Kaavoituskatsaus 2015

Transkriptio

1 Kaavoituskatsaus 2015 Reima Juopperi 2014 Vuosittain julkaistavassa kaavoitusohjelmassa on esitetty ajankohtaiset ja suunnitteilla olevat kaavoitushankkeet. Tämän kautta kaupunkilaiset saavat tietoa maankäytön suunnittelusta ja pystyvät vaikuttamaan kaavoitukseen. KEMIN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Kaavoitus Kaupunginhallitus xxxx

2 KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kestävä kehitys Energiatehokkuus on ilmastomuutoksen myötä noussut tärkeäksi osaksi rakentamista. Uudet energiaratkaisut koskevat kaikkea rakentamista. Maalämmön käyttö lisääntyy ja kunta voi tehdä alueellisen ratkaisun kaukolämpöverkkoon liittymiseksi. Myös täydennysrakentaminen ja vanhojen tilojen uudelleenkäyttö on kestävää kehitystä. Kemi vastaa ilmastomuutokseen mm. kaupunkia tiivistämällä ja suosimalla jalankulkua. Vetovoimainen kaupunki Kemin vetovoimaisuudesta on viime vuosina ollut paljon keskustelua. Kaavoitus on laatinut kesän 2012 aikana keskusta-alueen kaupunkikuvallisen inventoinnin. Samassa yhteydessä on ideoitu kehittämisehdotuksia kaupunkitilan parantamiseksi.tekninen palvelukeskus varautuu vuosittain kohentamaan kaupunkikuvaa suunnitelman mukaisesti. Kaavoituksen kautta voidaan tarjota niin yksityisille kuin yrityksille vetovoimaisia asuin-, liikeja teollisuustontteja. Vuoden 2013 aikana valmistui uusi pientaloalue Rovalle. Kunnallistekniikan piiriin ensimmäisessä vaiheessa saatiin 30 omakotitonttia, joista vapaana on 23 tonttia. Tämän lisäksi kaupungilla on tarjota n. 70 pientalotonttia eripuolilta kaupunkia. Sariuksen asemakaava ja Ruutinpuiston asemakaava ovat saaneet lainvoiman. Molemmat kaavat mahdollistavat merellistä asumista Kemin keskustaan kaupungin strategian mukaisesti. Rakentamattomia kerrostalotontteja on keskustassa ja sen läheisyydessä 21 sisältäen Möllärinrannan, Sariuksen ja Ruutinpuiston kaavoitetut tontit. Vapaita rivitalotontteja on kuusi. Lisäksi saneerattavia kohteita on runsaasti. Kemintullin työpaikka- ja palvelualueen vesihuoltoa ja katuverkkoa on rakennettu. Elinkeinotoiminnalle on käytettävissä 14 tonttia. Kemissä on rakennettu viime vuosina keskimäärin 50 asuntoa vuodessa, joista noin puolet on ollut kerrostalorakentamista kaupungin keskustassa. Tonttivaranto on Kemissä riittävä tällä suunnitelmalla muutamiksi vuosiksi eteenpäin. Osallistumalla ja yhteistyöllä Kaavoitus on vuorovaikutteinen prosessi kaikkien osallisten kanssa. Osallisiksi luetaan kaikki, joiden elinympäristöön tai toimintaan kaavoituksella vaikutetaan. Myös viranomaiset ja yhteisöt ovat osallisia, mikäli kaavoitus koskee heidän toimialaansa. Vuorovaikutteisuus näkyy kaavoittajan, viranomaisten ja osallisten välisenä yhteistyönä. Vain osallistumalla voi vaikuttaa kaavoitukseen. Kaavoitusta koskevat perustiedot löytyvät kaavoitustyön prosessin alussa julkaistavasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS). Vesihuollon kehittäminen Kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Ylikunnalliset hankkeet Seutuyhteistyö on maankäytön suunnittelussa tärkeää. Länsi-Lapin maakuntakaavan laatiminen käynnistyi vuoden 2010 aikana. Kaavalla on ratkaistu mm. tuulivoimapuistojen sijoittuminen ja vähittäiskaupan mitoitus ja sijainti. Ympäristöministeriö on hyväksynyt maakuntakaavan, muun kuin Ajoksen ja Röyttän tuulivoimapuistojen osalta. Lapin liitto on valittanut päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lisäksi Lapin liitto on käynnistänyt Karsikkoniemen ydinvoimamaakuntakaavan purkamisen, hyväksynnän jälkeen Kemi voi muuttaa Satamakankaan alueen yleiskaavan ja mahdollistaa alueen asumiselle. Jätevesihuoltoyhteistyö ja uuden yhteisen kunnallisen puhdistamon mahdollinen perustaminen vaatii laajoja selvityksiä ja seudullista yhteistyötä tiukkenevien velvoitteiden myötä. Meri- Lapin alueen kuntien, Lapin ELY-keskuksen ja Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen välillä on allekirjoitettu yhteistyösopimus alueen jätevedenkäsittelyn yleissuunnitelman teettämistä varten. Suunnitelma valmistui vuoden 2013 aikana. Lapin liitto on käynnistänyt nk. POSKI - hankkeen, Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa. Kemin osalta on tärkeää selvittää pohjavesialueen rajaukset Elijärventien molemmin puolin. Projekti ajoittuu vuosille Selvitystä hyödynnetään Elijärventien työpaikka-alueen suunnittelussa.

3 YLEISKAAVOITUS Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. 1. Kemin merialueen Ajoksen edustan tuulivoimapuiston laajennus v PVO-Innopower on anonut, että kaupunki muuttaisi yleiskaavaa, jotta yhtiö voisi laajentaa Ajoksen olemassa olevaa tuulivoimapuistoa merelle päin. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) valmistui v ja lisäselvitykset syksyllä Suunnitteilla on 27uutta tuulivoimalaa. Valtuusto on hyväksynyt yleiskaavan Satamakankaan yleiskaavamuutos v Fennovoiman päätettyä sijoittaa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoelle, Lapin liitto on päättänyt kumota ydinvoimalaitoksen sallivan vaihemaakuntakaavan. Kaavan hyväksyminen käsitellään seuraavassa Lapin liittovaltuustossa. Satamakankaalle vapautuu alue asuinkäyttöön aikaisemman suunnitelman mukaisesti. 3. Elijärven työpaikka-alueen yleiskaavamuutos Yleiskaavan muutoksella selvitetään kaivosteollisuutta hyödyntävän ja muun elinkeinotoiminnan sijoittumista alueelle. Kaavamuutos edellyttää (Poski) pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa hankkeen valmistumista. Kemin osalta selvitetään pohjavesialueen rajaukset Elijärventien molemmin puolin.

4 ASEMAKAAVOITUS Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Osa Kemin nykyisin voimassaolevasta asemakaava-alueesta on vanhentunutta (142,6ha), koska kaavatonteille on määrätty rakennusoikeus rakennusjärjestyksen kautta. Vanhentuneiden asemakaavojen saneerausta jatketaan. ASEMAKAAVOJEN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI Vuoden 2013 alusta on tullut määräyksenä voimaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 60 ja 61 sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 29 siirtymäsäännös. Niissä määrätään, että asemakaava-alueella, jossa kaava on ollut voimassa yli 13 vuotta ja merkittävältä osalta edelleen toteutumatta, asemakaavan ajanmukaisuus on arvioitava ennen rakennusluvan myöntämistä. Jos asemakaava todetaan vanhentuneeksi, rakennuslupaa ei voida myöntää ennen asemakaavan muuttamista. 1. Vainio-Pohjolankatu Kemin Energia on anonut kaavan muutosta uudistaakseen muuntamoaseman. Lisäksi Pohjolankadun asemakaava on vanhentunut ja vaatii uudistamista. Samalla tutkitaan muutosalueen eteläosan muuntamon, liikennealueen ja puiston käyttötarkoitusta. Kaavamuutos on päätösprosessissa.

5 2. Yleisten teiden siirtyminen kunnalle. Moottoritien rakentamisen ja tietoimituksen yhteydessä on sovittu yleisten teiden siirtymisestä kaupungille, jolloin yleiset tiet on muutettava asemakaavan mukaisiksi kaduiksi. Muutos koskee Sauvonväylää, Karihaaranväylää ja Lapintietä. 3. Peurasaari Täydennyskaavoitushanke uusien merellisten pientalotonttien tarjoamiseksi käytöstä poistuneille teollisuus- ja varastotonteille. Alueelle on syytä tehdä kartoitus pilaantuneista maista ennen kaavoitusta.

6 4. Lapintien liikealue Lapintien liikealue on keskeisellä paikalla Kemiin tultaessa ja epäviihtyisä toimintaympäristö kaipaa saneerausta. Alueella on vanhentunutta asemakaavaa. Lapintie on tärkeä sisääntuloväylä pohjoisesta tultaessa. 5. Valtakatu 65 / Pajarinranta Yhteiskoulun tontilla sijaitsee käytöstä poistuneet koulurakennukset. Kohteen käyttötarkoitusta tutkitaan asemakaavoituksen yhteydessä. Kaupunginhallitus on päättänyt, että lumilinnan pysyvä sijoituspaikka on Pajarinranta. Alueen yhteiskäyttöedellytyksiä tutkitaan Lapin yliopiston ja Kemin matkailun projekteissa. Projektin sisällöstä riippuen, myös rannan puolen asuntoalueen tuleivaisuus harkitaan. 6. Keskustan eheyttäminen Liikekeskustan toiminnallisen ja rakenteellisen nykytilanteen tarkastelu. Tavoitteena on liikekeskustan vetovoimaisuuden lisääminen. Selvitys toteutetaan yhdessä Kemitiimin kassa. 7. Ajoksen asemakaavan tarkistus Vuoden kohteet Satamakangas, asemakaava Ruutti kaavasaneraus Elijärventien asemakaava Nauskan jatke Lisätietoja: Tekninen palvelukeskus/kaavoitus Valtakatu Kemi Riitta Vallin, kaavoituspäällikkö p. (016) Päivi Koskimäki, kaavoitussihteeri p. (016) Saija Alakare, kaavoitusarkkitehti p Peter Brusila, maankäyttösuunnittelija p Aune Junno, paikkatietokäsittelijä p. (016)

7 ...\KAVOITUSKATSAUS 2015_Opaskartta-Map.dgn :50:18