Pitkän kuuman kesän jälkeen

Transkriptio

1

2

3 Pitkän kuuman kesän jälkeen on hyvä siirtyä jälleen täysillä harrastusten ja yhdistystoiminnan pariin. Sienimetsään tai marjaan lähtijät valitsevat mielellään asusteiksi hirvikärpäshatut ja jalkaan kunnon kumpparit. Toiset valitsevat mieluusti marjapaikakseen torin pääsee pikkukengillä eivätkä metsänelävät hätyyttele. Hyviä valintoja molemmat! Meillä SAK:n Tampereen Paikallisjärjestössä syyskausi starttasi todenteolla syyskuun neljäntenä, kun hallitus kokoontui Kalevasalissa Tampereella. Kokouksen aluksi pidimme hiljaisen hetken elokuun alussa menehtyneen ammattiyhdistystoverimme Erkki Heleniuksen muistolle. Erkki toimi paikallisjärjestössämme pitkään sihteerinä. Lisää muisteluita vuosien varrelta on luvassa seuraavassa lehdessä. SAK:n alueella on parhaillaan vahdinvaihdon aika ja hallituksen kokoukseen saimmekin mukaan peräti kaksi aluepäällikköä. Lokakuussa eläkkeelle jää Teuvo Pernu, jolle toivoteltiin antoisia eläkepäiviä. Tervetulosanat ja kunnon lukupaketin historiankirjojemme muodossa sai Sanni Halla-aho. Sanni on työskennellyt SAK:ssa vuodesta 2001, pitkään viestinnän parissa ja Tampereelle hän siirtyy Lappeenrannasta, jossa on hoitanut aluepäällikön tehtävää. Juhlahetken keskeisenä viestinä meille paikallisjärjestön aktiiveille oli alueellisen toiminnan jatkuminen. Erityisesti pitää muistaa se, että toiminnan tekijöitä olemme ME! SAK:n Pirkanmaan aluekokous järjestetään Werstalla Tampereella Tuolloin valitaan uusi aluetoimikunta kahdeksi vuodeksi. Aluetoimikunnan toiminnan painopisteet ovat edunvalvonta ja viranomaisyhteistyö, koulutustoiiminta, tiedotustoiminta sekä sidosryhmäyhteistyö. Edustajiston syyskokouksessa 19. marraskuuta valitaan paikallisjärjestöllemme uusi hallitus. Hallituksen tehtävänä on vastata paikallisjärjestön toiminnasta ja sen toimikausi on kaksi vuotta. Syyskokous valitsee myös puheenjohtajan ja sihteerin. Toimialojen tulee kokoontua hyvissä ajoin ennen syyskokousta ja tehdä esitykset oman toimialansa hallituksen jäseniksi ja varajäseniksi. Paikallisjärjestömme toimialat ovat julkinen toimiala, teollisuuden toimiala, yksityinen palveluala sekä kuljetuksen toimiala. Hallitus päätti myös esittää edustajistolle paikkajaon ja jäsenmäärän pitämistä ennallaan. Näin ollen hallitukseen tulisi jäseniä toimialoilta seuraavasti: julkinen toimiala 4+4 eli neljä varsinaista ja neljä henkilökohtaista varajäsentä, teollisuuden toimiala 8+8, yksityinen palveluala 6+6 ja kuljetusala 2+2. Valintoja tehdään syksyn mittaan varmasti myös ammattiosastoissa ja erilaisissa yhdistyksissä. Lisää valinnan paikkoja tulee isänpäivänä pidettävissä seurakuntavaaleissa ja keväällä tiedossa ovat eduskuntavaalit. Paikallisjärjestömme hallitus on viime kokouksessaan avannut keskustelun eduskuntavaaliehdokkaiden tukemisesta. Ainakin erilaisten tapahtumien järjestelyt ovat alkaneet ja tukikeskustelu jatkuu hallituksen seuraavassa kokouksessa sekä varmasti edustajiston syyskokouksessa. Mutta nyt valitsen näppäimistön sijaan ulkoilun ja lähden haistelemaan syksyä pihalle! Päivi Arhenius, TaPj:n sihteeri 3 KV 3#2014

4 Kaikki ovat tietoisia siitä, että tilanne on vaikea ja kipeitä ratkaisuja tarvitaan. Erityisenä epäkohtana nähdään velka. Sen muodoista ainoastaan julkinen velka näyttäytyy ongelmana, jonka kasvu on saatava nopeasti kuriin. Yksityistä velkaa harvemmin kuulee edes mainittavan kun velan haitallisuudesta puhutaan. Kriisitietoisuus yhdistettynä huoleen julkisesta velasta kääntää katseet julkisen talouden menoihin, joista suuren osan muodostaa kunnallinen palvelutuotanto. Julkisesta sektorista kuulee usein puhuttavan kuin sen piirissä työskentelevät eläisivät muiden siivellä. Julkisella sektorilla on ollut ainakin takavuosina jonkinlainen puskurin rooli yleisen taloustilanteen heikentyessä. Silloin kun yritysten liiketoiminta vaikeutuu ne turvautuvat nykyään yhä herkemmin henkilöstönsä lomauttamiseen tai irtisanovat väkeänsä. Julkisen sektorin palven tuotantoon, esimerkiksi kuntien palveluksessa työskenteleviin talouden takkuaminen ei ole osunut heti niin kovalla voimalla kuin yksityisten alojen työnteki- 4 KV 3#2014 jöihin. Tässä näyttää tapahtuneen käänne. Kuntasektorin heikko tilanne valtionosuuksien ja verotulojen laskun seurauksena alkaa näkyä karulla tavalla kuntatyöntekijöiden arjessa. Suomessa on lukuisia kuntia, jotka ovat lähteneet lomautusten ja irtisanomisien tielle. Pirkanmaalla näiden keinojen käyttäminen on onneksi toistaiseksi jäänyt suhteellisen vähiin. Kannustaminen palkattomien vapaiden pitämiseen, henkilöstömitoituksissa säästäminen ja sijaisten sekä määräaikaisten palkkaamatta jättäminen ovat olleet kuitenkin jo pitkään arkipäivää. Julkisrahoitteisella yksityisellä hyvinvointisektorilla iskuja on jouduttu ottamaan vastaan, kun kunnat ovat säästäneet mm. palveluiden ostoja vähentämällä. Heikossa tilassa olevaa kuntataloutta on yritetty yhä useammassa tapauksessa korjata myös kestämättömillä ulkoistamisilla ja yksityistämisillä. Julkisen sektorin työntekijöiden työn arvostus ei ole kriisitietoisuuden keskellä aina kovin korkeassa huudossa. Julkisista hyvinvointipalveluista puhuminen velkaa lisäävänä kulueränä on kohtuutonta monessakin mielessä. Raskasta työtä suhteellisen vaatimattomalla palkalla tekevien hyvinvoinnin ammattilaisten työpanos on yhteiskunnallisesti korvaamaton, eikä sen halventaminen voi olla eettisesti kestävä vaihtoehto. Se ei ole sitä myöskään taloudellisessa ja laajemmassa yhteiskunnallisessa mielessä. Pieni- ja keskituloinen käyttää rahansa todennäköisimmin tuotteisiin ja palveluihin, jolloin ne päätyvät kansantalouden kiertoon. Taloudellisesta ahdingosta tuskin noustaan tavallisten ihmisten asemaa kurjistamalla ja siten kulutuskysyntää heikentämällä. Velkaa on vaikea maksaa takaisin, jos talouden rattaita ei saada taas pyörimään. Kerran monikansallisille yhtiöille ulkoistetut julkiset palvelut tuottavat puolestaan runsaan veroeurojen virran nimittäin veroparatiiseihin. Teksti: Kalle Honkanen, aluetoimitsija, JHL:n Pirkanmaan aluetoimisto. Kuva: Maria V.

5 Tervehdys! Eduskuntavaalit ovat melkein nurkan takana ja alamme pikkuhiljaa suunnittelemaan tapahtumia niiden tiimoilta. Sinä joka olet kiinnostunut asiasta tai olet mahdollisesti itse ehdokkaana tai kuulut tukiryhmään, tule mukaan kanssamme järjestämään tapahtumia. Auttavia käsiä tarvitaan lisää. Kukin auttaa mahdollisuuksiensa mukaan. Jos itse et osallistu, mutta sinulta pursuaa ideoita, niin YKV-ryhmälle voi lähettää postia, etana tai sähkö sekä soittaa, millaisia ideoita sinulla on tarjolla eduskuntavaaleihin liittyen. Kokouksissamme päätetään, mitä voidaan toteuttaa. Ryhmän mahdollisuudet toteuttaa toivomuksia ovat kuitenkin rajalliset. Ryhmään on vapaa pääsy kaikilla TaPJ:n jäsenosastojen jäsenillä. Ole ennakkoluuloton ja tule toimintaamme mukaan! Terveisin, puh. joht. Kai Kaarlampi p , sekä siht. Kirsi Tuomisto p , 5 KV 3#2014

6 Syksyn tuntua oli jo ilmassa, kun M/S Wellamo, Mustanlahden satamassa, käynnisti moottorinsa ja 30 oppilasta kyydissään lähti seilaamaan Näsijärvelle pariksi tunniksi. Kiertelimme laivalla kauniita rantoja vaihtelevassa säässä. Aurinkoa, tuulta ja sadetta. Kuinka kaikki alkoi? Me Pirkanmaan koulutusneuvojat kokoonnuimme keväällä ja pohdimme mitä näkyvää voitaisiin tehdä Pirkanmaan SAK:n alaisten liittojen luottamusmiesten hyväksi. Koulutus on aina tarpeellista ja aihekin löytyi itsestäänselvyytenä, työntekijän kolmen päivän koulutusoikeus. Tämä aihe on jäänyt vähän pimentoon ja siitä on ollut vielä hyvin vähän koulutusta. Kouluttajaksi pyysimme koulutuspäällikkö Mikko Koskisen SAK:sta, jolla on tietoa ja taitoa kertoa tästä aiheesta. Koulutus voi olla vähän tylsää ja puuduttavaa, mutta jos puitteet ovat mukavat, niin se voi innostaa ihmisiä osallistumaan. Ajatus risteilystä Näsijärvellä, näkymät kauniista järvimaisemista innosti kaikkia koulutusneuvojia. Aloimme jalostaa koulutusristeilyä. Haimme aktiivisesti yhteistyökumppaneita, jotta risteily saataisiin toteutettua ja Nordean Tampereen konttorilta Päivi Ikosen avulla suunnitelma toteutui. Koulutus Kävimme läpi yhteistoimintalain lakimuutokset, jotka astuivat voimaan Laki edellyttää yli 20 hengen työpaikkoja tekemään henkilöstö ja koulutussuunnitelman. Suunnitelma voidaan laatia myös pienemmissä yrityksissä, jossa sitä voidaan lain mukaan laatia ja käsitellä vapaamuotoisesti. Lain tavoitteena ja lain henki on lisätä koulutusta, jota työnantaja tarjoaa työntekijöilleen erityisesti niille, jotka ovat tähän asti jääneet vähälle koulutukselle. Kouluttava työnantaja voi saada porkkanaksi, eli taloudellisena kannusteena, verovähennyksen tai koulutuskorvauksen. Tuen saa vain, jos koulutus perustuu työpaikalla laadittuun koulutussuunnitelmaan. Suunnitelma tehdään aina kirjallisesti yhteistoiminnassa. Henkilöstö ja koulutussuunnitelma on myös käsiteltävä vuosittain yt-neuvotteluissa. Tämä ei tarkoita, että suunnitelma tulisi laatia joka vuosi kokonaan uudelleen. Koulutussuunnitelman on sisällettävä: arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämisestä - henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä. Koulutussuunnitelmaa laadittaessa ja koulutuksen kohdentamisessa työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. 6 KV 3#2014

7 Koulutussuunnitelmasta ei tarvitse ilmetä yksittäisiä työntekijöitä koskevia seikkoja, esimerkiksi minkälaiseen ja mihin koulutukseen kukin työntekijä vuoden aikana osallistuu. Koulutussuunnitelmassa on myös hyvin tarkkaan määritelty minkä pituinen on yksi koulutuspäivä, se on kuusi oppituntia ja yksi oppitunti on 60 min. Kuuden tunnin koulutuspäivä voi kuitenkin muodostua myös useista yhtäjaksoisista, vähintään yhden tunnin pituisista koulutuksista tai koulutusjaksoista. Yksittäisten jaksojen ei tarvitse liittyä samaan kokonaisuuteen tai aihepiiriin, vaan kyse voi olla myös erisisältöisistä koulutuksista. Verovähennyksen tai koulutuskorvauksen saaminen edellyttää lisäksi, että työntekijälle maksetaan koulutukseen osallistumisajalta palkkaa. Yhteenveto Koulutussuunnitelman tekeminen on varmasti hyvä asia, jos sillä pystytään esimerkiksi saamaan työntekijä pysymään työmarkkinoilla ja tukea ikääntyvän työntekijän jaksamista sekä kehittämään ammatillista osaamista. Luulen tällä hetkellä, että isot työnantajat ovat huolehtineet avaintyöntekijöiden koulutuksesta jo aikaisemminkin kuin laki tuli voimaan. Edelleenkään laki ei velvoita työnantajaa kouluttamaan kaikkia työntekijöitä. Jos työnantaja ei noudata lakia suunnitelman tekemisestä, hänelle ei tule siitä mitään sanktioita. Minä jään henkilökohtaisesti odottamaan tietoa, miten innokkaasti pienet hengen työpaikat tekevän suunnitelmia ja miten ne ovat työpaikoilla toteutuneet. Kiitos Koulutus oli onnistunut. Se avasi hyvin lain tarkoitusta. Saimme hyvää tietoa vietäväksi työpaikoille. Kiitos kaikille koulutukseen osallistuneille! Kiitos Mikko Koskinen, ilman teitä tämä risteily ei olisi onnistunut. Teksti: Kirsi Tuomisto, koulutusneuvoja. Kuvat: Maria Vuorma.

8 Julkista työnvälitystä jo 110 vuotta Tampereella N oin 110 vuotta sitten yhteiskunnassa oltiin huolissaan työllisyydestä, yhtälailla kuin tänäkin päivänä. Tuolloin oli jo pitkään vallinnut vaikea työllisyystilanne, varsinkin talvisin kaivattiin puolueetonta työnvälitystoimintaa. Sen myötä Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingissä vuonna 1902 pidetyn komitean esityksen perustaa maamme suurimpiin kaupunkeihin, kuten Tampereelle, kunnallinen työnvälitystoimisto. Työnvälitystoimisto aloitti toimintansa Tampereella Aluksi toimistoa hoiti yksi mies, nimeltään A.A.Lagerström. Kaupunginvaltuusto oli valinnut hänet toimiston johtajaksi. Toiminnan alkuvaiheessa kaupunki tarjosi työttömille metsätöitä ja avusti työkalujen hankinnassa sekä matkakustannuksissa. Kaupungin järjestämistä töistä käytettiin nimitystä hätäaputyöt. Myöhemmin kyseisiä töitä järjestettiin myös mm. viemäröinti- ja kaapelitöissä, sekä katujen päällystystöissä. Tampereella henkikirjoilla olleille palvelut olivat maksuttomia, eikä ulkopaikkakuntalaiset, kuten pispalalaiset tai messukyläläiset, päässeet hätäaputöihin. Toimiston palvelut oli tarkoitettu vain tamperelaisille ja etusijalla olivat suurperheelliset. 50 pennin sisäänkirjoitusmaksun maksettuaan myös ulkopaikkakuntalaiset otettiin toimiston asiakkaiksi, joille välitettiin muita töitä. Näin Tampereella oli lähtenyt käyntiin julkinen työnvälitys. Vaikka toimistoa yritettiin tuoda ihmisten tietoisuuteen, ei tieto tavoittanut kovin laajasti työnhakijoita, vaan he kävivät entiseen malliin kysymässä töitä suoraan työnantajilta. Tampereellahan on teollisuudella pitkät perinteet tamperelaisten elättäjänä. Tuolloin teollisuus kasvoi ja kehittyi koko ajan. Tampereen toimiston ensimmäisen vuosikymmenen aikana työttömyysluvuissa ei tapahtunut kovin suuria muutoksia. Sittemmin 1920-luvulla alkoi työnvälitystoimisto olla jo tutumpi. Toimistossa asiointi vilkastui niin, että tarvittiin lisätiloja, sekä henkilökuntaa. Naisille ja miehille erotettiin omat sisäänkäynnit, koska naiset pelkäsivät rähiseviä miehiä. Työllisyystilanne parantui teollisuuden kehittymisen myötä. Koneellistuminen toi tilauskantojen lisääntymistä. Sen myötä uusia tuotteita alettiin valmistaa, kuten: autoja, moottoripyöriä, polkupyöriä, tuulitakkeja, kumisaappaita, posliiniastioita, emalikattiloita jne. Tuotanto ei enää pystynyt vastaamaan kysyntää. Asukasluku kasvoi ja sen myötä liikenne, joten linja-autoliikenne aloitti Tampereella 1920-luvun alussa toimintansa. Myös laivaliikenne kasvoi. Ihmisten vaurastuttua palvelualatkin alkoi työllistää

9 lisää, sillä kansalaiset ryhtyivät käymään esim. ravintoloissa, elokuvissa ja kahviloissa. Tampereen työnvälitystoimisto laajeni. Toiminta kehittyi vuosi vuodelta, sillä työnantajat oppivat käyttämään palvelua ja toimisto oli tullut tutuksi työnhakijoidenkin keskuudessa. Kehitys oli melko tasaista 1950-luvulle saakka. Ainoastaan sodat aiheuttivat epävakautta, tosin teollisuuskaupunkina sota-ajatkin toivat työtä tamperelaisille, sillä erilaisia tarvikkeita tarvittiin koko ajan rintamalla. Sotien jälkeen työtä oli taas uudisrakennustoiminnassa. Uusia kaupunginosia kaavoitettiin ja rakennettiin useita julkisia rakennuksia. Myös omakotitalojen rakentaminen oli tuolloin vilkasta. Työnvälitystoimisto lisäsi palvelujaan, sillä tamperelaisia alettiin välittää myös Ruotsiin töihin. Vuonna 1950 perustettiin ammatinvalinnanohjaus, sekä alettiin kiinnittää huomiota invalidienkin työnvälitykseen. Työvälityksen toimintaa haluttiin entisestäänkin tehostaa. Sen myötä säädetyn työnvälityslain keskeisin uudistus oli työvoimahallinnon keskittäminen valtion viranomaisten hoidettavaksi vuodesta 1961 alkaen. Samana vuonna Tampereen työnvälitystoimisto muutti uusiin tiloihin Kauppakadulle luvulla koko Tampereen kaupunkikuva alkoi muuttua. Kotitaloudet alkoivat koneellistua, hankittiin televisioita, puhelimia, pesukoneita ja autoja. Väkiluku kasvoi ja teollisuus, sekä palvelualat työllistivät tamperelaisia. Lain myötä vuonna 1973 työnvälitystoimistot muutettiin työvoimatoimistoiksi. Tampereen työvoimatoimisto sai oman työvoimantalon Itsenäisyydenkadulta vuonna Paikalliseen työvälitykseen liittyvät toimet, kuten ammatinvalinnanohjaus ja piiritoimisto, oli saatu saman katon alle luvulle tultaessa alkoi tietotekniikka näyttäytyä etenevässä määrin työpaikoilla. Tampereen työvoimatoimistossa siirryttiin vuonna 1986 tietokonekantaan. Sen myötä asiakaskorteista luovuttiin. Vuotta aikaisemmin työttömyyskortisto lakkautettiin ja työttömyysturva-asiat siirtyivät työttömyyskassojen ja Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Vuosikymmenen lopulla vietettiin yleistä kulutusjuhlaa, sillä töitä riitti ja rahaa oli käytettävissä. Lainaakin otettiin köykäisin perustein. Kunnes sitten seuraavan vuosikymmenen alussa tilanne muuttui yhteiskuntamme yhdeksi pahimmista lama-ajoista. Työpaikkoja ei enää ollutkaan. Työttömyys räjähti ennen näkemättömiin lukemiin luvun puolivälissä tilanne alkoi hiljalleen korjaantua ja luvulle tultaessa näkyvimpänä uudistuksena oli sähköisten palvelujen kehittäminen. Tampereen toimistolle perustettiin omat verkkosivut, jota kautta tiedotettiin asiakkaille palveluista. Tietotekninen kehitys on jatkunut voimakkaana tähän päivään asti luvulla koettiin ehkä suurin toimintamallin muutos, työnvälityspalvelujen muututtua monikanavaiseksi. Palveluja tarjotaan palvelutarpeen mukaan. Sähköisiä kanavia suositaan ja kehitetään koko ajan. Uudenlaisia kanavia työnvälittämiseen kehittyy hurjaa vauhtia. Twitter, Facebook, Linked- Inn, erilaiset työnhakuun liittyvät verkkosivustot, kuten Haussa.fi, te-palvelut.fi jne eivät liene enää monellekaan työnhakijalle vieraita. Kaiken kaikkiaan Tampereella on harjoitettu julkista työnvälitystä jo 110 vuotta. Toimisto on nähnyt niin nousu- kuin laskukausiakin. Palveluja on kehitetty kautta vuosikymmenien ja hoidettu työllisyyttä. Vaikka monenlaisia toimintamalleja ja myllerryksiä on koettu, on tamperelainen julkinen työnvälitys aina pyrkinyt kulkemaan ajan mukana ja uudistumaan, toki asiakkaiden tarpeita kuunnellen. Perusasia ei kuitenkaan ole näiden vuosikymmenten aikana muuttunut; pyrkiä löytämään sopiva työpaikka työnhakijalle ja sopiva työntekijä työnantajalle. Teksti: Mirjam Oksanen, asiantuntija, osaamisen kehittäminen, ohjaus. Kuvat: Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston arkisto.

10 Työntekijät ovat toimineet työmarkkinoiden uudistajina Suomessa tulee tapahtumaan työmarkkinoiden uudelleen jako, missä suurinta osaa työpaikkoja uhkaa automatisointi tai työn ulkoistaminen ulkomaille. Tätä muutosta ei kiistä kukaan, vaikka jotkin idealistit haukkuvat ay-liikettä jälkeen jääneeksi. On kuitenkin tosiasia, että ay-liikkeen jäsenet ovat tehneet työmarkkinoiden historiassa aina tasaisin ajoin uudistumisen. Suomalaiset työntekijät ovat nimittäin tehneet mittavia määriä innovaatioita ja keksintöjä, jotka ovat hyödyntäneet suuresti suomalaisia työnantajia ja tätä kautta yhteiskuntaamme. Suomessa yritykset ovat ulkoistamisen vimmassaan unohtaneet tärkeimmän voimavaransa, nimittäin korkeasti koulutetut työntekijänsä. Monen ns. duunarinkin koulutus on korkealla tasolla verrattuna moniin maihin. Miksi siis emme kehitä tuotteitamme ja palveluitamme kuntoon, vaan heikennämme edellytyksiämme innovaatioihin ahdistamalla työntekijät yhä ahtaammalle? Jäisikö työntekijällä aikaa kehittää ja ideoida tuotetta paremmaksi, mikäli hänen annettaisiin tehdä töitä kunnolla ja laadukkaasti? Mitkä ovat sitten tulevaisuuden globaalit työmarkkinat, joilla suomalaiselle koulutetulle työvoimalle olisi kysyntää? SDP:n pu- 10 KV 3#2014 heenjohtaja Antti Rinne on painottanut maailman megatrendien hyödyntämistä, eli kaupungistumista, väestön ikääntymistä ja modernimpaa energiapolitiikkaa. Me kaikki vanhenemme, meitä tulee olemaan yhä enemmän maapallolla ja sähkön tarve nousee koko ajan. Meidän tulisi tarttua näihin haasteisiin, koska yhteiskuntamme työntekijöiden korkea koulutustaso takaa uusia innovaatioita yrityksien käyttöön, kunhan työntekijöille annetaan siihen mahdollisuus. Meidän tulee päästä pois itsemme ruoskimisesta ja toistemme syyttelemisestä. Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satosen ehdotukset työmäärän ja tätä kautta työttömyyden lisäämiseksi Suomessa, eivät ole hyviä arvopuheenvuoroja näinä aikoina, kun suuri osa Suomen työmarkkinoilla työskentelevistä kokee työnmäärän lisääntyneen muutenkin. Siinä missä 70-luvulla saman työmäärän teki kolme työntekijää vakituisessa työsuhteessa, vaaditaan saman työmäärän suorittamista nykyisin yhdeltä työntekijältä, joka hänkin on ulkoistettuna freelancerina töissä yrityksessä. Tässä kehityssuunnassa ei enää jää työntekijöillä aikaa innovaatioille ja itsensä kehittämiselle työn ohessa, jotka ovat menestymisen edellytyksiä kiihtyvillä globaaleilla markkinoilla. Ehdotamme kaikkien tahojen eli kolmikannan kokoontumista yhteisen pöydän ääreen ja pohtivan, mitkä ovat meidän edellytykset globaalien megatrendien hyödyntämiselle? Tärkeintä päättäjille olisi löytää Suomen työttömille töitä ja antaa työtä tekeville rauha keskittyä työn laadukkaaseen suorittamiseen. Nykyinen tehostamisen kierre tekee työntekijöistä ahdistuneempia ja täten yrityksien tulos heikkenee. Tehdään täyskäännös työmarkkinoilla ja ruvetaan luottamaan suomalaiseen työntekijään. Teksti: Ari Wigelius ja Jussi-Pekka Ahonen. Kuva: Maria Vuorma.

11 11 KV 3#2014

12 Nordea Pankki Suomi Oyj Hyvät hinnat. Parhaana palkittu.* Tule Nordeaan! Nordean edut ammattiyhdistyksenne jäsenille Tarjoamme Sinulle Avainasiakasedut 12 kuukaudeksi Saat oman yhteyshenkilön sekä kulloinkin voimassa olevat avainasiakasedut mm. pankkitunnukset maksutta, MasterCard yhdistelmä- tai luottokortti ilman kk- tai vuosimaksua, säästösopimukseen perustuvat merkinnät maksutta Nordea rahastoihin, Nordea IF Kotivakuutus 1. vuosi -15 %, konttorista saatavalla alennuskortilla 10 % alennus normaalista välityspalkkiosta Realia Groupin välitysliikkeissä (Huoneistokeskus, Huoneistomarkkinointi, SKV) Palkankeskeytysluotto Turvallinen korkosuojattu asuntolaina Nordean asiakkaana voit nostaa tililtäsi käteistä rahaa myös korttiostosten yhteydessä asioidessasi K-ruokakaupoissa tai Tokmannilla Tarjoukset ovat voimassa toistaiseksi ja ne koskevat sekä uusia että nykyisiä Nordean asiakkaita. Varaa aika neuvotteluun soittamalla Päivi Ikolalle puh tai sähköposti paivi.ikola@nordea.fi Eduista on sovittu Nordean Tampereen alueen kanssa ja ne koskevat ammattiyhdistyksenne jäseniä. Edut saa käyttöön Nordean Tampereen ja Pirkanmaan konttoreissa. * Nordea on Global Finance -lehden valinta parhaaksi pankiksi Pohjoismaissa ja Suomessa vuonna Teemme sen mahdolliseksi Tampereen alue (pvm/mpm) ma-pe 24h/vrk nordea.fi