Kaukasten Palvelutalo Oy Rajapellontie HYVINKÄÄ

Transkriptio

1 Kaukasten Palvelutalo Oy Rajapellontie HYVINKÄÄ Laadittu Espoossa Kuunsäde 10 C ESPOO Puh

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSTIEDOT KUNTOARVIO Yleistä Raporttiin tutustuminen Kiinteistön hoitajan tehtävät ELIKAARITARKASTELU KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT Tilaaja Kiinteistön tarkastukset Tarkastusajan säätila Kuntoarvion suorittajat Kiinteistön perustiedot Käytettävissä olleet asiakirjat Suoritetut korjaukset/tarkastukset Rakennusten käyttäjien haastattelu KIIREELLISET TYÖT Kunnostettava välittömästi YLEISKUVAUS Rakennustekniikka LVI-tekniikka Sähkötekniikka 8 3. RAKENNUSTEKNINEN OSA 9 D ALUERAKENTEET 9 D 2 Maakaivannot 9 D 3 Kalliokaivannot 9 D 4 Aluetäytöt 9 D 5 Putkirakenteet alueella 9 D 6 Puusto ja viherrakenteet 9 D 7 Päällysrakenteet 10 D 8 Aluevarusteet 10 D 9 Ulkopuoliset rakenteet 10 KL3 10 E POHJARAKENTEET 10 E 3 Täytöt 10 E 4 Putkirakenteet 10 F RAKENNUSTEKNIIKKA 11 F 1 Perustukset 11 F 2 Rakennusrunko 12 F 3 Julkisivut 13 F 4 Yläpohjarakenteet 14 F 5 Täydentävät sisäosat 15 F 6 Tilojen pintarakenteet 16 F 7 Kalusteet, Varusteet ja laitteet LVI-TEKNINEN OSA 17 G LVI-JÄRJESTELMÄT 17 G 1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT 17 G 2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT 18 G 3 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 20 G 4 KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT 20 G 9 LVI-LAITTEIDEN SÄÄTÖ- JA AUTOMATIIKKALAITTEET SÄHKÖTEKNINEN OSA 22 H SÄHKÖJÄRJESTELMÄT 22 H 1 Aluesähköistys 22 H 2 Kytkinlaitteistot ja jakokeskukset 22 H3 Johtotiet 22 H 5 Valaisimet 25

3 3 H 7 Erityisjärjestelmät 26 J TIETOJÄRJESTELMÄT 26 J 1 Puhelinjärjestelmä 26 J 2 Antennijärjestelmä 26 J 3 Äänentoisto ja merkinantojärjestelmät 26 J 4 ATK- järjestelmä 27 J 5 Turva- ja valvontajärjestelmät KUNTOTUTKIMUKSET JA JATKOSELVITYKSET SUOSITELTAVAT KUNTO- JA LISÄTUTKIMUKSET Yleistä Kunto- ja lisätutkimuskohteita Asbesti/radon/home HUOLTOKIRJA VALOKUVAT TEKNINEN PTS-EHDOTUS Rakennustekniikka (Alue- ja pohjarakenteet) Rakennustekniikka (Kantavat rakenteet ja julkisivut) Rakennustekniikka (Pintarakenteet ja täydennysosat) LVI tekniikka Sähkötekniikka 46

4 4 1. PERUSTIEDOT 1.1 KUNTOARVIO Yleistä Kuntoarvio on laadittu soveltaen KH ja RT -ohjekorteissa esiteltyjä menetelmiä. Kuntoarviointi perustuu suunnitelmista ja muista asiakirjoista saataviin tietoihin, katselmuksiin, aistinvaraisiin havaintoihin, mittauksiin sekä kokemusperäisiin ja tilastollisiin tietoihin. Arviointimenetelminä on käytetty rakenteita rikkomattomia menetelmiä. Arvioinnin on suorittanut alansa asiantuntija. Kuntoarvion menetelmillä ei voida havaita kaikkia rakennuksen vaurioita, siksi onkin usein tarpeen tehdä kuntotutkimuksia täydentämään tämän kuntoarvioinnin yhteydessä havaittuja seikkoja. Kuntotutkimuksilla voidaan varmistaa vaurioiden laajuus ja oikea korjausmenetelmä. Suositeltavat kuntotutkimukset on mainittu raportin kohdassa 6. Kuntoarvion raportti sisältää varsinaisen raporttiosan valokuvineen, sekä taulukkoosan. Yhteenveto energiaselvityksestä kulutustietoineen ja ehdotetuista energiansäästötoimenpiteistä on koottu taulukko-osan kohtaan 8.1. Tekninen PTS-ehdotus on taulukko-osassa 8.2, jossa korjausehdotusten kustannukset on jaoteltu vuosikustannuseriksi rakenteiden-, LVI-töiden ja sähköasennusten osalta erikseen. Korjausehdotuksen kustannukset on arvioitu ALV-verottomina kustannuksina sisältäen, ellei raportissa erikseen toisin mainita, toimenpiteen edellyttämät aputyöt, suunnittelun ja työnjohtokustannukset. Taulukko-osan kohtaan 8.3 on koottu ehdotetut korjaustoimet, suositeltu toteutusajankohta, ja toimenpiteen kustannusarvio. Taulukon viitteessä mainittu numero vastaa raportin tekstiosan kappaletta, jossa korjausehdotusta on käsitelty tarkemmin. Rakennusosien kuntoa arvioidessa on käytetty viisiportaista kuntoluokitusta, jossa luokka 5 on uutta vastaava eikä vaadi korjausta PTS-tarkastelujaksolla. Luokat 4-1 edellyttävät korjaustoimia. Luokkaan 1 on määritelty kunnoltaan heikot ja 1-5 vuoden sisällä uusittavat rakennusosia. Luokan 1 korjaustoimet on yleensä suoritettava pian. Määriteltäessä korjausajankohtia on tässä raportissa pyritty keskittämään toimenpiteet siten, että saavutettaisiin mahdollisimman taloudellinen kokonaisratkaisu sekä vältyttäisiin turhilta aputöiltä. Tästä johtuen kustannukset ovat joinakin vuosina huomattavan suuret, mutta menettely on kokonaiskustannusten muodostumisen kannalta perusteltua. Korjaustarvetta arvioitaessa on huomioitu myös elinkaaritarkastelun asettamat vaatimukset.

5 Raporttiin tutustuminen Tämän raportin ymmärtäminen edellyttää koko raporttiin tutustumista. PTStaulukoissa on merkitty esitetty korjausajankohta ja kustannusarvio. Niistä kuitenkin puuttuvat selvitykset vaurioiden laadusta ja ehdotetut korjaustoimenpiteet, jotka on esitetty mahdollisuuksien mukaan valokuvina ja raportin tekstiosissa. Usein on perusteltua siirtää esimerkiksi rakenteiden pintakorjauksia putki- ja sähköasennusten jälkeiseen ajankohtaan, jolloin säästetään kokonaiskustannuksissa. Tällaiset seikat on useimmiten mainittu tekstiosassa, samoin on tarvittavien lisätutkimusten tarpeen laita Kiinteistön hoitajan tehtävät Kiinteistön hoitajan tulisi suorittaa seuraavat tehtävät: teettää raportissa mainitut kiireelliset työt käsitellä ja päättää teknisestä PTS-ehdotuksesta kiinteistön omaksi pitkän tähtäyksen suunnitelmaksi käynnistää kuntotutkimukset PTS:n aikataulun mukaisesti rahoituksen suunnitteleminen ja järjestäminen korjaustöitä varten Kiinteistön omistaja voi harkintansa mukaan muuttaa korjausajankohtia ottaen huomioon kuntoluokkien aikarajat ja toteutusjärjestyksen, sekä toimenpiteiden riippuvuuden toisistaan. Jos korjauksia siirretään kuntoluokan takarajaa pitemmälle, on mahdollista, että: kyseiset vauriot lisääntyvät vahinkoriskit kasvavat korjauskustannukset nousevat joudutaan tekemään väliaikaisia tai kiireellisiä korjauksia 1.2 ELIKAARITARKASTELU Kansainväliset sitoumukset velvoittavat myös rakentamisen ja kiinteistönhoidon huomioimaan ympäristövaikutukset. Tämä ei aiheuta suuria muutoksia nykyisiin hyviin kiinteistön hoitotapoihin, lähinnä on kysymys joidenkin seikkojen painoarvon muutoksista. Tarkasteltaessa Suomen energiantuotantoa ja päästöjä ilmakehään on rakennusten energiankulutuksen osuus lähes 30 prosenttia ja hiilidioksidipäästöjen noin 40 prosenttia. Energian kulutus synnyttää jopa % kiinteistön koko elinkaaren aikaisista päästöistä. Hyvällä kiinteistönhoidolla voidaan siis merkittävästi vaikuttaa ympäristömme tilaan.

6 6 1.3 KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT Tilaaja Hyvinkään kaupunki/ Tilapalvelut Kiinteistön tarkastukset Kiinteistöjen kenttätutkimukset Tarkastusajan säätila Ulkolämpötila +15 o C, pilvipouta Kuntoarvion suorittajat Jukka-Pekka Viitala, rakennetekniikka Matti Lintunen, LVIA-tekniikka Aki Junnila, sähkötekniikka Kiinteistön perustiedot Kiinteistön nimi Kaukasten Palvelutalo Oy Sijaintikunta Hyvinkää Osoite Rajapellontie 1, Hyvinkää Rakennuksia 2 kpl Tilavuus Huoneala 627,4 m 2 Kerrosluku 1 Valmistumisvuosi 1979

7 Käytettävissä olleet asiakirjat Käytettävissä oli muun muassa seuraavat lähtötiedot: - LVISA-piirustukset - Rakennepiirustukset Suoritetut korjaukset/tarkastukset Kiinteistössä on tehty mm. seuraavia korjauksia ja muutoksia: Korjaushistoria LVI Maassa olevat putket L, Kv,Lv, Lvk on uusittu sisälle rakennukseen. SÄ Määräaikaistarkastus sähkölaitteistoille on tehty Palovaroitinjärjestelmä on asennettu Rakennusten käyttäjien haastattelu Ilmanvaihtokoneen sähkömoottori on viallinen, ilmanvaihto ei ole käynnissä. Peltikatot on uusittu noin vuotta sitten. Eteisaulan katot on korjattu, on ollut vuoto katolta Alakattoja huoneissa on osittain uusittu, alakattomateriaaleja on uusittu sisäilman parantamiseksi Rakennus on maalattu ulkopuolelta Sisäpuolen seinät ja ovet on maalattu aulasta päiväkodin puoleiselta osalta. Päiväkotitoimintaa on ollut 20 vuoden ajan. Ullakolle on lisätty puhallusvillaa.

8 8 2. KOHTEEN KUVAUS JA KIIREELLISET TYÖT 2.1 KIIREELLISET TYÖT Kiireellisiksi on tässä raportissa merkitty sellaiset korjaukset, joiden laiminlyönti aiheuttaa onnettomuusriskejä asukkaille tai ympäristölle. Kiireellisiksi on myös määritelty sellaiset toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään kiinteistön huomattava vaurioitumisriski, ja korjauskustannusten nousu: Kunnostettava välittömästi Ikkunoiden ulkopuolinen kittaus Ilmanvaihtokoneen korjaaminen 2.2 YLEISKUVAUS Rakennustekniikka Rakennukset on perustettu maanvaraisesti ja sokkelit ovat tehty muuraamalla harkoista. Kantavat runkorakenteet ovat puusta ja ulkopuoli lautaverhoilu. Rakennus on 1980-luvun vaihteessa sen ajan mukaisesti puurakenteinen. Korjauksia on tehty enimmäkseen ulkopuolisesti kuten katon uusiminen ja ulkopuolen maalauskäsittelyt LVI-tekniikka Lvi-tekniikka on kiinteistössä uusimisen tarpeessa. Lämmitysjärjestelmä on vesipatterilämmitys. Ilmanvaihto on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto joka on alkuperäinen. Käyttövesijohdoissa ja viemäreissä on odotettavissa korjaustarpeita. Kiinteistö on valmistunut 1979 jonka vuoksi lvi-tekniikka on tullut elinkaarensa loppupuolelle. Korjaustarvetta on tällä hetkellä, johon tulee varautua PTS jakson aikana Sähkötekniikka Kiinteistön sähkötekniikka on pääosin 1979 luvun tekniikkaa. Kaapeloinnit MMJ tyyppisiä muovivaippajohtimia ja keskukset tulppavarokkeisia TN-C järjestelmän keskuksia. Laitteistolla on vielä käyttöikää jäljellä. Sähköteknisiä laitteistoja on lisätty vuosien kuluessa ja tiedonsiirtojärjestelmiä asennettu. Järjestelmiä on huollettu ja korjattu vuosien kuluessa ja suurempaa korjausvelkaa ei ole syntynyt. Asiallisella hoidolla sähköiset järjestelmät toimivat vielä vuosia.

9 9 3. RAKENNUSTEKNINEN OSA D Aluerakenteet Ei ole mainittavia asioita. D 2 Maakaivannot Ei ole mainittavia asioita. D 3 Kalliokaivannot Ei ole mainittavia asioita. D 4 Aluetäytöt Ei ole mainittavia asioita. D 5 Putkirakenteet alueella Katon valumavedet on pääsääntöisesti ohjattu perustuksen viereen. Rakennuksessa on suunnitelmien mukaan salaojat, mutta niiden toimivuutta ei voitu tarkistaa. Piha-alueiden kaadot eivät ole riittävät ja valumavesien ohjaus rakennuksesta poispäin ei toimi. - Syöksytorvien päiden suuntaus on tarkastettava ja vedet on ohjattava rakennuksesta poispäin. D 6 Puusto ja viherrakenteet Tontti sijaitsee lehtipuumetsikön ympäröimänä. Piha-alueella on yksittäisiä puita ja rakennuksen vierustat on nurmetettu. Rakennuksen seinustalla on perennaistutuksia. - Perustuksen vieressä pitää olla n. metrin levyinen ruohoton, sepelipintainen alue. Tiheä kasvusto tulee poistaa seinän vierestä.

10 10 D 7 Päällysrakenteet Liikennealueet ja lasten leikkipaikka ovat hiekka/sorapintaisia. Liikennealueet ovat tyydyttävässä kunnossa. KL 4 - Normaalit vuosittaiset kunnossapitotyöt riittävät. D 8 Aluevarusteet Tontilla on leikkimökki, grillikatos, hiekkalaatikko sekä leikkilaitteita ja keinuja. Rakennelmat ovat hieman kuluneita mutta hyväkuntoisia. KL 4 - Puu- ja teräsrakenteiden puhdistus ja huoltomaalaus D 9 Ulkopuoliset rakenteet Ulkopuolisissa rakenteissa ei havaittu huomautettavaa. KL3 E Pohjarakenteet E 3 Täytöt E 32 Rakenteiden vierustäytöt Maanpinta on sokkelin vieressä liian korkealla. Pihakallistukset seinustoilta poispäin vaatii maanpintojen käsittelyä isommalta alueelta. - Ulkopuolelle tulee tehdä 3 m:n matkalle kaatoa rakennuksesta poispäin 1:20 E 4 Putkirakenteet E 41 Maaputkistot E 42 Salaoja- ja perusvesikaivot Salaojia ei voitu tarkistaa, mutta niiden tarkempaa tutkimusta suositellaan.

11 11 - Salaojille tulee teettää kuntotutkimus F Rakennustekniikka F 1 Perustukset Rakennuksessa on harkkoperustus. Sokkelin maanpäällisiä osia ei ole rapattu. Ulkoportaat ovat erillisiä betonilaattoja. Havaintoja perustuksien patolevysuojauksista ei näkynyt. Perustukset vaikuttavat olevan kunnossa, selviä rakennevikoja ei ole näkyvissä. Perusmuurin maanalaisia osia ei voitu nähdä. Syöksytorvien kohdalla ulkona on joitakin merkkejä kosteudesta. - Perustusten ja alapohjan kosteusmittaukset ja mahdolliset homevauriot on selvitettävä kuntotutkimuksen keinoin. Märkätilojen pintakosteusmittaukset ovat tarpeen mahdollisten jatkotutkimusten varalta. Perustus pitäisi rapata sekä kosteusvauriot syöksytorvien kohdalta pitää korjata. Samalla tarkentuu perustusten patolevysuojauksen tarve. F 11 Anturat Anturoita ei voitu tarkistaa. F 12 Perusmuurit Perusmuurit ovat näkyviltä osin kunnossa. KL 4 F 13 Alapohjat Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta. Alapohjarakenteissa ei ollut näkyvillä painumia eikä vaurioita. - Alapohjarakenteista tulee tehdä haitta-ainekartoitus

12 12 F 2 Rakennusrunko Rakennuksen kantavana osana on 50x100 puurunko ja lisänä 50 mm:n vaakakoolaus. Rakenteet ovat tyypillisiä rakennusajankohdan puurakenteinen rakennustapa. Eristyspaksuudet seinissä on vaatimattomat. F21 Väestönsuoja F 22 Kuilut F 23 Portaat Ulkoportaat ovat erillisiä betonilaattoja - Kallistuneet laatat on oikaistava ja siistittävä kasvustolta F 24 Kantavat väliseinät Kantavat väliseinät ovat puurunkoisia. Ei näkyviä vaurioita. KL 5 F 25 Pilarit Ulkokatoksen teräspilarien maalaus on hyväkuntoinen. KL 4 - Ulkopuolen pilarit puhdistetaan ja tarvittaessa tehdään vuosittainen huoltomaalaus. F 26 Palkit Yläpohjan kantavana rakenteena ovat kertopuupalkit, joiden kuntoa ei päästy tutkimaan. F 27 Laatat Lattialaatta on teräsbetonia, jonka päällä on muovilaatoitus. Ei havaittu rakenteellisia puutteita.

13 13 Pesutiloissa on alkuperäinen muovimatto, jonka alapuolisesta rakenteesta ei ole tietoa. Tuulikaapin lattia on kaakeloitu. KL 4 - Kostean tilan lattioihin suositellaan tarkempaa tutkimusta ja haitta-aine selvitystä lattiarakenteisiin. F 3 Julkisivut F 31 Ulkoseinät Rakennuksen julkisivut ovat lomalautaverhottuja. Maalaus on uusittu 3-5 vuotta sitten, ja on pääosin hyvässä kunnossa. KL 4 - Seinille riittää normaali vuosittainen huoltotarkistus ja tarvittaessa pintakäsittely. F 32 Ikkunat Rakennuksen ikkunat ovat kolmilasisia MSE-tyypin kiinteitä ikkunoita. Lisäksi on muutama tuuletusikkuna. Ikkunat ovat pääosin kunnossa. Ulkopuolella ikkunoiden kittaus on paikoitellen irronnut, joten sadevedellä on esteetön pääsy sisään. Yhdessä ikkunassa on uloimmassa lasissa halkeama. - Irronneet kittaukset on uusittava välittömästi ja muuten ikkunoita kunnostetaan tarpeen mukaan. - Rikkoutunut umpiolasi vaihdetaan. F 33 Ulko-ovet Ulko-ovet ovat metallirunkoisia, lasiaukollisia ovia. Ulko-ovien maalaus on monin paikoin kulunut. - Oviin tehdään huoltomaalaus ja samalla tarkistetaan tiivisteet ja käyntivälykset.

14 14 F 34 Julkisivun täydennysosat F 4 Yläpohjarakenteet F 41 Yläpohja Rakennuksissa on kylmä, puurakenteinen tuulettuva ullakko. Rakennuksen vesikate on konesaumattua peltiä, joka on uusittu vuotta sitten. Katot ovat hyvässä kunnossa, eikä rakenteissa ole huomautettavaa. KL 4 - Kattojen puhdistuksesta on huolehdittava vuosittain. Rakennuksen lähellä olevat puut pitää poistaa. F 42 Räystäät Kattovedet ohjataan rännien ja kourujen avulla syöksytorviin, jotka johtavat vedet sadevesiviemäriin. Rännit ovat melko hyvässä kunnossa. KL 4 - Rännien ja syöksytorvien puhdistuksesta on huolehdittava vähintään kerran vuodessa syksyllä. F 43 Yläpohjavarusteet Katolla on lumiesteet, jotka ovat kunnossa. KL 4 F 44 Kattoikkunat F 45 Kattokonehuoneet F 46 Ulkotasot ja terassit Rakennuksen ulkopuolella katoksissa on betonilaatoitus, joka on muuten kunnossa, mutta osa laatoista on kallistuneita ja on tarpeen oikaista. KL 4 - Laatoitus puhdistetaan tarvittaessa.

15 15 F 5 Täydentävät sisäosat F 51 Sisäovet Sisäovissa on maalipinnassa kulumaa ja maalivaurioita. Yhdestä ovesta puuttui lukkopesä. - Ovia kunnostetaan tarpeen mukaan. Maalivauriot korjataan ja heloja kiristetään. F 52 Kevyet väliseinät Kevyet väliseinät ovat puurunkoisia ja levypinnat maalattuja. Maalaukset on uusittu rakennuksen toisessa päässä ja seinät ovat hyväkuntoisia. Kunnostamattomat seinätkin ovat joitakin kulumia lukuun ottamatta kohtuullisessa kunnossa. - väliseinät maalataan. F 53 Alakatot Sisäkatot on pääsääntöisesti pinnoitettu huokoisella kuitulevyllä. Sisäkaton levyjä oli uusittu ja ne ovat hyvässä kunnossa. KL 4 - Osassa kattoa oli vielä vanhoja akustiikkalevyjä, jotka ovat tummuneet ja paikoitellen porrastivat. F 54 Lattiat Lattian pinnoitteena ovat alkuperäiset muovilaatat. Tuulikaapin lattiat ovat laatoitettu keraamisin laatoin. Lattiamatoissa on kulumaa, mutta ovat tyydyttävässä kunnossa. - Lattiapintoja uusitaan tarpeen mukaan.

16 16 F 55 Märkätilat Käymälöiden ja muiden märkätilojen pintarakenteet ovat pääasiassa verhottu muovimatolla. Rakenteiden vesieristykset eivät todennäköisesti täytä nykyisiä rakennusmääräyksiä. Seinäpinnoite on osittain irti alapäästä ja saumat ovat paikoitellen auki. KL 2 - Märkätilojen lattiarakenteet pitäisi tutkia tarkemmin ja seinien pinnoitus pitää uusia. F 6 Tilojen pintarakenteet Paikallisia vaurioita ja märkätiloja lukuun ottamatta sisäpinnat ovat hyvässä kunnossa. Tilojen kalusteissa ja varusteissa on käytössä tullutta kulumista. - Paikalliset vauriot korjataan. Kalusteita uusitaan tarpeen mukaan. F 7 Kalusteet, Varusteet ja laitteet Kiintokalusteet ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa ja niitä uusitaan tarpeen mukaan.

17 17 4. LVI-TEKNINEN OSA G LVI-järjestelmät G 1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT G 11 Lämmöntuotanto Kiinteistö on liitetty kaukolämpöön. Kaukolämmön alakeskus sijaitsee muualla kuin tässä kiinteistössä ja sen piirissä on useita kiinteistöjä. Alajakokeskus on sijoitettu rivitalon päätyyn. Laitteiden tekninen käyttöikä on elinkaarensa päässä. Iv-konehuoneessa on käyttöveden 700l varaaja ja alkuperäinen. Varaajassa on heikot eristykset ja lämpövuoto tilaan on suuri. KL 1 - Alajakokeskuksen uusiminen Pts-jakson alkupuolella - Käyttövesivaraajan uusiminen G 12 Lämmitysverkosto Putkisto pattereille on yläjakoinen teräsputkisto. Lämmityksen maaputkistot on uusittu rivitalolta Palvelutalolle. KL 4 G12.1 Lämmitysverkosto, putkistovarusteet Patteritermostaatit ovat uusittu ja kunnossa olevia. Putkistovarusteet ovat alkuperäisiä. Putkistovarusteet iv-konehuoneessa ja alajakokeskuksessa on uusimisen tarpeessa. KL 4 - Putkistovarusteet tulee uusia. G 13 Lämmönluovutus Kiinteistössä on lämmön luovuttimina vanhat teräslevypatterit. Patterit ovat käyttökunnossa. G 14 Eristykset Eristykset ovat näkyviltä osin kunnossa. Vanhoista erityksistä tulee tehdä asbestikartoitus. Näkyvillä olevissa eristeissä on todennäköisesti asbestimassaa paikoitellen.

18 18 KL 2 G 2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT G 21 Vedenkäsittelylaitteet Ei ole vedenkäsittelylaitteita. G 22 Vesijohtoverkosto Kiinteistö on liitetty Hyvinkään kaupungin vesijohtoverkostoon. Käyttövesiputkiston materiaalina on käytetty kupariputkea. Kupariputket ovat alkuperäisiä ja ollut käytössä n. 40 vuotta. KL 2 - Kiinteistön vesijohtoputket tulisi uusia PTS-jakson aikana G 22.1 Vesijohtoverkosto, putkistovarusteet Verkoston putkistovarusteet kuten sulut ja säätöventtiilit ovat alkuperäisiä vinoistukkaventtiilejä. Varusteet uusitaan putkiston uusimisen yhteydessä. KL 2 - Putkistovarusteet uusitaan vesijohtojen uusimisen yhteydessä PTS-jakson aikana G 23 Jätevesien käsittely Kiinteistö on liitetty Hyvinkään kaupungin jätevesiverkostoon. KL 5 G 24 Viemäriverkosto Jätevesiviemärit ovat alkuperäisiä muoviviemäreitä, joille tulisi teettää kuntotutkimus. Kuntotutkimuksessa selvitetään viemärien uusimisen tai pinnoituksen ajankohta sekä toteutusmahdollisuudet. KL 2 - Tehdään jäte- ja sadevesiviemärien kuntotutkimus

19 19 G 24.1 Viemäriverkosto, ulkopuolinen Ulkopuolisille viemäreille tulisi teettää kuntotutkimus. KL 2 - Teetetään ulkopuolisten viemärien kuntotutkimus G 24.2 Viemäriverkosto, Sadevesiviemäröinti Jätevesiviemärien kuntotutkimuksen yhteydessä kuvataan ja selvitetään myös sadevesiviemärien kunto. Piha-alueella on 2 sadevesikaivoa ja pintavesiä johdetaan niihin. Kattovedet seinustoilta tulisi johtaa rännikaivoilla sadevesikaivoihin. KL 2 - Viemärien kuntotutkimus - Rännikaivojen lisääminen syöksytorvien alle ja sadevedet johdettava putkistolla sv kaivoihin. G 25 Vesi- ja viemärikalusteet Vesi- ja viemärikalusteet ovat ehjiä ja toimintakuntoisia. Posliinikalusteet ovat likaantuneet kun kiinteistössä on ollut oma kaivo. Ruosteen likaamat kalusteet on uusittava. - Allaskaappien viemärien ja poistoletkujen liitosten tiiveys tarkistettava - Vesikalusteet uusitaan vesijohtojen uusimisen yhteydessä PTS-jakson aikana G 26 Eristykset Eristykset olivat näkyviltä osin kunnossa. Eristeissä on todennäköisesti asbestia. KL 5 - Käyttövesijohtojen eristykset on sisällytettävä asbestikartoitukseen.

20 20 G 3 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT G 30 Ilmanvaihtojärjestelmän yleiskuvaus Rakennuksessa on koneellinen tulo/poistoilmanvaihto. Lto-laitteita ei ole. G 31 Ilmanvaihtokoneet Nykyinen ilmanvaihdon tuloilmakone on sähkömoottorin osalta viallinen. Huippuimuri on alkuperäinen. KL 2 - Ilmanvaihtokoneet korjataan ja huippuimurin tulisi uusia. G 33 Ilmanvaihtokanavistot Kanavat ovat alkuperäisiä, muutamiin märkätiloihin on tehty muutoksia ja kanavaasennuksia. - Ilmanvaihtokanavien puhdistus huolto-ohjelman mukaisesti G 34 pääte-elimet Alakatoissa olevat päätelaitteet ovat osaksi irti alakaton pinnasta. Ne tulee kiinnittää että elimet ovat alakaton pinnassa. - Ilmanvaihdon päätelaiteet olisi hyvä puhdistaa vuosittain G 4 KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT G 41 Kylmäkoneistot G 42 Kylmäputkistot Kylmähuoneita ei ole kohteessa. G 9 LVI-LAITTEIDEN SÄÄTÖ- JA AUTOMATIIKKALAITTEET G 91 Kiinteistön ohjaus- ja valvontajärjestelmä Säätimet ovat paikallissäätimiä. Etäyhteyksiä ei ole tehty.

21 21 G 92 Lämmitys- ja käyttövesijärjestelmän säätölaitteet Säätölaitteet ovat alkuperäisiä omavoimaisia laitteita. Ne tulee uusia sähkötoimisiksi järjestelmiksi. KL 1 - Käyttöveden säätölaitteet uusitaan

22 22 5. SÄHKÖTEKNINEN OSA H Sähköjärjestelmät H 1 Aluesähköistys H 2 Kytkinlaitteistot ja jakokeskukset Kohteessa ei kytkinlaitoksia. H 21 suurjännitelaitteet yli 1000 V Ei tässä kohteessa. H 22 Jakokeskukset Alle 1000 V H 22.1 Pääkeskus Kiinteistön pääkeskus on alkuperäinen -78 kehikkokeskus. Keskuksen nimellisvirta on 200A. Keskus sijaitsee asuinkiinteistön yhteydessä olevassa lämmönjakohuoneessa. Keskuksessa on myös mittaukset kahdelle asunnolle, sekä palvelutalolle. KL 2 H 22.2 Muut keskukset RK 1 ja RK 2. Keskuksien nimellisvirta 60 A. Keskukset ovat tulppavarokekeskuksia. IV Keskus sijaitsee IV konehuoneessa. Keskus on koteloitu. KL 2-3 H3 Johtotiet H31 Kaapelihyllyt ja ripustuskiskot Kaapelihyllyjä ja ripustuskiskoja ei juurikaan ole tässä kohteessa. H32 Johtokanavat ja sähkölistat Muutamia on lisättyjä kaapelointeja suojattu muovilistalla. Alumiiniset johtokourut ovat toimistohuoneissa.

23 23 H33 Kaapeliläpiviennit Kaapeliläpivienneissä ei kiinteistökierroksella havaittu puutteita. H 4 Johdot ja niiden varusteet Kaapelointi on mmj typpistä kaapelia ja uudet lisätyt kaapeloinnit ovat TN-S järjestelmän mukaisia muovivaippakaapeleita. Kalusteet ovat osin N-luokan pistorasioita. Joissakin tiloissa kalustus on TN-S järjestelmän mukaisia. H 41 Liittymätyyppi ja liittymäkaapelit Liittymäkaapeli on APAKM 3x Keskuksen nimellisvirta on 200 A. Virtamuuntajat 200/5. Mittaus on epäsuora. H 42 Maadoitukset ja potentiaalintasaus Pääkeskuksen yhteydessä on potentiaalintasauskisko. Maadoitukseen on liitetty antennimasto, antennivahvistin, pääkeskus, pesupöydät, palvelutalo. Varsinaisia potentiaalitasauksia johtaville rakenteille, kuten putkistot ja IV-kanavat ei ole liitetty potentiaalitasaukseen. Varsinaista maadoituskaaviota ei ole käytettävissä. KL2 - Piirretään maadoituskaaviot H 42.1 Päämaadoituskisko Päämaadoituskisko sijaitsee LJH:ssa pääkeskuksen yhteydessä. KL 2 H 42.2 Lisämaadoituskiskot Kiinteistössä ei ole lisämaadoituskiskoja. KL 1 - IV konehuoneeseen tulisi lisätä potentiaalintasauskisko ja siihen liitettäväksi IV kanavat, sekä putkistot.

24 24 H 43 Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot H 43.1 Nousujohdot Asuntojen ryhmäkeskusten sähkönsyöttö mittauskeskukselta on toteutettu nelijohdinjärjestelmän johtimilla. Samoin RK 1 ja RK 2 nousut ovat alkuperäisiä. KL3 H 43.2 Johtotiet Johtoasennukset on pääasiassa tehty joko pinta-asennuksena seinä- ja kattopinnoille tai uppoasennuksena. Johtotiet ovat riittävän hyvässä käyttökunnossa. H 44 Voimaryhmäjohdot Kiinteistössä on vain yksi voimapistorasia ja pienkeittiön laitteistot. Voimaryhmäjohdot ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa. KL4 H 45 Ryhmäjohdot H 45.1 Ryhmäjohdot ja asennukset sisätiloissa Kalusteet ja johdot ovat kohtuullisessa kunnossa. Kalusteita on uusittu, sekä lisätty vuosien kuluessa. Uusitut kalusteet ovat lapsisuojattuja ja maadoitettuja. Vanhalta ajalta, jolloin osa tiloista oli lääkärien käytössä, on purkamatta käytöstä poistettuja sisään pyyntökojeita. Pistorasioiden määrä on riittävällä tasolla lisäyksien vuoksi. Nolla-luokan tiloissa tulee kalusteiden ja kaapeloinnin uusiminen kyseeseen seuraavan saneerauksen yhteydessä. Tällöin myös ryhmäkeskukset tulee uusia TN-S järjestelmän keskuksiksi. Vikavirtasuojauksia on lisätty viime vuosina vain uusiin järjestelmiin, kuten rännilämmitykseen. KL3

25 25 H 45.2 Ryhmäjohdot ja asennukset ulkotiloissa Ulkotilojen asennukset rajoittuvat piha-alueen valaisimiin ja autolämmityksien piharasioihin. Asennukset ovat kunnossa. KL4 H 46 SÄHKÖVERKON YLLÄPITO H 46.1 Sähköverkon huoltotoimenpiteet ja dokumentointi Kiinteistön sähkölaitteita huolletaan ja korjataan erikseen tilattavan sähköurakoitsijan toimesta. Huollon tulisi olla säännöllistä, tällöin ehkäistään suurempien vaurioiden syntyminen ja laitteistot pysyy paremmassa kunnossa. Kiinteistöstä löytyi katselmuspäivänä kattavasti sähköpiirustuksia. Tulevaisuudessakin asennuksiin tehtävät muutokset tulee päivittää heti myös dokumentteihin. Sähkölaitteiden huolto tulisi olla säännöllistä ja huoltotoimenpiteet tulisi dokumentoida. H 46.2 Sähköverkon määräaikaistarkastukset Kiinteistöön on suoritettu määräaikaistarkastus. Seuraava määräaikaistarkastus tulee suorittaa 4 vuoden kuluttua vuonna Kiinteistöön tulee Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaan suorittaa määräaikaistarkastus (KTMp 517/96, 1 luku, 1, 3 luku, ). H 5 Valaisimet Kiinteistön sisävalaisimet ovat osin uusittu vuonna 2017, tyypiltään pääosin loisteputkivalaisimia. Ns entiset hoitohuoneet on varustettu PL-putkivalaisimilla, joiden kunto on kohtuullinen. Saliosuuksissa valaisimet ovat E27 valaisimia ja ne on varustettu hitaasti syttyvillä energiasäästölampuilla. - Valaisimet kannattaa uusia LED valaisimiksi valtaosaltaan ja E27 valaisimet tulee varustaa nopeammin syttyvillä LED polttimoilla. Ulkotiloissa kiinteistön numero- ja seinävalaisimet ovat PL-L putkilla varustetuja muovikupuvalaisimia. Pylväsvalaisimet ovat varustettu elohopeahöyrylampuilla. Valomäärää on lisätty piha-alueella asentamalla korkea valopylväs ja sinne 3 kpl monimetalli-valonheittimiä. Valaisimet ovat pääosin noin 15 vuotta vanhoja. Valaisimien kunto on tyydyttävä. Ulkovalaistusta ohjataan kellokytkimellä ja hämäräkytkimellä. Sisävalaistuksen ohjaus on toteutettu paikalliskytkimin. KL4/ 3

26 26 - Pylväsvalaistuksen ohjaus kannattaa selvittää ja eriyttää pois ulkotilojen yleisvalaistuksesta. Valosaastetta tulisi välttää ja heittimien energiankulutus on myös pitkällä aikavälillä merkittävä. H 6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet Kiinteistössä on koneellinen poistoilmanvaihto. Huippuimureita ohjataan taajuusmuuttajilla, tehostus lisäaikakellolla. IV huoneessa jossa sijaitsee ryhmäkeskus RK-IV sekä puhaltimien taajuusmuuttajat, havaittiin yli 35 C asteen lämpötila. Liian korkea lämpötila lyhentää elektroniikan käyttöikää. Korkean lämpötilan aiheuttaa lämminvesivaraaja jonka eriste vuotaa lämmön tilaan. KL2 - IV-hätäseis painiketta ei ole hyökkäysreitillä. H 7 Erityisjärjestelmät Rännilämmitys. Ohjaus termostaatilla ja antureilla. KL 4 J Tietojärjestelmät J 1 Puhelinjärjestelmä Kiinteistön puhelinjärjestelmä on alkuperäinen. Nousukaapeli tulee sähköpääkeskustilaan. KL2 J 2 Antennijärjestelmä Kiinteistön antenniverkkoa on uusittu ja laajennettu. Antennit ovat huoltorakennuksessa ja jakamon laatikko oli lukittu. Järjestelmän ratkaisuja ei voitu todeta katselmushetkellä. Järjestelmä palvelee myös kahta asuntoa. KL3 J 3 Äänentoisto ja merkinantojärjestelmät Ei ole tässä kiinteistössä.

27 27 J 4 ATK- järjestelmä Kiinteistöön on lisätty joitakin yleiskaapelointipisteitä. - Kiinteistöön rakennetaan viestintäviraston määräysten mukainen yleiskaapelointiverkko sekä kuituyhteydet asuntoihin seuraavan suuremman saneerauksen yhteydessä. J 5 Turva- ja valvontajärjestelmät Tilassa on palovaroitinjärjestelmä, josta on jälleenanto puhelinrobotilla kaupungin valvomoon. Palotilanteessa myös varoitinjärjestelmän omat palokellot soivat. Turvavalokeskus sijaitsee RK 1 sähkötilassa. Valaisimet on päivitetty LED valaisimiksi ja niiden kunto on hyvä. Murtohälytysjärjestelmä. Murtohälytysjärjestelmän hälytys menee samalla puhelinrobotilla kaupungin valvomoon kuin palovaroittimenkin hälytys. Käyttölaite on oven 2 tuulikaapissa. KL 5

28 28 6. KUNTOTUTKIMUKSET JA JATKOSELVITYKSET 6.1 SUOSITELTAVAT KUNTO- JA LISÄTUTKIMUKSET Yleistä Kaikkien rakenteiden tai laitteiden todellista kuntoa ei voi selvittää riittävän luetettavasti kuntoarvioinnin menetelmiä käyttäen. Useimmiten vain pisimmälle edenneet vauriot on nähtävissä. Siksi tarvitaan tarkempia kuntotutkimuksia erikseen määritellyistä kohteista. Kuntotutkimusten tarkoituksena on selvittää mm: Tutkittavan kohteen todellinen kunto ja jäljellä oleva tekninen ja taloudellinen käyttöikä Oikeat korjaustavat ja ajankohdat, sekä korjausvaihtoehdot Tarvittavat korjaussuunnittelun lähtötiedot Kunto- ja lisätutkimuskohteita viemäriverkoston kuntotutkimus salaojien kuntotutkimus asbestikartoitus rakenteiden haitta-ainetutkimus Asbesti/radon/home On hyvin mahdollista, että rakennuksen tiloissa on asbestipitoisia materiaaleja. Tällaisia materiaaleja voivat olla ennen lukua valmistetut betonin tasoitteet, lattiamatot ja niiden liimat sekä erilaiset tiivisteet ja varsinkin putkien eristeet. 6.2 Huoltokirja Kiinteistön tiedoista tulee olla laadittu huoltokirja. Matti Lintunen

29 29 7. VALOKUVAT Rakenteiden valokuvat Ikkunoiden ulkopuoliset kittaukset ovat irronneet Märkätilan lattiapinnoite

30 30 Seinien paikkamaalaukselle on tarvetta Laatoitukset ovat painuneet Rappaus tarvitsee huoltokorjausta.

31 31 Ulkolasi on rikkoontunut. Oven lukko puuttuu

32 32 Maanpinta on liian ylhäällä sokkelissa. Sadevedet valuu porraslaatoitukselle

33 33 Seinäpäällyste on irronnut lattian rajassa.

34 34 LVI-valokuvat Iv-konehuoneessa alkuperäiset laitteet Putkistovarusteet ovat alkuperäisiä. Pumppu on uusittu.

35 35 Todennäköisesti asbestia eristeissä. Tuloilmakone on viallinen, sähkömoottorivika

36 36 Temostaatit on uusittu Posliinikalusteet ovat pääosin alkuperäisiä, likaantuneet käytön aikana.

37 37 Alajakokeskuksen alkuperäisiä laitteita Rännikaivot tulee lisätä syöksytorvien alle.

38 38 IV-koneen automatiikka ja säätimet. SÄ valokuvat IV puhaltimien taajuusmuuttajat. Tila on liian lämmin.

39 39 Uusittu palovaroitinkeskus Sähköpääkeskus. Yksi päämittaus ja kulutuspisteet ovat alamittauksina.

40 40 Heittimien ohjaus tulisi muuttaa. Metalliset putket ja IV-kanavat tulisi liittää potentiaalintasaukseen.

41 Tekninen PTS-ehdotus PTS-EHDOTUSTEN TOTEUTTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ (ALV 0 % ) Toteutusvuosi ja kustannusarvio PÄÄJÄRJESTELMÄNIMIKE Raportin luku Heti RAKENNUSTEKNIIKKA LVI-TEKNIIKKA SÄHKÖTEKNIIKKA KUSTANNUKSET YHTEENSÄ TOTEUTUSVUOSITTAIN PTS-EHDOTUKSEN MUKAISET KORJAUSKUSTANNUKSET: Arvioituihin korjauskustannuksiin, ALV 0% sisältyvät suunnittelu- ja rakennuttamiskustannukset. Korko- ja rahoituskustannukset eivät sisälly kustannuksiin. Kustannukset edustavat laskentaajankohdan ns. normaalikustannustasoa. TARKASTUSKOHTEIDEN KUNTOLUOKAT: 1. heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa 2. välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden kuluessa 3. tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 4. hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 5. uusi, ei toimenpiteitä 10 vuoden aikana Kiireelliset, välittömästi toimenpiteitä vaativat korjaustyöt on mainittu raportin kohdassa 2 KOKONAISKUSTANNUKSET: Kaikkien ehdotettujen korjaustoimenpiteiden toteuttamisen kustannusvaikutus kiinteistön käyttökuluihin vuoden aikana 49 / m 2 0,41 /m 2 kuukaudessa Rakennustekniikka LVI-Tekniikka Sähkötekniikka

42 Rakennustekniikka (Alue- ja pohjarakenteet) RAKENNUSTEKNIIKKA: Alue- ja pohjarakenteet Toimenpiteiden kustannusvaikutus / m 2 25,21 / m 2 kuukaudessa 10 v. aikana 0,21 / m 3 5,85 / m 3 kuukaudessa 10 v. aikana 0,05 EHDOTUSTEN TOTEUTTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ (ALV 0 %) V I I T E 2023 Heti T Ehdotettu toimenpide: 2027 D2 M Ä Ä R Ä Y K S I K K Ö K U N T O T U Toteutusvuosi ja kustannusarvio Kalliokaivannot D3 Alueen täytöt D4 300 m2 Alueen putkirakenteet D5 Viherrakenteet D6 200 m Päällysrakenteet D7 Aluevarusteet D8 1 erä Ulkopuoliset rakenteet Maakaivannot D9 E1 Kalliokaivannot E2 Täytöt E3 300 m Putkirakenteet E4 1 erä X Pohjarakenteet E5 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ TOTEUTUSVUOSITTAIN Rakennustekniikka (Kantavat rakenteet ja julkisivut)

43 43 RAKENNUSTEKNIIKKA: rakenteet, julkisivut Toimenpiteiden kustannusvaikutus / m 2 3,74 / m 2 kuukaudessa 10 v. aikana 0,03 EHDOTUSTEN TOTEUTTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ (ALV 0 %) V M I Ä I Ä T R E Ä / m 3 0,87 Toteutusvuosi ja kustannusarvio / m 3 kuukaudessa 10 v. aikana 0, Heti T Ehdotettu toimenpide: 2027 Perustukset F1 1 erä X Anturat F11 Perusmuurit F12 Alapohjat F13 1 erä Alapohjan erityisrakenteet Rakennusrunko F14 F2 Väestönsuoja Kuilut F21 F22 Portaat F23 1 erä Kantavat väliseinät F24 Pilarit F25 1 erä Palkit F26 Laatat F m2 X Julkisivu F3 Ulkoseinät F31 Ikkunat F32 1 erä Ulko-ovet F33 1 erä Julkisivun täydennysosat F34 Yläpohjarakenteet F4 Yläpohjat vesikatot F m Räystäät F42 1 erä Yläpohjavarusteet F43 Kattoikkunat F44 Kattokonehuoneet Ulkotasot ja terassit, joiden alla on lämmin tila F45 F46 Y K S I K K Ö K U N T O T U KUSTANNUKSET YHTEENSÄ TOTEUTUSVUOSITTAIN

44 Rakennustekniikka (Pintarakenteet ja täydennysosat) RAKENNUSTEKNIIKKA: Pintarakenteet ja täyd. osat Toimenpiteiden kustannusvaikutus / m 2 2,04 / m 2 kuukaudessa 10 v. aikana 0,02 / m 3 0,47 / m 3 kuukaudessa 10 v. aikana 0,00 EHDOTUSTEN TOTEUTTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ (ALV 0 %) 2019 Heti T Ehdotettu toimenpide: 2023 Täydentävät sisäosat Sisäovet Kevyet väliseinät F5 F51 F52 1 erä Alakatot F53 1 erä Lattiat F54 Märkätilat F55 1 erä X Yhtenäispinnat F56 Hormit kanavat ja tulisijat F57 Tilojen pintarakenteet F6 Seinäpinnat F61 Kattopinnat F62 Lattiapinnat F63 Rakennusvarusteet F7 Kalusteet F71 Varusteet F72 Laitteet F73 Tilaryhmäkalusteet F74 Siirtolaitteet F8 V I I T E M Ä Ä R Ä Y K S I K K Ö K U N T O T U Toteutusvuosi ja kustannusarvio KUSTANNUKSET YHTEENSÄ TOTEUTUSVUOSITTAIN

45 LVI tekniikka LVI-TEKNIIKKA Toimenpiteiden kustannusvaikutus / m 2 15,96 / m 2 kuukaudessa 10 v. aikana 0,13 / m 3 3,70 / m 3 kuukaudessa 10 v. aikana 0,03 EHDOTUSTEN TOTEUTTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ (ALV 0 %) V I I T E M Ä Ä R Ä Toteutusvuosi ja kustannusarvio 2023 Heti T Ehdotettu toimenpide: 2027 Alajakokeskus G Putkistovarusteet G erä Käyttövesijohtojen uusiminen G22 1 erä _ Viemärien kuntotutkimus G24 1 erä X Rännikaivot ja sadevesiviemärit G erä _ Vesikalusteet G25 1 erä Eristykset G26 1 erä X Ilmanvaihto G31 1 erä _ Käyttöveden säätölaitteet G92 1 erä Y K S I K K Ö K U N T O T U KUSTANNUKSET YHTEENSÄ TOTEUTUSVUOSITTAIN

46 Sähkötekniikka SÄHKÖTEKNIIKKA Toimenpiteiden kustannusvaikutus 5 / m 2 2,21 / m 2 kuukaudessa 10 v. aikana 0,02 / m 3 0,51 / m 3 kuukaudessa 10 v. aikana 0,00 EHDOTUSTEN TOTEUTTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ (ALV 0 %) V I I T E K L M Ä Ä R Ä Toteutusvuosi ja kustannusarvio 2023 Heti T Ehdotettu toimenpide: 2027 Y K S I K K Ö K U N T O T U Pääkeskus Keskuksien huoltotoimet ja dokumentointi Maadoitus ja potentiaalintasaus Nousukaapelit Ryhmäjohdot Huolto Sisävalaistus Antennit Palovaroitinjärjestelmä H H erä H erä H erä 0 H erä H46.1 erä H5 3 erä J2 3 erä J5 5 1 erä Turvavalaistusjärjestelmä H5 5 1 erä Huoltokirja H5 1 erä Kompensointi H erä 0 Ulkovalaistus H5 3 erä Murtohälytysjärjestelmä J5 5 erä Määräaikaistarkastus H erä 700 Autopistorasiat sähköautolataus H erä KUSTANNUKSET YHTEENSÄ TOTEUTUSVUOSITTAIN