33 Liikennelaitos. Liikennelaitoksen lautakunta

Transkriptio

1 33 Liikennelaitos Liikennelaitoksen lautakunta Lautakunnan kokoonpano, kokoukset ym. Lautakunnan puheenjohtajana v oli kaup. joht. Erik v. Frenckell, varapuheenjohtajana varat. Erkki Hara sekä jäseninä tarkastaja Väinö Laine, dipl.ins. Carl-Gustaf Londen, toimitusjoht. Kauko Niemi, toimittaja Martti Nieminen, dipl.ins. Juho Vakkuri, apul. konttorinhoitaja Olavi Valpas sekä toimitusjohtaja Jorma Vuortama. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli apul. kaup.joht. Juho Kivistö. Sihteerinä toimi liikennelaitoksen asiamies Orvo Koskinen. Lautakunnalla oli kertomusvuonna 30 kokousta, joiden pöytäkirjojen pykäläluku oli 632. Saapuneita kirjeitä oli 748, lähetettyjä 457 sekä lautakunnan pöytäkirjan otteita Lautakunnan kurinpito jaostoon kuuluivat puheenjohtajana lautakunnan puheenjohtaja v. Frenckell, varamiehenä varapuheenjohtaja Hara, sekä jäseninä lautakunnan jäsen Valpas ja hänen varamiehenään lautakunnan jäsen Nieminen, liikenne johtaja Teuvo Riittinen ja hänen varamiehenään lautakunnan jäsen Koskinen, asiamies Koskinen ja hänen varamiehenään apul. asiamies Lauri Kotiniemi. Sihteerinä toimi apul. asiamies Kotiniemi ja hänen varamiehenään oli lainopill. apul. Risto Laine. Jaostolla oli 23 kokousta. Pöytäkirjojen pykäläluku oli 188 ja pöytäkirjanotteiden 120. Jaosto määräsi kertomusvuonna 278 kurinpitorangaistusta, joista 192 oli varoituksia, 85 virantoimituksesta pidätyksiä ja yksi erottaminen. Päätökset. Lautakunnan tärkeimmistä päätöksistä mainittakoon mm.: Oy. Liikennemainos Trafikreklam Ab:lle päätettiin vuokrata laitoksen raitiovaunujen, linja- ja johdinautojen ulkopuolisten osien käyttöoikeus mainostustarkoituksiin väliseksi ajaksi ( ) sekä suostua siihen, että kokeilua varten kaksi käytöstä poistettua moottorivaunua annettiin em. yhtiön käyttöön samoin mainostarkoituksiin ( ). Liikennelaitosta kehotettiin kiinnittämään entistä enemmän huomiota siihen, että liikenteessä noudatettaisiin mahdollisimman tehokasta joustavuutta sekä että rahastajat ja kuljettajat kiinnittäisivät jatkuvaa huomiota hyvään yleisön palveluun ( ). 1 ) Kertomukseen kuuluvat tilastotaulukot, joita ei ole otettu tähän teokseen, on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa ja liikennelaitoksen kertomuksen eripainoksessa. 306

2 Raitiolinjojen 4, 6, 10 ja 12 reitit ja liikennöimisajat päätettiin muuttaa ( ). Laitoksen toimitusjohtaja oikeutettiin järjestämään liikennehenkilökunnalle tarvittava määrä vapaaehtoisia palkattomia lomia välisenä aikana (12. 8» 370 ). Liikennelaitoksen ja yksityisten liikennöitsijäin välillä tehty sopimus ruuhkaaikoina suoritettavista kuljetuksista päätettiin hyväksyä ( ). Esitykset. Lautakunnan kaupunginhallitukselle tekemiin esityksiin sisältyivät mm. seuraavat asiat: laitoksen v:n 1958 tilinpäätöksen hyväksyminen ( ); Ruskeasuon hallien ja korjaamoiden energiansaantikysymyksen tutkiminen, hallien ja korjaamoiden I rakennusvaiheen pääpiirustusten hyväksyminen ao. rakennustoimikunnan päätöksen mukaisena sekä 125 mmk:n suuruisen määrärahan saaminen Ruskeasuon halli-, huolto- ja korjaamohenkilökunnan asuinrakennuksen rakentamiseen ( , , ); eräiden katujen, risteyksien ym. liikennejärjestelyt ( , ); laitoksen henkilökunnan huoltokonttorin uusien sääntöjen vahvistaminen ( ); laitoksen tulo- ja menoarvio v:ksi 1960 ( ); kaupungin ja Kunnantyöntekijäin Keskusjärjestön välisen työehtosopimuksen eräiden kohtien muuttaminen ( ) sekä laitoksen kuljetusmaksujen vapauttaminen hintasäännöstelystä ja tariffien korottaminen ( ). Maistraatille tehdyt esitykset koskivat liikennelaitoksen autolinjojen reittien ja liikennesuunnitelmien muutoksia ( , , , , , , 196, 203, ); reittien jatkamista, linjaluvan muutosta tai uudistusta ja liikennetiheyden vahvistamista ( , , , 419, ) sekä liikenteen lisäystä eräillä linjoilla ( ). Lausunnot. Kaupunginhallitukselle antamissaan lausunnoissa lautakunta puolsi Suomen Turistiauto Oy:n liikenneluvan uudistamista ja yhtiön linjankallio Pohjois-Haaga jatkamista Munkkivuoreen ( , ) sekä Suomenlinnan talviliikenneyhteyksien parantamista ( ). Lisäksi puollettiin esitystä yhdistetyn pikarata- ja ajoneuvosillan rakentamisesta Herttoniemen pikatielle ( ), Ruoholahden sillan suunnittelutoimikunnan ehdotusta ( ), esitystä Mustikkamaan sillan suunnitteluksi ja rakentamiseksi ( ), Professorintien sillan suunnitelmaa ( ), Lapinlahden sillan Lauttasaaren puoleisen liityntätien suunnitelman vahvistamista ( ) sekä Vantaan yli Käskynhaltijantien kohdalla johtavan sillan piirustuksia ( ). Liikenteen järjestelykysymyksistä annetuissa lausunnoissa puollettiin Pohjolanaukion liikenteen järjestelyä ( ), poliisilaitoksen ehdotusta liikenteen ja pysäkkien järjestelystä Vilhonkadulla Vuori- ja Mikonkadun välisellä osalla ( ), Käpyläntien Pohjolankadun Oulunkyläntien risteyksen järjestelyä ( ), Unioninkatu 45:n kohdalla olevan raitiopysäkkiparin poistamista ja siihen liittyviä järjestelyitä ( ) sekä Mäntymäentien ja Etel. Stadionintien sulkemista suurmessujen ajaksi syksyllä 1960 ( ). Hietalahdentorin järjestelystä liikenne järj estelykomitean esittämällä tavalla annettiin epäävä lausunto ( ). Muut kaupunginhallitukselle annetut lausunnot koskivat: liikennelaitoksen maksujen korottamista ( ); Länsiulapanniemessä liikennelaitoksen henkilökunnan virkistys- ja kesänviettopaikkana olleen alueen saamista edelleen mainittuun tarkoitukseen ( ); revisio viraston esitystä, ettei liikennelaitoksen henkilö- 307

3 kunnalle myönnettäisi vapaakortteja, vaan vuosikortteja, joista perittäisiin sama maksu kuin muissa kaupungin laitoksissa palvelevilta ( ); liikennelaitoksen ammattiosastojen yhteisjärjestön anomusta, että laitoksen työsopimussuhteessa oleviin työntekijöihin sovellettaisiin samoja omavastuumääräyksiä kuin v tehdyn sopimuksen perusteella oli sovellettu virkasuhteessa oleviin kuljettajiin ( ); Ruskeasuon halli- ja autokorjaamoalueen rakennustöiden antamista yksityisten urakoitsijain suoritettavaksi ( ) sekä esitystä komitean asettamisesta tutkimaan liikennelaitoksen muuttamista osakeyhtiöksi ( ). Liikennelaitos Kertomusvuoden aikana pyrittiin laitoksen taloudellisen toiminnan jatkuvaan tehostamiseen. Rationalisoimisen avulla voitiin vähentää henkilökuntaa. Lisätuloja saatiin mainostuksen avulla ja menoja vähennettiin korvaamalla lisäkaluston hankkiminen yksityisbussien käyttämisellä tungosaikaliikenteessä omien linja-autojen lisänä. Kertomusvuodelle laadittu talousarvio ei täysin pitänyt paikkaansa tulojen jäädessä 295 mmk alle arvion. Vastaavasti saatiin kuitenkin menopuolella aikaan 257 mmkin säästö, huolimatta vuoden aikana tapahtuneista palkkojen noususta ja sähkön hinnankorotuksesta, jotka aiheuttivat 125 mmk:n arvaamattoman lisämenon. Eräitä liikennereittejä muutettiin liikennetarvetta paremmin vastaavaksi. Ruskeasuon hallialueen ensimmäisen rakennusvaiheen työt saatiin alkuun. Henkilökunta. Laitoksen henkilökunta väheni edellisestä vuodesta 122 henkilöllä ja oli kertomusvuoden lopussa henkilöä seuraavasti ryhmitettynä: Virkasuhde Työsopi- Yht. Osastot Vak. Tp. mussuhde M N M N M N M N Yht. Erotus v:een 1958 verraten Johtajat Kansliaosasto Järjestelyosasto ) Sosiaali- ja tied.osasto i 1 ) Laskentaosasto Talousosasto i) Hankintaosasto Autoliikenneosasto Raitioliikenneosasto Liikennesuunn.osasto i) Autokorjaamo-osasto Raitio vaunukorj aamoosasto Rataosasto Tekn. suunnitt. osasto Koko henkilökunta ) Siirretty muilta osastoilta. 308

4 Laitoksen palvelukseen otettiin kertomusvuoden aikana 93 henkilöä. Palveluksesta erosi 215 henkilöä, joista siirtyi eläkkeelle 91. Eläkettä nauttivia oli kaikkiaan vuoden lopussa 828 (ed. v. 756) henkilöä. Kansliaosaston tehtävänä oli huolehtia varsinaisten kansliatehtävien lisäksi lainopillisten asioiden hoitamisesta ja niitä koskevien tietojen ja neuvojen antamisesta. Tehtäviin kuului mm. esiintyminen eri oikeusasteissa, niiden asioiden käsittely, jotka eivät johtaneet oikeudelliseen menettelyyn, yksityisiin henkilöihin ja vakuutuslaitoksiin kohdistuneiden korvausjuttujen edellyttämät tehtävät sekä laitoksen perimisasioihin liittyvien asioiden käsittely. Osasto suoritti myös laitoksen kunnallishallintoon liittyvien asioiden käsittelyn, juriidisten asiakirjojen, hankintasopimusten sekä lautakunnan esityslistojen ja pöytäkirjojen laatimisen. Toiminnan piiriin kuului myös henkilökunnan eläkkeisiin, ikälisiin, leskieläke- ja kasvatusapusäännön mukaisiin avustuksiin liittyvien tehtävien hoitaminen jne. Lisäksi suoritettiin tutkimuksia asioissa, jotka eivät johtaneet poliisikuulusteluihin sekä käsiteltiin työsuhteita koskevia tulkintakysymyksiä. Osastossa ei tapahtunut kertomusvuoden aikana henkilömuutoksia. Järjestelyosaston toimintapiiriin kuuluivat johtosäännön mukaan laitoksen rationalisoimistutkimukset sekä yleistä järjestelyä ja kehittämistä koskevat selvittely-, suunnittelu- ja tutkimustehtävät. Kertomusvuoden aikana lisättiin henkilökuntaa 4 henkilöllä, joten se vuoden vaihteessa käsitti osastopäällikön lisäksi 3 tutkijaa sekä lomakesuunnittelijan. Toimintavuoden tärkeimpänä tehtävänä voitaneen pitää tutkimusta laitoksen tavoitteista ja toimintaperiaatteista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ne periaatteet ja politiikka, joita olisi noudatettava laitoksen perustarkoituksen toteuttamiseksi. Lautakunta hyväksyi tavoiteasetelman eräin muutoksin Organisaatiotutkimukset koskivat ensisijaisesti laitoksen toimintojen edellyttämien henkilöiden ja näiden keskinäisten alistussuhteiden kartoittamista. Tämän lisäksi aloitettiin vuoden lopulla laitoksen uuden organisaation suunnittelu, nimenomaan autokorjaamon ja -huollon tulevaa toimintaa varten Ruskeasuolla ja Koskelassa. Teknillisistä tutkimuksista mainittakoon Ruhan autokorjaamon ja -huollon suunniteltujen työmenetelmien tarkistustutkimukset. Lisäksi suoritettiin linjaorganisaation pyynnöstä lay-out suunnitelmia mainittua autokorjaamoa ja -huoltoa varten sekä autopuolen varaosa- ja tarveaine varastojen tarkistustutkimuksia. Nämä koskivat ensisijaisesti varastojen tilantarvetta, huomioon ottaen sekä nykyiset että lähivuosien tarpeet. Tilantarpeen määrittelemiseksi oli selvitettävä olisiko varaston markkamääräistä suuruutta ja nimikkeistöä lisättävä, jotta toimintayksiköiden tarpeet pystyttäisiin tyydyttämään vai oliko varasto arvoltaan liian suuri tai lajitelmassa parantamisen varaa. Tutkimuksessa pyrittiin saamaan lähinnä seuraavat tiedot: varaosien ja tarveaineiden luku ja keskivarasto v ja 1958 sekä varaosien ja tarveaineiden arvo ja nimikkeiden lukumäärä kiertonopeuksilla < 1 ja< 2 ja == 0. Autopuolen tutkimus valmistui Varasto tutkimus laajennettiin myöskin raitiovaunupuolelle, lähinnä käsityksen saamiseksi varastojen kokoonpanosta, kiertonopeuksista ja hankintojen suorituksen pääperiaatteista. Tämä tutkimus valmistui Välittömästi autopuolen tutkimuksen valmistuttua asetettiin 5-miehinen varas- 309

5 tojen selvittely toimikunta, jonka tehtävänä oli tutkia varastolajitelma nimikkeittäni ja selvittää, mitkä tarvikkeet voitaisiin ehdottaa poistettaviksi ja mitkä korvata toisella tarkoituksenmukaisemmalla nimikkeellä. Lomakeyhdysmiehen tehtävänä oli o.t.o. hoitaa lomakerationalisointia. Tässä mielessä pantiin alulle laitoksessa käytettävien lomakkeiden inventointi. Kertomusvuonna pantiin alulle linjaorganisaation suorittama tutkimustoiminta yhteistyössä järjestelyosaston kanssa. Tässä mielessä aloitettiin tutkimukset tarkoituksenmukaisen menetelmän löytämiseksi eri liikennelinjojen aikataulujen laadinnassa. Tätä työtä suoritti liikennesuunnitteluosasto. Peruskoulutuksen, jota tutkimustoiminnassa edellytetään, saivat liikennesuunnitteluosaston osastopäällikkö ja yksi työnjohtaja. Rationalisoimistietoutta koskevia informaatiotilaisuuksia järjestettiin insinöörija työnjohtajakunnalle sekä työntekijöille. Luottamusmiehille pidettiin selostus- ja keskustelutilaisuus järjestelyosaston tehtävistä ja tulevasta toiminnasta. Sosiaali- ja tiedotusosaston tehtävänä oli huolehtiminen virkamiesten ja työntekijäin sosiaalisista kysymyksistä ja liikennelaitoksen tiedotustoiminnasta. Osaston toiminnan kehittämiseen ja organisointiin kiinnitettiin jatkuvaa huomiota. Henkilökuntaa lisättiin yhdellä toimistovirkailijalla. Sosiaalitoiminta. Laitoksen henkilökuntaa opastettiin sosiaalisten ja henkilösuhteisiin liittyvien kysymysten ratkaisuissa. Henkilökunnan asuntotilanteen helpottamiseksi oltiin yhteydessä kaupungin ja valtion ao. viranomaisiin. Sosiaaliosaston päällikkö toimi laitoksen koulutusasiamiehenä huolehtien henkilökunnan koulutuksesta. Liikennehenkilöstön ammattikoulutus hoidettiin entiseen tapaan sosiaaliosaston ulkopuolella. Osaston toimintaan kuului myös edullisten teatterinäytösten järjestäminen henkilökunnalle. Kun henkilökunnan keskuudessa oli ammattiosastojen alaisena erittäin monipuolista viihdytystoimintaa ja erilaisten kerhojen omatoimisuutta, ei varsinaista tarvetta muun viihdytystoiminnan järjestämiseksi esiintynyt. Huomattavin juhla oli liikennelaitoksen ansiomerkkien jakotilaisuus Kaupunginkellarissa, jossa 140 veteraanille jaettiin ansiomerkit 20, 30 ja 40 vuoden palveluksesta. Vuoden huomattavin urheilutapahtuma oli pohjoismaisten liikennelaitosten mestaruuskilpailut Helsingissä. Kesänviettopaikan saannista edelleen Lauttasaaren Länsiulapanniemestä sovittiin urheilu- ja retkeily toimiston kanssa. Tapaturmatorjuntaan osallistuttiin mm. suorittamalla tarkastuskäyntejä. Työsuhdeasioissa osallistuttiin neuvotteluun työsuhteita koskevissa tilaisuuksissa. Tiedotustoiminta kohdistui sekä henkilökuntaan että matkustavaan yleisöön ja lehdistöön. Henkilökunnan informointi tapahtui osittain kiertokirjeiden ja puhuttelujen muodossa. Erittäin tehokas tiedotusväline oli henkilökunnan tiedotuslehti»liikennepeili-trafikspegeln», j onka perustamisluvan kaupunginhallitus myönsi 5. 2., ja joka ilmestyi kertomusvuoden aikana neljänä numerona. Vastaavana toimittajana oli osaston päällikkö. Painatuskulut hankittiin ilmoitustuloilla. Matkustajien tiedusteluihin ja huomautuksiin vastattiin sekä kirjeellisesti että suullisesti. Uutistapahtumat, samoin kuin lautakunnan päätökset tiedotettiin 310

6 lehdistölle. Yleisön lehdistön kautta esittämiin kysymyksiin, valituksiin ja toivomuksiin vastattiin välittömästi. Informaatiotilaisuus kaupunginvaltuutetuille ja lehdistölle pidettiin kaupunginkellarissa Lisäksi vastattiin erinäisiin ulkomaisiin tiedusteluihin ja lähetettiin tiedotusmateriaalia sekä selostettiin laitoksen toimintaa myös lelidistössä, radiossa ja televisiossa. Taloudelliset osastot Laitoksen talouden parantamiseen kiinnitettiin jatkuvasti erityistä huomiota. Tässä mielessä suoritettiin eräitä toimenpiteitä menojen supistamiseksi ja tulojen lisäämiseksi. Tariffikorotuksia ei kertomusvuoden aikana tapahtunut. Tulojen ja menojen jakaantuminen käy ilmi laitoksen tilinpäätöksestä sekä taulukoista 2, 3, 4, 5, 6 ja 7. Laskentaosaston tehtävänä oli huolehtiminen laitoksen kustannuslaskennasta ja tilinpidosta. Osaston toiminta jakaantui organisaation tässä vaiheessa eri osastoille. Talousosaston tehtävänä oli laitoksen kassatehtävien hoitaminen, huoltokonttorin, lipputoimiston ja löytötavaratoimiston tehtävien hoitaminen sekä isännöitsijät ehtävien suorittaminen. Henkilökunnan huoltokonttorin jäsenmäärä oli vuoden päättyessä Tilillepanoja oli yhteensä mk, ottoja mk, talletuksia mk. Lainoja myönnettiin kaikkiaan 2 466, yhteismäärältään mk. Poliklinikalla kävi vuoden aikana kaikkiaan potilasta, sairaanhoitajien kotikäyntejä suoritettiin 206 ja pienoisröntgenissä kuvattiin henkilöä, jolloin uusia tuberkuloositapauksia todettiin 4. Muulla tavoin todettiin vuoden aikana 15 uutta tuberkuloositapausta. Maksuton syöpätarkastus rahastajille aloitettiin marraskuussa. Tarkastuskäyntejä suoritettiin halleilla ja tarkastusasemilla 68. Kenttäensiapua varten jaettiin ea-pakkausta. Työstä poisjääneiden huippuluku todettiin huhtikuussa, jolloin 203 henkilöä oli samanaikaisesti sairaana äkillisten kuume tapausten takia. Löytötavaratoimistoon talteenotettujen esineiden lukumäärä oli vuoden lopussa , joista voitiin toimittaa omistajilleen takaisin esinettä. Hankintaosaston tehtävänä oli hankintojen suorittaminen sille annettujen ohjeiden mukaisesti sekä laitoksen varastotoimen hoitaminen. Osastossa suoritettiin edelleenkin varastokirjanpitoon kuuluvan tavarakortiston uudelleenjärjestelyä. Varastoissa suoritettiin eräitä laajennuksia ja järjestelyjä lisätilojen saamiseksi ja hankittiin lisää hyllyköltä. Varsinaisista laajennustöistä pidättäydyttiin, koska varastointikysymys tulisi muuttumaan Ruhan valmistuessa. Kuormaus- ja tavarankäsittelykoneita hankittiin. Koska uusien virkapukujen suunnittelu oli vireillä, ei entistä pukumallia hankittu, vaan suoritettiin välttämättömät korjaukset ja valmistettiin muutama puku omassa vaatehtimossa. Vähennysten aikaansaamiseksi korkomenoissa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan pienentämään varastomääriä ja vastaavasti varastoarvoa. Siinä tarkoituksessa sovittiin mm. eräiden linja-autojen hankkijoiden kanssa varaosien kaupintavarasto- 311

7 jen järjestämisestä liikennelaitokselle. Varastoarvo oli mk (ed. v mk). Vähennys kertomusvuoden aikana oli siis mk. Hankintaosasto asetti yhdessä järjestelyosaston kanssa toimikunnan selvittämään varastossa olevan vähän tai ei ollenkaan käytettävän tavaran määriä, laatua ja käyttömahdollisuuksia. Myöskin tutkittiin eri tavaralaatujen kiertonopeutta. Matkalippujen hinnat pysyivät muuttumatta, lukuun ottamatta vuosilippujen hintaa ja Korkeasaaren liikennemaksuja. Henkilökohtaisia vuosilippuja saivat kaupungin virastot ja laitokset sekä postija lennätinkonttori lunastaa mk:n hinnasta. Samalla hinnalla myytiin poliisilaitokselle vuosilippuja, jotka eivät olleet henkilökohtaisia. Muut virastot, laitokset tai yhteisöt ja yksityiset henkilöt maksoivat puolen vuoden lipusta mk. Korkeasaaren lauttaliikenteessä maksoi aikuisten edestakainen lippu 100 mk ja yksinkertainen lippu 50 mk, 4 14 vuotiaitten lasten vastaavasti 30 ja 15 mk. Korkeasaaren, Palosaaren ja Hylkysaaren asukkaat maksoivat yksinkertaisesta matkasta 10 mk, lapset 5 mk. Retkeilyryhmiin osallistuneet lapset ja invalidit maksoivat edestakaisesta matkasta 25 mk. Tulostase joulukuun 31 päivänä 1959 Menot: Yhteiset kustannukset: mk mk mk Hallinto Kassa- ja tilivirasto Yhteiset sekalaismenot: Vuokrat Vakuutusmaksut Konttorikaluston hankinta Hallintorakennusten kunnossapito Eläkkeet Lapsilisä-ja kansaneläkemaksut Työntekijäin ja viranhaltijain erinäiset edut Muita liikennemenoja Lautakunnan käyttövarat Raitioliikennekustannukset: 312 Palkkaus ym Sähkövoima Raitiovaunuston kunnossapito Ratojen ja ilmajohtojen kunnossapito Puvut, liput, yhteiset palkat ym., osuus Käyttörakennusten kunnossapito

8 Linja-autoliikennekustannukset: mk mk Palkkaus ym Polttoaine, öljy Vaunusto, renkaat Vaunuston kunnossapito Autoverot ja -vakuutukset Puvut, liput, yhteiset palkat ym., osuus Käyttörakennusten kunnossapito l Johdinautoliikennekustannukset: Palkkaus ym Sähkövoima Vaunusto, renkaat Vaunuston kunnossapito Ilmajohtojen kunnossapito Autoverot ja -vakuutukset Puvut, liput, yhteiset palkat ym., osuus Käyttörakennusten kunnossapito Laivaliikennekustannukset Asuntokiinteistökustannukset Korot ja kuoletukset Laskennalliset korot Konttokurantti- ym. korot Kuoletukset Tulot: Liikennetulot: Raitioliikenteestä Linja-autoliikenteestä Johdinautoliikenteestä Laivaliikenteestä Asuntokiinteistötulot Sekalaisia tuloja Tilivuoden tappio Vastaavaa: Omaisuustase joulukuun 31 päivänä 1959 Rahaa, saamisia: Kassat Tili- ym. saamiset Tarveaineet ja valmisteet Nostamattomat määrärahat

9 Laitoksen kantaomaisuus: mk mk Liikennekiinteistöt Asuntokiinteistöt Radat Ilmajohdot Raitiovaunusto Linja-auto vaunusto Johdinvaunusto Henkilö- ja pakettiautot Lautta Kalusto Puhelinosuudet Tilivuoden tappio Vastattavaa: Tili- ym. velat Konttokuranttivelka kaupungille Siirtyvät määrärahat: Vapaat, siirtyvät määrärahat Sidotut, siirtyvät määrärahat Pääomavelka kaupungille Raitioliikenteen matkustajapaikkakilometrien määrä oli , linjaautoliikenteen ja johdinautoliikenteen , yhteensä Jos yhteiset menot mk, yhteisten käyttörakennusten ja laitteiden sekä yhteisen kaluston pääomavelan korot ja poistot sekä konttokuranttitilin ja sekalaiset korot mukaanluettuina jaetaan suhteessa paikkakilometrimäärään, tulee raitioliikenteen osalle mk, linja-autoliikenteen osalle mk ja johdinautoliikenteen osalle mk. Raitioliikenteen kokonaismenot, pääomavelan korot ja poistot mukaanluettuina, nousivat mk:aan, linja-autoliikenteen mk:aan ja johdinautoliikenteen mk: aan. Raitioliikenteen vaunukilometrimäärä oli , linja-autoliikenteen ja johdinautoliikenteen , yhteensä Jos em. yhteiset menot, mk, jaetaan näiden lukujen mukaan, on raitioliikenteen osuus mk, linja-autoliikenteen mk ja johdinautoliikenteen mk, ja eri liikennemuotojen kokonaismenot ovat: raitioliikenne mk, linja-autoliikenne mk ja johdinautoliikenne mk. 314

10 2. Menoerät laskettuna 100 paikkakilometriä sekä vaunukilometriä Raitio- Linja- Johdin- Raitio- Linja- Johdinliikenne auto- auto- liikenne auto- autoliikenne liikenne liikenne liikenne mk/100 paikkakm mk/vaunukm Käyttörakennusten kunnossapito.. 5:923 3:393 3:282 5: 151 1:897 2:020 Käyttövoima, polttoaine, öljy 17:450 12:337 23:318 15:176 6: :352 Palkat, virkapuvut, liput ym 82: :034 93:981 71:407 43:627 57:846 Sairausapu 5:807 3:663 4:079 5:050 2: 048 2:510 Radat ja johdot 16: 123 5:222 14:023 3:214 Renkaat 4:960 3:416 2: 773 2: 103 Vaunusto, korjaukset ja huolto 35: :141 32:184 31:249 21:324 19:809 Autoverot ja -vakuutukset 13:795 6: 387 7:713 3:931 Pääomavelan korko 17: 652 7: 185 5: :352 4: 017 3: 156 Käyttörakennusten, vaunuston, ratojen, johtojen ja kaluston poistot 21:684 25:974 28:680 18:859 14:521 17: : : : : : :594 Yhteiset menot 30: :756 30:756 20:423 20:423 20:423 Yhteensä mk 233: : : : : :017 Yhteiset menot ilmaistuna markkoina 100 paikkakilometriä jakaantuvat seuraavasti: hallinto 2: 303, kassa- ja tilivirasto 2: 236, eläkkeet 13: 413, lapsilisäja kansaneläkemaksu 5: 467, sekalaisia menoja 2: 406 sekä yhteiset korot ja poistot 4: Liikennelaitoksen kantaomaisuuden muutokset v Arvo Arvonlisäys Arvo uudishankinto- Kuoletukset jen avulla mk Liikennekiinteistöt Asuntokiinteistöt Radat Ilmajohdot Raitiovaunusto Linja-autovaunusto Johdinvaunusto Henkilö- ja pakettiautot Lautta Kalusto Puhelinosuudet Yhteensä Raitio-, linja-auto ja johdinautoliikenne Laskettu vaunukilometrimäärä 2 ) Matkustajia Tuloja, mk Menoja, mk Kaikkiaan Liikenteestä Kaikkiaan Liikenteestä 3 ) V V Erotus % i Summaan sisältyy kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti liikennelaitokselle siirretyn Punamäki 16:ssa olevan asuinrakennuksen ym. kiinteistöluetteloarvo, mk. 2 ) Tähän sisältyy moottorivaunukilometrimäärä ja puolet perävaunujen kulkemasta kilometrimatkasta. 3 ) Ilman yhteiskustannuksia, korkoja ja kuoletuksia. 315

11 5. Raitioliikenne Laskettu Matkustajia Liikennetuloja, mk Liikennemenoja, mk 2 ) vaunukilometrimäärä 1 ) Vkm Vkm Matkus- Kaikkiaan Kaikkiaan Kaikkiaan Vkm tajaa V : V oi : Erotus : % Linja-autoliikenne 146: : : : 85 23: 27 -}- 0: Matkustajia Liikennetulo j a, mk Liikennemenoja, mk 2 ) Kaikkiaan Vkm Kaikkiaan Vkm Kaikkiaan Vkm Vaunukilometrimäärä Matkustajaa V V Erotus... % :03 107: : :00 86: 28 22:49 21: :72 1: Johdinautoliikenne Matkustajia Liikennetuloja, mk Liikennemenoja, mk 2 ) Kaikkiaan Vkm Kaikkiaan Vkm Kaikkiaan Vkm Vaunukilometrimäärä Matkustajaa V V :55 180: :26 105: 78 14:32 14:53 Erotus : :48 + 0:21 % Liikenneosastot Liikenneosastoilla suoritettiin eräitä uudelleenjärjestelyjä, joista huomattavimpana mainittakoon eräiden raitiovaunureittien muuttaminen entistä tarkoituksenmukaisemmaksi sekä eräiden uusien alueiden saattaminen linja-autoliikenteen piiriin ja liikennetiheyden lisääminen. Lukuun ottamatta eräitä autonkuljettajien virkoja ei henkilökuntaa lisätty. Kertomusvuoden aikana saatiin käyttöön edellisenä vuotena tilatut 30 kpl 4-akselisia raitiovaunuja. Tungosaikaliikenteessä käytettiin osittain myös yksityisbusseja. Henkilökunnan perus- ja jatkokoulutusta suoritettiin aikaisempien vuosien tapaan. Autoliikenneosaston tehtävänä oli linja- ja johdinauto- ja meriliikenteen käytännöllinen hoitaminen sekä koulutus- ja yleisöpalvelutehtävät. Autoliikenteessä tehtiin vuoden aikana seuraavat linjamuutokset: jatkettiin autolinjaa 28, siten että se alkoi kiertää reittiä Vanhaistentie Kanneltie Vanhaistentie; linjalle 28 järjestettiin yöliikenne, siten että linjan 27 yöliikenne- Tähän sisältyy moottorivaunukilometrimäärä ja puolet perävaunujen kulkemasta kilometrimatkasta. 2 ) Ilman yhteiskustannuksia, korkoja ja kuoletuksia. 316

12 vaunut alkoivat kiertää Etelä-Kaarelan kautta ja linjalle 34 yöliikenne, siten että linjan 32 A:n reittiä jatkettiin Iin jatunnuksin 32N Eränkävijäni oriit a Siilitielle linjan 34:n päätepysäkille sekä aloitettiin liikenne linjan 14 lyhennetyllä tungosaikalinjalla 14A Fredrikintori Tukholmankatu; muutettiin linjojen 25 ja 26 reitit kulkemaan Pitäjänmäellä uutta Pitäjänmäeni ietä pitkin; 1.6. kesäliikenteen alkaessa tapahtui raitioliikenteen muutosten vuoksi autoliikenteessä linjojen 20 ja 24 reittien muutos, siten että ne alkoivat ajaa Marian sairaalan kautta reittiä Mechelininkatu Lapinlahdenkatu Malminrinne; yhdistettiin linjojen 52 ja 54 yöliikenne yhteiseksi linjaksi 54N, joka kulki Maunulan kautta Länsi-Pakilaan; muutettiin linjan 17 reittiä eteläpäässä, siten että vaunut kiersivät reittiä Kapteeninkatu Merikatu Neitsytpolku Pietarinkatu Kapteeninkatu; jatkettiin linjaa 100 Invaliidisäätiön pihalle; välisenä aikana liikennöitiin Herttoniemestä Reposalmen uimarantaan kuljettamalla pääasiassa lapsia uimakouluun; jatkettiin autolinjaa 37 Santahaminaan; jatkettiin autolinjoja 54 ja 55 noin 650 m Pakilantietä; syysliikenteen alkaessa muutettiin autolinjan 26 reitti kiertämään Pajamäen kautta; aloitettiin liikenne tungosaikoina Herttoniemen linjoilla Sörnäisten rantatien kautta, jolloin tunnuksena oli lisäkirjain S; linjaa 51A jatkettiin Vanhaankaupunkiin asti, josta paluutie oli Hämeentien kautta. Tätä reittiä liikennöitiin iltapäivällä, mutta aamupäivällä ajettiin reitti päinvastaiseen suuntaan tunnuksin 5IN; muutettiin linja 71 kulkemaan Sörnäisissä Vilhonvuorenkadun ja Sörnäisten rantatien kautta; tapahtui Kulosaaressa pieniä reittimuutoksia tierakennustöiden vuoksi; jatkettiin autolinjaa 16 Munkkisaareen. Sitä liikennöitiin tunnuksin 16A vain arkisin aamusta noin klo 19 saakka. Iltaisin ja sunnuntaisin liikennöitiin entistä reittiä; muutettiin linjan 21 reitti kulkemaan pitkin Arkadiankatua Nervanderinkatua Aurorankatua; jatkettiin autolinjaa 13 Hietaniemeen reittiä Caloniuksenkatu Mechelininkatu Hietaniemenkatu. Vuoden alussa oli arkipäivisin tungosaikaliikenteessä 255 diesel- ja 18 johdinautoa, kesällä 214 diesel- ja 11 johdinautoa sekä vuoden lopulla 274 diesel- ja 17 johdinautoa. Yksityistilausajoja suoritettiin turistiautolla 33, joista oli tuloja mk sekä muilla linja-autoilla 185 tulojen ollessa mk. Autolinjat, niiden vaunumäärät ja vuorojen keskimääräiset ajotiheydet vuoden eri aikoina selviävät taulukoista 10 ja 11.»Korkeasaari Högholmen» moottorilautta suoritti purjehduskaudella kaksoisvuoroa ja kuljetti kaikkiaan Korkeasaaressa kävijää, joista lastenlipuilla sekä koululais- ja retkeilylipuilla. Raitioliikenneosaston tehtävänä oli raitioliikenteen käytännöllinen hoitaminen sekä koulutus- ja yleisöpalvelutehtävät. 317

13 10. Kaupunkiautolinjat N:o Linja Aika Li iikumää,rä vaunut Vakinaiset Tungosaika- Yö- Vuorotih< 3ys mini luteissa, n. klo oo I I oo Kauppatori Apollonkatu Kauppatori Etu-Töölö (Hietaniemi) Eira Tukholmankatu (E) A Fredrikinkatu Tukholmankatu (E) (E) Eira Kruununhaka A Munkkisaari Kruununhaka , Merikatu Aleksis Kiven katu (E) 5.5 7! (E) Kirkkokatu Lastenlinna (E) _ : 19 Eläintarha Pasilantori Rautatientori Lauttasaarentie (E) Rautatientori (Maria) Lauttasaarentie Erottaja Seurasaari Erottaja Isokaari A Erottaj a Isokaari (Sankarihaudat) (E) i) (E) i) (E) i) 24 Rautatientori Etelä- Lauttasaari (E) Rautatientori (Maria) Etelä-Lauttasaari A Rautatientori Etelä- Lauttasaari 2 ) (E) 30 Rautatientori Kulosaari Sörnäinen Kivinokka Kauppatori Vihannestukkutori Kuusitie- Tenholantie Kuusitie Invaliidisäätiö E-kirjain ilmaisee, että vaunut ajavat epätasaisin väliajoin. Ajettu kaksi ajoa ap. 2 ) lp. ajettu linia a 23.

14 11. Esikaupunkiautolinjat N:o Linja Aika Lukumäärä Vakinaiset Tungosaika- vaunut Vuorotiheys minuuteissa n. klo Yö oo oo Yr j önkatu Etelä- Haaga (E) Yrj önkatu Malminkartano Yrjönkatu Konala Yrj önkatu Paj amäki (E) (E) Erottaja Kaarela (E) (E) (E) Erottaja Etelä (E) (E) Yr j önkatu Laurinmäki 1. l !) Rautatientori Erän- kävijäntori (E) (E) S Rautatientori Eränkävijän tori (E) 32A Rautatientori Kulo- saari Eränkävijän N Rautatientori Kulo- saarentie Hertto Rau tatientori Marj a- niemi (E) S Rautatientori Mar j a- niemi (E) *) 34 Rautatientori Poh j ois- Herttoniemi (E) S Rautatientori Pohj ois- Herttoniemi Rautatientori Roihuvuori (E) (E) S Rautatientori Roihuvuori Rautatientori Jollas ' S Rautatientori Jollas Rautatientori Hevossalmi Rautatientori Santahamina E-kirjain ilmaisee, että vaunut ajavat epätasaisin väliajoin. Vain yksi ajo ap.

15 N:o Linja Aika Lukumäärä vaunut Vuorotiheys minuuteissa n. klo 6, oo oo I oo S Vakinaiset Yö- Tungosaika- Rautatientori Santahamina Rautatientori Halvik Rautatientori Mellun- kylä A Rautatientori Vartiokylä (E) (E) (Ey 41S Rautatientori -Mellunkylä ) 50 Rautatientori Koskela (E) Rautatientori Oulun- kylä A Rau t ati ent ori Olympiakylä A/N Rautatientori Olympiakylä Vanhakaupunki Rautatientori - Maunula (E) (E) Rautatientori Itä- Pakila Rautatientori Länsi- Pakila (E) s(E) S(E) s(E) N Rautatientori Maunula Länsi-Pakila A Rautatientori Itä-Maunula * 1 M 55 Erottaj a Maunula Länsi-Pakila (E) (E) (E) Rautatientori Mestarintie (E) (E) (E) Rautatientori Malmin lentoasema (E) (E) (E) Sörnäinen Pajamäki Sörnäinen Pitäj än- mäenteollisuusalue (E) 73 Eränkävij äntori Roihuvuori Reposalmen uimaranta ) E-kirjain ilmaisee, että vaunut ajavat epätasaisin väliajoin. x ) Vain yksi ajo ap. a ) Ap. ajettu ni^n/iia 3\ AioHn Trlroi oin oolzä a n p-h"ä in 3 )

16 11 a. Liikennelaitoksen linjoilla välisenä aikana liikennöineet yksityiset liikennöitsijät Liikennöitsijä Leppävaaran Liikenne Oy. Sight-Seeing Buss O/Y. A/B. Lähilinjat Oy. Sight-Seeing Buss O/Y. A/B. E. Helminen Sight-Seeing Buss O/Y. A/B. E. Helminen Sight-Seeing Buss O/Y. A/B. Liikenne Oy.» Tammelundin Liikenne Oy. Liikenne Oy. Tammelundin Liikenne Oy. Liikenne Oy. Linja n:o S 34 S 35 S 36 S S Reitti Etelä-Haaga Yr j önkatu Yrj önkatu Etelä-Haaga Kaarela Erottaja Erottaja Kaarela»» Etelä-Kaarela Erottaja»»» Er ott a j a Etelä- Kaarela»»» Laurinmäki Yrj önkatu»» Yrjönkatu Laurinmäki Eränkävi j äntori Rautatientori»» Pohjois-Herttoniemi Rautatientori Roihuvuori Rautatientori Rautatientori Roihuvuori»» Roihuvuori Rautatientori Jollas Rautatientori Hälvik Rautatientori»» Rautatientori Hälvik Rautatientori Mellunkylä»»»» Mellunkylä Rautatientori Linjamuutoksia suoritettiin seuraavasti: radan heikon kunnon vuoksi, ja kun uusilla 4-akselisilla vaunuilla ei ko. rataosaa voitu liikennöidä, lopetettiin noin 70 vuotta jatkunut raitioliikenne rataosalla Ylioppilastalo Maria. Tämän johdosta muutettiin raitiolinjojen 4, 6, 10 ja 12 reitit. Linja 4 johdettiin Kirurgille, linja 6 Hietalahteen, linja 10 Diakonissalaitokselle (linjan nimi muutettiin syksyllä kaupunginosan nimen mukaiseksi»linjat») ja linja 12 Hietalahteen. Linjoille 5 ja 6 asetettiin samalla uudet vaunut. Linjalla 6 liikennöitiin alkaen päivällä yksinäisin vaunuin ja tungosaikoina junin. Linjaa 12 liikennöitiin vain tungosaikoina. Yöliikenteessä yhdistettiin linjat 6 ja 10 yöliikennelinjaksi 10A reitille Arabia Posti Ruskeasuo. Liikennemuutoksen avulla voitiin vuoromäärää vähentää ja linjan 6 tungosaikavuorot muuttuivat tungosaikaperävaunuiksi. Yleisen liikenteen kannalta saatiin raitioliikenteeseen merkittävä parannus kun otettiin raitiovaunuissa käyttöön tieliikenneasetuksen vaatimat suuntavilkut. Vuoden alussa oli liikenteessä 128 moottorivaunua (mv) ja 80 perävaunua (pv), kesällä 101 mv ja 51 pv, joista 4-akselisia 64 mv ja 15 pv ja vuoden lopulla 122 mv ja 76 pv, joista 4-akselisia 78 mv ja 25 pv. Yksityiskohtaiset tiedot linjoista, niiden vaunumääristä ja liikennetiheyksistä sekä niiden muutoksista vuoden kuluessa selviävät taulukosta kunnall.kert. 1959, II osa. 321

17 12. Raitiolta jat N:o Linja Lukumäärä Vuorotiheys minuuteissa n. klo Päätepysäkit Lnkennöimisaika Vakinaiset junat Tung.- aikajunat Yöjunat I Kauppatori Käpylä _ 3 E o E E IA Eira Käpylä (E) (E) 3 B Töölö Kauppatori Eira o o o o T Kauppatori Töölö Kallio o Hietalahti-Munkkiniemi (E) irurgi Munkkiniemi _ A Erottaj a Munkkiniemi S Kauppatori Munkkiniemi E E E 4 V Vallila Munkkiniemi E E E 5 Kata j anokka Töölöntori Maria Arabia (E) Hietalahti Arabia (E) A Etu-Töölö Sörnäinen B Etu-Töölö Sörnäinen Salmisaari Vallila K Salmisaari Käpylä E 9 Kauppatori Vallila Kirurgi Ruskeasuo Linjat Ruskeasuo A Arabia Ruskeasuo N Erottaja Ruskeasuo S Kauppatori - Ruskeasuo E 10 V Ruskeasuo Vallila ) 12 Diakonissalaitos 1 ) Kuusitie Hietalahti Kuusitie... : *) Linjaa 12 liikennöitiin ja linjaa Hakaniemestä, Reittiä Diakonissa - laitos Hakaniemi liikennöitiin linja-autolla. 2 ) Vain yksi ajo ip. - - E-kirjain ilmaisee, että vaunut ajavat epätasaisin väliajoin.

18 Yksityisen käyttöön vuokrattiin yksi raitiojuna ja kaksi erillistä vaunua, tulojen ollessa mk. Liikenteenohjauskeskuksen toiminta muutettiin siten, että ohjauskeskus oli auki vain klo 24:ään. Siten saatiin tarkastajien työaika paremmin järjestetyksi. Liikenteenohjauskeskus suoritti partioautojen avulla valvontaa. Liikennehäiriöitä poistettiin autolinjoilla 277 tapauksessa ja raitiolinjoilla 530 tapauksessa. Partioautot suorittivat linja-autoissa pikkukorjausta sekä lisäksi 111 potilaskuljetusta sekä lukuisasti erilaisia vikailmoituksia ja kuljetuksia. Koulutus. Vuoden aikana koulutettiin 15 autonkuljettajaa ja annettiin lyhyt raitiokuljettajakurssi 14 henkilölle muilta osastoilta. Rahastajakoulutusta ei ollut, lukuun ottamatta neljää koulutusrahastajaa, joiden tehtäviin oli siirretty entisiä rahastajia. Täydennyskoulutusta järjestettiin kaikille raitiovaunun kuljettajille ja osalle rahastajia v. 1959:n mallisten moottori- ja perävaunujen ominaisuuksiin perehdyttämiseksi. Liikennesuunnitteluosaston tehtävänä oli liikennetarpeen selvittäminen, liikenteen suunnittelu sekä valvonta- ja tarkkailutehtävät. Osastossa suoritettiin julkista liikennettä koskevien liikennesuunnitelmien laatiminen sekä liikenteen valvonta- ja tarkkailutehtäviä. Erityisesti pyrittiin kehittämään keinoja, joilla olisi mahdollista saada käytettävä kalusto matkustajamääriä vastaavaksi. Teknilliset osastot Kertomusvuoden aikana kiinnitettiin teknillisellä sektorilla suurta huomiota organisaatiokysymyksiin, ja sen perusteella suoritettiin eräitä uusia työjärjestelyjä. Korjaamoiden kalustoa täydennettiin ja rataosaston välineistöä parannettiin. Uutta ajokalustoa saatiin käyttöön edellisen vuoden tilausten perusteella. Työpajojen rationalisoimistoiminta saatiin alkuun ja teknillisen henkilökunnan työnjohdollista jatkokoulutusta suoritettiin. Toiminnan taloudellistamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Kiinteistöjen vuosikorjaukset suoritettiin entiseen tapaan. Liikkuva kalusto. L i n j a - a u t o j a oli vuoden päättyessä 376, joista 258 suurta ja 117 keskikokoista sekä yksi turistiauto. Näistä oli vuoden päättyessä 363 rekisteröityinä. Uusia linja-autoja ei liikennelaitokselle hankittu. Kertomusvuotena romutettiin 7 linja-autoa. Johdinautoja oli vuoden päättyessä 25, jotka kaikki olivat liikennekelpoisia ja rekisteröityinä. Kaksi uutta autoa saatiin liikenteeseen ja yhden johdinvaunun toimitus siirtyi v:een Moottoriraitiovaunuja oli vuoden päättyessä 217, joista uusia 4- akselisia 105 ja vanhoja 6. Loput olivat 2-akselisia. Lisäksi oli huolto-osaston käytössä 10 työmoottorivaunua, joista 2 hiomavaunua mainitaan myös muun kaluston yhteydessä. Vuoden aikana vastaanotettiin 30 kpl 4-akselisia telimoot tori vaunu ja. 17 moottorivaunua ja 15 perävaunua romutettiin. Vanhimmat moottori- ja perävaunut olivat kertomusvuonna olleet liikenteessä 35 vuotta. Perävaunuja oli vuoden päättyessä 145, joista 4-akselisia 30. Vanhemmat perävaunut olivat kaikki 2-akselisia. 327

19 Muu liikkuva kalusto käsitti vuoden lopussa 4 henkilöautoa, 7 kuormaautoa, 4 hinausautoa, 16 pakettiautoa, 6 korjausautoa, 4 perävaunua, 5 tiehöylää, 8 traktoria, joista kuudessa oli harjalaite ja kahdessa puskulevy, 4 sähkönosturia, 2 hioma vaunua, lumenkuljetusvaunun, 21 raitiotielumiauraa, uranpuhdistusauton, kaarteiden rasvausauton, kauhakuormaajan, tiejyrän ja täryjyrän. Kertomusvuoden aikana hankittiin pakettiauto ja konenosturi. Kalustosta poistettiin 2 kuorma-autoa ja lumenkuljetusvaunu. Autokorjaamo-osaston tehtävänä oli autokaluston korjaus- ja huoltotoiminnan hoitaminen. Autokorjaamossa suoritettiin alustakorjausta, 625 korikorjausta, 202 maalausta, moottorien osakorjausta ja 68 täyskorjausta. Kolhiokorjauksia oli yhteensä Yksityisen korjaamon apua jouduttiin käyttämään kolhiokorjausten ruuhkautuessa. Peruskorjauksia suoritettiin omassa korjaamossa 6. Autohuollossa suoritettiin varsinaisen huoltamisen lisäksi huoltokorjausta. Linjalla olevissa vaunuissa korjattiin häiriötä, näistä partioautojen toimesta. Raitiovaunukorjaamo-osaston tehtävänä oli raitiovaunukaluston korjaus- ja huolto. Osaston toimesta uudistettiin täydellisesti 6 moottorivaunua ja 2 perävaunua. Perusteellisesti korjattiin 60 moottori- ja 4 perävaunua ja osittain 263 moottori- ja 25 perävaunua. Ratamoottoreiden täyskorjauksia suoritettiin 33. Tähän lukuun sisältyi 3 johdinvaunumoottoria. Ratamoottoreissa esiintyi sähkö vikoja 98 ja mekaanisia vikoja 40. Tarkastuskorjauksia oli 25. Ankkureita käämittiin 17. Pyöräkorjauksia tehtiin moottorivaunuissa 233 ja perävaunuissa 34. Akselikatkeamia ei kertomusvuoden aikana esiintynyt. Vaunujen kolhiokorjauksia suoritettiin 558. Sisä- ja ulkomaalaus suoritettiin 5 vaunussa, 21 vaunua maalattiin vain ulkopuolelta ja 2 vain sisäpuolelta. Raitiovaunuhuollossa suoritettiin säännöllisen huollon lisäksi huoltokorjausta. Linjalla olevissa vaunuissa korjattiin häiriötä poistamatta vaunua liikenteestä. Johdinautohuollossa suoritettiin varsinaisen huoltotyön lisäksi 714 korjausta sekä autoissa, niiden ollessa linjalla 597 korjausta. Kaluston lisäys. Tilattujen uusien vaunujen rakentamista valvottiin hankkijatehtailla. Valmistuneiden vaunujen koeajo suoritettiin ennen vastaanottoa. Työpaikkojen järjestelytyöt. Koskelan halleissa parannettiin valaistusta autojen säilytyshallissa. I-luokan tulenarkoja polttoaineita varten tehtiin varasto autohuollon alakertaan. Raitiovaunujen säilytyshallissa siirrettiin lämpöjohdot raiteiden väliin. Välttämättömät korjaukset suoritettiin. Vallilan korjaamoissa ja halleissa uusittiin elementtityyppisistä lämmityskattiloista toinen ja suurennettiin toinen. Osa hallin kiskoja uusittiin, samoin korvattiin osa raitiovaunukorjaamon puulattiasta sementtilattialla. Töölön korjaamoissa ja halleissa rakennettiin huoltohalliin toinen huoltosyvennys raitiovaunujen huoltamista varten. Halleissa ja korjaamoissa raitiovaunujen 600 V:n syöttöjohdot varustettiin katkaisijoilla ja merkkivalolla. Huoltohallien viemäriverkkoa parannettiin. 324

20 Koneet ja laitteet. Raitiovaunu- ja autokorjaamo-osastoille hankittiin uutta kalustoa vuoden kuluessa seuraavasti: moottorin puhallinlaite, huippuimuri, kulkunosturin pituuskuljetusmoottori, muuttajakone, Töölön huoltohallien kattilahuoneen ilmastointilaitteet, pölynimurijärjestelmä johdinvaunumoottoreiden puhdistusta varten, puominosturi, syöttöputkipuristin, polttomoottorin kokoonpanopukki, mutterinkiertokone, tyhjiö vuorojen tarkastusvaunu, kuljetustrukki. Alukset. Moottorilautalla»Korkeasaari Högholmen» suoritettiin tavanomainen vuosikorjaus ja tarkastus. Purjehduskauden aikana lautta suoritti kaksoisvuoroa Korkeasaareen ja 352 kaksoisvuoroa Suomenlinnan linjalla. Kaasuöljyä käytettiin kaikkiaan kg, josta apumoottorien ja lämmityksen osuus oli kg. Käyttöhäiriöitä ei purjehduskauden aikana esiintynyt. Teknillisen suunnitteluosaston tehtävänä oli liikennekaluston, vaunuhallien ja korjaamoiden sekä, ellei toisin määrätä, myös muiden rakennusten suunnittelu. Osaston tehtäviin kuului työpajojen järjestelytöitä, vaunujen korjausten ja uudistusten suunnittelu sekä niiden laitteiden jatkuva teknillisluontöinen valvonta, työpajoille tulevien uusien laitteiden suunnittelu, asennuksen, työkoneiden sekä työkalujen tehon ja laadun sekä varaosien valmistuksen valvonta. Lisäksi kuului osastolle myös tehtyjen aloitteiden käsittely ja soveltaminen käyttöön, uusien vaunujen suunnittelu, valmistuksen valvonta sekä vastaanottotarkastus. Korkeasaaren moottorilautan tavanomaisen vuosikorjauksen valvonta ja tarkastus suoritettiin osaston toimesta. Rataosaston tehtävänä oli ratojen ja ilmajohtojen rakentaminen ja niiden sekä rakennusten kunnossapito. Radat. Vuoden päättyessä oli raiteiden yhteenlaskettu pituus m yksinkertaista rataa sekä ratapiha- ja halliraiteita m. Uusia ratoja ei vuoden aikana rakennettu. Vanhaa rataa purettiin tarpeettomana m. Kuluneita kiskoja vaihdettiin yhteensä jm, josta uusiin m ja käytettyihin, mutta hyväkuntoisiin m. Raiteita nostettiin ja tuettiin uudelleen m yksinkertaista rataa. Raide-etäisyyden levitystä vanhasta 2.5 m:stä 3 m:iin suoritettiin kiskojen vaihdon ja radan korjausnoston yhteydessä 536 m:n matkalla. V:sta 1950 lähtien kertomusvuoden loppuun oli kaksinkertaista rataa levitetty yhteensä 32.7 km. Vaihteita oli kaikkiaan 309, joista linjalla 169. Uusia vaihteita asennettiin 10. Tarpeettomina poistettiin 15 vaihdetta. 2 raideristeystä ja 14 risteyskappaletta asennettiin ja 21 poistettiin. Vuoden päättyessä oli risteyskappaleita yhteensä 77. Rataosaston toimesta päällystettiin katua m 2. Uusia pysäkkikorokkeita rakennettiin 27 ja suojakatoksia 2. Pysäkkikorokkeita poistettiin tarpeettomina 24 ja suojakatoksia 4. Rataosaston konepajalla valmistettiin mm. erilaisia ratalaitteita, johdinpylväitä ja korokkeita sekä suoritettiin osaston työkoneiden huoltokorjauksia. Myös muille kaupungin laitoksille valmistettiin erilaisia tarvikkeita tilaustöinä. Raitioteiden ja johdinautolinjojen sähkölaitteet. Ajo johto verkoston kokonaispituus oli vuoden lopussa m, josta raitioteiden osuus m ja johdinautojen m. Uudisrakennustöitä ei suoritettu. Ajo johtoa poistettiin yhteensä m. 325

21 Kulunutta ajojohtoa uusittiin yhteensä m. Vaihteiden lämmityslaitteita, jotka talviaikana huomattavasti helpottavat vaihteiden kunnossapitoa ja vähentävät niiden korjauksia, asennettiin 4 kpl. Kaksi sähköllä toimivaa vaihteenkääntökoneistoa uusittiin. Vaihdeautomaatteja oli vuoden lopussa yhteensä 40 kpl. Johdinautojen ilmajohtoihin asennettiin 2 uutta ristikkoa. Raitioteiden ja johdinautojen risteyskohdista purettiin Fredrikinkadun Eerikinkadun ristikko raitioliikenteen lopettamisen vuoksi. Pylväitä pystytettiin 33 ja poistettiin 122. Uudisrakennukset. Koskelan hallialueelle rakennettiin rataosaston tiloihin m 2 :n suuruinen sähköpaja sekä siihen liittyvä 510 m 3 :n suuruinen 2-kerroksinen varasto. Rakennusten korjaukset. Laitoksen asuntokiinteistöissä Mannerheimintie 76, Töölönkatu 49, Porvoonkatu 12, Hämeentie 54 ja Lauttasaaren huvilassa suoritettiin lukuisia korjauksia. Samoin suoritettiin korjaus- ja muutostöitä Ruskeasuon ratsastushalleilla ja liikennekioskeissa. Töölön, Vallilan ja Koskelan halleissa suoritettiin työpaikkojen uudelleenjärjestelyistä aiheutuneita muutoksia ja muita korjauksia. Ruskeasuon hallialue.»ruhan» (Ruskeasuon hallit) rakentamiselle oli kertomusvuoden aikana ominaista suunnittelutyö ja varsinaisten rakennustöiden alkuunsaaminen. Rakennustoimikunnan puheenjohtajana oli edelleen kaup.joht. Erik v. Frenckell ja jäseninä toim.joht. Kalle Alakari, tekn.joht. Eino Laakso, lautakunnan jäsenet toim.joht. Jorma Vuortama, dipl.ins. Juho Vakkuri ja tarkastaja Väinö Laine sekä laitoksen ulkopuolelta rakennusviraston talorakennusosaston työpäällikkö, dipl.ins. Esko Toivola. Rakennustoimikunnan asettaman työvaliokunnan puheenjohtajana toimi tekn.joht. Laakso ja sen jäseninä olivat dipl.ins. Vakkuri sekä tarkastaja Laine. Suunnittelutoimiston päällikkö dipl.ins. G. Nyström osallistui jokaiseen sekä rakennustoimikunnan että työvaliokunnan kokoukseen. Rakennustoimikunnan sihteerinä toimi arkkit. Solansuu ja työvaliokunnan sihteerinä dipl.ins. H. Hiiriä. Kokouksissa oli em. henkilöiden lisäksi mukana sekä laitoksen että ulkopuolisia asiantuntijoita kulloinkin käsiteltävinä olleiden kysymysten saneleman tarpeen mukaan. Suunnittelutoimiston henkilökuntaa lisättiin yhdellä piirtäjällä. Toimistossa laadittiin lopullisesti ensimmäisen rakennusvaiheen edellyttämät pääpiirustukset ja ryhdyttiin laatimaan työpiirustuksia. Ensimmäistä rakennusvaihetta koskevat rakennussopimukset tehtiin Oy. A. Puolimatkan kanssa varsinaisen rakentamisen, Oy. Huber Ab:n kanssa vesi- ja lämpöjohtojen, Oy. Itsu Ab:n kanssa sähkötöiden ja Oy. Aerator Ab:n kanssa ilmastointilaitteiden osalta. Vuoden aikana suoritetut rakennustyöt olivat pääasiallisesti perustustöitä ja niihin liittyvää raudoitusta ja betonivalua. Työvoimaa oli alueella vuoden päättyessä n. 300 työntekijää, joista 95 % helsinkiläisiä. Lämpökeskusta varten hankittiin kattilat. Muiden I rakennusvaihetta koskevista konehankinnoista tehtiin lopullisia valintaratkaisuja, mutta varsinaisiin hankintoihin ei vielä ryhdytty. Kaksi viranhaltijaa kävi opintomatkalla Englannissa tutustumassa modernien bussikorjaamoiden toimintaan ja järjestelyihin. 326