Mallivastaukset MAANTIETEEN VALINTAKOE KLO 9:00 13:00

Transkriptio

1 MAANTIETEEN VALINTAKOE KLO 9:00 13:00 Mallivastaukset Huomioi, että näissä mallivastauksissa on annettu vain yksi esimerkki kunkin tehtävän oikeasta vastauksesta. Täydet pisteet voi saada vastaamalla myös muulla tavoin, eikä kaikkia mallivastauksessa nimettyjä asioita vaadita välttämättä täysien pisteiden saavuttamiseen. Esseekysymysten kohdalla voidaan arvioida myös esseen kirjoittamisen taitoa, joten pelkkien asioiden listaaminen ei välttämättä riitä täysien pisteiden saamiseen. Esseiden arvioinnissa voidaan kiinnittää huomiota myös käsitteiden merkityksen pohtimiseen tai havainnollistavien esimerkkien antamiseen. Mikäli tehtävässä on annettu vastaukselle maksimimitta (esim. 2 sivua), ei sen ylittäviä osia vastauksesta huomioida. A-OSA (tehtävät 1 2) TEHTÄVÄ 1. (8 p.) a) Kuvassa 1 on esitetty arktisen merijään laajuus vuoden 2018 maaliskuun lopussa verrattuna aikavälin maaliskuun mediaanilaajuuteen (keltainen viiva). Minkä globaalisti vaikuttavan ilmiön ajatellaan yleisesti olevan merijään laajuuden pienenemisen taustalla? Kerro myös kyseisen ilmiön taustasyyt ja pohdi merijään vähenemisen seurauksia niin ihmistoiminnan kuin myös luonnon näkökulmasta. Kirjoita vastauksesi esseemuotoon, jonka enimmäisipituus on 1,5 2 konseptisivua. (5 p.) b) Mikä on tärkein syy arktisen merijään levinneisyyden huomattavaan pohjois-eteläsuuntaiseen poikkeamaan (kuvassa viivoitettu alue). Vastauksen pituuden tulee olla enintään 3 4 virkettä. (1 p.) c) Mitä biomia esiintyy kuvan 1 numeroiden 1. ja 2. osoittamien pisteiden alueella? Kuvaile lyhyesti kyseisiä biomityyppejä. Vastauksen kokonaispituus on enintään 1 sivu. (2 p.) Kuva 1. Arktisen merijään laajuus maaliskuussa 2018 (kuvan lähde: nsidc.org; muokattu: maantieteen tutkimusyksikkö 05/2018).

2 TEHTÄVÄ 1. Tehtävän 1. a-osassa hakijalta edellytetään ilmastonmuutokseen johtavien seikkojen hyvää hallintaa ja eritoten pohjoisen toimintaympäristön huomioimista vastauksessaan. Vaikutuksissa on listattu olennaisimmat maantieteen oppikirjoissa mainitut asiakokonaisuudet, sekä pari yleissivistyksellä pääteltävää asiaa. Täysiin pisteisiin päästäkseen riittää lukion oppikirjojen tietomäärä. Laadukkaasti kirjoitetusta esseestä tulisi löytyä mm. seuraavia seikkoja: a) Ilmiö ja taustasyyt: - Arktisen merijään nykyisen nopean pienenemisen taustalla ajatellaan olevan ihmisen aiheuttama kasvihuoneilmiön voimistuminen eli ilmastonmuutos. Ilmakehän kasvihuonekaasut päästävät lävitseen lyhytaaltoista Auringon valoa, mutta pidättävät maapallon pinnalta säteilevää pitkäaaltoista lämpösäteilyä. Kyseessä on siis pohjimmiltaan luonnollinen prosessi, jota ilman maapallolla ei olisi elämää, mutta jota ihmisen toiminta on voimistanut. Tärkeimmät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani, ja erityisesti hiilidioksidin ja metaanin lisääntyminen ilmakehässä ihmistoiminnan seurauksena voimistaa kasvihuoneilmiötä. Tärkeimpiä kasvihuonekaasujen ihmisperäisiä lähteitä ovat kivihiilen, maaöljyn ja maakaasun polttaminen (CO2) ja riisinviljely, karjatalous ja kaatopaikat ((metaani CH4). Eri ilmastomalleista riippuen ilmasto tulee lämpenemään seuraavan sadan vuoden kuluessa 1-6 astetta, ja voimakkaimmin juuri napojen läheisillä alueilla. Esimerkkejä vaikutuksista: - Jäämeren ja Beringinsalmen kautta kulkevan pohjoisen merireitin merkityksen kasvaminen merialueiden pysyessä sulana aiempaa laajemmalta alueelta ja pidemmän aikaa. Tästä seuraavat mahdolliset muutokset maailmankaupan painopisteisiin. - Alueella harjoitettujen, alkuperäisten elinkeinojen, kuten hylkeenmetsästyksen vaikeutuminen tai muuttuminen mahdottomaksi. - Vesialueiden lämpeneminen saattaa supistaa kalojen elinalueita pohjoisilla alueilla. - Arktisesta jääpeitteestä riippuvaisten lajien, kuten jääkarhujen ja mursujen elinalueet pienenevät tai äärimmäisessä tapauksessa häviävät. - Jää- ja lumipeitteen vähenemisestä aiheutuvan albedon eli auringon säteilyn takaisin heijastumisen väheneminen mikä taas voimistaa ilmaston lämpenemistä. - (Lämpövyöhykkeiden siirtyminen pohjoisemmaksi ja sitä myöten myös eliöstön siirtyminen, jonka onnistuminen on kuitenkin epävarmaa, mistä taas seuraisi biodiversiteetin alenemista arktisella alueella) Ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista mm.: GE 1 Sininen planeetta 2005: ; Lukion maantiede 3 Riskien maailma 2005: ; GE 3 Riskien maailma 2008: 46 50; Lukion maantiede : 63 67; Manner Sininen planeetta 2012: 69 74). b) Kyseinen Norjanmeren ja Barentsinmeren alue pysyy sulana pääasiassa Golfvirran ansiosta. Golfvirta on yksi maapallon merkittävimmistä lämpimistä merivirroista, jonka ansiosta Pohjan-, Norjan- ja Barentsinmeren alueet ovat huomattavasti lämpimämpiä kuin muut samoilla leveyksillä sijaitsevat alueet. Virtauksen lämmin vaikutus tuntuu myös sisämaassa asti. Lämpimistä merivirroista: GE 1 Sininen planeetta 2005: ; Lukion maantiede 1 Sininen planeetta 2011: 53 55; Manner Sininen planeetta 2012: 47 49; GEOS 1 Sininen planeetta 2013:

3 c) 1. Tundra. Tundrakasvillisuuttaa esiintyy kylmällä vyöhykkeellä, jossa lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on alle +10 astetta. Maaperä on ikiroudassa (permafrost), mutta kesäisin pintamaa sulaa maksimissaan muutaman kymmenen senttimetrin syvyydeltä, jolloin se muodostaa varpukasveille, sammalille ja jäkälille suotuisia kasvualueita. Tundralla ei sen sijaan kasva puita. Suot ovat alueella yleisiä seuraavien seikkojen ansiosta: veden imeytymistä syvemmälle maaperään ei pääse tapahtumaan ikiroudan takia ja myös haihdunta on hyvin vähäistä. Asutus alueella on hyvin harvaa. 2. Kesävihanta/lauhkea lehtimetsä. Kasvukautta luonnehtii tasainen ympärivuotinen sademäärä ja selkeät vuodenajat. Euroopassa tyypillisiä puulajeja ovat jalot lehtipuut kuten vaahtera, jalava, tammi ja lehmus. Pohjois-Amerikan itäosien metsät ovat lajistoltaan vielä tätä runsaampia. Lehtimetsävyöhyke on olosuhteiltaan hyvin otollista maanviljelylle, jonka takia alueet ovatkin olleet tiheään asuttuja jo pitkän aikaa. Luonnontilaisia metsäalueita ei juurikaan esiinny tai ne ovat hyvin pirstaleisia. Biomeista: GE 1 Sininen planeetta 2005: ; Lukion maantiede 1 Sininen planeetta 2011: ; Manner Sininen planeetta 2012: 80 86; GEOS 1 Sininen planeetta 2013: TEHTÄVÄ 2. (12 p.) Merkitse vastauskonseptille onko väittämä oikein (O) vai väärin (V) ja perustele vastauksesi lyhyesti (enintään 3 virkkeellä). Oikea vaihtoehto 0,5 p., oikea perustelu 0,5 p., tyhjä vastaus 0 p., pelkkä väärä vaihtoehto 0,5 p. Virheellisestä perustelusta et kuitenkaan menetä pisteitä. Tehtävästä voi saada 0 12 p. Oikein Väärin 1. Maapallon energiatase ei ole ali- tai ylijäämäinen x 2. Kesäpäivän seisauksena aurinko paistaa kohtisuoraan Kauriin x kääntöpiirille 3. Trooppiset pyörremyrskyt aiheuttavat suurimmat tuhot sisämaassa x 4. Aasian kesämonsuunissa vallitsevat tuulet puhaltavat mereltä maalle x 5. Euroopassa vaikuttavien matalapaineiden sijainti pohjois-eteläsuunnassa pysyy samana ympäri vuoden 6. Himalajan vuoristo on syntynyt kahden mantereisen laatan törmätessä x toisiinsa 7. Latosolimaannos on erinomaista viljelymaata x 8. Harjut ovat merkittäviä akviferejä x 9. Laaksotuulia esiintyy päiväaikaan x 10. Paikkatieto koostuu pelkästään sijaintitiedosta x 11. Kuvassa 2 on kyseessä pienimittakaavainen kartta x 12. Kuvassa 2 näkyvän Loukusanjoen virtaussuunta on suurin piirtein etelästä pohjoiseen (kuvan alalaidasta ylöspäin) x x

4 Kuva 2. Karttakuva Taivalkosken Loukusanjoelta (kuvan lähde: MML). MALLIVASTAUKSET TEHTÄVÄN 2 PERUSTELUIHIN 1. OIKEIN. Maapallon energiatase on tasapainossa, koska tulosäteily ja lähtösäteily ovat pitkällä aikavälillä yhtä suuret. Energian ylijäämäaluetta on 35. leveyspiirien välinen alue, jonne Auringon säteet tulevat melkein kohtisuoraan. Muut maapallon alueet ovat energian alijäämäalueita, koska niille Auringon säteet tulevat viistosti, jolloin lämpöenergia jakautuu laajemmalle alueelle (GE 1 Sininen planeetta 2005: 31 32; Lukion maantiede 1 Sininen planeetta 2011: 34 35; Manner Sininen planeetta 2012: 30). 2. VÄÄRIN. Kesäpäivän seisauksen (21.6.) aikaan auringonsäteet osuvat kohtisuoraan Kravun kääntöpiirille (23,5 N). Auringon zeniittiasema on tuolloin pohjoisimmillaan ja päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla pisimmillään (GE 1 Sininen planeetta 2005: 28 29; Lukion maantiede 1 Sininen planeetta 2011: 25; Manner Sininen planeetta 2012: 23 24; GEOS 1 Sininen planeetta 2013: 23). 3. VÄÄRIN. Trooppisten pyörremyrskyjen tuho on suurinta valtamerten rannikkoalueilla. Kuivalle maaalueelle siirryttyään sykloni heikkenee nopeasti, koska se ei saa enää energiaa lämpimästä merivedestä. Tuhoja lisää myös maankäytön muutokset, kuten rannikoiden mangrovemetsien raivaaminen ihmistoiminnan tieltä (Lukion maantiede Riskien maailma 2005: 34 36; GE 3 Riskien maailma 2006: 56 57; Globus Riskien maailma 2006: 34 37). 4. OIKEIN. Kesämonsuuni syntyy Auringon zeniittiaseman siirtyessä pohjoiselle pallonpuoliskolle, jolloin Aasian manner lämpenee voimakkaasti. Mantereelle kehittyy matalapaine, ja se vetää puoleensa kosteaa ja lämmintä ilmaa Intian valtamereltä. Kesämonsuuni puhaltaa siis mereltä maalle (GE 1 Sininen planeetta 2005: 83 84; Lukion maantiede 1 Sininen planeetta 2011: 39; Manner Sininen planeetta 2012: 34; GEOS 1 Sininen planeetta 2013: 43). 5. VÄÄRIN. Syklonien reitit vaihtelevat eri vuodenaikojen ja auringon zeniittiaseman mukaan. Kesällä syklonit liikkuvat pohjoisempaa reittiä ja talvella Etelä-Euroopan yllä. Näiden vaikutuksesta myös

5 alueiden sademäärät vaihtelevat vuodenaikojen mukaan (GE1 Sininen planeetta 2005: ; Lukion maantiede Sininen planeetta: 38 39; Manner Sininen planeetta 2012: 59; GEOS 1 Sininen planeetta 2013: 66 67). 6. OIKEIN. Aasissa sijaitseva Himalaja on syntynyt, kun kaksi mantereista laattaa, Intian ja Euraasian ovat törmänneet toisiinsa. Mantereisten laattojen törmätessä toisiinsa kumpikaan ei vajoa toisen alle vaan laatat poimuttuvat vuorijonoksi (GE 1 Sininen planeetta 2005: 60; Lukion maantiede 1 Sininen planeetta 2011: 76; Manner Sininen planeetta 2012: 96; GEOS 1 Sininen planeetta 2013: 106). 7. VÄÄRIN. Latosoli on tyypillistä trooppisten alueiden maannosta, jossa rankat sateet ja korkea lämpötila nopeuttavat kemiallisia reaktioita ja näin ollen maaperä on usein rapautunutta. Eloperäistä ainetta on vain vähän, koska hajottajat toimivat tehokkaasti. Lisäksi metsiä hakatessa ohut multakerros (ja sen sisältämät ravinteet) huuhtoutuvat helposti pois sateiden mukana. Nämä tekijät yhdessä aiheuttavat sen, että latosoli soveltuu vain heikosti maanviljelyyn (GE 1 Sininen planeetta 2005: ; Lukion maantiede 1 Sininen planeetta 2011: ; Manner Sininen planeetta 2012: 79; GEOS 1 Sininen planeetta 2013: 86). 8. OIKEIN. Akviferi on pohjaveden kyllästämä ja vettä hyvin johtava maa- tai kivilajimuodostuma tai kerros. Maalajeista parhaiten vettä läpäisee sora ja hiekka, heikoiten savi. Suomessa näitä hyvin vettä johtavia yhtenäisiä muodostumia ovat mm. harjut, jotka ovat tärkeitä pohjavesialueita (Lukion maantiede 1 Sininen planeetta 2011: 51; Manner Sininen planeetta 2012: 42 43). 9. OIKEIN. Päivällä aurinkoinen rinne lämpenee ja sen yläosaan muodostuu matalapaine. Korvaavaa ilmaa virtaa laakson pohjalta ylös rinteelle, ja tätä kutsutaan laaksotuuleksi. Yleinen vuoristoseuduilla (GE 1 Sininen planeetta 2005: 86; Lukion maantiede 1 Sininen planeetta 2011: 41 42; Manner Sininen planeetta 2012: 36; GEOS 1 Sininen planeetta 2013: 44 45). 10. VÄÄRIN. Paikkatieto koostuu sijainti- ja ominaisuustiedosta. Sijainti kertoo kohteen suoran (koordinaatit) tai epäsuoran sijainnin (esim. osoite). Ominaisuustieto taas kuvaa kohteen määrällisiä tai laadullisia ominaisuuksia (Lukion maantiede 4 Aluetutkimus 2006: 30; Globus Aluetutkimus 2007: 34; GEOS 4 Aluetutkimus 2011: 16 17) 11. VÄÄRIN. Pienimittakaavaiset kartat kuvaavat laajoja alueita yleisesti ja sen takia niitä kutsutaan usein esim. yleissilmäyskartoiksi. Suurikaavaiset kartat taas kuvaavat pieniä alueita yksityiskohtaisemmin. Kyseisestä kartasta voidaan erottaa useita yksityiskohtia, kuten lähteitä, polkuja ja yksittäisiä ojia eli kyseessä voidaan päätellä olevan suurikaavainen kartta (Lukion maantiede 4 Aluetutkimus 2006: 16 17; Globus Aluetutkimus 2007: 20; GEOS 4 Aluetutkimus 2011: 11). 12. VÄÄRIN. Joen virtaussuunta on päinvastainen eli pohjoisesta etelään. Virtaussuunnan voi parhaiten päätellä korkeuskäyrien perusteella, jotka leikkaavat jokiuoman Vanhanladonkosken alapuolelta sekä Porraskosken kohdalta. Topografian viettosuunta taas selviää mm. 260 m ja 240 m korkeutta osoittavien korkeuskäyrien avulla (Kartan lukemisesta mm.: Globus Aluetutkimus 2007: 30 31; Lukion maantiede 4 Aluetutkimus 2006: 20 22, 26 27; GEOS 4 Aluetutkimus 2011: 26).

6 B-OSA (tehtävät 3 5) TEHTÄVÄ 3. (6 p.) Seuraavassa on aluekehitystä ja alueiden suunnittelua koskevia väittämiä. Merkitse vastauskonseptille, onko väittämä oikein (O) vai väärin (V). Oikeasta vastauksesta 0,5 p., väärästä vastauksesta 0,5 p., ei vastausta 0 p. Tehtävästä voi saada 0 6 p. Oikein Väärin Biodiversiteetillä tarkoitetaan tuotteiden jalostusastetta metsätaloudessa Lähteet esim.: Globus Sininen Planeetta/Yhteinen Maailma 2007, s Segregaatiolla tarkoitetaan sosioekonomisten erojen tasaantumista Lähteet esim.: Globus Sininen Planeetta/Yhteinen Maailma 2007, s OECD on YK:n alainen ilmastojärjestö Lähteet esim.: GE2 Yhteinen Maailma 2006, s YVA tarkoittaa yrityksen ympäristövastuuta Lähteet esim.: Globus Sininen Planeetta/Yhteinen Maailma 2007, s GE2 Yhteinen Maailma 2006, s UNHCR on YK:n kehitysohjelma Lähteet esim.: GE2 Yhteinen Maailma 2006, s Lukion Maantiede 2 Yhteinen maailma 2007, s. 32. ELY-keskus laatii maakuntakaavan Lähteet esim.: GE2 Yhteinen Maailma 2006, s Globus Sininen Planeetta/Yhteinen Maailma 2007, s Diffuusio tarkoittaa jonkin asian leviämistä Lähteet esim.: Lukion Maantiede 2 Yhteinen maailma 2007, s Globus Sininen Planeetta/Yhteinen Maailma 2007, s WTO on YK:n alainen terveysjärjestö Lähteet esim.: GE2 Yhteinen Maailma 2006, s. 159, 211. Globus Sininen Planeetta/Yhteinen Maailma 2007, s Yleiskaava on maakuntakaavaa yleispiirteisempi maankäytön suunnitelma Lähteet esim.: GE2 Yhteinen Maailma 2006, s Globus Sininen Planeetta/Yhteinen Maailma 2007, s Kunta vastaa asemakaavoituksesta Lähteet esim.: GE2 Yhteinen Maailma 2006, s Globus Sininen Planeetta/Yhteinen Maailma 2007, s. 271.

7 Ekstensiivinen maatalous perustuu pinta-alan tehokkaaseen käyttöön ja työvoimavaltaisuuteen Lähteet esim.: Globus Sininen Planeetta/Yhteinen Maailma 2007, s Manner Yhteinen Maailma 2013, 86. Minkään maan kauppatase ei voi olla negatiivinen Lähteet esim.: Lukion Maantiede 2 Yhteinen maailma 2007, s Globus Sininen Planeetta/Yhteinen Maailma 2007, s TEHTÄVÄ 4. (4 p.) Määrittele käsitteet lyhyesti. Vastauksen pituus 1 3 riviä käsitettä kohden. a) Aluepolitiikka Vastauksessa on hyvä tuoda esiin alueiden epätasapainoinen kehitys ja alueiden välisten erojen tasaamispyrkimys. Esimerkkivastaus: Aluepolitiikka on julkisen vallan toimintaa, jolla pyritään tasapainottamaan alueiden kehitystä ja vähentämään alueiden välistä eriarvoisuutta esimerkiksi väestökehityksessä tai taloudessa. Lähteet esim.: GE2 Yhteinen Maailma 2006, s Globus Sininen Planeetta/Yhteinen Maailma 2007, s Lukion Maantiede 2 Yhteinen maailma 2007, s b) Human Development Index (HDI) Vastauksessa on hyvä tuoda esiin termin käännöksen ohella se, että HDI kuvaa myös muita kuin talouteen liittyviä asioita. Esimerkkivastaus: HDI tarkoittaa indikaattoria, jolla kuvataan pelkkää taloutta laajemmin inhimillisen kehityksen astetta esimerkiksi jossain valtiossa, esimerkiksi terveyteen, lukutaitoon ja koulutukseen liittyen. Lähteet: esim. Globus Sininen Planeetta/Yhteinen Maailma 2007, s Manner Yhteinen Maailma 2013, s. 24. GE2 Yhteinen Maailma 2006, s c) Kestävä metsätalous Vastauksessa on hyvä tuoda esiin kestävien hakkuumäärien lisäksi luonnon monimuotoisuus ja muut metsänkäyttömuodot. Vastaus voi tukeutua kestävän kehityksen käsitteeseen eri ulottuvuuksineen. Esimerkkivastaus: Kestävässä metsätaloudessa huolehditaan siitä, että puita ei hakata liikaa suhteessa puiden kasvuun. Tulee huomioida myös esimerkiksi marjastus, virkistyskäyttö, vaikutukset ilmastoon ja luonnon monimuotoisuus. Lähteet esim.: Lukion Maantiede 2 Yhteinen maailma 2007, s Manner Yhteinen Maailma 2013, s

8 d) Osallistuva suunnittelu Vastauksessa on hyvä tuoda esiin kansalaisten oikeus/mahdollisuus vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun. Esimerkkivastaus: Osallistuva suunnittelu tarkoittaa vuorovaikutteisuutta ja avoimuutta eli sitä, että eri osapuolet voivat osallistua kaavoitusprosessiin sen eri vaiheissa, vaikuttaakseen sen lopputulokseen. Lähteet esim.: GE2 Yhteinen Maailma 2006, s Globus Sininen Planeetta/Yhteinen Maailma 2007, s Manner Yhteinen Maailma 2013, s

9 TEHTÄVÄ 5. (10 p.) Vastaa kysymyksiin kirjoittamalla lyhyet essee-muotoiset vastaukset. Käytä apuna oheisia lainauksia julkisesta kirjoittelusta Lapin eri elinkeinoihin liittyen. Lainauksia ei sellaisenaan tarvitse sisällyttää vastauksiin. Kirjoita tiiviisti: Suosituspituus on noin 1 sivu (enintään 1,5 sivua) esseetä kohden. Tehtävässä testataan asiatietojen ohella hakijan kykyä soveltaa paitsi annettuja käsitteitä/ilmaisuja myös lähdemateriaalia, sekä kykyä kirjoittaa vastaukseksi hallittu ja luonteva kokonaisuus rajatussa tilassa. Annetut käsitteet/ilmaisut on esitetty lähdemateriaalia oivaltavasti hyödyntäen. Täsmällisten käsitemäärittelyjen sijaan arvostelussa kiinnitetään huomio annettujen käsitteiden/ilmaisujen esittämiseen ymmärrettävässä ja luontevassa asiayhteydessä. Mallivastauksissa annetaan esimerkkejä asioista, joita hyvissä vastauksissa voidaan mainita. a) Millaisia negatiivisia vaikutuksia Lapin matkailulla ja toisaalta kaivosteollisuudella on ympäristöön? (5 p.) Sovella vastauksessa ainakin seuraavia käsitteitä/ilmaisuja: ilmastonmuutos, paikalliset ympäristövaikutukset. Hyvään vastaukseen on sisällytetty molemmat annetut käsitteet/ilmaisut. Käsitteet/ilmaisut on yhdistetty luontevalla tavalla annettuun teemaan. Sekä matkailu että kaivannaisala on huomioitu vastauksessa. Hyvässä vastauksessa on oivallettu yhteyksiä tarjolla olevaan lähdemateriaaliin. Annettuihin käsitteisiin perustuen on huomioitu monipuolisesti esimerkiksi seuraavia asioita: matkailun ilmastovaikutukset lentoliikenteeseen ja/tai eri matkustusmuotoihin liittyen, matkailijoiden ympäristövaikutukset lomakohteissa kuten luontokohteissa, tai kaivosten usein suhteellisen paikalliset ympäristövaikutukset ja -riskit esimerkiksi vesien pilaantumiseen ja maisemaan liittyen. b) Millaisia vaikutuksia matkailulla ja kaivosteollisuudella on alueelliseen kehitykseen Lapissa? (5 p.) Sovella vastauksessa ainakin seuraavia käsitteitä/ilmaisuja: periferia, muuttoliike. Hyvään vastaukseen on sisällytetty molemmat annetut käsitteet/ilmaisut. Käsitteet/ilmaisut on yhdistetty luontevalla tavalla annettuun teemaan. Sekä matkailu että kaivannaisala on huomioitu vastauksessa. Hyvässä vastauksessa on oivallettu yhteyksiä tarjolla olevaan lähdemateriaaliin. Annettuihin käsitteisiin perustuen on huomioitu monipuolisesti esimerkiksi seuraavia asioita: matkailun ja kaivosteollisuuden luomat työpaikat Lapin kaltaiselle syrjäiselle alueelle. Lapin perifeerinen asema ja toisaalta se, että muuttoliikkeen suunta voi muuttua investointien myötä. Muuttoliikkeen suunnan muuttuminen voi näkyä myös asunto- ja työvoimapulana. Sosiaaliset vaikutukset kuten työllisyys (esim. matkailutyön kausiluontoisuus ja toisaalta kaivosten rajattu elinkaari).

10 Lähteitä matkailuun liittyen esim. Manner Yhteinen Maailma 2013, GEOS3 Haasteiden Maailma 2013, Lähteitä liikennemuotoihin liittyen esim. Manner Yhteinen Maailma 2013, GEOS3 Haasteiden Maailma 2013, Lähteitä kaivannaisalaan liittyen esim. Manner Yhteinen Maailma 2013, GEOS3 Haasteiden Maailma 2013, Lähteitä, periferia: esim. Manner Yhteinen Maailma 2013, Globus Sininen Planeetta/Yhteinen Maailma 2007, s Lähteitä muuttoliikkeeseen liittyen: esim. Manner Yhteinen Maailma 2013, 32. GE2 Yhteinen Maailma 2006, s Lapin turisteille lisää tilaa: Rovaniemen ahdas lentokenttä saa jättimäisen laajennuksen Laajennuksilla vastataan Lapin kasvaviin matkustajamääriin (Helsingin Sanomat ). Kaivosyhtiö vakuuttaa: Kaivos ei vaaranna Tornionjoen lohi- ja taimenvesiä Ylläksen lähelle rautakaivosta suunnitteleva yhtiö puolustautuu viranomaisten arvostelua vastaan. Useat viranomaiset ovat arvostelleet kaivoksen ympäristölupahakemusta puutteista (YLE ). Kaivoksen pelätään pilaavan Ylläksen matkailumaineen Matkailijat pelkäävät kaivoksen pilaavan Kolarin Ylläksen matkailumaineen. Kaivos vähentää monen turistin halua palata takaisin Ylläkselle. Tämä käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta, johon haastateltiin Lapissa käyneitä matkailijoita (YLE ). Ylläksellä etsitään ratkaisua asuntopulaan matkailuyrittäjä majoitti sesonkityöläisen kotiinsa Tarvetta olisi ainakin kymmenelle asunnolle (YLE ). Euroopan suurin kultakaivos Kittilässä laajentaa toimintaansa 160 miljoonan euron investointi työllistää rakennusvaiheessa satoja ihmisiä Kaivokseen rakennetaan yli kilometrin syvyyteen ulottuva kaivoskuilu ja rikastamon kapasiteettia kasvatetaan (Helsingin Sanomat ). Ilmaisjuna vei kolmisensataa työnhakijaa tutustumaan Tunturi-Lapin työpaikkoihin Hotellit ja ravintolat kärsivät kovasta työvoimapulasta (Helsingin Sanomat ). Metsähallitus tuunaa kansallispuistoista turistirysiä Metsähallitus on käynnistänyt kansallispuistojen markkinointi- ja tuotteistamishankkeen, jossa kehitetään Lapin kansallispuistomatkailua yhdessä matkailuyrittäjien kanssa. Tavoitteena on käyttää kansallispuistoja enemmän hyväksi Lapin matkailun ja matkailutuotteiden tuotekehityksessä ja markkinoinnissa (YLE ).

11 C-OSA (tehtävä 6) TEHTÄVÄ 6. (20 p.) Olet päässyt mukaan nuorisodelegaatioon Yhdistyneiden kansakuntien (YK) päämajaan New Yorkiin. Osana kansainvälistä seuruetta pääset perehtymään YK:n toimintoihin ja New Yorkin metropoliin. Kierros tarjoaa runsaasti uutta tietoa ja opittavaa, mutta myös pohdinnan paikkoja. Seurueen ainoana maantieteilijänä löydät itsesi tilanteista, joissa tietotaitojasi tarvitaan. Vastaa seuraaviin kysymyksiin. a) Eräs YK:n pysyvistä huolenaiheista on maailmalla jylläävät konfliktit. Delegaatiosi saa eteensä maailmankartan, jolle on merkitty erilaisia konfliktialueita (kuva 3). Näillä seuduilla on ollut viime vuosikymmenten aikana merkittäviä alueiden hallintaan ja ihmisryhmien oikeuksiin liittyviä ristiriitoja. Nimeä alueet/valtiot ja kerro lyhyesti jokaisen konfliktin osapuolista ja syistä. (5 p.) Kuva 3. Esimerkkejä maailman konfliktialueista (pohjakartan lähde: gifex.com). Tehtävässä testataan hakijan maantieteellistä yleissivistystä, ajankohtaisen maailmanpolitiikan hallintaa sekä kartanlukutaitoa. Tärkeintä on, että hakija kykenee nimeämään alueet selkeästi sekä erittelemään lyhyesti tekijöitä ja osapuolia konfliktien taustalla. Seuraavassa alueet ja esimerkkejä konfliktien piirteistä: A. Kolumbia: Merkittävä 1960-luvulla alkanut konflikti Kolumbian hallituksen joukkojen, oikeistolaisten paramilitaariryhmien sekä vasemmistolaisen sissiliikkeen välillä. Taustalla oli muun muassa poliittisia erimielisyyksiä, eri osapuolien osallistumista huumekauppaan sekä voimakas historiallinen Yhdysvaltojen, muiden valtioiden ja kansainvälisten suuryritysten sekaantuminen. Konflikti vei historiansa aikana yli ihmisen, joista pääosa siviilejä, hengen. Tuloksena on myös maailman toiseksi suurin maan sisäisten pakolaisten joukko (n. 6 miljoonaa ihmistä). Rauha saatiin viimein neuvoteltua vuonna B. Länsi-Sahara/Marokko: Länsi-Sahara on kiistanalainen alue, jonka hallinnasta kamppailevat Sahrawi-kansan itsenäisyysmieliset (erityisesti Polisario-itsenäisyysliike) sekä Marokon valtio. Suurinta osaa alueesta hallitsee tällä hetkellä Marokko. Konfliktin historian kannalta merkittävää on Espanjan kolonialismi. Espanjan vetäytymisen jälkeen 1970-luvulta alkaen

12 osapuolet olivat sodassa vuoteen 1991 asti. Siitä alkaen konflikti on ollut kytemistilassa ja territoriaalinen kiista jatkuu ratkaisemattomana. YK on tunnustanut sahrawien itsemääräämisoikeuden ja sahraweilla on edustus Afrikan Unionissa. Myös Algeria, jonka pakolaisleireillä asuu suuri joukko sahraweja, on tukenut vahvasti heidän pyrkimyksiään. Toisaalta Marokon aluevaatimusten tukena ovat erityisesti arabimaat sekä Ranska ja Yhdysvallat. C. Israel/Palestiina: Maailman hankalimmaksi konfliktiksi nimetty Israelin-Palestiinan tilanne liittyy historiallisesti brittien hallitseman Palestiinan mandaattialueen konflikteihin arabien ja juutalaisten välillä sekä Israelin valtion perustamiseen vuonna 1947 jo ennestään kiistanalaisille alueille. Sadat tuhannet palestiinalaiset joutuivat tätä seuraavina vuosina pakenemaan kodeistaan. Nykyisellään palestiinalaisasutus on keskittynyt erityisesti Länsirannalle, Gazaan ja Itä-Jerusalemiin. Palestiinalaishallintoja on kaksi erillistä, toisilleen vihamielistä. Erityisesti Gazassa humanitaarinen tilanne on heikko, mutta Israel on saanut voimakasta kritiikkiä palestiinalaisten ja muslimivähemmistönsä kohtelusta ympäri maata. Toisaalta Israel on puolustanut jyrkkää politiikkaansa omalla turvallisuustilanteellaan, sitä reunustavien arabimaiden vihamielisyydellä ja terrorismin uhalla. Elintasoerot alueiden ja ihmisryhmien välillä ovat merkittävät. Aseellisia yhteydenottoja on jatkuvasti Israelin armeijan ja erilaisten palestiinalaisryhmien välillä. Konflikti on muuttunut surullisen akuutiksi viime viikkoina, eikä rauhaa ole näköpiirissä. D. Kashmir: Kashmir on Etelä-Aasian luoteiskulmassa sijaitseva alue, jonka hallinnasta kiistelevät Intia ja Pakistan (ja joiltakin osin myös Kiina). Kashmirissa sijaitsee sekä Intian, Pakistanin että Kiinan hallinnoimia alueita ja se on myös kiinnostava kolmen suuren uskonnon (hindulaisuus, islam, buddhalaisuus) kohtaamispiste. Vuoristoinen alue on merkittävä myös vesiresurssiensa kannalta. Kashmirin aluetta pidetään maailman militarisoiduimpana ja sille on mahtunut kolme merkittävää sotaa Intian ja Pakistanin välillä sekä yksi rajoitetumpi sota Intian ja Kiinan välillä. Taisteluissa on kuollut tuhansia ihmisiä ja erityisesti Intian armeija on syyllistynyt lukuisiin (pääasiassa tuomitsematta jääneisiin) ihmisoikeusrikkomuksiin siviilejä kohtaan. Nykyisellään konflikti on jäähtyneemmässä tilassa, mutta erityisesti kiista Intian valtion ja Pakistanin tukemien islaminuskoisten kapinallisten välillä jatkuu. E. Korean niemimaa: Korean konfliktin taustalla on maan jakautuminen Toisen maailmansodan päätteeksi aluetta miehittäneen Japanin antautumisen tuloksena. Seurauksena oli Yhdysvaltojen tukema Etelä-Korea ja Neuvostoliiton tukema Pohjois-Korea. Korean sodassa mukaan yhtyi kommunistinen Kiina, ja konfliktista kehkeytyi merkittävä kansainvälinen sota. Niemimaan jakaantuminen jäi sodan jälkeen voimaansa, ja molemmat valtiot vaativat hallintaansa koko niemimaata. Yhdysvaltojen tuki Etelä-Korealle on jatkunut muun muassa sotilaallisena tukena ja läsnäolona. Kylmän sodan jälkeen Pohjois-Korean liittolaiset ovat olleet yhä niukemmassa. Elintasokuilu nopeasti teollistuneen ja vaurastuneen Etelän ja eristäytyneen ja köyhtyneen Pohjoisen välillä on suuri. Maat ovat virallisesti olleet sodassa toistensa kanssa Korean sodasta lähtien. Erityisesti Pohjois-Korean ydinaseohjelma on kiristänyt välejä viime vuosina. Vihdoin tämän vuoden huhtikuussa maiden johtajat allekirjoittivat sopimuksen rauhan solmimiseksi, suhteiden parantamiseksi ja niemimaan yhdistymiseksi jälleen. Konflikteista löytyy tietoa lukion oppikirjoista, esimerkiksi: GE3 Riskien maailma 2006 s ; GEOS3 Haasteiden maailma 2010 s ; Globus Riskien maailma 2006 s ; Lukion Maantiede 3 Riskien maailma 2005 s

13 b) Lähdette seuraavaksi kierrokselle perehtymään New Yorkin kaupunkiviljelyyn. Living Lots NYC on kansalaisaloite, joka kerää yhteen tietoa erityisesti julkisesti omistetuista joutomaista New Yorkin kaupungissa. Tuloksena on jatkuvasti päivittyvä kartta, joka rohkaisee kaupunkilaisia organisoimaan tyhjillä tonteilla kaupunkiviljelytoimintaa yhteisymmärryksessä maanomistajien kanssa (kuva 4). Yhteisöllinen kaupunkiviljely on tapa vastata joihinkin kaupungistumiseen, gentrifikaatioon ja urbaaniin köyhyyteen liittyviin haasteisiin. Kuva 4. Ote Living Lots NYC -karttapalvelusta (kuvan lähde: livinglotsnyc.org). Pohdi lyhyesti millaisia hyötyjä kaupunkiviljelystä on New Yorkin kaltaisessa metropolissa. Anna yksi ekologiseen, yksi taloudelliseen ja yksi sosiaaliseen kestävyyteen liittyvä esimerkki. Kirjoita enintään yksi sivu. (3 p.) Tehtävässä testataan hakijan kykyä soveltaa kaupungistumiseen, ruoantuotantoon ja kestävään kehitykseen liittyviä tietojaan kaupunkiviljelyn tapaukseen. Tehtävänannossa haetaan kolmea hyvin perusteltua ja pohdittua esimerkkiä. Vaikka vastaustilaa on melko niukasti, ei hyötyjen listaaminen siis riitä. Parhaimmillaan hakija onnistuui osoittamaan lyhyin esimerkein hyötyjä, jotka tarjoavat apua selkeisiin suurkaupunkien ongelmakohtiin. Esimerkkejä tällaisista hyödyistä: Ekologisia - Kaupunkiviljelyssä kyetään tuottamaan lähiruokaa, mikä pienentää merkittävästi ruoan hiilijalanjälkeä kuljetusetäisyyksiä minimoimalla. - Lyhyet logistiikkaketjut, satomäärien ja sadon ajoituksen hallinta sekä sadon yhteisöllinen jakaminen merkitsevät myös ruokajätteen minimointia. - Monipuolisesti viljelty kaupunkipalsta parantaa osaltaan kaupungin biodiversiteettiä. Palstalla voidaan kasvattaa vaikkapa mehiläisiä, mikä lisää pölyttäjien määrää kaupungissa. - Viljelijät pystyvät itse valitsemaan ruokansa kasvinsuojeluun käytettävät menetelmät. Usein kemiallista lannoitusta ja torjunta-aineita voidaan käyttää merkittävästi tavanomaista viljelyä vähemmän.

14 - Kaupunkiviljely tarjoaa oivan mahdollisuuden kompostoida kasvijätteitä itse maan ravinteikkuudesta huolehtimiseksi tämä vähentää ruoan ja kasvijätteen päätymistä sekajätteeseen. Taloudellisia - Kaupunkiviljely voi parhaimmillaan laskea merkittävästi osallistujien ruokakuluja ja tarjota monipuolisempaa ja terveellisempää ravintoa. Tämä on erityisen tärkeää monia Yhdysvaltojen suurkaupunkeja riivaavien ruoka-aavikoiden (food desert) takia; näillä tarkoitetaan alueita, joiden kaupoista on hyvin vähän mahdollisuuksia löytää tuoretta, prosessoimatonta ja edukasta ruokaa. - Kaupungin kannalta joutomaan muuttaminen kaupunkiviljelyyn tarjoaa halvan (tai maksuttoman) keinon tuottaa sosiaalisia, terveydellisiä, ekologia ja taloudellisia hyötyjä kaupunkilaisille huomattavasti halvemman esimerkiksi puistojen ylläpitoon verrattuna. - Yhteisölliset kaupunkiviljelmät usein myös lahjoittavat ruokaa hyväntekeväisyyteen tai suoraan sitä tarvitseville, mikä helpottaa erityisesti köyhimpien ja syrjäytetyimpien kaupunkilaisten taloudellista ja terveydellistä asemaa. Sosiaalisia - Yhteisöllinen kaupunkiviljely tarjoaa hyvän mahdollisuuden kaupunkilaisten keskiseen vuorovaikutukseen ja sosiaalisesta eheydestä huolehtimiseen. Erityisesti väkivallan vaivaamilla seuduilla tämä on hyvin keskeinen hyöty ja tehokas apu rikollisuuteen. - Viljely on opettavaista: tietotaitojen kerttyminen on paitsi edellytys viljelyn menestykselle niin tarjoaa myös oppimisen ja opettamisen paikkoja monille. Kaupunkiviljelyssä voivat kohdata myös hyvin erilaisista kulttuuritaustoista tai ikäryhmistä tulevat ihmiset. - Kaupunkiviljely tarjoaa oivan mahdollisuuden ulkoiluun ja liikuntaan tuoden erilaisia terveyshyötyjä. Viljeleminen ja maan tonkiminen on myös terapeuttista toimintaa, mikä vähentää stressiä ja parantaa mielen hyvinvointia. Lukion oppikirjoissa teemoja käsitellään esimerkiksi seuraavasti: Kaupungeista ja kaupungistumisesta: GE3 Riskien maailma 2006 s ; GEOS2 Yhteinen maailma s ; GEOS3 Haasteiden maailma 2010 s ; GEOS5 Kertauskirja 2012 s ; Globus Riskien maailma 2006 s ; Globus Sininen planeetta Yhteinen maailma 2006 s ; Lukion Maantiede 3 Riskien maailma 2005 s Viljelystä ja ruoantuotannosta: GE2 Yhteinen maailma 2005 s ; GE3 Riskien maailma 2006 s ; GEOS2 Yhteinen maailma s ; GEOS3 Haasteiden maailma 2010 s ; GEOS5 Kertauskirja 2012 s ; Globus Riskien maailma 2006 s ; Globus Sininen planeetta Yhteinen maailma 2006 s ; Lukion Maantiede 3 Riskien maailma 2005 s ; Manner GE3 Yhteinen maailma 2017 s

15 c) Vierailun lopuksi tutustutte YK:n julistaman alkuperäiskielien teemavuoden 2019 valmisteluihin. Alkuperäiskielillä tarkoitetaan erityisesti alkuperäiskansojen puhumia kieliä. Taustalla on huoli maailman kielidiversiteetin voimakkaasta vähentymisestä. Arviolta % maailman noin 7000 puhutusta kielestä ennustetaan häviävän tai muuttuvan vakavasti uhanalaisiksi vuosisadan loppuun mennessä. Yhdeksää suurinta kieltä puhuu äidinkielenään noin puolet maailman väestöstä. Vastaavasti suurinta osaa kielistä (55 %) puhuu äidinkielenään vain alle prosentti maailman väestöstä. Äidinkielisten puhujien mediaanimäärä kieltä kohden on vain noin 7000 henkilöä. Kielten ja kulttuurien rikkauden yhteys on ilmeinen. Merkittävää on myös, että bio- ja kielidiversiteetti ovat usein keskittyneet maantieteellisesti samoille alueilla. Osa niitä uhkaavista tekijöistä on niin ikään sukua toisilleen. Sinua pyydetään kirjoittamaan blogiteksti aihepiiristä suomalaiselle laajalle yleisölle. Päätät ottaa haasteen vastaan, vaikka aihepiiri ei ole ydinosaamisaluettasi. Kirjoita pohdiskeleva blogiteksti, jossa käsittelet monipuolisesti ja esimerkkejä käyttäen seuraavia kolmea teemaa. Muista avainkäsitteiden määrittely, tekstin otsikointi ja eheä esseemuoto. Kirjoita enintään 4 sivua. (12 p.) - kielten ja kulttuurien diversiteetti ja ihmisoikeudet, - kielten häviämisen syyt ja globalisaatio, - kielten elvyttäminen ja kulttuurisesti kestävä kehitys. Tehtävässä testataan hakijan kykyä moniulotteisen kokonaisuuden haltuunottoon ja tietojensa monipuoliseen soveltamiseen napakassa muodossa. Tärkeää on määritellä tärkeimmät käsitteet, käsitellä kolmea annettua teemaa kattavasti, hahmottaa keskeisiä yhteyksiä teemojen ja käsitteiden välillä sekä kirjoittaa eheä ja kiinnostava, blogimuotoon soveltuva essee. Seuraavassa esimerkkejä teemojen käsittelytavoista: Tehtävässä haetaan ensinnäkin määritelmiä avainkäsitteille. Kulttuurilla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuu yhteisön henkisistä ja aineellisista ominaisuuksista. Kieli on ihmisen identiteetin ja kulttuuri-identiteetin keskeinen rakennuspalikka. Kielet ovat osa vuosituhansien aikana kertynyttä ihmiskunnan kulttuuriperintöä ja tietoa. Kielten diversiteettiä on paitsi erilaisten kielten määrä niin myös niiden sisäinen erilaisuus (esimerkiksi murteet). Usein esimerkiksi alkuperäiskielien sanasto ja ilmasullinen rikkaus paikallisen luonnon monimuotoisuuden suhteen on vertaansa vailla. Luonnonuskonnot ja alkuperäiskansojen perinteinen tieto ovat usein perinjuurin riippuvaisia oman kielen olemassaolosta ja elinvoimaisuudesta. Kieli liittyy myös liittyy tiiviisti ihmisoikeuksiin. Ihmisoikeudet tarkoittavat kaikille maailman ihmisille kuuluvia elämisen oikeuksia riippumatta siitä, kuka on tai missä asuu. Kielen(kään) perusteella ei ketään saa syrjiä. Oman äidinkielen käytön oikeus ja mahdollisuus on tuiki tärkeää esimerkiksi mielipiteen- ja sananvapauden, maan hallintoon osallistumisen ja sopivan koulutuksen saamisen kannalta. Kielten häviämisen kohdalla keskeistä on tehdä selvä yhteys kulttuuriseen globalisaatioon. Kulttuurinen globalisaatio merkitsee tiettyjen kulttuurin piirteiden leviämistä maailmanlaajuisiksi. Esimerkiksi näin voi käydä tapojen tai pukeutumisen mutta myös kielten kohdalla. Positiivisen

16 samankaltaisuuden leviämisen varjopuolena on myös kulttuurista yhdenmukaistumista. Valtakulttuurit voimistuvat prosessin myötä ja vähemmistö- ja paikalliskulttuurit kärsivät. Maailman valtakielten leviäminen tarjoaa tästä hyvän esimerkin. Nykymuotoisen globalisaation taustalla on myös hyvä muistaa kolonialismin merkitystä tiettyjen kielien vakiinnuttamisessa valtakieliksi ympäri maailmaa (espanja, ranska, englanti, portugali, jne.). Toivottavaa on, että hakija kykenee myös luomaan yhteyksiä muihin globalisaation muotoihin (taloudelliseen, poliittiseen, liikenteeseen, matkailuun, ympäristölliseen). Esimerkiksi kaupungistumisen, teollistumisen ja markkinaistumisen myötä monet perinteiset elinkeinot ovat vaarassa. Niihin liittyvä tietotaito ja sanasto häviävät, ja ihmiset joutuvat etsimään töitä usein valtakielillä suoritettavia kaupungeista. Kulttuurisesti kestävällä kehityksellä tarkoitetaan toimintaa niin, että kulttuurit voivat säilyä ja kehittyä sukupolvelta toiselle. Kulttuuriseen kestävyyteen sisältyy esimerkiksi erilaisten kulttuurien arvostus, kulttuuri-identiteettien ottaminen huomioon, kulttuuriympäristöjen säilyttäminen ja kulttuurien vaaliminen. Kielten elvyttämisessä olennaista on hakijan kyky pohtia vapaasti ja antaa esimerkkejä rikastuttavasta vuorovaikutuksesta erilaisten kulttuurien ja kielten välillä. Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tarjoaminen vähemmistökielillä (esim. kielipesätoiminta) tarjoaa hyvän esimerkin. Samalla keskeistä on esimerkiksi monikielisyys työpaikoilla ja monikieliset palvelut. Jokainen voi edistää kulttuurien ja kielten välistä rikastavaa rinnakkaiseloa ja hedelmällistä vuorovaikutusta omalla toiminnallaan, esimerkiksi suhtautumalla uteliaalla kiinnostuksella kielten oppimiseen tai kaksikielisyyteen. Olennaista on, ettei kysymys ole vain kielten säilyttämisestä vaan (kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti) myös niiden kehittymisestä sukupolvelta toiselle. Lukion oppikirjoista tehtävän teemoja löytyy mm. seuraavasti: Kulttuureista ja kielistä: GE2 Yhteinen maailma 2005 s , GE3 Riskien maailma 2006 s. 255; GEOS2 Yhteinen maailma 2011 s. 6-12; GEOS5 Kertauskirja 2012 s. 81; Globus Sininen planeetta Yhteinen maailma 2006 s ; Manner GE3 Yhteinen maailma 2017 s. 6-9, Globalisaatiosta: GE2 Yhteinen maailma 2005 s ; GE3 Riskien maailma 2006 s ; GEOS2 Yhteinen maailma s ; GEOS5 Kertauskirja 2012 s. 111; Globus Riskien maailma 2006 s. 139; Globus Sininen planeetta Yhteinen maailma 2006 s ; Manner GE3 Yhteinen maailma 2017 s , ; Lukion Maantiede 3 Riskien maailma 2005 s Kestävästä kehityksestä (ml. kulttuurinen): GE2 Yhteinen maailma 2005 s ; GE3 Riskien maailma 2006 s ; GEOS2 Yhteinen maailma 2011 s , ; GEOS5 Kertauskirja 2012 s. 121; Globus Riskien maailma 2006 s. 140; Globus Sininen planeetta Yhteinen maailma 2006 s