SELVITYS. FIRST-ohjelma korkeakoulujen Venäjä-yhteistyötä tukemassa Sini Piippo

Transkriptio

1 SELVITYS FIRST-ohjelma korkeakoulujen Venäjä-yhteistyötä tukemassa Sini Piippo

2 FIRST-ohjelma korkeakoulujen Venäjä-yhteistyötä tukemassa Sini Piippo Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO 01/

3 Sisällys 1. FIRST ohjelma korkeakoulujen Venäjä yhteistyötä tukemassa FIRST kansallisten ja EU ohjelmien toimintakentässä Ohjelman liikkuvuus ja tuetut toiminnot Vastavuoroinen opiskelijavaihto Vastavuoroinen opettajavaihto Intensiivikurssit Liikkuvuus korkeakouluittain FIRST verkostot Ohjelman budjetin tarkastelua Ohjelman hallinnointi FIRST verkostojen palautetta Asiantuntijakonsultaatio Lähteet

4 1. FIRST ohjelma korkeakoulujen Venäjä yhteistyötä tukemassa Finnish Russian Student and Teacher Exchange Programme FIRST on Suomen opetus ja kulttuuriministeriön kansallisesti rahoittama Suomen ja Luoteis Venäjän välinen korkeakoulujen verkostoyhteistyöohjelma. Ohjelmasta rahoitetaan vastavuoroista opiskelija ja opettajaliikkuvuutta maiden välillä sekä Venäjällä järjestettäviä intensiivikursseja. Ohjelma on toiminut vuodesta 2000 lähtien ja sitä hallinnoidaan Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOssa. Venäjä on yksi CIMOn toiminnan painopiste. FIRST on ollut CIMOn keskeinen Venäjä yhteistyön väline alusta lähtien ja muodostanut merkittävän osan CIMOn kautta rahoitetusta Venäjän kanssa tapahtuvasta liikkuvuudesta. FIRST ohjelmalle on selkeä strateginen tuki myös kansallisesti. Poimintoina voidaan mainita, että korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa korkeakoulujen Venäjä toiminta nähdään keskeisenä ja lisäpanostamista FIRST ohjelmaan suositellaan. Myös hallituksen 2009 julkaisemassa Venäjätoimintaohjelmassa linjattiin korkeakouluverkostojen ja opiskelijavaihdon olevan tärkeitä keinoja Venäjäosaamisen kehittämiseen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan 2007 julkaisemassa Venäjä 2017 raportissa suositeltiin Suomen ja Venäjän välistä opiskelija ja harjoittelijavaihtoa kehitettävän ja laajennettavan nimenomaan suomalaisten Venäjä osaamisen parantamiseksi. Myös Arto Mustajoen Opetusministeriölle tekemässä muistiossa Yliopistojen Venäjä yhteistyön ja Venäjä osaamisen kehittämisestä vuodelta 2007 suositellaan FIRST ohjelman markkinnoinnin ja rahoituksen lisäämistä. FIRST ohjelma rahoitetaan kokonaisuudessaan Suomesta. Ohjelman rahoitus koostuu opetus ja kulttuuriministeriön vuosittaisesta erillismäärärahasta sekä CIMOn sisäisesti strategiansa maapainotuksien mukaisesti ohjelmaan vuosittain kohdistamista varoista, joiden kautta rahoitusta on pystytty lisäämään vuosittain. Rahoitusta myönnetään suomalaisten ja venäläisten korkeakoulujen muodostamille verkostoille, joita koordinoi aina suomalainen korkeakoulu. Ohjelman toimintoihin kuuluvat opiskelija ja opettajavaihdot sekä Venäjällä järjestettävät intensiivikurssit. FIRST ohjelman keskeisin toiminto on opiskelijavaihto, johon valtaosa rahoituksesta käytetään. Haku on järjestetty vuosittain ja sopimuskausi kattaa yhden lukuvuoden. FIRST ohjelman kautta liikkuneiden opiskelijoiden ja opettajien määrä on lisääntynyt vuosien varrella huomattavasti: aloitusvuonna FIRST ohjelman rahoituksella liikkui joitakin kymmeniä opiskelijoita, kun nykyisin ohjelman kautta opiskelijavaihtoon osallistuu vuosittain yhteensä noin 300 suomalaista ja venäläistä opiskelijaa. Myös opettajavaihtojen määrät ovat lisääntyneet ja tällä hetkellä ohjelman rahoituksella opetusjakson naapurimaan korkeakoulussa suorittaa vuosittain yhteensä yli 100 opettajaa. Intensiivikurssit lisättiin ohjelman toiminnoksi vuodesta 2006 lähtien ja niistä on tullut suosittu yhteistyön muoto: sekä rahoitettujen kurssien että kursseille osallistuneiden määrät ovat olleet selkeässä kasvussa. Ohjelmaan osallistuvat lähestulkoon kaikki suomalaiset korkeakoulut ja se on vakiintunut osa korkeakoulujen Venäjä yhteistyötä. Ohjelmasta on muodostunut tunnettu yhteistyömuoto myös luoteisvenäläisissä korkeakouluissa, joista ohjelmaan osallistuu noin 50. Luoteis Venäjällä liikkuvuus painottuu selkeästi Pietarin alueen korkeakouluihin. Mukana ohjelmassa on korkeakouluja myös muualta lähialueilta, kuten Petroskoista, Arkangelista, Syktyvkarista ja Murmanskista. Näillä alueilla opiskelijavaihtojen määrät ovat vähäisempiä, mutta myös opettajavaihtoja ja intensiivikursseja on toteutettu. 2

5 FIRST verkostoissa korkeakoulut ovat voineet toteuttaa yhteistyötä monipuolisesti useilla aloilla. Vaihtojen piiristä on rajattu pois venäjää ja suomea pääaineenaan opiskelevat, mutta muutoin kaikki alat ovat voineet osallistua ohjelmaan. Aktiivisimpina aloina erottuvat talous ja teknilliset tieteet sekä humanistiset ja yhteiskuntatieteet. Tämän selvityksen tarkoitus on muodostaa kokonaiskuva ohjelman toiminnasta tähän saakka ja hahmotella ohjelman tulevaisuutta. Selvityksen tilastoissa viitataan useimmiten kirjoitushetkellä viimeisimpään raportoituun sopimuskauteen Taulukko 1. Liikkuvuuden kehitys FIRST ohjelmassa (vaihtojaksoa, sis. opiskelijat ja opettajat, CIMOn vuosikertomukset) Suomesta Venäjältä

6 Taulukko 2. Myönnetty FIRST rahoitus sopimuskausittain, FIRST kansallisten ja EU ohjelmien toimintakentässä CIMOssa hallinnoidaan FIRST ohjelman lisäksi useita muitakin ohjelmia, joiden kautta rahoitetaan suomalais venäläistä yhteistyötä. CIMOsta rahoitetaan kansainvälisen harjoitteluohjelman kautta suomalaisille opiskelijoille harjoittelujaksoja Venäjällä sekä hallinnoidaan Venäjän valtion apurahoja, joilla tuetaan tutkinnon suorittamista kokonaan tai osittain Venäjällä. CIMOssa hallinnoidaan myös north2northohjelmaa, jonka kautta Arktisen yliopiston jäsenkorkeakoulut voivat järjestää pienimuotoista opiskelijavaihtoa Venäjän kanssa. Suomen osalta north2north ohjelma rahoitetaan kansallisesti opetus ja kulttuuriministeriön varoista. Venäläiset nuoret tutkijat voivat saada CIMOsta Talvikoulu ohjelman rahoitusta osallistuakseen Suomessa vuosittain järjestettävään tieteelliseen seminaariin ja tutkimukselle Suomessa CIMO Fellowships ohjelman apurahojen avulla. FIRST ohjelman kautta tapahtuva liikkuvuus on kasvanut koko ohjelman toimintavuosien ajan ja se on muodostanut yhä suuremman osan opiskelijaliikkuvuudesta Suomen ja Venäjän välillä. CIMOn kautta rahoitetusta Venäjän ja Suomen välisestä opiskelijaliikkuvuudesta FIRST on muodostanut karkeasti ottaen puolet ja osuus on kasvanut lähivuosina sekä Suomesta että Venäjältä liikkuneiden joukoissa. Euroopan Unionin Erasmus Mundus ja Tempus ohjelmista on rahoitettu EU maiden ja Venäjän korkeakouluyhteistyötä. CIMO on ohjelmien kansallinen tiedotuspiste. Venäjälle Tempus ohjelmasta varattu maakohtainen rahoitus on vuosittain ollut noin 8 M. Suomelle Venäjä on ollut tärkein Tempuskumppanimaa. Vuosittain rahoitusta saa muutamia hankkeita, joissa mukana on sekä suomalaisia että venäläisiä korkeakouluja. Erasmus Mundus ohjelmasta Venäjän maakohtainen budjetti on vuosittain ollut noin 4 M. Erasmus Mundus ohjelman hankkeiden kautta rahoitetaan esimerkiksi eri opintotasoja edustavien opiskelijoiden, jatkokoulutettavien sekä tutkijoiden ja opettajien vaihtoa useiden 4

7 eurooppalaisten korkeakoulujen sekä venäläisten kumppanikorkeakoulujen välillä. EU:n Venäjä yhteistyön lisäksi pohjoismaiselle yhteistyölle on olemassa raamit Pohjoismaiden ministerineuvoston Pohjoismaiden ja Venäjän välisessä koulutus ja tutkimusyhteistyöohjelmassa, jonka toteuttamisesta käydään neuvotteluja. Venäjän liittyminen Bolognan prosessiin 2003 ja sitä seurannut kehitys on osaltaan tehnyt yhä syvemmän yhteistyön mahdolliseksi. Euroopan Unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmaa seuraava uusi ohjelmakausi Erasmus for All aloittaa seitsenvuotisen toimikautensa vuodesta 2014 lähtien. Ohjelma tuo muutoksia EU:n ja Venäjän väliseen korkeakouluyhteistyöhön: Venäjän ei enää uudella ohjelmakaudella lasketa kuuluvan EU:n naapuruusalueyhteistyön maihin, joten Tempus tyyppinen hankeyhteistyö Venäjän kanssa ei todennäköisesti ole yhtä laajaa kuin aiemmin. Erasmus tyyppinen opiskelijavaihto mahdollistuu kattavammin kaikkien EU:n ulkopuolisten maiden, eli myös Venäjän kanssa, tosin rahoitustaso ja liikkuvuusmäärät ovat vielä epäselviä. Lisäksi uusi Partnership Instrument ulkosuhderahoitus tarjoaa mahdollisuuden korkeakoulusektorin yhteisaloitteille BRICS maiden kanssa. Uuteen ohjelmakauteen valmistautuessa tarjoutuu mahdollisuus myös tarkastella kansallisen FIRST ohjelman toimintaa ja pohtia tulevaisuuden tarpeita. Taulukko 3. FIRSTin osuus CIMOn ohjelmien kautta tapahtuvasta liikkuvuudesta Suomen ja Venäjän välillä (lähde: Asta Hämäläinen, CIMOn Venäjä yhteistyö 7/2012) Liikkuvuus Venäjältä Suomeen Ohjelma FIRST opiskelijat FIRST opettajat FIRST yhteensä CIMOn ohjelmat yhteensä FIRSTin osuus % ,8 37,0 38,8 41,2 48,4 44,5 57,1 66,9 62,0 Liikkuvuus Suomesta Venäjälle Ohjelma FIRST opiskelijat FIRST opettajat FIRST Intensiivikurssit

8 /suomalaiset opiskelijat ja opettajat FIRST yhteensä CIMOn ohjelmat yhteensä FIRSTin osuus % 13,9 22,5 34,8 37,2 39,3 49,5 64,2 69,2 85,3 FIRSTin osuus ilman intensiivikursseja % 50,8 57,0 76,4 FIRSTin osuus Suomen ja Venäjän välisestä vaihto opiskelusta selviää KELAN, Tilastokeskuksen ja CIMO tilastoista. Venäjältä Suomeen tapahtuvassa liikkuvuudessa FIRST on muodostanut 2000 luvulla vuosittain hieman vaihdellen noin puolet. Suomesta Venäjälle tapahtuneessa vaihto opiskelussa FIRSTin osuus on ollut noin kolmanneksen kokonaisopiskelijamäärästä. Jakaumaan vaikuttaa osaltaan FIRSTin maantieteellinen rajaus. Lähteet: Tilastokeskus (venäläiset tutkinto opiskelijat Suomessa), KELA (suomalaiset tutkinto opiskelijat Venäjällä), CIMO (venäläiset vaihto opiskelijat Suomessa; suomalaiset vaihto opiskelijat Venäjällä), (lähde: Asta Hämäläinen, CIMOn Venäjä yhteistyö 7/2012) VENÄJÄ > SUOMI (Venäläiset opiskelijat suomalaisissa oppilaitoksissa: yo, amk, ammatilliset oppilaitokset ) Tutkintoopiskelijat Yo, amk Vaihtoopiskelijat Yo, amk Yhteensä tutkinto ja vaihtoopiskelijoit a * * * * * * FIRST FIRST % vaihtoopiskelusta 36,6 59,8 45,6 60,3 42,2 33,5 33,2 50,8 40,8 SUOMI > VENÄJÄ (Suomalaiset tutkinto opiskelijat venäläisissä korkeakouluissa; vain pari tutkintoa suorittavaa suomalaista/lukuvuosi venäläisissä ammatillisissa oppilaitoksissa. Vaihto opiskelijoita myös ammat. oppilaitoksissa) 6

9 Tutkintoopiskelijat Vaihtoopiskelijat Tieto myoh. Yo, amk Yhteensä tutkinto ja vaihtoopiskelijoit a FIRST FIRST % vaihtoopiskelusta 12,4 32,5 41,1 33,5 29,7 28,5 27,7 38,6 34,8 Vrt. KELAn mukaan oli ulkomailla suorittamassa koko tutkintoa lukuvuonna yhteensä 4963 ja yhteensä 5457 henkilöä 3. Ohjelman liikkuvuus ja tuetut toiminnot FIRST ohjelmasta rahoitetaan vastavuoroista opiskelija ja opettajaliikkuvuutta maiden välillä sekä Venäjällä järjestettäviä intensiivikursseja Vastavuoroinen opiskelijavaihto FIRST ohjelman keskeisin toiminto on vastavuoroinen opiskelijavaihto suomalaisten ja luoteisvenäläisten korkeakoulujen välillä. Opiskelijavaihto on kestoltaan 3 12 kuukautta ja apurahatukea voidaan ohjelmasta maksaa korkeintaan 9 kuukauden ajalle. Suomesta ja Venäjältä vaihtoon voivat osallistua verkostoon kuuluvassa korkeakoulussa tutkintoa suorittavat, vähintään toisen vuoden perustutkinto opiskelijat. Ohjelma on muuten avoin kaikkien alojen yhteistyölle, mutta opiskelijavaihdosta on rajattu pois venäjän ja suomen kielen pääaineopiskelijat, sillä heidän on mahdollista rahoittaa vaihto opiskelunsa toisien kanavien kautta. Vaihtoon ei myöskään voi lähteä omaan kotimaahan. FIRST apuraha opiskelijavaihtoon on korkeintaan 510 euroa kuukaudessa, eikä minimikuukausiapurahaa ole määritelty. Suomeen vaihtoon saapuvan opiskelijan apuraha ei kuitenkaan voi olla alempi kuin Venäjälle vaihtoon lähtevän. Apuraha voidaan myöntää opiskelijalle vain kerran. 7

10 Pilottikaudella ohjelman kautta rahoitettiin vain Venäjältä vaihtoon saapuneita opiskelijoita, ja Suomesta vaihtoon lähteneet joko saivat korkeakoulujen omia apurahoja tai käyttivät Venäjän valtion apurahaohjelmaa liikkuvuusjaksonsa rahoittamiseen. Tämän jälkeen FIRSTistä on rahoitettu vastavuoroista opiskelijavaihtoa. Opiskelijavaihdossa on pyritty vaihtojen tasapainoon Suomesta ja Venäjältä ohjelmaan osallistuvien välillä, mutta käytännössä tämä on ollut hankalaa saavuttaa ja muodostanut yhden keskeisen haasteen ohjelmalle. Opiskelijavaihtojen määrä on ollut kuitenkin ohjelman ajan selkeässä kasvussa sekä Suomesta että Venäjältä osallistuvien osalta. Taulukko 4. FIRST opiskelijaliikkuvuus, toteuma* Venäjältä Suomesta Yhteensä

11 Opiskelijavaihtoja toteutuu eniten kauppatieteiden alalla. Muita aktiivisia aloja ovat tekniikka ja yhteiskuntatieteet. Taulukko 5. Opiskelijavaihtojen alat sopimuskaudella Saapuneet opiskelijat Lähteneet opiskelijat FIRST opiskelijavaihdossa apuraha on korkeintaan 510 kuukaudessa. Opiskelijavaihdossa Venäjältä Suomeen saapuvan opiskelijan apuraha ei saa jäädä alhaisemmaksi, kuin Suomesta Venäjälle vaihtoon lähtevän. Tämä näkyykin tarkasteltaessa opiskelijoiden apurahojen kesimääräistä tasoa, jossa Venäjältä vaihtoon saapuneiden FIRST apuraha on keskimäärin yli kaksinkertainen Suomesta vaihtoon lähteneiden opiskelijoiden apurahoihin verrattuna. Tässä käytännöt eri verkostoissa vaihtelevat, ja osissa korkeakouluista maksetaan kaikille FIRST vaihtoon osallistuneille maksimiapuraha 510 /kk. Opiskelijavaihtoon osallistuville maksetaan korkeakouluista myös omia apurahoja ja vaihtoon voi myös osallistua ilman apurahaa. Taulukko 6. FIRST opiskelijavaihtoon osallistuneet sopimuskaudella , apuraha keskimäärin FIRST apuraha/kk Muu apuraha/kk Koko apuraha/kk Venäjältä saapuneet 408,73 29,69 438,42 opiskelijat Suomesta lähteneet 177,96 58,97 255,86 opiskelijat Yhteensä 322,07 40,69 369,87 9

12 3.2. Vastavuoroinen opettajavaihto Opettajavaihdon vähimmäiskesto on 5 opetustuntia. Tämän lisäksi on suositeltavaa, että vaihto kestäisi vähintään 5 työpäivää. FIRST apuraha on enintään 80 euroa päivää kohti. FIRST apurahasta voidaan kattaa matka ja oleskelukuluja. Opettajan vaihdossa tarjoaman opetuksen tulee olla erottamaton osa vastaanottavan oppilaitoksen opetusohjelmaa. Annettava opetus voi olla millä tutkintotasolla tahansa. Opettajaliikkuvuus on myös ollut määriltään kasvussa ohjelman alkuvuosista lähtien. Opettajavaihtojen toteuttamiseen useassa korkeakoulussa tarvitaan omaa rahoitusta FIRST ohjelmasta myönnettävän apurahan lisäksi. Taulukko 7. FIRST opettajaliikkuvuus, toteuma* Venäjältä Suomesta Yhteensä FIRST opettajavaihdoissa erottuvat aktiivisimpina aloina opiskelijavaihtojen tavoin kauppatieteet, tekniikka ja yhteiskuntatieteet. 10

13 Taulukko 8. Opettajavaihtojen alat sopimuskaudella Saapuneet opettajat Lähteneet opettajat FIRST opettajavaihdoissa opettajan apuraha voi olla korkeintaan 80 päivää kohti. Tarkasteltaessa apurahojen keskimääräistä tasoa Venäjältä ja Suomesta vaihtoon osallistuneiden välillä, voidaan havaita Suomesta FIRST opettajavaihtoon osallistuneiden saaneen vaihtonsa toteuttamiseen keskimäärin hieman enemmän FIRST apurahaa. Vaihtojen toteuttamiseen käytetään myös korkeakoulujen omaa rahoitusta. Taulukko 9. FIRST. opettajavaihtoon osallistuneet , apuraha keskimäärin FIRST apuraha Muu apuraha Koko apuraha Venäjältä saapuneet 56,10 22,55 78,65 opettajat Suomesta lähteneet 57,14 51,00 108,14 opettajat Kaikki 56,68 38,33 95, Intensiivikurssit FIRST intensiivikurssit järjestetään aina Venäjällä ja ne toteutetaan kahden tai useamman korkeakoulun yhteistyönä. Kurssia on järjestämässä siis vähintään yksi suomalainen ja yksi venäläinen korkeakoulu. Kurssin kesto on vähintään yksi viikko (= 5 työpäivää + matkapäivät) ja sen osallistujien tulee koostua tasaisesti suomalaisista ja venäläisistä opiskelijoista ja opettajista. Intensiivikursseja on rahoitettu FIRST ohjelmasta vuodesta 2006 lähtien ja niiden suosio on ollut jatkuvasti suuri. Intensiivikurssien rahoitusta onkin pyritty vuosittaisen budjetin luomien raamien puitteissa lisäämään ja niitä on voitu rahoittaa vuosittain yhä useampia. Tätä kautta myös kursseille osallistuneiden opettajien ja opiskelijoiden määrä on lisääntynyt huomattavasti niin suomalaisten kuin venäläistenkin osalta. 11

14 Taulukko 10. FIRST intensiivikursseille myönnetty rahoitus Intensiivikursseja kpl Intensiivikurssit kokonaismyöntö Pienin myöntö/kurssi Suurin myöntö/kurssi , Taulukko 11 FIRST intensiivikursseille osallistuneet opiskelijat ja opettajat Suomalaisia opiskelijoita Venäläisiä opiskelijoita Suomalaisia opettajia Kirjoitushetkellä ei raportoitua tietoa 2012 Kirjoitushetkellä ei raportoitua tietoa Venäläisiä opettajia Intensiivikurssit lisättiin ohjelman toiminnoksi osaltaan toiveena saada opiskelijoita innostettua Suomesta Venäjälle myös pidempään opiskelijavaihtoon lyhyen kokemuksen kautta. Intensiivikurssit on koettu erittäin onnistuneeksi toiminnoksi, vaikka vaikutus kokonaisliikkuvuuden kasvuun onkin epäselvää. CIMOn toimeksiannosta tehty CIMOn rahoittamien intensiivikurssien vaikuttavuus suomalaisissa korkeakouluissa selvitys (Levón instituutti, Vaasan yliopisto 2012) tutki eri ohjelmien, mukaan lukien FIRSTohjelman intensiivikurssien institutionaalista vaikuttavuutta korkeakouluissa. Tutkimuksessa todettiin, että FIRST ohjelman intensiivikurssit muuttavat suomalaisten opiskelijoiden asennetta Venäjää kohtaan ja saavat opiskelijat kiinnostumaan maasta pidempiaikaisen liikkuvuuden kohteena. Kuitenkin englanninkielisen opetustarjonnan tulisi Venäjällä lisääntyä, jotta liikkuvuus voisi käytännössä toteutua merkittävässä määrin. FIRSTiin liittyen selvityksessä haastateltiin 26 suomalaista korkeakoulun edustajaa, jotka olivat olleet mukana FIRST intensiivikurssien järjestämisessä. Haastateltuja korkeakoulujen edustajia pyydettiin pohtimaan FIRST intensiivikurssien vaikutuksia suomalaisten opiskelijoiden asenteisiin Venäjää kohtaan ja innokkuuteen lähteä opiskelijavaihtoon Venäjälle. Haastateltavat olivat yksimielisiä intensiivikurssien merkityksestä asenteiden muokkaajana. Koska intensiivikurssi tarjoaa monelle opiskelijalle ensimmäinen mahdollisuuden käydä Venäjällä, toimii se heille silmiä avaavana kokemuksena. Opiskelijat ovatkin yleensä myönteisesti yllättyneitä maan olosuhteista, ihmisistä ja kansainvälisyydestä. Tämä näkyy myöhemmin opiskelijoiden halukkuutena vierailla maassa uudelleen. Kuitenkaan suoria vaikutuksia opiskelijavaihtomäärien lisääntymiseen ei voitu vahvistaa. Täytyy muistaa, etteivät kurssien vaikutukset rajoitu tietenkään ainoastaan suomalaisiin opiskelijoihin, vaan niillä on vaikuksensa myös kohdekorkeakouluun ja venäläisiin osallistujiin. Myös vaikuttavuusselvityksessä todetaan, että intensiivikurssit edesauttavat monia korkeakoulujen näkökulmasta tärkeitä asioita ja että 12

15 monipuolisuutensa takia ne ovat väline, jota kannattaa hyödyntää, haluttiin sitten kehittää opetusta, syventää korkeakoulujen välistä yhteistyötä tai kansainvälistää opiskelijoita. 4. Liikkuvuus korkeakouluittain Tarkasteltaessa toteutuneita liikkuvuusmääriä ja intensiivikursseja sopimuskaudelta voidaan sekä suomalaisissa että venäläisissä korkeakouluissa erottaa aktiivisimmat korkeakoulut. Suomalaisissa korkeakouluissa liikkuvuus on sekä opiskelijoiden että opettajien osalta painottunut ammattikorkeakouluihin. Venäläisissä korkeakouluissa merkille pantavaa on FIRST ohjelmasta rahoitetun liikkuvuuden painottuminen voimakkaasti muutamalle pietarilaiselle korkeakoululle. Samalla voidaan kuitenkin todeta FIRST vaihtoja toteutettavan laajan korkeakoulujoukon välillä. Mukana tässä tarkastelussa ovat ne korkeakoulut, joiden kanssa kyseisen sopimuskauden aikana toteutui liikkuvuutta tai intensiivikursseja. Taulukko 12. Toteutunut liikkuvuus sopimuskaudella , suomalaiset korkeakoulut Suomalaiset korkeakoulut Opiskelijat Venäjälle Opiskelijat Suomeen Opettajat Venäjälle Opettajat Suomeen Intensiivikurssit Aalto yliopisto 5 10 Helsingin yliopisto 1 1 Itä Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Oulun yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto 3 3 Turun yliopisto Åbo Akademi 2 Liikkuvuus yliopistot Diakonia amk Haaga Helia amk Humak 1 1 Hämeen amk 4 Jyväskylän amk Kajaanin amk Kemi Tornion amk 2 1 Keski Pohjanmaan amk 1 Kymenlaakson amk

16 Lahden amk Laurea amk Metropolia amk Mikkelin amk Oulun seudun amk 3 2 Pohjois Karjalan amk Rovaniemen amk 2 Saimaan amk Satakunnan amk Seinäjoen amk Savonia amk 2 1 Tampereen amk Turun amk 4 2 Vaasan amk 2 Liikkuvuus ammattikorkeakoulut Yhteensä Taulukko 13. Toteutunut liikkuvuus sopimuskaudella venäläiset korkeakoulut Venäläiset korkeakoulut Bonch Bruevich Saint Petersburg State University of Telecommunications Opiskelijat Venäjälle Opiskelijat Suomeen 3 Opettajat Venäjälle Opettajat Suomeen European University at St. Petersburg 1 Herzen State Pedagogical University of St Petersburg Immanuel Kant State University 3 Kaliningrad State Technical University 2 Karelian State Pedagogical University Murmansk Humanities Institute Murmansk State Humanities University 4 3 Murmansk State Technical University 4 Nevsky Institute Northen (Arctic) Federal Unversity 4 Northern State Medical University 1 North West Academy of Public Administration, Vyborg North West State Technical Academy 1 Petrozavodsk Conservatory 2 Petrozavodsk State University Pomor State University Pskov State Polytechnic Institute 2 Russian State Hydrometeorological University 1 Intensiivi kurssit 14

17 St. Petersburg National Research University of 3 1 Information Technologies, Mechanics and Optics ITMO St. Petersburg Academic Institute of Fine Arts, 1 Sculpture and Architecture St. Petersburg Electrotechnical University LETI 1 St. Petersburg State Medical Academy St. Petersburg State Polytechnical University St. Petersburg State Technological University of 1 Plant Polymers St. Petersburg State Transport University St. Petersburg State University of Economics and Finance FINEC St. Petersburg Technology and Design 1 2 University St. Petersburg Institute of Hospitality 4 1 St. Petersburg State Forest Technical University St. Petersburg State Mining Institute 4 St. Petersburg State Pavlov Medical University 1 St. Petersburg State University of Architecture 1 1 and Civil Engineering St. Petersburg State University of Service and Economics St. Petersburg State University of Culture and 3 Art St. Petersburg Academic Institute of Fine Arts, Sculpture and Architecture 1 St. Petersburg State University St. Petersburg State University of Refrigeration and Food Engineering St.Petersburg State University of Engineering and Economics Engecon State Educational Institution St. Petersburg 2 2 Medical College Stieglitz State Academy of Art and Design Syktyvkar Forest Institute 6 Tver State University 2 Yaroslav the Wise Novgorod State University Yhteensä

18 5. FIRST verkostot FIRST verkostoissa yhteistyöhön osallistuvien korkeakoulujen määrä on ohjelman aloitusvuosista lähtien lisääntynyt maltillisesti. Sekä suomalaiset että luoteisvenäläiset korkeakoulut ovat mukana ohjelmassa kattavasti. Usean FIRST verkoston toiminta on vakiintunutta jo ohjelman alkutaipaleelta saakka. Verkostojen määrä onkin vakiintunut lähivuosina noin 25 verkostoon, joista valtaosaa koordinoi suomalainen ammattikorkeakoulu. Kuitenkin lähes vuosittain ohjelmasta hakee rahoitusta myös uusia verkostoja. Suurimmissa verkostoissa venäläisiä partnereita on yli kaksikymmentä, pienimpien verkostojen muodostuessa vain yhdestä suomalaisesta ja yhdestä venäläisestä korkeakoulusta. Venäläisiä korkeakouluja on ohjelmassa sekä kokonaisuudessaan että useassa verkostossa mukana suomalaisia enemmän. Useissa verkostoissa venäläisten partnereiden suurempi määrä aiheuttaa painetta useamman saapuvan opiskelijan vastaanottamiseen, ohjelman periaatteena ollessa kuitenkin vaihtojen tasapainoon pyrkiminen. Taulukko 14. FIRST verkostoissa mukana olevat korkeakoulut Suomalaiset Venäläiset

19 Taulukko 15. FIRST verkostoja koordinoivat suomalaiset korkeakoulut sopimuskausittain Ammattikorkeakoulujen koordinoimia Yliopistojen koordinoimia Suurin osa verkostoista tekee yhteistyötä usella alalla ja FIRST ohjelman kautta toimintaa on laajasti lukuisilla aloilla. Pieni osa verkostoista on keskittynyt yhden tai muutaman alan yhteistyöhön. Suosituimpina aloina voidaan mainita kauppatieteet, humanistiset ja yhteiskuntatieteet sekä tekniikan ala. Taulukko 16 FIRST verkostojen yhteistyöalat Kauppatieteet 20 Humanistiset tieteet 14 Yhteiskuntatieteet 12 Tekniikka 11 Viestintätieteet 10 Oikeustiede 8 Matematiikka, informaatiotieteet 8 Lääketiede 8 Muut alat 7 Luonnontieteet 6 Taide ja muotoilu 5 Kasvatustieteet, opettajankoulutus 5 Arkkitehtuuri, kaupunkisuunnittelu 3 Maantiede 3 Maa ja metsätaloustieteet 1 17

20 6. Ohjelman budjetin tarkastelua Opiskelijavaihto on ohjelman keskeisin toiminto, ja tarkasteltaessa myönnetyn tuen jakautumista toimintojen välillä nähdään tämä painottuminen. Opiskelijavaihtoon on myönnetty muutaman viimeisimmän sopimuskauden budjeteista noin 75%. Opettajavaihto muodostaa budjetista noin 9% osuuden ja intensiivikurssien osuutta on kasvatettu viimeisimmällä sopimuskaudella yli 16 % osuuteen. Taulukko 17. Myönnetyn rahoituksen jakautuminen toiminnoittain Kokonaismyöntö, Opiskelijaliikkuvuus % kokonaismyönnöstä 76,2 76,1 74,5 Opettajaliikkuvuus ,44 % kokonaismyönnöstä 9,1 9,7 9,4 Intensiivikurssit % kokonaismyönnöstä 14,7 14,2 16,2 Seuraavassa taulukossa FIRST ohjelman tukea tarkastellaan toiminnoittain haetun, myönnetyn ja toteutuneen sekä käyttämättä jääneenä takaisin palautuneen tuen kautta. Taulukosta voidaan nähdä, että vuosittain ohjelmasta myönnettävä tukisumma riittää kattamaan ainoastaan pienen osan verkostojen hakemuksissa ilmaisemasta tarpeesta. Viimeisimmällä hakukierroksella myönnetty tuki kattoi 40 prosenttia haetusta tuesta, tätä edeltäneillä viidellä hakukierroksella myönnetyn tuen oltua vain noin kolmasosa haetusta. Vuosittain myönnetystä FIRST tuesta palautuu käyttämättä jäänyttä tukea. Tukea jää käyttämättä kaikista toiminnoista. Usein tuen palautumisen syyksi verkostot ilmoittavat opiskelijavaihtojen vajaaksi jääneen toteuman. Taulukko 18. FIRST ohjelmasta haettu, myönnetty ja toteutunut rahoitus sopimuskausittain, Haettu Haettu opiskelijavaihtoon Haettu opettajavaihtoon Haettu intensiivikursseihin

21 Myönnetty Myönnetty haetusta % 30,8 30,8 33,2 37,5 32,5 40 Myönnetty opiskelijavaihtoon Myönnetty opettajavaihtoon Myönnetty intensiivikursseihin Toteuma yhteensä , , ,8 Opiskelijavaihto toteuma , , , Opettajavaihto toteuma 27412, , , ,08 Intensiivikurssit toteuma 22040, , , ,77 Palautettu 26945, , ,25 Palautettu myönnöstä % 8,7 18,4 15 8,3 Haettuja, myönnettyjä ja toteutuneita lukuja FIRST ohjelmassa voidaan tarkastella myös liikkujamäärissä. Tässäkin tarkastelussa on nähtävissä, että verkostojen hakema liikkujamäärä on kaikissa toiminnoissa huomattavasti suurempi kuin mitä ohjelmasta toimintaan voidaan myöntää. Opiskelijavaihdoissa myönnetty liikkuvuusmäärä on huomattavasti alle puolet haetuista määristä. Opiskelijavaihtojen määrät ylittävät säännönmukaisesti myönnettyjen vaihtojen määrän, johtuen osittain saapuvien suuresta määrästä, ilman FIRST apurahaa liikkuvien määrästä ja toisaalta siitä, että suunnitellut 19

22 vaihtojaksot lyhentyvät ja tätä kautta verkostoille myönnetty apuraha riittää useampaan vaihtojaksoon kuin mitä sopimukseen on kirjattu. Intensiivikurssien kysyntä on ollut niiden ohjelmaan toiminnoksi lisäämisestä lähtien ollut myös suurempaa kuin mitä ohjelmasta on ollut mahdollista myöntää. Tähän tilanteeseen on pyritty viime vuosina saamaan korjausta nostamalla myönnettyä intensiivikurssien määrä maltillisesti. Taulukko 19. FIRST ohjelmasta haettu, myönnetty ja toteutunut liikkuvuus sopimuskausittain Haettu opiskelijavaihtoon Haettu opettajavaihtoon Haettu intensiivikurssia kpl Myönnetty opiskelijavaihtoon Myönnetty opettajavaihtoon Myönnetty intensiivikurssia kpl Opiskelijavaihto toteuma Opettajavaihto toteuma Intensiivikurssit toteuma

23 Haettu Haettu opiskelijavaihtoon Haettu opettajavaihtoon Haettu intensiivikursseihin Myönnetty Myönnetty haetusta % 30,8 30,8 33,2 37,5 32,5 40,0 Myönnetty opiskelijavaihtoon Myönnetty opettajavaihtoon Myönnetty intensiivikursseihin Toteuma yhteensä , , ,8 Opiskelijavaihto toteuma , , , Opettajavaihto toteuma 27412, , , ,08 Intensiivikurssit toteuma 22040, , , ,77 Palautettu 26945, , ,25 Palautettu myönnöstä % 8,7 18,4 15,0 8,3 Ohjelman toiminnoissa voidaan opiskelija ja opettajaliikkuvuuden osalta tarkastella myös tuen jakautumista suomalaisten ja venäläisten ohjelmasta tukea saaneiden välillä, tässä koskien sopimuskautta Tällaisen tarkastelun kautta voidaan nähdä, että FIRST ohjelmassa venäläisten saapuvien opiskelijoiden osuus sekä määrällisesti että tuen osuudessa on hyvin merkittävä. Venäläisten osuus verratessa myönnettyjä ja toteutuneita vaihtomääriä on huomattavasti painottuneempi toteutuneissa vaihdoissa. Venäläisille opiskelijoille myönnettävät apurahat muodostivat opiskelijaliikkuvuuteen käytetyistä varoista 78,5% ja ohjelman kokonaisbudjetista 61,1%. Opettajaliikkuvuudessa rahoitus painottui tarkasteltavana sopimuskautena jonkun verran enemmän suomalaisille opettajille. Intensiivikurssien osalta järjestelykustannusten jakautumista ei voida näin selkeästi erotella järjestelykustannusten usein hyödyttäessä kaikkia osapuolia. Kuitenkin usein venäläisten osallistujien osuus intensiivikurssien kokonaiskustannuksista on hyvin pieni, mikäli kurssille osallistuu suurelta osin Venäjältä vain kurssin järjestämispaikkana toimivan korkeakoulun opettajia ja opiskelijoita. Toisaalta poikkeuksiakin on ja myös muiden venäläisten kumppanikorkeakoulujen osallistujien kustannuksia on voitu kustantaa intensiivikurssibudjetista. Intensiivikurssien osalta tarkastelu on kuitenkin tässä vaikeutensa vuoksi jätetty pois. Taulukko 20. Käytetyn rahoituksen jakautuminen toiminnoittain, sopimuskausi

24 Myönnetty, vaihtoa Venäläi set opiskelij at Suomalai set opiskelija t Opiskeli jat yhteens ä Venäläi set opettaj at Suomalai set opettajat Opettaj at yhteen sä Intensiivikur ssit Yhteens ä Toteutunut, vaihtoa Toteutunut apuraha, , , , , , 80 % toiminnosta 78,5 21, ,8 56, % kokonaisbudje tista 61,1 16,8 77,9 3,2 4,1 7,3 14, Ohjelman hallinnointi Ohjelmaa on hoidettu CIMOssa koko ohjelman olemassaolon ajan, vuodesta 2007 lähtien korkeakouluyhteistyön yksikössä. Ohjelman hallintoon on vuosittain kohdistettu kokonaisuudessaan noin 0,5 henkilötyövuotta. Ohjelman vuosittaiseen hallintoon kuuluvat haku, joka on päättynyt helmikuussa, väliraportointi vuodenvaihteessa ja loppuraportointi lokakuun loppuun mennessä. Ohjelman rakentamisessa ja ohjelmahallinnon toteuttamisessa on hyödynnetty toisissa ohjelmissa käytettyjä malleja. Tärkeimpänä malliohjelmana on hyödynnetty Euroopan komission Erasmus ohjelmaa, josta on omaksuttu esimerkiksi opiskelijavaihdon pääperiaatteet. Lisäksi kustannuksia on laskenut saman sähköisen hakujärjestelmän käyttöönottaminen North South South ohjelman kanssa. FIRST ohjelman hallinnointi onkin tapahtunut kaiken kaikkiaan melko vähäisellä työpanoksella verrattuna muihin vastaaviin ohjelmiin. Toki ohjelman kevyt hallinto on rajoittanut toiminnan lähinnä perushallinnointiin ja uudistukset tai ohjelman markkinointi ovat olleet vähäisiä johtuen osittain rajoitetuista resursseista. Hakemuksia arvioitaessa FIRST hankkeiden tärkeimpänä valintakriteerinä on hakemuksen laatu. Tukea myönnettäessä on huomioitu vanhojen verkostojen osalta myös aiemmin toteutunut yhteistyö ja sen määrällinen ja laadullinen toteuma, opiskelija ja opettajaliikkuvuuden kytkeytyminen muihin koulutusyhteistyön muotoihin sekä opiskelija ja opettajavaihdon vastavuoroisuus. Sopimuskaudesta lähtien sama intensiivikurssi voi saada rahoituksen FIRST ohjelmasta yhteensä korkeintaan kolme kertaa. Hakemusten arvioinnissa on käytetty CIMOn sisäistä arviointia. 22

25 Hakemuksissa verkostot hakevat apurahoja opiskelija ja opettajavaihtoihin sekä rahoitusta intensiivikurssien järjestämiseen. Ohjelmasta ei rahoiteta korkeakoulujen hallinnollisia kuluja. Intensiivikurssimäärärahasta voidaan maksaa kurssin järjestävälle korkeakoululle syntyviä kuluja, kuten tilaja materiaalikuluja. Määrärahasta ei kuitenkaan voida kattaa palkkakuluja. Sopimuksiin kirjataan verkostolle myönnettävät opiskelija ja opettajamäärät sekä intensiivikurssit. Mikäli verkostot muuttavat toteutusta, tulee tästä olla etukäteen yhteydessä CIMOon ohjelman yhteyshenkilöön. Sopimuskausi, jonka aikana kaikkien rahoitettujen vaihtojen ja intensiivikurssien tulee tapahtua, ulottuu aloitusvuoden kesäkuun alusta seuraavan vuoden elokuuhun saakka, esimerkiksi sopimuskausi on Väliraportissa verkostot raportoivat toteutuneen liikkuvuuden ja arvioivat koko vuoden liikkuvuutta. Loppuraporttiin kuuluu tilasto ja talousraportoinnin lisäksi laadullinen osuus, jossa verkostojen tulee arvioida sanallisesti verkoston toimintaa ja sopimuskaudelle suunnitellun toiminnan toteutumista. FIRST verkostojen koordinaattoreille on järjestetty vuosittain yksipäiväinen koordinaattoritapaaminen, jossa on käsitelty ajankohtaisia asioista ja keskusteltu verkostojen hallinnointiin liittyvistä aiheista. Ohjelmaan osallistuneilta on kerätty useaan otteeseen palautetta ja ajatuksia ohjelman kehittämiseen liittyen. Kehittämiseen liittyen on rajoituksia aiheuttanut kokonaisbudjetin vuosittainen määrittyminen sen riippuessa ministeriön määrärahan lisäksi koottavasta CIMOn sisäisestä lisärahoituksesta. Korkeakoulujen kokemuksia on tiivistetty seuraavaan kappaleeseen. CIMO on järjestänyt vuodesta 1996 tähän mennessä kahdeksan kertaa suomalais venäläisen korkeakoulujen yhteistyöseminaarin yhteistyössä Pietarin korkeakoulujen vararehtorien yhdistyksen kanssa. Seminaari on järjestetty noin joka toinen vuosi, vuorotellen Suomessa ja Venäjällä. Seminaarissa on käsitelty ajankohtaisia teemoja venäläiseen ja suomalaiseen korkeakoulutukseen liittyen. Osallistujia seminaarissa on ollut tyypillisesti reilut 100. Seminaari on tarjonnut keskustelufoorumin ja verkostoitumismahdollisuuden korkeakoulujen välille sekä tietoa maiden koulutusjärjestelmien ajankohtaisista teemoista. Suomalais venäläisen korkeakouluyhteistyön vakiintumisen myötä seminaarissakin on ollut mahdollista käsitellä yhä syvällisempään yhteistyöhön liittyviä aiheita. Seuraavan kerran suomalais venäläinen korkeakoulujen yhteistyöseminaari järjestettäneen 2014 Suomessa. 8. FIRST verkostojen palautetta Ohjelman periaatteena on ollut vaihtojen tasapaino suomalaisten ja venäläisten osallistujien välillä. Erityisesti opiskelijavaihdossa on ollut osittain haasteellista saavuttaa yhtä paljon vaihtoon lähteviä suomalaisia kuin Suomeen saapuvia venäläisiä opiskelijoita. Useissa verkostoissa on myös enemmän venäläisiä kuin suomalaisia korkeakouluja, joka on osaltaan näkynyt toteutuneiden vaihtojen painottumisessa saapuviin venäläisiin opiskelijoihin. Toisaalta osassa suomalaisista korkeakouluista toteutuu huomattavasti enemmän opiskelijavaihtoja kuin mitä FIRST rahoitus kattaa. Rahoituksen lisääminen ja tason turvaaminen useammaksi vuodeksi eteenpäin onkin ollut yhtenä keskeisenä ohjelmaan osallistuvien korkeakoulujen toiveena. Korkeakoulut näkevät FIRST ohjelman tärkeänä osana opiskelijoiden työelämässä kaivatun Venäjäosaamisen kehittämistä. Ohjelma tuo kipeästi kaivattua rahoitusta korkeakoulujen Venäjä toimintaan. 23

26 Korkeakoulujen tarve FIRST rahoitukselle olisi siis huomattavasti nykyistä suurempi, kuten aiemmin esitetystä haetun ja myönnetyn summan suhteesta voidaan nähdä. Vuosittain verkostot kuitenkin myös palauttavat myönnetystä rahoituksesta merkittävän summan suunnitellun liikkujamäärän jäätyä toteutumatta. Myönnöissä pyritään tasapainoon saapuvien ja lähtevien opiskelijavaihtojen määrissä. Erityisenä haasteena myöntöjen käyttämisessä ovat jo mainittu Suomesta vaihtoon lähtevä opiskelijamäärä, joka jää vuosittain huomattavastikin vähäisemmäksi kuin myönnettyjen vaihtojen määrä. Näistä Suomesta vaihtoon lähtevien apurahoihin varatuista myönnöistä palautuva summa suurelta osin koostuukin, sillä yhdenkin peruuntuvan opiskelijavaihdon korvaaminen on haasteellista valmistautumisen ja lupaprosessien viedessä merkittävästi aikaa. Venäläisten korkeakoulujen kansainvälisten palvelujen tason ja englanninkielisen opetustarjonnan määrän on korkeakouluissa todettu nousseen FIRST ohjelman alkuajoista. Myös opettajavaihtojen nähdään tuoneen lisäpontta niin englanninkielisen materiaalin kuin osin opetustarjonnankin lisäämiseen. Toisaalta yhä suomalaisopiskelijoiden puutteellisen venäjän kielitaidon ja venäläisten korkeakoulujen vähäisen englanninkielisen opetustarjonnan nähdään olevan suurin yksittäinen este opiskelijavaihtojen lisääntymiseen Suomesta Venäjälle. Tosin useat suomalaiset opiskelijat suorittavat FIRST vaihtojensa aikana venäjän kieliopintoja, jolloin lähtötason ei tarvitse olla niin korkea. Muina haasteina suomalaisten opiskelijoiden vaihtomäärien lisääntymiselle Venäjälle nähdään oleskelulupaprosessien viemä aika sekä vähäinen saatavilla oleva informaatio venäläisten korkeakoulujen opetustarjonnasta etukäteen. Lisäksi tietoa voi olla vaikeaa löytää englanniksi. Ongelmaksi on havaittu venäläisten korkeakoulujen tiukat hyväksilukukäytännöt koskien vaihdossa suoritettuja opintoja. Osa Venäjältä vaihdossa olleista opiskelijoista ei saa vaihdossa suoritetuista opinnoista mitään hyväksiluettua tutkintoonsa. Korkeakoulut panostavat myös omaa rahoitustaan Venäjä yhteistyöhön. Erityisesti opettajavaihtojen toteuttaminen nykyisellä apurahatasolla vaatii usein korkeakoulujen omaa panostusta. Vaihtoon saapuvilla venäläisillä opettajilla ei useinkaan ole käytettävissä muuta rahoitusta vaihtonsa ajalle, kuin FIRST apuraha. Opettajavaihtojen todetaan kuitenkin olevan toimiva keino syventää korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Intensiivikurssit on koettu erittäin hyödylliseksi yhteistyömuodoksi korkeakoulujen välillä. Niiden kautta on pohjustettu syvempää yhteistyötä, kuten yhteisiä opintojaksoja ja maisteriohjelmia. Myös opiskelijapalaute kursseilta on kauttaaltaan positiivista. Lyhyiden opintojaksojen nähdään olevan keino kansainvälistää opiskelijoita helpolla tavalla ja karistaa osin yhä Venäjään liitettyjä ennakkoluuloja. Usealle opiskelijalle juuri FIRST intensiivikurssi on ollut ensimmäinen käytännön kosketus Venäjään ja osalle jopa ensimmäinen ulkomaankokemus. Tämän kokemuksen jälkeen usealle opiskelijalle on syntynyt into venäjän kielen opintoihin sekä myös pidempään opiskelijavaihtoon. Intensiivikurssien yhtenä tavoitteena onkin ollut innostaa suomalaisia opiskelijoita runsaslukuisemmin vaihtoon Venäjälle. Suomalaisten vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on kasvanut vuosien kuluessa tosin intensiivikurssien suora määrällinen merkitys tässä kehityksessä on epäselvää. Intensiivikurssit ovat hyvin suosittuja ja niihin suunnattua rahoitusta on toivottu lisättävän niin, että useampi kurssi saataisiin rahoitettua ja yksittäisen kurssin tukisummaa nostettua kattamaan paremmin syntyneitä kustannuksia. Ohjelmaan osallistuvat suomalaiset korkeakoulut ovat nähneet tarpeita ohjelman avaamiselle Luoteis Venäjän lisäksi laajemmin Venäjälle, kuten Moskovaan ja Siperiaan. Erityisesti ammattikorkeakoulut ovat esittäneet toiveen harjoitteluvaihdon lisäämiseksi ohjelmasta rahoitettaviin toimintoihin. Intensiivikursseja on toivottu voivan järjestää Venäjän lisäksi myös Suomessa. 24

27 Monella korkeakoululla tavoitteena on syvällisempi yhteistyö venäläisten partnerikorkeakoulujen kanssa, kuten yhteiset kurssit, opetusmateriaali tai opintojaksot, tutkimusyhteistyö ja yhteistutkinnot. FIRSTverkostoissa ovat mukana myös korkeakoulut Cross Border University ja Barents Cross Border Universityyhteenliittymistä, joilla on toiminnassa useita yhteistutkinto ohjelmia. Näiden lisäksi useassa muussakin verkostossa on yhteisiä maisteriohjelmia tai opintojaksoja tai niitä valmistellaan. Ohjelma siis tukee osaltaan toiminnoillaan tämäntyyppistä syvempää yhteistyötä suomalaisten ja venäläisten korkeakoulujen välillä. Erityisesti intensiivikurssit ja opettajavaihdot toimivat tukena korkeakoulujen yhteistyön luomiselle. 9. Asiantuntijakonsultaatio CIMO toteutti suomalaisten korkeakoulujen Venäjä asiantuntijoiden konsultaation lokakuussa Valikoidut asiantuntijat vastasivat FIRST ohjelmasta kootun taustapaperin ja muutaman kysymyksen ohjaamana vapaamuotoisesti korkeakoulujen Venäjä yhteistyön tulevaisuudesta ja FIRST ohjelmaan liittyvistä tarpeista. Asiantuntijakonsultaatioon vastasi kahdeksan eri tahoa kirjallisesti, puhelimitse tai tapaamisen yhteydessä. Asiantuntijakonsultaatiossa korkeakoulujen edustajat näkivät, että kansallinen instrumentti tukemaan korkeakoulujen Venäjä toimintaa tarvitaan, vaikka uudella EU ohjelmakaudella Erasmus tyyppinen vaihtotoiminta laajenisikin käsittämään Venäjän ja Suomen väliset vaihdot. Rahoituksen määrän arvellaan kuitenkin jäävän sen verran alhaiseksi, ettei se riittäisi kattamaan korkeakoulujen tarpeita Venäjäliikkuvuudessa. Kansallinen korkeakoulujen Venäjä toimintojen rahoitus voitaisiin suunnata useamman asiantuntijan mielestä myös lisärahoituksena uuden Erasmus for All ohjelman toimintoihin, jolloin se lisäisi Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusta kansallisesti, kuitenkin noudattaen ohjelman reunaehtoja. Ylipäätään nähtiin ongelmallisena rahoituksen pirstoutuminen erillisiksi rahoitusinstrumenteiksi eri sääntöineen ja rajoituksineen ja toivottiin enemmän yhden luukun periaatteella toimivia kokonaisuuksia. Yksi ohjelma olisi selkeintä hallinnoida korkeakoulussa. Asiantuntijavastauksissa nähtiin, että kansallisen rahoituksen eri instrumentteja tulisi koota yhteen omaksi suuremmaksi kokonaisuudekseen tukemaan eri maihin suuntautuvaa yhteistyötä. FIRST ohjelmaa ehdotetaan kehitettävän laajemmin Suomen ja Venäjän väliseksi liikkuvuusohjelmaksi, niin että mukana olisi laajemmin alueita Venäjältä. Osin toivottiin ohjelmaan mukaan jopa muita maita, kuten itäisistä kumppanuusmaista Ukrainaa. Tällöin FIRST ohjelma voisi olla mukana kehittämässä itäisten naapuruusmaiden ja Venäjän välistä yhteistyötä. Nykyisellään FIRST ohjelman haasteina nähdään suhteellisen pienestä budjetista huolimatta ohjelmaan kytkeytyvät omat säännöt ja hallinnointi, jotka koetaan suhteutettuna myönnettyihin tukiin raskaiksi. Ohjelman ongelmana myös nähdään rahoituksen keskittyminen useassa verkostossa mukana oleville, usein pietarilaisille korkeakouluille. Osin toivotaan myös vastavuoroisuuden vaatimuksesta luopumista. Osaltaan koetaan arvokkaaksi, että FIRST pyrkii rahoittamaan nimenomaan muiden kuin venäjän pääaineopiskelijoiden liikkuvuutta Venäjälle, mutta toisaalta tästä rajoituksesta höllentäminen voisi auttaa täyttämään Suomesta vaihtoon lähtevien määriä. Lisäksi toivotaan mahdollisuuksia toteuttaa venäjän kielen intensiivikursseja. Ilman venäjän kielitaitoa opiskelijavaihtoa Venäjälle ei koeta mielekkäänä. Kaiken kaikkiaan venäjän kielen opiskelun edistäminen ja Venäjän imagon muuttaminen nuoria houkuttelevammaksi koetaan tärkeäksi tulevaisuuden kannalta ja kansallisia toimia toivotaan asian edistämiseksi. 25

28 Hallinnon keventämiseksi hankekautta toivotaan pidennettävän vähintään kaksivuotiseksi. Lisäksi ohjelman sääntöjä toivotaan höllennettävän niin, että verkostot pystyisivät vapaammin käyttämään niille myönnetyt varat. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi opiskelija ja opettaja apurahojen suuruksien määrittelemistä verkoston sisäisesti (esimerkiksi opettajavaihdon päiväkohtaisen maksimin ylittämistä tarvittaessa) tai tuen kohdentamista eri ohjelman toimintoihin korkeakoulujen sisäisesti tarpeen mukaan kokonaismyönnön puitteissa. Budjettiin toivotaan siis verkoston sisäistä liikkumavaraa. Korkeakoulut näkevät Venäjä yhteistyönsä monipuolistuvan tulevaisuudessa ja näin ollen myös opiskelijaja henkilöstöliikkuvuuden rahoitusmahdollisuuksien tarpeen kasvavan. Liikkuvuuden lisääntymisen myötä myös yhteistyön monipuolistumisen mahdollisuudet kasvavat ja näin ollen aitoon kansainväliseen hanketoimintaan pyrittäessä tarpeet liikkuvuuden rahoitukselle FIRST ohjelmasta lisääntyvät. Korkeakouluyhteistyössä myös kaksoistutkintojen määrän ja merkityksen arvellaan kasvavan. Kaksoistutkintojen yhteydessä kehittämistarpeita nähdään erityisesti hyväksiluvun saralla venäläisissä korkeakouluissa sekä suomalaisten opiskelijoiden mahdollisuudessa suorittaa suomalais venäläinen kaksoistutkinto. Muutoinkin tiiviimpien kumppanuuksien kehittyminen edistäisi myös opiskelijavaihtomäärien lisäämistä opetustarjonnan ollessa molemminpuolin tuttua ja hyväksiluvun edistyessä tätä kautta. Lisäksi jatko opiskelijoiden kytkeminen ohjelmaan eri toiminnoissa nähdään tärkeänä kehitettäessä maisteriohjelmia ja tutkimusyhteistyötä. Tarpeita henkilöstöliikkuvuuden rahoittamiseen Suomen ja Venäjän korkeakoulujen välillä nähdään jokaisen vastaajan osalta. Henkilöstöliikkuvuuden lisääminen voisi olla hyödyllistä erityisesti venäläisten korkeakoulujen Bologna prosessin kehittämistä ajatellen sekä tietohallinnossa, kirjastopalveluissa ja kansainvälisten asioiden hallinnossa. Lisäksi uutena toimintona harjoittelijavaihdon lisäämistä FIRSTohjelman instrumentteihin nähtäisiin lisäävän elinkeinoelämän Venäjä yhteyksiä ja olevan tätä kautta hyvin tärkeää. Erityisesti ammattikorkeakouluissa opiskelijaliikkuvuus Venäjälle voi painottua enemmän harjoittelija kuin opiskelijavaihtoon. Ohjelman painopisteen toivottiin osassa vastauksista siirrettävän opiskelijavaihdoista intensiivikursseihin sekä Suomessa että Venäjällä. Opiskelijavaihtojen minimikesto 3 kuukautta nähdään osin liian pitkänä ja lyhyemmät liikkuvuusjaksot houkuttelevampina. Lisäksi Suomessa järjestettävät intensiivikurssit toisivat toimintaan vastavuoroisuutta ja niille olisi kysyntää. Intensiivikurssit nähdään tehokkaana opetus ja oppimismenetelmänä, joiden kautta vieraan kielen käytännön oppiminen ja kokemuksellinen tieto naapurimaasta lisääntyvät. Intensiivikurssit ovat merkittäviä matalan kynnyksen kansainvälistymisen välineitä. Osittain vaihtoehdoksi intensiivikurssien rahoitukseen nähdään myös osarahoituksen mahdollisuus, niin että korkeakoulut kattaisivat omarahoituksellaan osan toiminnasta. Intensiivikurssit nähtiin asiantuntijakonsultaation vastauksissa erittäin tarpeellisena toimintona, johon toivottiin panostettavan enemmän. Alueellisesti lähialueiden korkeakoulujen kanssa tehtävä yhteistyö nähdään luontevimmaksi ja keskeisimmäksi. Kuitenkin nähdään tarpeita myös muilla Venäjän alueilla, erityisesti Siperian eri kaupungeissa, Moskovassa ja Kazanissa. Lisäksi toiveena Venäjä liikkuvuuden aktiivisilta alueilta rajan läheisyydestä on, että FIRST rahoitusta voitaisiin suunnata nimenomaan näille alueille vaikuttavuuden lisäämiseksi. Kaiken kaikkiaan asiantuntijavastauksissa nähdään erittäin tarpeelliseksi Suomen kansallinen rahoitusinstrumentti Venäjän ja Suomen väliseen liikkuvuuteen myös tulevaisuudessa. Korkeakoulujen 26