Laetitia vaikuttui» Tanssista löytyy yhteinen fiilis. s.18

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laetitia vaikuttui» Tanssista löytyy yhteinen fiilis. s.18"

Transkriptio

1 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LEHTI KADUN ÄÄNEN TUNTIJA 8 ELOISA KOLMAS IKÄ Laetitia vaikuttui» Tanssista löytyy yhteinen fiilis. s.18

2 Hyvän tekijä teksti jaakko liikanen kuva jaakko lukumaa Puhua ja tulla kuulluksi Olen Annika Lindfors, 34-vuotias helsinkiläinen. Olen toiminut vapaaehtoisena HelsinkiMission Nuorten Kriisipisteessä tammikuusta Tukihenkilöksi kouluttauduin keväällä Ensimmäisen tuettavan sain heinäkuussa Tukisuhteemme jatkuu yhä. K U K A O LET? Vapaaehtoisena olen konkreettisesti päässyt kokemaan, kuinka nuoren paha olo lieventyy siksi, että on saanut puhua ja tulla kuulluksi. Yhteiskunnan suuria epäkohtia on, että lasten kanssa ei vietetä aikaa luottamuksellisen vanhempi-lapsi-suhteen luomiseksi. Lapsen oireilu tai sairastuminen masennukseen ei ole automaattisesti merkki huonosta vanhemmuudesta, mutta aikuisen reaktio voi ratkaista, millainen suhde hänellä tulee lapseensa jatkossa olemaan. M I K Ä S I N UA K A N N U STA A VA PA A E HTO I ST YÖ H Ö N? Aikaa nuoren kanssa viettämiseen sekä työnohjaukseen osallistumiseen. Minun on tarvittaessa oltava aloitteentekijä ja annettava nuoren olla oma itsensä. M ITÄ TOI M I NTA S I N U LTA K ÄY TÄN NÖSSÄ VA ATI I? Työnohjaukset ja yksilötuki, jotka auttavat jaksamaan rankkoinakin hetkinä. Tarjolla on myös perehdyttävää jatkokoulutusta yksittäisiin oireisiin, niiden tunnistamiseen ja huomioimiseen. Ja vapaamuotoisia tilaisuuksia, joissa jutella niitä näitä tiilenpäitä toisten vapareiden kanssa. MIK Ä ON ARVOKK AINTA TUKEA, JOTA JÄRJ E STÖ TARJOA A? 4/2012 TUOMITSEMINEN EI KUULU TUKEMISEEN.

3 ILJA KARSIKAS 4/ TÄSSÄ NUMEROSSA Terveisiä RAY:n kiertueelta Olavi Sydänmaanlakka pitää kädet savessa Vinkkejä viestintäpäivästä Tarkennuksia avustuskriteereihin Toiminta kasvattaa lähiönuoren itseluottamusta Eloisat eläkeläiset ovat voimavara Lisätukea veteraaneille VAKIOT 2 Hyvän tekijä 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 19 Vieraskynä 26 Rahislainen 27 RAY tukee Järjestöjen varallisuutta mitataan yhtäläisin pelisäännöin s. 20. tukipotti on raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan lehti. Turuntie 42, Espoo. päätoimittaja Marja Konttinen toimituspäällikkö Liisa Kairesalo, , toimitus ja taitto Legendium Oy, toimituspäällikkö Anna Koroma- Mikkola ulkoasu Matti Berg kannen kuva Nina Lindfors paino Suomen Graafiset Palvelut Oy. Tukipotti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa. Painos issn Tukipotin paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Paperilla on Euroopan unionin ympäristömerkki fi/11/1. Hyviä kysymyksiä VUOSI 2012 alkaa olla satamassa. Ensi vuoden avustusten jakoehdotus julkaistaan torstaina Julkaisupäivän aamuna järjestöt saavat tiedon siitä miten omalle avustushakemukselle on käynyt. ray:n verkkosivuilla esitys julkaistaan kello 10. Lopullisen päätöksen vuoden 2013 avustuksista tekee valtioneuvosto vuoden alkupuolella. Jaamme vuodelle 2013 avustuksia yhteensä 301 miljoonaa euroa. Tähän vuoteen verrattuna summassa on lisäystä lähes 20 miljoonaa euroa. Avustuksia haki järjestöä kohteeseen. Noin kaksi kolmasosaa hakeneista kohteista saa avustuksen. Osa näistä on uusia avustuskohteita ja toisten rahoitusta jatketaan. Luvut kertovat, että ray:llä ei ole ongelmia löytää vaikuttavia ja tuloksellisia avustuskohteita jaettavissa oleville pelituotoille. Vuosille laadittu avustusstrategia ohjaa avustusten jakoa. Strategia ja sen kolme päälinjaa ovat yksi tapa ohjata avustuspolitiikkaa kriisiauttamisesta ennaltaehkäisevään ja hyvinvointia vahvistavaan suuntaan. Samanaikaisesti toteutamme kahta avustusohjelmaa: lasten ja perheiden avustusohjelma Emma & Elias ja ikäihmisten avustusohjelma Eloisa ikä. Minulta kysytään yhä useammin mikä on avustuspolitiikkamme punainen lanka. Missä ovat avustustoiminnan painopisteet ja mitä saamme oikeasti aikaan jakamallamme noin 300 miljoonalla eurolla? Hyviä kysymyksiä. Edessä on avustuspolitiikan kirkastamisen aika. Tekemättä täydellistä u-käännöstä meidän täytyy jo ensi vuoden aikana aloittaa ajatustyö uuden avustusstrategian laatimiseksi. Täsmennämme mihin terveys- ja sosiaalipoliittisiin ongelmiin vastataan ray:n jakamilla avustuksilla. Toimintatapojen täytyy olla sellaisia, että työn tulokset voidaan myös osoittaa. Meillä täytyy olla selkeämpi näkemys avustuspolitiikan tulevaisuudesta, jotta pelituottojamme ei siirretä lisää valtion talousarvion yleiskatteeksi. Kiitän kuluneen vuoden yhteistyöstä ja toivon valkeaa joulua kaikille! SISKO SEPPÄ avustustoiminnan johtaja PS. ray sai syksyn seurantakiertueella kiitosta selkeäsanaisuudesta ja konkreettisuudesta. Tästä on hyvä jatkaa. Mitä saamme oikeasti aikaan? RAY PÄÄKIRJOITUS 3

4 koonnut liisa kairesalo Jakoehdotus julkaistaan joulukuussa Avustusten jakoehdotus vuodelle 2013 julkaistaan torstaina Tieto esityksestä välitetään hakijoille julkaisupäivän aamuna sähköpostitse. RAY:n verkkosivuilla esitys julkaistaan kello 10. Jaettava avustussumma on 301 miljoonaa euroa. Lopullisen päätöksen vuoden 2013 avustuksista tekee valtioneuvosto ensi vuoden alkupuolella. WILMA HURSKAINEN AJANKOHTAISET 4 Ilmoita muutoksista viipymättä Kaikkia RAY:n avustusten saajia koskee tiedonantovelvollisuus. Avustuksensaajien tulee viipymättä ilmoittaa RAY:lle kaikista avustuksen käyttötarkoitukseen tai käyttöön vaikuttavista muutoksista. Tiedonantovelvollisuus ei täyty, jos muutoksista raportoidaan RAY:lle vasta vuosiselvityksessä ja jos tiedot olisivat aiemmin kerrottuna vaikuttaneet avustusten myöntämiseen tai käytön hyväksyttävyyteen. Ilmoita muutoksista järjestösi tarkastajalle ja avustusvalmistelijalle. Lainaa RAYmateriaalia tilaisuuteesi RAY lainaa järjestöjen tilaisuuksiin maksutta RAY tukee - X-bannereita. Avustuksensaajien kannattaa tuoda aktiivisesti esiin se, että toimintaa rahoitetaan RAY:n tuella. Enemmistö suomalaisista kannattaa RAY:n yksinoikeutta rahaautomaatteihin ja kasinopeleihin siksi, että pelien tuotot käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin. RAY tukee -merkillä tuodaan esiin, mihin RAY:n voittovarat käytetään. TILAA X-BANNERI OSOITTEESTA 4/2012 RAY:ssa on selkeät linjaukset myös sponsoroinnista. Yhteistyötä on tehty muun muassa Helsingin Juhlaviikkojen kanssa. EETTISYYS ON HYVIÄ TAPOJA JA LAIN NOUDATTAMISTA RAY:N EETTISET OHJEET on päivitetty vastaamaan nykyisiä tarpeita. Ohjeet sisältävät rahislaisille käytännön toimintaohjeita esimerkiksi kohtuullisesta ja hyväksyttävästä vieraanvaraisuudesta, suhdetoiminnasta ja siitä, miten hankintojen kilpailutilanteessa pitää toimia. Halusimme luoda eettiset ohjeet, joita voi oikeasti noudattaa. Ohjeet ovat mielestäni riittävän tiukat, mutta samalla ne antavat mahdollisuuden tulkinnalle ja arjessa elämiselle, ray:n toimitusjohtaja Velipekka Nummikoski sanoo. Rahista ohjaa hyvä hallintotapa ray:ssä on käytössä Corporate Governance eli hyvän hallintotavan ohjeistus. ray kohtelee kumppaneita tasapuolisesti, ja avustustoiminnassa noudatetaan hallintolain ja muiden lakien säännöksiä. ray:n työntekijät ja luottamushenkilöt eivät ota vastaan lahjontaa missään olosuhteissa. Yhteistyö ray:n ja järjestöjen sekä muiden julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa on tärkeää, ja se lisääntyy jatkuvasti. Sitä tukee avoin ja läpinäkyvä organisaatio, hyvä hallintotapa ja kumppaneiden tasapuolinen kohtelu. Suhdetoimintaohjeissa määritellään ray:n kumppanuussuhteissa noudatettavat periaatteet. Jääviyden vaatimukset ovat ehdottomia Esteellisyydellä turvataan asioiden käsittelyn puolueettomuus sekä vahvistetaan luottamusta päätöksentekoon. ray:n jokaisen työntekijän on asemastaan riippumatta pidättäydyttävä sellaisesta asioiden käsittelystä ja toiminnasta, josta voi syntyä ristiriitoja. ray:n hallitukseen on perustettu tarkastusvaliokunta, joka valvoo lakien ja määräysten noudattamista sekä analysoi riskejä ja yhteistyötä tilintarkastajien kanssa. Avustusesitystä käsitellessään ray:n hallituksen jäsenet ilmoittavat kirjallisesti esteellisyyksistään. Sponsorointi ei ole avustamista ray:llä on käytössä sponsorointiohje, jossa määritellään mitä ray voi sponsoroida, ja mitä sopimuksen osapuolilta edellytetään. Sponsorointi on investointi, josta edellytetään mitattavaa vastinetta. Vastineella tarkoitetaan esimerkiksi näkyvyyttä ja tunnettuutta. Sponsorointi on erotettu täysin avustustoiminnasta, ja siitä käytetään joskus myös nimitystä viestintäyhteistyö.

5 Verkossa Verkkoasioinnin jatkokehittämistä pohditaan Syyskuussa ilmenneistä järjestelmäongelmista huolimatta kaikki verkossa jätetyt avustushakemukset saapuivat perille.järjestelmän jatkokehittämistä joudutaan nyt pohtimaan entistä tarkemmin. SYYSKUUN AVUSTUSHAUSSA verkkoasioinnissa ilmeni teknisiä ongelmia, jotka otetaan vakavasti, kertoo seurantapäällikkö Janne Jalava. Häiriöistä tiedotettiin nopeasti järjestöille. Nyt ray:ssa halutaan harkita tarkkaan, miten toimitaan, jotta vastaava tilanne ei toistuisi. Pohdittavana on, miten järjestelmää kehitetään eteenpäin, Jalava sanoo. Syksyn avustushaussa ilmeni käyttökatkoksia eikä järjestelmätoimittaja pystynyt takaamaan ray:lle, että verkkoasiointi kestää kuormituksen häiriöttä. Vaikeuksista huolimatta syksyn avustushakemukset saapuivat kaikki perille riippumatta siitä, jätettiinkö ne verkossa vai paperilla. Hakemukset ovat edenneet valmisteluun tavalliseen tapaan. Järjestöt ovat pitäneet sähköistä asiointia tervetulleena ja ne ovat hakeneet innokkaasti verkko- tunnuksia. Syksyn haussa hakemuksen jätti verkossa kaikkiaan 500 järjestöä. Kokonaan sähköiseen asiointiin on alkuperäisten suunnitelmien mukaan ollut määrä siirtyä vuonna Haluamme, että avustusten hakeminen on tasavertaista ja helppoa kaikille järjestöille. Tämän vuoksi joudumme tarkistamaan alkuperäistä aikataulua, Jalava sanoo. Verkkoasioinnin jatkosta kerrotaan järjestöille Tukipotissa, ray:n verkkosivuilla ja avustuksen uutiskirjeissä sitä mukaa kun päätöksiä tehdään. PIRKKO KOIVU THINKSTOCK Kasvun kumppanit Kasvun kumppanit -verkkopalvelu tarjoaa tutkimus- ja kehittämistietoa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa toimiville ammattilaisille ja päätöksentekijöille kunnissa. Verkkopalvelu tarjoaa toimintatapoja ammattilaisille sekä tutkimustuloksia, tilastoja ja lakitietoa päättäjille. Verkkopalvelu on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämä. Parhaat joululahjat Kehitysyhteistyöjärjestö Kepa:n verkkosivuilla on vinkkejä joululahjoista, jotka tukevat kestävää kehitystä ja auttavat maailman köyhiä. Mukana on joululahjojen parhaimmisto: hyväntekeväisyyslahjoja, reilua kauppaa, aineettomia lahjoja, kierrätettyä ja muuta hyvää. EETTISET-JOULULAHJAT Avuksi itsearviointiin RAY on julkaissut oppaan järjestöjen toiminnan itsearvioinnista. Opas on tarkoitettu erityisesti toimijoille, jotka aloittavat oman toimintansa arviointia. Oppaassa esitetään seitsemän konkreettista esimerkkiä itsearvioinnin toteuttamiseksi. Järjestöjen toiminnan itsearviointi on kiinteä osa vuonna 2013 asteittain käyttöön otettavaa RAY:n seurantajärjestelmää. Ensi vuodesta alkaen avustuksensaajat toimittavat RAY:lle tietoja avustetusta toiminnasta, kehittämistarpeista sekä toiminnan tuloksista ja vaikutuksista. Itsearviointiopas on ladattavissa RAY:n verkkosivujen aineistopankissa. Pelastakaa Lapset ry:n Toivekaupassa voi lahjoittaa esimerkiksi lapselle koulutarvikkeet. 5

6 Peliuutiset Raymond-lehti palkittiin New Yorkissa on valittu toiseksi parhaaksi uudeksi aikakauslehdeksi kansainvälisessä lehtikilpailussa New Yorkissa. Vuoden ikäinen rahapelaamisen erikoislehti Raymond sai palkinnon kokonaismuotokielestään Paras uusi aikakauslehti -sarjassa. Yhdysvaltojen johtavan asiakasmediajärjestön Custom Content Councilin vuosittain järjestämään kilpailuun osallistui tänä vuonna 628 työtä 15 eri maasta. Raymondin päätoimittaja Miikka Kimari korostaa, että kansainvälisesti palkittu Raymond on kunnianhimoinen lehti, jota tehdään tinkimättömällä asenteella ja ammattitaidolla. Lehdellä on oma ääni ja tyyli, ja R AY: N A S IAK A S LE HTI R AYMON D RAY Etuasiakkaita yli R AY M O N D Raha-automaattiyhdistys käynnisti elokuun lopussa kanta-asiakasohjelman, RAY Etuasiakkuuden. Marraskuun puoliväliin mennessä RAY Etuasiakkaita on reilut Etuasiakkaista valtaosa on RAY:n nettipelaajia. Etuasiakkaille tarjotaan erilaisia uusia pelejä, lisävoittoja, uusia palveluita ja rahanarvoisia asiakasetuja sekä kohdistettua viestintää. Etuasiakkaan voitot tulevat suoraan tilille ja pelaaminen tapahtuu pelaajan itse asettamien rajojen puitteissa. sen geneeriset juttuaiheet kumpuavat siitä ajatuksesta, että koko elämä on peliä. Korkeatasoinen ulkoasu ja journalismi tuovat nyt tulosta, Miikka Kimari kertoo. Seuraavaksi Raymond kilpailee Lontoossa marraskuussa kansainvälisesti arvostetussa brittiläisessä The International Content Marketing Awards -kilpailussa short-listalla kahdessa sarjassa. Raymond on valittu Lontooseen finaaliin parhaan asiakaslehden ja parhaan kuvituksen käytön kategorioissa. Raymond ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti postitetaan luvan antaneille ray Etuasiakkaille sekä Casino Helsingin aktiivisille asiakkaille. Lehden levikki on tällä hetkellä TURK U OULU SALO TAMP ERE LISÄTIETOJA: ETUASIAKAS Nettipelistä ennätysvoitto RAY:n nettipelaaja nappasi syyskuussa nettikasinon Gladiator-automaattipelistä euron suurvoiton. Voittonsa myötä hän teki historiaa, sillä yli euron voitto on ylivoimaisesti ray.fi:n historian isoin. Pohjalaispelaajan voitto tuli euron panoksella. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun pelasin RAY:n Gladiator-peliä, joten voitto tuli kyllä ihan puskista. Pelasin yhdessä kaverini kanssa ja hetki siinä meni, ennen kuin tajusimme, että iso voitto osui kohdalle, voittaja kertoi. 6 4/2012 RAHAPELAAMISEN ERIKOISLEHTI B A LT I A N R U J O P E L I H I S T O R I A 2 6 RAYMOND 3.indd

7 Nikumaa arveli, että tarkempi tulosten ja vaikutusten seuranta saattaa alkuun teettää enemmän työtä. Jatkossa siitä saattaa olla itsellemmekin etua, kun näemme miten oma työmme todella vaikuttaa ja tarjoammeko oikeita asioita. RAY tuli kaupunkiin RAY:n syksyinen seurantakiertue keräsi salit täyteen kuulijoita eri puolilla Suomea. Tilaisuuksille luvataan jatkoa. teksti pirkko koivu kuvat juha sarkkinen ENTISEN PALOASEMAN ullakko täyttyi Oulussa järjestöväestä, joka saapui kuuntelemaan ray:n seurannan ja valvonnan kuulumisia lokakuussa. Samanlaisia ray:n tilaisuuksia järjestettiin syksyllä yhdeksällä paikkakunnalla Helsingistä Rovaniemelle. Kiertueen ajankohtaisiin aiheisiin kuului muun muassa se, että ray seuraa entistä tarkemmin avustustoiminnan tuloksia ja vaikutuksia. Tietoa uudesta järjestelmästä kuunteli kriisityöntekijä Bertta Nikumaa kriisikeskus Turvapoijusta Kemistä. Suomen Mielenterveysseuran verkostoon kuuluva keskus auttaa kriisiin joutuneita Länsi- Pohjan alueella selviytymään eteenpäin. Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen tapasivat ensimmäistä kertaa RAY:n väkeä Oulussa. Bertta Nikumaa Turvapoijusta oli tyytyväinen päivään ja aikoo osallistua toistekin. Helppo saapua paikalle Päivään osallistuivat Oulussa myös Via Vis -nimisessä väkivaltatyön hankkeessa työskentelevät projektipäällikkö Kati Kaarlejärvi ja projektityöntekijä Pasi Malinen. Kumpikin on aloittanut työn hankkeessa tämän vuoden aikana. Kati Kaarlejärvi sanoi ymmärtävänsä hyvin seurannan tarpeen. Olen ollut valtionhallinnossa, jossa tulosohjaus kuuluu asiaan. Via Vis on suunnattu väkivaltarikoksia tehneille vuotiaille, joille tarjotaan reitti pois rikosten polulta. Kumppanina on pääkaupunkiseudulla toimiva Aggredi-projekti. Aikaisemmin en ole ollut ray:n kanssa tekemisissä, ja mielikuva siitä oli etäinen. Jo se, että näen ray:n ihmisiä, syventää yhteydenpitoa ja hälventää ennakkoluuloja, kertoo Pasi Malinen. Jos myöhemmin tulee kysymyksiä ray:lle, nyt osaan paremmin ottaa yhteyttä. Bertta Nikumaa oli tyytyväinen siihen, että ray on lähtenyt maakuntiin kiertueelle. Näin järjestöjen on helppo saapua paikalle. Itselleni tämä oli ensimmäinen kerta ray:n tilaisuudessa, ja aion osallistua toistekin vastaaviin, jos vain pääsen. Suosio kertoo tarpeesta Seurantapäällikkö Janne Jalavan mielestä kiertueen suosio on osoittanut, että sitä tarvitaan. Hän lupaa, että tilaisuuksia järjestetään jatkossakin. Tilaisuuksiin osallistui prosenttia kaikista avustusta saavista järjestöistä, ja paikalla oli yhteensä noin 800 henkilöä. Helsingissä kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet yliopiston juhlasaliin, vaan tilaisuuksia jouduttiin järjestämään kaksi. Palautteen yleisarvosana on ollut kouluarvosanoina 8,8 eli tilaisuuksia on pidetty onnistuneina. 7

8 Vaikuttaja Ihmisen ikävä toisen luo Kun tyyppi vapaaehtoisesti hakeutuu kaduille auttamaan väkivaltaisia sekakäyttäjiä, niin täytyyhän siellä takana olla jokin omakin mutka. Onko näin, Olavi Sydänmaanlakka? teksti pekka vänttinen kuva jaakko lukumaa humisee hetken hiljaisena, sitten tulee vastaus. Ja hieman yllättävä sellainen. Ehkä minun perimmäinen kokemukseni oli, kun jouduin ensimmäistä kertaa tutustumaan itseeni. Yksinäisyyden tunnistaminen, se suuntasi työuraani. Se työura on ollut viinan, huumeiden ja väkivallan sävyttämä. Olavi Sydänmaanlakka on 1980-luvulta lähtien antanut kasvot suomalaisen yhteiskunnan nurjalle puolelle. Läpi kiimaisten nousukausien ja lamavuosien syövereiden hän on ollut muistuttamassa, että oireisiin voi puuttua ennen kuin jono sosiaaliviraston luukulla on pidentynyt tai itsemurhatilastoihin ilmestynyt piikki. Avainsana on ollut ennaltaehkäisy. Sitä hän on harjoittanut erityisesti nuorten parissa, aluksi kotikaupunkinsa Kouvolan seurakunnassa. Sieltä tie vei Järvenpäähän ja kirkon sosiaalityön opintoihin. Seuraavalla vuosikymmenellä hän oli Aseman Lapset ry:ssa pystyttämässä Walkers-kahviloita. Sittemmin työ jatkui HelsinkiMission Kaupunkilähetyksen Nuorisopalveluiden johtajana. Kun työryhmiin ja projekteihin on kaivattu kadun ääntä, Sydänmaanlakka on ollut vakiojäsen. Mutta hieman kärjistäen, tulokulma asioihin on aina ollut enemmän yksilöpsykologinen kuin sosiaalipoliittinen. Syrjäytyminen, pahoinvointi, yksinäisyys miksi sitä sitten kutsutaankin ei aina katso tulotasoa. Puhutaan rikkinäisistä perheistä, mutta ne voivat olla sitä monella tavalla. Isä voi olla narkomaani tai työnarkomaani. Niin tai näin, hän ei ole läsnä. Taaksepäin ajatellen, sen arjessa ammottavan kuilun täyttämisestä on ollut kyse kaikissa töissäni, ihmisten järjestämisestä ihmisille. Teemat ovat aina liittyneet mielenterveyteen. Siksi uusi työni tuntuu loogiselta jatkumolta, kasvuprosessilta. Uusi pesti Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtajana alkaa vuoden alusta. Mutta eikö pukumieheksi ja byrokraatiksi muokkautuminen pelota? Olen sitä kyllä miettinyt. Toisaalta olen jo monta vuotta ollut myös puku päällä, siihen ovat asiakkaatkin tottuneet. Voin saman päivän aikana neuvotella yritysjohtajan ja 30 vuotta vankilassa olleen kaverin kanssa. Vaatteet ovat vain vaatteita. Nyt ei toisaalta tarvitse tehdä kaikkea itse, mutta välillä on myös saatava kädet saveen. P U H E LI N Y HTE YS A M E R I K K A A N 8 4/2012 Piti käydä kaukana Herrahissi siis tuskin tätä perusjätkää miksikään muuttaa. Niin voi päätellä siitäkin, että vanha koira ei pääse karvoistaan edes lomalla. Sydänmaanlakka perheineen on tällä hetkellä Yhdysvalloissa, missä vaimo työskentelee Fulbright-stipendiaattina. Ja kuin sattuman oikusta, asuinalueeksi valikoitui mustien ja latinoiden alue Washingtonin kyljessä. Samalla toteutui vanha klisee: piti mennä kauaksi nähdäkseen lähelle. Välillä tuntuu, että työ seuraa jälkiä. Joskus myöhään illalla naapurin lapset tulevat pummaamaan tupakkaa ja leipää. Samalla on valjennut kuinka fantastinen työnjako ja systeemi meillä Suomessa on. Täällä äänestettiin kasinotuottojen käytöstä hyväntekeväisyyteen. Kun olen selittänyt meidän käytäntöämme, niin kuulijat ovat aivan haavi auki. Olen nyt niin ylpeä ja vannoutunut ray:n mies, että voisin kulkea logo selässä. Uudesta pestistään mies on täpinöissään. Päällimmäiset haasteet liittyvät rajapintoihin ja ääripäiden yhteen saattamiseen. Koko elämäni olen ollut järjestöorientoitunut, koen sen kentän erittäin miellyttäväksi työympäristöksi. Sydämeni sykkii ihmisille, jotka lähtevät jonkin asian puolesta liikkeelle. Haluan olla nostamassa kansalaistoiminnan arvostusta ja sen turvaamista, myös rahoituksen avulla. Se on viranomaistoimintaa täydentävä ja siihen linkittyvä voimavara, jota ei vieläkään osata tarpeeksi hyödyntää. Käytännön tasolla kyse ei ole isoista asioista. Ne ovat arjen pieniä juttuja, oikean yhteisöllisyyden edistämistä. (Sydänmaanlakalta lähtee hyväksyviä terveisiä Niinistön työryhmälle.) Sosiaalinen media voi tässä toimia ensimmäisenä askeleena ja tiedotuskanavana. Mutta jos kyse on lähimmäisistä, joiden kanssa on harjoiteltava päivää sanomista, niin eihän se riitä. On mentävä kädestä pitäen. Missä sitten kulkee yhteisön ja yksilön vastuun välinen raja, paapomisen ja persauksille potkaisun veteen piirretty viiva? Yhteisön tehtävä ei ole paapoa, vaan herättää yksilöllistä vastuuta. Yksilön pitää ymmärtää pelisääntöjä ja sitä, että hänen valinnoillaan on vaikutusta paitsi häneen itseensä, myös toisiin ihmisiin.

9 PAAPOMISEN JA PERSAUKSILLE POTKIMISEN VETEEN PIIRRETTY VIIVA. Sukupolvien yhteistyötä pitää lisätä. Järjestöt tarvitsevat sekä rakenteita hallitsevia konkareita että nuoria. Molemmille on tilaa, ja jos nämä saadaan toimimaan kimpassa, niin se on mahtava yhtälö, toteaa Olavi Sydänmaanlakka. 9

10 Verraton viestintäpäivä Järjestöjen viestintäpäivästä tultiin hakemaan ideoita ja inspiraatiota, uutta tietoa ja verkostoitumista. teksti tuija holttinen kuvat jari härkönen ja rescue social change group VIESTINTÄPÄIVÄ TARJOSI sekä käytännön vinkkejä hankeviestintään että hyviä esimerkkejä yhteiskunnallisesta markkinoinnista ja median näkökulmasta järjestötoimintaan. Aktiivisessa käytössä olleelle viestiseinälle kuulijat saivat lähettää kysymyksiä ja kommentteja tekstiviesteillä. Kysymyksiä esitettiin puhujille ja päivän päätteeksi paneelikeskustelun aiheina. Älä eksy termiviidakkoon TÄRKEÄÄ ON TUNTEA JA RAJATA KOHDE- RYHMÄ. Viestintäkonsultti Maija Hakala ac Sanaforista muistutti tietoiskussaan muun muassa sujuvan kielen merkityksestä. Ei pidä langeta oman alan termiviidakkoon tai kapulakielen syövereihin. Viestinnässä on käytettävä ymmärrettävää ja yksinkertaista yleiskieltä sillä varmistetaan viestin perillemeno. Tärkeää on muistaa myös uutisen ja tiedotteen perusrakenne: ydinviesti ensin, sitten selventävät alaviestit. Tarjoa rohkeasti uutisia Uutispäätoimittaja Minna Holopainen stt- Lehtikuvasta sai ensimmäiseksi vastata kysymykseen, miksi negatiiviset uutiset saavat helpommin julkisuutta? Holopainen vastaa kertaamalla uutisen määritelmän: Uutinen on yllättävä, poikkeava asia. Siksi hyvää uutista ei pidetä usein uutisena. ray:n mediaseurannassa tosin tiedetään, että myös järjestöjen positiiviset asiat saavat palstatilaa mediassa media on paljon muutakin kuin Helsingin Sanomat. Viestin vastaanottajan on tunnettava, että sinä tunnet hänet ja välität hänestä, muistuttaa Jeff Jordan. 10 4/2012

11 gallup Ariyuki Suzukin mielestä on hyvä, että järjestöille järjestetään käytännön koulutusta viestinnästä. ARIYUKI SUZUKI, Klovnit ilman rajoja ry Mitä mieltä olet sosiaalisen median roolista viestinnässä? Some on viestintäkanavana tätä päivää. Järjestöt pyrkivät vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen ja asenteisiin. Siksi pitää ymmärtää myös miten sosiaalinen media toimii. On tärkeää, että ihmiset voivat valita monesta eri kanavasta, mitä seuraavat. Hyvä ja hyödyllinen viestintäpäivä, kiitti Anja Schone. Viestintäpäivä keräsi paikalle noin 450 järjestöjen edustajaa. Viikoittain luettavaksemme tulee kymmenittäin lehtijuttuja järjestötoiminnasta. Mukana on iso määrä myös myönteisiä juttuja, vakuuttaa Marja Konttinen ray:n viestinnästä. Minna Holopainen muistuttaa, että uutistarjonnassa olennaista on se, mikä vaikuttaa yllättävältä ja kiinnostaa. Journalismi on sitä merkittävämpää, mitä enemmän siitä jää lukijan mieleen. Tunne vastaanottajasi Yhteiskunnalliseen markkinointiin erikoistuneen yhdysvaltalaisen Rescue Social Change Groupin perustaja Jeff Jordan kertoi, miten markkinoinnin lainalaisuudet pätevät myös yhteiskunnallisessa markkinoinnissa. Kaikki alkaa kohderyhmästä ja sen määrittämisestä. Viesti on tärkeä, mutta vielä tärkeämpää on kohderyhmän tunteminen ja sen rajaaminen. Ajattelemme helposti, että haluamme auttaa kaikkia ja tavoittaa jokaisen. Sehän on tavallaan totta. Mutta se ei silti tarkoita sitä, että viestinnällisesti jokaiselle pitäisi suunnata jotain joka kerta ja koko ajan. Jordanin mukaan usein on tehokkaampaa rajata yksi, vaikka pienikin ihmisryhmä, jolle kohdistetaan juuri sille ryhmälle tarkoin suunniteltu viesti. Tavoitteen saavuttaminen on tuolloin todennäköisempää, kuin se, että yritetään puhua kaikille samanaikaisesti JÄRJESTETYN VIESTINTÄPÄIVÄN ESIINTYJIEN MA- TERIAALIT OVAT RAY:N SIVUJEN AINEISTOPANKISSA KOH- DASSA KOULUTUS- JA ESITYSMATERIAALIT. ANJA SCHONE, Iholiitto ja Psoriasisliitto Mitä jäi päällimmäisenä mieleen? Tästä lähtien muistan entistä tarkemmin varmistaa, että tiedotteeseen lisätietojen antajaksi merkitty henkilö on todella tavoitettavissa. Ja Matti Hokkasen idea siitä, että sosiaali- ja terveysalan järjestöjä alettaisiinkin kutsua hyvinvointijärjestöiksi saa minulta ainakin kannatusta: hyvinvointiahan me kaikki haluamme edistää. MILLA ROOS, Omaiset mielenterveystyön tukena Täyttikö päivän ohjelma odotukset? Kyllä. Useammalta taholta tuli esiin se muistutus, että viestintää ei määritä pelkästään se, mitä haluat sanoa, vaan on keskityttävä siihen, mitä se merkitsee vastaanottajalle ja miten sen halutaan vaikuttavan vastaanottajan toimintaan. HANNA LAHTI, Lakeuden Omaishoitajat ry Mitkä ideat päätyvät todennäköisimmin käyttöön? Viestiseinä oli mielenkiintoinen väline seminaareissa käytettäväksi. Uutisjuttujen ja tiedotteiden kirjoittamiseen tuli myös ihan perusniksejä. Yritän muistaa myös kohderyhmän tuntemisen merkityksen. Vastaanottaja on tunnettava tarpeeksi hyvin, että voidaan tehdä osuvaa viestintää. Ehdottomasti on mietittävä, miten pienet yhdistykset voisivat yhdistää voimiaan viestinnässäkin. Milla Roos aikoo jatkossa pohtia tarkemmin, mitä viesti vastaanottajalle merkitsee. Voisiko vastaavanlaisia seminaareja järjestää jatkossa myös verkossa saavutettavana webinaarina, pohtii Seinäjoelta Helsinkiin matkannut Hanna Lahti. 11

12 Täsmennyksiä avustushakuun RAY on selkeyttänyt avustusperiaatteita ja kriteerejä järjestöiltä tulleiden kysymysten perusteella. teksti pirkko koivu POIMINTOJA UUSISTA AVUSTUSPERIAATTEISTA JA -KRITEEREISTÄ. 1 2 ULKOSUOMALAISTEN PARISSA TOIMIVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN AINEELLISEN AVUN TARJOAMINEN Jos hakija työskentelee ulkomailla asuvien suomalaisten parissa, avustettavan toiminnan on selvästi kohdistuttava nimenomaan ulkosuomalaisiin. Hakijan on oltava Suomessa rekisteröity yleishyödyllinen yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Avustettavan toiminnan on myös oltava RAY:n avustusstrategian mukaista ja toiminnan tarve selvitetty ja osoitettu. Ulkosuomalaisia ovat Suomesta muuttaneet syntyperäiset Suomen kansalaiset ja heidän jälkeläisensä. Sisäministeriö arvioi ulkosuomalaisia olevan noin RAY haluaa pitää selvän rajan järjestöjen auttamistyön ja julkisen palvelujärjestelmän välillä. Suomessa vakinaisesti asuvilla ihmisillä on oikeus yhteiskunnan tarjoamaan perusturvaan ja toimeentulotukeen. RAY puolestaan pyrkii vahvistamaan hyvinvointia, vähentämään terveys- ja hyvinvointierojen kasvua ja ehkäisemään ongelmia. Toiminta lähtee järjestöistä sekä kansalaisten tarpeista ja auttamishalusta. Vasta viime kädessä RAY:n avustuksilla puututaan jo syntyneisiin ongelmiin. Avustusta saavat järjestöt voivat jakaa ruokaa, vaatteita ja muuta materiaalista apua tarvitseville, jos apu annetaan vapaaehtoisvoimin. Samaan aikaan aineellisen avun RAY:n avustukset kohdistuvat lähtökohtaisesti Suomen rajojen sisäpuolelle ja Suomen kansalaisiin, mutta perustelluista syistä avustuksia voidaan myöntää myös toimintaan, joka edistää ulkosuomalaisten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Avustuksen hakijan on oltava vakiintunut toimija, jolla on hyvä hallinto ja taloudenhoito. Lisäksi hakijalla on oltava vankka asema kohdemaassa sekä asianmukaiset yhteistyökumppanit ja sidosryhmät. Tällaisia voivat olla esimerkiksi paikalliset järjestöt ja viranomaiset. Myös Suomessa toimivien tahojen kanssa tarvitaan yhteistyötä. Avustuslajikohtaiset periaatteet ja auvstuskriteerit ovat kokonaisuudessaan RAY:n verkkosivuilla /2012 4/2012

13 ovat kysyneet ray:lta muun muassa, millä periaatteilla avustetaan ulkosuomalaisten parissa toimivia järjestöjä ja miten ray suhtautuu aineellisen avun tarjoamiseen vähäosaisille. Näihin kysymyksiin on vastattu ja tarkempaa tietoa kannattaa lukea ray:n nettisivuilta, kertoo valmistelupäällikkö Hilppa Tervonen ray:sta. ray:n avustusosasto selvitti vuonna 2010 myös koulutuksia: mitä koulutustoiminta sisältää, mihin se kohdistuu ja millaisia toimintatapoja siihen liitjä R J E S TÖ T PAINOPISTEALUEET LÖYTYVÄT RAY:N STRATEGIASIVUILTA. tyy. Selvityksestä saatuja tietoja on hyödynnetty, kun avustettavan koulutuksen kriteerejä on nyt tehty entistä täsmällisemmiksi. Nämä kolme aihepiiriä eivät ole ray:n avustustoiminnan painopistealueita, vaan näiden avustusperiaatteita ja -kriteerejä on vain selkeytetty. Varsinaiset painopistealueet löytyvät ray:n avustusstrategiasta, Tervonen muistuttaa. TARKEMPIA OHJEITA OSOITTEESTA: AINEISTOPANKKI/OPPAAT/LINJAUKSET u k s ia Tarkenn avustus iin l i n ja u k s 3 RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA kanssa järjestö tekee etsivää työtä ja ohjaa ihmisiä erilaisiin tukiverkostoihin sekä palvelujen ja järjestötoiminnan piiriin. RAY ei rahoita aineellista apua jaettavaksi suoraan yksittäisille kansalaisille. Avustuksia voidaan suunnata järjestöille luontevasti sopiviin, ihmisten omaehtoista suoriutumista edistäviin toimintoihin ja uusien mallien kehittämiseen. Avustusta ei voi saada toimija, joka ei pysty osoittamaan avun tarvetta riittävän yksilöidysti ja perustellusti. Toimijan on myös tunnettava suomalainen sosiaali- ja terveysjärjestelmä. RAY avustaa järjestöjen tarjoamaa koulutusta useilla perusteilla. Pääperiaate on, että RAY:n rahoittama koulutus on RAY:n avustusstrategian linjausten mukaista. Avustusvaroin järjestettävä koulutus tulee olla asiantuntevaa ja tavoitteellista. Sen tulee hyödyttää suoraan kohderyhmää tai järjestöä. Koulutus voi esimerkiksi olla vapaaehtoistoimijoiden tai vertaistukihenkilöiden kurssi. Myös esimerkiksi ammattihenkilöiden koulutusta voidaan avustaa, jos se hyödyttää järjestön toimintaa. Koulutuksen aihe voi olla sosiaali- ja terveyspoliittisesti tärkeä, vaikka se ei suoraan liit- tyisikään järjestösektoriin eikä RAY:n avustusstrategiaan. On tärkeää, että koulutuksen tuloksia ja tuotoksia laajennetaan järjestöjen väliseen yhteistyöhön ja sen materiaaleja on saatavilla valtakunnallisesti esimerkiksi sähköisessä muodossa. RAY:n avustuksella ei rahoiteta esimerkiksi koulutusta, jonka tuloksia ei juurruteta järjestöjen yhteistyöhön. Koulutuksen tarkoituksena ei voi olla ammatillinen täydennyskoulutus tai myytävän koulutuksen hinnan alentaminen markkinahinnan alapuolelle. Lisäksi koulutus ei voi tähdätä myytävien palvelujen kehittämiseen eikä haitata kilpailua

14 KAIKKIEN 14 4/2012 4/2012

15 KAUPUNKI teksti terhi upola kuvat nina lindfors 15

16 Mielekkään tekemisen kautta päästään käsiksi myös nuorten muihin ongelmiin, uskovat liikuntaa ja muuta toimintaa kaupunkien lähiöissä erityisesti maahanmuuttajanuorille tarjoavat järjestöt. V uonna 2025 Suomessa arvioidaan asuvan jo lähes puoli miljoonaa maahanmuuttajaa. Ennaltaehkäisevän työn merkitys vain kasvaa maahanmuuttajien parissa tulevaisuudessa, sanoo Walter ry:n toiminnanjohtaja Maurizio Pratesi. Walter pyrkii nimenomaan ongelmien ennaltaehkäisyyn ja järjestää Vantaan ja Helsingin lähiöissä muun muassa katujalkapallo- ja katutanssitapahtumia sekä rap- ja graffitityöpajoja. Walterilaiset uskovat, että maahanmuuttajataustaiset lapset integroituvat ja ennakkoluulot hälvenevät parhaiten, kun kaikki nuoret toimivat yhdessä. Päämääränä pärjääminen, metodina katulajit Jos nuori löytää paikan ja yhteisön pallonpeluuseen tai muuhun mielekkääseen harrastukseen, siitä voi olla iloa muidenkin ongelmien ratkomisessa. Toiminta myös auttaa sopeutumaan yhteiskuntaan ja kasvattaa itseluottamusta, joka auttaa pärjäämään koulussa, kotona ja työpaikalla. Oleellista on lisäksi vertaistuki muilta samanikäisiltä tai samassa tilanteessa olevilta nuorilta. Walterin toimintaa ohjaa ajatus, että liikuntakerhon vetäjä voi joillekin lapsille tai nuorille olla todella tärkeä, turvallinen ja jopa ainoa luotettava aikuiskontakti. Käytännössä toiminnan hyötyjä on yhtä paljon kuin on erilaisia nuoriakin. Otetaan esimerkiksi James, koripallon pelaaja. Kauhukakarasta korislupaukseksi Kun tapasin Jamesin ensimmäisen kerran, hän löi minua, Maurizio Pratesi muistelee. Pratesi veti tuolloin Helsingin Diakonissalaitoksen koripallokerhoa Kontulassa. James oli 8-vuotias. Ajattelin, että tuon lapsen juoksen täällä salissa kuvaannollisesti hengiltä, muuten sille käy huonosti, Pratesi sanoo. Kerhon kautta James pääsi pian mukaan ray:n rahoittaman Visaprojektin koripallojoukkueeseen. Koripallosta tuli Jamesille elämäntapa. ENNALTA- EHKÄISEVÄN TYÖN MERKITYS VAIN KASVAA. Nuorille pitää tarjota positiivista tekemistä taantuvilla kaupunkialueilla. James asui Kontulassa, ja huonompia elämän suuntia olisi ollut tarjolla myös hänelle. Poika kuitenkin päätti, että koripallo on hänen juttunsa. Menestys on ollut huikea. James sai Suomen kansalaisuuden viime vuoden alussa. Hän pelaa nykyään nuorten maajoukkueessa ja opiskelee Mäkelänrinteen urheilulukiossa. Nykyään hän toimii esimerkkinä ja idolina muille nuorille, Pratesi kertoo. Walter-yhdistystä ei ollut vielä perustettu kun Pratesi tapasi Jamesin. Walteria ohjaavat kuitenkin samat periaatteet, joiden mukaan Pratesi on aiemmissa tehtävissään toiminut maahanmuuttajien hyväksi. Muitakin mahtuisi samalle tontille Walterille on tärkeää tehdä yhteistyötä nuorisotalojen ja kuntien liikuntaja sosiaalitoimien kanssa. Niiden kautta voidaan toimintaan ohjata sitä eniten tarvitsevia lapsia ja nuoria sekä pyrkiä välttämään päällekkäisyyttä eri toimijoiden välillä. Walterin toiminta kattaa ainoastaan 1 2 prosenttia Helsingin potentiaalisesta monikulttuurisesta nuorisosta. Meidän tyylisiä järjestöjä mahtuisi Helsinkiin kymmenittäin, rohkaisee Pratesi. Jamesin nimi muutettu. Info Walter ry Walter ry on vuonna 2006 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta Suomessa, erityisesti lasten ja nuorten parissa. Walterilla on meneillään RAY:n rahoittama Urbaanit nuoret ja lapset -projekti ( ), joka järjestää liikuntakerhoja helsinkiläis- ja vantaalaisnuorille. Hankkeessa on kumppanina useita eri järjestöjä. Walter ry:n nuoret tanssivat T.L:n musiikkivideolla Pidän kiinni. Video on Youtubessa ja Pidetään huolta -Facebook-sivuilla. 16 4/2012

17 Kölvissä ei tarvitse esittää mitään täällä lumihankien seassa voi pelata jalkapalloa? on monien maahanmuuttajapoikien ensimmäinen huolenaihe Suomeen muuttaessa. Tästä huolesta lähti myös tamperelaisen Kölvin toiminta alunperin liikkeelle. Kölvi tarjoaa maahanmuuttajapojille yhteistä tekemistä, jonka lomassa ja jälkeen voi puhua vakavistakin asioista, sekä työntekijöiden että vertaisten kanssa. Kölvi tukee murrosikäisinä Suomeen muuttaneita, pääasiassa pakolaistaustaisia poikia kotoutumisessa ja pyrkii katkaisemaan jo pidempään täällä asuneiden maahanmuuttajanuorten syrjäytymiskierteitä. Kölvitoiminta on sosiaalista nuorisotyötä, joka pyrkii ennaltaehkäisyyn. Kölvissä ajatellaan, että uussuomalaisille pojille tekee hyvää voida olla hetken omana itsenään; heidän ei tarvitse esittää mitään kantasuomalaisille M I S SÄ I H M E E S SÄ Info Kölvi Kölvillä on juuri alkanut RAY:n rahoittama Vapari-projekti ( ), joka kouluttaa järjestön vapaaehtoisista aiempaa itsenäisempiä toimijoita. Kölvillä on kahdenlaisia aikuisvapaaehtoisia: toiminnassa mukana olevia, esimerkiksi läksyissä auttavia aikuisia sekä isoveljiä, jotka ovat itsekin uussuomalaisia ja antavat vertaistukea. tovereilleen, olla edukseen tyttöjen silmissä tai reippaita kotiväen edessä. Kölvin kyljessä toimivan Vapariprojektin koordinaattori Suvi Autiosaari kertoo esimerkin pojasta, joka oli käynyt Kölvin toiminnassa 11-vuotiaasta lähtien, mutta yhtäkkiä häntä ei enää näkynyt Kölvissä eikä koulussakaan. Työntekijä meni käymään pojan kotona juttelemassa. Nyt poika on palannut opiskelemaan, ja hänellä on työ ja parisuhde. Poika löysi motivaationsa uudestaan, ja työntekijämme pystyi auttamaan siinä, Autiosaari kertoo. Kölvin maahanmuuttajapoikatyön johtaja Mervi Suonpää toivoisi, että joku kopioisi ainutlaatuisen Kölvitoiminnan Tampereelta muualle Suomeen, sillä tilausta taatusti olisi monikulttuuriselle poikatyölle. Kokemustietoa uusiin yksiköihin on varmasti saatavilla täältä, Suonpää lupaa. Hiphop ja koris purkavat paineita että 09 Helsinki Human Rights säätiö houkuttelee lapsia juuri koripallon ja katutanssin pariin. Ne ovat matalan kynnyksen lajeja eli suhteellisen helppoja, joten onnistumisia tulee nopeasti. Omia varusteitakaan ei juuri tarvita ja lajeihin on melko helppo löytää myös ammattitaitoisia ulkomaalaistaustaisia ohjaajia. Se ei ole itseisarvo, mutta sitä kautta kantaväestön lapset saavat positiivisia mielikuvia erinäköisistä ihmisistä ja uussuomalaiset lisää itseluottamusta. 09 Helsinki Human Rightsin toiminnanjohtaja Antti Olkinuora kertoo yllättyneensä huomattuaan, miten hyviä vaikutuksia katutanssilla voi olla nuorten itsetuntoon. E I O LE SAT TU M A A, Info 09 HHR 09 HHR:n RAY-rahoitteinen projekti ( ) liittyy alakouluikäisille suunnattuihin tanssikerhoihin. 09HHR on Helsingin Diakonissalaitoksen ja Visa Basket ry:n VISA-projektin pohjalle vuonna 2006 perustettu säätiö, joka edistää ihmisoikeuksia, oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta sosiaalipalveluissa, terveyspalveluissa, nuorisotyössä, liikunnassa, urheilussa ja taiteessa. Se lisää ihmisten tasavertaista palveluiden saantia sekä sopeutumista yhteiskuntaan. Katutanssissa fyysisellä ulkonäöllä ei ole merkitystä, eikä sitä voi tehdä väärin. Tärkeintä on löytää oma tyyli ja tapa ilmaista itseään. Kun tanssissa uskaltaa mennä ringin keskelle ja tehdä oman juttunsa, sen uskaltaa todennäköisesti tehdä sen jälkeen muuallakin. Hiphop on tarpeeksi aggressiivista ja fyysistä, jotta siinä pystyy purkamaan paineita. Se on sosiaalinen laji, jossa kunnioitetaan toisia ja tarvitaan käytöstapoja, sanoo 09 Helsinki Human Rightsin RAY-rahoitteista tanssiprojektia vetävä Sara Hirn. Hirnin mielestä Suomessa ollaan vasta vähitellen tajuamassa, miten iso vaikutus fyysisellä itseilmaisulla tai taiteella voi olla nuorille. 17

18 Ystävyydessä on tärkeintä, että jokainen saa olla oma itsensä, miettii Laetitia Nkulu. PAKKO TAN Laetitia Nkulu meni Walter ry:n tanssitunnille vain katsomaan, mutta hyvä fiilis vei mukanaan. teksti jaakko liikanen kuva nina lindfors KULTTUURITAUSTALTAAN KONGOLAINEN, Jyväskylässä syntynyt Laetitia Nkulu on ollut Walterin toiminnassa mukana vuoden verran. Tällä hetkellä 16-vuotias Laetitia asuu Helsingissä ja opiskelee Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa. Laetitia oli saanut tietoa Walterista ystäviltään ja koulukavereiltaan. Hän meni ensin paikalle odottamaan tanssivaa ystäväänsä. Ihmettelin odottaessani, että miksi tanssijoita on niin vähän. Sitten heitä alkoi vähitellen tulla paikalle. Ennen tunnin alkua en ajatellut edes aloittaa tanssimista, mutta tanssiopettaja ja tanssijat tekivät minuun suuren vaikutuksen. Vaikuttavaa energisyyttä Tanssiminen sinänsä on kiinnostanut Laetitiaa jo kauan. Ja kun huomasin, miten mukavaa ja iloista ryhmähenkeä toiminnassa oli, kiinnostuin siitä entistä enemmän. Laetitia oli vaikuttunut erityisesti tanssijoiden energisyydestä. Oli vaan pakko lähteä mukaan. Olen todella ylpeä siitä, että aloitin Walterin toiminnassa. En olisi ikinä arvannut, että näin upea tanssiryhmä olisi olemassa. Laetitia on mukana ray:n Pidetään huolta 18 4/2012

19 TÄRKEÄ JA ISO JUTTU. -kampanjan musiikkivideolla, jonka tanssijat on koottu Walterin tanssiryhmistä. Kokemus oli Laetitian mielestä mahtava. Musiikkivideoon osallistuminen merkitsi minulle paljon. Aluksi en edes tiennyt, että se olisi minulle niin iso ja tärkeä juttu. Kun mainosta kuvattiin ajattelin, että se on varmaan sellainen nopea videopätkä, jossa kenenkään naama ei näy selvästi. Lopputuloksen nähdessäni olin todella hämmästynyt ja innoissani. Tanssitaan ja tutustutaan Vapaa-aikaansa Laetitia viettää ystäviensä tai perheensä kanssa. Ystävien kanssa usein tanssimme ja pidämme hauskaa. Minulla on aika paljon erilaisia ystäviä ja kavereita. Ystävyydessä minulle on tärkeintä se, että jokainen saa olla oma itsensä. Laetitia ei ole joutunut ikäviin tilanteisiin esimerkiksi ulkonäkönsä takia. Hänen kokemuksesta nuoret osaavat antaa hyvin tilaa kaikille. Jokaisella on oma kulttuurinsa, jota kuuluisi kunnioittaa. Mielestäni nuoret tulevat hyvin toimeen keskenään. SSIA Tanssi olisi Laetitian mukaan hyvä tapa mahdollisten muurien murtamiseen. Uskon että auttaisi, jos nuorille olisi enemmän vaikkapa yhteisiä ja julkisia tanssitunteja. Tutustuminen olisi helpompaa ja ujous häviäisi. Aikuisia ja heidän pyrkimyksiään Laetitia ei suostu sorsimaan. Aikuisten osallistuminen nuorten juttuihin ei tunnu hänestä nololta. Kyllä aikuisten järjestämissä jutuissa on järkeä, koska he haluavat tukea nuoria harrastuksissa ja huolehtivat siitä, että nuorilla on hyvä olla. Esimerkiksi musiikkivideossa nuoret saivat kokemusta ja oppivat, että musiikkivideoiden tekeminen ei ole helppoa. Ja tärkeintä on se, että nuoret saivat tanssia ja vielä näyttivät sen televisiossa koko kansalle. Niitämme, mitä olemme kylväneet SYRJÄYTYMISESTÄ on puhuttu viime aikoina paljon. On pidetty kauniita maljapuheita ja pyyhitty silmäkulmia. Toissijaiselta keskustelussa vaikuttaa se, mitä termi syrjäytyminen tarkoittaa. Puheissa loistaa poissa- olollaan termi sosiaalinen. Hullua, sillä syrjäytymisessä on kysymys sosiaalisesta ongelmasta, johon vastataan sosiaalityöllä. Hullua on myös, että keskusteluun on saatu sävy, että nyt käsillä oleva syrjäytymisongelma olisi syntynyt salakavalasti ja yllättäen. Sosiaalialan ammattilaiset ja tutkijat ovat varoitelleet ja huutaneet apua vuosikymmeniä. Pääasiassa on vaadittu sosiaalityön riittävää resursointia, jotta ongelmia voitaisiin ratkoa ja ehkäistä jo ennalta. En tiedä onko huutoa päättäjätaholla kuultu, mutta ainakaan siihen ei ole vastattu. Päinvastoin sosiaalisen näkökulmaa vastaan on hyökätty ja sitä on sinnikkäästi yritetty häivyttää pois. Sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskuksesta tehtiin terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ensi vuoden alusta Helsingissä yhdistetään sosiaali- ja terveystoimi yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka johtajaksi valittiin jo terveyskeskuksen toimitusjohtaja. Sosiaalisen näkökulma on ahdistettu nurkkaan voimaintunnossaan jylläävään biomedikaalisen ja uusliberalistisen diskurssin toimesta. On kysyttävä, onko meidän aika puolustautua vai lakata olemasta? Voimmeko vähentää ja ehkäistä syrjäytymistä, jos emme tunnusta sosiaalisen näkökulman olemassa oloa ja kunnioita sitä sekä kuuntele alan asiantuntijoita? Kuvittele ekonomi laskemassa sosiaalitoimen viimeisen vuosineljänneksen kustannustehokkuutta rikkinäisen helmitaulun avulla Me sosiaalialalla tiedämme miten syrjäytymistä ehkäistään ja miten jo tapahtunutta syrjäytymistä puretaan, mutta meille ei anneta työkaluja sen tekemiseen. JARI-PEKKA HIETSILTA sosionomi (AMK) asumisohjaaja Kriminaalihuollon tukisäätiö sivutyö Bassoradion juontajana Sosiaalisen näkökulma on ahdistettu nurkkaan. VIERASKYNÄ 19

20 Järjestöjen varallisuutta mitataan yhtäläisin pelisäännöin teksti pirjo kupila kuvitus ilja karsikas 20 4/2012

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut Avustustoiminta RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikätyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! 27.9.2013 Säätytalo Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT SISÄLLYSLUETTELO Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 3 Yleisavustus (Ay)... 3 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)...

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh 17.02.2016 Sivu 1 / 1 551/2016 02.05.01 24 terveyslautakunnan kohdeavustukset 1.1.2017 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh. 050 359 9504 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ 2 Sisällys Johdanto... 3 1. Toiminta-avustus... 3 1.1. Hakukelpoisuus avustukseen... 3 1.2. Toiminta-avustuksen hakeminen... 4 1.3. Toiminta-avustusten

Lisätiedot

4. YLEISAVUSTUKSEN ENNAKKO 6 4A. Miten ennakkoa haetaan 7

4. YLEISAVUSTUKSEN ENNAKKO 6 4A. Miten ennakkoa haetaan 7 0 SISÄLTÖ: 1. YLEISTÄ 1 1A. Avustusmuodot 1 2. KAIKKIA AVUSTUSMUOTOJA KOSKEVAT EHDOT 1 2A. Myöntämisen edellytykset 1 2B. Myöntämisessä otetaan huomioon 2 2C. Avustettavien yhteisöjen määritelmät 2 2D.

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? 15.-16.3.2012 Ulla Hartvig, seurantavastaava, KTM Avustusosasto, Janne Jalava, 27.1.2011 1 Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön on huolehdittava

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

TYYn avustukset järjestöille

TYYn avustukset järjestöille TYYn avustukset järjestöille 23.03.2016 Universitas Turku TYY & TY yhteistyössä Opetusta tukevan tai muuten akateemisen toiminnan järjestämiseen Esimerkiksi kurssien tai seminaarien järjestämiseen ja julkaisujen

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Yhdistystiedote 6/2013

Yhdistystiedote 6/2013 1 Yhdistystiedote 6/2013 Hei yhdistystoimija! Tässäpä teille taas tuore yhdistystiedote, jossa on tärkeitä tietoja liitosta teille ja jäsenillenne. Muistattehan siis välittää näitä tietoja eteenpäin. Kiitos!

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot Oikotie.fi Case: Elämäni Talot Brief Oikotien asuntopalveluun lisää kävijöitä viraalileviämiseen painottuvalla kampanjalla. Tiesimme, että ihminen haluaa Liittää itseensä myönteiseksi koettavia asioita

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HSO/SUKE/Lassi Kauttonen RAHA-AUTOMAATTIAVUSTUSTEN V MYÖNTÄMINEN

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HSO/SUKE/Lassi Kauttonen RAHA-AUTOMAATTIAVUSTUSTEN V MYÖNTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HSO/SUKE/Lassi Kauttonen 20.1.2016 RAHA-AUTOMAATTIAVUSTUSTEN V. 2016 MYÖNTÄMINEN 1. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TOIMIVALTA JA AVUSTUSSÄÄNNÖKSET Valtioneuvosto

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat

Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat 2.3.2012 Ajankohtaista avustusvalmistelusta tiimimuotoinen valmistelu ja yhteyshenkilöt RAY:n odotukset hankkeilta yhteistyö, tulosten juurtuminen Verkkoasioinnin

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Sote-valmistelijat

Sote-valmistelijat Sote-valmistelijat 9.5.2016 Uusia resursseja kärkihankkeista HALLITUKSEN STRATEGINEN PAINOPISTEALUE: Hyvinvointi ja terveys Hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmä sosiaali- ja terveysministeri Hanna

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE 0 KAUNIAISTEN KAUPUNKI Nuorisolautakunta KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE Nuorisolautakunnan 23.6.1999 31 vahvistama, päivitetty 16.2.2006 14 1 1. JOHDANTO... 2 2. NUORISOTOIMINTA, JOTA NUORISOLAUTAKUNTA

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Koonti Näkyy, kuuluu ja vaikuttaa! -tulosviestinnän koulutuksen (Tampere 8.12.2016) materiaaleista. Kaikki päivän materiaalit löydät: https://1drv.ms/f/s!anjvcgvt_x1ehddqn-tspw6v2x_ffg

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot