3 Oulujoen vesistöalue

Transkriptio

1 3 Oulujoen vesistöalue 3.1 Pintavesien tila Oulujoen vesistö muodostaa Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa oman osa-alueen. Se on pinta-alaltaan viidenneksi suurin Suomen vesistöalue ( km 2 ). Vuotuinen keskivirtaama on jokisuulla 259 m 3 /s. Osa-alueeseen kuuluu myös pieni Kuivasojan valuma-alue (84.112), jonka pinta-ala on 34 km 2. Osa-alueen jokien yhteen laskettu kokonaispituus on km ja järvien yhteen laskettu kokonaispinta-ala km 2. Itärajalta alkunsa saavaa Sotkamon reittiä luonnehtivat lyhyet jokijaksot ja lukuisat järvet. Pohjoisesta laskeva Hyrynsalmen reitti muodostuu pitkästä jokijaksosta, joka lähtee Kiantajärvestä, reitin suuresta latvajärvestä. Vesistöalueella on 389 yli 50 hehtaarin kokoista järveä, joista Oulujärvi on suurin. Se kattaa 37 % tarkasteltavien järvien yhteispinta-alasta. Oulujärven kautta latvareittien ja siihen laskevien jokien vedet purkautuvat Oulujokea pitkin Perämereen (kuva 3.1). Oulujärven alapuoliseen Oulujokeen laskee neljä sivujokea, Kutujoki, Utosjoki, Muhosjoki ja Sanginjoki. Oulujoen vesistön pintavesien tilaan vaikuttavat pääasiassa vesirakentaminen ja säännöstely sekä maa- ja metsätalous. Kuva 3.1. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen Oulujoen vesistöalue.

2 Ekologinen tila Osa-alueella arvioitiin yhteensä 95 joen tai joen osan sekä 421 järven tai järven osan ekologinen tila. Osa-alueen vesimuodostumien tila näkyy kuvassa 3.2. Jokimuodostumista valtaosa (92 %) luokittui hyvään tai erinomaiseen tilaan. Jokien kokonaispituudesta hyvässä ja erinomaisessa tilassa on 89 %. Osa-alueella on neljä voimakkaasti muutettua jokea tai joen osaa: Oulujoen alaosa, Oulujoen keski- ja yläosa, Kajaaninjoki_Ontojoki sekä Emäjoki, jotka kaikki ovat hyvässä ekologisessa tilassa suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan (kuva 3.3). Järvistä valtaosa (93 %) luokittui hyvään tai erinomaiseen tilaan (kuva 3.2). Järvien kokonaispinta-alasta hyvässä tai erinomaisessa tilassa on 98 %. Kuluntajärvi luokittui ainoana järvenä huonoon ekologiseen tilaan. Osa-alueella on seitsemän voimakkaasti muutettua järveä, jotka kaikki ovat hyvässä ekologisessa tilassa suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan (kuva 3.3). Hyvää huonommassa ekologisessa tilassa osa-alueella on 7 % kaikista luokitelluista vesimuodostumista. Tarkemmin pintavesien ekologista luokittelua ja tilatavoitteiden asettamista on käsitelty toimenpideohjelman osassa yksi (luvut 6 ja 7). Kuva 3.2. Oulujoen vesistöalueen vesimuodostumien ekologinen tila vuonna 2013 tehdyn luokittelun perusteella.

3 Kuva 3.3. Oulujoen vesistöalueen keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien ekologinen tila parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan suhteutettuna vuonna 2013 tehdyn luokittelun perusteella. Kartta vesien tilasta löytyy osoitteesta Vesimuodostumakohtaiset luokittelupäätökset, tausta-aineistot ja perustelut: Kemiallinen tila Oulujoen vesistöalueella kymmenen järven ja yhden joen kemiallinen tila luokittui huonoksi (2 % osa-alueen pintavesimuodostumista, kaikki Oulujoen vesistössä). Kaivostoiminnasta johtuen kadmiumin ympäristönlaatunormi ylittyi Jormasjärvellä ja sekä kadmiumin että nikkelin ympäristönlaatunormi ylittyi Kolmisopella ja Tuhkajoki- Korentojoella. Ahventen elohopeapitoisuudesta on mitattua tietoa kahdestakymmenestä järvestä ja Oulujoesta. Noin puolessa tutkituista järvistä kalaelohopean ympäristönlaatunormi ylittyi ilmaperäisestä laskeumasta johtuen. Laskeuma näkyy useiden Kainuun ekologisesti hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevien järvien (Kivesjärvi, Roukajärvi, Vuokkijärvi, Luvanjärvi, Iso ja Pieni Tipasjärvi, Lammasjärvi, Lentua ja Kellojärvi-Korpinen) ahventen kohonneena elohopeapitoisuutena.

4 Oulujoen alaosalta pyydetyistä ahvenista kahden elohopeapitoisuus ylitti ympäristönlaatunormin, mutta ylempää pyydetyissä ahvenissa ja vedestä määritetty elohopeapitoisuus jäivät selvästi alle ympäristönlaatunormin, joten kemiallinen tila arvioitiin hyväksi. On huomattava, että kemiallisen tilan määrittelyssä elohopean laatunormi ei ole sama kuin ravinnoksi käytettävän kalan elohopean raja-arvo. Pintavesien kemiallista luokittelua ja tilatavoitteiden asettamista on käsitelty myös toimenpideohjelman osassa yksi (luvut 6 ja 7). 3.2 Vesien tilaan vaikuttava toiminta Rehevöittävä kuormitus Pintavesiin kohdistuvaa kuormittavaa toimintaa ja käynnissä olevia vesienhoidon tavoitteita edistäviä toimenpiteitä on tarkasteltu sektoreittain toimenpideohjelman osassa 1. Tässä tarkastellaan tilannetta Oulujoen vesistön osaalueella. Asutus. Osa-alueen suurimmat asutuskeskittymät ovat Oulu ( asukasta) ja Kajaani ( as.). Pohjois- Pohjanmaan puolella viemäröinnin ulkopuolella on asukasta (4 % väestöstä). Haja-asutus on sijoittunut suurelta osin Oulujokilaaksoon. Muhoksen ja Utajärven jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Siirtoviemäriin on liitetty suurin osa sen varressa olevista kiinteistöistä. Kainuussa viemäröinnin ulkopuolella on asukasta (22 % väestöstä). Viemäriverkosto kattaa asemakaavoitettujen alueiden lisäksi taajaman lievealueita. Myös haja-asutusalueen kyliä on viemäröity kunnalliseen viemäriverkostoon. Oulujokeen kohdistuva yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden kuormitus on vähentynyt siirtoviemärien rakentamisen myötä. Nykyisin Oulujokeen johdetaan ainoastaan Vaalan jätevedenpuhdistamon jätevesiä. Osa-alueella on suunnitteilla pienehköjä viemäriverkoston laajennuksia lähinnä Oulun kaupungin alueella. Haja-asutusalueen jätevesikuormitus vähenee merkittävästi jätevesiasetuksen toteutuksen myötä. Lisäksi kiinteistöjä pyritään liittämään rakennettaviin siirtoviemäreihin. Maatalous. Maatalouden aiheuttama fosfori- ja typpikuormitus on keskeinen pintavesien rehevöittäjä. Osa-alueella on maatilaa, joista eläintiloja 550. Eläintiloista runsas 150 ovat niin suuria, että niillä on ympäristönsuojelulain vaatima ympäristölupa ( ). Noin kaksi kolmasosaa näistä on Kainuussa. Suurin osa kuormituksesta aiheutuu huuhtoutumisesta pelloilta. Peltoalaa on noin ha. Pelloista suurin osa on nurmiviljelyssä, mutta Oulujärven alapuolella on myös paljon viljanviljelyä. Suhteessa eniten maataloutta on Oulujokilaakson alaosalla ja Muhosjoen alueella. Kainuussa vesistövaikutukset ovat usein paikallisesti merkittäviä. Maanviljely ja karjatalous ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä, mutta toiminnan vaikutus näkyy vesistöjen tilassa edelleen. Nitraattidirektiivin uudistus vähentänee etenkin lannan ravinteiden huuhtoumia kasvukauden ulkopuolella. Maatalouden ympäristötukijärjestelmän perustoimenpiteet vähentävät jonkin verran aikaisempaa tukiohjelmaa tehokkaammin ravinnekuormitusta. Fosforilannoitusta on vähennetty jo vuosia ja peltomaiden fosforipitoisuudet alenevat edelleen. Metsätalous. Metsätalous aiheuttaa myös ravinnekuormitusta, mutta merkittävimmät vesistöön kohdistuvat vaikutukset ovat uomien, virtaamien ja vedenkorkeuksien muuttaminen, veden suuri kiintoainepitoisuus ja mm. eroosiosta johtuva uomien ja järvien liettyminen sekä vesistöä pienempien pintavesien muuttuminen. Ojitukset lisäävät myös happamuushaittojen riskiä. Selkeimmin metsätalouden vaikutukset näkyvät pienissä sivu- ja latvavesistöissä. Kainuussa metsätalous on vesistöjen suurin typpikuormittaja ja myös suuri fosforikuormittaja. Kangasmaiden typpilannoitus metsänkasvun lisäämiseksi on yleistä. Suoalasta 70 % on uudisojitettu pääosin luvuilla. Suuri osa uudisojitusalueista lannoitettiin fosforia ja kaliumia sisältävillä lannoitteilla. Erityisen voimakasta lannoitus oli Kainuussa. Valtion tuen aleneminen vähensi lannoitusta oleellisesti vuodesta 1978 lähtien ja lähes lopetti sen 1990-luvun loppupuolella. Osa-alueen kunnostusojitustarve on ollut ja on edelleen selvästi nykyisiä ojitusmääriä suurempi. Metsätaloustoimenpiteiden määrän ei odoteta kasvavan, mikä vähentänee metsätalouden kuormitusta.

5 Teollisuus ja kaivostoiminta. Teollisuuden prosesseissa tapahtuneet parannukset sekä jätevesien puhdistuksen merkittävä tehostuminen ovat vähentäneet selvästi teollisuuden jätevesien aiheuttamaa vesistökuormitusta luvun alusta lähtien. Suuret teollisuuslaitokset ovat kuitenkin paikallisesti merkittäviä kuormittajia, joilla on vaikutusta lähialueen veden laatuun. Kemira Chemicals Oy:n Oulun tehtaiden prosessi- ja jäähdytysvedet johdetaan Oulujokeen, jota kuormittaa eritoten prosessissa muodostuva lämpökuorma. Muiden teollisuuslaitosten merkitys kuormittajana on pieni ja pienteollisuus johtaa jätevedet kunnallisiin jätevedenpuhdistamoihin käsiteltäviksi. Kaivostoimintaa harjoittavat Mondo Minerals Oy ja Talvivaara Oy Sotkamossa sekä Tulikivi Oy Suomussalmella. Jätevesissä on mm. arseenia, nikkeliä ja kiintoainetta. Kuhmossa ja Suomussalmella sijaitsee vuolukivilouhoksia ja Paltamossa maanparannuskalkin tuotantoon erikoistunut tuotantolaitos. Sotkamossa sijaitsee myös Sotkamo Silver Oy:n hopeakaivos, joka on saanut ympäristö-, kaivos- ja rakennusluvan, muttei ole aloittanut vielä toimintaansa. Otanmäen rautakaivoksen uudelleen avaamista tutkitaan lähinnä rauta- ja vanadiinimineraalien hyödyntämistä varten. Teollisuudessa ja kaivostoiminnassa sovelletaan kulloinkin parasta käyttökelpoista tekniikkaa jätevesien kuormituksen vähentämiseksi. Teollisuuden prosessitekniikkaa kehitetään ja ravinteiden käyttöä jätevedenpuhdistamoilla optimoidaan. Turvetuotanto. Oulujoen vesistöalueella oli vuonna 2012 yhteensä 60 turvetuotantoaluetta, joiden pinta-ala oli noin ha. Pinta-alaan sisältyy tuotantopinta-alan lisäksi kuntoonpanovaiheen alat ja ne tuotannosta poistuneet alat, jotka eivät ole vielä siirtyneet muuhun maankäyttöön. Lupakäytäntö ohjaa turvetuotannon toimintaa, mikä on näkynyt positiivisena muutoksena myös vesiensuojelussa. Koko vesistöalueen ravinnehuuhtoumasta turvetuotannon kuormitusosuudet jäävät vähäisiksi. Kalankasvatus. Kalankasvatus on keskittynyt lähinnä Oulujoen Monttaan ja vesistöalueen latvareiteille. Vuonna 2013 Oulujoen vesistöalueella toimi 22 kalankasvatuslaitosta, joista Kainuun puolella 20. Lisäksi kaloja kasvatettiin 12 luvanvaraisessa luonnonravintolammikossa. Oulujoen vesistön 10 suurimman laitoksen tuotantomäärä oli 465 tonnia kalaa vuonna Suurimmat laitokset ovat Hyrynsalmella Emäjokivarressa sijaitseva Kainuun Lohi Oy:n laitos sekä Kuhmon Katermassa sijaitseva Kuhmon Eko-Kala Oy:n laitos. Molemmissa tuotetaan vuosittain yli 130 tonnia kalaa. Kuormituksen tarkkailuvelvoite on 12 laitoksella. Niiden fosforikuormitus oli vuonna 2012 yhteensä noin kg fosforia. Kalankasvatuslaitosten ravinnekuormitus on vähentynyt huomattavasti sitten 1990-luvun johtuen tuotantomäärien alenemisesta sekä vesiensuojelutoimien tehostumisesta. Turkistuotanto. Turkistarhaus on osa-alueella vähäistä. Toiminnassa oli vuonna 2014 kuusi kettutarhaa; kaksi Suomussalmella, kaksi Puolangalla, yksi Kuhmossa ja yksi Utajärvellä. Viisi tarhoista on hyvin pieniä ja turkistarhauksen vesistövaikutukset ovat hyvin vähäisiä. Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen Vesistöjen säännöstelyn tarkastelu on tehty tarkemmin toimenpideohjelman osassa 1. Oulujoen pääuomassa Oulujärven alapuolella on seitsemän voimalaitosta ja Utosjoen suulla pieni laitos. Oulujoessa vaelluskalat pääsevät Montan padolle asti. Kainuun puolella Oulujärveen laskevalla Hyrynsalmen reitillä on viisi voimalaitosta ja yksi säännöstelypato. Sotkamon reitillä on neljä voimalaitospatoa. Merikoskea lukuun ottamatta Oulujoen vesistön voimalaitoksissa ei ole kalateitä, joten padot ovat merkittäviä vaellusesteitä. Kainuussa on vanhoja jokiuomiin rakennettuja vesilaitospatoja mm. Sotkamon reitin sivuvesissä. Patojen esteellisyys riippuu mm. niiden korkeudesta, juoksutettavan veden määrästä ja ylöspäin pyrkivän eliöstön uintikyvystä. Merkittävästi rakennettuja tai säännösteltyjä jokia on seitsemän. Kuvassa 3.4 on arvio Oulujoen vesistöalueen jokien ja järvien hydrologismorfologisesta muuttuneisuudesta sekä eliöiden vapaata liikkumista rajoittavien rakenteiden vaikutuksesta vesieliöiden liikkumiseen. Vesistöjä ovat muuttaneet myös perkaukset kulkureiteiksi tai uiton, maankuivatuksen sekä osin myös tulvasuojelun tarpeisiin aina pienimpiä jokia myöten. Pääsääntöisesti uiton perkaukset ovat kohdistuneet koski- ja niva-alueille, mutta esimerkiksi uoman oikaisuja on tehty myös hitaammin virtaavilla osilla. Osa peratuista virtavesistä on kunnostettu. Energian tuotantoa on lisätty olemassa olevien voimalaitosten konetehoja nostamalla. Alueella ei ole tiedossa hankkeita, jotka tähtäisivät vesivoiman lisärakentamiseen. Alueella ei ole myöskään tarvetta merkittäviin tulvasuojelua edistäviin toimenpiteisiin.

6 Oulujoen ala- ja keskiosalla säännöstelyn kehittämisvaihtoehtoja on selvitetty laajalti, mutta menetelmien vaikuttavuudesta käytännössä on vähän näyttöä. Säännöstelykäytäntöjä kehittämällä pääuoman ekologisen tilan parantamismahdollisuudet ovat rajallisia aiheuttamatta merkittävää haittaa voimataloudelle. Ekologisen tilan kehittämiselle muilla keinoilla on kuitenkin edelleen tarvetta. Oulujoen vesistössä olevien vesivoimalaitosten säännöstelyaltaina käytetään Oulujärveä ja pääosaa siihen laskevien Hyrynsalmen ja Sotkamon reittien suurista järvistä. Lentuaa ja Lammasjärveä lukuun ottamatta kaikki Oulujoen vesistön suurimmat järvet on säännöstelty. Talvivaaran kaivos kuivattaa Kolmisopen järvestä kolmanneksen. Kuva 3.4. Arvio Oulujoen vesistöalueen jokien ja järvien hydrologis-morfologisesta muuttuneisuudesta sekä eliöiden vapaata liikkumista rajoittavien rakenteiden sijainti ja arvio niiden vaikutuksesta vesieliöiden liikkumiseen. Kartalla on virheellisesti vaelluseste Kostonjärven säännöstelypadolla, johon on toteutettu kalatie. Happamuus Osa-alueella esiintyy luontaisesti happamia turvemaiden vesiä mutta myös ihmistoiminnan aiheuttamasta happamuudesta kärsiviä vesistöjä. Metsä- ja maatalouteen ja muuhun maankäyttöön liittyvä kuivatustoiminta turv la voimistaa happamuuden vaihtelua valuntojen vaihtelun mukaisesti. Rannikon läheisyydessä esiintyvien happamien sulfaattimaiden kuivatukset happamoittavat paikoin vesiä turvemaiden kuivatuksia voimakkaammin, minkä lisäksi näiltä alueilta liukenee happamoitumisen seurauksena vesistöihin runsaasti metalleja. Happamuudesta kärsiviä vesistöjä ovat erityisesti Sanginjoki ja sen sivuvedet sekä eräät pienet Oulun alueen purot. Sanginjoella intensiivinen kuivatus aiheuttaa happamuuspiikkien äärevöitymistä alueen turvemaiden happamuudesta johtuen mutta myös mustaliuskevyöhykkeen aiheuttamien pohjaturpeiden ja -maiden rikkipitoisuuden sekä happamien sulfaattimaiden vuoksi. Oulujoen alueella happamien sulfaattimaiden

7 yleiskartoitusta ei toistaiseksi ole vielä toteutettu. Kartoitus lisää tietoa, mihin vesiensuojelutoimenpiteitä ja maankäytön ohjausta happamuuden osalta tulisi suunnata. Mustaliuskealueita sijoittuu runsaasti myös Oulujärven itäpuoliselle alueelle, missä mm. yksittäisen turvetuotantoalueen kuivatukset aiheuttavat valumavesien sulfidiperäistä happamuutta ja metallikuormitusta. Mustaliuskealueiden rikkipitoisuuden vuoksi myös niille sijoittuvien louhosalueiden (mm. kaivokset) kiviaines voi olla hapettuessaan voimakkaasti happoa tuottavaa. Kainuussa maaperän ja näin ollen myös pohjaveden happamuus vaihtelee alueellisesti paljon ja vaikuttaa myös pintavesistöjen alueelliseen happamoitumisherkkyyteen. Luontaisesti happamia lähdevesiä on mm. Suomussalmen koillisosassa sekä Kuhmon ja Sotkamon eteläisissä osissa. Monet suo-ojitukset ovatkin lisänneet alueen latvavesistöjen happamuutta. 3.3 Nykyiset toimenpiteet ja niiden riittävyys Jo nykyisellään osa-alueella tehdään paljon erilaisia toimenpiteitä vesien tilan parantamiseksi. Käytössä olevilla vesiensuojelutoimenpiteillä maatalouden, metsätalouden, turkistarhauksen ja turvetuotannon fosforikuormitus tulee vähenemään alle 10 % ja haja-asutuksen %. Vaikka kuormitusta saadaan käytössä jo olevilla toimenpiteillä vähennetyksi, ei vesienhoidon vähintään hyvän tilan tavoitteita tulla saavuttamaan ilman uusia toimenpiteitä tai nykyisten toimenpiteiden tehostamista. Ravinnepitoisuuden vähentämistarve on huomattavasti tätä suurempi, vähennystarvetta on useissa hyvää huonommassa ekologisessa tilassa olevissa vesimuodostumissa jopa yli 50 % nykytasosta ja vain joissakin vesimuodostumissa riittää alle 10 % vähennys hyvän tilan saavuttamiseksi (taulukko 3.1). Vesienhoidon ympäristötavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan siis uusia toimenpiteitä tai nykyisten toimenpiteiden tehostamista. Happamuudesta jo kärsivillä vesillä tila parantuu vasta useiden vuosikymmenten aikana nykytoimenpiteiden avulla, mutta tehokkaalla maankäytön ohjauksella ja happamuusriskialueiden hankekohtaisella täsmäkartoituksella vesistöjen happamuuden lisääntyminen voitaneen välttää. Tämä vaatii kuitenkin happamien sulfaattimaiden yleiskartoituksen toteutusta vielä kuluvan hoitokauden aikana. Taulukko 3.1. Arvio ravinnepitoisuuden vähenemätarpeen jakautumisesta (alle 10 %, %, %, yli 50 %) hyvää huonommassa tilassa olevilla vesimuodostumilla Oulujoen vesistöalueella. Vesimuodostumat Kuormittava ravinne Ei vähennystarvetta <10 % % % >50 % Joet Kokonaisfosfori 37 % 12,5 % 12,5 % 12,5 % 25 % Kokonaistyppi 75 % - 12,5 % 12,5 % - Järvet Kokonaisfosfori 42 % 3 % 14 % 3 % 38 % Kokonaistyppi 56 % 3 % 7 % 3 % 31 %

8 3.4 Ehdotus koko osa-alueelle kohdistettaviksi yhteistoimenpiteiksi Vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi koko vesistöalueelle on suunniteltu ja kohdistettu eri sektoreiden yhteistoimenpiteitä (taulukko 3.2). Yhteistoimenpiteiden kohdentumista ja yksittäisiin vesimuodostumiin tai vesimuodostumaryhmiin kohdistettavia toimenpiteitä tarkennetaan jäljempänä vesistökohtaisissa tarkasteluissa. Taulukko 3.2. Oulujoen vesistöalueelle esitettävät yhteistoimenpiteet sektoreittain. Sektori Haja-asutuksen jätevedet Happamuuden torjunta Happamuuden torjunta Happamuuden torjunta Happamuuden torjunta Happamuuden torjunta Toimenpiteen nimi Keskitetyn viemäröinnin toteuttaminen haja-asutusalueilla Happamien sulfaattimaiden täsmentävä kartoitus Kuivatusolojen säätö happamuuden torjunnassa Säätösalaojitus ja kastelu happamuuden torjunnassa Toimenpidetyyppi Lisätieto Yksikkö Määrä Täydentävä Asuntoa 330 Täydentävä ha/vuosi 500 Täydentävä ha 24 Täydentävä ha 100 Sulfaattimaiden yleiskartoitus Täydentävä ha/vuosi Happamuuden torjunnan tilakohtainen neuvonta Täydentävä Henkilöä vuodessa 50 Hulevedet *) Hulevesien hallinta Täydentävä Alueellinen arvio 10 Maatalous Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen Täydentävä ha Maatalous Lannan prosessointi Täydentävä kuutiota Maatalous Lannan ympäristöystävällinen käyttö Täydentävä ha Maatalous Maatalouden kosteikot ja lasketusaltaat Täydentävä kpl 13 Maatalous Maatalouden suojavyöhykkeet Täydentävä ha 700 Maatalous Maatalouden tilakohtainen neuvonta Täydentävä Tilaneuvontakäynti 170 Maatalous Peltojen talviaikainen eroosion torjunta Täydentävä ha Maatalous Ravinteiden käytön hallinta Täydentävä ha Maatalous Säätösalaojitus ja kastelu turvepelloilla Täydentävä ha 48 Maatalous Metsätalous Metsätalous Viherryttämistoimenpiteiden ekologinen ala Metsien kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet Metsien kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu Täydentävä ha 500 Muu perus ha Täydentävä kpl (vs-rakenne) 100 Metsätalous Metsälannoitusten suojakaista Täydentävä ha 710 Metsätalous Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta Täydentävä kpl (vs-rakenne) 24 Metsätalous Metsätalouden koulutus ja neuvonta Täydentävä Henkilöä vuodessa Metsätalous Metsätalous Metsätalouden tehostettu vesiensuojelusuunnittelu Ojitettujen, mutta jatkokasvatuskelvottomien soiden jättäminen ennallistumaan Täydentävä ha/vuosi Täydentävä ha Metsätalous Uudistushakkuiden suojakaista Täydentävä ha 700 Turvetuotanto Turvetuotanto Turvetuotanto Turvetuotanto Turvetuotanto Ojitettu pintavalutuskenttä, ei pumppausta Ojitettu pintavalutuskenttä pumppaamalla Ojittamaton pintavalutuskenttä, ei pumppausta Ojittamaton pintavalutuskenttä, pumppaamalla Turvetuotannon vesiensuojelun perusrakenteet Muu perus Käyttö ja ylläpito ha tuotantoaluetta 120 Muu perus Käyttö ja ylläpito ha tuotantoaluetta 315 Muu perus Käyttö ja ylläpito ha tuotantoaluetta 300 Muu perus Käyttö ja ylläpito ha tuotantoaluetta 460 Muu perus Käyttö ja ylläpito ha tuotantoaluetta 1 500

9 Turvetuotanto Turvetuotantoalueen virtaaman säätö Muu perus Käyttö ja ylläpito ha tuotantoaluetta Turvetuotanto Turvetuotantoalueen virtaaman säätö Muu perus Uudet rakenteet ha tuotantoaluetta 700 Turvetuotanto Turvetuotanto Turvetuotanto Turvetuotanto Turvetuotanto Ojittamaton pintavalutuskenttä, pumppaamalla Ojittamaton pintavalutuskenttä, pumppaamalla Ojitettu pintavalutuskenttä pumppaamalla Ojittamaton pintavalutuskenttä, ei pumppausta Ojitettu pintavalutuskenttä, ei pumppausta Muu perus Kesäaikaisen muuttaminen ympärivuotiseksi ha tuotantoaluetta 200 Muu perus Uudet tuotantoalueet ha tuotantoaluetta 230 Muu perus Uudet tuotantoalueet ha tuotantoaluetta 125 Muu perus Uudet tuotantoalueet ha tuotantoaluetta 100 Muu perus Uudet tuotantoalueet ha tuotantoaluetta 50 Turvetuotanto Kemiallinen käsittely, kesä Täydentävä Käyttö ja ylläpito ha tuotantoaluetta 60 Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen Yhdyskuntien jätevedet*) Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta-ala < 5 km2) - käyttö ja ylläpito Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta-ala < 5 km2) - selvitys Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta-ala < 5 km2) - suunnittelu Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta-ala < 5 km2) - toteutus Täydentävä Täydentävä Täydentävä Täydentävä Vesimuodostumien lkm Vesimuodostumien lkm Vesimuodostumien lkm Vesimuodostumien lkm Ravinteidenpoiston tehostaminen Täydentävä Asukasta 1 suositussopimuksen keinoin *) taulukossa on virheellisesti esitetty toimenpiteitä, jotka on myöhemmin poistettu. Tästä seuraa virhe myös kustannustietoihin. Maatalous Maasto on pääasiassa tasaista lakeutta, jolloin eroosio ja ravinteiden huuhtoutuminen kiintoaineen mukana pelloilta on vähäistä. Aika ajoin maatalouden vaikutukset näkyvät kevään ylivaluma- aikoina, mikä tulee ottaa huomioon vesienhoidossa. Vesistöalueella tulee käyttää laajalti kustannustehokkaimpia maatalouden toimenpiteitä. Toimenpiteitä tulee suunnata hyvää huonommassa tilassa olevien vesistöjen valuma-alueelle. Oulujoen alueella on perustettu jonkin verran peltojen suojavyöhykkeitä maatalouden ympäristötuen erityistuella. Oulujokivarren rinnepelloilla on verraten yleisesti luontaisia suojavyöhykkeitä. Tästä syystä alueelle ei ole laadittu peltojen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmaa. Paikallisesti suojavyöhykkeen perustaminen eroosioherkille kohteille, kuten tulviville pelloille ja vesistöön viettäville pelloille, on kuitenkin tarpeellista. Talviaikaista kasvipeitteisyyttä tulee suosia etenkin jos pellon kaltevuus ylittää 3 %, mutta jo 1,5-3 % kaltevilla pelloilla siitä on hyötyä. Alueella ei ole maatalouden ympäristötuen erityistuella perustettuja laskeutusaltaita eikä kosteikkoja. Monivaikutteisten kosteikkojen perustamistarvetta ja -mahdollisuuksia on selvitetty Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden Oulujoen laaksoa koskevassa yleissuunnitelmassa (2007). Suunnitelmassa on suositeltu muutamia lupaavia monivaikutteisen kosteikon perustamiskohteita. Sotkamossa on meneillään (2014) kosteikkojen yleissuunnittelu. Kaikille ympäristökorvausjärjestelmään sitoutuneille viljelijöille kuuluvan ravinteiden käytön hallinta -toimenpiteen tavoitteena on peltojen hyvä kasvukunto ja pellon optimaalinen lannoittaminen huuhtoumien vähentämiseksi sekä ajan mittaan peltojen fosforiluvun pienentäminen Toimiva kuivatus on edellytys alueen viljelylle, mutta siitä voi aiheuttaa happamuushaittoja etenkin rannikon läheisyydessä sekä kiintoaineen irtoamista ojastosta herkästi syöpyvillä hietamailla. Lisäksi tiheä ojaverkosto luo huuhtoutuville ravinteille nopean reitin vesistöön. Happamia huuhtoumia tulee hillitä rajoittaen kuivatussyvyyttä riskialueilla sekä mm. säätösalaojituksen ja säätökastelun avulla. Pohjaveden pitäminen tarpeeksi korkealla voi edistää kasvien vedensaantia ehkäisten samalla mahdollisten sulfidien hapettumisen. Ojaston vedenkorkeutta ja virtausnopeutta voidaan säädellä muun muassa pohja- ja putkipatojen avulla. Kynnysten käyttö sopivissa

10 paikoissa voi myös helpottaa tarvittavan ojakaltevuuden aikaansaamista siellä missä se on tarpeen. Virtausnopeuksien hillitseminen vähentää eroosiota ojissa ja mahdollistaa jo irronneen kiintoaineksen laskeutumisen ojastoon. Happamista sulfaattimaista ja mustaliuskeista johtuva kuormitus uhkaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien kuvien ja sateisten kausien äärevöitymisen johdosta sekä kuivatuksen mahdollisesti tehostuessa lisääntyä. Sanginjoen veden happamuus on ollut ajoittain vesieliöstön kannalta kriittinen. Pahimmillaan tästä on aiheutunut kalakuolemia. Ilmiö johtuu erityisesti happamilta turv ta nopeasti vesistöön johtuvista voimakkaista sateista ja sulamisvesistä sekä osittain myös happamista sulfaattimaista ja mustaliuskealueista. Ylivalumien aikana vedet eivät pääse suotautumaan happamien pintaturpeiden lisäksi riittävästi syvempien maakerrosten läpi, mikä voimistaa happamuutta ja heikentää veden viipymää. Happamuuskuormitus laskee Sanginjoen vuosittaisten phminimien keskiarvon alhaiseksi, tasolle 5,1. Lannan fosfori- ja typpimäärät ovat maatalouskäytössä olevaa maata kohti laskettuna suurimmillaan osa-alueen itäosissa, Kainuussa. Fosforia voi ajoittain ja paikoin kertyä maahan tarpeettomasti ja huuhtoutua ympäröivään vesistöön. Vesienhoidon toimenpiteet Lannan ja orgaanisten ainesten ympäristöystävällinen käyttö ja Lannan prosessointi edistävät lannan ravinteiden hyötykäyttöä myös laajemmalla alueella. Peltoviljelyssä esitettyjen maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteiden nykyistä huomattavasti laajamittaisemmalla käytöllä voidaan saavuttaa selkeää ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähenemistä. Tehdyssä arviossa ravinteiden käytön hallinta -toimenpiteen tavoitteena on peltojen hyvä kasvukunto ja pellon optimaalinen lannoittaminen huuhtoumien vähentämiseksi sekä ajan mittaan peltojen fosforiluvun pienentäminen tyydyttäväksi. Toimenpide vastaa ympäristökorvausjärjestelmän toimenpidettä Ravinteiden tasapainoinen käyttö ja sitä toteutetaan kaikilla järjestelmään sitoutuneilla tiloilla. Ravinnehuuhtoumien vähentämiseen voidaan vaikuttaa myös edistämällä neuvontaa, koulutusta ja tiedotusta. Metsätalous Oulujoen vesistöalueelle suunnataan laajalti erilaisia metsätalouden yhteistoimenpiteitä. Ensimmäisellä vesienhoitokaudella metsätalouden vesiensuojelusuositukset päivitettiin ja ne on otettu laajalti käyttöön. Ojitusten ilmoitusmenettely antaa mahdollisuuden myös vesiensuojelun kohdennettuun tehostamiseen. Oulujoen vesistöalueella on ollut ja on edelleen selvästi nykyisiä ojitusmääriä suurempi kunnostusojitustarve. Metsäohjelmissa on tavoitteena lisätä muun muassa uudistushakkuita. Osa-alueelle tuleekin suunnata etenkin kunnostusojituksen tehostettua vesiensuojelua. Metsänomistajille suunnatulla tiedotuksella huolehditaan vesiensuojelurakenteiden kunnossapidosta. Kaikilla yksityismetsien valtion avustusta saaneilla kunnostusojitushankkeilla ja Metsähallituksen hankkeilla on vesiensuojelusuunnitelma. Sitä edellytetään myös metsäsertifioinnissa. Suunnitelmassa esitetään mm. tekniset toimet, joilla haitalliset ympäristövaikutukset estetään. Kunnostusojituksessa on käytetty yksityismailla suurimmaksi osaksi kiintoaineen laskeutukseen perustuvia vesiensuojelumenetelmiä: lietekuoppia, laskeutusaltaita ja perkauskatkoja. Laskeutuksen lisäksi käytetään kuormituksen vähentämistä tehostavia, vesien suotautumiseen perustuvia menetelmiä. Vesien suotautumiseen perustuvien vesiensuojeluratkaisujen, lähinnä pintavalutuksen käyttö on osalla vesistöalueista merkittävästi yleistynyt. Muiden vesiensuojelurakenteiden (esimerkiksi laskeutusallas-kosteikko) perustaminen on ollut melko vähäistä, jonkin verran niitäkin on perustettu luonnonhoitohankkeissa. Myös virtaamansäätörakenteilla esimerkiksi putkipadoilla voidaan varsin tehokkaasti pidättää kiintoaine ja siihen sitoutuneet ravinteet ojitusalueella. Oulujoen vesistöalueella esimerkiksi pintavalutusta on käytetty Metsähallituksen ojitushankkeilla yleisesti jo pitkään, ja pintavalutuksen käytön lisääminen on ollut tavoitteena myös yksityismetsätalouden hankkeilla. Myös koulutuksen ja neuvonnan edistäminen on tärkeä osa metsätalouden kuormituksen vähentämistä. Asutus Viemäriverkostoja tullaan toisella hoitokaudella laajentamaan taajamien liepeille erityisesti Oulun alueella. Kainuun tiedot lisätään myöhemmin.

11 Kunnostukset Oulujoen vesistöalueella järvien, jokien ja pienvesien tilaa parannetaan ensisijaisesti vähentämällä kuormitusta, mutta tilatavoitteen saavuttamista voidaan edesauttaa myös kunnostusten avulla. Monessa kohteessa selvitys kunnostustarpeesta tai mahdollisuuksista on jo tehty ensimmäisellä hoitokaudella ja joissakin se on ajoitettu tehtäväksi toisen hoitokauden aikana. Kohteissa, joissa kunnostus on voitu arvioida kustannustehokkaaksi toimenpiteeksi, esitetään suunnitelman tekemistä ja osalla kohteista myös kunnostuksen toteuttamista. Järvet Niillä järvillä, joissa ulkoisen kuormituksen merkitys on pienentynyt tai joissa aloitetaan tai on aloitettu ulkoisen kuormituksen vähentäminen, voidaan järvien ekologisen tilan parantumista edistää kunnostustoimenpiteillä. Käytettävät kunnostustoimenpiteet valitaan tapauskohtaisesti kunnostussuunnitellun yhteydessä tehtävien selvitysten perusteella. Toimia ovat mm. vedenpintojen nosto, biomanipulaatio, ruoppaukset, veden tai sedimentin kemiallinen käsittely, niitot sekä kunnostuksiin valuma-alueella yhdistettävät muiden sektoreiden vesiensuojelurakenteet (esimerkiksi kosteikot, laskeutusaltaat, putkipadot, ennallistamiset, jätevesijärjestelmien päivitys). Toimenpidealueen Pohjois-Pohjanmaan puoleisella osalla suurten (pinta-ala yli 5 km 2 ) rehevien järvien kunnostuksia tai niihin liittyviä selvityksiä tai suunnitelmia ei ole esitetty toteutettavaksi. Pienten (pinta-ala alle 5 km 2 ) rehevien järvien kunnostuksia sekä kunnostussuunnitelmia esitetään Pohjois-Pohjanmaalla yhteistoimenpiteenä tehtäväksi neljällä kohteella. Kunnostusselvityksiä ja kunnostusten jälkeistä hoitoa (käyttö ja ylläpito) siellä esitetään vastaavasti tehtäväksi yhteistoimenpiteenä kahdeksalla kohteella. Pienten rehevien järvien toimenpiteet kohdistuvat lähinnä Rokuan alueen järville mutta myös alempana Oulujoen varrella sijaitseville reheville järville. Kainuun tiedot lisätään myöhemmin. Joet Jokien kunnostus-, kunnostusselvitys- tai -suunnittelutarvetta on osa-alueella yksittäisissä sivujoissa Oulujärven alapuolisella alueella ja Kainuussa usealla peratulla, mutta edelleen kalataloudellisesti kunnostamattomalla tai heikosti uittokunnostetulla kohteella. Voimakkaasti muutetulla pääuomalla tulee selvittää kunnostustarvetta tarkemmin. Oulujärven alapuolisen alueen kunnostukset eräillä sivujoilla liittyvät myös tilatavoitteen saavuttamiseen, mutta pääosin osa-alueen jokien kunnostuksilla turvataan tilan säilymistä tai edistetään alueellista tavoitetta kuten vaelluskalakantojen parantamista. Tällä on puolestaan vaikutusta kyseisen vesimuodostuman lisäksi myös siihen yhteydessä olevien vesistöjen kalakantoihin. Joen elinympäristökunnostuksissa kunnostusmenetelminä käytetään mm. syvyys- ja virtausolosuhteiden monipuolistamista kiveämisen, suisteiden, kynnysten ja syvänteiden avulla, kutusorakoiden kunnostamista tai niiden määrän lisäämistä, liettymien poistamista sekä huokoisten ja suojaisten poikasalueiden luomista. Puumateriaalia lisätään virta-alueille pohjaeliöstön kehittymisen nopeuttamiseksi sekä karikkeen pidätyskyvyn parantamiseksi ja kuivilleen jääneitä uomanosia tai sivu-uomia vesitetään sekä virtavesielinympäristön lisäämiseksi että maa- ja vesiympäristön vuorovaikutuksen kasvattamiseksi. Raskaasti peratuilla kohteilla kunnostusmenetelmiä voivat olla lisäksi suoristetun rantaviivan monimuotoistaminen, suvantoalueiden leventäminen, rantasuojauksien muuttaminen luonnonmukaisiksi tai monimuotoisten tekokoskien rakentaminen vesitettyjen alueiden, suvantojen vesisyvyyden ja koskiympäristön lisäämiseksi. Jokikunnostusten käyttöön ja ylläpitoon voi kuulua mm. liettymien poistoa tai kutusorakoiden puhdistusta, suisteiden korjauksia ja vedenpinnan korkeuksien kannalta tärkeiden rakenteiden kuten kynnysten korjauksia. Pienvedet Muuttuneita, kunnostuksen tarpeessa olevia puroja osa-alueella on runsaasti Kainuussa. Vain pieni osa puroista on nimetty vesimuodostumiksi. Kunnostustarpeisiin liittyviä selvityksiä puroilla on tehty enimmäkseen Hyrynsalmen ja Sotkamon reiteillä, mutta Oulujärven lähialueella vähemmän. Myös Oulujärven alapuolisella alueella Pohjois- Pohjanmaalla on purovesistöjä, joiden tilan tiedetään muuttuneen ja joissa esiintyy muun muassa ko. alueelle harvinaista purotaimenta ja -nahkiaista. Koko osa-alueelle kohdistuvana yhteistoimenpiteenä purojen kunnostuksiin liittyviä selvityksiä esitetäänkin tehtäväksi kymmenen, painottuen Oulujoen Oulujärven alapuoliselle alueelle sekä erityisesti Oulujärven lähialueelle. Näistä kuudelle esitetään tehtäväksi kunnostussuunnitelma sekä kunnostuksen toteutus. Kunnostustoimenpiteinä puroilla käytetään pääosin samoja menetelmiä kuin jokien kunnostuksissa, mutta lisäksi käytetään hiekoittumista ja liettymistä estäviä ja rakenteita sekä jokia runsaammin

12 kunnostuksen jälkeisen alkuvaiheen kehitystä edistävää puumateriaalia. muiden sektoreiden toimenpiteet valuma-alueen vesiensuojelussa. Purojen kunnostuksissa korostuvat Purokunnostusten yhteydessä on ajoittain mahdollista kunnostaa purojen varsilla tai latvoilla sijaitsevia pieniä lampia esim. veden noston avulla. Niiden kunnostamiseksi ei kuitenkaan tässä yhteydessä voida esittää toimenpidemääriä. Maankäytön kuten metsä- ja maataloussektoreiden toimien seurauksena hävinneitä noroja tai lähteitä ei voida juuri palauttaa, mutta lähteistä joidenkin tilaa voitaneen parantaa tai uusia noroja synnyttää esim. suoalueiden tai kosteikkojen ennallistamisen yhteydessä. Norojen, lähteiden ja lampien tilaa tai paremminkin niiden säilymistä edistetään kuitenkin lähinnä maankäyttöön liittyvien sektoreiden toimenpiteiden ja erityisesti niiden ohjauksen avulla. Happamuuden torjunta Happamien sulfaattimaiden yleiskartoituksen toteutumisesta osa-alueella vuonna 2015 riippuu, voidaanko happamuusongelmien välttämiseksi antaa hoitokaudella riittävää ohjausta ja tietoa maankäytön ja kuivatuksen suunnittelijoille ja toteuttajille. Yleiskartoitusta osa-alueelle on siksi esitetty tehtäväksi jonkin verran vielä myös hoitokauden aikana. Muilla suunnittelussa mukana olevilla vesienhoidon toimenpiteillä on vasta tämän jälkeen enemmän merkitystä osa-alueen happamuudesta kärsivien vesien tilan parantamisessa. Vaikka happamuuden torjunnan toimenpiteet painottuvat lähelle rannikkoa, myös sisämaassa kuten Kainuun alueella on tarpeen toteuttaa happamuuden torjunnan toimenpiteitä etenkin mustaliuskealueiden maankäytön kuivatuksiin liittyen. Tehokkaita toimenpiteitä happamuuden torjunnassa ovat kuivatusolojen säätö eri sektoreilla ja maataloudessa myös säätösalaojitus ja -kastelu. Tilakohtainen neuvonta happamuuden torjunnassa liittyy myös ohjauskeinoista keskeiseen neuvontaan ja tiedottamiseen, joihin tulee hoitokaudella erityisesti kiinnittää huomiota niin happamien sulfaattimaiden kuin mustaliuskealueiden osalta. Turv ta peräisin olevan orgaanisen happamuuden vähentäminen liittyy enimmäkseen metsä- ja maataloussektoreiden toimenpiteisiin, mm. putkipadot ja muut pidätyskykyä parantavat ratkaisut ehkäisevät virtaamista riippuvaisia happamuuspiikkejä myös turv la. Uusien menetelmien kehittäminen ja käyttöön otto sekä rahoituksellisten ja muiden ohjauskeinojen kehittäminen ovat välttämättömiä edellytyksiä ko. haittojen hallinnalle. Hoitokaudella riskialueiden suuremmissa kuivatushankkeissa, YVA-lain mukaisissa maankäyttöhankkeissa ja lupaprosesseissa huomioidaan tarvittaessa myös tarkentavat täsmäkartoitukset, happamuutta ehkäisevät suunnitteluratkaisut sekä varautuminen ennakoimattomiin happamuushaittoihin aiempaa kattavammin. Teollisuus Kaivostoiminnan kasvu lisää haitallisten aineiden kuormitusta ja kaivostoiminnan riskit pinta- ja pohjavesille voivat lisääntyä. Vesistöpäästöt sisältävät usein raskasmetalleja, jotka voivat olla haitallisia tai suurina määrinä jopa myrkyllisiä vesieliöstölle. Kaivosteollisuuden kuormitus kohdistuu Oulujoen vesistöalueella etenkin Nuasjärveen. Teollisuudelle ja kaivostoiminnalle ei ole suunniteltu täydentäviä toimenpiteitä, mutta vesiensuojelun kehittämiseen pyritään vaikuttamaan ohjauskeinojen kautta. Turvetuotanto Turvetuotannon vesiensuojelu on tehostunut ja tehostuu koko ajan kun vanhoja soita poistuu käytöstä. Lupakäytäntö ohjaa turvetuotannon vesiensuojelua. Uusien ja uusittavien lupien lupaehdoissa on pääsääntöisesti edellytetty pintavalutuskentän käyttöä tai vastaavaa vesiensuojelun tasoa. Ensisijainen vesienkäsittelymenetelmä on ympärivuotinen ojittamaton pintavalutuskenttä. Virtaamansäädön avulla yleistyviin ylivirtaamatilanteisiin varaudutaan entistä paremmin. Kemiallinen käsittely on harvoin kustannustehokas ratkaisu ja lisäksi siinä on happamuutta aiheuttavien aineiden huuhtoutumisen riski. Humuskuormituksen vähentämiseen kemiallinen käsittely on kuitenkin ainoa toimiva menetelmä ja voi erityistapauksissa olla perusteltu ratkaisu. Pienkemikalointia vesiensuojelun tehostamisessa/humuskuormituksen vähentämisessä voisi eteläisellä alueella testata pilottihakkeessa. Turkistarhaus Turkistarhauksen vesistövaikutukset Oulujoen vesistöalueella ovat hyvin vähäisiä, minkä vuoksi turkistarhaukselle ei ole suunniteltu täydentäviä toimenpiteitä. Vesiensuojelun kehittämiseen pyritään kuitenkin vaikuttamaan ohjauskeinojen kautta.

13 Kalankasvatus Kalankasvatuslaitosten ravinnekuormitus on kuitenkin osa-alueella hyvin vähäistä, minkä vuoksi osa-alueelle ei ole suunniteltu täydentäviä toimenpiteitä. Vesiensuojelun kehittämiseen pyritään vaikuttamaan ohjauskeinojen kautta Vesistöalue- ja vesimuodostumakohtaiset tarkastelut Jatkossa tarkastellaan Oulujoen vesistöä yhtenä kokonaisuutena ja erikseen Rokuan järviä sekä Kuivasojan valuma-aluetta. On mahdollista jakaa edellisen toimenpideohjelman tavoin Oulujoen vesistö (luku 3.5.1) Hyrynsalmen reittiin, Sotkamon reittiin, Oulujärveen laskeviin vesiin sekä Oulujokeen, mikäli sen katsotaan selkiyttävän rakennetta. Tähän toivotaan lukijoiden palautetta! Oulujoen vesistö Pintavesien tila ja sen parantamistarpeet Oulujoen vesistön 95 luokitellusta joesta ja jokiosuudesta 92 % luokittui hyvään tai erinomaiseen ekologiseen tilaan (taulukko 3.3). Kaikista vesimuodostumista 6 % on erinomaisessa tilassa. Hyvää huonommassa tilassa olevien jokien tai joen osien osuus on 8 % (taulukko 3.4). Vesistöalueen neljä voimakkaasti muutettua jokimuodostumaa ovat hyvässä ekologisessa tilassa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan verrattuna. Oulujoen vesistön 407 luokitellusta järvestä 94 % luokittui hyvään tai erinomaiseen ekologiseen tilaan. Kaikista luokitelluista järvistä 10 % on erinomaisessa ekologisessa tilassa. Vesistöalueen seitsemän voimakkaasti muutettua järveä tai järven osaa ovat parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan verrattuna hyvässä ekologisessa tilassa. Rokuan alueeseen kuuluvat järvet käsitellään erikseen luvussa ja Kuivasojan vesistön järvet luvussa Oulujoen vesistön vesimuodostumien kemiallinen tila on suurimmaksi osaksi hyvä (98 %). Selkeimmät pintavesien tilan muutokset ovat tapahtuneet Talvivaaran kaivoksen alapuolisissa vesistöissä. Lähimmät Oulujoen vesistöalueen puolella sijaitsevat järvet, Salminen sekä Kalliojärvi, ovat suolaantuneet pahoin ja monien metallien ainepitoisuudet ovat eliöstölle haitallisella tasolla. Järvet eivät todennäköisesti palaudu ennalleen ilman aktiivisia kunnostustoimia. Myös Kolmisopen suolaantumisen arvioidaan olevan lähelle pysyvää kerrostumista ja eräiden metallien ainepitoisuudet ovat niin suuria, että niillä on tai voi olla eliöstölle haitallisia vaikutuksia. Jormasjärven ekologinen tila on arvioitu hyväksi, mutta hyvän tilan säilymiselle on asetettu riskiarvio. Naturatietokannan päivityksen yhteydessä on uudestaan arvioitu vesienhoidon tilatavoitteista poikkeamisen tarvetta. Esimerkiksi Kuluntajärven tavoitteen ei välttämättä tarvitsisi olla hyvä, sillä järvi on lähes umpeenkasvanut lintuvesi, jota on lähes mahdoton saada vesienhoidon mukaiseen hyvään ekologiseen tilaan. Muut erityisalueet eivät aiheuta tarvetta vesienhoidon tavoitteista poikkeamiseen. Natura-tietokannan päivityksen yhteydessä on korostettu Muojärven tilan säilyttämistä mahdollisimman hyvänä. Erityisalueita on tarkasteltu lähemmin toimenpideohjelman osassa 1 (luku 2.4). Oulujoen vesistön vesimuodostumista 7 % on hyvää huonommassa ekologisessa tilassa. Pintavesien ekologista ja kemiallista luokittelua sekä tilatavoitteiden asettamista on käsitelty tarkemmin toimenpideohjelman osassa yksi (luvut 6 ja 7).

14 Taulukko 3.3. Oulujoen vesistöalueen hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa olevat vesimuodostumat sekä mahdolliset perustelut tilassa tapahtuneeseen muutokseen ensimmäiseen hoitokauteen verrattuna.. Mukana ei ole niitä nyt hyvässä tilassa olevia vesimuodostumia, joiden tila saattaa heikentyä ilman uusia toimenpiteitä tai nykyisten toimenpiteiden tehostamista. (-)= vesimuodostumaa ei ole luokiteltu ensimmäisellä suunnittelukierroksella / tilassa ei ole tapahtunut muutosta. Nykytila perustuu vuosina kerättyyn aineistoon. (KAI: Vesimuodostuma on Kainuun alueella). Vesimuodostuma 1. suunnittelukauden ekologinen tila Nykytila Perustelut muutokseen Joet Aittojoki (KAI) Hyvä Hyvä - Aittojoki(KAI) - Hyvä - Alajoki_Vepsänjoki (KAI) Hyvä Hyvä - Emäjoki (KAI) Hyvä* Hyvä* - Hossanjoki (KAI) Erinomainen Erinomainen - Isojoki_Kivijoki(KAI) - Hyvä - Isojoki_Porrasjoki_Korpijoki (KAI) - Hyvä - Jormasjoki (KAI) Hyvä Hyvä - Jumalisjoki(KAI) - Hyvä - Juortananjoki_Lahnajoki (KAI) - Hyvä - Jämäsjoki_Latvajoki (KAI) Hyvä Hyvä - Kaiskonjoki_Heinijoki (KAI) - Hyvä - Kajaaninjoki_Ontojoki(KAI) Hyvä* Hyvä* - Kalliojoki_Juolunkajoki_Viiksimonjoki_Piilojoki (KAI) Hyvä Erinomainen Uusi seurantaaineisto Kalliojoki_Kuivikkojoki(KAI) - Hyvä - Kangasjoki_Polvijoki_Härmäjoki(KAI) - Hyvä - Karhujoki(KAI) - Hyvä - Kesselinjoki_Kälkäjoki_Kolpakanjoki_Kuusijoki (KAI) - Hyvä - Kivijoki(KAI) - Hyvä - Kokkojoki_Likojoki (KAI) - Hyvä - Kontinjoki(KAI) - Hyvä - Koskenjoki_Keskisenjoki_Naamajoki (KAI) - Hyvä - Kumpusenjoki_Säynäänjoki_Valkiaisjoki(KAI) - Hyvä - Kuomanjoki_Hiisijoki_Syrjänjoki(KAI) - Hyvä - Kusianjoki_Mustajoki (KAI) Hyvä Hyvä - Kutujoki_Pohjanjoki_Korpisenjoki_Murtojoki (KAI) Hyvä Hyvä - Kylkijoki_Matalanjoki(KAI) - Hyvä - Kylmänjoki_Kuumujoki (KAI) - Hyvä - Käkijoki_Raatejoki(KAI) - Hyvä - Lahnajoki(KAI) - Hyvä - Lappajoki_Rommakkojoki (KAI) - Hyvä - Lauvusjoki(KAI) - Hyvä - Lietejoki (KAI) Hyvä Hyvä - Lontanjoki (KAI) Hyvä Hyvä - Louhenjoki_Iso-Hakojoki_Pieni-Hakojoki_Löytöjoki (KAI) Hyvä Hyvä - Luulajanjoki_Niemisjoki_Jyrkänjoki_Riihijoki (KAI) Hyvä Hyvä -

15 Löytöjoki (KAI) - Hyvä - Mainuanjoki_Niittyjoki(KAI) Tyydyttävä Hyvä Uusi seurantaaineisto Miesjoki (KAI) - Hyvä - Mustajoki (KAI) - Hyvä - Mustajoki_Saunajoki_Rommakkojoki(KAI) - Hyvä - Myllypuro (KAI) - Hyvä - Niprajoki(KAI) - Hyvä - Nuottijoki_Mikitänjoki_Siikajoki_Heinijoki (KAI) Hyvä Hyvä - Oulujoen keski- ja yläosa Hyvä* Hyvä* - Paakanajoki(KAI) - Hyvä - Pajakkajoki_Lentiiranjoki (KAI) Hyvä Hyvä - Pajujoki(KAI) - Hyvä - Peranganjoki_Kellojoki (KAI) Hyvä Erinomainen Uusi seurantaaineisto Pesiönjoki(KAI) - Hyvä - Piispajoki (KAI) - Erinomainen - Piltunginjoki - Hyvä - Pohjajoki(KAI) - Hyvä - Potkunjoki - Hyvä - Pyhännänjoki_Hiisijoki_Sutisenjoki_Saarijoki(KAI) Hyvä Hyvä - Pärsämönjoki_Alajoki (KAI) - Hyvä - Pönkäjoki(KAI) - Hyvä - Roukajoki_Roukapuro(KAI) - Hyvä - Saaresjoki(KAI) - Hyvä - Saavanjoki_Hietajoki(KAI) - Hyvä - Sakarajoki_Korpijoki(KAI) - Hyvä - Sakkojoki - Hyvä - Saunajoki_Kiekinjoki_Kaita-Kiekinjoki (KAI) Hyvä Hyvä - Somerjoki(KAI) - Hyvä - Suoronjoki_Isojoki(KAI) - Hyvä - Syväjoki(KAI) - Erinomainen - Säynäjänjoki_Korkananjoki_Raudanpuro(KAI) - Hyvä - Taivaljoki_Karttimonjoki(KAI) Hyvä Hyvä - Tervajoki(KAI) - Hyvä - Tervajoki(KAI) - Hyvä - Tervajoki_Sumsanjoki(KAI) - Hyvä - Tipasjoki(KAI) Hyvä Hyvä - Torvenjoki_Latvajoki_Louhenjoki(KAI) Hyvä Erinomainen Uusi seurantaaineisto Tuomaanjoki_Hukkasenjoki(KAI) - Hyvä - Tuomijoki_Alajoki_Laajanjoki_Korpijoki(KAI) Hyvä Hyvä - Utosjoki Tyydyttävä Hyvä Uusi seurantaaineisto Varisjoki_Kongasjoki_Lummejoki_Tulijoki(KAI) Hyvä Hyvä - Vihtamonjoki_Aunojoki_Pökkelöpuro(KAI) - Hyvä - Vuokinjoki_Murhijoki_Kuivajoki(KAI) Hyvä Hyvä - Vuosanganjoki_Kuusamonjoki_Konttijoki_Lapinjoki(KAI) Hyvä Hyvä -

16 Vuottojoki_Palojoki(KAI) - Hyvä - Välijoki_Aittapuro_Teeripuoro_Särkipuro(KAI) - Hyvä - Väljänjoki_Kaipaalanpuro(KAI) - Hyvä - Vääräjoki(KAI) - Hyvä - Äylänjoki(KAI) - Hyvä - Järvet Aittojärvi ( _001) (KAI) - Hyvä - Aittojärvi ( _001) (KAI) - Hyvä - Aittojärvi ( _001) (KAI) - Hyvä - Aittojärvi-Murtojärvi (KAI) Hyvä Hyvä - Alajärvi ( _001)(KAI) - Hyvä - Alajärvi ( _001) (KAI) - Hyvä - Alajärvi ( _001) (KAI) - Hyvä - Alajärvi-Salmijärvi - Erinomainen - Ala-Kantonen(KAI) - Hyvä - Ala-Karttimo(KAI) - Hyvä - Ala-Kuurtonen(KAI) - Hyvä - Ala-Potkunjärvi(KAI) - Hyvä - Ala-Suorto(KAI) - Hyvä - Ala-Tervajärvi(KAI) - Hyvä - Ala-Uonua(KAI) - Hyvä - Ala-Valkeainen(KAI) - Erinomainen - Alanteenjärvi-Parvajärvi (KAI) Hyvä* Hyvä* - Alasenjärvi(KAI) - Hyvä - Alimmainen Kellojärvi(KAI) - Hyvä - Autiojärvi(KAI) - Hyvä - Ehronjärvi(KAI) - Hyvä - Elimysjärvi(KAI) - Hyvä - Haapolampi ( _001) (KAI) - Hyvä - Haapolampi ( _001) (KAI) - Hyvä - Haarajärvi ( _001) (KAI) - Hyvä - Haarajärvi( _001) (KAI) - Hyvä - Hakojärvi(KAI) - Hyvä - Halttusenjärvi(KAI) - Hyvä - Hangasjärvi(KAI) - Hyvä - Haukijärvi(KAI) - Hyvä - Hautajärvi(KAI) - Hyvä - Heinäjärvi(KAI) - Hyvä - Herttuajärvi(KAI) - Hyvä - Hetejärvi(KAI) - Hyvä - Hietajärvi ( _001) (KAI) Hyvä Hyvä - Hietajärvi ( _001)(KAI) - Hyvä - Hietajärvi ( _001) (KAI) Hyvä* Hyvä* - Hieta-Kiekki(KAI) - Hyvä - Hietanen(KAI) - Hyvä -

17 Hietanen - Pieni-Hietanen(KAI) - Hyvä - Hiisijärvi ( _001)(KAI) - Hyvä - Hiisijärvi ( _001)(KAI) - Hyvä - Hoikanjärvi-Kylkeinen(KAI) - Hyvä - Hoikkajärvi(KAI) - Hyvä - Honkajärvi ( _001) (KAI) - Hyvä - Honkajärvi ( _001)(KAI) - Hyvä - Honkajärvi ( _001) (KAI) - Hyvä - Honkanen(KAI) - Hyvä - Hossanjärvi-Jatkonjärvi(KAI) - Erinomainen - Hukkajärvi(KAI) - Hyvä - Humalajärvi(KAI) - Hyvä - Huosiusjärvi(KAI) - Erinomainen - Huuhilonjärvi(KAI) - Hyvä - Hypäs(KAI) - Erinomainen - Hyrynjärvi(KAI) Hyvä Hyvä - Hyväjärvi(KAI) - Hyvä - Härmäjärvi(KAI) - Hyvä - Häyrynen(KAI) - Hyvä - Iijärvi ( _001) (KAI) Hyvä Hyvä - Iijärvi ( _001)(KAI) Hyvä Erinomainen Iivantiira-Juttuajärvi Hyvä Erinomainen Uusi seurantaaineisto Uusi seurantaaineisto Ilvesjärvi(KAI) - Hyvä - Irkku(KAI) - Hyvä - Iso Akonjärvi(KAI) - Hyvä - Iso Alanteenjärvi(KAI) - Hyvä - Iso Antinjärvi(KAI) - Hyvä - Iso Hiirenjärvi(KAI) - Hyvä - Iso ja Pieni Hakojärvi(KAI) - Hyvä - Iso ja Pieni Tipasjärvi 1) (KAI) Hyvä Hyvä - Iso Hietajärvi(KAI) - Hyvä - Iso Kivijärvi - Hyvä - Iso Kuumujärvi(KAI) - Erinomainen - Iso Laamanen(KAI) - Hyvä - Iso Lehmilampi(KAI) - Hyvä - Iso Mustinjärvi(KAI) - Hyvä - Iso Parvajärvi(KAI) - Hyvä - Iso Raatejärvi(KAI) - Hyvä - Iso Rahajärvi(KAI) - Hyvä - Iso Riihijärvi(KAI) Hyvä Erinomainen Uusi seurantaaineisto Iso Särkijärvi(KAI) - Hyvä - Iso Tuomaanjärvi(KAI) - Hyvä - Iso-Hakojärvi(KAI) - Erinomainen - Iso-Kaatiainen(KAI) - Hyvä - Isojärvi(KAI) - Hyvä -

18 Iso-Kiimanen(KAI) Hyvä Hyvä - Iso-Kukkuri(KAI) - Hyvä - Iso-Kupsunen(KAI) - Hyvä - Iso-Lahnanen(KAI) - Hyvä - Iso-Melanen(KAI) Tyydyttävä Hyvä Uusi seurantaaineisto Iso-Palonen(KAI) - Erinomainen - Iso-Peranka(KAI) - Hyvä - Iso-Petäinen(KAI) - Hyvä - Iso-Pyhäntä(KAI) Hyvä Hyvä - Iso-Rommakko(KAI) - Erinomainen - Iso-Ruuhijärvi(KAI) - Hyvä - Iso-Sintiö(KAI) - Hyvä - Iso-Tahkonen(KAI) - Hyvä - Iso-Valkeainen ( _001) (KAI) - Hyvä - Iso-Valkeainen ( _001) (KAI) - Hyvä - Iso-Valkeainen ( _001) (KAI) - Erinomainen - Iso-Äylä(KAI) - Hyvä - Itäjärvi(KAI) - Erinomainen - Jaakonjärvi(KAI) - Hyvä - Joukojärvi(KAI) - Hyvä - Juolunkajärvi(KAI) - Hyvä - Juortananjärvi(KAI) - Erinomainen - Juurikkajärvi(KAI) - Hyvä - Jämäsjärvi ( _001)(KAI) - Hyvä - Jämäsjärvi ( _001) (KAI) - Hyvä - Järvenjärvi(KAI) - Hyvä - Kaaresjärvi(KAI) - Hyvä - Kaihlanen(KAI) - Hyvä - Kaiskojärvi(KAI) - Hyvä - Kaita-Kiekki(KAI) - Hyvä - Kalastonlampi(KAI) - Hyvä - Kalliojärvi ( _001) (KAI) Hyvä Hyvä - Kalliojärvi ( _001) (KAI) - Hyvä - Kalliojärvi( _001) (KAI) - Hyvä - Kalliojärvi ( _001) (KAI) - Hyvä - Kalliojärvi ( _001) (KAI) - Hyvä - Kalliojärvi ( _001) (KAI) - Hyvä - Kalliojärvi( _001) (KAI) - Hyvä - Kalliojärvi-Kymmensylinen(KAI) - Hyvä - Kalliolampi(KAI) - Hyvä - Kangasjärvi( _001) (KAI) - Hyvä - Kangasjärvi ( _001) (KAI) - Hyvä - Kangasjärvi ( _001) (KAI) - Hyvä - Karhujärvi ( _001) (KAI) - Hyvä - Karhujärvi( _001)(KAI) - Hyvä -

19 Karsikkojärvi(KAI) - Hyvä - Kattilajärvi(KAI) - Erinomainen - Kaurojärvi(KAI) - Hyvä - Kekkolanlampi(KAI) - Hyvä - Kellojärvi(KAI) - Hyvä - Kellojärvi-Korpijärvi 1) (KAI) Hyvä Hyvä - Keskijärvi(KAI) - Hyvä - Keskinen ( _001) (KAI) Hyvä Hyvä - Keskinen ( _001) (KAI) - Hyvä - Keski-Uonua(KAI) - Hyvä - Kesselinjärvi(KAI) - Hyvä - Kevättijärvi(KAI) - Erinomainen - Kiantajärvi ( ) (KAI) Hyvä* Hyvä* - Kiantajärvi ( _001) (KAI) Hyvä Hyvä - Kiiskisjärvi(KAI) - Hyvä - Kivesjärvi 1) (KAI) Hyvä Hyvä - Kivijärvi( _001)(KAI) - Hyvä - Kivijärvi ( _001) (KAI) - Erinomainen - Kivijärvi ( _001)(KAI) - Hyvä - Kivijärvi( _001)(KAI) - Hyvä - Kivijärvi ( _001) (KAI) - Hyvä - Kivijärvi ( _001) - Hyvä - Kivijärvi ( _001) - Erinomainen - Kivijärvi( _001) (KAI) - Hyvä - Kivijärvi( _001)(KAI) - Hyvä - Kivijärvi( _001)(KAI) - Hyvä - Kivijärvi( _001)(KAI) - Hyvä - Kivijärvi-Kotajärvi(KAI) - Hyvä - Kivi-Kevätti(KAI) - Erinomainen - Kivi-Kiekki(KAI) - Hyvä - Koikerojärvi(KAI) - Erinomainen - Kokkamo(KAI) - Hyvä - Kokkojärvi ( _001) (KAI) - Hyvä - Kokkojärvi ( _001) (KAI) - Hyvä - Koljatinjärvi(KAI) - Hyvä - Kolkonjärvi(KAI) - Hyvä - Konapanlampi(KAI) - Hyvä - Kongasjärvi(KAI) Hyvä Hyvä - Kontinjärvi(KAI) - Hyvä - Korpijärvi ( _001)(KAI) - Hyvä - Korpijärvi( _001)(KAI) - Hyvä - Korpijärvi ( _001)(KAI) - Hyvä - Kortejärvi ( _001) - Hyvä - Kortejärvi( _001)(KAI) - Hyvä - Kostamosjärvi(KAI) - Hyvä - Kotajärvi(KAI) - Hyvä -