s.8 Luomuinstituutti aloitti työnsä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "s.8 Luomuinstituutti aloitti työnsä"

Transkriptio

1 2/ ,00 Luomulehti s. 12 BioFach s. 21 Näin syntyy luomutuote s.8 Luomuinstituutti aloitti työnsä s.50 Hyvinvointi s.52 Tutkimus s.53 Tarina

2 Pääkirjoitus Fantastiset tuliaiset Brysselistä? LUOMUMALLASOHRAA VILJELYYN Viking Maltin luomumaltaiden valmistus alkoi vuonna Kevään 2013 kylvöille Viking Maltin tavoitteena on tuplata luomumallasohran sopimusviljelyala, joten nyt on erinomainen aika ryhtyä Viking Maltin sopimustuottajaksi. Luomumallasohralle on kysyntää ja sadosta maksetaan hyvin. Viljelysopimuksella mallastamon kanssa varmistat mahdollisuuden myydä satosi mallastuskäyttöön kaikissa markkinatilanteissa. Yhteistyökumppaniemme kautta voimme auttaa myös mallasohraksi kelpaamattomien erien markkinoinnissa. Suomen suosituin rehuvirna Kutsumme uusia halukkaita luomumallasohran viljelijöitä ottamaan rohkeasti yhteyttä! Puh Puh Saat meiltä sopimuskaavakkeen ja sopimusehdot. Tarjous luomumallasohran kiinnityshinnasta sadolle 2013 on 415 /tn. EBENA varma ja satoisa Suomalaista valtamedian uutisointia seuratessa tulee mieleeni väistämättä kysymys: miten näin pientä kansaa on voitukin siunata niin fantastisen hyvillä neuvottelijoilla. Tuntuu ettei maailmalla sellaista kokousta olekaan, jossa ei päädyttäisi Suomen kannalta voitolliseen tulokseen tai ainakin palkintopallisijoitukseen. Toimenkuvani puolesta joudun kuitenkin läpikäymään samaisten kokousten maataloutta koskevia päätöslauselmia ja välillä myös kurkkaamaan ulkomaista uutisointia kyseisistä asioista. Silloin mieleni valtaa usein skitsofreeninen olo. Olenko hullu, kun kotimaisen median kautta saama tiedotus eroaa muusta informaatiosta kuin yö päivästä? Monissa tapauksissa tuntuu, ettei suomalainen toimittaja olisi paikanpäällä käynytkään tai ainakaan tutustunut kokouksen asiakirjoihin. Hulluuttani en suostu vielä tunnustamaan, joten taivun johtopäätökseen: Brysselin kuuluisan patsaan Manneken Pisin jalkovälistä on lorahtanut myös median ulkomaan toiminnan rahoitus ja noro on valunut johonkin muualle kuin journalismin tason ylläpitämiseen. Onhan se myönnettävä että valtioneuvoston tiedotteiden julkaiseminen kritiikittömästi sellaisenaan on kustannustehokasta, mutta kaipaako nykypäivän ihminen tätä Kekkosen ajoilta kovinkin tutuksi tullutta tapaa? Helmikuun alussa Brysselissä pidetty EU:n huippukokous on hyvä esimerkki median toimintatavoista. Leikkauksien myötä lähinnä askartelukerhoksi muuttuneen kokouksen tuliaisina pääministeri Kataisella oli kuitenkin jälleen fantastiset terveiset: Suomi oli saavuttanut mahtavan tuloksen budjettineuvotteluissa. Ja taas Suomessa lyötiin käsiä yhteen ja kaduilla melkein raikasi Den glider in. Miksei sitten Luomuliitto yhdessä muiden Euroopan luomujärjestöjen kanssa yhtynyt taputuksiin ja monilta tahoilta kailahtaviin hurraahuutoihin? Luomujärjestöjen mukaan tuloksessa on vaikea nähdä voiton häiventäkään, jos ei sellaisena voida pitää maaseudun kehittämisrahojen hieman komission esitystä pienempiä leikkauksia. Luomuliitto oli mukana IFOAMin kanssa vaatimassa näistä leikkausaikeista luopumista, eikä lopputulosta voidapitää edes tyydyttävänä. Yhdentoista prosentin leikkaus edelliseen ohjelmakauteen verrattuna on kaukana voitosta tai edes pistesijoista. Tuloksen voi rinnastaa lähinnä suomalaisen mäkihyppääjän pääsyyn toiselle kierrokselle siinä ei paljon hurraahuudoille ole aihetta. Suomalaisten hyvästä neuvotteluilmapiiristä vastalahjaksi saama ruskea kirjekuori ei sekään kertaluonteisuutensa vuoksi auta korjaamaan tulosta. Suomea vielä huolestuttavampi tilanne luomun kehittymisen kannalta on muualla Euroopassa. Toisen pilarin maaseudun kehittämisvarat ovat elintärkeitä tulevaisuuden kestävän maatalouden luomiseksi. Niiden avulla voidaan vaikuttaa maaseudun sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen sekä ohjata parempiin ympäristökäytäntöihin. Vaikka jatkuva tuista puhuminen alkaakin välillä ällöttää ja jättää varjoonsa ensisijaisen tavoitteemme saada suurempi osa tuloista tuotteiden myynnistä, elämme edelleen hintarakenteista johtuvassa tilanteessa, jossa tuotantomme jatkumiseksi jokainen tukieuro on meille elintärkeä. Uuden vihreämmän maatalouden ja luomun voittokulku näyttää odotuttavan vielä todentumistaan. Yhteisellä kamppailulla paremman maatalouden puolesta on kuitenkin ollut jo vaikutuksensa. Ilman luomuviljelijöiden, kuluttajien ja kansalaisjärjestöjen yhteisen painostuksen avulla saatuja torjuntavoittoja, haavekuva kestävästä maataloudesta voisi häämöttää vieläkin kauempana. Jotta meillä olisi suurempien joukkojen tuki puolellamme ja todelliset vaikuttamisen mahdollisuudet, tarvitaan objektiivista informaatiota. Muutaman roposen satsaus toimittajien Brysselin lippuihin, voisi saada aikaiseksi merkittäviä muutoksia ilmapiirissä. Jukka Lassila Luomuliiton puheenjohtaja Luomulehden päätoimittaja Myynti alan liikkeet sekä Ruukki, Puh. (08) , (02) Luomulehti 2/2013 3

3 Sisällys 2/2013 Melan sähköiset asiointipalvelut käytössäsi 24H LUOMUTOMAATIT tomaatti kirsikkatomaatti luumutomaatti miniluumutomaatti LUOMUSALAATIT JA -YRTIT lehtisalaatti jääsalaatti tammenlehtisalaatti herneenverso tilli LUOMUKURKUT minikurkku 100 g Raikas ja maukas tuoteperheemme kasvaa Ikaalisissa ja Honkajoella. Tuotteemme löydät kaikista ruokakaupoista. L U O M U K A S V I S T E N K O T I 3 Fantastiset tuliaiset Brysselistä? 8 Kannessa: Luomuinstituutti aloitti työnsä 11 Brysselissä askarreltiin saksilla 11 Yhteishenki tuottajaomisteisen sertifioinnin järjestämisen edellytys 12 Kannessa: BioFachissa myös lobataan 14 Terveisiä Baijerista! 16 Luomun haasteet ovat huomisen mahdollisuuksia Palstat 18 IFOAM-yhteistyö muutoksessa Palveluksessanne Mehiläisasia ei ole pikkujuttu! Kysymyksiä Kannessa: Näin syntyy luomutuote Yhdistyksistä...60 Tapahtumia Siat sikurikuurille? 24 Mitä merkki merkitsee? 25 Ulkokanojen munat Suomeen viimeisenä Euroopassa 26 Kationinvaihtokyky kertoo pellon ravinnevaraston koon 28 WWF vie vastuullista ruokatietoa kouluille ja yrityksiin 30 Pohjois-Suomen luomuväki Eedenissä 32 Juurella-ravintola suosii lähiluomua 34 Lampureiden oma lihatalo 36 Simmentalit luomumaidon tuottajina 38 Hanke on loppu, mitä sitten? 39 Luomun myynti nousi yli 200 miljoonaan euroon 40 Mitä siementä luomupeltoon poikkeuksellisen satovuoden jälkeen? 42 Sällvik gård en ekologisk modell för näringens kretslopp 44 Pohjatyötä luomu sikatuotannon kasvuun 46 Luomulihaa lisää Kysyntä kolminkertainen tuotantoon nähden 47 Terveiset Hollannin luomumaisteriopinnoista 48 Erikoiskaupan kannattaa olla erikoinen 49 Luomuliiton näkemys kilpai lulaista kiinnosti eduskuntaa 50 Maitoketjussa tulevaisuuden innovaatioita suunnattava eläinten hyvinvointiin Sivu 28: WWF vie vastuullista ruokatietoa kouluille ja yrityksiin Sivu 32: Juurella-ravintola suosiii lähiluomua 52 Koetoiminnan tuloksia Ahvenanmaalla 53 Siitakesieniä Eurooppaan 56 Luomuviljely on monelle elinehto Laosissa 60 Ekoviljelijöille uusi sihteeri 61 Alueyhdistys näkyviin Farmari-messuilla 62 Viikin luomuopetus kehittämishankkeen jälkeen Sivu 34: Lampureiden oma lihatalo Kannen kuva: Mikko Rahtola Alkupaloja... 6 Edunvalvontaa Euroopassa...18 Ulkomailta På svenska Luomua opiskelemassa Tutkittua tietoa Tuotteen tarina...53 Luomulehti 2/2013 5

4 Alkupaloja Livonsaaren osuuspuutarhan uusi vuosi Siinä missä yhteisöviljelytiloja syntyy Suomeen kuin sieniä sateella, ei Livonsaaren osuuspuutarhakaan ensimmäisestä sateisesta vuodestaan ollut moksiskaan. Se jatkaa toiselle satokaudelle aurinkoisia päiviä odottaen. Yhteisöviljelyn eduiksi on myös Varsinais-Suomessa mielletty tuotannon tunnettuus, mahdollisuus osallistua viljelytoimintaan sekä vaikuttaa lajivalikoimaan. Osuuspuutarhan kautta voi saada sellaisiakin tuotteita, joita on muutoin hankala löytää luomuna. Satoa viljellään edellisen vuoden tapaan Livonsaaren yhteisökylältä käyttöön saadulla luomupellolla, tulevana kesänä myös kasvihuoneessa puutarhurin, talkoolaisten ja kansainvälisten vapaaehtoistyöntekijöiden voimin. Osuuspuutarhan puheenjohtaja Simo Annala visioi kesän ohella jo tulevaisuuteen: toiveena on synnyttää laajempi ruokayhteisökokonaisuus, johon puutarhan lisäksi saataisiin mukaan myös muita pientuottajia. Tulevana kautena jäsenmäärää kasvatetaan hieman ensimmäisen vuoden maltillisesesta 70 taloudesta. Tästä ja muista ajankohtaisista asioista löytyy lisätietoa osoitteesta osuuspuutarha.net. Ympäristömerkissä jauhot sekaisin? Pohjoismaisen ympäristömerkin ensimmäinen askel kohti elintarviketuotteita sai aikaan keskustelua luomualalla. Kriteeriehdotuksessa leipomoille ja leiville vaatimukseksi tarjottiin, että osa Joutsenmerkityn leipomon jauhojen käytöstä tulisi olla luomua. On tärkeää, että raaka-aineiden tuotantotapa otetaan huomioon ympäristökriteereitä määriteltäessä. Ongelma syntyy siinä, onko pienen osan tavanomaisista raaka-aineista korvaaminen luomulla riittävä ympäristötoimi ja menevätkö kuluttajat Karol Sprawka Uusi Lähiruoka & luomu -tapahtuma Messukeskuksessa Uusi lähi- ja luomuruokaan keskittyvä yleisötapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa Tapahtumassa esittäytyvät alan tuotteet, palvelut, yhdistykset ja vaikuttajat. Lähiruoka & luomu -tapahtuma houkuttelee kävijöiksi lähellä tuotetusta ja luomuruuasta kiinnostuneita kuluttajia sekä ruokaharrastajia. Kävijät saavat messuilta tietoa uusista lähiruoka- ja luomutuotteista, palveluista, tuottajista ja myyjistä sekä pääsevät tekemään ostoksia, luomaan kontakteja ja nauttimaan eri alueiden omaleimaisista ruokakulttuureista. Tapahtuma on kiinnostava vierailukohde myös ruoka-alan ammattilaisille. Messukeskuksessa järjestetään samana viikonloppuna myös Lapsimessut, Kädentaitotapahtuma, PetExpo, OutletExpo ja Model Expo. Kävijät pääsevät tutustumaan yhdellä sisäänpääsylipulla kaikkiin tapahtumiin. sekaisin ympäristökriteereissä. Luomuliitto ratkaisisi ongelman antamassaan lausunnossaan vaatimalla ympäristömerkityn leivän edellytykseksi luomusertifiointia. Tällöin vain luomuhyväksytyt leivät ja niitä valmistavat leipomot voisivat saada pohjoismaisen ympäristömerkin. Arkisto / Salla Kuuluvainen Luomuliiton tiedotteita Teollisuus ujuttaa gmo-tuotteita ruokapöytiin Kuluttajille oikeus tietää ruoan alkuperä Luomuliitto vaatii neonikotinoidien kieltämistä EU:n luomupolitiikasta julkinen kuuleminen: Luomuliiton kannat Luomuliitto vaatii EU:n huippukokoukselta kestävää maatalouspolitiikkaa Messukeskus Chef & Sommelier on Vuoden Ravintola 2013 Luomuun erikoistunut Chef & Sommelier -ravintola palkittiin Suomen Gastronomien Seuran Vuoden Ravintola -tunnustuksella. Valintaa perustellaan intohimoisella antaumuksella raaka-aineisiin ja asiakaspalveluun. Raaka-ainehankinnoissaan keittiöpäällikkö Sasu Laukkonen on siirtynyt tavallista pidemmän aikavälin suunnitteluun, jossa otetaan toimitusajan lisäksi huomioon myös kylvö- ja kasvuajat. Kun raaka-aineen sesonki on parhaimmillaan, käytetään sitä mahdollisimman monipuolisesti. Luomulihaa hankitaan kokonaisina ruhoina, joista käytetään kaikki mahdollinen hyödyksi. Ravintola on parin kesän ajan tuottanut raaka-aineitaan myös itse Sipoossa olevalla pellolla. Henkilökunta myös kerää villiyrttejä ja -vihanneksia. Vuoden Ravintolan chef, keittiöpäällikkö Sasu Laukkonen ja sommelier Johan Borgar ovat alusta saakka perustaneet tarjontansa vahvasti luomutuotteille. Ammattikeittiöiden Portaat luomuun -ohjelmassa Chef & Sommelier on korkeimmalla tasolla. Kaikki ruokalajit voi helposti muuntaa myös kasvisvaihtoehdoiksi, Hevosenlihasta luomuun Britanniassa ja muualla Euroopassa vellova hevosenlihaskandaali on tehnyt luomulle vain hyvää. Supermarkettien lihapitoisten valmisruokien myynti on romahtanut 43 %. Luomulihan kysyntä kasvaa aina kun ruokakatastrofit iskevät. Briteillä on hyvin muistissa hullun lehmän tauti, joka sekoitti ruokapakkaa vuosiksi. Riverford Organics, joka toimittaa kymmenilletuhansille asiakkaille viikottain luomuruokalaatikoita, kertoo luomulihan kysynnän kasvaneen 41 % verrattuna viime vuoden samaan aikaan. Yrityksen perustaja, Guy Watson, joka valittiin BBC:n vuoden viljelijäksi arvostetussa Food and Farming -kilpailussa sanoo, ettei hänellä ole mitään hevosensyöntiä vastaan, mutta Riverford kuluttajalla on oikeus tietää mistä ruoka tulee, ja kuinka lääkittyjä eläimet ovat. Jari F. Lampén joten ravintolassa on mahdollisuus nauttia myös yhdeksän ruokalajin täysi kasvismenyy siihen sopivine ruokajuomineen. Sasu Laukkonen soitti Luomuliittoon vuonna 2010, kun toiminta oli vasta lähtemässä käyntiin. Hänen innostuksensa oli vakuuttavaa. On ollut ilo seurata, miten ravintola nostaa toiminnallaan luomua esiin ja menestyy, onnittelee Elisa Niemi Luomuliitosta. Helsingin Ullanlinnan Huvilakadun legendaarisella ravintolapaikalla, tunnetun niukoissa tiloissa toimiva Chef & Sommelier on onnistunut tekemään rajoituksistaan vahvuuksia. Mahdollistaakseen ensiluokkaisilla raaka-aineillaan ja sopusuhtaisilla hinnoillaan kannattavan toiminnan, on vain 25-paikkaisen ravintolan oltava käytännössä aina täynnä. Ravintolalla on aktiivinen faniryhmä, jonka kanssa keskusteluun Chef & Sommelier hyödyntää sosiaalisen median kanavia. Mahdollisesti peruutetut pöytävaraukset täyttyvät nopeasti Facebook-sivujen tai Twitter-postauksen perusteella. Paitsi erinomaisen hyviä ja tasapainoisia makumuistoja, saavat vieraat kotiin viemisikseen myös kiehtovia ruokatarinoita ja -tietoja, joita henkilökunta keittiömestarinsa esimerkistä auliisti jakaa. Chef & Sommelier on häivyttänyt salin ja keittiön raja-aidan. Kokit tarjoilevat siinä missä salihenkilökuntakin, joista kaikki tuntevat listan läpikotaisin., kertoo Suomen Gastronomien Seuran puheenjohtaja Tiina Lähteenoja-Niemelä. Jari F. Lampén 6 Luomulehti 2/2013 Luomulehti 2/2013 7

5 Teksti: Anne Hytönen Luomuinstituutti aloitti työnsä Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen näkee luomutuotannon yhteiskunnallisena kysymyksenä. Pirjo Siiskonen VTT, professori asuu Mikkelin Heinälahdessa Luomuinstituutin johtaja alkaen aikaisemmin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin varajohtaja aviomies, kaksi aikuista lasta, kolme lastenlasta: Aleksi (6 v), Aino (3 v) ja Kielo (9 kk) harrastukset: liikunta, lukeminen ja perhepuuhat Sirpa Piskonen Luomuinstituutti haluaa kehittää tutkimustiedon jalkauttamista mm. maatilojen käyttöön. Luomuinstituutin johtajana helmikuussa aloittanut Pirjo Siiskonen näkee luomutuotannon myös yhteiskunnallisena kysymyksenä ja uskoo, että Luomuinstituutti löydetään luotettavana ja kiinnostavana yhteistyökumppanina. Luomuliiton sähköpostilistalla kysyttiin, mitä Luomulehden lukijat haluavat kysyä Luomuinstituutin johtajalta? Nyt Pirjo Siiskonen vastaa. Uskoitko, että Luomuinstituutti voi oikeasti syntyä? Uskoin kyllä, sillä minulla oli mahdollisuus seurata prosessia läheltä ja osallistua siihen monella tapaa. Olin mukana Tarja Cronbergin selvityshankkeen tukiryhmässä, professori Juha Heleniuksen luomututkimuksen kehittämisryhmässä sekä Helsingin yliopis- Luomuinstituutin logon nelijakoisuus kuvastaa tutkimusalueita: alkutuotanto, ympäristö, elintarvikkeet ja yhteiskunta. Se kuvastaa myös sitä, että instituutti auttaa luomua pääsemään siivilleen. ton ja MTT:n LUTU-työryhmässä, jotka kaikki veivät vaiheittain Luomuinstituuttihanketta eteenpäin. Mikä luomussa kiehtoo, miten siitä muodostui ura ja miksi? Olen perusluonteeltani maailmanparantaja ja näen luomutuotannon yhteiskunnallisena kysymyksenä. Ruoan alkuperä, paikallisuus, tuotantotapa ja tuotannon suhde ympäristöön ovat peruskysymyksiä, joiden merkitys on hämärtynyt. Luomu ja sen ympärille rakentuva vaihtoehtoinen tuotanto- ja toimintatapa on kiehtova ja tavoittelemisen arvoinen uusi kulttuuri, jonka eteen kannattaa tehdä työtä. Miltä nyt tuntuu, kun Luomuinstituutti on totta? Hienolta tuntuu! Lähdemme nyt luvalla ja hyväksyttyinä kehittämään luonnonmukaista maa- ja elintarviketuotantoa. Toivottavasti myös rahahanat aukeavat! Anne Hytönen Mitä toimintaa on suunnitteilla, ja onko toiminnan pyörittämiseen tarpeeksi resursseja? Meillä on paljon toimia suunnitteilla. Rahaa kyllä puuttuu vielä. Koordinaatioyksikkö on perustettu, ja aloitamme muodostamalla tutkimusryhmät, joille nimetään tutkimusjohtajat. Ryhdymme tekemään tutkimusohjelmaa elinkeinoelämän ja tutkijoiden yhteistyönä. Kun tutkimus vastaa elinkeinoelämän tarpeisiin, eiköhän rahoittajiakin löydy. Kotisivut ovat työn alla, ja niiden ja luomu.fi-sivuston avulla jaamme tutkittua tietoa. Olemme hakeneet rahoitusta myös Living Lab -tutkimustoimintamalliin ja yrityshautomotyyppiseen toimintaan. Ja syksyllä järjestämme valtakunnalliset Luomupäivät Mikkelissä yhdessä Luomuliiton ja muiden toimijoiden kanssa. Mikkelin luomumessuistakin on keskusteltu, ja kannatan vanhan perinteen uudelleen elvyttämistä. Luomumessujen ideointi ja toteuttaminen on ryhmätyötä ja siihen tarvitaan muitakin toimijoita kuin Luomuinstituutti. Syntyykö luomualalle alueellista epätasa-arvoa, kun paljon toiminnoista on keskitetty Etelä-Savoon? Ei synny. Haluamme toimia tutkimus- ja koelaboratoriona. Kaikki uudet ideat ja kehitystyön tulokset ovat vapaasti muun maan käytettävissä. Koko Suomella on mahdollisuus ja varaa kehittyä luomummaksi. MTT:llä ja Helsingin yliopistolla on yksiköitä eri puolella maata, ja luomututkimusta voidaan tehdä eri paikkakunnilla ja täydennyskoulutusta järjestää toiveiden mukaan. Mitä odotuksia ja toiveita sinulla on Luomuinstituutin toiminnan suhteen? Pidän kiinni tieteestä ja tutkimuksesta Luomuinstituutin kivijalkana. Toivon, että saamme monitieteisellä tutkimusotteella paljon aikaan ja vahvistettua luomuelintarvikeketjua sen eri kohdissa. Toivon, että voimme auttaa kaikkia tiedon tarvitsijoita ja että meidät tunnetaan ja löydetään luotettavana ja kiinnostavana yhteistyökumppanina. Toiminnan tärkeä lähtökohta on elinkeinoelämäyhteistyö niin tutkimuksessa kuin muussa toiminnassa. Hyödyllisyytemme mitataan siinä, miten luomuelintarvikeketju kehittyy. Mitä käytännön toimenpiteitä Luomuinstituutissa tehdään, että Suomessa saavutetaan asetetut tavoitteet luomutuotannon kasvusta? Kotimaisen luomutuotannon kasvat- Luomuinstituutti perustettiin Helsingin yliopiston ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen yhteisellä sopimuksella loka-marraskuun vaihteessa 2012 aloitti toimintansa koordinaatioyksikkö sijaitsee Mikkelissä koordinaatiotiimin muodostavat johtaja Pirjo Siiskonen, tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila ja viestintäsuunnittelija Anne Hytönen. tehtävänä tukea kotimaista luomutuotantoa koko elintarvikeketjussa tehtäviä tutkimus ja sen koordinointi, verkostoiminen ja kansainvälistäminen, tutkimusrahoituksen hankinta, luomualan koulutus- ja kehittämistyö, monikanavainen viestintä ja tieteellisen jatkokoulutuksen edistäminen. tutkimusalueet: alkutuotanto, ympäristö, elintarvikkeet ja yhteiskunta tausta Ollilan Maabrändivaltuuskunnan raportissa (2010) Viljavuuspalvelu uudistuu Tuttu ja luotettava Viljavuuspalvelu kuuluu nyt kansainväliseen Eurofins-konserniin. Meiltä saat entistä monipuolisemmat palvelut koko elintarvikeketjuun! Puh PL 500 (Graanintie 7) Mikkeli 8 Luomulehti 2/2013 Luomulehti 2/2013 9

6 tamiseen pyrkivät muutkin luomukentän toimijat kuten Pro Luomu ja ProAgriat, joiden kanssa Luomuinstituutti tekee yhteistyötä. Tavoitteeseen pääsemiseksi sovellamme työnjakoa, ja tutkimus ja siitä tiedottaminen ovat tässä työnjaossa Luomuinstituutin toiminnan ydintä. Hanketoiminnalla luomuviljelijöitä ja luomuun siirtyviä voidaan tukea niin luomutuotannossa kuin liiketoimintakonseptin kehittämisessä. Koulutus, tutkimustulosten välittäminen ja liiketoiminnan kehittämisapu ovat tärkeitä toimintamuotoja. Aiotko johtajana painottaa luomun prosessointia, kuluttamista ja markkinointia alkutuotannon kustannuksella? Aion painottaa, mutta en minkään osa-alueen kustannuksella. Meillä ei ole yhtään liikaa luomututkimusta millään osa-alueella, mutta on alueita, joilla sitä ei ole vielä juuri lainkaan. Tiedämme liian vähän esimerkiksi lisäaineiden vaikutuksista tai yhteisvaikutuksista ihmiseen ja siitä, tapahtuuko tuoteturvallisuuden varmistaminen säilyvyyspainotteisesti ja mahdollisten elimistövaikutusten kustannuksella. Tarvitaan myös lisää elintarviketutkimuksen, kuluttajakäyttäytymisen ja lääketieteellisen tutkimuksen yhteistyötä. Onko Luomuinstituutin myötä luvassa parannusta tutkimustiedon jalkauttamiseen maatiloille? Paula Myöhänen Tarvitaan lisää elintarviketutkimuksen, kuluttajakäyttäytymisen ja lääketieteellisen tutkimuksen yhteistyötä, toteaa Pirjo Siiskonen. Ehdottomasti kyllä. Paneudumme tutkimustulosten popularisointiin ja tieteestä tiedottamiseen erityisellä ponnekkuudella. Pyrimme jakamaan tietoa monikanavaisesti. Suunnittelemme myös luomututkimustilamallia, joka toteutuessaan voisi palvella niin viljelijöitä kuin luomutuotannosta kiinnostuneita kuluttajiakin. Voiko Luomuinstituutti vaikuttaa luomutuottajan arkea hankaloittaviin seikkoihin kuten monet tarkastajatahot? Lainsäädännön piiriin kuuluvat asiat kuuluvat ensisijaisesti poliitikoille ja toimeenpaneville virkamiehille. Luomuinstituuttia kiinnostaa luomuviljelijän ja -yrittäjän arki tutkimusnäkökulmasta. Voimme koota, analysoida ja välittää tutkimustarpeita ja tehdä aloitteita. Ottaako Luomuinstituutti kantaa esimerkiksi muuntogeenisten kasvien viljelykiellon aikaansaamiseksi Suomessa ja EU:ssa? Uskon, että Luomuinstituutti voi olla merkittävässä roolissa geenimuuntelua koskevan tutkimustiedon kokoamisessa ja analysoimisessa. Poliitikot tarvitsevat päätöksenteon tueksi tutkittua tietoa ja sellaisen tuottamisessa, kokoamisessa ja analysoimisessa voimme auttaa. Miten voisi edistää luomuviljelijöiden rohkeutta markkinoida tuotteitaan? Hanketasolla autamme luomutuottajia myös markkinoinnissa. Kotimaisuus on yksi tuotteeseen liittyvä ehdoton kilpailukykytekijä. Yksi vähemmän koeteltu keino taitaa edelleen olla tuottajien keskinäinen yhteistyö. Miten kauppojen hyllylle saadaan lisää luomutuotteita? Luomutoimijoiden keskinäisessä työnjaossa tämän on katsottu kuuluvan erityisesti Pro Luomun tehtäviin. Pro Luomun tuotekohtaisissa työryhmissä ratkotaankin luomuketjun pullonkauloja. Henkilökohtainen näkemykseni on, että kuluttajien tulee vaatia luomutuotteita ja luoda kysyntää. Onko luomun alkuperällä väliä? Alkuperällä on väliä, ja kotimaisuus on valttia luomussakin. Kotimainen luomu on aina lähempänä tuotettua kuin tuontiluomu. Ostamalla kotimaista luomua varmistat tuotannon säilymisen kotimaassa ja vahvistat aluetalouksia. Uskovatko alueen luomutoimijat Mikkelissä itsekään luomuun, jos eivät sitä osta? Mikkelissä kuten monessa muussakin kauppapaikassa on paljon tehtävää sekä tarjonnan että kysynnän suhteen. Mikkelissä kaivataan myös luomuravintolaa, ainakin kesäaikana, jolloin liikkeellä on paljon vapaa-ajan asukkaita, tapahtumakävijöitä ja matkailijoita. Kauppaketjujen luomuvalikoimat ovat suppeita, torilta saa luomuna vain joitakin tuotteita eikä luomukauppaa ole. Ihmettelen, että meillä on Mikkelin seudulla useita paikallisia leipomoita, mutta vain savonlinnalaiset saavat syödä luomuruisleipää. Luomurukiinviljelijät ja paikalliset leipomot, liittykää yhteen! Millaisena näet luomun mielikuvan, ja mihin suuntaan sitä haluaisit kehittää? Mielikuva on ja on ainakin ollut takapajuisuuden leimaama. Haluan nähdä luomun tulevaisuuden mahdollisuutena, edistyksellisyytenä ja vihreänä yrittäjyytenä. Millaisena näet luomun tulevaisuuden? Haluan uskoa virallisten tuotantotavoitteiden toteutuvan. Toivon, että saamme vuosittain lisää ja uusia kotimaisia luomutuotteita markkinoille. Toivon, että luomuruokaan siirtymisestä tulee trendi päiväkodeissa ja kouluissa, ja että kasvamassa oleva sukupolvi oppii arvostamaan aitoa paikallista ja turvallisesti tuotettua ruokaa. Toivon, että perheissä harrastettaisiin enemmän kotiruoan laittoa alkuperäisistä luomuraaka-aineista. Luomuteknologia voi tuoda mahdollisuuksia kone- ja laitevalmistuksessa. Jos kodin ulkopuolella ruokailemisen trendi voimistuu edelleen, luomu tuo mahdollisuuksia ravintoloille. Luomu tukee myös maaseutumatkailua. Voimme kehittyä luomuosaamisessa maailman kärkijoukkoon ja tukea ruoantuotantokulttuurin muutosta maailmalla. Tekstit: Jukka Lassila Brysselissä askarreltiin saksilla Valtiovarainministerien vääntö EU:n budjetista ohjelmakaudelle huipentui Brysselissä pidettyihin leikkelytalkoisiin. Luonnonvarojen suojelu ja hallinta otsakkeen alle kuuluvasta EU:n maatalousbudjetista leikattiin laskutavasta riippuen kokonaisuudessaan % edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Suoria 1. pilarin tukia päädyttiin leikkaamaan hieman alle 2 prosenttia enemmän ja vastaavasti 2. pilarin leikkauksista karsittiin 7,5 % verrattuna komission esitykseen. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuyn esitykset leikkauksiksi olivat komission esitystä maltillisempia. Vaikka maaseudun kehittämiseen suunnatut leikkaukset pienenivät hieman komission ja Van Rompuyn esityksistä, tulevat yli 11 % leikkaukset edelliseen ohjelmakauteen verrattuna olemaan tuntuvia eurooppalaiselle luomutuotannolle. Muutamissa EU-maissa Suomi mukaanlukien leikkauksien vaikutuksia lievennetään kertaluontoisella maatalouskirejekuorella, jonka vaikutuksesta maaseudun kehittämisen rahoitus pysyy meillä suurinpiirtein entisen suuruisena. Marraskuisesta esityksestä näiden kirjekuorien arvo nousi 2370 miljoonasta eurosta 5157 miljoonaan, josta Suomen osuus on 600 miljoonaa. Vihannesviljelyn Rikkatekniikkaa Liekittimet Harat Ryömijä Yhteishenki tuottajaomisteisen sertifioinnin järjestämisen edellytys Lyhyesti Luomusertifioinnin järjestäminen tuottajavetoisesti edellyttää vahvaa panostusta ja sitoutuneisuutta luomutoimijoiden keskuudessa. Liiketaloudellisesti kannattavan toiminnan ja kohtuuhintaisten sertifiointimaksujen varmistamiseksi sekä toimintaan tarvittavan alkupääoman kartuttamiseksi on tavoitteena saada yritykseen osakkaiksi vähintään 25 % alkutuotannon luomutoimijoista vuoteen 2015 mennessä, todetaan Luomuliiton Maa- ja metsätalousministeriölle jättämässä aloitteessa. Tuottajaomisteisella organisaatiolla pystyttäisiin takaamaan koko maan kattavan sertifioinnin järjestäminen ja sertifiointikohteiden tasapuolinen kohtelu. Luomuliitolla on halu ja edellytykset sertifiointilaitoksen perustamiselle, jos mmm:n luomuvalvonnan uudelleenjärjestelyissä päädytään yksityistämisen vaihtoehtoon. apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset - vuohenherne - keltamaite Ilmasta typpeä! Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun Paula Myöhänen Paula Myöhänen Jutun kokosi Luomuinstituutin viestintäsuunnittelija, joka kiittää lukijoita hyvistä kysymyksistä. Valitettavasti kaikki kysymykset eivät mahtuneet mukaan. Juttu on kirjoitettu Luomuinstituutin käynnistäminen -hankkeessa, jota rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta. 10 Luomulehti 2/2013 Elomestari Oy, Koskitie 185, Tornio, p

7 Messe Nürnberg on toiminut luomumessujen keskuksena jo vuodesta 1999 lähtien. päästy vasta 200 miljoonan euron myyntiin. Maailmanlaajuisissa luomutilastoissa kiinnittää huomiota myös se, että Kanada on 3 miljardin luomumyynnillään neljäntenä tilastoissa USA:n, Saksan ja Ranskan jälkeen. Teemamaa Romania BioFach-messujen vuoden teemamaa oli Romania. Maan luomujärjestön Bio Romanian mukaan Romaniassa on jo 9800 luomumaatilaa ja luomun osuus koko 14,7 miljoonan hehtaarin viljelyalasta on 2,25 %, eli yli hehtaaria. Yksi EU:n tärkeimmistä maatalousmaista tuottaa luomuna viljoja, öljykasveja, hedelmiä, marjoja, erityisen runsaasti hunajaa ja yrttejä sekä sieniä. Vaikka suurin osa luomutuotteista lähteekin vientiin, on myös maan kotimarkkina kasvanut vauhdilla, noin 20 % viime vuonna. BioFach-messuille tuotteitaan esittelemään oli saapunut kaikkiaan 58 romanialaista luomuyritystä. suilla vaihtelee. Saksalaisen luomusupermarketketjun johtajan Michael Radaun mukaan tämän vuoden vahvoja trendejä olivat vegaaniset ja raakaruokavalion tuotteet sekä omega 3 öljyt ja alueelliset erikoisuudet. Toisaalta myös lihan ja lihajalosteiden määrä sekä luomuvihannespakasteiden määrä oli kasvanut, samoin kuin erilaisten keruutuotteiden tarjonta. Elintarvikkeiden lisäksi messuilla on myös luonnonkosmetiikan halli Vivaness. Luonnonkosmetiikan markkinat ovat vahvassa kasvussa. Luomutekstiilit olivat tänä vuonna messuilla eri aikaan, mutta kodin kemikaalien osalta tarjonta oli selvästi lisääntynyt. Pääpaino oli kuitenkin elintarvikkeissa. BioFachin sivuilla on messuille osal- Suomesta paikalla oli seitsemän näytteilleasettajaa omilla osastoillaan: Helsingin mylly Bioferme Finnamyl Mellis Lune Group Nordic Koivu Verso Brands Berrybickers listuneiden yritysten ja tuotteiden tiedot nähtävissä. Ne ovat hyödyllisiä kilpailutilannetta selvittävälle tai tuoteideoita etsivälle. Ensi vuoden messupäivät on hyvä laittaa kalenteriin jo nyt: Liha ja lihattomuus kasvussa Vuosi vuodelta luomun painotus mes- Teksti ja kuvat: Mikko Rahtola Romania oli tuonut laajalti esille keruutuotteitaan, kuten sieniä. Pohjois-Suomen luomusertifioidut keruualueet mahdollistaisivat Suomen osastollekin vastaavanlaisen tarjonnan saamisen. BioFachissa myös lobataan Suomen luomuviennin konkari Erkki Pöytäniemi oli myymässä Finnamylin ja latvialaisen Alojan luomuperunajauhoa. Raikastamo Oy:n Jyri Kähönen keräili ideoita uusiin mehutuotteisiin. Erikoistutkija Eiren Tuusjärvi VTT:ltä ja luomun markkinnoinnin asiantuntija Marika Auersalmi MaBio Oy:stä tutkivat kattavaa seminaaritarjontaa. Teeman ajankohtaisuuden vuoksi ohjelmassa oli vahvasti esillä luomun säädöksiin liittyneet esitykset. Markkinointiteemoja oli mahtunut mukaan viimevuotista vähemmän. Saksan Nürnbergissä järjestetyt BioFach-messut kokosivat helmikuussa jälleen yli luomualan ammattilaista yli 130 maasta. Näytteilleasettajien määrä oli vaikuttava: esillä oli 2400 yritystä 80 maasta. BioFach ei ole kuitenkaan ainoastaan paikka tehdä luomubisnestä, vaan messut tarjoavat myös lukuisia luentoja luomun markkinatilanteesta, ympäristöasioista ja sääntöjen kehityksestä. Seminaarien ohjelmistossa oli myös EU Komission päivä, jolloin lukuisat sääntöasiat olivat esillä. Tiedon saamisen lisäksi tilaisuudessa on erittäin aktiivista lobbaamista. Ideat, kommentit ja suoranaiset tekstiehdotukset menivät suoraan asioista päättäville aktiivisten maiden ja organisaatioiden toimesta. Tässä meillä suomalaisilla on vielä kehittämisen paikka. USA ja Saksa johtavat BioFachin seminaareissa esiteltiin luomun viimeisimpiä kasvulukuja. Maatalouskomissaari Dacian Cialos totesi puheenvuorossaan, että luomun markkinoista peräti 95 % ja tuotannosta 80 % on edelleen EU:ssa ja USA:ssa. Saksa on Euroopan markkinajohtaja ja luomun ykkösmaa Euroopassa. Vertailtaessa USA:n ja Saksan lukuja huomio kiinnittyi siihen, että USA:ssa vihannekset ja hedelmät muodostivat peräti 40 % luomun kokonaismyynnistä, kun Saksassa vastaava luku oli puolta pienempi. Saksan luomumarkkinan suuruudeksi arvioidaan 2011 tilastojen mukaan kaikkiaan noin 7 miljardia euroa. Luomumerkkejä käyttäviä yrityksiä oli 4175 ja tuotteita peräti Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Suomessa ollaan 12 Luomulehti 2/2013 Luomulehti 2/

8 Teksti ja kuvat: Riitta Tumppila Terveisiä Baijerista! Braunin tilan sähkö tuotetaan hakkeella käyvällä puukaasutinvoimalalla. Mitä luomuviljelijöiden Saksan matkasta jäi mieleen pääosin kaupungissa elävälle konttorirotalle? Ainakin mukavat matkakaverit, hyvä yhteishenki ja pieniä yksityiskohtia. Tässä muutama havainto. Matkan järjesti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Luomulla Etumatkaa Etelä-Savolle -hanke, ProAgria Etelä-Savo ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan Lisää luomua -hanke. Nämä rodut on helppo tunnistaa. Sinitakkiset ovat savolaisia ja muut pohjalaisia. Nokkela perunanviljelijä myy vääränmalliset perunat ystävänpäivänä erikoishintaan. Sydämellistä! Ihme tämäkin. Vesi muuttuu maidoksi. 14 Luomulehti 2/2013 Jokainen kesän kauneimman viikon lanttuja harventanut arvostaisi varmaan tätä masiinaa. Harvennus ja perkaus samalla istumalla. Eskimoiden sikala? Ei sentään, vaan käytännöllinen tilapäisasumus, kun oikeasta sikalasta loppuu tila. Pussituskoneen päällä työskentelevä punapuseroinen nainen tarkistaa perunoita pesukoneen jäljiltä Hatzlin kasvinviljelytilalla. Saksalainen kuluttaja on vaativainen. Vain keltaiset ruvettomat perunat kelpaavat.

9 Energiatehokkuus on osa kestävää tuotantoa. Siihen voi vaikuttaa eri vaiheissa, monin keinoin. Useimmat keinot eivät edellytä edes investointeja. Lisäksi tarvitaan panostehokkuutta. käyttöön ja ruoan riittävyyteen. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n teettämien selvitysten mukaan ruokaa riittää globaalisti vielä 40 vuotta, mutta varmasti jo 20 vuoden päästä luontainen viljavuus on kullan arvoista. Tilan ulkopuoliset, helpot panokset ovat toistaiseksi niin halpoja, että varsinkin rypsiä ylilannoitetaan jopa laadun kustannuksella tavanomaisessa viljelyssä. Toisaalta luomussa joko panoksen hinta tai työkustannus nostaa suhteellisia tuotantokustannuksia tasolle, että viljelyn houkuttelevuuteen tarvitaan lisätukea. Energian hinnan noustessa ero tulee kuitenkin tasoittumaan ja todennäköistä on, että luomun keinot ja periaatteet ovat ennen pitkää myös tavanomaisen maataloustuotannon arkipäivää. Osittain ne ovat sitä jo nyt. Siksi luomuviljelyn keinojen käyttäminen myös tavanomaisessa tuotannossa kehittää kestävää ravinnevarojen käyttöä ja hyödyntämistä myös huomista varten. Viljavuuden keskiössä on humus. Sitä on stabiloitunut eloperäinen aines, joka parantaa viljelysmaan kykyä sitoa vettä ja ravinteita kasvin käyttöön. Tavanomaisestakin viljelystä tutut humushappotuotteet näyttävät parantavan myös kasviterveyttä, eikä ole yllättävää että parhaimmat tulokset sellaisten käytöstä on saavutettu ulkomailla missä kuluttavalla viljelyllä on vielä pidempi historia. Humuksen muodostuminen on hidasta. Luontaisesta viljavuudesta huolehtiminen pitääkin aloittaa paljon ennen kuin väkilannoitekilo kallistuu huomattavasti tai saatavuus heikkenee. Humuksen säilymistä tai lisääntymistä voidaan edistää lisäämällä maahan orgaanista massaa joko ulkopuolelta tai viljelykasvien avulla. Esimerkiksi juuret ja lanta ovat pitkävaikutteisempia panoksia kuin nopeasti hajoava maanpäällinen kasvimassa. Luonnollisesti pellon rakenteesta ja elävyydestä huolehditaan myös muilla viljelyteknisillä keinoilla kuten ojituksella ja oikealla töiden ajoituksella. Ajoneuvopolttoaineet luomun haasteena Luomutuotannossa on mahdollisuus» Kaikki kytkeytyy lopulta luonnonvarojen käyttöön. säästää ajoneuvopolttoaineiden käytössä paljon. Mahdollisimman laajaperäinen laiduntaminen säästää fossiilista polttoainetta nurmirehun korjuussa ja ruokinnassa. Kylmäpihatossa kasvava lihanauta kuluttaa enemmän tuontienergiaa kuin lämpöisessä lekotteleva porsas tuotettua lihakiloa kohti. Apevaunun täyttäminen ja purkaminen rouskuttaa kilowattitunteja kohtalaisen vähäiselläkin käytöllä parin omakotitalon vuosittain tarpeen verran. Mikäli nurmirehu korjataan hajanaisilta ja pieniltä lohkoilta, hehtaarille hulahtaa helposti sata litraa ja enemmänkin. Laiduntamista kannattaa siksi harjoittaa ja siihen liittyviä teknisiä ongelmia kannattaa ratkoa. Ylimääräisissä haraus- tai muokkauskerroissa ei kuitenkaan kannata pihdata, se vastaa noin 5 prosenttia viljelyn kulutuksesta. Tärkeämpää on järjestää viljelykset mahdollisimman lähelle, muokata kasveilla ja huolehtia satoisuudesta kaikin keinoin. Jo 15 km etäisyys tilakeskuksesta kaksinkertaistaa kulutuksen normaalirutiineilla, ylimääräisellä muokkauskerralla. Ei ole hedelmällistä pyrkiä löytämään voittajaa tavanomainen vai luomu-kisassa. Tärkeintä on parantaa riippumattomuutta rajallisista tuotantopanoksista, sillä sitä tullaan tarvitsemaan. Mitä pikemmin ja laajemmin luomun keinoja käytetään, sitä kauemmin meillä riittää globaalisti myös helpompia, tällä hetkellä tavanomaisia tuotantopanoksia. Myös luomussa tarvitaan luovuutta ja viisautta lisätä energiatehokkuutta ajoneuvopolttoaineiden käytössä, oli se sitten biokaasua, bioöljyä tai tavallista tavaraa. Myös luomutuotannossa kannattaa mitata ja tarkkailla energiatehokkuutta. Maatilan energiasuunnitelman avulla päästään käsitykseen kulutuksen tasosta ja sitä kautta myös tietoon potentiaalisimmista säästökohteista. Jo mittaaminen on askel kehittämiseen, vaikka lähtötaso olisi kuinka huono. Ei terapiaakaan voi aloittaa ilman ensimmäistä kertaa. Teksti ja kuvat: Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Luomun haasteet ovat huomisen mahdollisuuksia Luomua ja tavanomaista tuotantoa jumiudutaan usein vertailemaan, vaikka niille ei ole yhteisiä mittareita. Esimerkiksi alhaisempi satotaso on tavallinen perustelu luomun kyvyttömyydelle täyttää maailman ruokatarpeet. Mutta myös tavanomainen tuotantotapa kohtaa rajansa, jos tuotantopanoksista tulee pulaa. Väkilannoitteiden valmistaminen kilpailee rajallisesta voimavarasta, energiasta. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä suurempaa riippumattomuutta nopeista, suorista lannoitepanoksista. Siirtyminen eloperäisten ravinnelähteiden maksimaaliseen käyttöön ei riitä, vaan tarvitaan myös luontaista viljavuutta, joka syntyy ja vähenee hitaasti. Historiansa ansiosta viljavat maat menettävät tuottavuuttaan hitaasti jopa monokulttuurissa. Mutta myös viljavuuden palauttaminen on hidasta. Sen sijaan maapallon väestön kasvu ei ole. Kaikki kytkeytyy lopulta luonnonvarojen, mukaan lukien energian, kestävään Aidon ruoan tapahtuma! Helsingin Messukeskus lahiruokaluomu.fi Avoinna: pe klo 10 18, la klo 9 18, su klo Liput: 16 / 10 / 5 / 37 Alle 4-vuotiaat, veloitukseton sisäänpääsy. Alle 12-vuotiaat messuille aikuisen seurassa. Samalla lipulla myös: Lapsimessut, ModelExpo, Kädentaito, OutletExpo ja la su PetExpo. Yhteistyössä: 16 Luomulehti 2/2013 Luomulehti 2/

10 Edunvalvontaa Euroopassa Teksti: Aira Sevón Kuvat: John Portelli IFOAM-yhteistyö muutoksessa Organisaatiouudistus IFOAMissa voi antaa lisäpainoa Pohjoismaiselle yhteistyölle. Luomuliitto haluaa panostaa tuottajakeskusteluun. IFOAM-EU ryhmän yleiskokouksessa helmikuussa hyväksyttiin suurten maiden äänillä laaja organisaatiouudistus, jota oli hiottu useita vuosia. Uusi rakenne muistuttaa EU:n mallia ja uudistusta on perusteltu IFOAMin EUryhmän lobbaustoimintakyvyn kohottamisella. Pohjoismaat, Luomuliitto muiden joukossa, ja esimerkiksi varsin merkittävä maatalousmaa, Unkari vastustivat muutosta muiden pienten maiden joukossa eturintamassa Ruotsi ja Norja. Vastustamista perusteltiin mm. sillä, että kaikkien eurooppalaisten luomutoimijoiden äänitorvena tähän asti tasapuolisesti toimiva IFOAMin EU-ryhmä on vaarassa menettää tämän tasapuolisen kaikkia edustavan asemansa. Vaikka asiakeskustelua käytiin päällepäin sopuisassa äänensävyssä, muutoksen päämäärät tulivat esille kannanottopuheissa. Suomi, Islannin rinnalla, mainittiin esimerkkinä pienistä maista, joiden äänimäärä ei ole tarpeellista pitää ennallaan. Maantieteellisen suuruuden lisäksi keskustelussa erityisesti jalostus- Marianne Schönning (Ekolantbruk, Ruotsi) ja Kjell Sjodahl-Svensson, (Krav, Ruotsi) ottavat osaa intensiiviseen keskusteluun IFOAM-EU:n sääntömuutoksesta. toimiala toi esille halunsa saada merkittävämpi asema IFOAM EU:ssa suhteessa viljelijäsektoriin. Ruotsi ja Norja esittivät organisaatiomuutoksen vastapainoksi, että keskeisessä asemassa olevien henkilöiden toimikausi rajoitettaisiin kuuteen vuoteen. Esitystä perusteltiin demokratian edistämisellä ja ettei valta organisaatiossa pääse keskittymään yksittäisille henkilöille. Valtakausirajoituksen vastustajat perustelivat kantaansa sillä, ettei päteviä henkilöitä löydy tehtäviin, joten olemassa olevista on pidettävä kiinni. Ruotsin edustaja totesi perustellusti, että päteviä edustajia kylläkin löytyy, ongelmana ovat resurssit. Myös toimikautta rajoittava esitys hylättiin, hallituspaikkamaiden äänillä. Äänestäneiden maiden lukumäärää ja äänimäärää tutkimalla voitiin todeta, että muutosta puolustaneiden, ns. isojen ja keskeisten maiden äänimäärä oli jo nyt moninkertainen verrattuna vastustaneiden pienten maiden äänimäärään. IFOAM-EU -ryhmä julkisti 10-vuotisjuhlansa kunniaksi uuden graafisen ilmeen. Motoksi on valittu Making Europe More Organic (Teemme Euroopan Luonnonmukaisemmaksi). Selittävässä lauseessa 10 years of advocacy for sustainable food and agriculture vielä keskeisesti mainitaan maanviljely, vasta käytäntö osoittaa, miten pienten maiden ja maanviljelijöiden vaikutusmahdollisuudet uudessa organisaatiomallissa toteutuvat. On selvää, että meille jo entuudestaan tuttu Pohjoismainen yhteistyö sekä pienten maiden välinen yhteistyö nousee keskeiseen asemaan työskentelyssämme. Sanomattakin on selvää, että asioihin perehtyneisyys ja aktiivisuus palkitaan vaikutusmahdollisuudella jo valmisteluvaiheissa. toimialakokoukseensa seuraavana päivänä. Kokouksessa koottiin eri maiden keskeisiä asiakysymyksiä, joita on tarkoitus pohtia tulevissa sektorikokouksissa. Etelä- ja keskieurooppalaisia puhutti eläinten kiinnipitäminen ja sen yhteys luonnonmukaiseen viljelyyn. Edelleen heitä huoletti vesikysymys vedestä on puutetta. Pohjoismaissa taas on liiallisen veden kanssa ongelmia. Todettiinkin, että maiden väliset olosuhteet ovat niin erilaisia, että monessakaan asiassa ei voida tehdä välttämättä yleiskannanottoa. Tärkeänä pidettiinkin tutustumista käytännön tasolla eri maiden luomuviljelyn olosuhteisiin. Brysselin terveisinä CAP-valmisteluista kannustettiin jäsenmaiden edustajia kansallisella tasolla työskentelemään siten, että luonnonmukaisen viljelyn taloudelliset mahdollisuudet toteutuisivat kussakin maassa mahdollisimman hyvin. Italialaiset painottivat sitä, että lainsäädännön toimeenpanossa ympäri Eurooppaa on edelleen hyvin erilaisia käytäntöjä ja tulkintoja. Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että viljelijän toimeentuloon vaikuttavia määräyksiä muutetaan jatkuvasti liian nopeasti, jopa takautuvasti. Se uhkaa eurooppalaisten viljelijöiden oikeusturvaa eikä pitäisi kuulua länsimaiseen oikeuskäytäntöön. Saksalaiset toivat esiin huolen siitä, että viherryttämisen konseptilla ja sen lobbaamisella on saatu eurooppalainen tavanomainen maanviljely verhoutumaan ympäristöystävällisempään kaapuun kuin se todellisuudessa on tai tulee olemaankaan. Saksalaiset vaativat rajanvetoa sille, että luonnonmukaista viljelyä ei yleisesti sekoiteta viherrettyyn tehomaanviljelyyn. Pohjoismainen viljelijätapaaminen? Luomuliitto neuvotteli IFOAMin kanssa mahdollisuuden lähteä mukaan yhteiseurooppalaiseen luomuviljelijäsektorin hankkeeseen, jossa pyritään luomuviljelijäsektorin yhteistoiminnan jatkuvuuteen sekä yleiseen kehittämiseen. Hakemus jätettiin helmikuussa. IFOAM-EU:n viljelijäyhteistyön tehostamisella pyritään lainsäädäntötyön Aktiivisella osallistumisella ansaitaan luottamus kansainvälisessä keskustelussa. On hyödyllistä, että Suomesta on useampi edustaja. Keskellä Aira Sevón (Luomuliitto) ja Marika Auersalmi (MaBio). vaikuttamisen lisäksi myös suoraan hyvien viljelykäytäntöjen jakamiseen ja tietojen vaihtoon ruohonjuuritasolla. Siten Luomuliiton osallistumisella olisi suora käytännöllinen hyöty viljelijäjäsenistölle. Luomuliitto osallistuisi hankkeen kautta aktiivisesti luomuviljelijäryhmätyöhön 14 muun EU-maan rinnalla. Ruotsi ja Suomi järjestäisivät viljelijäsektorin kokouksen yhdessä seuraavan kahden vuoden aikana. Tuomalla kokous Pohjoismaihin pääsisimme lähempään kosketukseen luomuasioidemme etujärjestön edustajiin ja luonnollisesti tutustumaan eurooppalaisiin kollegoihimme. Sanomattakin on selvää, että myös Luomuliiton viljelijäjäsenillä on edustuksemme kautta mahdollisuus esittää pohdittavaksi kysymyksiään käytännönläheiselle IFOAM-EU viljelijäsektoriryhmälle. Seuraava viljelijäsektorin kokous pidetään huhtikuussa Dublinissa. Kirjoittaja on ESVY ry:n pj. ja toimii Luomuliiton ja Suomen edustajana IFOAMin EU-ryhmässä sekä Komission luonnonmukaisen viljelyn neuvoa-antavassa asiantuntija-ryhmässä. puh Tuottajat: politiikka ei saa poukkoilla Luomuviljelijäsektori kokoontui omaan 18 Luomulehti 2/2013 Luomulehti 2/

11 Teksti: Aira Sevón Kolumni Teksti: Marja Nuora Mehiläisasia ei ole pikkujuttu! Euroopan komissio aikoo kieltää viljelmillä käytetyn neonikotinoidi-pohjaisten hyönteismyrkyn, jonka on väitetty tappavan myös mehiläisiä. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen suhtautuu ehdotukseen varauksella, koska hän väittää, ettei Suomessa olisi ollut mehiläisten joukkokuolemia. Tämän vuoksi Koskinen haluaisi myrkyn vaikutuksista lisää tutkimuksia. Myös tammikuun lopussa A-Studion keskustelussa suomalaiset poliitikot leimasivat Euroopan laajuiset yhteiset mehiläissäännökset mitättömiksi asioiksi. Tarvitsemme mehiläisiä pölyttämään peltojamme ja puutarhojamme. Ruoantuotanto ja siten ihmisten elämä on vaakalaudalla, mikäli mehiläiset katoavat. Mehiläiskato ja kuolemat ovat maailmanlaajuinen ja todellinen asia. Suomalaisten poliitikkojen asenteet osoittavat ilmeisen epäsuorasti sitä, miten Euroopan kansalaiset ovat valtavissa määrin mukana nettivetoomuksessa mehiläisten puolesta: hours_to_save_the_bees kauaksi ruoantuotannosta ja tavallisesta elämästä he ovat ajautuneet. Mehiläiskysymykset eivät ole mikään mitätön asia. Olipa EU:n federaatiokehityksestä mitä mieltä tahansa, mehiläisten suojelemisen asia, jos mikä, on Euroopan ja maailmanlaajuisen sääntelyn kysymys. Mehiläisiä, vastaavien arvojen ja luonnon suojelemista ei tule jättää kansallisen lainsäätäjän hyväntahtoisuuden varaan. Mehiläisten Euroopan laajuinen suojelupyrkimys on myös hyvä esimerkki siitä, mikä pienen maan pienillä kansalaistoiminnan resursseilla voisi jäädä taloudellisesti voimakkaamman teollisuuden lobbauksen varjoon, mutta mitä yhteisellä kansalaistoiminnalla voidaan saada aikaan. Millään retorisella poliittisella puheella, saati yritysten omalla moraalilla tai etiikan noudattamisella ei voida asiaan vaikuttaa. Kasvoton, taloudellisiin voittoihin pyrkivä (kemian)teollisuus on suitsittava. Suuryrityksillä ei ole sisäänrakennettua moraalia tai eettisiä sääntöjä. Sen ainoa tarkoitus on tuottaa taloudellista voittoa omistajilleen. Jos yritys ei tuota voittoa, pörssiyhtiön osakkaat äänestävät jaloillaan tai vaihtavat johtohenkilöt, joiden henkilökohtaiset bonukset, etuudet ja urakehitys ovat asialla vaakalaudalla. Moraali, eettiset säännöt ja turvallisuus on oikeiden ihmisten taattava rajoittavalla lainsäädännöllä ja huolehdittava lainsäädännön noudattamisesta. Mehiläisten suojelemisessa on kyse yksinkertaisesta käytännöllisestä asiasta, jolla on suora vaikutus Euroopan kansalaisiin, siinä missä sosiaaliturvallakin. Pölyttäjien vaikutus on uudelleen muistutettava. Suomessa rypsi- ja härkäpapupeltojen läheisyyteen sijoitetuilla mehiläispesien vaikutus sadon määrään on merkittävä ja siten myös maatilan taloudelliseen tulokseen. Meilläpäin kaikkien naapuriemmekin pellot ovat toivottavasti pian luomuviljeltyjä. Omat mehiläistyötoverimme saavat olla melko rauhassa. Sellaisilla alueilla, missä tehoviljelyä kuitenkin on naapurustossa, puhumattakaan Euroopan tiheästi asutuista alueista, tilanne voi olla toisin. Toivottavasti talouskriisin pelastajaksi ei kaavailla taloudellisilla perusteilla esimerkiksi teollisuutta, mikä tuottaa mehiläisiä tuhoavia torjuntaaineita, eikä tällaisen teollisuudenalan lobbaajien vaatimuksille anneta periksi ihmisen hyvinvoinninkin uhalla. Niin pienviljelijöitten Via Campesina Euroopassa kuin IFOAMin EU-ryhmän lobbaajatkin työskentelevät uutterasti pien- ja luomuviljelyyn mm. mehiläisten suojelemiseksi laadittavan lainsäädännön puolesta. Puheenjohtaja, luomuviljelijä Jukka Lassila muistutti pääkirjoituksessaan Luomulehdessä 1/2013, että luomu on joukkuepeliä. Hän perään kuulutti pohjatyötä, tavoitteellisuutta, monipuolista pelaajamateriaalia joukkueeseen, sitoutuneisuutta, tukijoiden luottamuksen ansaitsemista sekä uskoa itseemme. Tämä yhteisvoima on luomusuomalaisten edellytyksenä Euroopassa työskentelyymme. Ja kukat ja mehiläisetkin, puhtaassa suomalaisessa luonnossa. Kirjoittaja on ESVY ry:n pj. ja toimii Luomuliiton ja Suomen edustajana IFOAMin EU-ryhmässä sekä Komission luonnonmukaisen viljelyn neuvoa-antavassa asiantuntija-ryhmässä. ALBERT EINSTEIN ON TODENNUT: Jos mehiläiset katoavat, niin maailmasta loppuu ruoka neljässä vuodessa. Kasvava joukko ihmisiä maailmalla vaatii, että Monsanto ja kumppanit on haastettava Ihmisoikeustuomioistuimeen rikoksista ihmiskuntaa vastaan. Olen yksi heistä. Seppo Lohtaja Aino Sevón Näin syntyy luomutuote Markkinoille kaivataan uusia luomutuotteita. Kotimaisen elintarvikealan kannattaa nyt olla mukana luomun kehityksessä. Maaliskuun puolivälissä ilmestynyt Luomujatkojalostajan opas antaa menestyksen eväitä kotimaisille luomujatkojalostajille. Uuteen Luomujatkojalostajan oppaaseen on päivitetty ajantasaista tietoa esimerkiksi luomulainsäädännöstä, valvonnasta ja markkinoista. Mutta ennen kaikkea se sisältää perehdytystä luomujatkojalostuksen periaatteisiin ja tavoitteisiin sekä kansainväliseen toimintaan. Opas sisältää käytännönläheisiä vinkkejä hyviksi koetuista käytännöistä sekä taustatietoa omalle päätöksenteolle ja suunnittelulle. Luomutuotanto on syntynyt tuottajien ja kuluttajien tarpeesta kehittää elintarviketuotantoa kestävältä pohjalta. Tuotannon tavoitteeksi on myös määritelty ihmiselle terveellisen ravinnon tuottaminen. Siksi alan toimijat tekevät yhteistyötä ensinnäkin kestävyyden määrittelemisessä kussakin elintarvikeketjun vaiheessa ja toisaalta luomun oman laatukriteeristön luomisessa ohjaamaan luomujatkojalostuksen kehitystä sen omien tavoitteiden mukaisesti. Tätä alalle kertyvää kokemusta ja tietämystä on pyritty sisällyttämään tähänkin oppaaseen. Opas koostuu kolmesta osiosta: luomu liiketoiminnassa, luomu tuotannossa ja luomu markkinoilla. Käytännön työtä helpottaa oleellisten aihepiirien loppuun koottu tiivistelmä vaatimuksista, suosituksista, huomioitavista ja kiinnostavista asioista sekä linkkejä muihin lähteisiin. Opas sisältää myös muisti- ja tarkistuslistoja sekä joitakin nostoja mielenkiintoisista aiheista. Erityisesti sisällöissä on huomioitu alalle aikovia pieniä toimijoita, mutta myös suurten yritysten elintarvikeasiantuntijat voivat tutustua oppaan avulla luomun maailmaan. Omat markkinaosionsa löytyvät kuluttajatuotteiden valmistajille, suurkeittiöille ja vientiin. Opas ilmestyy sekä suomeksi että ruotsiksi. Se on levityksessä sekä tulostettavaksi tarkoitettuna pdf-tiedostona että sähköisissä lukulaitteissa käytettäväksi optimoituna versiona. Oppaan tuottavat yhteistyössä Kurmakka Organic Food Oy ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Kurmakalla se sisältyy Lataa opas: /wp-fi/viestintaa/julkaisut Erityisesti sisällöissä on huomioitu alalle aikovia pieniä toimijoita, mutta myös suurten yritysten elintarvikeasiantuntijat voivat tutustua oppaan avulla luomun maailmaan. Luomujatkojalostus vauhtiin -hankeeseen ja Laurealla Luomua lautaselle -hankeeseen. Molemmat hankkeet ovat Maa- ja metsätalousminsteriön rahoittamia. Tekijät toivovat oppaan tarjoavan käyttäjilleen tiedon lisäksi inspiraatiota ja innostusta luomujatkojalostuksen parissa! Kirjoittaja seuraa ja kommentoi luomutapahtumia yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella ja ylläpitää luomusalonki.fi-sivustoa. Artikkeli on kirjoitettu Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Luomujatkojalostus vauhtiin -hankkeessa. 20 Luomulehti 2/2013 Luomulehti 2/

12 Siat sikurikuurille? Hyvät olosuhteet ja huolellinen hoito ovat porsasterveyden perusta. Terveyden tukemiseksi voidaan käyttää yrttejä, mutta ne eivät korvaa hoivaa. Sioille kannattaa käyttää yrtit tuoreena tai kuivattuna. Kuivaus muuttaa kasvien ulkonäköä, mutta on lempeä tapa säilyttää kasvien terveyttä edistävät ominaisuudet. Kuvassa alareunassa tuoreet basilika, salvia ja oregano. Yläreunassa samat yrtit kuivattuna. Emakon maito suojaa porsaita vierotukseen asti. Vierotuksen aiheuttama stressi voi kuitenkin laukaista esimerkiksi ripulin. Vierotuksen yhteydessä on hyvä käyttää rauhoittavia ja suoliston vaivoja helpottamaan. Teksti ja kuvat: Tiina Harrinkari Kasvien avulla voidaan edistää sikojen terveyttä, jos tuntee vastustajan ja vastustajan toimintatavan. Sikojen ruokinta on varsin monipuolista, myös tavanomaisessa tuotannossa. Monipuolinen rehujen käyttö on edistänyt ruokintatutkimusta, koska on haluttu saada selville erilaisten rehujen ruokintavaikutus. Sioilla on myös muihin tuotantoeläimiin verrattuna monipuolisimmat ruokintamenetelmät, ja niihin kehitetyt laitteet. Sikojen ruokintatutkimuksen avulla on selvitetty mm. rehun eri kuitutyyppien, rehun happamoittamisen sekä rehun rasvahappokoostumuksen vaikutusta sian ruuansulatukseen, terveyteen ja lihan laatuun. Pro- ja prebiooteista keskustellaan myös runsaasti. Niiden tarkoituksena on mm. edistää ruuansulatusta, ja suojata suolistoa haitallisilta bakteereilta, esimerkiksi kolibakteerilta. Vastusta valkosipulikuurilla On olemassa kasveja, jotka tehoavat erityisen hyvin esimerkiksi sisä- tai ulkoloisiin, mutta niillä ei ole juurikaan vaikutusta bakteereihin. Toisaalta jotkin bakteereihin tehoavat eivät vaikuta loisiin. Tällaisten erikoistuneiden kasvien lisäksi on olemassa yleiskuntoa kohottavia ja useamman terveysvaikutuksen omaavia kasveja, joista valkosipuli on tunnetuin. Valkosipuli tiedetään ehkäisevän haitallisten bakteerien kasvua ja vähentävän loisten selviytymistä suolistossa. Valkosipulin käyttö on helppoa, ja sen pitäisi kuulua jokaisen sikatilan ohjelmaan. Erityisen tärkeää tämä on emakoilla, porsaiden vuoksi. Valkosipulin avulla voidaan edistää elimistön omia puolustusmekanismeja siten, että esimerkiksi utaretulehduksen tai maitokuumeen vastustaminen käy emakon elimistöltä stressitilanteissa helpommin. Valkosipulin sopivaksi käyttömääräksi on arvioitu 2 3 %, mikä vähennetään rehun viljan määrästä. Palmer J. Holdenin tutkimusryhmän selvityksessä havaittiin, että valkosipuli voi suurissa määrin aiheuttaa lievää sivumakua lihaan, minkä vuoksi sen käyttöä juuri ennen teurastusta kannattanee välttää. Valkosipulia kannattaa käyttää kuuriluontoisesti, koska suuri määrä valkosipulia pitkäkestoisesti käytettynä voi aiheuttaa mm. anemiaa ja painon putoamista. Oikeat mikrobit suolenmutkaan Sialla suotuisat, probioottiset bakteerit ovat yleensä maitohappobakteereita. Niiden avulla voidaan syrjäyttää suolistosta muita bakteereita, joista merkittävimpiä taudinaiheuttajaryhmiä ovat koli-, kampylo- ja salmonellabakteerit. Tanskassa tutkija Anette Jensen selvitti tutkimusryhmänsä kanssa lupiinin tai sikurin juuren lisäämisen vaikutusta sian ruuansulatuskanavan mikrobistoon ja erityisesti kampylobakteerin määrään. Tutkimuksessa annettiin lupiinia tai sikurin juurta 1 2 viikkoa ennen teurastusta. Tavoitteena oli muuttaa suoliston olosuhteita kampylobakteerille epäsuotuisaksi. Kampylobakteeri aiheuttaa ihmisillä ripulia ja hankalimmillaan pitkäkestoisia suolistotulehduksia. Lupiinia lisättiin rehuun 25 % siemeninä. Sikurista käytettiin kuivattuja juuria, 10 % rehun määrästä. Kampylobakteerien määrä väheni jo viikon ruokinnan jälkeen merkitsevästi molempien lisäyksien avulla. Tutkijoiden loppupäältelmänä oli, että juuri ennen teurastusta tapahtuvalla, viikon mittaisen kauden avulla voitaisiin vähentää sian suolistossa olevaa kampylobakteerien määrää ja siten edistää ruokaturvallisuutta. Porsaiden ripulien hallinta Porsaiden vierotuksessa yhdistyy samanaikaisesti useita eri stressitekijöitä: ero emosta ja emakon maidosta, siirto ja sopeutuminen uuteen tilaan sekä rehumuutokset. Porsailla stressi havaitaan rehun heikkona imeytymisenä ja elimistön puolustusjärjestelmän heikkoutena taudit tarttuvat helposti ja leviävät nopeasti. Mäkimeiramin eli oreganon (Origanum vulgare) on havaittu lievittävän vierotuksen aiheuttamia ongelmia. Oregano sisältää runsaasti aromaattisia öljyjä, ja sitä on perinteisesti käytetty lieventämään vatsavaivoja ja rauhoittamaan hermoja. Yrttiä käytetään melko suuria määriä, 2 4 dl eläintä kohden, rehuun sekoitettuna. Ripulin alkuoireiden tullessa esiin, kasveja voi käyttää apuna ripulin hillinnässä. Kiinassa ja Koreassa on tutkittu runsaasti erilaisten perinteisten lääkkeiden vaikutusta sikojen terveyteen. Koreassa on käytetty perinteisesti kolmesta kasvista tehtyä alkoholiuutetta. Uutteessa on yhtä paljon Huang Liania (Coptidis rhizoma), kirjokuusamaa (Lonicera japonica) ja japaninpionia (Paeonia japonica). Jung WonChulin vetämä tutkisryhmä pystyi osoittamaan, että uute tehoaa ainakin kolibakteerin aiheuttamaan ripuliin. Uutetta sekoitettiin rehuun. Kun käyttömäärä oli 0,5 % rehun määrästä, hidastui rehusulan kulku suolistossa. Ripulioireet vähenivät, kun uutetta lisättiin 1 % rehun joukkoon. Ulkoloisiin kessua tai öljyjä Ulkoloisten karkoittamiseen yksi tapa on sekoittaa kuivista kessunlehdistä ja kuivatusta valkosipulijauheesta seos, jota hierotaan eläimeen joka puolelle. Seosta pitää käyttää niin kauan, ettei yhdessäkään eläimessä enää näy kapipunkkeja. Ongelmallisemmissa tapauksissa voi kokeilla suihkuttaa sikoja öljyseoksella. Intialaisen Birsan maatalousyliopiston tutkimuksessa on todettu kasveista peräisin olevan öljysekoituksen vaikuttavan kapipunkkeihin lähes yhtä hyvin kuin ivermektiinipistoksen. Öljyseoksessa oli 50 ml neem-öljyä, 50 ml Pongampuuöljyä, 10 g kamferia ja 10 g rikkiä. Öljyseos, samoin kuin ivermektiini, tuhosivat kapipunkit kahdessa viikossa. Öljyseos edisti myös ihon kuntoa ja lisäsi karvan kasvua. Osa öljyseoksella käsitellyistä sioista sai uuden kapipunkkitartunnan 95 vrk hoidon aloittamisen jälkeen, joilloin jotkin yksilöt jouduttiin käsittelemään ivermektiinillä. Öljyseos ei ole täydellinen, mutta huolellisuudella käytettynä sen avulla voidaan vähentää muuta lääkintää. Kasvit tavaksi terveyttä edistämään Kasvien käyttäminen sikojen terveyden edistämiseksi voisi olla jokaisen siankasvattajan tavoite. Siankasvatuksessa ensisijainen tavoite tuotantotavasta riippumatta tulisi olla käyttämättä antibiootteja ja muita kokonaisvaltaiselle terveydelle haitallisia lääkkeitä. Ne pitäisi säästää vaikeimpiin tilanteisiin, jossa mikään muu ei auta. Esimerkiksi loislääkkeiden käytön pitäisi aina perustua todettuun tarpeeseen, ei ikinä tapaan tai tottumukseen. Kirjoittaja on pirkanmaalainen agronomi. Luomulehdessä 1/2013 oli artikkeli kasvien vaikutuksista märehtijöiden terveyteen. Katso artikkelin lähteet: 22 Luomulehti 2/2013 Luomulehti 2/

13 Koonnut: Kirsi Haapamatti Mitä merkki merkitsee? Joutsen, leppäkerttu, avainlippu... Mitä suomalaiset alkuperämerkit oikein tarkoittavat? Ja kuka niitä voi käyttää? Kotimaisesta alkuperästä kertovat merkit tuotteissa ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan. Kun osa toimijoista tahtoo hämärtää alkuperää, Avainlipun, Hyvää Suomesta -merkin ja Leppäkerttu-merkin tarkoitus on korostaa sitä. Aivan yksinkertaisia eivät niidenkään merkitykset ole. Ulkokanojen munat ovat herättäneet kuluttajien kiinnostuksen ja niitä on kyselty kaupoista huomattavasti enemmän kuin mitä Somerolla aloittanut tila pystyy tuottamaan. tuottaa luomumunia, mikäli kaikki luomutuotannon ehdot täyttyvät (muun muassa rehustusta, tuotantotiloja, eläinmääriä ja eläinlääkintää koskevat vaatimukset) ja toimija kuuluu luomuvalvontaan. Tällä hetkellä tilanne ei ole näin, kertoo ylitarkastaja Merja Manninen Eviralta. Täydelliset tiedot merkkien hakemisesta ja käytöstä nettisivuilla. Avainlipun ja Joutsenmerkin hintalaskurit ovat myös nettisivuilla. Avainlippu Mitä tarkoittaa: Tuote tai palvelu on tuotettu Suomessa. Tuotteen kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 % omakustannusarvosta. Kotimaisuusastetta määriteltäessä, huomioidaan tuotteen valmistuskustannukset, raaka-aineet ja pakkaustarvikkeet sekä markkinointikustannukset, tuotekehitys yms. kustannukset. Kotimaisuusastetta ei tarvitse merkitä tuotteeseen. Huomattavaa: Avainlippu kertoo tuotteen tai palvelun työllistämisvaikutuksista Suomessa. Tuote on Suomessa valmistettu, mutta raaka-aine voi olla peräisin ulkomailta. Vähimmäisvaatimuksena on, että tuotteen kotimaisuusaste on 50 %. Mikä taho myöntää: Suomalaisen Työn Liitto, Avainlippu-merkkitoimikunta. Se kokoontuu kuusi kertaa vuodessa. Merkin saadakseen yrityksen on oltava liiton jäsen. Hinta: Suomalaisen Työn Liiton jäsenmaksu riippuu yrityksen liikevaihdosta sekä niiden tavaroiden ja palveluiden liikevaihdosta, joissa Avainlippu-merkkiä käytetään. Avainlippuhakemuksen käsittelymaksu on 70 euroa. Valvonta: Suomalaisen Työn Liitto hallinnoi ja valvoo Avainlippu-merkkiä. Havaituista väärinkäytöksistä voi ilmoittaa merkin myöntäjälle. Merkin käyttöoikeus myönnetään kolmeksi vuodeksi kerrallaan, minkä jälkeen käyttöoikeusperusteet tarkistetaan yrityskohtaisesti. Hyvää Suomesta -merkki Mitä tarkoittaa: Merkin voivat saada elintarvikkeet, joiden raaka-aineista vähintään 75 % on suomalaista alkuperää. Tuotteessa olevan lihan, kalan, kananmunan ja maidon on oltava 100 % suomalaista. Lopputuote on pakattu ja valmistettu Suomessa. Huomattavaa: Merkkiä saa käyttää mainonnassa vain Hyvää Suomessa -tuotteiden yhteydessä. Lopputuotteen ainesosia on voitu valmistaa muualla. Mikä taho myöntää: Ruokatieto Yhdistys ry. Merkin käyttäjät ovat yhdistyksen jäseniä ja rahoittavat toiminnan jäsenmaksuillaan. Hinta: Merkin saadakseen on oltava Ruokatieto ry:n jäsen. Elintarvikevalmistajien vuosittainen jäsenmaksu on 250 euroa lisättynä 0,1 promillella Hyvää Suomesta -merkkiä käyttävän yhteisön kotimaan elintarvikevuosimyynnistä. Merkin käyttöoikeusmaksu MTK:n ja SLC:n jäsenille vuonna 2013 on 84 euroa. Lisäksi maksetaan pakollisista auditoinneista 200 tai 600 yrityksen koosta riippuen. Valvonta: Auditoinnit merkkiä anottaessa ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Auditoinnit ovat maksullisia, paitsi ensimmäisenä vuonna ilmainen. Monet sanomalehdet uutisoivat alkuvuodesta näkyvästi uuden munantuotantomuodon rantautumisesta Suomeen. Mitä se merkitsee luomulle? Free range eli ulkokanojen munien tuotannon tulee täyttää EU:n lainsäädännössä (direktiivi 1999/74/EY 4) vahvistetut vähimmäisedellytykset. Keskeisin näistä on kanojen ympärivuotinen pääsy päiväsaikaan laidunalueelle, jonka on oltava enimmäkseen kasvillisuuden peitossa. Kanoja saa maksimissaan pitää sisätiloissa yhteensä 12 viikkoa. Laidunalueen eläintiheys saa olla enintään 2500 kanaa hehtaarilla tai enintään yksi kana neljää neliömetriä kohden. Talvisaikaan kanat voivat hyödyntää katettua ja tuulisuojilla varustettua terassia, mikäli niiden varsinainen laidun on lumen peitossa. Ulkokanojen munat ovat herättäneet kuluttajien kiinnostuksen ja niitä on ky- Leppäkerttumerkki Mitä tarkoittaa: Elintarvike on luonnonmukaisesti tuotettu ja kotimainen. Alkutuotteiden täytyy olla 100 % kotimaista alkuperää. Jalosteiden raaka-aineista vähintään 75 % on oltava Suomessa tuotettua. Leppäkerttu-merkissä on joitain tavallisesta luomutuotannosta poikkeavia tuotantoehtoja. Huomattavaa: Merkki kertoo hyväksytystä luomutuotannosta, mutta sillä ei voi korvata EU:n luomumerkkiä, joka on pakkausmerkinnöissä pakollinen. Sitä voidaan käyttää EU:n luomumerkin rinnalla kertomassa tuotteen kotimaisuudesta. Aurinkomerkki puolestaan on Eviran myöntämä, joka kertoo tuotteen luonnonmukaisuudesta, muttei kotimaisuudesta. Mikä taho myöntää: Luomuliitto. Merkin saajan on oltava Luomuliiton tai sen jäsenyhdistyksen jäsen. Merkin voi myöntää myös alueyhdistys, jolloin merkkiin sisältyy tuotantoalueen nimi, esim. maakunta. Hinta: Alkutuotanto ja alhainen jalostus 150 euroa/3 vuotta; Jatkojalostajat ja pakkaajat mikroyritykset 250 /3 vuotta muut yritykset 500 / 3 vuotta + 0,2 % Leppäkerttutuotteiden liikevaihdosta Valvonta: Kaikkien merkkiä käyttävien tulee olla luomuvalvonnassa. Lisäksi Leppäkerttu-merkin kriteerejä valvotaan otannalla. Tarkastuksen kuuluvat merkin hintaan. Teksti: Leena Saari, Pro Luomu Ulkokanojen munat Suomeen viimeisenä Euroopassa Marjo Koivumäki selty kaupoista huomattavasti enemmän kuin mitä ulkokanojen pidon ensimmäisenä aloittanut tila pystyy tuottamaan. Tällä hetkellä luomukanaloiden ja tavanomaisen ulkokanojen ulkoilukäytännöissä on suuri ero. Muun muassa Elina Lappalainen toteaa Talouselämän artikkelissa (23.1.) luomukanojen ulkoilevan vain kesäisin. Luomukanojen vähäisempi ulkoilu voi selvitä kuluttajille hiljalleen. Luomumunille on siis saapunut todellinen kilpailija erityisesti myös siksi, että tavanomaisen tuotantomuodon free range -munat maksavat vähemmän kuin luomumunat. Monille kuluttajille voi olla vaikeaa viestiä luomurehusta syntyvä lisäarvo, sillä osa kuluttajista haluaa ostovalinnallaan vain taata kanoille hyvät oltavat. Teoriassa free range -kanala voi» Kuluttajille voi olla vaikeaa viestiä luomurehusta syntyvä lisäarvo. Jatkossa enemmän ulkoilua? Maa- ja metsätalousministeriö on rajoittanut siipikarjan ulkoilua Suomessa keväällä (maa- ja metsätalousministeriön asetus 386/2006, muutos 81/2011). Ulkoilurajoituksen taustalla on, jonka lintuinfluenssaan liittyvä tautiriski. Ministeriön asetus kieltää kanojen ulkoilutuksen maaliskuun alusta toukokuun loppuun, minkä takia ulkoilu on aloitettu luomukanatiloilla vasta kesäkuun alussa. Tietyin edellytyksin siipikarjaa voidaan kuitenkin pitää keväisin ulkona. Sekä luomumunatilan että ulkokananmunia tuottavan tilan täytyy hakea poikkeuslupaa keväisen ulkoilurajoituksen osalta kunnaneläinlääkäriltä. Yksi syy tähän on se, että talvikautena voi kylmästä säästä johtuen joutua pitämään kanoja sisätiloissa ja kolmen kuukauden ulkoilukielto keväisin käytännössä estäisi koko tuotantomuodon harjoittamisen, toteaa ylitarkastaja Taina Lehdonkivi Eviralta. Kunnaneläinlääkäri voi antaa tuottajalle luvan pitää kanoja ulkona myös maaliskuun ja toukokuun välisenä aikana, jos eläinlääkäri katsoo kanalan sijaitsevan sellaisella alueella, jossa ei ole muuttolintuja eikä vesistöjä, eivätkä kanat pääse suoraan kosketukseen vesilintujen kanssa. Riskit eivät ole siis tuotantotapasidonnaisia, joten rajoitusten tulisi olla molemmissa tuotantomuodoissa yhteneväiset. Vaikka luomumunatilojen ei ole jatkossa pakko ulkoiluttaa kanoja sen enempää kuin aikaisemminkaan, ulkoilun merkitystä ja arvoa on hyvä pohtia kuluttajien näkökulmasta. Sitä mukaan kuin tavanomaisten ulkokanojen munien tuottajien määrä lisääntyy, voi myös osa kuluttajista siirtyä luomumunien kulutuksesta takaisin tavanomaiseen. Olisikin hyvä miettiä, mitä luomumunien halutaan edustavan? 24 Luomulehti 2/2013 Luomulehti 2/

14 Viljavuusanalyysistä lisää tietoa Viljavuusanalyysin tulokset kertovat epäsuorasti kationinvaihtokyvystä ilmoittamalla, kuinka paljon kationinvaihtopaikkoihin oli mittaushetkellä sitoutuneena eri ravinteita. Näiden avulla voi arvioida eri lohkojen ravinnevarastojen koot. Laskutoimituksessa on muutama vaihe, mutta laskut itsessään sujuvat peruskoulumatematiikalla. Kaavat on koottu oheiseen kuvaan. Ensin aloitetaan arvioimalla happamuuden (ph) avulla, paljonko kationinvaihtopaikoista on vetyioneiden täyttämiä. Jos happamuus on esimerkiksi ph = 6, saadaan vetyionien osuudeksi (H) 15 %. Eli yli kuudesosa kationinvaihtokyvystä on täynnä vetyioneja eikä siten voi varastoida muita ravinteita. Muiden mikroravinteiden täyttämä osuus (M) on noin 5,4 %. Pääravinteiden kationit muutetaan varausekvivalenteiksi niiden moolipainoon ja varaukseen perustuvilla muuntokertoimilla. Esimerkiksi 1500 mg/l kalsiumia vastaa 7,5 meq, 100 mg/l magnesiumia vastaa 0,8 meq, 50 mg/l kaliumia vastaa 0,13 meq ja 50 mg/l natriumia vastaa 0,22 meq. Näillä tiedoilla, ja edellä lasketuilla vetyionien osuuksilla, lohkon kationinvaihtokyvyksi saadaan arvioiduksi 11 meq/100 g. Luku on melko realistinen, ottaen huomioon, että kyseessä on karkean maalajin multava lohko. Teksti ja kuva: Tuomas Mattila Kationinvaihtokyky kertoo pellon ravinnevaraston koon Luonnonmukaisen maatalouden sanotaan perustuvan maan ravitsemiseen, viljava maa vuorostaan ravitsee kasveja. Mutta mistä tietää, kuinka iso maha maalla on? Ja paljonko sinne mahtuu ravinteita ennen kuin ne huuhtoutuvat? Kationinvaihtokyky kuvaa maan kykyä pidättää positiivisesti varautuneita ioneita eli kationeita. Näitä ovat kasvinravinteista esimerkiksi kalsium, magnesium ja kalium. Kationinvaihtokykyä ei yleensä Suomessa ilmoiteta viljavuusanalyysin yhteydessä, mutta onneksi sen voi laskea viljavuusanalyysin tuloksista. Kationinvaihtokyky riippuu maalajista ja maan kasvukunnosta. Savipartikkelit ovat halkaisijaltaan alle tuhannesosan hiekkapartikkeleista. Lisäksi savi on liuskeista, joten sillä on hiekkaan verrattu- TCEC = H = Ca M = 17,4 (2 ph) na runsaasti reunapintaa, johon mahtuu kiinnittymään ravinteita. Runsassavisilla pelloilla kationinvaihtokyky on luokkaa meq/100 g, karkeilla maalajeilla luokkaa 3 10 meq/100 g ja eloperäisillä mailla jopa 100 meq/100 g. Meq kuvaa varausekvivalentteja tietyssä maatilavuudessa. Orgaaninen aines on äärimmäisen hyvä kationinvaihtopaikkojen lähde, joten maan multavuuden nosto parantaa kationinvaihtokykyä merkittävästi. Mg 2+ K (100 H M) / 100 O, jos ph > 7 (7 ph) 15, jos 6 < ph < (30 ph), jos 5 < ph < 6 Na Kationinvaihtokyvyn avulla voi selvittää kuinka paljon eri kasvinravinteita on sitoutuneina maapartikkeleihin. Kationinvaihtokyvyn (TCEC) saa laskettua viljavuusanalyysin perustiedoista. Arkisto / Tuomas Mattil Miten saada ravinteita mahtumaan? Miten tietoa voi sitten käyttää? Ensinnäkin viljavuussuositusten mukaan kaliumin pitoisuus näytteessä on huono. Hyvälle tasolle pääsy edellyttäisi 200 mg/l pitoisuutta, eli noin 300 kg/ha kaliumlisää. Tällöin kaliumia olisi 0,5 meq eli 0,47 % kationinvaihtokyvystä. Samoin hyvälle viljavuustasolle pääsy merkitsisi kalsiumin pitoisuuden nostoa tasolle 2000 mg/l (10 meq) ja magnesiumin nostoa tasolle 250 mg/l (2 meq). Tämä määrä ei kuitenkaan mahdu maahan, ellei kationinvaihtokykyä saada lisää noin 4 meq. Happamuuden vähentäminen tasolle ph 7 vapauttaisi 15 % kationinvaihtokyvystä eli 1,7 meq. Vajausta on kuitenkin vielä 2.3 meq, joten kaikki tarvittavat ravinteet eivät mahdu sellaisenaan pellon kationinvaihtopaikoille. Ylimääräinen lisäys johtaisi ainoastaan ravinteiden huuhtoutumiseen. Multavuuden nosto on tehokas tapa lisätä varastotilaa. Orgaanisen aineen lisäys prosentilla nostaa kationinvaihtokykyä 2 4 meq, eli esimerkkitapauksessa ravinnetilaa voi korjata vasta, kun pellolle on saatu orgaanista ainesta noin prosentti lisää eli noin t orgaanista ainesta. Sen jälkeen maaperässä on riittävästi tilaa lisätylle viljavuudelle. Peltojen kationinvaihtokyky vaihtelee melkoisesti. Omilla lohkoillani vaihteluväli on meq/100 g. Suurimmat luvut ovat erittäin runsasmultaisilla järvenpohjilla ja alhaisimmat hiekkaisilla ylängöillä. Lukujen ymmärtäminen auttaa lohkokohtaisessa viljavuussuunnittelussa. Korkean kalsiumin ja ph:n, mutta matalan kationinvaihtokyvyn lohko kaipaa tyystin erilaista käsittelyä kuin hapan, mutta multava lohko. Lisäksi kationinvaihtokyvyn seuranta pitää huolen siitä, että lohkon viljavuudesta tulee pidettyä huolta ajan mittaan. Ei hassumpaa käyttöä taskulaskimelle! Kirjoittaja on luomuviljelijä Nummi-Pusulassa. Hiven Oy:n valikoimasta luomutuotantoon soveltuvat: ADE vitamiinivalmisteet E-vitamiini- ja seleenivalmisteet, myös orgaanisella seleenillä Elävää hiivaa sisältävät valmisteet lypsylehmille Kivennäisrehut Hiven Luomupellava, luomupellavansiemenpuriste Maitohappobakteerivalmiste vasikoille ja porsaille Nuolukivi naudoille Merilevä, natriumbikarbonaatti, rehuhiiva ja magnesiumoksidi tilaseoksiin Lisäksi runsas valikoima luomutiloille soveltuvia puhdistus- ja pesuaineita mm. vedinkastot ja kiertopesuaineet. Tiedustele tuotteita palvelevilta alueedustajiltamme kautta maan: 26 Luomulehti 2/2013 www hiven.fi puh

15 Teksti: Heta-Elena Heiskanen Enemmän hiilidioksidia tuottava annos kg/co 2 kg/co 2 Vähemmän hiilidioksidia tuottava annos Simon de Trey-White / WWF-UK Brasilialainen naudanlihapihvi, kermakastike, ranskalaiset perunat, salaatti ja appelsiinimehua Kasviksilla höystetty makaronilaatikko sika-nautajauhelihasta, tomaatti-kurkkusalaatti, tummaa leipää ja maitoa Luomutomaatti-mozzarellapiirakka ja purjopaprika-oliivisalaatti, juomaksi luomumaitoa tuotteiden suosiminen sekä suuri päästöisten ruokien käytön vähentäminen. Myös ruoan kerääminen luonnosta ja yritysvastuun vaatiminen lukeutuvat eettisemmän ruoan kuluttamisen keinoihin. 9,2 3,8 3,8 0,5 1,2 0,4 Lue lisää WWF:n Maailma lautasella ruokaoppaasta: wwf.fi/ruoka Suomalainen luonnonlaidunliha pippuripihvi, persiljavoi, lohkoperunat, uunivihannekset ja vesi Poro-kesäkurpitsa-sipulimakaronilaatikko ruismakaronista ja tomaatista ja vesi. Pannupitsa itse kerätyistä sienistä, tomaattimurskasta ja sipulista sekä lantturaaste ja veso Teksti: Heta-Elena Heiskanen Ruokaa ja vettä olisi riitettävä kaikille. Vastuullisia ruokavalintoja tekemällä voimme olla vähentämässä vesija ruokakriisejä maailmassa. WWF vie vastuullista ruokatietoa kouluille ja yrityksiin WWF:n lähettiläät kiertävät tänä vuonna ympäri Suomea rohkaisemassa eettiseen ruokailuun, jotta ruoan aiheuttamat kielteiset ympäristövaikutukset saataisiin mahdollisimman alhaisiksi. Luomu on yksi mukana olevista näkökulmista. Kiinnostuitko? WWF:n lähettiläitä on ympäri Suomea liki kolmessakymmenessä kunnassa. Lisätietoa: Kiertueeseen on liitetty myös verkossa tehtävä ruokavisa: ruokavisa.fi WWF:n lähettiläskiertue haastaa lapsia, nuoria ja aikuisia ajattelemaan, voiko maailmaa muuttaa syömällä. Kohderyhmänä ovat yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten lisäksi myös yritykset. Tunnin aikana tarkastellaan ruoan eettisyyttä oman ja toisten ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Läpi käydään etenkin erilaisia sosiaalisia ja ympäristönäkökohtia, joita ruokaan liittyy. Kantavana teemana oppitunneissa on globaali vastuu, sillä kyseessä on ulkoasiainministeriön kehityskasvatusvaroilla toteutettu kiertue. WWF:n tavoitteina on suojella monimuotoisuutta maailmassa ja vähentää ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Ruuassa nämä teemat yhdistyvät, sillä tällä hetkellä ruuan tuotanto uhkaa useiden lajien olemassaoloa ja aiheuttaa ympäristöongelmia. Ruoka on myös kaikkien elämässä läsnä. Siksi oppilaille voi olla voimaannuttavaa huomata, miten omilla ruokavalinnoilla voi rakentaa oikeudenmukaisempaa maailmaa, kertoo ympäristökasvattaja Hanna Seimola WWF:stä. Luomuruoka on kiertueella yhtenä näkökulmana mukana. Kerrotaan esimerkiksi, että luomussa ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita ja viljelymenetelmät vähentävät luontoon ja vesistöihin joutuvien ravinteiden määrää. Lisäksi luomu takaa syötäviksi kasvatetuille eläimille paremmat olot. Luomun ohella näkökulmia on esimerkiksi yleisemmin maankäyttö, monimuotoisuuden suojelu, oikeudenmukaisuus kehitysmaiden näkökulmasta ja kalakantojen kestämätön käyttö. Tampereen Lielahden kotitalouden opettaja Sanna Karttunen tilasi kollegansa kanssa WWF-lähettilään kuudeksi oppitunniksi 7 9 luokkalaisten keskusteluttajaksi. Mielestäni koulukiertue oli täyttä asiaa. Oppilaita heräteltiin tärkeään asiaan mitenkään heitä käännyttämättä tai syyllistämättä. Lähettiläs osasi asiansa ja hän osasi esittää asiansa monipuolisesti ja oppilaita kiinnostavalla tavalla kuvien, pelin ja tarinoiden avulla. Mielelläni suosittelen kaikille kouluille lähettilään vierailua! Karttunen hymyilee. Tunnin aikana käydään myös läpi, miten jokainen voi omassa arkipäivässään pienentää ruoan ympäristövaikutuksia ja syödä muutoinkin eettisesti. Keinoihin lukeutuu kasvisruuan osuuden lisääminen, ruokajätteen vähentäminen, luomun, kausiruuan ja ympäristömerkittyjen Sama ruoka, eri ympäristövaikutukset Tunnilla käytetään Pallon paras ruoka -korttipeliä, jossa verrataan erilaisia ruoka-annoksia toisiinsa eettisistä näkökulmista. Ruoka-annoksille on laskettu ilmastovaikutus, jonka lisäksi ruoat on merkitty luomumerkeillä ja reilun kaupan merkeillä. Myös lajien uhanalaisuus, ruoan vähärasvaisuus ja hivenainepitoisuus on tuotu korteissa esiin. Ruokakortit havainnollistavat hyvin, että samalla ruoallakin voi olla hyvin erisuuruiset ympäristövaikutukset riippuen, mitä, missä ja miten ruoka on tuotettu. Taulukossa on esimerkkejä lihaa ja kalaa sisältävien ruokalajien ilmastovaikutuksien eroista. Korttien kasvisruokien päästöt vaihtelevat 0,3 kg/co2 ja 1,6 kg/ co2 välillä. Kirjoittaja toimii itsekin WWF-lähettiläänä ja viimeistelee Pro gradu -tutkielmaa ihmisoikeusperustaisesta valtion vastuusta ympäristötapauksissa. 28 Luomulehti 2/2013

16 Johanna Honkanen ELY-keskuksesta kertoi, että Pohjois-Pohjanmaalla pelloista on noin 10 % luomussa. Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistys valitsi vuoden luomuvaikuttajaksi Kauko Lehdon. Veli-Pekka Talvela maa- ja metsätalousministeriöstä lupasi, että luomuohjelma pureutuu ruokaketjun niiden kohtien kehittämiseen, mihin hallinnon keinoin pystytään puuttumaan. Soile Prokkola Tutkija Jaakko Nuutila on huolissaan siitä, että luomu siirtyy suurille toimijoille. Teksti: Soile Prokkola Kuvat: Anna-Leena Vierimaa Pohjois-Suomen luomuväki Eedenissä Oulun luomupäivillä helmikuussa tarjoiltiin tuhti paketti tietoa ja varsinkin kokemuksia. Toista kertaa järjestettävillä Luomupäivillä kuultiin asiantuntijoina niin hallintoa, valvontaa, neuvontaa tutkimusta kuin itse viljelijöitäkin, edunvalvontaa ja kaupallisia yrityksiä unohtamatta. 135 osallistujaa oli tyytyväisiä päivien antiin ja kotiin viemisinä oli uusia ideoita sekä hyvässä seurassa ja kylpylässä rentoutunut mieli. Maakuntien tilanne ProAgria Oulun johtaja Vesa Nuolioja korosti aloituspuheenvuorossaan, että luomu on juuri sellainen asia, mitä maaseudulla kannattaa viedä eteenpäin. Johanna Honkanen ELY-keskuksesta latasi nykytilanteen seinälle. Pohjois-Pohjanmaa suurimpana maakuntana johtaa hehtaareissa luomutuotannossa, mutta prosentuaalisesti ollaan vielä kymmenen prosentin tietämillä. Viime vuonna oli valvonnassa 421 toimijaa ja hehtaaria. Kainuussa luomupeltoa oli 7600 hehtaaria ja luomun osuus on jo yli 23 prosenttia peltopinta-alasta eli valtakunnallinen 20 prosentin tavoite on siellä jo ylitetty. Eeden auditoriossa keskusteltiin upean merinäköalan siivittämänä. Muutoksia odotettavissa Maa- ja metsätalousministeriön tuoreimmat luomukuulumiset kertoi ylijohtaja Veli-Pekka Talvela. Ministeriön valmisteleman luomualan kehittämisohjelman tavoitteena on lisätä luomutuotannon määrää, monipuolistaa kotimaisten luomuelintarvikkeiden tarjontaa ja kannustaa kuluttajia valitsemaan luomuruoka. Luomuelintarvikkeiden jalostuksen ja markkinoinnin ongelmana ovat toistaiseksi pienet markkinat, pitkät etäisyydet ja pula luomuraaka-aineesta. Toisaalta yksittäiset luomutuottajat eivät löydä tuotteilleen markkinointikanavia. Talvela lupaa, että luomuohjelma pureutuu ruokaketjun niiden kohtien kehittämiseen, mihin hallinnon keinoin pystytään puuttumaan. Tavoitteena on, että asia etenee hallituksen käsittelyyn huhtikuussa. Tänä keväänä on tarkoitus tehdä uusia luomusopimuksia edellisvuosien tapaan, mutta viljelijät joutuvat hyväksymään, että tukiehdot muuttuvat todennäköisesti 2015 alkavalla kaudella. Uusien sopimusten teosta päättää hallitus maaliskuussa, kun tiedetään viime vuoden menot ja rahoituksen tarve tälle vuodelle. Uudella ohjelmakaudella luomutuotanto eriytetään ympäristötuesta ja luomutuotannosta maksetaan ympäristöohjelmasta erillinen korvaus eli luomutuotanto ei olisi enää ympäristötuen erityistukimuoto. Uusissa tukiehdoissa erityisesti avomaavihannesviljelyn asemaa pyritään parantamaan, jotta voitaisiin vastata kasvavaan luomuvihannesten kysyntään. Myös luomulakia uudistetaan ja siinä yhteydessä katsotaan, miten valvonta tulisi jatkossa järjestää. Lannoitteet ja kasvualustat luomuviljelyyn PL 12, Eura Puh , fax I Haasteita riittää Tällä hetkellä luomu alkaa tulla halvan työvoiman maista. Nykyinen kehitys johtaa siihen, että luomu siirtyy suurille toimijoille ja siitä tulee bulkkia, varoittaa tutkija Jaakko Nuutila. S- ja K-ketjut kilpailevat private-label luomutuotteiden määrästä. Nyt melkein joka viikko joku pikkukauppa lopettaa, kun luomutuotteita ostetaan vain isojen ketjujen kaupoista. Kukaan ei ole kuunnellut kuluttajaa. Hän listaa muitakin haasteita, muun muassa maatalouspolitiikka, yhteisen tavoitteen puuttuminen, epätäydellinen kilpailu, hinnanmuodostus, riskien huono jakaantuminen, tiedonpuute, negatiiviset asenteet luomua kohtaan, suomalaisen ruuan melkein luomua mielikuva. Mutta jos asiat saadaan kuntoon, parhaimmassa tapauksessa 20 vuoden kuluttua luomu-sana voidaan jättää käytöstä, koska tavanomainen on niin marginaalista, ennustaa Nuutila. Luomuvaikuttajan valinta Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistys valitsi vuoden luomuvaikuttajaksi Kauko Lehdon. Luomuneuvonnan uranuurtaja Ilmari Schepel pikakoulutti aikoinaan Lehdonkin. Opiskeluaikana luomulle lähinnä naureskeltiin ja valmistuttuaan hän toimi aluksi tavanomaisen viljelyn neuvojana. Hänellä ei ollut mitään pohjaherätystä, mutta mielenkiinto luomuun lisääntyi havaintojen ja kokemusten myötä. Vuosina Pohjois-Pohjanmaalla aloitti noin sata viljelijää. Lehto hoiti silloin koulutukset, tarkastukset ja viljelysuunnittelun yksin. Lehto muisteli, että ne olivat työntäyteisiä, mutta antoisia vuosia. Tuolloin vallalla oli pohdiskelu, että kuinka monta vuotta voidaan viljellä luomuna. Nythän asiat nähdään ihan eri valossa. Melkein koko porukka on vieläkin luomussa luvun loppupuoli oli vilkasta hanketoiminnan aikaa. Vuonna 2002 hän perusti oman yrityksen palvelemaan Milka luomuviljelijöitä. Palveluita käyttää noin sata viljelijää. Luomutarkastuksia hän on tehnyt viime vuosiin asti. Lehto on tänä vuonna 25 vuotta täyttävän Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistyksen perustajajäseniä ja on ollut toiminnassa mukana koko ajan. Nykyisin hän toimii luomuyhdistyksen rahaston hoitajana ja vastaa Ruukin luomumarkkinoiden järjestelyistä. Luomulla on nyt merkittävä rooli koko maataloudelle ja maaseudulle. Markkinat vetää ja alkutuotannon pitäisi vastata kasvaneeseen kysyntään. Tosi vahvat lähtökohdat luomun tulevaisuuden kannalta, sanoo Lehto. Tilaisuuden järjestivät ProAgria Oulun YmpäristöAgro II -hanke ja MTK -Pohjois-Suomen, Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus- koordinaatioja aktivointihanke. Sponsoreina toimivat Agrimarket, Suomenrehu, VikingMalt, Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistys ja MTK Pohjois-Suomen luomuvaliokunta. Seminaarin esitykset: vuoden_2013_tiedotteet Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistys: pp-luomu.fi Milka KALANMAKSAOLJY 5, 30 ja 200 l NUOLUKIVET 10 ja 2 kg tuotteet 20 Milka vuotta Yrittäjäntie 20, Karkkila Puh. (09) Luomulehti 2/2013 Luomulehti 2/

17 Teksti: Kirsi Haapamatti Juurella-ravintola suosii lähiluomua Kyyttötila Ylikalliolle ravintola on mieluisa ja mutkaton asiakas. Anne Rintamäki Anne Rintamäki Kyyttötila Ylikallion toiminta perustuu eläinten hyvinvointiin, laadukkaisiin tuotteisiin ja haluun säilyttää rotuna itäsuomenkarja eli kyyttö. Kirsi Haapamatti Kyytönlihantuottaja Anne Rintamäki ja Juurella-ravintolan Kai Usvaranta ja Jani Unkeri uskovat laatuun, ei bulkkiin. Seinäjoen keskustassa sijaitsevan Juurella-ravintolan asiakas tietää, mitä eteen kannetaan. Vuoden verran toimineessa ravintolassa arvostetaan hyviä raaka-aineita ja mieluusti myös kerrotaan asiakkaalle niiden alkuperästä. On mukava kuulla, miltä tilalta lautaselle aseteltu kyyttöpaisti, juureskeitto tai härkäpapu-alkupala on saanut raaka-aineensa. Mainitsemme myös, onko raaka-aine luomua. Jos annoksen pääraaka-aine on luomu, se merkitään myös listaan, ravintoloitsija Jani Unkeri kertoo. Alavetelissä kyyttöjä kasvattava Anne Rintamäki on tyytyväinen; ravintola Juurella on Kyyttötila Ylikallion pitäjälle tervetullut asiakas monestakin syystä. Tietenkin on hyvä asia, että ravintola ottaa lihaa kerralla isoja määriä. On paljon helpompaa myydä isompi satsi kerralla kuin lähteä markkinoimaan lihaa kilon paketteina maailmalle. Lisäksi on hienoa, että ruoka-alan ammattilaiset arvostavat tätä maatiaisrotua ja osaavat hyödyntää sitä raaka-aineena. Rintamäen kyytöt ovat vielä luomun siirtymävaiheessa, tilan pellot ovat olleet luomussa jo useamman vuoden. Kyytöt tulivat tilalle vasta toissavuonna. Kesällä 2011 meillä oli kolme kyyttöä, nyt pääluku on 58. Työtä on siis riittänyt, varsinkin kun eläimet muuttivat viime syksynä Kauhavalta Alaveteliin. Markkinointia on tehty toistaiseksi hyvin vähän, joten Juurella-ravintola ja muutama pitopalvelu ovat senkin vuoksi mieluisia asiakkaita. Jani Unkerin ja Miia Keski-Nikkolan yhteinen ravintola on ruokaprovinssiksin julistautuneella Etelä-Pohjanmaan seudulla omaleimainen. Maakunnassa on isoja toimijoita, jotka ovat ohjanneet alkutuotannon haluamilleen sektoreille. Juurella on päättänyt operoida pienten tuottajien kanssa. Lähiraaka-aineiden tuottajia ravintolalla on kymmenisen. Valittu tie ei ole helpoin. Tuottajat tuovat tavaraa meille itse, kuka milloinkin. Osa tavarasta, kuten Ylikallion kyytönliha, noudetaan itse läheltä pakkasvarastosta. Joskus tilaamme jonkin tietyn tuottajan tuotetta tukkuun. Joskus mietin, onko pienten raaka-aineerien kuljettaminen meille parikin kertaa viikossa enää järkevää. Kasvaako tuotteen hiilijalanjälki liian suureksi? Kaipaisin lähiruokatukkua, josta voisi kootusti ostaa tarvitsemansa, Unkeri pohtii. Juurella on noteerattu paitsi lähi- ja luomuraaka-aineiden hyödyntäjänä ja kulinaristien piirissä, myös ammattilaisten keskuudessa. Miia Keski-Nikkola» Kaipaisin lähiruokatukkua, josta voisi kootusti ostaa tarvitsemansa. Raaka-aineiden hankintatapojen moninaisuudesta huolimatta suoraan tuottajilta ostaminen on ravintolalle tärkeää. Laatu on se juttu. Usein pienimuotoisemmin tuotettu on parempi. Ja tarjoamme sitä asiakkaille turvallisin mielin, kun tiedämme ja tunnemme tuottajat. Jos tuote on vielä luomua, voimme entistä paremmin luottaa siihen, että tuotannossa on ajateltu muutakin kuin tehokkuutta. Luomulihaa, nautaa ja lammasta, on maakunnassa tarjolla hyvin, mutta vihannesten ja juuresten saanti on vaikeampaa. Juurella tuo lähiruokaideologiaansa esille myös markkinoinnissaan. Viime kesänä se painatti flyereita, joissa luki yhteistyömaatilojen nimiä. On tässä takana sekin, että kannan huolta kotimaisen maataloustuotannon jatkumisesta. Jos omalta osaltani voin sitä edistää, hyvä niin. Juurella-ravintolan lista vaihtuu usein. Kauden tuotteet ja raaka-aineiden saatavuus sanelevat paljon. Olemme sopineet toimituksista nyt muutaman kuukauden eteenpäin. Listan joustavuus mahdollisti sen, että alussa saatoin toimittaa pienempiä lihaeriä. Joustavuus on tässä asiakassuhteessa parhaimpia juttuja, Anne Rintamäki sanoo. Ravintola on noteerattu paitsi lähija luomuraaka-aineiden hyödyntäjänä ja kulinaristien piirissä, myös ammattilaisten keskuudessa. Kokki Kai Usvaranta voitti vuoden alussa ravintola-alan arvostetuimman Pro-palkinnon. Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja luomuviljelijä. 32 Luomulehti 2/2013 Luomulehti 2/

18 Teksti: Virpi Adamsson Lampureiden oma lihatalo Köyliöläinen Lallin Lammas perustettiin turvaamaan lammastalouden jatkuvuutta Suomessa. Vajaa kymmenen prosenttia sen käsittelemästä lihasta on luomua. Neljä lampuria perusti Lallin Lammas Oy:n vuonna 1998, kun isot lihatalot eivät juuri olleet kiinnostuneita lampaanlihan markkinoille saattamisesta. Lallin Lammas teurastaa, leikkaa ja tyhjiöpakkaa. Se myy lammasta ja vuohea ruhona ja osina. Alusta asti Lallin Lammas on etsinyt keinoja parantaa lammastalouden kannattavuutta. Yhtenä osana tätä työtä on ollut kehittää yhteiskunnan kaipaamia maisema- ja ympäristönhoitopalveluja. Meillä oli vihreitä, kauniita ajatuksia maisemalaidunnuksesta ja kierrätyksestä. Rehu tulisi erikoisviljelytiloilta ja lanta palaisi peltoihin. Kun teurastilat olivat olemassa, alettiin ottaa myös ulkopuolisia lampaita, muistelee perustamisaikoja Veikko Salo, yksi yrityksen osakkaista. Teurastamolla on luomuhyväksyntä. Se tarkoittaa sitä, että Lallin Lammas voi ostaa ja myydä luomua eteenpäin. Luomun osuus teurastetuista jää alle kymmenen prosentin. Ostamme kaiken luomun, jota on tarjolla. Luomua markkinoidaan tuottajille voimakkaasti viranomaisten taholta, Lallin Lampaan tuotantopäällikkö Kati Kaisajoki sanoo. Hän ei ole kuitenkaan varma luomun tulevaisuudesta. Juhlapuheissa sitä arvostetaan kuten lähiruokaakin. Ostotilanteessa kuluttajan päätös on helposti jotain muuta. Tavo Jürna leikkaamassa karitsaa. Lallin Lammas käsittelee itse 30 prosenttia teurastamastaan lihasta. Lampaalle kysyntää Tuotantopäällikkö Kati Kaisajoki muistuttaa, että luomu ei ole helppo tuotantosuunta, jos aikoo tuottaa laadukasta lihaa. Laadukasta luomua ei tuoteta jättämällä eläimet oman onnensa nojaan, vaan luomutuottajan täytyy olla ennakoiva ja hyvin suunnitelmallinen toiminnassaan. Rehuomavaraisuuskaan ei olisi pahitteeksi, jotta ei tule yllätyksiä rehun laadun, hinnan tai saatavuuden suhteen. Kaisajoki kertoo ammattilaisten saaneen hyvää jälkeä aikaiseksi luomun kasvatuksessa. Ylipäätään ammattikasvattajien määrä on lammastaloudessa lisääntynyt ja harrastajien vähentynyt. Ammattimainen kasvatus näkyy lihan laadussa. Lammas on kasvattajille hyvä vaihtoehto. Kysyntää lampaanlihalle on tällä hetkellä enemmän kuin mitä on tarjota. Nuori polvi on maailmalla kulkiessaan tottunut siihen. Lammas on nyt trendiliha, Veikko Salo kuvailee. Lampaan lihan tuotannon rytmi on muuttunut teuraspalkkion myötä. Sen ansiosta karitsanlihatuotanto ei ole enää niin syyspainotteista. Teurastettavaa tulee tasaisemmin koko vuoden. Teurastuskapasiteetin puute ei ole enää niin suuri ongelma kuin vielä pari vuotta sitten. Alansa suuri toimija Lallin Lammas pystyy ottamaan kerralla vastaan 200 eläintä. Teurastamossa on viisi vakituista työntekijää. Yritys on merkittävä toimija alalla, se teurastaa noin 8000 eläintä vuodessa. Kun lampaat saapuvat teurastettavaksi pitkän matkan takaa, ne pääsevät ensin rauhoittumistilaan. Laumaeläimenä se rauhoittuu nopeasti karsinoiduissa tiloissa. Eläinten oikea vastaanotto on tärkeä, ettei kuljetuksen aiheuttama stressi vaikuta lihan laatuun. Myös teurastajalta vaaditaan ammattitaitoa käsitellä eläintä niin, että se pysyy rauhallisena, Veikko Salo sanoo. Eläinlääkäri käy päivittäin Tarkastuseläinlääkäri on päivittäinen vieras Lallin Lampaassa. Ensin tarkastetaan eläimet, sitten liha. Eläinlääkärin leimaamat lihat menevät jatkokäsittelyyn omaan leikkaamoon tai lähtevät tukkuihin ja vähittäiskauppoihin. 30 prosenttia lihasta leikataan meillä. Suurin osa lihasta lähtee pääkaupunkiseudun kuluttajille. Tiukan kirjanpidon ansiosta lihan pystyy jäljittämään tilalle asti. Iso byrokratia vaati työtä, Salo jatkaa. Osa lampaiden sisäelimistä menee lemmikkieläinten ruoaksi. Nahat suolataan ja myydään niitä muokkaaville yrityksille. Näin pystytään hieman kattamaan teurastus- ja jätteenkäsittelykustannuksia. Susi lopetti oman karitsatuotannon Lallin Lampaalla oli noin kahdensadan uuhen kasvattamo. Uuhet laidunsivat köyliöläisessä kansallismaisemassa vanhoilla hakamailla ja rantaniityillä. Maiseman hoitokohteita oli noin kuusikymmentä hehtaaria. Sitten tuli susi vuonna Alueelle asettui 4 5 suden lauma. Susihyökkäyksiä oli neljä, ja menetimme 65 eläintä. Siitoseläinryhmä oli siinä kunnossa, ettei sitä voinut viedä talven yli. Eläimet teurastettiin syksyllä. Susien takia omaa siitoseläinryhmää ei ole kannattanut enää pitää. Valtio korvaa tapetun lampaan, mutta Veikko Salo on yksi Lallin Lampaan neljästä osakkaasta. Viulu on perinteisesti pääsiäisen hittituote. korvauksen hakeminen on Veikko Salon mukaan täynnä byrokratiaa ja aikaa sen saamiseksi voi mennä jopa vuosi. Korvaus tarkoittaa yksilöhintaa. Kaikki lampaisiin mennyt välillinen työ jää lampurin maksettavaksi. Nykyään Lallin Lammas ostaa karitsat jatkokasvatukseen noin kahden kuukauden iässä muilta tuottajilta. Ne tulevat pääasiassa pohjoisesta. Oma yksilön karitsatuotanto on puskurivarasto. Jos saapuva erä poikkeaa ennakoidusta, voidaan sitä täydentää omista. Susi on edelleen ongelmana, karitsat otetaan syksyllä normaalia aikaisemmin sisälle. 34 Luomulehti 2/2013 Luomulehti 2/

19 Ulkomailta Teksti: Visa Vilkuna Kalkkivedellä käsitelty olkisilppu jaetaan ylhäällä näkyvällä mattokuljettimella lehmien makuuparsien eteen. tyisikö valkuaistäydennykseen huokeampia vaihtoehtoja. Myös luomusoijan saatavuudessa on ollut ongelmia. Ape sekoitetaan Pellon sekoittajalla ja jaetaan mattoruokkijalla ruokintapöydälle. Samalla laitteella hoidetaan myös navetan kuivitus. Kuivikkeena tilalla käytetään olkea, joka on kasteltu kalkkivedellä. Kuivike sekoitetaan tasaiseksi massaksi appeen sekoittajassa ja siirretään toisella mattolinjalla makuuparsien eteen. Lehmät näykkivät pikku hiljaa kalkilla käsitellyt oljet alleen. Kalkin käyttö lisää Schauerlainin mukaan oljen kestävyyttä ja paikallaan pysyvyyttä makuuparressa. Kalkilla on myös hygieniaa parantava vaikutus. Luomumaito on vakaa tuote Luomumaidon hinta on 42 senttiä litra, missä on luomulisää vain kahdeksan senttiä. Luomumaidon tuottajan taloudellinen tilanne Baijerin alueella on kuitenkin kohtalaisen mukava. Luomumaidon hinta ei vaihtele läheskään niin voimakkaasti kuin tavanomaisen maidon. Luomutuottajille maksettava 200 euron hehtaarituki on myös tuntuva apu tilan taloudenpidossa. Schauerlinen karjan 2,5:ssä oleva keskipoikimakerta on isännän mukaan luvattoman alhainen. Syynä tähän on vii- me vuosina karjaan on ostetut hiehot. Karjassa on kestäviäkin lehmiä, sillä paras Simmental on poikinut jo 14 kertaa ja lypsänyt yli litraa maitoa. Lypsylehmille apetta annetaan tasaisesti neljän tunnin välein. Umpilehmät ja nuorkarja ruokitaan pari kertaa vuorokaudessa. Nuorkarjan navetta on puolen kilometrin päässä, jonne ape kuljetetaan suursäkeissä. Luomutarkastuksia tilalla tehdään pari kertaa vuodessa. Isännän kokemuksen perusteella tarkastukset ovat lähinnä keskustelutuokioita ja tiedon tasaamista. Lomakebyrokratia hoituu kuin itsestään siinä sivussa.» löytyisikö valkuaistäydennykseen huokeampia vaihtoehtoja? Peltotyöt yhdessä urakoitsijan kanssa Tilan vajaat sata peltohehtaaria kasvavat pääasiassa nurmea, maissia, sinimailasta ja apilaa. Parikymmentä hehtaaria on viljalla. Navetasta saatava lietelanta levitetään ennen maissin ja viljan kylvöä mullokselle. Jokaisen nurmisäilörehun korjuun jälkeen lietettä levitetään pintalevityksenä sängelle. Peltotöistä muokkaus, kylvö ja lietelannan levitys hoidetaan itse. Sadonkorjuu on jo vuosia ollut urakoitsijan vastuulla. Vuonna 2010 valmistunut 85 parsipaikan navetta maksoi euroa (alv 0 %). Rakentamiseen isäntä sai euron avustuksen. Loppusumma katettiin pankkilainalla, minkä saaminen oli Schauerlinen mukaan lähinnä ilmoitusluontoinen juttu. Pankit rahoittavat mielellään maatalouden investointeja. Navetan rakentamisessa otettiin laajennus huomioon. Ruokintapöytä tehtiin kaksipuoleiseksi, jolloin pöydän toiselle puolelle on mahdollista rakentaa toinen 85 paikkainen pihatto vanhan peilikuvana. Navetassa on yksi DeLavalin robotti. Lehmät poikkeavat lypsyllä keskimäärin 2,8 kertaa vuorokaudessa. Samalla eläimet saavat kilosta kuuteen kiloon olevan väkirehulisän. DeLavalin markkinajohtajuus Saksassa ja huoltomiehen asuminen samassa kylässä vaikuttivat Schauerlinen konevalintaan. Pellon ruokintajärjestelmä mattoruokkijalla valittiin puhtaasti hinta-laatusuhteen perusteella. Pitkään ja huolella tehdyssä vertailussa oli kolme samantyylistä ratkaisua, joista Pellon järjestelmä oli yksinkertaisen toimivan oloinen ja hinnaltaan edullisin. Pellon järjestelmään kuivikkeiden jakamisen sai helpoimmin lisätyksi. Simmentalit luomumaidon tuottajina Maidon tuottaminen Sveitsistä kotoisin olevalla Simmental-rodulla ei ole aivan tavallista. Rotua on totuttu meillä pitämään enemmänkin lihantuotantoon soveltuvana. Suomessa olevat Simmentalit ovatkin rodun lihalinjaa. Etelä-Saksassa, Spaltin Unteres Dorfissa luomutilaa pyörittävä Christian Schauerlain valitsi maitolehmikseen Simmentalin useammastakin syystä. Maitolinjan Simmentalit lypsävät hyvin, sillä rotuhan on niin sanottu yhdistelmärotu. Simmentalit ovat perusterveitä ja pitkäikäisiä lehmiä. Kaiken lisäksi saan välitykseen menevistä kuusiviikkoisesta sonnivasikasta mukavan 600 euron hinnan, perustelee Schauerlain karjansa rotua. Kun lehmät menevät teuraaksi, Simmental-lehmistä saa huomattavasti paremman kilohinnan. Parhaimmillaan teuraslehmästä on maksettu jopa 3,4 euroa kilolta. Kahden sukupolven maatila Tilan työt tehdään kahden sukupolven voimin. Christianin puoliso Anette tekee tilan töitä sen, minkä kolmen lapsen hoitamiselta ehtii. Myös isännän vanhemmat ovat ahkerasti mukana tilan pidossa. Isäntä itse ei ole kokopäiväisesti tilalla töissä, sillä hän tekee kolme päivää viikossa paikallisen luomuyhdistyksen töitä. Christian Schauerlainin 85-päisen Simmentalkarjan keskituotos on kilon paikkeilla. Maidon valkuainen on 3,52 ja rasva 4,27 prosentissa. Maidon soluluku on tasossa ja bakteerit :ssa. Lehmien rehustus perustuu pääosin nurmisäilörehuun ja kokoviljana säilöttyyn maissiin. Nurmirehusta korjataan viisi satoa kesän mittaan ja nurmisäilörehun valkuainen on pysynyt 15 prosentin paremmalla puolella. Appeen valkuaispitoisuutta nostetaan sinimailasesta tehdyllä väkiheinällä ja soijakakuilla. Schaurelainin karjan saaman luomusoijan hinta on kivunnut erittäin korkeaksi. Jopa yli 900 euron tonnihinta panee vakavasti miettimään, löy- Christian Schauerlain on tyytyväinen, kun raskas käsityö on uuden navetan valmistuttua jäänyt melko vähiin. Lehmät näykkivät makuuparsien eteen tuodun kuivikkeen pikku hiljaa makuuparteen. Lyhyeksi silputtu olki ajautuu ajan mittaan lantakäytävälle, mistä se kulkeutuu raapan mukana lantasäiliöön. Lyhyt olkisilppu ei hankaloita lietteen käsittelyä. 36 Luomulehti 2/2013 Luomulehti 2/

20 Teksti: Marika Auersalmi Hanke on loppu, mitä sitten? Tomi Auersalmi Kolumni Hankeraportti on täytetty ja tarvittavat paperit liitetty rahoittajalle lähetettävään postiin. Kirjan kannet kiinni ja kohti seuraavaa hanketta niinkö? Hankkeita koordinoivilla julkisilla tahoilla näin saattaa olla, mutta mukana olleille yrityksille hanke on voinut olla vasta hyvä aloitus tietyn asian kehittämiseen. On tullut ideoita, on ollut vertaistukea, on käyty reissussa katsomassa esimerkkejä ja istuttu seminaareissa asiaa pohtimassa. Asioita on päässyt katsomaan laajemmasta näkökulmasta. Hankkeen päättyminen tuntuu usein tulevan yllättäen ja odottamatta. Hankkeeseen osallistuvalle yritykselle tulokset hankeraportissa tuntuvat vasta pintaraapaisulta. Hinkua ja halua yrityskohtaiseen kehittämiseen olisi vielä runsaasti jäljellä, mutta hankkeessa asiantuntijana toiminut henkilö onkin jo kiinni ihan muissa hommissa. Mitä sitten tapahtuu? Ideat ja kootut kokemukset hautautuvat yrityksessä arkipäivän pyörittämiseen. Vähitellen halu asian kehittämiseen pienenee ja jonkin ajan kuluttua hankkeesta muistuttava vanha kokouskutsu joutaa roskiin sen kummemmin ajatusta herättämättä. Entä jos käyttäisi taikasanaa itse! Hankkeella on päässyt alkuun, mutta yrityskohtaisen tuloksen ja todellisen kehityksen saa aikaan vasta itse kehittämisestä vastuun ottamalla. Yrityskohtaista kehittämisen vastuuta ei voi ulkoistaa tai jos ulkoistaa, niin silloin voi myydä koko yrityksen. Lohdutukseksi sille lukijalle, joka nyt meinaa nääntyä tekemättömien töiden alle, voi kuitenkin sanoa, että vaikka vastuu on yrityksellä itsellään, niin kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Tarjolla on yhä enemmän luomuun erikoistuneita asiantuntijoita, joilta yritykset voivat ostaa asiantuntijuutta ja tekemistä, yrityksen omien tavoitteiden mukaan. Osa näiden asiantuntijoiden osaamisesta on voinut kertyä hankemaailman tehtävissä tai julkisen organisaation asiantuntijana toimiessa. Heillä voi olla monenlaista kirjaviisautta, mutta myös hyvin usein kädet savessa tehdystä työstä kertynyttä osaamista. He tuntevat luomun ja ovat valmiita tarjoamaan osaamisensa yritysten käyttöön. Rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta kuskin paikalla pitää istua itse! Voimia kehittämiseen ja valmiutta osaamisen jakamiseen luomussa toimiville toivotellen. Kirjoittaja on luomun markkinointiviestinnän asiantuntija milj. 51,3 Luomun myynti nousi yli 200 miljoonaan euroon Suomen luomumarkkinat kasvoivat lähes neljänneksellä viime vuonna. Pro Luomu ry:n arvion mukaan luomutuotteita myytiin 202 miljoonalla eurolla vuonna 2012, mikä oli 24 % enemmän kuin edellisvuoden 163 miljoonaa euroa. Arvio perustuu kaupparyhmiltä kerättyihin tietoihin viime vuoden myyntiluvuista. Luomun myynti kasvoi elintarvikkeiden kokonaismarkkinoita selvästi ripeämmin, sillä päivittäistavarakaupan keskimääräinen vuosikasvu oli viime vuonna 5,3 %. Kasvun myötä luomun markkinaosuus nousi 1,6 %:iin, kun se vuonna 2011 oli 1,3 %. Luomun kysyntä keskittyy vahvasti pääkaupunkiseudulle, jossa luomun markkinaosuus oli 2,5 %:n luokkaa. Tuoteryhmä Markkinaosuus luomuhiutaleet 10,6 luomuruokaöljy 9,7 luomukananmunat 8,5 luomuruisleipä 5,1 Muutamissa tuoteryhmissä luomun markkinaosuus on selvästi suurempi kuin luomun osuus kaikista elintarvikeostoista. Lähde: Nielsen kuluttajapaneeli 2012 Luomumarkkinat ,7 62,3 74,2 75,0 82, Luomun myynti on kasvanut ripeästi viime vuosina. Lähde: Nielsen kuluttajapaneeli HUOM! Nielsenin lukuja ja Pro Luomun arviota ei voi verrata keskenään, koska niiden tiedonkeruumenetelmä on erilainen. Toimittanut: Elisa Niemi Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila on hyvin tyytyväinen lukuihin. Hän toteaa, että tällä vauhdilla saavutetaan alan kasvutavoite eli luomun myynnin nostaminen 330 miljoonaan euroon vuoteen 2015 mennessä. Kuluttajat valitsevat luomua puhtauden, eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin sekä läpinäkyvän tuotantoketjun takia. Uskon, että ne ovat tänä vuonna vähintään yhtä tärkeitä asioita kuin viime vuonna. Myynin kasvuun vaikuttaa myös tarjonta ja sen kehittyminen, Kottila pohtii. Ostetuin luomutuote on maito Suomen ostetuin yksittäinen luomutuote on luomumaito. Kaupan mukaan lähes viidennes luomun kokonaismyynnistä tulee nestemäisistä maitotaloustuotteista. Myös hedelmien ja vihannesten osuus luomumyynnistä on samaa luokkaa, noin 19 %. Tuoreita leipomotuotteita on luomumyynnistä lähes 10 %. Nielsen kuluttajapaneelin keräämien tietojen mukaan luomun markkinaosuus on muutamissa tuoteryhmissä selvästi suurempi kuin luomun kokonaismarkkinaosuus 1,6 %. Esimerkiksi luomuhiutaleiden markkinaosuus omassa tuoteryhmässään on yli 10 %, luomuruokaöljyn lähes 10 % ja luomukananmunien run Luomumarkkinat milj Tavoite 2015 Vuonna 2012 luomun myynti kasvoi 24 % edellisvuoteen verrattuna. Tätä vauhtia alan kasvutavoite, 330 milj. vuoteen 2015 mennessä, on mahdollista saavuttaa. Lähde: Pro Luomu saat 8 %. Tummista leivistä eli ruisleivistä noin 5 % on luomua. Kottila toteaa, että luomutuotteiden markkinaosuutta elintarvikkeiden kokonaismarkkinoista vähentää valikoiman niukkuus. Luomutuotteiden valikoima on pieni tai olematon isoissa tuoteryhmissä kuten liha ja lihavalmisteet, makeiset ja pakasteet, hän muistuttaa. Luomu kasvaa myös maailmalla Luomun myynti on kasvanut myös maailmalla koko tämän vuosituhannen ajan. Tuoreimmat tiedot ovat Organic Monitorin keräämiä vuodelta 2011, jolloin luomun maailmanmarkkinat olivat lähes 63 miljardin dollarin eli noin miljardin euron suuruiset. Maailman luomumarkkinat kasvoivat edellisvuodesta reilut 6 %. Vuoteen 2000 verrattuna maailmalaajuiset luomumarkkinat ovat kasvaneet 3,5-kertaisiksi.Viime vuosina kasvuvauhti on hidastunut jonkin verran talouden alamäen vanavedessä. Luomun ehdottomasti suurimmat markkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Ne kattavat yhdessä noin 96 % luomun kokonaismarkkinoista maailmassa. Luomutuotanto sen sijaan on jakautunut tasaisemmin eri mantereille. Euroopassa luomua ostetaan eniten Saksassa, jonka osuus koko maanosan luomumyynnistä on noin 30 %. Muita vahvoja luomukulutusmaita Euroopassa ovat Ranska, Iso-Britannia ja Italia. Suurin markkinaosuus luomulla on kuitenkin Tanskassa, yli 7 % maan kaikesta ruokaja juomamyynnistä. 38 Luomulehti 2/2013 Luomulehti 2/

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Luomuinstituutin valmistelun tilanne Joko on luomun aika?

Luomuinstituutin valmistelun tilanne Joko on luomun aika? Luomuinstituutin valmistelun tilanne Joko on luomun aika? MUC MAMK lounas 16.11.2011 Pirjo Siiskonen Ruralia-instituutti / Pirjo Siiskonen 18.11.2011 1 Lähiruoka, mitä se on? Lähiruoalla tarkoitetaan elintarvikkeita,

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomuleht

Luomuliitto. Luomuleht Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvontaa Neuvontaa ja verkostoitumista Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomuleht Luomuleht Ammattitaito parantaa

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Lisää luomua kiertue Somerolla 30.10.2012

Lisää luomua kiertue Somerolla 30.10.2012 Lisää luomua kiertue Somerolla 30.10.2012 Luomun haasteet ja mahdollisuudet Sari Raimoranta, hankevetäjä www.mtk.fi/luomuvakka Sivu 1 30.10.2012 MTK-Varsinais-Suomen Luomuvakka-hanke Varsinais-Suomen maataloustuottajain

Lisätiedot

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Pro Luomu, arvoketjuryhmän kokous 2.6.2014 MTK 17.6.2014 Copyright Pajuniemi Oy 2 Pajuniemi Oy Perustettu 1976 Liikevaihto 11,7 milj. euroa vuonna 2013 Tuotannon määrä 1,5

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

Luomualan uusi yhteistyöjärjestö Pro Luomu ry on syntynyt. Luomualan organisointiryhmä

Luomualan uusi yhteistyöjärjestö Pro Luomu ry on syntynyt. Luomualan organisointiryhmä Luomualan uusi yhteistyöjärjestö Pro Luomu ry on syntynyt Luomualan organisointiryhmä Syntymä aika: 22.3.2011 Strategiset mitat Perustajajäsenet: MTK, SLC, Luomuliitto, Siipikarjaliitto, Biodynaaminen

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat http://ec.europa.eu/agriculture/consultations/organic/2013_fi.htm

Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat http://ec.europa.eu/agriculture/consultations/organic/2013_fi.htm Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat http://ec.europa.eu/agriculture/consultations/organic/2013_fi.htm 3. PIENYRITYKSET 3.1 Auttaako sääntöjen ja valvontavaatimusten yhdenmukaistaminen

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Elintarvikkeiden jalostaminen maatiloilla

Elintarvikkeiden jalostaminen maatiloilla Elintarvikkeiden jalostaminen maatiloilla Elintarvikelainsäädännön suomat mahdollisuudet Luomuasetuksen asettamat raamit Jaana Elo Luomupäivät 9.10.2015 Mikkeli Elintarvikelainsäädännön suomat mahdollisuudet

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hankimme ainoastaan RSPO-sertifioitua, entistä paremmin jäljitettävää palmuöljyä. Tämä tarkoittaa

Lisätiedot

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia Jaana Paananen MTT Taloustutkimus Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. - 2.10.2002 Mikkeli Vähittäiskauppa-aineiston

Lisätiedot

Mistä tietää, että luomu on luomua?

Mistä tietää, että luomu on luomua? Mistä tietää, että luomu on luomua? Luomuvalvonta ja sertifiointi Suomessa Jyri kähönen, toimitusjohtaja Raikastamo Oy Raikastamo Oy Perustettu 2008, yksityisessä omistuksessa Erikoistunut luomumehujen

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA ALITUOTANTOKASVIT TEOLLISUUDESSA, TARPEET JA TOIVEET Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy MILDOLA SUOMALAINEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA Avena Nordic Grain Oy: vilja-

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ!

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! HENRI PIKKARAINEN p. 044 520 7709 & KIRSI HUOTARI p. 050 547 6566 Miksi Lähiruokadiili? Lähiruokadiili tarjoaa mahdollisuuden ostaa lähiruokaa suoraan tuottajalta.

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista

Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista 20.8.2012 Jaana Elo Kokopalvelut Valvonnasta poistuneet / poistumassa Aikavälillä 2.1. 31.5.2012 11 viljavarastoa (Suomen Viljava Oy:n

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUKANANMUNIEN TUOTANTO PIENKANALASSA HY/RURALIA-INSTITUUTTI 28.11.2013 Ulla Holma Luonnonmukainen kotieläintuotanto Luonnonmukaisesti viljellyn maatilan tuotantotapa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot