EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Eurooppa-virkamiestuomioistuimen perustamisesta. (komission esittämä)

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2003) 705 lopullinen 2003/0280 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Eurooppa-virkamiestuomioistuimen perustamisesta (komission esittämä)

2 PERUSTELUT 1. Euroopan yhteisön perustamissopimukseen lisättiin Nizzan sopimuksella uusi 225 a artikla ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen uusi 160 artikla. Näiden määräysten mukaan: "Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta sekä Euroopan parlamenttia ja yhteisön tuomioistuinta kuultuaan [ ] päättää perustaa lainkäyttölautakuntia, joiden tehtävänä on ratkaista ensimmäisenä oikeusasteena tietynlaiset erityisasioissa nostetut kanteet. Lainkäyttölautakunnan perustamispäätöksessä vahvistetaan kyseisen lautakunnan kokoonpanoa koskevat säännöt ja määritellään sille annettavat toimivaltuudet. Lainkäyttölautakuntien päätöksiin voidaan hakea muutosta yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelta vain oikeuskysymysten osalta tai, jos lautakunnan perustamispäätöksessä niin määrätään, myös asiakysymysten osalta. Lainkäyttölautakuntien jäsenet valitaan henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton ja jotka ovat päteviä tuomarin virkaan. Neuvosto nimittää heidät yksimielisesti. Lainkäyttölautakunnat vahvistavat työjärjestyksensä yhteisymmärryksessä yhteisön tuomioistuimen kanssa. Työjärjestykselle tarvitaan neuvoston määräenemmistöllä antama hyväksyminen. Jollei lainkäyttölautakunnan perustamispäätöksestä muuta johdu, lainkäyttölautakuntiin sovelletaan, mitä tässä sopimuksessa ja yhteisöjen tuomioistuimen perussäännössä määrätään yhteisön tuomioistuimesta." EY:n perustamissopimuksen 245 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 160 artiklan toisessa kohdassa määrätään lisäksi seuraavaa: "Neuvosto voi yksimielisesti [ ] komission pyynnöstä sekä Euroopan parlamenttia ja yhteisön tuomioistuinta kuultuaan muuttaa perussäännön määräyksiä, lukuun ottamatta sen I osaston määräyksiä." 2. Nizzan huippukokouksessa 26. helmikuuta 2001 hyväksyttiin EY:n perustamissopimuksen 225 a artiklaa koskeva julistus nro 16, jossa Euroopan yhteisöjen tuomioistuinta ja komissiota kehotetaan "laatimaan mahdollisimman pian ehdotus päätökseksi, jolla perustetaan lainkäyttölautakunta, joka on toimivaltainen ratkaisemaan ensimmäisenä oikeusasteena yhteisön ja sen henkilöstön välisiä riita-asioita". 3. Edellä mainittujen määräysten ja julistuksen nojalla perustettavan uuden tuomioistuimen on määrä käyttää toimivaltaa, joka tätä nykyä kuuluu tällä alalla Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle. Sen vuoksi tässä ehdotuksessa toistetaan Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamisesta tehdyn päätöksen 88/591 asiaa koskevat määräykset 1. Ne sisältyvät myös pöytäkirjaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä, joka on liitetty Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, EY:n perustamissopimukseen ja Euratomin perustamissopimukseen. 1 EYVL L 319,

3 4. Muutosehdotukset Päätökseen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamisesta on kuitenkin tehty tiettyjä muutoksia, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon yhteisöjen henkilöstöä koskevien riitaasioiden erityispiirteet sekä tältä alalta saatu kokemus: Tuomarien lukumäärä Uudessa lainkäyttölautakunnassa olisi ehdotuksen mukaan kuusi tuomaria. Tämä perustuu siihen työmäärään, joka tämäntyyppisistä riita-asioista tätä nykyä aiheutuu ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle; asioita on vuosittain noin 120 (ks. 2 artiklaa koskevat huomautukset, s. 10). Tuomarien nimittäminen Koska lainkäyttölautakuntaan ei voida valita yhtä tuomaria kustakin jäsenvaltiosta (kuten yhteisöjen tuomioistuimessa ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa on) ja koska kyseessä on erityinen lainkäyttöelin, tuomarien nimittämistä varten olisi otettava käyttöön erityinen menettely, jotta voidaan helpottaa neuvoston päätöksen täytäntöönpanoa (ks. 2 ja 3 artiklaa koskevat huomautukset, ss. 10 ja 11). Julkisasiamiehen tehtävät Tässä ehdotuksessa ei toisteta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 49 artiklaa, jonka mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomareita voidaan pyytää hoitamaan julkisasiamiehen tehtäviä. Tältä osin on todettava, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on soveltanut tätä säännöstä vain muutaman kerran toimintansa alkuvuosina kilpailuasioita koskevissa riita-asioissa. Kokemusten perusteella tämäntyyppisissä riita-asioissa ei tarvita julkisasiamiehen väliintuloa, varsinkin kun käytettävissä on myös toinen oikeusaste. On myös syytä muistuttaa, että EY:n perustamissopimuksen 225 artiklan 2 kohdan mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomiot, jotka koskevat lainkäyttölautakuntien päätöksiä koskevaa muutoksenhakua, voidaan käsitellä uudelleen yhteisöjen tuomioistuimessa sen ensimmäisen julkisasiamiehen ehdotuksesta. 2 Yhden tuomarin kokoonpano Ehdotuksen mukaan ei ole tarkoitus ottaa käyttöön yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 50 artiklassa tarkoitettua yhden tuomarin kokoonpanoa, koska kyseessä on uusi tuomioistuin, jonka on ensin vakiinnutettava toimivaltansa. Mainittakoon, että yhden tuomarin kokoonpano otettiin käyttöön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa vasta vuonna 1999 eli 11 vuotta tuomioistuimen perustamisen jälkeen. 2 Ehdotus yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen täydentämiseksi tällä tavoin on parhaillaan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltävänä. 3

4 Yksinkertaistettu oikeudenkäyntimenettely Oikeudenkäyntimenettelyä on tarkoitus yksinkertaistaa tietyiltä osin, jotta käsittelyaikoja voitaisiin lyhentää ja noudattaa kuitenkin samalla asianosaisten oikeutta tulla kuulluksi. Uusi tuomioistuin voi ensinnäkin arvioida kantajan ja vastaajan vastauskirjelmien esittämisen tarpeellisuutta, ja toiseksi se voi päättää luopua suullisen pääkäsittelyn järjestämisestä silloin kun se katsoo saaneensa riittävästi tietoa neljän kirjelmän perusteella. Lainkäyttölautakunnan on myös määrä tutkia mahdollisuuksia riita-asian sovitteluun menettelyn eri vaiheissa (ks. 7 artiklaa koskevat huomautukset, s. 15). Oikeudenkäyntikulujen suorittaminen Ehdotetaan, että oikeudenkäyntikulujen suorittamiseen sovelletaan samoja sääntöjä kuin muihinkin yhteisön tuomioistuinjärjestelmän käsiteltäväksi tuleviin asioihin. 5. Tässä päätösehdotuksessa ei säädetä lainkäyttölautakunnan tuomarien palkkauksesta. EY:n perustamissopimuksen 210 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 123 artiklan mukaan "Neuvosto vahvistaa määräenemmistöllä [ ] yhteisön tuomioistuimen presidentin, tuomareiden, julkisasiamiesten ja kirjaajan sekä yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jäsenten ja kirjaajan palkat, heille maksettavat korvaukset sekä heidän eläkkeensä"....». Koska EY:n perustamissopimuksen 225 a artiklassa ja Euratomin perustamissopimuksen 140 b artiklassa ei määrätä tätä koskevista poikkeuksista, näitä kysymyksiä koskevien ehdotusten esittäminen ei kuulu komission toimivaltaan. On kuitenkin syytä muistuttaa, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamisen yhteydessä neuvosto lisäsi 3 tätä varten komission puheenjohtajan ja jäsenten sekä yhteisön tuomioistuimen presidentin, tuomarien, julkisasiamiesten ja kirjaajan palkkajärjestelyistä 25 päivänä heinäkuuta 1967 annettuihin asetuksiin N:o 422/67/ETY ja N:o 5/67/Euratom uuden 21 a artiklan 4. Siinä säädettyjä prosenttiosuuksia voitaisiin nyt vain mukauttaa uuden lainkäyttölautakunnan presidentin ja tuomareiden palkkajärjestelyjen osalta. 3 4 Asetus N:o 4045/88, annettu , EYVL L 356, EYVL P 187, , s. 1. 4

5 6. Tämän ehdotuksen artiklakohtaiset perustelut Tämä ehdotus muodostuu päätöksestä ja sen liitteestä. Päätös käsittää neljä artiklaa: i) 1 artiklassa säädetään tuomioistuimen perustamisesta, ii) 2 artiklassa lisätään yhteisöjen tuomioistuimen perussääntöön uusi VI osasto ja liite I, jonka teksti on tämän päätösehdotuksen liitteenä, iii) 3 artiklassa esitetään siirtymäsäännökset, iv) 4 artiklassa täsmennetään, milloin tämä neuvoston päätös tulee voimaan. Ks. jäljempänä kohdassa 7 päätöksen ja kohdassa 8 yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteen I artiklakohtaiset perustelut. Artiklakohtaisten perustelujen luettavuuden parantamiseksi asianomaiset artiklat toistetaan perustelujen yhteydessä kohdassa 7 ja 8. 5

6 7. Päätösehdotuksen artiklakohtaiset perustelut 1 artikla Tuomioistuimen perustaminen Perustetaan Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen yhteyteen lainkäyttölautakunta, jonka tehtävänä on ratkaista yhteisön ja sen henkilöstön välisiä riitaasioita, jäljempänä 'Eurooppa-virkamiestuomioistuin'. Eurooppavirkamiestuomioistuimen kotipaikka on sama kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kotipaikka. Huomautukset i) Ilmaisu "yhteyteen" perustuu EY:n perustamissopimuksen 220 artiklan toiseen kohtaan. Sanamuoto noudattaa myös Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamisesta 24 päivänä lokakuuta 1988 tehdyn neuvoston päätöksen 88/591 (EYVL L 319, s. 1) 1 artiklan sanamuotoa, joka puolestaan perustuu EY:n perustamissopimuksen entiseen 168 a artiklaan. ii) Nimi "Eurooppa-virkamiestuomioistuin" perustuu Euroopan tulevaisuuden valmistelukunnan työhön: ks. perustuslakiehdotus (CONV 850/03, ), jonka I-28 artiklan 1 kohdassa ja III-264 artiklassa ei puhuta enää "lainkäyttölautakunnista" vaan "erityistuomioistuimista". Yhteisöjen tuomioistuimeen liittyviä kysymyksiä käsittelevä valmistelukunnan työryhmä katsoi 25. maaliskuuta 2003 antamassaan loppuraportissa (CONV 636/03 - Cercle I-13-, 15 kohta), että "Nykyinen nimitys (lainkäyttölautakunta) voitaisiin säilyttää, sillä näistä lautakunnista voitaisiin silti käyttää nimitystä 'tuomioistuin' samaan tapaan kuin "yhteisöpatenttituomioistuimesta", josta neuvosto pääsi poliittiseen yhteisymmärrykseen 3. maaliskuuta Nimitys "erityistuomioistuin" olisi kuitenkin suositeltavampi, sillä näin voitaisiin välttää se, että ilmaisu "lautakunta" saatettaisiin joissakin kielissä sekoittaa tietyntyyppisiä riita-asioita käsitteleviin lautakuntiin, joita voidaan perustaa tuomioistuimessa (tai ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa) samaan tapaan kuin jäsenvaltioiden ylimmissä tuomioistuimissa. iii) Euroopan yhteisöjen toimielinten kotipaikan vahvistamisesta 12. joulukuuta 1992 tehdyn päätöksen 1 artiklan nojalla Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kotipaikka on Luxemburg (Sopimuskokoelma, I osa, I nide, 1999, s.795). 6

7 2 artikla Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön muuttaminen Muutetaan pöytäkirjaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä seuraavasti: 1) Lisätään VI osasto seuraavasti: " VI osasto LAINKÄYTTÖLAUTAKUNNAT 65 artikla EY:n perustamissopimuksen 225 a artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 140 b artiklan nojalla perustettujen lainkäyttölautakuntien toimivaltaa, kokoonpanoa, organisaatiota ja menettelyä koskevat määräykset toistetaan tämän perussäännön liitteessä." 2) Lisätään liite I, jonka teksti esitetään tämän päätöksen liitteenä. Huomautukset Liite I sisältää määräykset, jotka koskevat lainkäyttölautakunnan toimivaltaa, kokoonpanoa, organisaatiota ja menettelyjä. Nämä määräykset on koottu yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteeksi, koska näin kaikki yhteisön eri lainkäyttöelimiä koskevat säännökset voidaan esittää samassa säädöksessä, mikä tukee kokonaisuuden ymmärrettävyyttä. Myöhemmin voidaan siis lisätä uusia liitteitä, jotka koskevat neuvoston mahdollisesti myöhemmin perustamia muita lainkäyttölautakuntia. 3 artikla Siirtymämääräykset 1. Virkamiestuomioistuimen ensimmäinen presidentti nimetään kolmeksi vuodeksi samoin edellytyksin kuin tuomarit, paitsi jos neuvosto päättää, että sovelletaan yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 4 artiklan 1 kohdassa määrättyä menettelyä; liitteen teksti esitetään tämän päätöksen liitteenä. 2. Heti kun kaikki virkamiestuomioistuimen tuomarit ovat vannoneet valan, neuvoston puheenjohtaja nimeää arpomalla ne tuomioistuimen tuomarit, joiden tehtävät päättyvät ensimmäisen kolmivuotiskauden päättyessä, yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. 3. Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevassa 1 artiklassa tarkoitetut asiat, jotka mainitun artiklan voimaantulopäivänä on saatettu ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäviksi ja joiden osalta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 52 artiklassa tarkoitettu kirjallinen menettely ei ole vielä päättynyt, palautetaan virkamiestuomioistuimeen. 4. Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen voimaantuloon asti sovelletaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestystä soveltuvin osin. 7

8 Huomautukset 1 kohta Määräys perustuu ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamispäätöksen 88/ artiklan ensimmäiseen kohtaan. 2 kohta Määräys perustuu ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamispäätöksen 88/ artiklaan sillä erotuksella, että virkamiestuomioistuimen tuomarien osittaisesta vaihtamisesta ei määrätä perustamissopimuksessa vaan tämän päätöksen 2 artiklalla yhteisöjen tuomioistuimen perussääntöön lisätyssä liitteessä I olevassa 2 artiklassa. 3 kohta Artiklan 3 kohta vastaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamispäätöksen 88/ artiklaa sillä erotuksella, että on katsottu soveliaammaksi sitoa virkamiestuomioistuimen toimivalta objektiiviseen kriteeriin, eli kirjallisen menettelyn päättymiseen, eikä menettelyyn, joka on puhtaasti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen sisäinen, kuten alustavan kertomuksen esittely esittelevän tuomarin toimesta. 4 kohta Artiklan 4 kohta perustuu ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamispäätöksen 88/ artiklan toiseen ja kolmanteen kohtaan. 4 artikla Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, lukuun ottamatta yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevaa 1 artiklaa; liitteen teksti esitetään tämän päätöksen liitteenä. Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä I oleva 1 artikla tulee voimaan päivänä, jona Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen presidentin päätös, jossa todetaan virkamiestuomioistuin sääntöjen mukaisesti perustetuksi. Huomautukset Määräys perustuu ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamispäätöksen 88/ artiklaan. 8

9 8. Artiklakohtaiset huomautukset, jotka koskevat tämän päätösehdotuksen liitteenä esitettävää yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitettä I Liite I Eurooppa-virkamiestuomioistuin 1 artikla Eurooppa-virkamiestuomioistuin, jäljempänä 'virkamiestuomioistuin', käyttää ensimmäisenä oikeusasteena toimivaltaa ratkaista EY:n perustamissopimuksen 236 artiklassa ja Euratomin perustamissopimuksen 152 artiklassa tarkoitetut yhteisön ja sen henkilöstön väliset riita-asiat, mukaan luettuina yhteisön elinten ja muiden elinten ja niiden henkilöstön väliset riita-asiat, joiden osalta toimivalta on osoitettu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle. Huomautukset * Lauseen ensimmäinen osa vastaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamispäätöksen 88/591 3 artiklan 1 kohdan a alakohtaa. * Lauseen toisen osan tarkoituksena on kattaa kaikki henkilöstöön liittyvät riita-asiat, joiden osalta toimivalta on annettu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle. Esimerkkejä: - Eurojustin perustamisesta tehdyn päätöksen 2002/187/YOS 30 artikla (EYVL 2002 L 63, s. 1), - Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 36 artiklan 2 kohta (Sopimuskokoelma, I osa, I nide, 1999, s. 465 (493), - yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen (EY) N:o 40/ artikla (EYVL 1994 L 11, s. 1): Alicanten viraston henkilökunta. 9

10 2 artikla Virkamiestuomioistuimessa on kuusi tuomaria, jotka neuvosto nimittää kuudeksi vuodeksi jäsenvaltioiden nimeämien ehdokkaiden perusteella 3 artiklassa tarkoitettua neuvoaantavaa komiteaa kuultuaan. Osa tuomareista vaihdetaan kolmen vuoden välein. Tuomarit, joiden toimikausi päättyy, voidaan nimittää myöhemmin uudelleen. Huomautukset i) Tuomarien lukumäärä Ehdotettu lukumäärä perustuu seuraaviin seikkoihin: * kolme tuomaria olisi liian vähän riita-asioiden nykyisen määrän huomioon ottaen (noin 120 asiaa vuosittain); kun joku tuomareista on estynyt hoitamaan tehtäviään, on joka tapauksessa voitava osoittaa ne toiselle. * viisi tuomaria edellyttäisi pysyvää viiden tuomarin kokoonpanoa, mikä olisi epäsuhtaista, koska kaikki henkilöstöä koskevat riita-asiat ratkaistaan nykyään kolmen tai toisinaan yhden tuomarin kokoonpanossa. * riita-asioiden määrä todennäköisesti lisääntyy, kun virkamiesten ja muun henkilöstön määrä kasvaa laajentumisen myötä. * on otettava huomioon myös tuomareiden avustajia koskevat yksityiskohtaiset säännöt (ks. tämän liitteen 6 artiklaa koskevat huomautukset). Tässä vaiheessa näyttäisi siis siltä, että kaksi kolmen tuomarin jaostoa (eli yhteensä kuusi tuomaria) olisi riita-asioiden määrän ja tuomioistuimen toimintatapojen kannalta sopiva määrä. ii) Kuuden vuoden toimikausi, joka voidaan uusia, kuten perustamissopimuksessa määrätään yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomarien osalta (EY:n perustamissopimuksen 223 ja 224 artikla). Tämä malli on osoittautunut hyväksi, ja myös valmistelukunta näyttäisi hyväksyneen sen: ks. perustuslakiehdotus, I osa I-28 artiklan 2 kohta (CONV 850/03, ). iii) Tuomareiden nimittäminen * EY:n perustamissopimuksen 225 a artiklassa määrätään vain, että neuvosto nimittää tuomarit yksimielisesti. Tämän vuoksi on tarpeen täsmentää, miten ehdokkaiden asettaminen tapahtuu. * Neuvoston päätöksen tekemistä voitaneen helpottaa parhaiten tätä varten perustettavan komitean avulla (ks. tämän liitteen 3 artiklaa koskevat huomautukset). 10

11 3 artikla Perustetaan komitea, joka antaa ennen nimittämispäätöksen tekemistä lausunnon siitä, ovatko ehdokkaiden ansiot riittävät virkamiestuomioistuimen tuomarin tehtävien hoitamiseen. Komitea voi liittää lausuntoonsa luettelon ehdokkaista, joilla on tehtävään parhaiten soveltuva korkeatasoinen kokemus. Luettelossa on oltava ehdokkaita kaksi kertaa niin paljon kuin neuvoston on määrä nimittää tuomareita. Komiteassa on seitsemän henkilöä, jotka ovat Euroopan tuomioistuimen ja yleisen oikeusasteen tuomioistuimen entisiä jäseniä ja tunnetusti päteviä oikeusoppineita. Neuvosto nimeää komitean jäsenet ja vahvistaa sen toimintasäännöt määräenemmistöllä Euroopan tuomioistuimen presidentin suosituksen perusteella. Huomautukset Tämä artikla perustuu valmistelukunnan työhön ja sen tarkoituksena on helpottaa neuvoston päätöksentekoa. Perustuslakiehdotuksen III osan (CONV 850/03, ) III-260 ja III-261 artiklan mukaan tuomioistuimen tuomarit ja julkisasiamiehet sekä yleisen oikeusasteen tuomarit nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella sen jälkeen, kun III-262 artiklassa tarkoitettua komiteaa on kuultu. III-262 artiklan mukaan "Perustetaan komitea, joka antaa lausunnon siitä, ovatko ehdokkaiden ansiot riittävät Euroopan tuomioistuimen ja yleisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomarin ja julkisasiamiehen tehtävien hoitamiseen, ennen kuin jäsenvaltioiden hallitukset tekevät päätöksen III-260 ja III-261 artiklan mukaisesti. Komiteassa on seitsemän henkilöä, jotka ovat Euroopan tuomioistuimen ja yleisen oikeusasteen tuomioistuimen entisiä jäseniä, kansallisten ylimpien tuomioistuinten edustajia ja tunnetusti päteviä oikeusoppineita, joista yhtä ehdottaa Euroopan parlamentti. Ministerineuvosto tekee eurooppapäätöksen, jolla vahvistetaan komitean toimintasäännöt, sekä eurooppapäätöksen, jolla nimitetään komitean jäsenet. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan tuomioistuimen presidentin aloitteesta." Erot perustuslakiehdotuksen määräyksiin nähden ovat seuraavat: i) komitea voi liittää lausuntoonsa luettelon ehdokkaista, joiden kokemus soveltuu sen mielestä parhaiten asianomaisiin tehtäviin. Tämä määräys voi helpottaa neuvoston päätöksentekoa, koska ensinnäkin jäsenvaltioiden lukumäärä ylittää selvästi tämän tuomioistuimen tuomarien lukumäärän ja koska toisaalta tehtävänä on erityistuomioistuimen jäsenten nimittäminen. ii) komitean kokoonpanoa on hieman muutettu: tuomioistuimen käsittelemien riita-asioiden erityisluonteen vuoksi siihen ei kuuluisi ylimpien kansallisten tuomioistuinten edustajia eikä Euroopan parlamentin nimeämiä edustajia. 11

12 4 artikla 1. Tuomarit valitsevat keskuudestaan virkamiestuomioistuimen presidentin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hänen toimikautensa voidaan uusia. 2. Virkamiestuomioistuin kokoontuu kolmen tuomarin jaostoissa. Tietyissä tapauksissa, joista määrätään työjärjestyksessä, se voi kokoontua myös viiden tuomarin jaostossa. 3. Virkamiestuomioistuimen presidentti toimii puheenjohtajana viiden tuomarin jaostossa sekä toisessa kolmen tuomarin jaostossa. Toisen kolmen tuomarin jaoston puheenjohtaja valitaan 1 kohdassa määrätyin edellytyksin. 4. Työjärjestyksessä määrätään jaostojen kokoonpanosta ja asioiden jakamisesta jaostoille. Huomautukset 1 kohta Sanamuoto vastaa EY:n perustamissopimuksen 223 artiklan kolmannen kohdan ja 224 artiklan kolmannen kohdan määräyksiä; ks. myös päätöksen 88/591 2 artiklan 2 kohta. Huom.: koska vasta perustetun tuomioistuimen tuomarit eivät vielä tunne toisiaan, säädetään (ks. s. 20, 3 artiklan 1 kohta), että kun tuomioistuin perustetaan, sen presidentin nimittää neuvosto. Näin toimittiin myös ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamisen yhteydessä. 2 kohta Sanamuoto perustuu yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 50 artiklaan. Tässä viiden tuomarin jaosto vastaa täysistuntoa. 3 kohta Tämä vastaa yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käytäntöä: toisen kolmen tuomarin jaoston puheenjohtaja toimii myös laajennetun, viiden tuomarin kokoonpanon puheenjohtajana. 4 kohta Sanamuoto vastaa yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 50 artiklan toista kohtaa. 12

13 5 artikla Virkamiestuomioistuimen tuomarit hoitavat tehtäviään riippumattomasti. He eivät saa ottaa vastaan mitään ohjeita. Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 2-7 artiklaa sekä 14 ja 15 artiklaa, 17 artiklan ensimmäistä, toista ja viidettä kohtaa ja 18 artiklaa sovelletaan virkamiestuomioistuimeen ja sen jäseniin. Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 2 artiklassa tarkoitettu vala vannotaan yhteisöjen tuomioistuimessa ja 3, 4 ja 6 artiklassa tarkoitetut päätökset tekee yhteisöjen tuomioistuin virkamiestuomioistuinta kuultuaan. Huomautukset i) sanamuoto vastaa yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 47 artiklan ensimmäistä kohtaa (jossa luetellaan ne perussäännön määräykset, joita sovelletaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen ja sen jäseniin). Perussäännön 47 artiklaan sisältyvästä luettelosta on jätetty pois seuraavat määräykset: - 8 artikla, jonka mukaan 2 7 artiklaa sovelletaan julkisasiamiehiin; - 17 artiklan 4 kohta, joka koskee yhteisöjen tuomioistuimen/ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätösvaltaisuutta sen kokoontuessa täysistunnossa eli 15 tuomarin kokoonpanossa. ii) vala ja virkamiestuomioistuimen tuomareiden henkilöstösääntöjä koskevat päätökset on tehtävä yhteisöjen tuomioistuimessa, koska se on yhteisöjen ylin lainkäyttöelin. Siitä, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin saa Nizzan sopimuksen perusteella uuden aseman ja uusia tehtäviä (se ryhtyy käsittelemään muutoksenhakutuomioistuimena yhteyteensä perustettujen lainkäyttölautakuntien päätöksiä), ei pitäisi aiheutua muita kuin oikeudenkäyttöön liittyviä hierarkkisia seurauksia. 13

14 6 artikla 1. Virkamiestuomioistuin käyttää yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen palveluita. Yhteisöjen tuomioistuimen presidentti ja tarvittaessa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti vahvistavat yhteisymmärryksessä virkamiestuomioistuimen presidentin kanssa yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaan yhteisöjen tuomioistuimen tai ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen virkamiehet ja muu henkilöstö voivat tarjota palveluja virkamiestuomioistuimelle sen toiminnan varmistamiseksi. 2. Virkamiestuomioistuin nimittää kirjaajansa ja vahvistaa häntä koskevat säännöt. Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 3 artiklan neljättä kohtaa sekä 10, 11 ja 14 artiklaa sovelletaan virkamiestuomioistuimen kirjaajaan. Huomautukset 1 kohta Artiklan 1 kohta vastaa yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 52 artiklaa, lukuun ottamatta 1 kohdan ensimmäistä virkettä, jonka lisäämisellä on haluttu selkeyttää hallinnollista suhdetta yhteisöjen tuomioistuimeen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen. 2 kohta Artiklan 2 kohta vastaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaajaa koskevia määräyksiä, jotka esitetään EY:n perustamissopimuksen 224 artiklan neljännessä kohdassa ja yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 47 artiklan toisessa kohdassa. Virkamiestuomioistuimen käyttöön asetettavan henkilöstön osalta ehdotetaan, että otetaan käyttöön samantyyppinen järjestely kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen yhteydessä tietyntyyppisiä riita-asioita varten (tavaramerkit, kilpailuasiat). Käytännössä tämä tarkoittaa kahta jaostoa, joissa on kummassakin kolme kilpailu- ja tavaramerkkioikeuteen perehtynyttä lakimiesavustajaa. Nämä ovat hallinnollisesti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentin alaisuudessa mutta voivat käytännössä avustaa ketä tahansa esittelevää tuomaria näihin erityisaloihin liittyvissä asioissa. Virkamiestuomioistuimen tuomareilla ei siis olisi käytössään kahdesta tai kolmesta lakimiesavustajasta muodostuvaa omaa kabinettia kuten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa ja yhteisöjen tuomioistuimessa, vaan heitä avustaisi neljästä yhteisön henkilöstöasioihin perehtyneestä lakimiehestä koostuva ryhmä (jotka kuuluvat palkkaluokkiin A6 A3). Ryhmään voisi lisäksi kuulua kaksi sihteeriä, minkä lisäksi jokaisella tuomarilla on oma sihteeri. Seuraavista kysymyksistä on neuvoteltava yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kanssa: * Voidaanko ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamisesta tehtyyn päätökseen perustuvaa ilmaisua "yhteisymmärryksessä yhteisöjen tuomioistuimen tai ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentin kanssa" laajentaa kattamaan yhden tai useamman lainkäyttölautakunnan puheenjohtajan, ottaen huomioon että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen yhteyteen voidaan myöhemmin perustaa myös muita lainkäyttölautakuntia. * Jos vastaus on myönteinen, miten yhteisöjen tuomioistuin soveltaa tätä menettelyä käytännössä. 14

15 7 artikla 1. Asian käsittelystä virkamiestuomioistuimessa määrätään yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön III osastossa, lukuun ottamatta 22 ja 23 artiklaa. Täsmentäviä ja täydentäviä määräyksiä annetaan tarvittaessa virkamiestuomioistuimen työjärjestyksessä. 2. Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 40 artiklan määräyksiä rajoittamatta menettelyn kirjallinen vaihe muodostuu kanteen ja vastineen jättämisestä, paitsi jos virkamiestuomioistuin päättää, että toinen kirjelmien vaihto on tarpeen. Toisen kirjelmien vaihdon jälkeen virkamiestuomioistuin voi asianosaisia kuultuaan päättää ratkaista asian ilman suullista käsittelyä. 3. Virkamiestuomioistuin tutkii kaikissa menettelyn vaiheissa, myös kanteen jättämisen yhteydessä, mahdollisuuksia ratkaista asia sovittelulla ja pyrkii helpottamaan tällaista ratkaisua. 4. Eurooppa-virkamiestuomioistuin päättää oikeudenkäyntikulujen suorittamisesta. Ellei työjärjestyksessä toisin määrätä, asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Huomautukset 1 kohta Ensimmäinen virke Määräys on peräisin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamispäätöksestä 88/591 (ks. 5 artikla, jolla lisätään Euroopan hiili- ja teräsyhteisön tuomioistuimen perussäännöstä tehtyyn pöytäkirjaan mm. 46 artikla) ja se on toistettu yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 53 artiklan ensimmäisessä kohdassa. Huom.: yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 53 artiklaan tehty muutos (entiseen 46 artiklaan verrattuna) johtuu siitä, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimella tulee olemaan toimivalta ratkaista myös ennakkoratkaisupyyntöjä. Toinen virke Sanamuoto vastaa yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 53 artiklan toista kohtaa. 2 kohta Ensimmäinen virke Tarkoituksena on keventää menettelyä, jotta asia voitaisiin ratkaista nopeasti silloin kun asiakirja-aineisto on riittävän täydellinen, jotta asianosaiset voivat sen perusteella kehitellä perusteitaan ja väitteitään suullisessa pääkäsittelyssä. Toisin kuin yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksessä (41 artiklan 1 kohta ja 117 artiklan 1 kohta) ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksessä (47 artiklan 1 kohta), joiden mukaan kantajan ja vastaajan vastauskirjelmien esittäminen riippuu ensisijaisesti asianosaisten tahdosta, tämä määräys antaa virkamiestuomioistuimelle valtuudet arvioida, onko täydentävien kirjelmien jättäminen tarpeen vai onko päinvastoin parempi siirtyä suoraan menettelyn suulliseen vaiheeseen. Toinen virke Virkamiestuomioistuimella on oltava mahdollisuus jättää suullinen pääkäsittely järjestämättä silloin kun se katsoo, että sillä on riita-asiasta riittävästi tietoa neljän kirjelmän jättämisen perusteella. 15

16 3 kohta Virkamiestuomioistuimen tehtäviin on kuuluttava myös velvollisuus pyrkiä ratkaisemaan riitaasiat sovittelulla. 4 kohta Sanamuoto vastaa perussäännön 38 artiklaa, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklaa ja yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklaa. 8 artikla 1. Kun virkamiestuomioistuimelle osoitettu hakemus tai muu asian käsittelyyn liittyvä asiakirja on erehdyksessä jätetty ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaajalle, tämä toimittaa sen välittömästi virkamiestuomioistuimen kirjaajalle. Vastaavasti, kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle osoitettu hakemus tai muu asian käsittelyyn liittyvä asiakirja on erehdyksessä jätetty virkamiestuomioistuimen kirjaajalle, tämä toimittaa sen välittömästi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaajalle. 2. Kun virkamiestuomioistuin katsoo, ettei se ole toimivaltainen ratkaisemaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvaa asiaa, se siirtää asian ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle. Vastaavasti, kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo asian kuuluvan virkamiestuomioistuimelle, se siirtää asian tämän käsiteltäväksi, eikä virkamiestuomioistuin tässä tapauksessa voi kieltää olevansa toimivaltainen asiassa. 3. Kun virkamiestuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäviksi on saatettu asiat, joilla on sama kohde, jotka koskevat samaa tulkintakysymystä tai joissa asetetaan kyseenalaiseksi saman säädöksen pätevyys, virkamiestuomioistuin voi asianosaisia kuultuaan lykätä asian käsittelyä kunnes ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on antanut tuomion. Huomautukset Nämä kolme kohtaa vastaavat yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 54 artiklan kolmea kohtaa (ent. 47 artikla, ks. ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamispäätöksen 88/591 7 artikla). 9 artikla Virkamiestuomioistuimen lopullisiin päätöksiin samoin kuin päätöksiin, joilla tehdään osittainen asiaratkaisu, tai päätöksiin, joilla ratkaistaan prosessiväite toimivallan puuttumisesta tai siitä, että asia on jätettävä tutkittavaksi ottamatta, voidaan hakea muutosta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelta kahden kuukauden kuluessa sen päätöksen tiedoksiantamisesta, jota vastustetaan. Muutosta voivat hakea kaikki asianosaiset, joiden vaatimukset on kokonaan tai osittain hylätty. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelta voivat hakea muutosta vain ne asianosaiset, jotka ovat olleet asiassa väliintulijana virkamiestuomioistuimessa. Muut väliintulijana olleet asianosaiset kuin jäsenvaltiot ja yhteisön toimielimet voivat kuitenkin hakea muutosta ainoastaan silloin kun virkamiestuomioistuimen päätös koskee heitä välittömästi. Huomautukset Tässä on toistettu yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 56 artiklan asiaa koskevat määräykset. 16

17 10 artikla 1. Se, jonka väliintuloa koskeva hakemus on hylätty, voi hakea muutosta virkamiestuomioistuimen hylkäyspäätökseen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelta kahden viikon kuluessa siitä kun hylkäävä päätös annettiin tiedoksi. 2. Asianosaiset voivat hakea muutosta virkamiestuomioistuimen päätöksiin, jotka se on tehnyt EY:n perustamissopimuksen 242 tai 243 artiklan taikka 256 artiklan neljännen kohdan nojalla tai Euratomin perustamissopimuksen 157 tai 158 artiklan taikka 164 artiklan kolmannen kohdan nojalla, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelta kahden kuukauden kuluessa niiden tiedoksiantamisesta. 3. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti voi ratkaista tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut muutoksenhaut yksinkertaistetussa menettelyssä, jossa voidaan tarpeellisessa määrin poiketa eräistä tämän liitteen määräyksistä ja josta määrätään ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksessä. Huomautukset Tässä on toistettu yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 57 artiklan kolme kohtaa. Artiklan 3 kohdassa toistetaan kyseisen perussäännön 39 artikla, johon 57 artiklan kolmannessa kohdassa viitataan. 11 artikla 1. Muutosta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelta voidaan hakea vain oikeuskysymyksiä koskevilta osin. Muutoksenhaun perusteena voi olla virkamiestuomioistuimelta puuttuva toimivalta asian käsittelyssä, virkamiestuomioistuimessa tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, joka on hakijan etujen vastainen, tai virkamiestuomioistuimessa tapahtunut yhteisön oikeuden rikkominen. 2. Muutosta ei voida hakea vain oikeudenkäyntikulujen määrän osalta tai siltä osin, kuka vastaa oikeudenkäyntikuluista. Huomautukset 1 ja 2 kohta Artiklan 1 ja 2 kohta vastaavat yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 58 artiklaa, joka on toistettu tässä ottaen huomioon EY:n perustamissopimuksen 225 a artikla (kolmas kohta), jossa esitetään mahdollisuus hakea muutosta oikeuskysymysten ohella myös asiakysymysten osalta. 17

18 12 artikla 1. Muutoksenhaulla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa ei ole lykkäävää vaikutusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EY:n perustamissopimuksen 242 ja 243 artiklan tai Euratomin perustamissopimuksen 157 ja 158 artiklan soveltamista. 2. Kun virkamiestuomioistuimen päätökseen haetaan muutosta, tuomioistuinkäsittely ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa jakaantuu kirjalliseen ja suulliseen käsittelyyn. Työjärjestyksessä määrätyin edellytyksin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi asianosaisia kuultuaan ratkaista asian ilman suullista käsittelyä. Huomautukset 1 kohta Tässä on toistettu yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 60 artikla. 2 kohta Tässä on toistettu yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 59 artikla. 13 artikla 1. Jos muutoksenhaku todetaan aiheelliseksi, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin julistaa virkamiestuomioistuimen päätöksen mitättömäksi ja ratkaisee asian itse. Poikkeustapauksissa se voi myös palauttaa asian virkamiestuomioistuimen ratkaistavaksi, jos asia ei ole ratkaisukelpoinen. 2. Palauttamistapauksessa virkamiestuomioistuin on sidottu ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa ratkaisemiin oikeusseikkoihin. Huomautukset 1 kohta Artiklan 1 kohta vastaa yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäistä kohtaa. Tässä kuitenkin selkeytetään sanamuotoa, jotta voidaan välttää se, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin palauttaisi asian virkamiestuomioistuimen käsiteltäväksi silloin kun se on ratkaisukelpoinen, koska tästä aiheutuisi tarpeetonta viivästystä. 2 kohta Tässä on toistettu yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan toinen kohta. 18

19 2003/0280 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Eurooppa-virkamiestuomioistuimen perustamisesta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 225 a ja 245 artiklan, ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 140 b ja 160 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen, ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen lausunnon, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon, sekä katsoo seuraavaa: (1) EY:n perustamissopimuksen 225 a artiklassa ja Euratomin perustamissopimuksen 140 b artiklassa valtuutetaan neuvosto perustamaan lainkäyttölautakuntia, joiden tehtävänä on ratkaista ensimmäisenä oikeusasteena tietynlaisia kanteita, sekä vahvistamaan tällaisten lainkäyttölautakuntien kokoonpano ja täsmentämään niille myönnettävät toimivaltuudet. (2) Erityisen lainkäyttöelimen perustaminen yhteisön ja sen henkilöstön välisten riitaasioiden käsittelyä varten ja sen valtuuttaminen ratkaisemaan tällaisia asioita ensimmäisenä oikeusasteena, mikä tätä nykyä kuuluu Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toimivaltaan, on omiaan parantamaan yhteisön tuomioistuinjärjestelmän toimivuutta. Lainkäyttöelimen perustaminen vastaa EY:n perustamissopimuksen 225 a artiklan määräyksistä annetussa, Nizzan sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä hyväksytyssä julistuksessa nro 16 esitettyyn pyyntöön. (3) Sen vuoksi on aiheellista perustaa Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen yhteyteen lainkäyttölautakunta, joka institutionaalisesti ja organisatorisesti on erottamaton osa Euroopan yhteisöjen tuomioistuinta ja jonka jäsenten asema on verrattavissa Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jäsenten asemaan. (4) Uudelle lainkäyttöelimelle on annettava nimi, joka erottaa sen sekä yhteisöjen tuomioistuimen että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kokoonpanoista. (5) Yhteisön tuomioistuinjärjestelmän selkeyden varmistamiseksi on aiheellista sisällyttää yhteisöjen tuomioistuimen perussääntöön liite, jossa esitetään lainkäyttölautakunnan toimivaltuuksia, kokoonpanoa, organisaatiota ja menettelyä koskevat määräykset. 19

20 (6) Lainkäyttölautakunnan tuomarien lukumäärän on oltava suhteessa sen käsittelemien riitaasioiden määrään. Tuomareiden nimittämistä koskevan neuvoston päätöksen tekemisen helpottamiseksi on aiheellista säätää, että neuvosto perustaa riippumattoman neuvoaantavan komitean, jonka tehtävänä on tarkistaa, että ehdolle asetetut henkilöt täyttävät tätä varten asetetut edellytykset. (7) Lainkäyttölautakunnan on ratkaistava asiat noudattaen menettelyä, joka soveltuu sen käsiteltäväksi tulevien riita-asioiden erityispiirteisiin ja jonka mukaan se tutkii menettelyn eri vaiheissa mahdollisuuksia ratkaista riita-asiat sovittelulla. (8) EY:n perustamissopimuksen 225 a artiklan kolmannen kohdan ja Euratomin perustamissopimuksen 140 b artiklan kolmannen kohdan mukaisesti lainkäyttölautakuntien päätöksiin voidaan hakea muutosta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelta vain oikeuskysymysten osalta samoin edellytyksin, joita tätä nykyä sovelletaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöksiä koskevaan muutoksenhakuun yhteisöjen tuomioistuimessa. Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön asiaa koskevat määräykset toistetaan lainkäyttölautakuntaa koskevassa perussäännön liitteessä, jotta voidaan välttää säädöksen ymmärrettävyyttä haittaavat viittaukset. (9) Tässä päätöksessä on säädettävä tarvittavista siirtymäsäännöksistä, jotta lainkäyttölautakunta voi alkaa hoitaa tehtäviään heti kun se on perustettu, ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA: 1 artikla Perustetaan Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen yhteyteen lainkäyttölautakunta, jonka tehtävänä on ratkaista yhteisön ja sen henkilöstön välisiä riitaasioita, jäljempänä 'Eurooppa-virkamiestuomioistuin'. Eurooppavirkamiestuomioistuimen kotipaikka on sama kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kotipaikka. 2 artikla Muutetaan pöytäkirjaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä seuraavasti: 1) Lisätään VI osasto seuraavasti: "VI osasto LAINKÄYTTÖLAUTAKUNNAT 65 artikla EY:n perustamissopimuksen 225 a artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 140 b artiklan nojalla perustettujen lainkäyttölautakuntien toimivaltaa, kokoonpanoa, organisaatiota ja menettelyä koskevat määräykset toistetaan tämän perussäännön liitteessä." 2) Lisätään liite I, jonka teksti esitetään tämän päätöksen liitteenä. 20

21 3 artikla 1. Virkamiestuomioistuimen ensimmäinen presidentti nimetään kolmeksi vuodeksi samoin edellytyksin kuin tuomarit, paitsi jos neuvosto päättää, että sovelletaan yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 4 artiklan 1 kohdassa määrättyä menettelyä; liitteen teksti esitetään tämän päätöksen liitteenä. 2. Heti kun kaikki virkamiestuomioistuimen tuomarit ovat vannoneet valan, neuvoston puheenjohtaja nimeää arpomalla ne tuomioistuimen tuomarit, joiden tehtävät päättyvät ensimmäisen kolmivuotiskauden päättyessä, yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. 3. Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevassa 1 artiklassa tarkoitetut asiat, jotka mainitun artiklan voimaantulopäivänä on saatettu ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäviksi ja joiden osalta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 52 artiklassa tarkoitettu kirjallinen menettely ei ole vielä päättynyt, palautetaan virkamiestuomioistuimeen. 4. Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen voimaantuloon asti sovelletaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestystä soveltuvin osin. 4 artikla Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, lukuun ottamatta yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevaa 1 artiklaa; liitteen teksti esitetään tämän päätöksen liitteenä. Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä I oleva 1 artikla tulee voimaan päivänä, jona Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen presidentin päätös, jossa todetaan virkamiestuomioistuin sääntöjen mukaisesti perustetuksi. Tehty Brysselissä [...] Neuvoston puolesta Puheenjohtaja [ ] 21

22 LIITE "Liite I Eurooppa-virkamiestuomioistuin 1 artikla Eurooppa-virkamiestuomioistuin, jäljempänä 'virkamiestuomioistuin', käyttää ensimmäisenä oikeusasteena toimivaltaa ratkaista EY:n perustamissopimuksen 236 artiklassa ja Euratomin perustamissopimuksen 152 artiklassa tarkoitetut yhteisön ja sen henkilöstön väliset riita-asiat, mukaan luettuina yhteisön elinten ja muiden elinten ja niiden henkilöstön väliset riita-asiat, joiden osalta toimivalta on osoitettu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle. 2 artikla Virkamiestuomioistuimessa on kuusi tuomaria, jotka neuvosto nimittää kuudeksi vuodeksi jäsenvaltioiden nimeämien ehdokkaiden perusteella 3 artiklassa tarkoitettua neuvoaantavaa komiteaa kuultuaan. Osa tuomareista vaihdetaan kolmen vuoden välein. Tuomarit, joiden toimikausi päättyy, voidaan nimittää myöhemmin uudelleen. 3 artikla Perustetaan komitea, joka antaa ennen nimittämispäätöksen tekemistä lausunnon siitä, ovatko ehdokkaiden ansiot riittävät virkamiestuomioistuimen tuomarin tehtävien hoitamiseen. Komitea voi liittää lausuntoonsa luettelon ehdokkaista, joilla on tehtävään parhaiten soveltuva korkeatasoinen kokemus. Luettelossa on oltava ehdokkaita kaksi kertaa niin paljon kuin neuvoston on määrä nimittää tuomareita. Komiteassa on seitsemän henkilöä, jotka ovat Euroopan tuomioistuimen ja yleisen oikeusasteen tuomioistuimen entisiä jäseniä ja tunnetusti päteviä oikeusoppineita. Neuvosto nimeää komitean jäsenet ja vahvistaa sen toimintasäännöt määräenemmistöllä Euroopan tuomioistuimen presidentin suosituksen perusteella. 22

23 4 artikla 1. Tuomarit valitsevat keskuudestaan virkamiestuomioistuimen presidentin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hänen toimikautensa voidaan uusia. 2. Virkamiestuomioistuin kokoontuu kolmen tuomarin jaostoissa. Tietyissä tapauksissa, joista määrätään työjärjestyksessä, se voi kokoontua myös viiden tuomarin jaostossa. 3. Virkamiestuomioistuimen presidentti toimii puheenjohtajana viiden tuomarin jaostossa sekä toisessa kolmen tuomarin jaostossa. Toisen kolmen tuomarin jaoston puheenjohtaja valitaan 1 kohdassa määrätyin edellytyksin. 4. Työjärjestyksessä määrätään jaostojen kokoonpanosta ja asioiden jakamisesta jaostoille. 5 artikla Virkamiestuomioistuimen tuomarit hoitavat tehtäviään riippumattomasti. He eivät saa ottaa vastaan mitään ohjeita. Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 2-7 artiklaa sekä 14 ja 15 artiklaa, 17 artiklan ensimmäistä, toista ja viidettä kohtaa ja 18 artiklaa sovelletaan virkamiestuomioistuimeen ja sen jäseniin. Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 2 artiklassa tarkoitettu vala vannotaan yhteisöjen tuomioistuimessa ja 3, 4 ja 6 artiklassa tarkoitetut päätökset tekee yhteisöjen tuomioistuin virkamiestuomioistuinta kuultuaan. 6 artikla 1. Virkamiestuomioistuin käyttää yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen palveluita. Yhteisöjen tuomioistuimen presidentti ja tarvittaessa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti vahvistavat yhteisymmärryksessä virkamiestuomioistuimen presidentin kanssa yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaan yhteisöjen tuomioistuimen tai ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen virkamiehet ja muu henkilöstö voivat tarjota palveluja virkamiestuomioistuimelle sen toiminnan varmistamiseksi. 2. Virkamiestuomioistuin nimittää kirjaajansa ja vahvistaa häntä koskevat säännöt. Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 3 artiklan neljättä kohtaa sekä 10, 11 ja 14 artiklaa sovelletaan virkamiestuomioistuimen kirjaajaan. 23

24 7 artikla 1. Asian käsittelystä virkamiestuomioistuimessa määrätään yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön III osastossa, lukuun ottamatta 22 ja 23 artiklaa. Täsmentäviä ja täydentäviä määräyksiä annetaan tarvittaessa virkamiestuomioistuimen työjärjestyksessä. 2. Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 40 artiklan määräyksiä rajoittamatta menettelyn kirjallinen vaihe muodostuu kanteen ja vastineen jättämisestä, paitsi jos virkamiestuomioistuin päättää, että toinen kirjelmien vaihto on tarpeen. Toisen kirjelmien vaihdon jälkeen virkamiestuomioistuin voi asianosaisia kuultuaan päättää ratkaista asian ilman suullista käsittelyä. 3. Virkamiestuomioistuin tutkii kaikissa menettelyn vaiheissa, myös kanteen jättämisen yhteydessä, mahdollisuuksia ratkaista asia sovittelulla ja pyrkii helpottamaan tällaista ratkaisua. 4. Eurooppa-virkamiestuomioistuin päättää oikeudenkäyntikulujen suorittamisesta. Ellei työjärjestyksessä toisin määrätä, asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. 8 artikla 1. Kun virkamiestuomioistuimelle osoitettu hakemus tai muu asian käsittelyyn liittyvä asiakirja on erehdyksessä jätetty ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaajalle, tämä toimittaa sen välittömästi virkamiestuomioistuimen kirjaajalle. Vastaavasti, kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle osoitettu hakemus tai muu asian käsittelyyn liittyvä asiakirja on erehdyksessä jätetty virkamiestuomioistuimen kirjaajalle, tämä toimittaa sen välittömästi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaajalle. 2. Kun virkamiestuomioistuin katsoo, ettei se ole toimivaltainen ratkaisemaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvaa asiaa, se siirtää asian ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle. Vastaavasti, kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo asian kuuluvan virkamiestuomioistuimelle, se siirtää asian tämän käsiteltäväksi, eikä virkamiestuomioistuin tässä tapauksessa voi kieltää olevansa toimivaltainen asiassa. 3. Kun virkamiestuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäviksi on saatettu asiat, joilla on sama kohde, jotka koskevat samaa tulkintakysymystä tai joissa asetetaan kyseenalaiseksi saman säädöksen pätevyys, virkamiestuomioistuin voi asianosaisia kuultuaan lykätä asian käsittelyä kunnes ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on antanut tuomion. 24

25 9 artikla Virkamiestuomioistuimen lopullisiin päätöksiin samoin kuin päätöksiin, joilla tehdään osittainen asiaratkaisu, tai päätöksiin, joilla ratkaistaan prosessiväite toimivallan puuttumisesta tai siitä, että asia on jätettävä tutkittavaksi ottamatta, voidaan hakea muutosta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelta kahden kuukauden kuluessa sen päätöksen tiedoksiantamisesta, jota vastustetaan. Muutosta voivat hakea kaikki asianosaiset, joiden vaatimukset on kokonaan tai osittain hylätty. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelta voivat hakea muutosta vain ne asianosaiset, jotka ovat olleet asiassa väliintulijana virkamiestuomioistuimessa. Muut väliintulijana olleet asianosaiset kuin jäsenvaltiot ja yhteisön toimielimet voivat kuitenkin hakea muutosta ainoastaan silloin kun virkamiestuomioistuimen päätös koskee heitä välittömästi. 10 artikla 1. Se, jonka väliintuloa koskeva hakemus on hylätty, voi hakea muutosta virkamiestuomioistuimen hylkäyspäätökseen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelta kahden viikon kuluessa siitä kun hylkäävä päätös annettiin tiedoksi. 2. Asianosaiset voivat hakea muutosta virkamiestuomioistuimen päätöksiin, jotka se on tehnyt EY:n perustamissopimuksen 242 tai 243 artiklan taikka 256 artiklan neljännen kohdan nojalla tai Euratomin perustamissopimuksen 157 tai 158 artiklan taikka 164 artiklan kolmannen kohdan nojalla, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelta kahden kuukauden kuluessa niiden tiedoksiantamisesta. 3. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti voi ratkaista tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut muutoksenhaut yksinkertaistetussa menettelyssä, jossa voidaan tarpeellisessa määrin poiketa eräistä tämän liitteen määräyksistä ja josta määrätään ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksessä. 11 artikla 1. Muutosta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelta voidaan hakea vain oikeuskysymyksiä koskevilta osin. Muutoksenhaun perusteena voi olla virkamiestuomioistuimelta puuttuva toimivalta asian käsittelyssä, virkamiestuomioistuimessa tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, joka on hakijan etujen vastainen, tai virkamiestuomioistuimessa tapahtunut yhteisön oikeuden rikkominen. 2. Muutosta ei voida hakea vain oikeudenkäyntikulujen määrän osalta tai siltä osin, kuka vastaa oikeudenkäyntikuluista. 25

26 12 artikla 1. Muutoksenhaulla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa ei ole lykkäävää vaikutusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EY:n perustamissopimuksen 242 ja 243 artiklan tai Euratomin perustamissopimuksen 157 ja 158 artiklan soveltamista. 2. Kun virkamiestuomioistuimen päätökseen haetaan muutosta, tuomioistuinkäsittely ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa jakaantuu kirjalliseen ja suulliseen käsittelyyn. Työjärjestyksessä määrätyin edellytyksin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi asianosaisia kuultuaan ratkaista asian ilman suullista käsittelyä. 13 artikla 1. Jos muutoksenhaku todetaan aiheelliseksi, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin julistaa virkamiestuomioistuimen päätöksen mitättömäksi ja ratkaisee asian itse. Poikkeustapauksissa se voi myös palauttaa asian virkamiestuomioistuimen ratkaistavaksi, jos asia ei ole ratkaisukelpoinen. 2. Palauttamistapauksessa virkamiestuomioistuin on sidottu ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa ratkaisemiin oikeusseikkoihin." 26