Laetitia vaikuttui» Tanssista löytyy yhteinen fiilis. s.18

Transkriptio

1 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LEHTI KADUN ÄÄNEN TUNTIJA 8 ELOISA KOLMAS IKÄ Laetitia vaikuttui» Tanssista löytyy yhteinen fiilis. s.18

2 Hyvän tekijä teksti jaakko liikanen kuva jaakko lukumaa Puhua ja tulla kuulluksi Olen Annika Lindfors, 34-vuotias helsinkiläinen. Olen toiminut vapaaehtoisena HelsinkiMission Nuorten Kriisipisteessä tammikuusta Tukihenkilöksi kouluttauduin keväällä Ensimmäisen tuettavan sain heinäkuussa Tukisuhteemme jatkuu yhä. K U K A O LET? Vapaaehtoisena olen konkreettisesti päässyt kokemaan, kuinka nuoren paha olo lieventyy siksi, että on saanut puhua ja tulla kuulluksi. Yhteiskunnan suuria epäkohtia on, että lasten kanssa ei vietetä aikaa luottamuksellisen vanhempi-lapsi-suhteen luomiseksi. Lapsen oireilu tai sairastuminen masennukseen ei ole automaattisesti merkki huonosta vanhemmuudesta, mutta aikuisen reaktio voi ratkaista, millainen suhde hänellä tulee lapseensa jatkossa olemaan. M I K Ä S I N UA K A N N U STA A VA PA A E HTO I ST YÖ H Ö N? Aikaa nuoren kanssa viettämiseen sekä työnohjaukseen osallistumiseen. Minun on tarvittaessa oltava aloitteentekijä ja annettava nuoren olla oma itsensä. M ITÄ TOI M I NTA S I N U LTA K ÄY TÄN NÖSSÄ VA ATI I? Työnohjaukset ja yksilötuki, jotka auttavat jaksamaan rankkoinakin hetkinä. Tarjolla on myös perehdyttävää jatkokoulutusta yksittäisiin oireisiin, niiden tunnistamiseen ja huomioimiseen. Ja vapaamuotoisia tilaisuuksia, joissa jutella niitä näitä tiilenpäitä toisten vapareiden kanssa. MIK Ä ON ARVOKK AINTA TUKEA, JOTA JÄRJ E STÖ TARJOA A? 4/2012 TUOMITSEMINEN EI KUULU TUKEMISEEN.

3 ILJA KARSIKAS 4/ TÄSSÄ NUMEROSSA Terveisiä RAY:n kiertueelta Olavi Sydänmaanlakka pitää kädet savessa Vinkkejä viestintäpäivästä Tarkennuksia avustuskriteereihin Toiminta kasvattaa lähiönuoren itseluottamusta Eloisat eläkeläiset ovat voimavara Lisätukea veteraaneille VAKIOT 2 Hyvän tekijä 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 19 Vieraskynä 26 Rahislainen 27 RAY tukee Järjestöjen varallisuutta mitataan yhtäläisin pelisäännöin s. 20. tukipotti on raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan lehti. Turuntie 42, Espoo. tukipotti@ray.fi päätoimittaja Marja Konttinen toimituspäällikkö Liisa Kairesalo, , liisa.kairesalo@ray.fi toimitus ja taitto Legendium Oy, toimituspäällikkö Anna Koroma- Mikkola ulkoasu Matti Berg kannen kuva Nina Lindfors paino Suomen Graafiset Palvelut Oy. Tukipotti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa. Painos issn Tukipotin paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Paperilla on Euroopan unionin ympäristömerkki fi/11/1. Hyviä kysymyksiä VUOSI 2012 alkaa olla satamassa. Ensi vuoden avustusten jakoehdotus julkaistaan torstaina Julkaisupäivän aamuna järjestöt saavat tiedon siitä miten omalle avustushakemukselle on käynyt. ray:n verkkosivuilla esitys julkaistaan kello 10. Lopullisen päätöksen vuoden 2013 avustuksista tekee valtioneuvosto vuoden alkupuolella. Jaamme vuodelle 2013 avustuksia yhteensä 301 miljoonaa euroa. Tähän vuoteen verrattuna summassa on lisäystä lähes 20 miljoonaa euroa. Avustuksia haki järjestöä kohteeseen. Noin kaksi kolmasosaa hakeneista kohteista saa avustuksen. Osa näistä on uusia avustuskohteita ja toisten rahoitusta jatketaan. Luvut kertovat, että ray:llä ei ole ongelmia löytää vaikuttavia ja tuloksellisia avustuskohteita jaettavissa oleville pelituotoille. Vuosille laadittu avustusstrategia ohjaa avustusten jakoa. Strategia ja sen kolme päälinjaa ovat yksi tapa ohjata avustuspolitiikkaa kriisiauttamisesta ennaltaehkäisevään ja hyvinvointia vahvistavaan suuntaan. Samanaikaisesti toteutamme kahta avustusohjelmaa: lasten ja perheiden avustusohjelma Emma & Elias ja ikäihmisten avustusohjelma Eloisa ikä. Minulta kysytään yhä useammin mikä on avustuspolitiikkamme punainen lanka. Missä ovat avustustoiminnan painopisteet ja mitä saamme oikeasti aikaan jakamallamme noin 300 miljoonalla eurolla? Hyviä kysymyksiä. Edessä on avustuspolitiikan kirkastamisen aika. Tekemättä täydellistä u-käännöstä meidän täytyy jo ensi vuoden aikana aloittaa ajatustyö uuden avustusstrategian laatimiseksi. Täsmennämme mihin terveys- ja sosiaalipoliittisiin ongelmiin vastataan ray:n jakamilla avustuksilla. Toimintatapojen täytyy olla sellaisia, että työn tulokset voidaan myös osoittaa. Meillä täytyy olla selkeämpi näkemys avustuspolitiikan tulevaisuudesta, jotta pelituottojamme ei siirretä lisää valtion talousarvion yleiskatteeksi. Kiitän kuluneen vuoden yhteistyöstä ja toivon valkeaa joulua kaikille! SISKO SEPPÄ avustustoiminnan johtaja PS. ray sai syksyn seurantakiertueella kiitosta selkeäsanaisuudesta ja konkreettisuudesta. Tästä on hyvä jatkaa. Mitä saamme oikeasti aikaan? RAY PÄÄKIRJOITUS 3

4 koonnut liisa kairesalo Jakoehdotus julkaistaan joulukuussa Avustusten jakoehdotus vuodelle 2013 julkaistaan torstaina Tieto esityksestä välitetään hakijoille julkaisupäivän aamuna sähköpostitse. RAY:n verkkosivuilla esitys julkaistaan kello 10. Jaettava avustussumma on 301 miljoonaa euroa. Lopullisen päätöksen vuoden 2013 avustuksista tekee valtioneuvosto ensi vuoden alkupuolella. WILMA HURSKAINEN AJANKOHTAISET 4 Ilmoita muutoksista viipymättä Kaikkia RAY:n avustusten saajia koskee tiedonantovelvollisuus. Avustuksensaajien tulee viipymättä ilmoittaa RAY:lle kaikista avustuksen käyttötarkoitukseen tai käyttöön vaikuttavista muutoksista. Tiedonantovelvollisuus ei täyty, jos muutoksista raportoidaan RAY:lle vasta vuosiselvityksessä ja jos tiedot olisivat aiemmin kerrottuna vaikuttaneet avustusten myöntämiseen tai käytön hyväksyttävyyteen. Ilmoita muutoksista järjestösi tarkastajalle ja avustusvalmistelijalle. Lainaa RAYmateriaalia tilaisuuteesi RAY lainaa järjestöjen tilaisuuksiin maksutta RAY tukee - X-bannereita. Avustuksensaajien kannattaa tuoda aktiivisesti esiin se, että toimintaa rahoitetaan RAY:n tuella. Enemmistö suomalaisista kannattaa RAY:n yksinoikeutta rahaautomaatteihin ja kasinopeleihin siksi, että pelien tuotot käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin. RAY tukee -merkillä tuodaan esiin, mihin RAY:n voittovarat käytetään. TILAA X-BANNERI OSOITTEESTA RAYTUKEE@RAY.FI 4/2012 RAY:ssa on selkeät linjaukset myös sponsoroinnista. Yhteistyötä on tehty muun muassa Helsingin Juhlaviikkojen kanssa. EETTISYYS ON HYVIÄ TAPOJA JA LAIN NOUDATTAMISTA RAY:N EETTISET OHJEET on päivitetty vastaamaan nykyisiä tarpeita. Ohjeet sisältävät rahislaisille käytännön toimintaohjeita esimerkiksi kohtuullisesta ja hyväksyttävästä vieraanvaraisuudesta, suhdetoiminnasta ja siitä, miten hankintojen kilpailutilanteessa pitää toimia. Halusimme luoda eettiset ohjeet, joita voi oikeasti noudattaa. Ohjeet ovat mielestäni riittävän tiukat, mutta samalla ne antavat mahdollisuuden tulkinnalle ja arjessa elämiselle, ray:n toimitusjohtaja Velipekka Nummikoski sanoo. Rahista ohjaa hyvä hallintotapa ray:ssä on käytössä Corporate Governance eli hyvän hallintotavan ohjeistus. ray kohtelee kumppaneita tasapuolisesti, ja avustustoiminnassa noudatetaan hallintolain ja muiden lakien säännöksiä. ray:n työntekijät ja luottamushenkilöt eivät ota vastaan lahjontaa missään olosuhteissa. Yhteistyö ray:n ja järjestöjen sekä muiden julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa on tärkeää, ja se lisääntyy jatkuvasti. Sitä tukee avoin ja läpinäkyvä organisaatio, hyvä hallintotapa ja kumppaneiden tasapuolinen kohtelu. Suhdetoimintaohjeissa määritellään ray:n kumppanuussuhteissa noudatettavat periaatteet. Jääviyden vaatimukset ovat ehdottomia Esteellisyydellä turvataan asioiden käsittelyn puolueettomuus sekä vahvistetaan luottamusta päätöksentekoon. ray:n jokaisen työntekijän on asemastaan riippumatta pidättäydyttävä sellaisesta asioiden käsittelystä ja toiminnasta, josta voi syntyä ristiriitoja. ray:n hallitukseen on perustettu tarkastusvaliokunta, joka valvoo lakien ja määräysten noudattamista sekä analysoi riskejä ja yhteistyötä tilintarkastajien kanssa. Avustusesitystä käsitellessään ray:n hallituksen jäsenet ilmoittavat kirjallisesti esteellisyyksistään. Sponsorointi ei ole avustamista ray:llä on käytössä sponsorointiohje, jossa määritellään mitä ray voi sponsoroida, ja mitä sopimuksen osapuolilta edellytetään. Sponsorointi on investointi, josta edellytetään mitattavaa vastinetta. Vastineella tarkoitetaan esimerkiksi näkyvyyttä ja tunnettuutta. Sponsorointi on erotettu täysin avustustoiminnasta, ja siitä käytetään joskus myös nimitystä viestintäyhteistyö.

5 Verkossa Verkkoasioinnin jatkokehittämistä pohditaan Syyskuussa ilmenneistä järjestelmäongelmista huolimatta kaikki verkossa jätetyt avustushakemukset saapuivat perille.järjestelmän jatkokehittämistä joudutaan nyt pohtimaan entistä tarkemmin. SYYSKUUN AVUSTUSHAUSSA verkkoasioinnissa ilmeni teknisiä ongelmia, jotka otetaan vakavasti, kertoo seurantapäällikkö Janne Jalava. Häiriöistä tiedotettiin nopeasti järjestöille. Nyt ray:ssa halutaan harkita tarkkaan, miten toimitaan, jotta vastaava tilanne ei toistuisi. Pohdittavana on, miten järjestelmää kehitetään eteenpäin, Jalava sanoo. Syksyn avustushaussa ilmeni käyttökatkoksia eikä järjestelmätoimittaja pystynyt takaamaan ray:lle, että verkkoasiointi kestää kuormituksen häiriöttä. Vaikeuksista huolimatta syksyn avustushakemukset saapuivat kaikki perille riippumatta siitä, jätettiinkö ne verkossa vai paperilla. Hakemukset ovat edenneet valmisteluun tavalliseen tapaan. Järjestöt ovat pitäneet sähköistä asiointia tervetulleena ja ne ovat hakeneet innokkaasti verkko- tunnuksia. Syksyn haussa hakemuksen jätti verkossa kaikkiaan 500 järjestöä. Kokonaan sähköiseen asiointiin on alkuperäisten suunnitelmien mukaan ollut määrä siirtyä vuonna Haluamme, että avustusten hakeminen on tasavertaista ja helppoa kaikille järjestöille. Tämän vuoksi joudumme tarkistamaan alkuperäistä aikataulua, Jalava sanoo. Verkkoasioinnin jatkosta kerrotaan järjestöille Tukipotissa, ray:n verkkosivuilla ja avustuksen uutiskirjeissä sitä mukaa kun päätöksiä tehdään. PIRKKO KOIVU THINKSTOCK Kasvun kumppanit Kasvun kumppanit -verkkopalvelu tarjoaa tutkimus- ja kehittämistietoa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa toimiville ammattilaisille ja päätöksentekijöille kunnissa. Verkkopalvelu tarjoaa toimintatapoja ammattilaisille sekä tutkimustuloksia, tilastoja ja lakitietoa päättäjille. Verkkopalvelu on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämä. Parhaat joululahjat Kehitysyhteistyöjärjestö Kepa:n verkkosivuilla on vinkkejä joululahjoista, jotka tukevat kestävää kehitystä ja auttavat maailman köyhiä. Mukana on joululahjojen parhaimmisto: hyväntekeväisyyslahjoja, reilua kauppaa, aineettomia lahjoja, kierrätettyä ja muuta hyvää. EETTISET-JOULULAHJAT Avuksi itsearviointiin RAY on julkaissut oppaan järjestöjen toiminnan itsearvioinnista. Opas on tarkoitettu erityisesti toimijoille, jotka aloittavat oman toimintansa arviointia. Oppaassa esitetään seitsemän konkreettista esimerkkiä itsearvioinnin toteuttamiseksi. Järjestöjen toiminnan itsearviointi on kiinteä osa vuonna 2013 asteittain käyttöön otettavaa RAY:n seurantajärjestelmää. Ensi vuodesta alkaen avustuksensaajat toimittavat RAY:lle tietoja avustetusta toiminnasta, kehittämistarpeista sekä toiminnan tuloksista ja vaikutuksista. Itsearviointiopas on ladattavissa RAY:n verkkosivujen aineistopankissa. Pelastakaa Lapset ry:n Toivekaupassa voi lahjoittaa esimerkiksi lapselle koulutarvikkeet. 5

6 Peliuutiset Raymond-lehti palkittiin New Yorkissa on valittu toiseksi parhaaksi uudeksi aikakauslehdeksi kansainvälisessä lehtikilpailussa New Yorkissa. Vuoden ikäinen rahapelaamisen erikoislehti Raymond sai palkinnon kokonaismuotokielestään Paras uusi aikakauslehti -sarjassa. Yhdysvaltojen johtavan asiakasmediajärjestön Custom Content Councilin vuosittain järjestämään kilpailuun osallistui tänä vuonna 628 työtä 15 eri maasta. Raymondin päätoimittaja Miikka Kimari korostaa, että kansainvälisesti palkittu Raymond on kunnianhimoinen lehti, jota tehdään tinkimättömällä asenteella ja ammattitaidolla. Lehdellä on oma ääni ja tyyli, ja R AY: N A S IAK A S LE HTI R AYMON D RAY Etuasiakkaita yli R AY M O N D Raha-automaattiyhdistys käynnisti elokuun lopussa kanta-asiakasohjelman, RAY Etuasiakkuuden. Marraskuun puoliväliin mennessä RAY Etuasiakkaita on reilut Etuasiakkaista valtaosa on RAY:n nettipelaajia. Etuasiakkaille tarjotaan erilaisia uusia pelejä, lisävoittoja, uusia palveluita ja rahanarvoisia asiakasetuja sekä kohdistettua viestintää. Etuasiakkaan voitot tulevat suoraan tilille ja pelaaminen tapahtuu pelaajan itse asettamien rajojen puitteissa. sen geneeriset juttuaiheet kumpuavat siitä ajatuksesta, että koko elämä on peliä. Korkeatasoinen ulkoasu ja journalismi tuovat nyt tulosta, Miikka Kimari kertoo. Seuraavaksi Raymond kilpailee Lontoossa marraskuussa kansainvälisesti arvostetussa brittiläisessä The International Content Marketing Awards -kilpailussa short-listalla kahdessa sarjassa. Raymond on valittu Lontooseen finaaliin parhaan asiakaslehden ja parhaan kuvituksen käytön kategorioissa. Raymond ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti postitetaan luvan antaneille ray Etuasiakkaille sekä Casino Helsingin aktiivisille asiakkaille. Lehden levikki on tällä hetkellä TURK U OULU SALO TAMP ERE LISÄTIETOJA: ETUASIAKAS Nettipelistä ennätysvoitto RAY:n nettipelaaja nappasi syyskuussa nettikasinon Gladiator-automaattipelistä euron suurvoiton. Voittonsa myötä hän teki historiaa, sillä yli euron voitto on ylivoimaisesti ray.fi:n historian isoin. Pohjalaispelaajan voitto tuli euron panoksella. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun pelasin RAY:n Gladiator-peliä, joten voitto tuli kyllä ihan puskista. Pelasin yhdessä kaverini kanssa ja hetki siinä meni, ennen kuin tajusimme, että iso voitto osui kohdalle, voittaja kertoi. 6 4/2012 RAHAPELAAMISEN ERIKOISLEHTI B A LT I A N R U J O P E L I H I S T O R I A 2 6 RAYMOND 3.indd

7 Nikumaa arveli, että tarkempi tulosten ja vaikutusten seuranta saattaa alkuun teettää enemmän työtä. Jatkossa siitä saattaa olla itsellemmekin etua, kun näemme miten oma työmme todella vaikuttaa ja tarjoammeko oikeita asioita. RAY tuli kaupunkiin RAY:n syksyinen seurantakiertue keräsi salit täyteen kuulijoita eri puolilla Suomea. Tilaisuuksille luvataan jatkoa. teksti pirkko koivu kuvat juha sarkkinen ENTISEN PALOASEMAN ullakko täyttyi Oulussa järjestöväestä, joka saapui kuuntelemaan ray:n seurannan ja valvonnan kuulumisia lokakuussa. Samanlaisia ray:n tilaisuuksia järjestettiin syksyllä yhdeksällä paikkakunnalla Helsingistä Rovaniemelle. Kiertueen ajankohtaisiin aiheisiin kuului muun muassa se, että ray seuraa entistä tarkemmin avustustoiminnan tuloksia ja vaikutuksia. Tietoa uudesta järjestelmästä kuunteli kriisityöntekijä Bertta Nikumaa kriisikeskus Turvapoijusta Kemistä. Suomen Mielenterveysseuran verkostoon kuuluva keskus auttaa kriisiin joutuneita Länsi- Pohjan alueella selviytymään eteenpäin. Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen tapasivat ensimmäistä kertaa RAY:n väkeä Oulussa. Bertta Nikumaa Turvapoijusta oli tyytyväinen päivään ja aikoo osallistua toistekin. Helppo saapua paikalle Päivään osallistuivat Oulussa myös Via Vis -nimisessä väkivaltatyön hankkeessa työskentelevät projektipäällikkö Kati Kaarlejärvi ja projektityöntekijä Pasi Malinen. Kumpikin on aloittanut työn hankkeessa tämän vuoden aikana. Kati Kaarlejärvi sanoi ymmärtävänsä hyvin seurannan tarpeen. Olen ollut valtionhallinnossa, jossa tulosohjaus kuuluu asiaan. Via Vis on suunnattu väkivaltarikoksia tehneille vuotiaille, joille tarjotaan reitti pois rikosten polulta. Kumppanina on pääkaupunkiseudulla toimiva Aggredi-projekti. Aikaisemmin en ole ollut ray:n kanssa tekemisissä, ja mielikuva siitä oli etäinen. Jo se, että näen ray:n ihmisiä, syventää yhteydenpitoa ja hälventää ennakkoluuloja, kertoo Pasi Malinen. Jos myöhemmin tulee kysymyksiä ray:lle, nyt osaan paremmin ottaa yhteyttä. Bertta Nikumaa oli tyytyväinen siihen, että ray on lähtenyt maakuntiin kiertueelle. Näin järjestöjen on helppo saapua paikalle. Itselleni tämä oli ensimmäinen kerta ray:n tilaisuudessa, ja aion osallistua toistekin vastaaviin, jos vain pääsen. Suosio kertoo tarpeesta Seurantapäällikkö Janne Jalavan mielestä kiertueen suosio on osoittanut, että sitä tarvitaan. Hän lupaa, että tilaisuuksia järjestetään jatkossakin. Tilaisuuksiin osallistui prosenttia kaikista avustusta saavista järjestöistä, ja paikalla oli yhteensä noin 800 henkilöä. Helsingissä kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet yliopiston juhlasaliin, vaan tilaisuuksia jouduttiin järjestämään kaksi. Palautteen yleisarvosana on ollut kouluarvosanoina 8,8 eli tilaisuuksia on pidetty onnistuneina. 7

8 Vaikuttaja Ihmisen ikävä toisen luo Kun tyyppi vapaaehtoisesti hakeutuu kaduille auttamaan väkivaltaisia sekakäyttäjiä, niin täytyyhän siellä takana olla jokin omakin mutka. Onko näin, Olavi Sydänmaanlakka? teksti pekka vänttinen kuva jaakko lukumaa humisee hetken hiljaisena, sitten tulee vastaus. Ja hieman yllättävä sellainen. Ehkä minun perimmäinen kokemukseni oli, kun jouduin ensimmäistä kertaa tutustumaan itseeni. Yksinäisyyden tunnistaminen, se suuntasi työuraani. Se työura on ollut viinan, huumeiden ja väkivallan sävyttämä. Olavi Sydänmaanlakka on 1980-luvulta lähtien antanut kasvot suomalaisen yhteiskunnan nurjalle puolelle. Läpi kiimaisten nousukausien ja lamavuosien syövereiden hän on ollut muistuttamassa, että oireisiin voi puuttua ennen kuin jono sosiaaliviraston luukulla on pidentynyt tai itsemurhatilastoihin ilmestynyt piikki. Avainsana on ollut ennaltaehkäisy. Sitä hän on harjoittanut erityisesti nuorten parissa, aluksi kotikaupunkinsa Kouvolan seurakunnassa. Sieltä tie vei Järvenpäähän ja kirkon sosiaalityön opintoihin. Seuraavalla vuosikymmenellä hän oli Aseman Lapset ry:ssa pystyttämässä Walkers-kahviloita. Sittemmin työ jatkui HelsinkiMission Kaupunkilähetyksen Nuorisopalveluiden johtajana. Kun työryhmiin ja projekteihin on kaivattu kadun ääntä, Sydänmaanlakka on ollut vakiojäsen. Mutta hieman kärjistäen, tulokulma asioihin on aina ollut enemmän yksilöpsykologinen kuin sosiaalipoliittinen. Syrjäytyminen, pahoinvointi, yksinäisyys miksi sitä sitten kutsutaankin ei aina katso tulotasoa. Puhutaan rikkinäisistä perheistä, mutta ne voivat olla sitä monella tavalla. Isä voi olla narkomaani tai työnarkomaani. Niin tai näin, hän ei ole läsnä. Taaksepäin ajatellen, sen arjessa ammottavan kuilun täyttämisestä on ollut kyse kaikissa töissäni, ihmisten järjestämisestä ihmisille. Teemat ovat aina liittyneet mielenterveyteen. Siksi uusi työni tuntuu loogiselta jatkumolta, kasvuprosessilta. Uusi pesti Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtajana alkaa vuoden alusta. Mutta eikö pukumieheksi ja byrokraatiksi muokkautuminen pelota? Olen sitä kyllä miettinyt. Toisaalta olen jo monta vuotta ollut myös puku päällä, siihen ovat asiakkaatkin tottuneet. Voin saman päivän aikana neuvotella yritysjohtajan ja 30 vuotta vankilassa olleen kaverin kanssa. Vaatteet ovat vain vaatteita. Nyt ei toisaalta tarvitse tehdä kaikkea itse, mutta välillä on myös saatava kädet saveen. P U H E LI N Y HTE YS A M E R I K K A A N 8 4/2012 Piti käydä kaukana Herrahissi siis tuskin tätä perusjätkää miksikään muuttaa. Niin voi päätellä siitäkin, että vanha koira ei pääse karvoistaan edes lomalla. Sydänmaanlakka perheineen on tällä hetkellä Yhdysvalloissa, missä vaimo työskentelee Fulbright-stipendiaattina. Ja kuin sattuman oikusta, asuinalueeksi valikoitui mustien ja latinoiden alue Washingtonin kyljessä. Samalla toteutui vanha klisee: piti mennä kauaksi nähdäkseen lähelle. Välillä tuntuu, että työ seuraa jälkiä. Joskus myöhään illalla naapurin lapset tulevat pummaamaan tupakkaa ja leipää. Samalla on valjennut kuinka fantastinen työnjako ja systeemi meillä Suomessa on. Täällä äänestettiin kasinotuottojen käytöstä hyväntekeväisyyteen. Kun olen selittänyt meidän käytäntöämme, niin kuulijat ovat aivan haavi auki. Olen nyt niin ylpeä ja vannoutunut ray:n mies, että voisin kulkea logo selässä. Uudesta pestistään mies on täpinöissään. Päällimmäiset haasteet liittyvät rajapintoihin ja ääripäiden yhteen saattamiseen. Koko elämäni olen ollut järjestöorientoitunut, koen sen kentän erittäin miellyttäväksi työympäristöksi. Sydämeni sykkii ihmisille, jotka lähtevät jonkin asian puolesta liikkeelle. Haluan olla nostamassa kansalaistoiminnan arvostusta ja sen turvaamista, myös rahoituksen avulla. Se on viranomaistoimintaa täydentävä ja siihen linkittyvä voimavara, jota ei vieläkään osata tarpeeksi hyödyntää. Käytännön tasolla kyse ei ole isoista asioista. Ne ovat arjen pieniä juttuja, oikean yhteisöllisyyden edistämistä. (Sydänmaanlakalta lähtee hyväksyviä terveisiä Niinistön työryhmälle.) Sosiaalinen media voi tässä toimia ensimmäisenä askeleena ja tiedotuskanavana. Mutta jos kyse on lähimmäisistä, joiden kanssa on harjoiteltava päivää sanomista, niin eihän se riitä. On mentävä kädestä pitäen. Missä sitten kulkee yhteisön ja yksilön vastuun välinen raja, paapomisen ja persauksille potkaisun veteen piirretty viiva? Yhteisön tehtävä ei ole paapoa, vaan herättää yksilöllistä vastuuta. Yksilön pitää ymmärtää pelisääntöjä ja sitä, että hänen valinnoillaan on vaikutusta paitsi häneen itseensä, myös toisiin ihmisiin.

9 PAAPOMISEN JA PERSAUKSILLE POTKIMISEN VETEEN PIIRRETTY VIIVA. Sukupolvien yhteistyötä pitää lisätä. Järjestöt tarvitsevat sekä rakenteita hallitsevia konkareita että nuoria. Molemmille on tilaa, ja jos nämä saadaan toimimaan kimpassa, niin se on mahtava yhtälö, toteaa Olavi Sydänmaanlakka. 9

10 Verraton viestintäpäivä Järjestöjen viestintäpäivästä tultiin hakemaan ideoita ja inspiraatiota, uutta tietoa ja verkostoitumista. teksti tuija holttinen kuvat jari härkönen ja rescue social change group VIESTINTÄPÄIVÄ TARJOSI sekä käytännön vinkkejä hankeviestintään että hyviä esimerkkejä yhteiskunnallisesta markkinoinnista ja median näkökulmasta järjestötoimintaan. Aktiivisessa käytössä olleelle viestiseinälle kuulijat saivat lähettää kysymyksiä ja kommentteja tekstiviesteillä. Kysymyksiä esitettiin puhujille ja päivän päätteeksi paneelikeskustelun aiheina. Älä eksy termiviidakkoon TÄRKEÄÄ ON TUNTEA JA RAJATA KOHDE- RYHMÄ. Viestintäkonsultti Maija Hakala ac Sanaforista muistutti tietoiskussaan muun muassa sujuvan kielen merkityksestä. Ei pidä langeta oman alan termiviidakkoon tai kapulakielen syövereihin. Viestinnässä on käytettävä ymmärrettävää ja yksinkertaista yleiskieltä sillä varmistetaan viestin perillemeno. Tärkeää on muistaa myös uutisen ja tiedotteen perusrakenne: ydinviesti ensin, sitten selventävät alaviestit. Tarjoa rohkeasti uutisia Uutispäätoimittaja Minna Holopainen stt- Lehtikuvasta sai ensimmäiseksi vastata kysymykseen, miksi negatiiviset uutiset saavat helpommin julkisuutta? Holopainen vastaa kertaamalla uutisen määritelmän: Uutinen on yllättävä, poikkeava asia. Siksi hyvää uutista ei pidetä usein uutisena. ray:n mediaseurannassa tosin tiedetään, että myös järjestöjen positiiviset asiat saavat palstatilaa mediassa media on paljon muutakin kuin Helsingin Sanomat. Viestin vastaanottajan on tunnettava, että sinä tunnet hänet ja välität hänestä, muistuttaa Jeff Jordan. 10 4/2012

11 gallup Ariyuki Suzukin mielestä on hyvä, että järjestöille järjestetään käytännön koulutusta viestinnästä. ARIYUKI SUZUKI, Klovnit ilman rajoja ry Mitä mieltä olet sosiaalisen median roolista viestinnässä? Some on viestintäkanavana tätä päivää. Järjestöt pyrkivät vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen ja asenteisiin. Siksi pitää ymmärtää myös miten sosiaalinen media toimii. On tärkeää, että ihmiset voivat valita monesta eri kanavasta, mitä seuraavat. Hyvä ja hyödyllinen viestintäpäivä, kiitti Anja Schone. Viestintäpäivä keräsi paikalle noin 450 järjestöjen edustajaa. Viikoittain luettavaksemme tulee kymmenittäin lehtijuttuja järjestötoiminnasta. Mukana on iso määrä myös myönteisiä juttuja, vakuuttaa Marja Konttinen ray:n viestinnästä. Minna Holopainen muistuttaa, että uutistarjonnassa olennaista on se, mikä vaikuttaa yllättävältä ja kiinnostaa. Journalismi on sitä merkittävämpää, mitä enemmän siitä jää lukijan mieleen. Tunne vastaanottajasi Yhteiskunnalliseen markkinointiin erikoistuneen yhdysvaltalaisen Rescue Social Change Groupin perustaja Jeff Jordan kertoi, miten markkinoinnin lainalaisuudet pätevät myös yhteiskunnallisessa markkinoinnissa. Kaikki alkaa kohderyhmästä ja sen määrittämisestä. Viesti on tärkeä, mutta vielä tärkeämpää on kohderyhmän tunteminen ja sen rajaaminen. Ajattelemme helposti, että haluamme auttaa kaikkia ja tavoittaa jokaisen. Sehän on tavallaan totta. Mutta se ei silti tarkoita sitä, että viestinnällisesti jokaiselle pitäisi suunnata jotain joka kerta ja koko ajan. Jordanin mukaan usein on tehokkaampaa rajata yksi, vaikka pienikin ihmisryhmä, jolle kohdistetaan juuri sille ryhmälle tarkoin suunniteltu viesti. Tavoitteen saavuttaminen on tuolloin todennäköisempää, kuin se, että yritetään puhua kaikille samanaikaisesti JÄRJESTETYN VIESTINTÄPÄIVÄN ESIINTYJIEN MA- TERIAALIT OVAT RAY:N SIVUJEN AINEISTOPANKISSA KOH- DASSA KOULUTUS- JA ESITYSMATERIAALIT. ANJA SCHONE, Iholiitto ja Psoriasisliitto Mitä jäi päällimmäisenä mieleen? Tästä lähtien muistan entistä tarkemmin varmistaa, että tiedotteeseen lisätietojen antajaksi merkitty henkilö on todella tavoitettavissa. Ja Matti Hokkasen idea siitä, että sosiaali- ja terveysalan järjestöjä alettaisiinkin kutsua hyvinvointijärjestöiksi saa minulta ainakin kannatusta: hyvinvointiahan me kaikki haluamme edistää. MILLA ROOS, Omaiset mielenterveystyön tukena Täyttikö päivän ohjelma odotukset? Kyllä. Useammalta taholta tuli esiin se muistutus, että viestintää ei määritä pelkästään se, mitä haluat sanoa, vaan on keskityttävä siihen, mitä se merkitsee vastaanottajalle ja miten sen halutaan vaikuttavan vastaanottajan toimintaan. HANNA LAHTI, Lakeuden Omaishoitajat ry Mitkä ideat päätyvät todennäköisimmin käyttöön? Viestiseinä oli mielenkiintoinen väline seminaareissa käytettäväksi. Uutisjuttujen ja tiedotteiden kirjoittamiseen tuli myös ihan perusniksejä. Yritän muistaa myös kohderyhmän tuntemisen merkityksen. Vastaanottaja on tunnettava tarpeeksi hyvin, että voidaan tehdä osuvaa viestintää. Ehdottomasti on mietittävä, miten pienet yhdistykset voisivat yhdistää voimiaan viestinnässäkin. Milla Roos aikoo jatkossa pohtia tarkemmin, mitä viesti vastaanottajalle merkitsee. Voisiko vastaavanlaisia seminaareja järjestää jatkossa myös verkossa saavutettavana webinaarina, pohtii Seinäjoelta Helsinkiin matkannut Hanna Lahti. 11

12 Täsmennyksiä avustushakuun RAY on selkeyttänyt avustusperiaatteita ja kriteerejä järjestöiltä tulleiden kysymysten perusteella. teksti pirkko koivu POIMINTOJA UUSISTA AVUSTUSPERIAATTEISTA JA -KRITEEREISTÄ. 1 2 ULKOSUOMALAISTEN PARISSA TOIMIVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN AINEELLISEN AVUN TARJOAMINEN Jos hakija työskentelee ulkomailla asuvien suomalaisten parissa, avustettavan toiminnan on selvästi kohdistuttava nimenomaan ulkosuomalaisiin. Hakijan on oltava Suomessa rekisteröity yleishyödyllinen yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Avustettavan toiminnan on myös oltava RAY:n avustusstrategian mukaista ja toiminnan tarve selvitetty ja osoitettu. Ulkosuomalaisia ovat Suomesta muuttaneet syntyperäiset Suomen kansalaiset ja heidän jälkeläisensä. Sisäministeriö arvioi ulkosuomalaisia olevan noin RAY haluaa pitää selvän rajan järjestöjen auttamistyön ja julkisen palvelujärjestelmän välillä. Suomessa vakinaisesti asuvilla ihmisillä on oikeus yhteiskunnan tarjoamaan perusturvaan ja toimeentulotukeen. RAY puolestaan pyrkii vahvistamaan hyvinvointia, vähentämään terveys- ja hyvinvointierojen kasvua ja ehkäisemään ongelmia. Toiminta lähtee järjestöistä sekä kansalaisten tarpeista ja auttamishalusta. Vasta viime kädessä RAY:n avustuksilla puututaan jo syntyneisiin ongelmiin. Avustusta saavat järjestöt voivat jakaa ruokaa, vaatteita ja muuta materiaalista apua tarvitseville, jos apu annetaan vapaaehtoisvoimin. Samaan aikaan aineellisen avun RAY:n avustukset kohdistuvat lähtökohtaisesti Suomen rajojen sisäpuolelle ja Suomen kansalaisiin, mutta perustelluista syistä avustuksia voidaan myöntää myös toimintaan, joka edistää ulkosuomalaisten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Avustuksen hakijan on oltava vakiintunut toimija, jolla on hyvä hallinto ja taloudenhoito. Lisäksi hakijalla on oltava vankka asema kohdemaassa sekä asianmukaiset yhteistyökumppanit ja sidosryhmät. Tällaisia voivat olla esimerkiksi paikalliset järjestöt ja viranomaiset. Myös Suomessa toimivien tahojen kanssa tarvitaan yhteistyötä. Avustuslajikohtaiset periaatteet ja auvstuskriteerit ovat kokonaisuudessaan RAY:n verkkosivuilla /2012 4/2012

13 ovat kysyneet ray:lta muun muassa, millä periaatteilla avustetaan ulkosuomalaisten parissa toimivia järjestöjä ja miten ray suhtautuu aineellisen avun tarjoamiseen vähäosaisille. Näihin kysymyksiin on vastattu ja tarkempaa tietoa kannattaa lukea ray:n nettisivuilta, kertoo valmistelupäällikkö Hilppa Tervonen ray:sta. ray:n avustusosasto selvitti vuonna 2010 myös koulutuksia: mitä koulutustoiminta sisältää, mihin se kohdistuu ja millaisia toimintatapoja siihen liitjä R J E S TÖ T PAINOPISTEALUEET LÖYTYVÄT RAY:N STRATEGIASIVUILTA. tyy. Selvityksestä saatuja tietoja on hyödynnetty, kun avustettavan koulutuksen kriteerejä on nyt tehty entistä täsmällisemmiksi. Nämä kolme aihepiiriä eivät ole ray:n avustustoiminnan painopistealueita, vaan näiden avustusperiaatteita ja -kriteerejä on vain selkeytetty. Varsinaiset painopistealueet löytyvät ray:n avustusstrategiasta, Tervonen muistuttaa. TARKEMPIA OHJEITA OSOITTEESTA: AINEISTOPANKKI/OPPAAT/LINJAUKSET u k s ia Tarkenn avustus iin l i n ja u k s 3 RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA kanssa järjestö tekee etsivää työtä ja ohjaa ihmisiä erilaisiin tukiverkostoihin sekä palvelujen ja järjestötoiminnan piiriin. RAY ei rahoita aineellista apua jaettavaksi suoraan yksittäisille kansalaisille. Avustuksia voidaan suunnata järjestöille luontevasti sopiviin, ihmisten omaehtoista suoriutumista edistäviin toimintoihin ja uusien mallien kehittämiseen. Avustusta ei voi saada toimija, joka ei pysty osoittamaan avun tarvetta riittävän yksilöidysti ja perustellusti. Toimijan on myös tunnettava suomalainen sosiaali- ja terveysjärjestelmä. RAY avustaa järjestöjen tarjoamaa koulutusta useilla perusteilla. Pääperiaate on, että RAY:n rahoittama koulutus on RAY:n avustusstrategian linjausten mukaista. Avustusvaroin järjestettävä koulutus tulee olla asiantuntevaa ja tavoitteellista. Sen tulee hyödyttää suoraan kohderyhmää tai järjestöä. Koulutus voi esimerkiksi olla vapaaehtoistoimijoiden tai vertaistukihenkilöiden kurssi. Myös esimerkiksi ammattihenkilöiden koulutusta voidaan avustaa, jos se hyödyttää järjestön toimintaa. Koulutuksen aihe voi olla sosiaali- ja terveyspoliittisesti tärkeä, vaikka se ei suoraan liit- tyisikään järjestösektoriin eikä RAY:n avustusstrategiaan. On tärkeää, että koulutuksen tuloksia ja tuotoksia laajennetaan järjestöjen väliseen yhteistyöhön ja sen materiaaleja on saatavilla valtakunnallisesti esimerkiksi sähköisessä muodossa. RAY:n avustuksella ei rahoiteta esimerkiksi koulutusta, jonka tuloksia ei juurruteta järjestöjen yhteistyöhön. Koulutuksen tarkoituksena ei voi olla ammatillinen täydennyskoulutus tai myytävän koulutuksen hinnan alentaminen markkinahinnan alapuolelle. Lisäksi koulutus ei voi tähdätä myytävien palvelujen kehittämiseen eikä haitata kilpailua

14 KAIKKIEN 14 4/2012 4/2012

15 KAUPUNKI teksti terhi upola kuvat nina lindfors 15

16 Mielekkään tekemisen kautta päästään käsiksi myös nuorten muihin ongelmiin, uskovat liikuntaa ja muuta toimintaa kaupunkien lähiöissä erityisesti maahanmuuttajanuorille tarjoavat järjestöt. V uonna 2025 Suomessa arvioidaan asuvan jo lähes puoli miljoonaa maahanmuuttajaa. Ennaltaehkäisevän työn merkitys vain kasvaa maahanmuuttajien parissa tulevaisuudessa, sanoo Walter ry:n toiminnanjohtaja Maurizio Pratesi. Walter pyrkii nimenomaan ongelmien ennaltaehkäisyyn ja järjestää Vantaan ja Helsingin lähiöissä muun muassa katujalkapallo- ja katutanssitapahtumia sekä rap- ja graffitityöpajoja. Walterilaiset uskovat, että maahanmuuttajataustaiset lapset integroituvat ja ennakkoluulot hälvenevät parhaiten, kun kaikki nuoret toimivat yhdessä. Päämääränä pärjääminen, metodina katulajit Jos nuori löytää paikan ja yhteisön pallonpeluuseen tai muuhun mielekkääseen harrastukseen, siitä voi olla iloa muidenkin ongelmien ratkomisessa. Toiminta myös auttaa sopeutumaan yhteiskuntaan ja kasvattaa itseluottamusta, joka auttaa pärjäämään koulussa, kotona ja työpaikalla. Oleellista on lisäksi vertaistuki muilta samanikäisiltä tai samassa tilanteessa olevilta nuorilta. Walterin toimintaa ohjaa ajatus, että liikuntakerhon vetäjä voi joillekin lapsille tai nuorille olla todella tärkeä, turvallinen ja jopa ainoa luotettava aikuiskontakti. Käytännössä toiminnan hyötyjä on yhtä paljon kuin on erilaisia nuoriakin. Otetaan esimerkiksi James, koripallon pelaaja. Kauhukakarasta korislupaukseksi Kun tapasin Jamesin ensimmäisen kerran, hän löi minua, Maurizio Pratesi muistelee. Pratesi veti tuolloin Helsingin Diakonissalaitoksen koripallokerhoa Kontulassa. James oli 8-vuotias. Ajattelin, että tuon lapsen juoksen täällä salissa kuvaannollisesti hengiltä, muuten sille käy huonosti, Pratesi sanoo. Kerhon kautta James pääsi pian mukaan ray:n rahoittaman Visaprojektin koripallojoukkueeseen. Koripallosta tuli Jamesille elämäntapa. ENNALTA- EHKÄISEVÄN TYÖN MERKITYS VAIN KASVAA. Nuorille pitää tarjota positiivista tekemistä taantuvilla kaupunkialueilla. James asui Kontulassa, ja huonompia elämän suuntia olisi ollut tarjolla myös hänelle. Poika kuitenkin päätti, että koripallo on hänen juttunsa. Menestys on ollut huikea. James sai Suomen kansalaisuuden viime vuoden alussa. Hän pelaa nykyään nuorten maajoukkueessa ja opiskelee Mäkelänrinteen urheilulukiossa. Nykyään hän toimii esimerkkinä ja idolina muille nuorille, Pratesi kertoo. Walter-yhdistystä ei ollut vielä perustettu kun Pratesi tapasi Jamesin. Walteria ohjaavat kuitenkin samat periaatteet, joiden mukaan Pratesi on aiemmissa tehtävissään toiminut maahanmuuttajien hyväksi. Muitakin mahtuisi samalle tontille Walterille on tärkeää tehdä yhteistyötä nuorisotalojen ja kuntien liikuntaja sosiaalitoimien kanssa. Niiden kautta voidaan toimintaan ohjata sitä eniten tarvitsevia lapsia ja nuoria sekä pyrkiä välttämään päällekkäisyyttä eri toimijoiden välillä. Walterin toiminta kattaa ainoastaan 1 2 prosenttia Helsingin potentiaalisesta monikulttuurisesta nuorisosta. Meidän tyylisiä järjestöjä mahtuisi Helsinkiin kymmenittäin, rohkaisee Pratesi. Jamesin nimi muutettu. Info Walter ry Walter ry on vuonna 2006 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta Suomessa, erityisesti lasten ja nuorten parissa. Walterilla on meneillään RAY:n rahoittama Urbaanit nuoret ja lapset -projekti ( ), joka järjestää liikuntakerhoja helsinkiläis- ja vantaalaisnuorille. Hankkeessa on kumppanina useita eri järjestöjä. Walter ry:n nuoret tanssivat T.L:n musiikkivideolla Pidän kiinni. Video on Youtubessa ja Pidetään huolta -Facebook-sivuilla. 16 4/2012

17 Kölvissä ei tarvitse esittää mitään täällä lumihankien seassa voi pelata jalkapalloa? on monien maahanmuuttajapoikien ensimmäinen huolenaihe Suomeen muuttaessa. Tästä huolesta lähti myös tamperelaisen Kölvin toiminta alunperin liikkeelle. Kölvi tarjoaa maahanmuuttajapojille yhteistä tekemistä, jonka lomassa ja jälkeen voi puhua vakavistakin asioista, sekä työntekijöiden että vertaisten kanssa. Kölvi tukee murrosikäisinä Suomeen muuttaneita, pääasiassa pakolaistaustaisia poikia kotoutumisessa ja pyrkii katkaisemaan jo pidempään täällä asuneiden maahanmuuttajanuorten syrjäytymiskierteitä. Kölvitoiminta on sosiaalista nuorisotyötä, joka pyrkii ennaltaehkäisyyn. Kölvissä ajatellaan, että uussuomalaisille pojille tekee hyvää voida olla hetken omana itsenään; heidän ei tarvitse esittää mitään kantasuomalaisille M I S SÄ I H M E E S SÄ Info Kölvi Kölvillä on juuri alkanut RAY:n rahoittama Vapari-projekti ( ), joka kouluttaa järjestön vapaaehtoisista aiempaa itsenäisempiä toimijoita. Kölvillä on kahdenlaisia aikuisvapaaehtoisia: toiminnassa mukana olevia, esimerkiksi läksyissä auttavia aikuisia sekä isoveljiä, jotka ovat itsekin uussuomalaisia ja antavat vertaistukea. tovereilleen, olla edukseen tyttöjen silmissä tai reippaita kotiväen edessä. Kölvin kyljessä toimivan Vapariprojektin koordinaattori Suvi Autiosaari kertoo esimerkin pojasta, joka oli käynyt Kölvin toiminnassa 11-vuotiaasta lähtien, mutta yhtäkkiä häntä ei enää näkynyt Kölvissä eikä koulussakaan. Työntekijä meni käymään pojan kotona juttelemassa. Nyt poika on palannut opiskelemaan, ja hänellä on työ ja parisuhde. Poika löysi motivaationsa uudestaan, ja työntekijämme pystyi auttamaan siinä, Autiosaari kertoo. Kölvin maahanmuuttajapoikatyön johtaja Mervi Suonpää toivoisi, että joku kopioisi ainutlaatuisen Kölvitoiminnan Tampereelta muualle Suomeen, sillä tilausta taatusti olisi monikulttuuriselle poikatyölle. Kokemustietoa uusiin yksiköihin on varmasti saatavilla täältä, Suonpää lupaa. Hiphop ja koris purkavat paineita että 09 Helsinki Human Rights säätiö houkuttelee lapsia juuri koripallon ja katutanssin pariin. Ne ovat matalan kynnyksen lajeja eli suhteellisen helppoja, joten onnistumisia tulee nopeasti. Omia varusteitakaan ei juuri tarvita ja lajeihin on melko helppo löytää myös ammattitaitoisia ulkomaalaistaustaisia ohjaajia. Se ei ole itseisarvo, mutta sitä kautta kantaväestön lapset saavat positiivisia mielikuvia erinäköisistä ihmisistä ja uussuomalaiset lisää itseluottamusta. 09 Helsinki Human Rightsin toiminnanjohtaja Antti Olkinuora kertoo yllättyneensä huomattuaan, miten hyviä vaikutuksia katutanssilla voi olla nuorten itsetuntoon. E I O LE SAT TU M A A, Info 09 HHR 09 HHR:n RAY-rahoitteinen projekti ( ) liittyy alakouluikäisille suunnattuihin tanssikerhoihin. 09HHR on Helsingin Diakonissalaitoksen ja Visa Basket ry:n VISA-projektin pohjalle vuonna 2006 perustettu säätiö, joka edistää ihmisoikeuksia, oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta sosiaalipalveluissa, terveyspalveluissa, nuorisotyössä, liikunnassa, urheilussa ja taiteessa. Se lisää ihmisten tasavertaista palveluiden saantia sekä sopeutumista yhteiskuntaan. Katutanssissa fyysisellä ulkonäöllä ei ole merkitystä, eikä sitä voi tehdä väärin. Tärkeintä on löytää oma tyyli ja tapa ilmaista itseään. Kun tanssissa uskaltaa mennä ringin keskelle ja tehdä oman juttunsa, sen uskaltaa todennäköisesti tehdä sen jälkeen muuallakin. Hiphop on tarpeeksi aggressiivista ja fyysistä, jotta siinä pystyy purkamaan paineita. Se on sosiaalinen laji, jossa kunnioitetaan toisia ja tarvitaan käytöstapoja, sanoo 09 Helsinki Human Rightsin RAY-rahoitteista tanssiprojektia vetävä Sara Hirn. Hirnin mielestä Suomessa ollaan vasta vähitellen tajuamassa, miten iso vaikutus fyysisellä itseilmaisulla tai taiteella voi olla nuorille. 17

18 Ystävyydessä on tärkeintä, että jokainen saa olla oma itsensä, miettii Laetitia Nkulu. PAKKO TAN Laetitia Nkulu meni Walter ry:n tanssitunnille vain katsomaan, mutta hyvä fiilis vei mukanaan. teksti jaakko liikanen kuva nina lindfors KULTTUURITAUSTALTAAN KONGOLAINEN, Jyväskylässä syntynyt Laetitia Nkulu on ollut Walterin toiminnassa mukana vuoden verran. Tällä hetkellä 16-vuotias Laetitia asuu Helsingissä ja opiskelee Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa. Laetitia oli saanut tietoa Walterista ystäviltään ja koulukavereiltaan. Hän meni ensin paikalle odottamaan tanssivaa ystäväänsä. Ihmettelin odottaessani, että miksi tanssijoita on niin vähän. Sitten heitä alkoi vähitellen tulla paikalle. Ennen tunnin alkua en ajatellut edes aloittaa tanssimista, mutta tanssiopettaja ja tanssijat tekivät minuun suuren vaikutuksen. Vaikuttavaa energisyyttä Tanssiminen sinänsä on kiinnostanut Laetitiaa jo kauan. Ja kun huomasin, miten mukavaa ja iloista ryhmähenkeä toiminnassa oli, kiinnostuin siitä entistä enemmän. Laetitia oli vaikuttunut erityisesti tanssijoiden energisyydestä. Oli vaan pakko lähteä mukaan. Olen todella ylpeä siitä, että aloitin Walterin toiminnassa. En olisi ikinä arvannut, että näin upea tanssiryhmä olisi olemassa. Laetitia on mukana ray:n Pidetään huolta 18 4/2012

19 TÄRKEÄ JA ISO JUTTU. -kampanjan musiikkivideolla, jonka tanssijat on koottu Walterin tanssiryhmistä. Kokemus oli Laetitian mielestä mahtava. Musiikkivideoon osallistuminen merkitsi minulle paljon. Aluksi en edes tiennyt, että se olisi minulle niin iso ja tärkeä juttu. Kun mainosta kuvattiin ajattelin, että se on varmaan sellainen nopea videopätkä, jossa kenenkään naama ei näy selvästi. Lopputuloksen nähdessäni olin todella hämmästynyt ja innoissani. Tanssitaan ja tutustutaan Vapaa-aikaansa Laetitia viettää ystäviensä tai perheensä kanssa. Ystävien kanssa usein tanssimme ja pidämme hauskaa. Minulla on aika paljon erilaisia ystäviä ja kavereita. Ystävyydessä minulle on tärkeintä se, että jokainen saa olla oma itsensä. Laetitia ei ole joutunut ikäviin tilanteisiin esimerkiksi ulkonäkönsä takia. Hänen kokemuksesta nuoret osaavat antaa hyvin tilaa kaikille. Jokaisella on oma kulttuurinsa, jota kuuluisi kunnioittaa. Mielestäni nuoret tulevat hyvin toimeen keskenään. SSIA Tanssi olisi Laetitian mukaan hyvä tapa mahdollisten muurien murtamiseen. Uskon että auttaisi, jos nuorille olisi enemmän vaikkapa yhteisiä ja julkisia tanssitunteja. Tutustuminen olisi helpompaa ja ujous häviäisi. Aikuisia ja heidän pyrkimyksiään Laetitia ei suostu sorsimaan. Aikuisten osallistuminen nuorten juttuihin ei tunnu hänestä nololta. Kyllä aikuisten järjestämissä jutuissa on järkeä, koska he haluavat tukea nuoria harrastuksissa ja huolehtivat siitä, että nuorilla on hyvä olla. Esimerkiksi musiikkivideossa nuoret saivat kokemusta ja oppivat, että musiikkivideoiden tekeminen ei ole helppoa. Ja tärkeintä on se, että nuoret saivat tanssia ja vielä näyttivät sen televisiossa koko kansalle. Niitämme, mitä olemme kylväneet SYRJÄYTYMISESTÄ on puhuttu viime aikoina paljon. On pidetty kauniita maljapuheita ja pyyhitty silmäkulmia. Toissijaiselta keskustelussa vaikuttaa se, mitä termi syrjäytyminen tarkoittaa. Puheissa loistaa poissa- olollaan termi sosiaalinen. Hullua, sillä syrjäytymisessä on kysymys sosiaalisesta ongelmasta, johon vastataan sosiaalityöllä. Hullua on myös, että keskusteluun on saatu sävy, että nyt käsillä oleva syrjäytymisongelma olisi syntynyt salakavalasti ja yllättäen. Sosiaalialan ammattilaiset ja tutkijat ovat varoitelleet ja huutaneet apua vuosikymmeniä. Pääasiassa on vaadittu sosiaalityön riittävää resursointia, jotta ongelmia voitaisiin ratkoa ja ehkäistä jo ennalta. En tiedä onko huutoa päättäjätaholla kuultu, mutta ainakaan siihen ei ole vastattu. Päinvastoin sosiaalisen näkökulmaa vastaan on hyökätty ja sitä on sinnikkäästi yritetty häivyttää pois. Sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskuksesta tehtiin terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ensi vuoden alusta Helsingissä yhdistetään sosiaali- ja terveystoimi yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka johtajaksi valittiin jo terveyskeskuksen toimitusjohtaja. Sosiaalisen näkökulma on ahdistettu nurkkaan voimaintunnossaan jylläävään biomedikaalisen ja uusliberalistisen diskurssin toimesta. On kysyttävä, onko meidän aika puolustautua vai lakata olemasta? Voimmeko vähentää ja ehkäistä syrjäytymistä, jos emme tunnusta sosiaalisen näkökulman olemassa oloa ja kunnioita sitä sekä kuuntele alan asiantuntijoita? Kuvittele ekonomi laskemassa sosiaalitoimen viimeisen vuosineljänneksen kustannustehokkuutta rikkinäisen helmitaulun avulla Me sosiaalialalla tiedämme miten syrjäytymistä ehkäistään ja miten jo tapahtunutta syrjäytymistä puretaan, mutta meille ei anneta työkaluja sen tekemiseen. JARI-PEKKA HIETSILTA sosionomi (AMK) asumisohjaaja Kriminaalihuollon tukisäätiö sivutyö Bassoradion juontajana Sosiaalisen näkökulma on ahdistettu nurkkaan. VIERASKYNÄ 19

20 Järjestöjen varallisuutta mitataan yhtäläisin pelisäännöin teksti pirjo kupila kuvitus ilja karsikas 20 4/2012