Fennovoima Oy Melumallinnuslaskelmat Ydinvoimalaitoshankkeen YVA selostukseen

Transkriptio

1 Raportti 60K Q Fennovoima Oy Melumallinnuslaskelmat Ydinvoimalaitoshankkeen YVA selostukseen 60K

2 PÖYRY ENERGY OY Päiväys Sivu 1 (13) Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 YMPÄRISTÖMELU Teollisuusmelu Tieliikennemelu Valtioneuvoston ohjearvot ulkona Melun leviämislaskelmat 3 3 MELULASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Geometriat ja maastokuvaus Mallinnetut laitteet Laskentaparametrit 7 4 MELUMALLINNUSTULOKSET Pyhäjoki, Hanhikivi Simo, Karsikkoniemi Ruotsinpyhtää Ruotsinpyhtää, Gäddbergsön Ruotsinpyhtää, Kampuslandet 12 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 13 Liitteet Liite 1 Mallinnuslaskelman lähtötiedot äänilähteittäin Liite 2 Melumallinnuskartat - Pyhäjoki Liite 3 Melumallinnuskartat Simo Liite 4 Melumallinnuskartat Ruotsinpyhtää, Gäddbergsön (VE1) Liite 5 Melumallinnuskartat Ruotsinpyhtää, Kampuslandet (VE3) Liite 6 Valtioneuvoston melun ohjearvot Vnp 993/1992 Liite 7 Ääniaallon mittayksiköt ja ympäristömelu Lyhenteet L PA L Aeq L WA Rw A-taajuuspainotettu äänenpainetaso A-taajuuspainotettu ekvivalenttinen äänitaso A-taajuuspainotettu äänilähteen äänitehotaso Ilmaäänieristävyys Copyright Pöyry Energy Oy

3 1 JOHDANTO PÖYRY ENERGY OY Päiväys Sivu 2 (13) Tässä selvityksessä arvioidaan Fennovoima Oy:n suunnitteleman ydinvoimalaitoksen rakentamisesta, laitoksen toiminnasta sekä siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuvia meluvaikutuksia voimalaitoksen vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen ympäristössä Pyhäjoen Hanhikiven sijaintipaikalla, Ruotsinpyhtään Kampuslandetin ja Gäddbergsön sijaintipaikoilla sekä Simon Karsikon sijaintipaikalla. Meluvaikutusten arviointia varten ydinvoimalaitoksen aiheuttamaa melua ja sen leviämistä on mallinnettu tietokoneavusteisesti kunkin hankevaihtoehdon 3D digitaaliselle maastokartalle. Selvitys on tehty ydinvoimalaitoksen YVA-menettelyä varten. 2 YMPÄRISTÖMELU Ääni on aaltoliikettä, joka tarvitsee väliaineen välittyäkseen eteenpäin. Ilmassa äänellä on nopeus, joka on riippuvainen ilman lämpötilasta. Eri väliaineissa ääniaalto kulkee eri nopeuksilla väliaineen ominaisuuksista riippuen. Normaali ympäristömelu sisältää useista kohteista peräisin olevaa yhtäaikaista ääntä, jossa äänen taajuudet ja aallonpituudet ovat jatkuvassa muutoksessa. Melu on subjektiivinen käsite, jolla ymmärretään äänen negatiivisia vaikutuksia, eitoivottua ääntä, josta seuraa ihmisille haittaa ja jossa kuulijan omilla tuntemuksilla ja äänenerotuskyvyllä on ratkaiseva merkitys. Melua voidaan mitata sen fysikaalisten ominaisuuksien perusteella. Ympäristömelu koostuu ihmisen toiminnan aiheuttamasta melusta, joka vaihtelee ajan ja paikan mukaan. Äänen (melun) voimakkuutta mitataan käyttäen logaritmista desibeliasteikkoa (db), jossa äänenpaineelle (eli hyvin pienelle paineenmuutokselle ilmassa) käytetään referenssipainetta 20 μpa ilmalle sekä 1 μpa muille aineille. Tällöin 1 Pa paineenmuutos ilmassa vastaa noin 94 db:ä. Kuuloaistin herkkyys vaihtelee eri taajuisille äänille, jolloin vaihtelevat myös melun haitallisuus, häiritsevyys sekä kiusallisuus. Nämä tekijät on otettu huomioon äänen taajuuskomponentteja painottamalla. Yleisin käytetty taajuuspainotus on A-painotus, joka perustuu kuuloaistin taajuusvasteen mallintamiseen ja ilmaistaan usein A- kirjaimella dimension perässä, esimerkiksi db(a). Melun ekvivalenttitaso (symboli L eq ) tarkoittaa samanarvoista jatkuvaa äänitasoa kuin vastaavan äänienergian omaava vaihteleva äänitaso. Koska ääni käsitellään logaritmisena suureena, on hetkellisillä korkeimmilla äänitasoilla suhteellisen suuri vaikutus ekvivalenttiseen melutasoon. Esimerkiksi auton ohittaessa melumittarin lukema nousee nopeasti korkealle vaikuttaen myös ekvivalenttitason selvään nousuun. Mikäli muita ohiajoja ei välittömästi tapahdu, melun ekvivalentti arvo laskee hitaasti kohti taustamelun arvoa. Teollisuusmelussa hetkellisvaihtelut ovat usein varsin lähellä myös ekvivalenttista arvoa, mikäli toiminnasta ei aiheudu impulssimaista melua. 2.1 Teollisuusmelu Teollisuusmelu on pääasiassa staattisten melulähteiden kuten teollisuuslaitoksen melua, mutta usein tähän luetaan myös koko teollisuusalueella olevien toimintojen melu, Copyright Pöyry Energy Oy

4 PÖYRY ENERGY OY Päiväys Sivu 3 (13) esimerkiksi trukit ja kuormaajat. Teollisuusmelussa on usein nk. kapeakaistaisia äänikomponentteja, joissa ääni keskittyy rajoitetulle taajuusalueelle ja melusta voidaan erottaa selkeitä ääneksiä (ääni, joka sisältää vain yhtä taajuutta). Kapeakaistaista laitteiden käyttöääntä emittoituu usein muuntajista tai puhaltimista ja pumpuista, joilla on tasainen pyörimisnopeus ja joiden läpi kulkeva aine emittoituu suoraan ympäröivään ulkoilmaan. Ydinvoimalaitoksissa ko. komponentteja ovat etenkin muuntajat sekä ilmastointiin liittyvät puhaltimet. Ilmapuhaltimien äänitasoa vaimennetaan yleisesti erityyppisillä äänivaimennin-ratkaisuilla. Uusissa voimalaitoksissa vaimentimet asennetaan jo rakennusvaiheessa. Teollisessa toiminnassa esiintyy paikoin myös impulssimaista ääntä, jossa melu aiheutuu voimakkaista iskumaisista tapahtumista. 2.2 Tieliikennemelu Moottoriajoneuvoliikenteen aiheuttamaan meluun vaikuttavat ajonevojen nopeus, liikennemäärä, raskaiden ajoneuvojen osuus sekä tien ominaisuudet. Melu on yleisesti luonteeltaan laajakaistaista tasaista huminaa, josta toisinaan voi erottaa yksittäisten ajoneuvojen ääniä. Havaittuun melutasoon tietyssä paikassa vaikuttavat lähtömelutason lisäksi tarkastelupisteen etäisyys väylästä, rakennukset ja muut esteet, maaston muodot sekä vesialueet ja muut heijastavat pinnat. Liikennemäärän kaksinkertaistuminen nostaa melutasoa 3 db. Nopeustason nousu 50 km/h:sta 80 km/h:iin lisää melua vastaavasti 4-5 db. Tieliikennemelua torjutaan yleisesti meluesteillä sekä ennalta ehkäistään kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla. 2.3 Valtioneuvoston ohjearvot ulkona Valtioneuvosto on 3 päivänä huhtikuuta 1987 annetun meluntorjuntalain (382/87) 9 :n nojalla päättänyt A-painotetun melun ekvivalenttitason (L Aeq ) ohjearvot ulkona (2 ) (tarkempi esitys on liitteessä 6). Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla vastaavat A-painotetun keskiäänitason L Aeq ohjearvot ovat 45 db(a) päivällä sekä 40 db(a) yöllä. Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on kuitenkin 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 2 momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 2.4 Melun leviämislaskelmat Melun leviäminen maastoon voidaan havainnollistaa käyttäen tietokoneavusteisia melun leviämiseen käytettäviä ohjelmistoja, missä äänilähteestä lähtevä ääniaalto lasketaan digitaaliseen 3D karttapohjaan äänenpaineeksi immissio- eli vastaanottopisteessä. Mallissa otetaan huomioon maaston korkeuserot, rakennukset ja muut heijastavat pinnat sekä maanpinnan ja ilmakehän melun absorptionvakiot. Melulähteitä voidaan määritellä piste, viiva tai pintalähteiksi. Copyright Pöyry Energy Oy

5 PÖYRY ENERGY OY Päiväys Sivu 4 (13) Melumallin leviämiskartta piirtää keskiäänitasokäyrät 5 db:n välein valituilla lähtöarvoparametreilla. Melun leviämisen laskennassa käytetään yhteispohjoismaista teollisuus- ja tieliikennemelumallia. Metsän ja pehmeämmän maakerroksen vaikutus voidaan huomioida käyttäen rajattuja maa-absorptioalueita Teollisuuslaitosten alueille, veden- ja tienpinnoille on yleisesti määritelty kova maanpinta äänen heijastusvaikutuksen simuloimiseksi. Melun leviäminen lasketaan tyypillisesti konservatiivisesti siten, että ympäristön tilapisteet ovat melun leviämisen kannalta suotuisat (mm. kevyt myötätuuli melulähteestä kuhunkin laskentapisteeseen). Mitä kauempana ollaan melulähteestä, sen merkittävämmäksi käyvät vuotuisten säävaihteluiden ja etenkin tuulen suunnan vaikutukset alueen todelliseen äänitasoon. Siten laskennan epävarmuus kasvaa kauemmaksi melulähteistä mentäessä. Tyypillisesti laskennan epävarmuus on noin ± 5 db kilometrin etäisyydelle. 3 MELULASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melulaskennassa on melulähteiden äänitehotasojen alkuarvoissa (kokonaistaso sekä spektrijakauma) hyödynnetty sekä arvioituja että mitattuja arvoja vastaavista komponenteista. Rakennusten äänilähteiden äänitehotaso on määritelty sisältä ulos kantautuvana meluna siten, että seinämateriaalille on oletettu aineominaisuuksien mukainen ilmaäänieristävyys. Kunkin melulähteen A-painotetut kokonaisäänitehotasot (L WA,tot ) on esitetty kattavasti liitteessä 1. Pääsääntöisesti on käytetty pinta-äänilähteitä kattamaan esim. koko rakennuksen seinäpinta-alan ja katon. Äänilähdekuvaukset ovat tässä vaiheessa kuitenkin vasta alustavia, eikä niitä voida tarkkaan spesifioida esisuunnittelun yleisluontoisuudesta johtuen. 3.1 Geometriat ja maastokuvaus Laitoskonsepti on saatu laitosten esisuunnittelusta kullekin hankevaihtoehdolle. Piirustuksissa on kuvattu laitosten alustavat sijainnit sekä koot kunkin alueen peruskartta-aineistossa. Melumalliin ko. aineisto on siirretty yksityiskohtaisesti laskentaa varten, mutta mallinnuskartoissa on laitosalue kuvattu vielä yksinkertaistettuina objekteina esisuunnitteluvaiheen mahdollisten laitospaikkamuutosten vuoksi. 3.2 Mallinnetut laitteet Melumallissa on otettu huomioon kunkin ympäristömelun kannalta merkittävän äänilähteen äänitehotasojen spektrijakauma sekä äänitaso, joka perustuu tyypillisiin mitattuihin tai oletettuihin arvoihin. Spektrijakaumat ovat määritelty pääasiassa mitatuista arvoista sekä seinien ilmaäänieristävyydet kirjallisuudesta. Ohessa selostetaan lyhyesti kukin pää-äänilähde. Muuntajat Merkittäviä äänilähteitä ydinvoimalaitoksissa ovat generaattorimuuntajat, jotka tuottavat kapeakaistaista huminamaista ääntä olematta kuitenkaan yleisesti kovinkaan Copyright Pöyry Energy Oy

6 PÖYRY ENERGY OY Päiväys Sivu 5 (13) äänekkäitä. Äänitaso on sidoksissa myös muuntajatyyppiin sekä sen jäähdytysjärjestelmään. Muuntajan melun kapeakaistaisuus johtuu magnetostriktio - ilmiöstä, missä muuntajan vaihteleva magneettikenttä aiheuttaa pieniä pinnamuutoksia. Muutosten nopeus on verkon taajuudesta sekä muuntajatyypistä riippuvainen. Kolmivaihemuuntajilla havaitaan 50Hz kantaverkkotaajuudella kapeakaistakomponentteja 100 Hz, 200Hz, 300Hz jne. harmonisilla taajuuksilla (perustaajuuden kerrannaiset). Melumallissa muuntajan äänilähteen kapeakaistaisuus on otettu huomioon lisäämällä oletettuun äänitehotason arvoon +5dB. Höyryturbiini ja Generaattori Höyryturbiini on sijoitettu reaktorirakennuksen vieressä sijaitsevaan turbiinisaliin ja se koostuu useasta osaturbiinista painetasojen mukaan. Yleisesti Suomen olosuhteissa höyryturbiini on jaettu korkeapaine-, välipaine- ja kolmeen tai neljään matalapaineturbiiniin, jotka pyörittävät yhden akselin turvin generaattoria. Turbiinin tuottama melutaso turbiinisalissa on äänenpaineen L pa osalta noin db(a) sisätiloissa, ellei turbiini ole erikseen akustisesti verhoiltu. Tässä oletetaan että turbiini toimii ilman akustista erillisverhoilua hallissa, jossa hallin seinä on tehty ääntä heijastavasta betonielementistä. Turbiinisalin ventilaatio Turbiinisalin katolla on yleisesti puhaltimia, jotka poistavat turbiinisalista lämmintä ilmaa. Koska puhaltimien lukumäärää ei vielä tunneta, ovat turbiinisalin katon puhaltimet mallinnettu kahdella katon pituussuuntaisella viivalähteellä, mikä tarkoittaa melun leviämisen kannalta hieman konservatiivisempaa arviota. Pumput Esisuunnitelmassa merivesipumppaamo on piirretty erillisrakennuksena. Melumallissa merivesipumppaamo on otettu huomioon erillisenä melulähteenä siten, että pumppaamon äänitaso ja sen spektrijakauma sisätiloissa vastaa todellista mitattua tilannetta. Pumpuista kantautuva melu on varsin vaimeaa tyypillisesti betonisen seinärakenteen jälkeen. Pumppusalissa äänenpainetaso voi olla noin db(a). Varageneraattoriyksiköt ja kaasuturbiiniyksikkö Tyypillisesti varavoimayksiköt, joissa on dieselmoottorit, on mallinnettu pintaäänilähteinä esisuunnittelun mukaisiin rakennuksiin turbiinisalin ja reaktorirakennuksen kylkeen. Dieselyksiköiden pää-äänilähde on pakokaasumelu, jota on pyritty simuloimaan mallinnusohjelman sisältämällä melun suuntaavuusparametrillä. Erillinen kantaverkon varavoimakapasiteettiyksikkö, kaasuturbiinilaitos, on mallinnettu pintaäänilähteenä omana rakennuksenaan. Diesel-laitosten tavoin kaasuturbiiniyksikön merkittävä äänilähde on pakokaasumelu sekä myös ilman sisäänottomelu. Sisäänoton suunta ei ole vielä tiedossa, jolloin sen yleinen äänitaso on jaettu tasaisesti kullekin seinäpinnalle. Copyright Pöyry Energy Oy

7 PÖYRY ENERGY OY Päiväys Sivu 6 (13) Tieliikenne laitosalueelle Laitosalueelle johtava tieliikennemelu on mallinnettu yhteispohjoismaisella tiemelumallilla digitaaliaineistoon saatujen liikennereittiarvioiden perusteella. Tieliikennemäärät ovat arvioitu melulaskentaan normaalikäytön ja rakennusaikaisen käytön mukaan siten, että ne vastaavat suurimpia määriä (2x SWR laitos) ja ajoneuvonopeuksia 60 km/h. Taulukko 1. Tieliikennemäärät Malli Liikenteen kokonaismäärä / vrk Liikenteen kokonaismäärä /h Raskaiden ajoneuvojen osuus Äänenpainetaso 10 metrin etäisyydellä tiestä Normaalikäyttö (2 x SWR) Rakennusaikainen tilanne ,9 5,1% 55,8 db(a) ,7% 66,1 db(a) Rakennusaikaisessa tilanteessa työntekijöiden majoitustiloilta varsinaiselle rakennustyömaalle johtavalle tielle on oletettu hieman pienempi ajoneuvomäärä kuin majoitustiloilta taajamiin päin olevalla tiellä. Rakennusaikainen tilanne on laskettu 15 tunnille tapahtuvaksi vain päiväaikaan klo välille. Kivenmurskaus ja betoniasema Rakennusaikainen melutaso koostuu erillislaitteiden sekä varsinaisen rakentamistyön yhteismelusta. Merkittäviä erillislaitteita ovat kivenmurskausasema ja siihen liittyvät kuormaajat rakentamisvaiheen ensimmäisinä vuosina sekä betoniasema. Nämä laitteet on mallinnettu erillisiksi laitteiksi melulaskentaan. Kivenmurskauslaitoksen kokonaisäänitaso pitää sisällään kauhakuormaajien toiminnan ja äänitehon spektri on arvioitu vastaavasta laitoksesta saatavilla olevien mittaustulosten perusteella. Koska murskauslaitoksen ääni on varsin voimakas ja toisinaan kauhakuormauksen vuoksi impulssimainen, on rakennusajan laskentamalleihin hahmoteltu laitosta korkeammat kivikasat murskainlaitoksen ympärille meluvalleiksi siten, että melu suuntautuu poispäin meluherkimmiltä alueilta. Rakentamisalue Reaktorirakennuksen sekä turbiinihallin ja apurakennusten (toimistot, varageneraattorit) rakentamisaikainen melu on mallinnettu aluelähteenä siten, että se kattaa kokonaisuudessaan 2 x SWR laitostontin. Melun keskiäänitaso L Aeq taso on määritelty siten, että se on 65 db(a) metrin päässä aluelähteestä. Tämä vastaa hyvin todellista tilannetta, vaikka hetkellisesti L Aeq taso ylitetään useasti rakennustoiminnassa syntyvien iskumaisten melutapahtumien vuoksi. Copyright Pöyry Energy Oy

8 PÖYRY ENERGY OY Päiväys Sivu 7 (13) 3.3 Laskentaparametrit Taulukko 2. Melumallien laskentaparametrit Lähtötieto Mallinnustyyppi Sääolosuhteet Laskentaverkko Maanpinnan kovuus Objektien heijastuvuus Laskennan epävarmuus Pohjoismainen teollisuus- ja tiemelumalli. Ilman lämpötila 10 C, ilmanpaine 101,325 kpa, ilman suhteellinen kosteus 80 %. laskentapiste 40 x 40 metrin verkolla 1,5metrin korkeudella seuraten maanpintaa 0 vesi- ja teollisuus- ja paljaille kallioalueille, 1 pehmeän maan alueille sekä 0,5 muille maa-alueille. Kaikki rakennukset heijastavat arvolla 1 (täysin heijastava) ± 2 db 500 metriin asti, ± 4 db 1000metriin asti 4 MELUMALLINNUSTULOKSET Liitteissä 2-5 on esitetty melun leviämislaskennan tuloksia ydinvoimalaitoksen kunkin sijaintipaikkavaihtoehdon peruskartta-alueella 5 db välein siten, että normaalikäytöllä tuloksia verrataan kunkin immissiokohteen yöajan L Aeq ohjearvoon ja rakennusaikana päiväajan L Aeq ohjearvoon. Laskennat on suoritettu normaalikäytölle, ensimmäinen kartta (1 EPR) ja kolmas kartta (2 SWR, sekä normaalikäytön ja varavoimageneraattoreiden koekäytön aikana, toinen kartta (1 EPR) ja neljäs kartta (2 SWR). Viimeinen kartta on rakennusaikainen tilanne, joka Ruotsinpyhtään Ve 1 tapauksessa on jaettu kahteen erillisalueeseen. 4.1 Pyhäjoki, Hanhikivi Hanhikiven niemen alueelle suunnitellun ydinvoimalaitoksen ympäristössä on jonkin verran loma-asutusta, lähinnä rannan läheisyydessä niemen molemmin puolin. Ympäristössä ei ole nykyisin merkittävää melua aiheuttavaa toimintaa. Sijainti meren läheisyydessä on melun leviämisen kannalta melko suotuisa ja veden pintaa pitkin tapahtuva melun leviäminen edesauttaa erityisesti matalien taajuuksien leviämistä varsin kauas tyynellä säällä. Ohessa tulokset laskentakartoittain, jotka on esitetty liitteessä 2. Käyttövaiheen tilanne Yhden megawatin yksikön tapauksessa niemen länsirannalla nykyisin sijaitsevilla loma-asuntotonteilla ydinvoimalaitoksen jatkuvan peruskäytön aikana aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on db(a). Niemen lounais- ja luoteisrannalla nykyisin sijaitsevilla loma-asutustonteilla aiheutuva keskiäänitaso on noin 40 db(a). Laitokselle Copyright Pöyry Energy Oy

9 PÖYRY ENERGY OY Päiväys Sivu 8 (13) suuntautuvasta tieliikenteestä aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu noin 180 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmille puolille. Yksi megawatin yksikkö ja varavoima: niemen länsirannalla nykyisin sijaitsevilla loma-asuntotonteilla ydinvoimalaitoksen jatkuvan peruskäytön aikana aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on db(a). Niemen lounais- ja luoteisrannalla nykyisin sijaitsevilla loma-asutustonteilla aiheutuva keskiäänitaso on noin 40 db(a). Laitokselle suuntautuvasta tieliikenteestä aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu noin 180 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmille puolille. Kahden megawatin yksikön tapauksessa ydinvoimalaitoksen jatkuvan peruskäytön aikana niemen läntisen rannan alueella, noin puolen kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista nykyisin sijaitsevilla loma-asuntotonteilla aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on db(a). Hieman kauempana, noin kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista nykyisin sijaitsevilla loma-asuntotonteilla keskiäänitaso on db(a). Tieliikennemeluvaikutus on sama kuin yhden megawatin yksikön tapauksessa. Kahden megawatin yksiköt sekä varavoima: niemen läntisen rannan alueella, noin puolen kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista nykyisin sijaitsevilla lomaasuntotonteilla aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on db(a). Hieman kauempana, noin kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista nykyisin sijaitsevilla loma-asuntotonteilla keskiäänitaso on db(a). Tieliikennemeluvaikutus on sama kuin yhden megawatin yksikön tapauksessa. Yhden voimalaitosyksikön tapauksessa yöajan ohjearvo 40 db(a) ylittyy noin 15:llä sijaintipaikan ympäristössä nykyisin sijaitsevalla lomakiinteistöllä. Päiväajan ohjearvo 45 db(a) ylittyy muutamalla lomakiinteistöllä. Suurimmalla osalla ympäristön nykyisistä lomakiinteistöistä melutasot pysyvät ohjearvon alapuolella. Kahden voimalaitosyksikön tapauksessa yöajan ohjearvo 40 db(a) ylittyy noin 20 lomakiinteistöllä, päiväajan ohjearvo 45 db(a) ylittyy noin 10 lomakiinteistöllä. Niemen lounaisrannan loma-asunnot tulevat todennäköisesti poistumaan laitoshankkeen etenemisen myötä. Laitokselle suuntautuvan tieliikenteen melulla ei ole merkittäviä vaikutuksia, koska sen vaikutuspiirissä ei ole loma-asutusta. Rakennusaikainen tilanne Rakentamisen meluisimman vaiheen aikana Hanhikiven niemen alueella nykyisin sijaitsevilla loma-asutustonteilla aiheutuva keskiäänitaso L Aeq (keskiäänitaso on laskennallinen äänitaso, jossa voimakkuudeltaan vaihteleva ääni on matemaattisesti muutettu voimakkuudeltaan tasaiseksi, A-painotuksen db(a) avulla painotetaan sellaisia äänen taajuuksia, jotka ihmisen korva aistii herkimmin) on noin db(a). Laitoksen rakennustyömaalle suuntautuvan tieliikenteen melusta aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu vajaan 800 metrin etäisyydelle tiestä ja 45 db(a):n vyöhyke ulottuu vajaan 400 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmin puolin. Copyright Pöyry Energy Oy

10 PÖYRY ENERGY OY Päiväys Sivu 9 (13) Melumallinnustulosten mukaan Hanhikiven niemen sijoituspaikan ympäristössä ydinvoimalaitoksen rakentamisesta aiheutuva melu aiheuttaa rakentamisen meluisimman vaiheen aikana loma-asutusalueiden päiväajan ohjearvon 45 db(a) ylityksiä alueella nykyisin sijaitsevilla noin 15 lomakiinteistöillä. Niemen lounaisrannan loma-asunnot tulevat todennäköisesti poistumaan laitoshankkeen etenemisen myötä. Rakentamisen aikaisen liikenteen melu aiheuttaa päiväajan ohjearvon ylityksiä noin kymmenellä tien välittömässä läheisyydessä olevalla lomakiinteistöllä. 4.2 Simo, Karsikkoniemi Karsikkoniemen alueella asutus sijoittuu alueen pohjoisosiin sekä merenrantaan, erityisesti niemen itäosaan. Rannan tuntumassa on lähinnä loma-asutusta. Voimalaitoksen sijaintialueen ympäristössä ei ole nykyisin merkittävää melua aiheuttavaa toimintaa. Karsikkoniemen sijaintipaikan ympäristön maastossa ei ole erityisiä melun leviämistä edistäviä tai haittaavia piirteitä ja melun leviäminen ympäristön meluherkkiin lomaasutuskohteisiin tapahtuu pääasiassa puuston ja aluskasvillisuuden peittämää maanpintaa pitkin. Ohessa tulokset laskentakartoittain, jotka on esitetty liitteessä 3. Käyttövaiheen tilanne Yhden megawatin yksikön tapauksessa lähimmillä, noin puolen kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista sijaitsevilla loma-asuntotonteilla ydinvoimalaitoksen jatkuvan peruskäytön aikana aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on noin 40 db(a). Laitokselle suuntautuvan tieliikenteen melusta aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu noin 180 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmille puolille. Yhden megawatin yksikkö ja varavoima: lähimmillä, noin puolen kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista sijaitsevilla loma-asuntotonteilla ydinvoimalaitoksen jatkuvan peruskäytön aikana aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on noin 45 db(a). Loput lähialueen loma-asutuksista kuuluvat db(a):n vaikutuspiiriin. Laitokselle suuntautuvan tieliikenteen melusta aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu noin 180 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmille puolille. Kahden megawatin yksikön tapauksessa ydinvoimalaitoksen jatkuvan peruskäytön aikana lähimmillä, noin yhden kilometrin etäisyydellä voimalaitosrakennuksista, voimalaitosalueen itä- ja länsipuolella sijaitsevilla lomaasuntotonteilla aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on noin 43 db(a). Hieman kauempana voimalaitosrakennuksista sekä niemen eteläisimmällä rannalla sijaitsevilla lomaasutustonteilla melutasot ovat alle 40 db. Tieliikennemeluvaikutus on sama kuin yhden 1800 megawatin yksikön tapauksessa. Kahden megawatin yksikkö ja varavoima: ydinvoimalaitoksen jatkuvan peruskäytön aikana lähimmillä, noin yhden kilometrin etäisyydellä voimalaitosrakennuksista, voimalaitosalueen itä- ja länsipuolella sijaitsevilla lomaasuntotonteilla aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on noin 45 db(a). Hieman kauempana voimalaitosrakennuksista sekä niemen eteläisimmällä rannalla sijaitsevilla lomaasutustonteilla melutasot ovat db(a) lukuun ottamatta laitoksen länsi- ja Copyright Pöyry Energy Oy

11 PÖYRY ENERGY OY Päiväys Sivu 10 (13) luoteispuolen tontteja. Tieliikennemeluvaikutus on sama kuin yhden 1800 megawatin yksikön tapauksessa. Yhden voimalaitosyksikön tapauksessa yöajan ohjearvo 40 db(a) ylittyy muutamalla, sijaintipaikan ympäristössä nykyisin sijaitsevalla lomakiinteistöllä. Kahden voimalaitosyksikön tapauksessa yöajan ohjearvo 40 db(a) ylittyy noin 10 lomakiinteistöllä. Suurimmalla osalla ympäristön nykyisistä lomakiinteistöistä melutasot pysyvät ohjearvon alapuolella. Karsikkoniemen etelärannan loma-asutus tulee todennäköisesti poistumaan ydinvoimalaitoshankkeen etenemisen myötä. Rakennusaikainen tilanne Rakentamisen meluisimman vaiheen aikana lähimmillä, korkeintaan parin sadan metrin etäisyydellä rakennustyömaasta nykyisin sijaitsevilla loma-asutustonteilla aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on noin 50 db(a). Muilla Karsikkoniemen alueella sijaitsevilla kiinteistöillä keskiäänitasot ovat db(a). Tieliikennemelun 40 db(a):n vyöhyke ulottuu laskennan mukaan noin 750 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmin puolin. Melumallinnustulosten mukaan Karsikkoniemen sijoituspaikan ympäristössä ydinvoimalaitoksen rakentamisesta aiheutuva melu aiheuttaa rakentamisen meluisimman vaiheen aikana loma-asutusalueiden päiväajan ohjearvon 45 db(a) ylityksiä niemen etelä- ja länsirannalla sijaitsevilla muutamalla kymmenellä lomakiinteistöllä. Karsikkoniemen etelärannan loma-asutus tulee todennäköisesti poistumaan ydinvoimalaitoshankkeen etenemisen myötä. Rakentamisen aikaisen liikenteen melu ei aiheuta päiväajan ohjearvon ylityksiä lomakiinteistöillä. 4.3 Ruotsinpyhtää Kampuslandetin saarella on loma-asutusta enimmäkseen saaren pohjoisosassa. Gäddbergsön sijaintipaikan ympäristössä on loma-asutusta enimmäkseen rannan läheisyydessä niemen molemmin puolin. Voimalaitoksen suunniteltujen sijaintipaikkojen ympäristössä ei ole nykyisin merkittävää melua aiheuttavaa toimintaa. Kampuslandetin ja Gäddbergsön sijaintipaikkojen ympäristössä saaristo-olosuhteet ovat melun leviämisen kannalta suotuisat ja veden pintaa pitkin tapahtuva melun leviäminen edesauttaa erityisesti matalien taajuuksien leviämistä varsin kauas laitoksista tyynellä säällä. Ohessa tulokset laskentakartoittain, jotka on esitetty liitteissä 4 ja Ruotsinpyhtää, Gäddbergsön Käyttövaiheen tilanne Yhden megawatin yksikön tapauksessa lähimmillä, muutaman sadan metrin säteellä voimalaitosrakennuksista sijaitsevilla loma-asuntotonteilla keskiäänitaso L Aeq Copyright Pöyry Energy Oy

12 PÖYRY ENERGY OY Päiväys Sivu 11 (13) on noin 40 db(a). Laitokselle suuntautuvasta liikenteestä aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu keskimäärin noin 180 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmille puolille. Yhden megawatin yksikkö ja varavoima: lähimmillä, muutaman sadan metrin säteellä voimalaitosrakennuksista sijaitsevilla loma-asuntotonteilla keskiäänitaso L Aeq on noin 45 db(a). Laitokselle suuntautuvasta liikenteestä aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu keskimäärin noin 180 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmille puolille. Kahden megawatin yksikön tapauksessa lähimmillä, reilun puolen kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista sijaitsevilla loma-asuntotonteilla keskiäänitaso L Aeq on noin db(a). 40 db(a):n vyöhyke ulottuu keskimäärin noin 180 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmille puolille. Kahden megawatin yksikköä ja varavoima: reilun puolen kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista sijaitsevilla loma-asuntotonteilla keskiäänitaso L Aeq on noin db(a). Laitokselle suuntautuvasta liikenteestä aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu keskimäärin noin 180 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmille puolille. Gäddbergsön sijaintipaikan ympäristössä yhden voimalaitosyksikön tapauksessa yöajan ohjearvo 40 db(a) ylittyy vain muutamalla lomakiinteistöllä. Muilla ympäristön lomakiinteistöstä melutasot pysyvät ohjearvon alapuolella. Kahden voimalaitosyksikön tapauksessa yöajan ohjearvo ylittyy vain muutamalla lomakiinteistöllä. Suurimmalla osalla ympäristön nykyisistä lomakiinteistöistä melutasot pysyvät ohjearvon alapuolella. Tieliikennemelulla ei ole kokonaisuudessaan merkittäviä vaikutuksia. Rakennusaikainen tilanne Gäddbergsön niemellä ydinvoimalaitoksen rakentamisen meluisimman vaiheen aikana lähimmillä, parin sadan metrin etäisyydellä rakennustyömaasta nykyisin sijaitsevilla loma-asutustonteilla aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on db (A). Hieman kauempana, noin kilometrin säteellä rakennustyömaasta sijaitsevilla lomaasutustonteilla aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on db(a) (A) db:n alueita on rakennustyömaan etelä- ja kaakkoispuolella noin reilun yhden kilometrin etäisyydellä sekä koillispuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä rakennustyömaasta. Laitoksen rakennustyömaalle suuntautuvan tieliikenteen melusta aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu laskennan mukaan noin metrin etäisyydelle tiestä ja 45 db(a):n vyöhyke noin 380 metrin etäisyydelle sen molemmin puolin. 45 db(a):n meluvyöhyke leviää laskennan mukaan varsin laajalle, Marskärrsbottenin lahdelle, Gäddbergsön luoteispuolelle, osin tienliikennemelun ja osin rakennustyömaan melun vuoksi. Copyright Pöyry Energy Oy

13 PÖYRY ENERGY OY Päiväys Sivu 12 (13) Ruotsinpyhtää, Kampuslandet Käyttövaiheen tilanne Yhden megawatin yksikön tapauksessa saaren koillisrannalla, noin kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista sijaitsevilla loma-asuntotonteilla ydinvoimalaitoksen jatkuvan peruskäytön aikana aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on noin db(a). Laitokselle suuntautuvasta tieliikenteestä aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu keskimäärin noin 180 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmille puolille. Yhden megawatin yksikkö ja varavoima: saaren koillisrannalla, noin kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista sijaitsevilla loma-asuntotonteilla ydinvoimalaitoksen jatkuvan peruskäytön aikana aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on noin db(a). Laitokselle suuntautuvasta tieliikenteestä aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu keskimäärin noin 180 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmille puolille. Kahden megawatin yksikön tapauksessa saaren koillisrannalla, reilun kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista sijaitsevilla loma-asuntotonteilla ydinvoimalaitoksen jatkuvan peruskäytön aikana aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on noin 43 db(a). Tieliikennemeluvaikutus on sama kuin yhden megawatin yksikön tapauksessa. Kahden megawatin yksiköt ja varavoima: saaren koillisrannalla, reilun kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista sijaitsevilla loma-asuntotonteilla ydinvoimalaitoksen jatkuvan peruskäytön aikana aiheutuva keskiäänitaso L Aeq on noin db(a). Laitokselle suuntautuvasta tieliikenteestä aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu keskimäärin noin 180 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmille puolille. Kampuslandetin sijaintipaikan ympäristössä yhden voimalaitosyksikön tapauksessa noin kilometrin säteellä voimalaitosrakennuksista sijaitsevilla loma-asuntotonteilla, yöajan ohjearvo 40 db(a) ylittyy noin viidellä lomakiinteistöllä. Kahden voimalaitosyksikön tapauksessa yöajan ohjearvo 40 db(a) ylittyy noin 10 lomakiinteistöllä. Laitokselle suuntautuvan tieliikenteen melulla ei ole kokonaisuudessaan merkittäviä vaikutuksia Rakennusaikainen tilanne Kampuslandetin saarella ydinvoimalaitoksen rakentamisen meluisimman vaiheen aikana, lähimmillä, korkeintaan noin yhden kilometrin etäisyydellä rakennustyömaasta saaren koillisosassa nykyisin sijaitsevilla loma-asutustonteilla aiheutuva keskiäänitaso LAeq on noin db(a). Hieman kauempana, reilun kilometrin etäisyydellä rakennustyömaasta nykyisin sijaitsevilla loma-asutustonteilla aiheutuva keskiäänitaso on db(a). Laitoksen rakennustyömaalle suuntautuvan tieliikenteen melusta aiheutuva 40 db(a):n vyöhyke ulottuu noin metrin etäisyydelle tiestä sekä 45 db(a):n vyöhyke noin 380 metrin etäisyydelle tiestä sen molemmin puolin. Copyright Pöyry Energy Oy

14 PÖYRY ENERGY OY Päiväys Sivu 13 (13) 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä selvityksessä arvioitiin laskennallisin menetelmin Fennovoima Oy:n suunnitteleman ydinvoimalaitoksen rakentamisesta, laitoksen toiminnasta sekä siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuvia meluvaikutuksia voimalaitoksen vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen ympäristössä. Työssä käytettiin olemassa olevia suunnitelmia laitossijoittelusta, voimalaitoksen komponentteja vastaavien laitteiden mitattuja tai laskettuja lähtöäänitasoja sekä tyypillisiä lähtöoletuksia melun leviämislaskennassa mm. maaston suhteen. Laskenta-alueiden yleinen maasto on Simon hankevaihtoehdon kohdalla akustisesti neutraali, sillä melun leviäminen meluherkkiin loma-asutuskohteisiin tapahtuu pääasiassa osin puuston ja aluskasvillisuuden peittämää maanpintaa pitkin. Pyhäjoen ja erityisesti Ruotsinpyhtään hankevaihtoehtojen kohdalla saaristo-olosuhteet ovat melun leviämisen kannalta suotuisat ja siten esim. veden pintaa pitkin tapahtuva melun leviäminen edesauttaa erityisesti matalien taajuuksien (mm. muuntajien huminamainen melu) leviämistä varsin kauas laitoksista tyynellä säällä. Laskentatulokset viittaavat vahvasti siihen, että laitoksen (laitosten) peruskäytön aikana laitosalueelta meluherkkiin kohteisiin emittoituva melu on varsin vähäistä mukaan lukien liikenteen melu. Laitoksen läheisyydessä melu saattaa sisältää muuntajien kapeakaistaisia komponentteja, mutta kokonaisäänitasoltaan pysytään ohjearvojen alapuolella lukuun ottamatta aivan voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä olevia lomakiinteistöjä, joissa ylitetään loma-asutusalueiden yöajan ohjearvo 40(A). Dieselgeneraattoriyksiköiden sekä varavoimalaitoksen ollessa (koe)käynnissä kokonaismeluemissio on normaalikäyttöä suurempi, jolloin lähimmissä lomaasutuskohteissa ylitetään loma-asutusalueiden yleinen päiväajan ohjearvo 45 db(a). Koekäyttöjä tehdään kuitenkin vain muutamia tunteja vuosittain, jolloin ko. laskentatilanne toteutuu vain lyhyen ajankohdan sisällä sekä yleisesti päivä-aikaan. Rakennusaikaisen melun leviämislaskennan tuloksia verrataan loma-asutusalueilla 45 db(a):n ohjearvoon, sillä tässä oletetaan rakentamisen ja liikennevirran tapahtuvan pääasiassa klo sisällä (laskentakarttojen vihreä leviämisalue). Laskentatulosten mukaan jokaisessa hankevaihtoehdossa ylitetään loma-asutusalueiden päiväajan ohjearvo 45 db(a) pääasiassa laitosalueen välittömässä läheisyydessä olevilla lomakiinteistöillä. Rakennusaikainen melu voi joissain tilanteissa olla myös iskumaista, erityisesti reatorirakennustyömaan kohdalla. Ruotsinpyhtään hankevaihtoehtojen tapauksissa myös rakennusaikainen liikenne aiheuttaa ohjearvojen ylityksiä tien läheisyydessä olevilla kiinteistöillä. Liikenteen aiheuttamat 50 ja 55 db(a):n melun leviämisalueet ovat jo varsin kapeita (laskentakarttojen keltainen ja oranssi leviämisalue), jonka vaikutuspiirissä on vain joitakin yksittäisiä taloja. Rakennusaikainen liikenne on kuitenkin liikennetiheyden osalta erittäin vaihtelevaa ja eroja laskennan antamiin keskiäänitason tuloksiin (tasaisella liikennevirralla) syntyy siten reaalitilanteessa jo lähtökohtaisesti. Liikennemelun ohitusmelutasoon sekä keskiäänitasoon voidaan vaikuttaa mm. nopeusrajoituksilla, jolloin rakennusaikaisen liikennetiheyden mukaisessa laskennassa käytetyn 60 km/h oletusnopeuden laskeminen 40 km/h vähentää tien läheisillä kiinteistöillä äänitasoa jo noin 4 db sekä vastaavasti 50 km/h tapauksessa noin 2 db. Copyright Pöyry Energy Oy

15 PÖYRY ENERGY OY Päiväys LIITE 1 MELUMALLINNUSLASKENNAN LÄHTÖTIEDOT ÄÄNILÄHTEITTÄIN

16 Melumallinnuslaskelmat PÖYRY ENERGY OY Lähtötietokortti Projekti: Fennovoima YVA Päiväys Melulähde: Turbiinisali ja Generaattori Geomertia: Pintalähde Pinta-ala: m 2 L WA : Taajuus[Hz] LW [db(a)] 31, L WA YHT: 122 Äänitehotaso [db(a)] Äänitehotaso LWA [db(a)] 31, LWA YHT: Taajuus [Hz] Seinärakenteen ilmaäänieristys Materiaali: Betoni Taajuus[Hz] Rw [db] 31, Rw Yht: 50 Äänieristys [db] Ilmaäänieristys, Betoni 50 db 31, Taajuus [Hz]

17 Melumallinnuslaskelmat PÖYRY ENERGY OY Lähtötietokortti Projekti: Fennovoima YVA Päiväys Melulähde: Turbiinisalin ilmastointi Geomertia: Viivalähde (1x), Lähteitä 2 kpl per laitosyksikkö Pituus: 130 m L WA : Taajuus[Hz] LW [db(a)] 31, L WA YHT: 109 Äänitehotaso [db(a)] Äänitehotaso LWA [db(a)] 31, LWA YHT: Taajuus [Hz] Seinärakenteen ilmaäänieristys Materiaali: - Taajuus[Hz] Rw [db] 31, Rw Yht: 50 Äänieristys [db] 5 Ilmaäänieristys [db] 0 31, Taajuus [Hz]

18 Melumallinnuslaskelmat PÖYRY ENERGY OY Lähtötietokortti Projekti: Fennovoima YVA Päiväys Melulähde: Muuntajat Geomertia: Pintalähde Pinta-ala: 600 m 2 L WA : Taajuus[Hz] LW [db(a)] 31, L WA YHT: 99 Äänitehotaso [db(a)] Äänitehotaso LWA [db(a)] 31, LWA YHT: Taajuus [Hz] Seinärakenteen ilmaäänieristys Materiaali: - Taajuus[Hz] 31, Rw Yht: Rw [db] Äänieristys [db] 5 Ilmaäänieristys [db] 0 31, Taajuus [Hz]

19 Melumallinnuslaskelmat PÖYRY ENERGY OY Lähtötietokortti Projekti: Fennovoima YVA Päiväys Melulähde: Reaktorirakennus Geomertia: Pintalähde Pinta-ala: m 2 L WA : Taajuus[Hz] LW [db(a)] 31, L WA YHT: 123 Äänitehotaso [db(a)] Äänitehotaso LWA [db(a)] 31, LWA YHT: Taajuus [Hz] Seinärakenteen ilmaäänieristys Materiaali: Betoni Taajuus[Hz] Rw [db] 31, Rw Yht: 50 Äänieristys [db] Ilmaäänieristys, Betoni 50 db 31, Taajuus [Hz]

20 Melumallinnuslaskelmat PÖYRY ENERGY OY Lähtötietokortti Projekti: Fennovoima YVA Päiväys Melulähde: Varavoimageneraattorit Geomertia: Pintalähde Pinta-ala: 478 m 2 L WA : Taajuus[Hz] LW [db(a)] 31, L WA YHT: 133 Äänitehotaso [db(a)] Äänitehotaso LWA [db(a)] 31, LWA YHT: Taajuus [Hz] Seinärakenteen ilmaäänieristys Materiaali: Betoni 45 db Taajuus[Hz] Rw [db] 31, Rw Yht: 45 Äänieristys [db] Ilmaäänieristys, Betoni 45 db 31, Taajuus [Hz]

21 Melumallinnuslaskelmat PÖYRY ENERGY OY Lähtötietokortti Projekti: Fennovoima YVA Päiväys Melulähde: Meriveden pumppausasema Geomertia: Pintalähde Pinta-ala: 3890 m 2 L WA : Taajuus[Hz] LW [db(a)] 31, L WA YHT: 116 Äänitehotaso [db(a)] Äänitehotaso LWA [db(a)] 31, LWA YHT: Taajuus [Hz] Seinärakenteen ilmaäänieristys Materiaali: Betoni Taajuus[Hz] Rw [db] 31, Rw Yht: 45 Äänieristys [db] Ilmaäänieristys, Betoni 45 db 31, Taajuus [Hz]

22 Melumallinnuslaskelmat PÖYRY ENERGY OY Lähtötietokortti Projekti: Fennovoima YVA Päiväys Melulähde: Kaasuturbiini Geomertia: Pintalähde Pinta-ala: m 2 L WA : Taajuus[Hz] LW [db(a)] 31, L WA YHT: 127 Äänitehotaso [db(a)] Äänitehotaso LWA [db(a)] 31, LWA YHT: Taajuus [Hz] Seinärakenteen ilmaäänieristys Materiaali: Kasetti Taajuus[Hz] Rw [db] 31, Rw Yht: 34 Äänieristys [db] Ilmaäänieristys, Betoni 34 db 31, Taajuus [Hz]

23 Melumallinnuslaskelmat PÖYRY ENERGY OY Lähtötietokortti Projekti: Fennovoima YVA Päiväys Melulähde: Betoniasema Geomertia: Pintalähde Pinta-ala: 1200 m 2 L WA : Taajuus[Hz] LW [db(a)] 31, L WA YHT: 83 Äänitehotaso [db(a)] Äänitehotaso LWA [db(a)] 50 31, LWA YHT: Taajuus [Hz] Seinärakenteen ilmaäänieristys Materiaali: Taajuus[Hz] 31, Rw Yht: Rw [db] Äänieristys [db] 5 Ilmaäänieristys 0 31, Taajuus [Hz]

24 Melumallinnuslaskelmat PÖYRY ENERGY OY Lähtötietokortti Projekti: Fennovoima YVA Päiväys Melulähde: Kivenmurskausasema Geomertia: Pintalähde Pinta-ala: 120 m 2 L WA : Taajuus[Hz] LW [db(a)] 31, L WA YHT: 120 Äänitehotaso [db(a)] Äänitehotaso LWA [db(a)] 31, LWA YHT: Taajuus [Hz] Seinärakenteen ilmaäänieristys Materiaali: - Taajuus[Hz] 31, Rw Yht: Rw [db] Äänieristys [db] 5 Ilmaäänieristys 0 31, Taajuus [Hz]

25 Melumallinnuslaskelmat PÖYRY ENERGY OY Lähtötietokortti Projekti: Fennovoima YVA Päiväys Melulähde: Rakentamisalue Geomertia: Pintalähde Pinta-ala: m 2 L WA : Taajuus[Hz] LW [db(a)] 31, L WA YHT: 111 Äänitehotaso [db(a)] Äänitehotaso LWA [db(a)] 31, LWA YHT: Taajuus [Hz] Seinärakenteen ilmaäänieristys Materiaali: - Taajuus[Hz] 31, Rw Yht: Rw [db] Äänieristys [db] 5 Ilmaäänieristys 0 31, Taajuus [Hz]

26 PÖYRY ENERGY OY Päiväys LIITE 2 MELUMALLINNUSKARTAT - PYHÄJOKI

27

28 Pöyry Energy Oy Fennovoima Oy Melumallinnuskartta PYHÄJOKI 1 x EPR sekä varavoima Käytönaikainen keskiäänitaso LAeq > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db

29

30 Pöyry Energy Oy Fennovoima Oy Melumallinnuskartta PYHÄJOKI 2 x SWR sekä varavoima Käytönaikainen keskiäänitaso LAeq > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db

31

32 PÖYRY ENERGY OY Päiväys LIITE 3 MELUMALLINNUSKARTAT SIMO

33

34 Pöyry Energy Oy Fennovoima Oy Melumallinnuskartta SIMO 1 x EPR sekä varavoima Käytönaikainen keskiäänitaso LAeq > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db

35

36 Pöyry Energy Oy Fennovoima Oy Melumallinnuskartta SIMO 2 x SWR sekä varavoima Käytönaikainen keskiäänitaso LAeq > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db

37

38 PÖYRY ENERGY OY Päiväys LIITE 4 MELUMALLINNUSKARTAT RUOTSINPYHTÄÄ, GÄDDBERGSÖN

39

40

41

42

43

44

45 PÖYRY ENERGY OY Päiväys LIITE 5 MELUMALLINNUSKARTAT RUOTSINPYHTÄÄ, KAMPUSLANDET

46

47

48

49

50

51 PÖYRY ENERGY OY Päiväys LIITE 6 VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEN (Vnp 993/1992) MUKAISET MELUN OHJEARVOT

52 PÖYRY ENERGY OY Päiväys Sivu 1 (1) Liite 6. Valtioneuvoston melun ohjearvot Ohjearvot ulkona L Aeq(07:00-22:00) L Aeq(22:00-07:00) Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet. Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 55 db db 45 db 40 db 1), 2) 3),4) Ohjearvot sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Schools and meeting rooms 35 db - Commercial and office rooms 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason ohjearvo yöaikana on 45 db 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuljealueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 4) Loma-asumiseen taajamissa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoa Mittaus- tai laskentatuloksen korjaaminen: Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin.

53 PÖYRY ENERGY OY Päiväys LIITE 7 ÄÄNIAALLON MITTAYKSIKÖT JA YMPÄRISTÖMELU

54 PÖYRY ENERGY OY Päiväys Sivu 1 (2) Liite 7. Ääniaallon mittausyksiköt ja ympäristömelu Äänen voimakkuutta mitataan käyttäen logaritmista desibeliasteikkoa (db), jossa äänenpaineelle (eli hyvin pienelle paineenmuutokselle) käytetään referenssipainetta 20 μpa ilmalle sekä 1 μpa muille aineille. Äänen voimakkuutta voidaan havainnollistaa seuraavalla taulukolla, jossa on esitetty kunkin äänenpainetason muutosta vastaava desibelitaso tyypillisen äänilähteen luona mitattuna. Äänenpaine, μpa Tyypillinen äänilähde Äänenpainetaso, db Suihkumoottori Rock-konsertti Suuri teollisuusmoottori Yleistä toimistomelua Toimistohuone Hiljainen luontoalue Erittäin hiljainen huone Kuulokynnys 0 Ääni on aaltoliikettä, joka välittyäkseen eteenpäin tarvitsee aina väliaineen. Ilmassa äänellä on nopeus joka on riippuvainen ilman lämpötilasta. Eri väliaineissa ääniaalto kulkee eri nopeuksilla väliaineen ominaisuuksien mukaan. Normaali ympäristömelu sisältää useiden kohteiden yhtäaikaista ääntä, jossa äänen taajuudet ja aallonpituudet ovat jatkuvassa muutoksessa. Mittauksin voidaan kuitenkin erotella melun hetkelliset komponentit esim. taajuustarkastelulla. Melu on sen sijaan käsite, jolla ymmärretään äänen negatiivisia vaikutuksia, eitoivottua ääntä josta seuraa ihmisille haittaa. Melu on siis fysikaalisten mittareiden lisäksi myös hyvin pitkälti subjektiivinen käsite, jossa kuulijan omilla tuntemuksilla ja äänenerotuskyvyllä on ratkaiseva merkitys. Kuuloaistin herkkyys vaihtelee eri taajuisille äänille, jolloin vaihtelevat myös melun haitallisuus, häiritsevyys sekä kiusallisuus. Nämä tekijät on otettu huomioon äänen taajuuskomponentteja painottamalla. Yleisin käytetty taajuuspainotus on A-painotus, joka perustuu kuuloaistin taajuusvasteen mallintamiseen ja ilmaistaan usein A- kirjaimella dimension perässä, esimerkiksi db(a).

55 PÖYRY ENERGY OY Päiväys Sivu 2 (2) Liite 7_1. Ihmisen kuulokynnyskäyrä ( Threshold = minimitaso) sekä äänen taajuuspainotukset. Äänen taajuuspainotuksia. Sininen viiva vastaa A-painotusta.