen lisätyösopimus toimi takaporttina, mikäli kesän aikana olisi ilmaantunut erittäin vaikeita henkilöstöresurssitilanteita. Näin ei kuitenkaan tapahtunut yhtä poikkeustilannetta lukuun ottamatta. Henkilöstön riittämiseksi tehtiin yhteistyötä Oulun kaupungin toimijoiden kanssa ja tätä hyvää vuoropuhelua on syytä jatkaa myös tulevaisuudessa. Lisäksi potilaille tiedotettiin aktiivisesti mahdollisista viiveistä. Nyt katseemme on kääntynyt jo kohti syksyä. Mielenkiintoista on se, miten tuleva hallitusohjelma tulee konkreettisesti ohjaamaan sekä sisällöllisiä että rakenteellisia ratkaisuja terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolain myötä sairaanhoitopiirien velvoitteet ovat lisääntyneet, mutta meillä on kaikki tarvittavat valmiudet tehdä hyviä päätöksiä ja linjauksia mm. ensihoidon palvelujen järjestämiseksi sekä perusterveydenhuollon vahvistamiseksi. Hoitotakuussa pysyminen ja asiakaslähtöisyyden vahvistaminen edellyttävät meiltä vielä ponnisteluja. Elämme talouden näkökulmasta tiukassa tilanteessa ja se edellyttää myös yksiköissä uudenlaista ajattelua tuottavuuden parantamiseksi. Uskon kuitenkin, että yhdessä tekemällä saavutamme ne tavoitteet, joita olemme yhteisesti organisaatiossa asettaneet. Toivotan kaikille mukavaa syksyä jatkoa! n 4/2011 Pohjanpiiri 3

4 Sisältö 26 Pääkirjoitus: Kesän jälkeen kohti mielenkiintoista syksyä... 3 Hallitusohjelmaan odotellaan selvennystä: PARAS ei ole enää paras...5 Tuottavuuden turvaaminen on talousjohtajan tehtävä... 9 Pohjoisen sairaanhoitopiirit tiivistävät yhteistyötä Apuraha keuhkosairauksien tutkimukseen...12 Sairaalat pohtivat yhä enemmän terveyttä...14 Sosiaali- ja terveysministeriö esittää menojen kasvua vuodelle Keskusleikkausosasto soutaa, vaan ei huopaa...18 Automaatti-ilmoittautuminen purki aulan ruuhkan...20 Näyttöön perustuvan tiedon levittäminen ja käyttöönotto...24 HamSu sai uudet tilat kantasairaalan puolelta Sairaala varautuu hätätilanteisiin...28 Vapari...30 Halo-neuvottelukunta:Kolme uutta suositusta terveydenhuollon menetelmien käytöstä...31 AY-asiat...32 Pohjanpiiri 36. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (08) Päätoimittaja Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP (08) Toimitus Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén Martti Ahlstén Valokuvaajat Pirjo Pyhäluoto, PPSHP (08) Sylvi Savolainen, PPSHP (08) Antti Suistola, PPSHP (08) Graafikot Paula Mäntyniemi, Kalevaprint Sinikka Nurmi, Kalevaprint Marika Määttä, Kalevaprint Toimitusneuvosto Pj. Hannu Leskinen Pekka Hellström Juha Jääskeläinen Jarkko Raatikainen Juha Korpelainen Pirjo Kejonen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Marja-Liisa Pylväs Tuula Virsiheimo Toimituksen osoite Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, OYS Osoitteen muutokset (08) Ilmoitukset Olavi J. Määttä Pohjanpiiri ilmestyy Nro Nro Painopaikka Kalevaprint Oy

5 Hallitusohjelmaan odotetaan selvennystä PARAS ei ole enää paras Uusi hallitus aikoo uudistaa sosiaali- ja terveyspalvelut osana kuntarakenteen uudistusta. Tämä hallitusohjelman kirjaus on aiheuttanut epävarmuutta kuntakentässä. Voimassa on vielä Paras-lainsäädäntö, jonka mukaan pitää muodostaa yhteistoiminta-alueita. Nyt moni on lukenut rivien välistä, että se ei ehkä olekaan tulevaisuuden malli. Teksti: Martti Ahlstén Kuvat: Valtioneuvoston kanslia Ei tarvitse mennä montakaan vaalikautta taaksepäin, kun hallitusneuvotteluista ei tiedetty juuri muuta kuin että ne ovat käynnissä. Seuraavan kerran sitten kuultiin tuloksista. Nykyisin hallitusneuvottelut ovat valtaisa mediatapahtuma, joka pakottaa neuvottelujen vetäjän toimittajien eteen vähintään kerran päivässä, vaikka ei olisi mitään uutta sanottavaakaan. Jyrki Kataisen hallituksen muodostamisessa päähuomion vei yleinen taloustilanne ja EUmaiden rahoitusjärjestelyt. Niitä setvittiin päivästä toiseen. Sama oli tilanne myös vaalikamppailun aikana. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen jäi vähälle huomiolle, vaikka juuri nämä palvelut ovat kansalaisia lähellä. 4/2011 Pohjanpiiri 5

6 Hallitusneuvotteluiden johtoryhmä Säätytalolla. Hallitusohjelma on politiikan Raamattu. Mitä siellä ei ole, sitä ei tule. Ja jos siellä jostakin asiasta jotakin sanotaan, se pyritään vaalikauden aikana toteuttamaan tai vähintään saamaan alulle. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta uusi hallitusohjelma sanoo seuraavaa: Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista. Hallitus pyrkii uudistamaan kuntakenttää siten, että Suomeen muodostetaan väestöpohjaltaan riittävän suuria, elinvoimaisia kuntia. Niiden määrä laskettaisiin kymmenissä, kun kuntia nykyisin on yli kolme sataa. Nämä kunnat sitten vastaisivat sosiaalija terveyspalveluista. Käytännössä asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Kunnat odottavat tarkennuksia Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi luonnehtii hallituksen kirjaamaa tavoitetta historiallisen kovaksi. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että vahvat peruskunnat olisi muodostettava työssäkäyntialueiden mukaisesti eli keskuskaupunkien ympärille. Mutta miten? Hallitusohjelmaan ei ole kirjattu mahdollisuutta pakottaa kuntia yhteen, Juujärvi huomauttaa. Hän ottaa esimerkiksi Oulun alueen tilanteen. Neuvottelut on käyty ja niiden pohjalta syntyy viiden kunnan muodostama uusi Oulu. Ulkopuolelle jääneiden kanssa tuskin voidaan aloittaa heti uusia neuvotteluja. Hallituksen kirjaus hämmentää kuntakenttää. Paras-lainsäädäöntö on vielä voimassa ja POIMINTOJA HALLITUSOHJELMASTA Hallitus kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja. Peruspalveluita vahvistetaan ja uudistetaan, turvataan ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus, panostetaan sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn, mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä parannetaan toimeentuloturvaa ja estetään asuinalueiden eriytymistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sairausvakuutusjärjestelmää yhteen sovitetaan monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksi. Hallitus valmistelee vanhuspalvelulain sekä laaja-alaisen, köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentävän toimenpideohjelman. Kehitetään ja otetaan käyttöön matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja. Kuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti sekä laadukkaalla ja kustannusvaikuttavalla tavalla. Kunta voi tuottaa palvelut itse, yhdessä toisten kuntien kanssa tai ostaa ne toiselta kunnalta tai yksityisiltä palvelutuottajilta (yritykset, järjestöt, säätiöt). Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät kuntien palveluja. Kolmannen sektorin ja seurakuntien osaamista ja kokemuksia hyödynnetään. Terveydenhuoltolain toimeenpanoa jatketaan varmistaen muun muassa perusterveydenhuollon vahvistaminen, valinnanvapauden toteutuminen sekä kunnissa tehtävä terveyden edistämistoiminta. Valinnanvapauden lisäämiseksi toimeenpannaan EU:n potilasdirektiivi. Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan. Hoitoketjujen toimivuutta parannetaan esimerkiksi tiivistämällä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja sosiaalitoimen yhteistoimintaa. 6 Pohjanpiiri 4/2011

7 sen mukaisten yhteistoimintaalueiden muodostaminen on osin vielä kesken. Kukaan ei tunnu tietävän, kannattaako niitä enää muodostaakaan, koska niihin velvoittava laki ei ole enää voimassa vuoden 2013 alussa. Hallituksen kirjauksen voi lukea niinkin, että yhteistoiminta-alueista luovutaan. Pohjanpiiri haastatteli Juujärveä elokuussa. Edellisellä viikolla oli ollut kuntajohtajien neuvottelupäivät, joilla oli ollut mukana Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön korkeaa johtoa. Heilläkään ei ollut ollut vastauksia kuntajohtajien kysymyksiin. Tuntuu vähän siltä, että ei Helsingissäkään kukaan oikein tiedä, mitä hallituksen linjaus tarkkaan ottaen tarkoittaa. Palveluita uudistettava tarvittaessa nopeammin Pohjos-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen sanoo, että yhteistoiminta-alueille on hallitusohjelmassa jätetty mahdollisuus. Tekstissä on kohta, jonka mukaan vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat voivat yhteistyössä muodostaa sosiaalija terveydenhuollon järjestämisja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuollon alueita. Tämä tarkoittaa sitä, että hallitus haluaa uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita ensisijaisesti kuntarakenteen muutoksen kautta. Kuntien välistä yhteistoimintaa koskevan kohdan muotoilu tarkoittanee, että se ei ole toivottavaa, vaikkakin tarvittaessa mahdollinen poikkeusmenettely. Siis monen lukon takana, Leskinen pohtii. Hän itse ei vierasta vahvojen kuntien ajatusta. Se oli yksi vaihtoehto raportissa, jonka sosiaalija terveyspalveluiden järjestämistä pohtinut työryhmä jätti ministeri Paula Risikolle huhtikuussa. Leskinen oli jäsenenä työryhmässä. Vahvoihin kuntiin perustuvan strategian uhkana hän näkee sen, että kuntarakenteet eivät todennäköisesti uudistu kovin nopeasti. Hirveän paljon ei tapahdu, jos haetaan vahvaa kuntaa, ei käytetä pakkoa ja suljetaan pois s Uusi hallitus presidentinlinnassa. Hallitusneuvottelut keräsivät mielenosoittajia kadunvarteen Säätytalon ulkopuolelle. Terveyspalveluiden kehittämisen puolesta ei kukaan osoittanut mieltään. 4/2011 Pohjanpiiri 7

8 Tasavallan presidentti hyvästelee vanhan hallituksen. Valmista tuli. Jyrki Katainen kertoo uuden hallituksen ohjelmasta. yhteistoiminta-alueiden ainakin aktiivinen edistäminen hän pohtii. Kansalaisten näkökulmasta meidän pitäisi kuitenkin olla valmiita tekemään selvästi suurempia alueellisia kokonaisuuksia, joiden avulla voidaan turvata alueelliset palvelut. Siksi sosiaalija terveydenhuollon palveluita pitäisi pystyä uudistamaan nopeammin, jos kuntaremontti lähtee etenemään hitaasti. Tällöin uudistukset pitäisi toteuttaa siten, että niistä ei myöhemmin tule estettä kuntarakenteen muutokselle, hän painottaa. Esityksiä kannattaa tehdä nyt Hannu Leskinen ei näe hallitusohjelmassa Pohjois-Suomen kannalta mitään erityisiä uhkatekijöitä. Kuntarakennetta on paljon helpompi muuttaa tiheään asutuilla alueilla kuin täällä harvaan asutulla alueella. Tämän ei voi suoranaisesti sanoa syrjivän pohjoista, mutta sen verran voi kyllä sanoa, että se on kirjoitettu kaupunkikeskusten näkökulmasta, hän pohtii. Toisaalta, kun pelimerkkejä ei ilmeisesti ole vielä aseteltu loppuun saakka, alueiden kannattaisi nyt olla aktiivisia ja tehdä esityksiä siitä, miten palveluita voitaisiin kehittää. Kannattaisi testata, miten valtioneuvosto, sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö suhtautuvat hyviin ajatuksiin. Kyösti Juujärven mukaan yksi hyvä ajatus on nyt vaarassa jäädä toteutumatta. Pohjois-Pohjanmaalla on käyty kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa keskusteluja mallista, jonka mukaan muodostettaisiin kaksi noin hengen väestöpohjalla toimivaa palveluiden järjestämisaluetta. Toinen Oulun etelä- ja toinen pohjoispuolelle. Päätöksiä asiasta ei ole, mutta hyvässä hengessä on keskusteltu hengen väestöpohja olisi tarpeeksi suuri palveluiden tehokkaalle ja laadukkaalle järjestämiselle. Tässä mallissa alue järjestäisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja alueen kunnat jatkaisivat muuten elämäänsä jokseenkin nykyisellään. Nyt emme tiedä, onko tällainen tie mahdollinen, Juujärvi sanoo. n ARTO KOSKI KUNTAUUDISTUKSEN PROJEKTIPÄÄLLIKÖKSI Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen on kutsunut filosofian tohtori Arto Kosken kuntauudistuksen projektipäälliköksi. Koski aloitti ja hänen tehtävänsä on kaksivuotinen päättyen Arton Kosken tehtävänä on toimia kuntauudistuksen koordinoijana ja vastata yhteistoiminnassa rakennetyöryhmän kanssa uudistuksen virkamiesvalmistelusta. Koski työskentelee valtiovarainministeriön kuntaosastolla. Arto Koski siirtyi valtiovarainministeriöön Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntijan tehtävistä. Kuntauudistuksen organisointia ja etenemistä valmistellaan hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen johdolla. 8 Pohjanpiiri 4/2011

9 Tuottavuuden turvaaminen on talousjohtajan tehtävä Oululaislähtöisen Jarkko Raatikaisen tie on kulkenut Vaasan opiskeluvuosien jälkeen Helsingin kautta takaisin Ouluun. Kaksitoista vuotta kaupungin taloushallinnossa antoivat hyvät valmiudet kuntayhtymän talous johtajaksi, niin samankaltainen päätöksen tekokoneisto kunnilla ja kuntayhtymillä on. Jarkko Raatikaisen työmatkat taittuvat vaikka pyöräillen. Teksti: Liisa Ahlstén Kuva: Ritva Raatikainen Uusi talousjohtaja Jarkko Raatikainen on mielenkiintoisen tehtävän edessä. Aikaisempi työ Oulun kaupungin keskushallinnossa rahoituspäällikkönä oli monialakonsernin talouden hoitamista, nyt Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin talousjohtajana hän pääsee syventymään yhden merkittävän toimialan, erikoissairaanhoidon talouden pitoon. Aikaisemmassa tehtävässä vastuualueeseen kuuluivat kaupungin rahoitus- ja sijoitustoiminta, omistajaohjaukseen liittyvät tehtävät, omistusjärjestelyt ja erillis investointeihin liittyvät tehtävät. Nyt talousjohtajana hän vastaa laskentapalveluista noin 30 henkilön johtajana. Laskentapalveluihin kuuluu kolme vastuuyksikköä, taloussuunnittelu, kirjanpito sekä potilas- ja kuntalaskutus. Yhteistyö entisen työnantajan kanssa tulee jatkumaan muun muassa nyt, kun kaupungin kanssa ollaan suunnittelemassa uutta talouden ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustamista. Uusi perustettava osakeyhtiö tulee hoitamaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin laskentatoimen ja palkkahallinnon. Sairaanhoitopiiriltä uuteen yhtiöön tulee siirtymään kymmenkunta työntekijää. Hyvinvoinnin rahoittaminen on haastavaa Muutosten tuulet puhaltavat sairaanhoitopiirin taloushallinnossa myös kirjanpitojärjestelmän osalta. Vanha Merit-järjestelmä on tullut tiensä päähän, on tullut aika valita uusi, monen eri järjestelmän kanssa keskusteleva järjestelmä, joka sopii yhteen myös Oulun kaupungin käytössä olevan järjestelmän kanssa, Jarkko Raatikainen kertoo. Terveydenhuoltojärjestelmä on eläköitymisen ja väestön ikääntymisen haasteissa murrosvaiheessa, jossa hyvinvoinnin rahoituspulmat pitäisi pystyä ratkaisemaan tyydyttävällä tavalla. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä talouden paineisiin tuo oman lisävivahteensa OYS:n sairaalakiinteistön huono kunto. Vanhojen tilojen saneeraus ja lisärakentaminen vaatii talousjohtajalta perusteellista rahoitusratkaisujen suunnittelua ja hyvää velkasalkun hallintaa. Kuntayhtymän ei ole tarkoitus tuottaa voittoa, mutta kulut sen on pystyttävä kattamaan. Avohoitotalo rakennettiin lainarahalla. Investointikulut palautuvat sairaanhoitopiirille vasta vähitellen, kun jäsenkunnat käyttävät sen palveluita. Vielä nykyisessä taloustilanteessa kunnat ja kuntayhtymät ovat saaneet markkinoilta suhteellisen edullista lainarahaa ja euron kriisi pitää korkotason todennäköisesti tulevaisuudessakin melko maltillisina, Jarkko Raatikainen toteaa. Liikunta tuo arkeen mukavaa vaihtelua Tuottavuuden lisäämiseen tarve on ilmeinen. Terveydenhuollon työvoimavaltaisella alalla tehok- kuudesta puhuttaessa työn suunnittelu ja uudelleen organisointi on hänen mielestään avainasemassa. Sitä tekniikka ja modernit laitteet omalta osaltaan tukevat. Edeltäjänsä työtä Jarkko Raatikainen pitää ansiokkaana. Sairaalan talous on mallikkaasti hoidettu ja siitä on hyvä jatkaa. Aikaisemmassa työssäni olin enemmän asiantuntijan roolissa, nyt tehtäväni on huolehtia siitä, että henkilöstöllä on parhaat mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen ja valmiudet suoriutua tehtävästään hyvin. Mutta ei talousjohtajan elämä pelkkää taloudenpitoa ole. Kotona isän huomiosta kilpailevat kolme iältään 13-, 11- ja 4-vuotiaat tyttäret. Vaimo on peruskoulun luokanopettaja. Vapaa-aikanaan hän sanoo olevansa urheiluintoilija ja maratoneihin höyrähtänyt. Kesällä juoksu, talvella hiihto pitävät miehen liikkeessä samoin kuin pesiksen ja jääkiekon puulaakijoukkueet sekä golf. n 4/2011 Pohjanpiiri 9

10 Pohjoisen sairaanhoitopiirit tiivistävät yhteistyötä Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (OYS-Erva) uusi strategia syntyi perusteellisen valmistelun ja keskustelevan prosessin kautta. Kaikki alueeseen kuuluvat viisi sairaanhoitopiiriä ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Strategian ydinajatuksia ovat yhteistyö, työnjako ja toiminnan yhteensovittaminen. Teksti: Martti Ahlstén Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen sanoo, että Erva-alueiden merkitys palvelujärjestelmässä on vuosien saatossa muuttunut. Alkujaan Erva-lainsäädännön avulla käytännössä vain määriteltiin paikka, mihin muiden terveydenhuollon yksiköiden tuli ensisijaisesti lähettää vaativaa hoitoa tarvitsevat potilaat, hän kertoo. Tänään Erva-alueet mielletään yhä enemmän yksiköiksi, joissa suunnitellaan ja koordinoidaan palveluita yhteisesti. Toukokuussa voimaan tulleen terveydenhuoltolain myötä Ervat saivat uusia lainsäädännöllisiä velvoitteita, kun niiden tehtäväksi annettiin erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen laatiminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivujen mukaan järjestämissopimuksessa sovitaan alueellisesta työnjaosta, toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. THL:n mukaan sairaanhoitopiirien välisen työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Sopimalla yhteistyöstä taataan riittävät voimavarat ja osaaminen sekä voimavarojen tarkoituksenmukainen käyttö. On siis edetty kauas siitä, että Erva vain määrittelisi paikan, jonne potilaita pitää lähettää, jos alueella ei määrien tai laadun vuoksi tehdä itse. Yhteistyön henki vahva Hannu Leskisen mukaan Erva on johtamisen ja päätöksenteon kannalta erikoinen rakennelma. Laki sanoo, että Erva-alue on oltava ja että sille kuuluu tiettyjä asioita, Silti Erva-alue ei voi tehdä minkäänlaisia päätöksiä. Asioista voidaan sopia, mutta jos tarvitaan päätöksiä, jokaisen Ervaan kuuluvan sairaanhoitopiirin on tehtävä ne erikseen. Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirit näkevät Erva-yhteistyön välttämättömänä, jotta palvelut voidaan turvata ja alueelle saadaan osaavaa henkilökuntaa. Siksi yhteistyön pohjaksi laadittiin yhteinen strategia. Me emme kerta kaikkiaan selviä yksin, perustelee Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Kursu tiivistyvää yhteistyötä. Hänen mukaansa yhteistyötä on kyllä tehty aikaisemminkin, mutta ei kovin järjestelmällisesti. Jokainen on vähän vahtinut muita ja varjellut omia tekemisiään. Strategiaprosessin myötä on tullut henkinen muutos. On havahduttu siihen, että emme pysty huolehtimaan puolen Suomen palveluista muuten kuin yhdessä sopimalla. Yhteistyön henki on nyt vahva, hän painottaa. OYS keskittyy erityistasoon Erva-strategiassa on asetettu tavoitteeksi muodostaa pohjoiseen Suomeen maan toimivin ja tehokkain erikoissairaanhoidon palveluverkosto, jossa palvelutuotanto perustuu aitoon yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Tähän liittyen strategiaan on kirjattu muun muassa näin: Tarkoituksenmukaisella alueellisella työnjaolla ja hoidon porrastuksella turvaamme korkeatasoiset erikoissairaanhoidon palvelut asiakaslähtöisesti ja oikea-aikaisesti oikeassa hoitopaikassa toteutettuna. Lisäksi strategiassa linjataan, että Yliopistollinen sairaala keskittyy erityistason palvelujen tuottamiseen ja luopuu systemaattisesti työstä joka on tarkoituksenmukaista tehdä alueen keskussairaaloissa. Harvinaiset ja erityistä osaamista vaativat hoidot keskitetään pääsääntöisesti OYS:aan. Johtajaylilääkäri Sakari Telimaa, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä sanoo, että keskittäminen tai hajauttaminen eivät ole ratkaisuja, jotka kerran tehdään ja joihin ei sen jälkeen puututa. Uusissa menetelmissä ja vaikeissa hoidoissa on järkevää keskittää toiminta aluksi yliopistolliseen sairaalaan. Osaamisen ja tekniikan kehittymisen myötä voidaan sitten katsoa yhteisesti, kannattaisiko joitakin hoitoja hajauttaa muihin piireihin. Kymmenen vuotta sitten en olisi uskonut, että teemme Kokkolassa pallolaajennuksia. Kun ultraäänilaitteet tulivat omalle erikoisalalleni gynekologiaan, niitä sai Oulussakaan käyttää tuskin kukaan muu kuin muutama ultraäänitutkimuksiin perehtynyt professori. Nyt niitä käyttää jokainen gynekologi. Raskaana olevia diabeetikkoja hoidettiin ensin vain Oulussa, nyt kaikissa sairaanhoitopiireissä, hän luettelee esimerkkejä hoidon järjestämisessä tapahtuneista muutoksista. Keskittämisen mahdolliseksi vaaraksi nähdään se, että syntyy pullonkauloja ja tulee hoitojonoja. Hajauttamisen avulla jonoja voidaan purkaa, kun osaamista on kertynyt tarpeeksi. Tästä on kokemuksia. Tietojärjestelmät yhteensopiviksi Va sosiaali- ja terveysjohtaja Esa Ahonen Kainuun maakunta kuntayhtymästä sanoo, että eri- 10 Pohjanpiiri 4/2011

11 koistuminen ja sen kautta saatavien kokemusten jakaminen muille ei koske pelkästään hoitoja. Esimerkiksi tietojärjestelmien kehittämisessä voidaan jakaa vastuita. Alueella on käytössä vielä paljon yhteensopimattomia järjestelmiä. Erva-strategiaan onkin kirjattu, että potilaiden hoitoon liittyvän tiedonkulun tehostamiseksi otetaan mahdollisimman pian käyttöön eritysvastuualueen kattava sähköinen lähete-palautekonsultaatiojärjestelmä sekä avataan potilastietojärjestelmien väliset luku- ja kirjoitusoikeudet. Kainuun hallintokokeilussa on syntynyt uusia toimintamalleja, joista voisi olla hyötyä muillekin. Lisäksi olemme kehittäneet puhelinneuvontaa, josta on saatu hyviä kokemuksia. Pienet sairaanhoitopiirit voivat hyvin ottaa vas- tuuta tämäntyyppisestä pilotoinnista, joka ei välttämättä vaadi suuria investointeja, hän pohtii. Ammattilaisten saatavuus varmistettava OYS-Ervan arvot ja periaatteet Keskinäinen luottamus ja arvostus Suunnitelmallisuus ja sitoutuminen Tasavertaisuus ja oikeudenmukaisuus Yhteisvastuullisuus Laatu vaikuttavuus tuottavuus Erva-strategiassa on sovittu myös yhteisen työnantajapolitiikan kehittämisestä. Sen tavoitteena on varmistaa, että pohjoiseen Suomeen saadaan riittävästi osaavia terveydenhuollon ammattilaisia, kun hoitohenkilöstön eläköityminen alkaa kiihtyä. Myös yhteistyötä henkilöstön rekrytoinnissa lisätään. Hallintoylihoitaja Soili Vesterinen Lapin sairaanhoitopiiristä sanoo, että yhteisessä työnantajapolitiikassa on kyse paitsi vetovoimaisuuden lisäämisestä myös esteiden poistamisesta. Työntekijöiden pitäisi voida siirtyä Ervaalueen sisällä joustavasti siten, että työsuhde-edut säilyvät. Että esimerkiksi lomaoikeudet eivät niin sanotusti pala, kun työntekijä siirtyy sairaanhoitopiiristä toiseen alueen sisällä. Kaikki toimivat tietysti lakien ja säädösten mukaisesti, mutta siitä huolimatta alueella on erilaisia käytäntöjä. Työsuhdeasiat tulevat kyllä vaatimaan vielä paljon työtä, hän sanoo. Vesterisen mukaan yhteisellä työnantajapolitiikalla pyritään myös siihen, että Erva-alueen sairaanhoitopiirit eivät ala kilpailla toistensa kanssa henkilöstön rekrytoinnissa. n Sairaanhoidon erityisvastuualueet, sairaanhoitopiirit ja keskussairaalat 2010 Sairaanhoidon erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit: HYKS erva Helsinki ja Uusimaa (HUS) Etelä-Karjala (EK) Kymenlaakso (KYM) L KYS erva Pohjois-Savo (PS) Etelä-Savo (ES) Itä-Savo (IS) Keski-Suomi (KS) Pohjois-Karjala (PK) OYS erva Pohjois-Pohjanmaa (PP) Länsi-Pohja (LP) Lappi (L) Kainuu (KAI) Keski-Pohjanmaa (KP) TAYS erva Pirkanmaa (P) Etelä-Pohjanmaa (EP) Kanta-Häme (KH) Päijät-Häme (PH) Vaasa (V) V KP KP EP LP PP PP PS KS KAI PK TYKS erva Varsinais-Suomi (VS) Satakunta (S) Keskussairaaloiden sijaintikunnat S VS P PH KH HUS ES KYM IS EK KL/JAH Kuntarajat: Tilastokeskus Suomen terveydenhuollon palvelujärjestelmässä on viisi maantieteellistä erityisvastuualuetta (Erva). Ne on perustettu yliopistollisten sairaaloiden ympärille ja niiden tehtävänä on huolehtia erityistason sairaanhoidon järjestämisestä alueellaan. Erva-alueista pohjoisin on Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue. Se kattaa maantieteellisesti yli puoli Suomea ja sen alueella asuu hieman runsaat ihmistä. OYS:n Erva-alueeseen kuuluvat Lapin, Länsi-Pohjan, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit sekä Kainuun maakunta kuntayhtymä. 4/2011 Pohjanpiiri 11

12 Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiön euron Apuraha keuhkosairauksien tutkimukseen Vaikeat keuhkosairaudet ovat jossain määrin lisääntymässä. Useille sairauksille tyypilliset oireet hämäävät ja viivästyttävät diagnosointia. Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Sylvi Savolainen LT, dosentti Riitta Kaarteenahon tutkimusryhmän kohteena ovat keuhkofibroosi ja keuhkosyöpä. Tavoitteenamme on selventää vaikeasti käyttäytyvien keuhkosairauksien mekanismeja, käyttäytymistä ja osittain myös syntysyitä. Pyrimme parantamaan sekä diagnostiikkaa että lääkehoitomahdollisuuksia, hän toteaa. Idiopaattinen keuhkofibroosi on harvinainen, mutta yleistymässä oleva vaikeaan keuhkojen toiminnan häiriöön johtava sairaus. Se oirehtii hengenahdistuksena ja kuivana yskänä eli oireina, jotka ovat hyvin tavallisia keuhkoja sydänpotilailla; siksi diagnoosi usein viivästyy. Suomeen on vastikään perustettu rekisteri, josta lähivuosina on mahdollista saada tietoa siitä kuinka paljon tauti todella on lisääntymässä. Apuraha tuo merkittävää lisäpanostusta Keuhkosyöpä on yleinen syöpätyyppi, jonka ennuste on usein huono. Aktiivisesti toimivat sidekudossolut, myofibroblastit, ovat lisääntyneet sekä keuhkofibrooseissa että keuhkosyövissä, ja niillä arvellaan olevan merkitystä näiden vaikeiden keuhkosairauksien käyttäytymisessä. Riitta Kaarteenaho on tutkinut keuhkofibroosia vuodesta 1994 alkaen. Hänen tutkimusryhmässään ovat mukana väitöskirjatutkijat FM Henna Karvonen, LL Kirsi Laitakari, LL Johanna Mäkinen ja LL Shirley Johnson. Ohjaajina toimivat Riitta Kaarteenahon lisäksi Henna Karvosen tutkimuksessa FT Siri Lehtonen ja dosentti Raija Sormunen, Kirsi Laitakarin tutkimuksessa dosentti, ylilääkäri Paavo Pääkkö, Shirley Johnsonin tutkimuksessa osastonylilääkäri, LT Riitta Mäkitaro ja Johanna Mäkisen tutkimuksessa LT Elisa Lappi-Blanco. Tutkimusryhmän vuotuinen kokonaisbudjetti on suuri. Osa tutkijoista tekee tutkimustyötään lääkärin työn ohessa ollen ajoittain päätoimisena tutkijana, Henna Karvonen puolestaan toimii kokoaikaisena tutkijana. Pohjois- Suomen terveydenhuollon tukisäätiön apuraha tuo tutkijoiden palkkaukseen ja muihin tutkimuskuluihin merkittävää lisäpanostusta, Riitta Kaarteenaho kiittelee.n Uuden Ar tarkemm Robottimainen Artis zeego ma toimenpiteissä. Se tarjoaa enne Se soveltuu my Answers 12 Pohjanpiiri 4/2011 FT, tutkijatohtori Siri Lehtonen (etualalla) ja FM, väitöskirjatutkija Henna Karvonen työskentelevät soluviljelytutkimuksen parissa OYS:n Kliinisen tutkimuskeskuksen (CRC) soluviljelylaboratoriossa. Eräs tutkimusryhmän tutkimusmenetelmistä on kasvattaa myofibroblastityyppisiä sidekudossoluja keuhkokudos- ja keuhkohuuhtelunestenäytteistä eri tyyppisiä keuhkosairauksia sairastavien potilaiden näytteistä. Tällaisia sairauksia ovat esim. keuhkofibroosit, keuhkosyövät.

13 Voiko toimenpiteen tehdä helpommin ja tehokkaammin? tis zeegon avulla voit hoitaa potilaitasi paremmin, in ja joustavammin kuin perinteisillä laitteistoilla. Artis zeego on yksi uuden Artis zee perheemme pääinnovaatioista toimenpideradiologiassa. hdollistaa koko vatsan alueen leikekuvantamisen ja parantaa neulan ohjailtavuutta onkologisissa Sen joustava työskentelykorkeus ehkäisee selkäkipuja ja väsymistä pitkien toimenpiteiden aikana. nnäkemätöntä asemointijoustavuutta, ja se voidaan siirtää sivuun lisätilan saamiseksi hätätilanteissa. ös erityisesti leikkaussaliympäristöön. Lue lisää for life. Väitöskirjatutkija Henna Karvonen valmistaa myofibro blasti-soluviljely - näytteitä CRC:n soluviljelylaboratoriossa. Medieco ja Meditieto yhdistyivät Medieco Oy:n ja Meditieto Oy:n toiminnot on yhdistetty muodostamalla niistä yksi yhtiö, jonka nimi on Medieco Oy. Uuden yhtiön omistavat kaikki viisi Oulun yliopistollisen sairaalan eritysvastuualueen sairaanhoitopiiriä. Uusi Medieco on aloittanut toimintansa Kummankin sulautuneen yrityksen vanhat sopimukset pysyvät voimassa eikä niihin tule muutoksia. Uusi Medieco tuottaa innovatiivisia kehittämis- ja koulutuspalveluja ja se on varautunut tuottamaan ja koordinoimaan muun muassa erilaisia tietohallinnon palveluja terveydenhuollon ja sosiaalitoimen käyttöön. Asiakaskuntana on koko Pohjois-Suomi, erityisesti alueen keskussairaalat ja terveyskeskukset. Palveluja myydään myös yksityiselle sektorille. Yhtiön toimitusjohtajana toimii tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kehitysjohtaja Pasi Parkkila. Hänen mukaansa yhtiöiden sulautumisella haettiin toiminnan tehostamista ja järkevöittämistä. Molempien yhtiöiden toiminta-alue ja keskeiset asiakkaat ovat käytännössä samat. Lisäksi yhtiöiden yhdistämisellä tuetaan Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen yhteistyötä ja yhteisten tavoitteiden toteuttamista vasta valmistuneen Erva-strategian mukaisessti, Pasi Parkkila kertoo. n 4/2011 Pohjanpiiri 13

14 Kuva: Konffa Terveyttä edistävät sairaalat kokoontuivat Turussa Sairaalat pohtivat yhä enemmän terveyttä Sairauksien hoitaminen on edelleen sairaaloiden perustehtävä, mutta ne pohtivat yhä enemmän myös terveyttä ja sen edistä mistä. Oulun yliopistollinen sairaala on mukana Suomen terveyttä edistävien sairaaloiden (STES) verkostossa, joka järjesti alan kansain välisen tapahtuman Turussa. Teksti: Martti Ahlstén WHO:n Eurooppatoimiston ylläpitämä Health Promoting Hospitals and Health Services -järjestö (International HPH Network) eli Terveyttä edistävien sairaaloiden maailmanlaajuinen verkosto kokoontui kesällä ensimmäistä kertaa Suomessa. Tapahtumasta vastasi STES:n lisäksi Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri. Konferenssi kokosi yhteen 14 Pohjanpiiri 4/2011 laajan joukon terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn kanssa työskenteleviä tutkijoita sekä sosiaalihuollon- ja terveydenhuollon asiantuntijoita ja vaikuttajia. Konferenssin tieteellinen ohjelma sisälsi viisi yleisluentoa, noin 70 rinnakkaisesitelmää ja 270 posteria. Osallistujia oli 530 henkeä yli 30 maasta. Pohjois-Pohjanmaalla syntynyt hyvinvointiviestinnän yhteistyö oli esillä konferenssissa. Ohjelmassa oli hyvinvointiviestinnän koordinaatiotyöryhmän laatima esitys otsikolla Welfare and Health Promotion Communications Cooperation in Northern Ostrobothnia. Suullisen esityksen piti Terpsin (Terveempi Pohjois-Suomi) hankesuunnittelija Suvi Helanen. Yhteistyöhön mukaan myös muita organisaatioita Suomen terveyttä edistävien sairaaloiden koordinaattori, Raahen sairaalan kirurgian ylilääkäri Virpi Honkala sanoo, että HPH on tarkistanut muutama vuosi sitten nimeään. Aikaisemmin nimi oli pelkästään Health Promoting Hospitals. Nimenmuutoksen taustalla on tavoite laajentaa yhteistyötä terveyden edistämiseksi. Järjestö ei halua rajoittua pelkästään sairaalaorganisaatioiden yhteistyöelimeksi. Honkalan mukaan täysjäsenyyden edellytyksenä on, että organisaatiolla on suora kontakti potilaisiin eli se hoitaa potilaita. Näin esimerkiksi suomalainen terveyskeskus voi liittyä verkoston jäseneksi. Suomen STES:n jäsenenä onkin jo yksi terveyskeskusten yhteenliittymä. Muut organisaatiot, esimerkiksi tutkimuslaitokset, voivat liittyä kannatusjäseniksi. Turussa järjestettiin tapaaminen, jossa tunnusteltiin, millainen kiinnostus näillä muilla organisaatioilla olisi osallistua HPH-toimintaan. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiyhteistyön puolesta tapaamiseen osallistuivat Suvi Helanen ja hyvinvointiviestinnän koordinaattori Martti Ahlstén. Sairaaloilla oma roolinsa terveyden edistämisessä Turun tapahtuman järjestelytoimikunnan puheenjohtaja HUS:n (Helsingin ja Uudenmaan sai-

15 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiviestinnän koordinaatioryhmä oli valmistanut konferenssiin esityksen viestintäyhteistyöstä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kuva: Martti Ahlstén Oikealta: Veikko Kujala, Suvi Helanen, Leea Järvi, Lea Määttä ja Martti Ahlstén. Pohjois-Pohjanmaan toimijat olivat mukana myös posterinäyttelyssä raanhoitopiiri) toimitusjohtaja Aki Lindén sanoo, että ajatus terveyttä edistävistä sairaaloista saattaa Suomessa tuntua oudolta. Onko olemassa sairaaloita, jotka eivät edistä terveyttä? Ja eikö Suomessa asia kuulu enemmän perusterveydenhuollolle? Suomen järjestelmä on poikkeuksellinen, sillä harvassa maassa on yhtä edistyksellistä perusterveydenhuoltoa. Monissa maissa sairaalat ovat palvelujärjestelmän runko ja perustasolla hoitotyö on yksittäisten ammatinharjoittajien varassa. Suomi onkin ollut WHO:lle näissä asioissa mallimaa, hän sanoo. Hän myöntää, että sairaaloiden tehtävä on ensisijassa erikoissairaanhoidon tuottaminen, mutta sekin on omalta osaltaan terveyden edistämistä. Lisäksi laki määrää, että sairaanhoitopiirien yksi tehtävä on sairauksien ehkäisy. Meillä on myös perustasoa laajempi epidemologinen näköala. Terveysoloissa tapahtuvat muutokset ja ihmisten käyttäytymisen trendimuutokset näkyvät poliklinikoilla ja ne voidaan tunnistaa erikoissairaanhoidossa. Me näemme ne usein ensimmäisenä, vaikka sitten ehkäisevä ja terveyttä edistävä työ tehtäisiinkin perustasolla, hän pohtii. Lisäksi hän muistuttaa, että sairaaloilla on terveyden edistämisessäkin suuri arvovalta ja sairaaloiden työntekijöillä on paljon terveyden syy- ja seuraussuhteisiin liittyvää tietoa. Yksi sairaaloiden tehtävistä terveyden edistämisessä on välittää tätä tietoa ja auttaa oikeiden yhteiskunnallisten ratkaisujen tekemisessä. Sairaalan prosesseista kuntien tukemiseen Oulun yliopistollinen sairaala on ollut mukana kansainvälisessä terveyttä edistävien sairaaloiden verkostossa vuodesta 2004 alkaen, kun se liittyi STES:n jäseneksi. Kuva: Veikko Kujala STES ry:n hallituksen jäsenten ja varajäsenten strategiaseminaari pidettiin Raahessa. Oikealla seisova Raahen sairaalan kirurgian ylilääkäri Virpi Honkala toimii HPH:n kansallisena koordinaattorina ja yhteyshenkilönä WHO:n toimistoon. Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen kertoo, että aluksi terveyttä edistävässä toiminnassa keskityttiin sairaalan sisäisten verkostojen ja toimintamallien kehittämiseen. Sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen yksikön perustaminen vuonna 2009 oli suuri edistysaskel. Silloin näkökulmaa laajennettiin sairaalan sisältä omistajakuntiin. Tere-yksikön tehtäväksi määriteltiin tukea terveyden edistämistä myös perusterveydenhuollossa, Kejonen kertoo. Uusi terveydenhuoltolaki tuli voimaan tämän vuoden toukokuussa. Siinä kuntia velvoitetaan painokkaasti järjestelmälliseen terveyden edistämistyöhön. Myös sairaanhoitopiireille on kirjattu terveyden edistämiseen liittyviä velvoitteita. Terveyttä edistävien sairaaloiden toimintaan osallistuminen on ollut mielekästä alusta saakka. Nyt, kun lakikin velvoittaa terveyden edistämiseen, verkostotoiminta on osoittautunut odotettuakin arvokkaammaksi. Olemme saaneet sen kautta paljon valmiuksia. Tapahtumia ja henkilökohtaista yhteydenpitoa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen yksikön johtaja Veikko Kujala on STES:n hallituksen jäsen. Myös hän sanoo, että verkostoyhteistyöstä on ollut paljon hyötyä. Kansallisten ja kansainvälisten tapahtumien lisäksi pidämme yhteyttä myös henkilötasolla ja vaihdamme kokemuksia hyvistä käytännöistä. Kyse on paitsi siitä, millainen terveyden edistäminen on todettu potilastyössä toimivaksi, myös henkilökunnan terveyden edistämisestä ja sen tukemisesta, Kujala kertoo. Hän oli mukana Turun konferenssissa ja kertoo, että tapahtuman yksi keskeinen teema oli salutogeneesi. Se on hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä teoria, jota tunnetaan vielä vähän, mutta joka on nyt nousemassa tietoisuuteen terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Esillä oli myös hyvin konkreettisia tapausesimerkkejä. Yksi oli Ruotsin kokemukset siitä, kuinka kiireettömissä hoidoissa on pysytty tukemaan potilaiden tupakoimattomuutta tarjoamalla nikotiinihoitoja ennen ja jälkeen leikkauksen. Tupakoimattomuuden on todettu parantavan hoitotuloksia. Kiireellisissä hoidoissa asialle ei voida mitään, mutta kiireettömissä tällainen terveyttä edistävä elementti on mahdollista ottaa osaksi sairaalan prosessia, hän kertoo. n 4/2011 Pohjanpiiri 15

16 Tehokasta laboratoriotoimintaa jo 25 vuotta 16 Pohjanpiiri 4/2011 Mylab Oy Hatanpään valtatie TAMPERE Helsingin toimisto Höyläämötie 3 A HELSINKI p f

17 Sosiaali- ja terveysministeriö esittää määrärahojen korotusta vuodelle 2012 Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa hallinnonalalleen 11,9 miljardin euron määrärahaa vuodelle Se on 426 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Tämä lisäys tarvitaan hallitusohjelman mukaisiin uudistuksiin sekä etuusmenojen kasvuun. Talousarvion käsittelyn yhteydessä päätetään myös valtiontalouden kehyksistä vuosille Hallituskaudella panostetaan köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen sekä palvelujen parantamiseen. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia on tarkoitus korottaa hallituskaudella kaikkiaan 145 miljoonalla eurolla sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi. Tämä kohdistetaan asteittain vuodesta 2013 alkaen uuteen vanhuspalvelulakiin, opiskeluhuollon kehittämiseen toisen asteen oppilaitoksissa ja muuhun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuudet sisältyvät valtiovarainministeriön pääluokkaan. Ensi vuodelle kuntien sosiaalija terveydenhuollon kehittämis- hankkeisiin esitetään valtionavustuksena 17,5 miljoonaa euroa (22 miljoonaa euroa vuonna 2011). Avustukset kohdennetaan Kaste-ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Rahoitusta suunnataan syrjäytymisen ja terveysongelmien vähentämiseen, lapsiperheiden ja ikäihmisten palvelujen uudistamiseen, aikuissosiaalityön kehittämiseen sekä perusterveydenhuollon toimivuuden parantamiseen. Sähköinen resepti etenee Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen potilastietoarkiston ja sähköisen reseptin kehittämistä esitetään jatkettavaksi 16,7 miljoonan euron määrärahalla. Sähköisen reseptikeskuksen ja potilastietoarkiston käyttökustannukset hallinnoidaan uuden Kelan palvelurahaston kautta. Palvelurahastoon esitetään 1,6 miljoonaa euroa vuodelle Myöhemmin käyttötulojen on tarkoitus kattaa rahaston kulut. n Myytävänä Kastellissa, 10 min kävelymatkan päässä OYS:sta: paritaloasunto 5 h, tkh, k, s, kh, 2 wc,vh, parveke, lämmin autotalli ja varasto, omalla tontilla. Asuntopinta-ala 145 m 2. Tiedustelut TIETO TUTKIJAN TYÖPÖYDÄLLE! KYSELY ELEKTRONISTEN JULKAISUJEN KÄYTTÄJÄLLE Mitkä tieteelliset julkaisut ovat tärkeitä tutkimustyösi kannalta? Miten käytät elektronisia julkaisuja vai käytätkö? Mitä ongelmia olet kohdannut käyttäessäsi elektronisia julkaisuja? Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib toteuttaa käyttäjäkyselyn yliopistoissa, yliopistollisissa sairaaloissa ja tutkimuslaitoksissa työskenteleville tutkijoille. Kyselyllä selvitetään, millaisia tarpeita tutkijoilla on elektronisten julkaisujen sisältöihin ja käyttöön liittyen. Kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää parempien e-aineistopalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan 100 euron arvoinen lahjakortti kirjakauppaan. Lisätietoja kyselystä: 4/2011 Pohjanpiiri 17

18 Keskusleikkausosasto soutaa, vaan ei huopaa OYS:n keskusleikkausosaston työntekijät ovat ottaneet perinteeksi tehdä isommalla porukalla vuosittain jotain yhdessä. Viime vuonna se oli näytelmä. Tänä vuonna lähdettiin Tervasoutuun kahden venekunnan voimin. Teksti & kuvat: Jaakko Ahlstén Soudun lomassa ehtii myös ihailemaan maisemia. Odottaako ne potilaat nyt sitten siellä leikkauspöydillä, kun te olette täällä soutamassa, juontaja kysyy megafonin kautta taukopaikan rannalta ja saa vastaukseksi iloisen naurunrämähdyksen. Päivystysosastohan pitää viikonloppuna olla, ja sinne ovat jääneet töihin ne, jotka eivät voineet tai halunneet tänne lähteä. Aika kivuttomasti siis saatiin järjestettyä, se on näitä ison työyhteisön etuja. Eihän meitä lähtenyt kuin noin neljäs- tai viidesosa, osastonhoitaja Tuula Virsiheimo kertoo. Hauskaa olla pitää Juhannusta edeltävänä viikonloppuna Vaalasta Oulun Tuiran rantaan soudettava Tervasoutu järjestettiin jo 27. kerran, ja OYS:n keskusleikkausosaston henkilökunnasta osa souti jo toista kertaa. Meitä oli pienempi porukka soutamassa kymmenisen vuotta sitten. Silloin oli vain yksi vene, nyt meillä on kaksi, apulaisosastonhoitaja Jaana Ahola kertoo. Tuula Virsiheimon mukaan liikkeellä on samaa porukkaa kuin viime vuoden näytelmäprojektissa. Idea lähti siitä, kun saatiin loppuun se näytelmä, ja mietittiin, mitä ensi vuonna tehdään. Samalla porukallahan me lähdettiin ja saatiin myös uusia mukaan, hän kertoo. Tarkoituksena on parantaa työyhteisön sosiaalisia suhteita tekemällä jotain yhdessä vapaa-ajalla. Kisaamaan tässä ei ole lähdetty vaan pitämään hauskaa työyhteisön kesken, naiset nauravat yhteen ääneen. Soutamalla tiimityö mitataan Kahteen veneeseen ahtautuu siis leikkaussalihenkilökuntaa yksissä tuumin, ja peräsimiin tarttuvat sairaanhoitaja Alpo Mikkonen ja lääkintävahtimestari Tuomas Karjalainen. Suurin osa matkasta 18 Pohjanpiiri 4/2011

19 KESLE:n soutajilla oli yhteinen, maalaishenkinen pukuteema. taittuukin näin, tosin Mikkonen haluaa loppuvaiheessa itsekin päästä hikoilemaan ja luovuttaa perämiehen tehtävät anestesiahoitaja Rami Nymanille. Kummassakin veneessä matka taittuu yhteislauluja laulellen ja perämiehen huutojen tahdissa soutaen. Mikkosen veneen kärjessä istuu soutujen ainoa musikantti, sillä Jaana Ahola toi mukanaan harmonikan, jolla säestää toivelauluja muun veneen laulaessa mukana. Me ollaan totuttu tekemään tiimityötä muutenkin. Kyllä meiltä soutu onnistuu. Kun käsky tulee, mehän soudetaan, ja tahti pysyy, on melko lailla kaikkien soutajien mielipide. Minusta se on hyvä merkki, että näin moni haluaa lähteä tämmöisiin tempauksiin, kun monesti sairaalaelämästä annetaan aika negatiivinen kuva, Jaana Ahola kertoo. Pipi kädessä, apu veneessä Niinhän se on, että työyhteisön ja yhteishengen on oltava kohdillaan, kun tällaiseen lähtee mukaan, sillä pitkin matkaa sattuu ja tapahtuu. Milloin joku kaatuu veneestä noustessaan rantaveteen tai joku toinen tarvitsee siteitä soutamisesta kohonneisiin rakkuloihin. Hidasteista huolimatta mieliala pysyy korkealla hyvässä seurassa ja komeiden maisemien siivittämänä, onhan Oulujoki aivan eri näköinen veneestä nähtynä. Ensimmäisen päivän soudun päätteeksi keskusleikkausosaston soutajilla on majapaikka Wanhassa Tyllissä, jossa soutajat pääsevät saunomaan ja syömään. Paikalle saapuu myös muuta osaston henkilökuntaa viettämään yhteistä kesäjuhlaa. Seuraavaksi alkaakin miettiminen, mitä tehdään ensi vuonna? n Taukopaikalla Korvenkartanolla Jaana Ahola viihdytti myös muita soutajia vierailevan solistin kanssa. 4/2011 Pohjanpiiri 19

20 Automaatti-ilmoittautuminen purki aulan ruuhkan Avohoitotalon potilaiden ei tarvitse enää jonottaa. Hyvin suunniteltu tekninen järjestelmä helpottaa hoitotyön suunnittelua ja potilaiden kulku eri vastaanottohuoneiden välillä tulee entistä sujuvammaksi. Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Antti Suistola Kun avohoitotalo avattiin, ilmoittautumisautomaatit eivät vielä olleet käytössä. Aulan ruuhka oli niin paha, että sinne jouduttiin väliaikaisesti tuomaan vanhoja kalusteita, ettei ihmisten tarvitse seisten odotella vuoroaan. Automaattien käyttöön oton jälkeen ihmiset eivät enää käytännössä ole joutuneet jonottamaan, kertoo automaattisen järjestelmän hankintaa ja käyttöönottoa organisoinut fyysikko Sanna Yrjänä. Automaateista huolimatta edelleen on kuitenkin mahdollista ilmoittautua palvelutiskille, jossa sihteerit palvelevat avohoitotalon potilaita, lisäksi on vielä infopiste, josta potilaita tarvittaessa neuvotaan eteenpäin. Aloitusviikkojen ruuhkan ymmärtää, kun kuulee, että avohoitotalossa käy päivittäin noin 600 potilasta. Aikaisemmin tämä potilasaines oli hajautettuna radiologian, laboratorion, lyhkin tai reumaklinikan vastaanotoissa. Automaatti neuvoo eteenpäin Kun potilas on ilmoittautunut Kela-kortin tai kutsukirjeen viivakoodia käyttämällä tuloaulan auto maatissa, saa hän sieltä listan ajanvarauksistaan aikajärjestyksessä. Listaan on merkitty kunkin ajanvarauksen odotusaula sekä potilaan henkilökohtainen käyntinumero. Usein varauksia on esimerkiksi röntgeniin tai laboratorioon ja sen jälkeen lääkärin vastaanotolle. Saapuessaan ajanvarauksen odotusaulaan potilaan tulee näyttää viivakoodi aulan automaatille. Näin henkilökunta saa tiedon siitä, että potilas on saapunut vastaanottohuoneen edustalle ja voidaan kutsua sisään. Sisään kutsu tapahtuu useimmissa auloissa siten, että kutsuja painaa kutsu sisään painiketta tietokoneellaan, jolloin aulan kookkailla infonäytöillä näkyy sisään kutsuttavan potilaan käyntinumero ja huone, johon hänen tulee mennä. Henkilökunta ei enää näin ollen huuda käytävillä potilaiden nimiä, vaan potilaat saapuvat itsenäisesti hoito- ja tutkimushuoneisiin nähtyään kutsun näytöllä. Sisääntuloaula on maan tasalla, mutta kantasairaalan kerrosten mukaan nimettynä se on R- kerros. R-kerroksessa odotusauloja on kuusi. Ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen pääse sisääntuloaulasta hissillä. Ensimmäisessä kerroksessa on kirurgian poliklinikka, jossa on viisi aulaa kirurgisille potilaille. Toisessa kerroksessa on Avohoitotalon leikkausosasto, jossa odotustiloja Sanna Yrjänän ohjauksessa automaatti-ilmoittautuminen sujui jouhevasti. Helppoahan tämä on kun opastetaan, potilas tuumi. 20 Pohjanpiiri 4/2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Mitä ERVA-kuviot ovat käytännössä? Laboratorioiden nettisivut Kysely yliopistosairaaloiden laboratorioiden johto Kysely kansainvälisesti

Mitä ERVA-kuviot ovat käytännössä? Laboratorioiden nettisivut Kysely yliopistosairaaloiden laboratorioiden johto Kysely kansainvälisesti Mitä ERVA-kuviot ovat käytännössä? Päivi Laitinen Ylikemisti Tiedon keruu Laboratorioiden nettisivut Kysely yliopistosairaaloiden laboratorioiden johto Kysely kansainvälisesti Eesti, Liettua, Islanti,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Terveydenhuoltolakiuudistuksen tilanne Lapin liiton Sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityshanke

Terveydenhuoltolakiuudistuksen tilanne Lapin liiton Sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityshanke Terveydenhuoltolakiuudistuksen tilanne Lapin liiton Sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityshanke Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Lapin sairaanhoitopiiri Kunta-/seutukuntaneuvottelut

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 Tässä esityksessä Käyttöönottojen tilanne ja eteneminen ereseptin rahoituksesta eresepti-palvelun käyttöä kuvaavia

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta l k t Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma l Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Suomen terveydenhuollon uusi tuleminen - vaikuttajatapaaminen Helsinki, 2.10.2008 Peruspalveluministeri

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta PETUR 30.09.2014 66 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali-

Lisätiedot

Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala

Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 24 25.05.2011 Kari Haukipuro AHT kerroksittain

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT Sote- seminaari: Integraatiolla puhtia sote- palveluihin Kuntamarkkinat 11.9.2014 Palveluintegraation johtaminen ja talouden hallinta Erva- alueen näkökulma Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 324/2014 vp).

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 324/2014 vp). Dnro 86/03/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 324/2014 vp). Tarja Myllärinen, Johtaja, sosiaali- ja terveys

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄ

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄ ASETTAMISPÄÄTÖS 1(5) 4.4.2013 STM022:00/2013 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄ Asettaminen Sosiaali- ja terveysministeriö on tänään asettanut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain

Lisätiedot

Uusi SOTE järjestämislaki, Keski- Suomen suunnittelun eteneminen? Marja Heikkilä TAKOMO: Kuntouttavan työtoiminnan tapaaminen 12.5.

Uusi SOTE järjestämislaki, Keski- Suomen suunnittelun eteneminen? Marja Heikkilä TAKOMO: Kuntouttavan työtoiminnan tapaaminen 12.5. Uusi SOTE järjestämislaki, Keski- Suomen suunnittelun eteneminen? Marja Heikkilä TAKOMO: Kuntouttavan työtoiminnan tapaaminen 12.5.2014 15.5.2014 Uusi sote-palvelurakenne Sote-alue Sote-alue Sote-alue

Lisätiedot

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi)

ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi) ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi) 1. Standardi 1: Sitoutuminen ä 1.1 Terveydenhuollon organisaation dokumenteissa on sitouduttu pyrkimään 0 0 2 9 11 3,82 ENSH-verkoston standardeihin.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalihuollon erityispalvelut osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Erityispalvelujen järjestämistä säätelee tällä

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

OYS-ERVA LABORATORIOSELVITYS. - tilannekatsaus 12.5.2010 Oulussa

OYS-ERVA LABORATORIOSELVITYS. - tilannekatsaus 12.5.2010 Oulussa OYS-ERVA LABORATORIOSELVITYS - tilannekatsaus 12.5.2010 Oulussa Esa Ahonen hallintoylilääkäri Kainuu Esa Ahonen 120510 1 Laboratorioselvityksen taustaa laboratoriopalveluissa keskittymistä suuriin kilpailukykyisiin

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen Huoltaja-säätiö Kuntatalo 11.4.2014 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ERITYISVASTUUALUE JÄRJESTÄMISVASTUUSSA Paljon

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot