Ulla Vehmasaho (toim.) Valoa ja virtaa Leena Korpinen sähkön maailmassa

Transkriptio

1 Ulla Vehmasaho (toim.) Valoa ja virtaa Leena Korpinen sähkön maailmassa

2 Tomitus ja tekstit Toimittanut Ulla Vehmasaho Artikkelit Leena Korpinen Haastattelutekstit ja Rouva Virtanen Ulla Vehmasaho Ulkoasu ja taitto Ulla Vehmasaho, Avanti Oy Julkaisija ja jakelu Tampereen teknillinen yliopisto, Sähkötekniikka ja terveys -laboratorio, WomEqual -osahanke ISBN Kirjoittajat Lokakuu 2007

3 Sisällys Johdanto... 4 CV Leena Korpinen... 7 Teema 1. Sähkötekniikasta Sähkötekniikka - perinnettä ja huippuosaamista Nykyinen sähköjärjestelmä on insinöörityön huippunäyte Rouva Virtanen Teema 2. Sähköstä ja terveydestä Sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksista kysellään yliopistolta Kännykän käytöllä ei ole tutkimusten mukaan terveyshaittoja Rouva Virtanen Teema 3. Tekniikan arjen etiikasta Eettiset kysymykset osana tekniikan kehitystä Teknologian arvokeskustelua kannattaa käydä inhimillisyyden säilymisen näkökulmasta Rouva Virtanen Teema 4. Käytettävyydestä Uuden tekniikan käyttöönotto voi vaatia ponnisteluja Ihmisen paras vastaisku huonolle käytettävyydelle on se, että ei osta tuotetta Rouva Virtanen Teema 5. Työhyvinvoinnista Mobiilit palvelut osana työn psyykkisen kuormituksen hallintaa Liikkuvan työntekijän ergonomia on haastavaa Kiireen selättäminen lähtee itsestä - vertaistuesta voimaa jaksamiseen 71 Rouva Virtanen Teema 6. Verkko-oppimisesta Lukiolaisille kehitetty WWW-kurssi: Sähkö, elektroniikka ja ympäristö Verkossa voidaan oppia, mutta miten siellä ylläpidetään viisautta? Rouva Virtanen Teema 7. Naisista ja tekniikasta Tekniikka on loistava ala naisille Naisen on voitava pärjätä työelämässä naisena Rouva Virtanen

4 Johdanto Säihkien säkenöivä sähkö Mielenkiintoisia ja ajankohtaisia keskustelunaiheita Sähköllä kiihotetaan kasvunopeutta, sähköllä liikutaan, keitetään, kuivataan käsiä. Pian koko maailma on sähköistetty! (Seura 18/1936 ) Näin siis vuonna 1936 kun suomalaisten kotitalouksien sähköistäminen oli kiivaimmillaan. Nyt koko maailma on sähköistetty. Sähkö on meille niin arkipäiväinen ja lähes kaikessa mukana oleva hyödyke, että emme voi edes kuvitella elävämme ilman sitä. Ja koska sähkö on oleellinen osa elämäämme, se myös kiinnostaa ihmisiä ja herättää monenlaista keskustelua. Tämä teos, Valoa ja virtaa - Leena Korpinen sähkön maailmassa, valottaa sähköä eri näkökulmista. Tavoitteena on lisätä tietoa meitä jokaista koskettavista ja kiinnostavista aiheista sekä saada aikaan rakentavaa keskustelua vaihtoehtoisista malleista rakentaa parempaa tulevaisuutta. Kirja toimii myös vertaisryhmätoiminnan tukena, teemoista ja niiden herättämistä ajatuksista voidaan keskustella vertaisryhmissä. 4 Seitsemän sähköistä teemaa Kirjassa on seitsemän eri teemaa. Teema Sähkötekniikka käsittelee sähkön tuotantoa, muuttuneita markkinoita ja paljon keskustelua herättäneitä ympäristövaikutuksia, teema Sähkö ja terveys nimensä mukaisesti lisääntyneen sähkön käytön terveysvaikutuksia. Kolmannessa teemassa pohditaan tekniikan arjen etiikkaa lähinnä tietoteknisten laitteiden suunnittelun ja käytön näkökulmasta ja neljännessä teemassa läheisesti edelliseen liittyvää laitteiden ja järjestelmien käytettävyyttä. Työhyvinvointi-teema etsii keinoja muun muassa hyvään ergonomiaan ja kiireen vähentämiseen, Verkko-oppimisen teemassa esitellään virtuaalista ympäristöä vaihtoeh-

5 toisena oppimisympäristönä. Nainen ja tekniikka -teemassa pureudutaan naisjohtajuuteen ja mietitään keinoja, joilla saadaan lisää tyttöjä tekniikan opiskelijoiksi. Jokaisessa teemassa on kolme erilaista lähestymistapaa aiheeseen. Ensimmäinen on professori, lääketieteen ja tekniikan tohtori Leena Korpisen kirjoittama artikkeli aiheesta. Leena Korpinen työskentelee Tampereen teknillisen yliopiston Sähkötekniikka ja terveys -laboratorion vetäjänä ja hänellä on paitsi vankka teoreettinen tieto aihe-alueista, myös monipuolinen ja laaja kokemus. Toinen osuus on artikkelia syventävä professori Korpisen haastattelu. Kolmannessa osiossa Rouva Virtanen esittelee mielenkiintoisia välähdyksiä sähkön käyttöönoton historiasta ja nostaa esille mielenkiintoisia pohtimisen ja keskustelun aiheita myös nykypäivästä. Lämmin kiitos säkenöiville kommentaattoreille Historiaosuudesta suuri ja lämmin kiitos kuuluu Riia Kemppiselle, jonka pro gradu -työ, Kodin hyödyksi - Jokaisen iloksi Suomen Sähkölaitosyhdistyksen propaganda kotien sähköistämiseen tähtäävässä valistustyössä 1930-luvun Helsingissä, on ollut oivallinen tietolähde, sekä Sähkömuseo Elektralle ja Kimmo Kyllöselle, joka etsi ja skannasi historiallisia kuvia. Lisäksi kiitoksen ansaitsevat ne säkenöivät naiset ja miehet, jotka ovat tavalla tai toisella edesauttaneet teoksen syntyä, kommentoineet tekstejä, korjanneet ja etsineet puuttuvat pilkut. Tueksi vertaisryhmätoimintaan Tämä kirja on tehty osana WomEqual -osahanketta Toimintamalli vertaistukiryhmien perustamisesta tekniikan yliopistojen naisille. Osahanke toteutetaan Tampereen teknillisessä yliopistossa Leena Korpisen johdolla. Koko WomEqual -kehittämiskumppanuushanketta koordinoi Teknillinen korkeakoulu. Tavoitteena on kehittää toimintamalli, jonka avulla parannetaan naisten henkistä työhyvinvointia vertaistukitekniikkaan pe- 5

6 rustuvan ryhmäohjauksen avulla. Tämän kirjan teemoja voidaan käyttää ryhmien keskustelun aiheina. Keskustelua voidaan käydä myös weme.fi -verkkoyhteisössä. Hanketta rahoittavat Euroopan Sosiaalirahasto (ESR), opetusministeriö ja kunnat. Jatka keskustelua! Sukella sähkön kiehtovaan ja paljon erilaisia ajatuksia herättävään maailmaan. Lue. Ota kantaa ja keskustele, junassa ja kahvipöydässä, kotona ja työssä - ja weme.fi:ssä. Tampereella Tekijät 6 Kuva Sähkömuseo Elektra

7 Cv Leena Korpinen Uteliaisuus pitää ihmisen hengissä, kiinnostuneena ja kiinnostavana. Professori Leena Korpinen on varsinainen tieteen moniottelija. Hän valmistui diplomi-insinööriksi 1986, lääketieteen lisensiaatiksi 1989, tekniikan lisensiaatiksi 1990, lääketieteen tohtoriksi 1993 ja tekniikan tohtoriksi Korpinen on myös laillistettu lääkäri. Tohtoriksi Korpinen väitteli lääketieteessä epilepsiaan ja unihäiriöihin kehitetyistä päätöksenteon tukijärjestelmistä ja tekniikassa edelleen hyvin ajankohtaisesta aiheesta, sähkövoimatekniikasta, lyhytaikaisten sähkö- ja magneettikenttäaltistusten vaikutuksesta työntekijöiden terveyteen, erityisesti sydämen toimintaan. Korpinen nimitettiin vuonna 1995 Tampereen teknillisen yliopiston, TTY, apulaisprofessorin virkaan. Tätä ennen hän hoiti virkaa viransijaisena vuodesta Vuonna 1998 hänet nimitettiin sähkövoimatekniikan professorin virkaan. Korpisen tutkintoyhdistelmä on melko harvinainen ja opintojen tarjoamat tarkastelukulmat ovatkin Korpisen mukaan mielenkiintoisia, eivät kuitenkaan ristiriitaisia. - Opiskelutaustalla ei niinkään ole merkitystä. Enemmänkin sillä, että minulla on laaja tapa ajatella asioista, valaisee Korpinen osaamistaan ja kokemustaan. Vuoden 2001 alusta professuurin viran alaa muutettiin (Sähkötekniikka, Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden terveysnäkökulmat) ja Korpinen siirtyi johtamaan Sähkötekniikka ja terveys -laboratoriota. Syksyllä 2007 tämän kirjan ilmestyessä Korpinen työskenteli professorina TTY:n Sähkötekniikka ja terveys -laboratoriossa, projektipäällikkönä Vaasan yliopistossa Sähkö- ja automaatiotekniikan laitoksella sekä 7

8 on lääketieteellisen teknologian dosenttina Tampereen yliopiston Lääketieteellisessä tiedekunnassa. Vuoden 2008 alusta TTY:n rakenneuudistuksen myötä Korpisen viran ala on Ympäristöterveys ja viran täsmennys energiantuotannon ja jakelun sekä liikenteen ympäristövaikutukset. Sijoituspaikka on TTY:n Energia- ja prosessitekniikan laitos. Korpinen on myös vuodesta 1990 ollut jäsenenä sähkö- ja elektroniikka-alan kansallisessa standardointijärjestössä SESKO ry:ssä komiteassa SK 106, joka käsittelee altistumista sähkömagneettisille kentille. Korpinen tekee poikkitieteellistä tutkimusta hyödyntäen sekä tekniikan että lääketieteen tutkimusperinteitä. Leena Korpinen on esitelty myös Marquis Who s Who in the World Biographee teoksessa. Eniten hänellä on kokemusta sähkömagneettisille kentille altistumisesta, altistuksen terveysvaikutuksien arvioinnista ja altistuksen vähentämisestä. Korpinen on myös opettanut useita vuosia yliopistossa ja tehnyt uusia kursseja lähes vuosittain. Hän on myös kehittänyt opetusta muun muassa tekemällä verkkokursseja. Korpinen on julkaissut yhteensä satoja kotimaisia ja kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleita, monografioita, muita tieteellisiä julkaisuja, tieteen populääreja artikkeleita ja esityksiä sekä tutkimustyöhön liittyviä kirjoja. Kattava luettelo näistä löytyy sivuilta Jaksamista työhön ja elämään yleensä Korpinen ammentaa luonnon kauneudesta. - Pienet arkipäiväiset asiat ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille, hän toteaa. 8