ENERGIATOIMIALAN KARTOITUS JA KYSELY ENERGIATOIMIALAN NYKYTILASTA JA TULEVAISUUDEN NÄKYMISTÄ KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ VUONNA 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIATOIMIALAN KARTOITUS JA KYSELY ENERGIATOIMIALAN NYKYTILASTA JA TULEVAISUUDEN NÄKYMISTÄ KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ VUONNA 2010"

Transkriptio

1 ENERGIATOIMIALAN KARTOITUS JA KYSELY ENERGIATOIMIALAN NYKYTILASTA JA TULEVAISUUDEN NÄKYMISTÄ KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ VUONNA 2010 Kestävää energiaa Hämeestä -hanke

2 Kestävää energiaa Hämeestä -hanke Hämeen ammattikorkeakoulu Tekijät: Johanna Lehtiö, Aino Toivio, Sanna Torvinen, Lauri Kaivosoja 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Energia-alan toimijat Kysely energiatoimialan nykytilasta ja tulevaisuudesta Vastaajien tiedot Toimialan nykytila Toimialan kysynnän muutokset kahden viime vuoden aikana Onko toimintanne laajentunut uusille toimialoille? Vastaajaorganisaatioiden menestystekijät Talouden taantuman vaikutukset ja kilpailu Energiatoimialan nykytila kuntien näkökulmasta Toimialan tulevaisuus Toiminnan muuttuminen lähivuosina Kunnan toiminnan muuttuminen energia-asioihin liittyen lähivuosien kuluessa Uusiutuvien energiamuotojen kehityspotentiaali Kanta- ja Päijät-Hämeessä Toiminnan uhat Ratkaisuja energiantuotannon ja -käytön haasteisiin Toimialan yhteistyö Yhteistyön määrä, laatu ja merkitys Tarve uusille alihankkijoille tai asiantuntijapalveluille Energiatoimiston tarve alueella Koulutus ja T&K-toiminta Koulutustarjonnan vastaavuus vastaajaorganisaatioiden työvoimatarpeisiin Tarpeet uusille selvityksille, kartoituksille ja hankkeille Politiikka Aluepolitiikka ja energiaomavaraisuus Valtion tukitoimet ja energiapolitiikka... 27

4 2.7.3 EU:n ilmasto ja energiapolitiikka Johtopäätökset LIITE 1. Kanta- ja Päijät-Hämeen energiatoimialan kysely

5 JOHDANTO Energiatoimialan kartoitus ja analyysi Kanta- ja Päijät-Hämeessä on toteutettu osana Kestävää energiaa Hämeestä -hanketta. Hankkeessa laaditaan kestävän energian ohjelmat Kanta- ja Päijät- Hämeen alueille, jotka tukevat energiatoimialan kehittymistä pitkällä aikavälillä. Energiatoimialan kartoitus ja analyysi sisältää tietoa energiatoimialan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Selvityksen toteutus muodostui kolmesta vaiheesta. Ensimmäiseksi toteutettiin energiatoimialan kartoitus, jossa kerättiin tietoa yrityksistä ja organisaatioista, joiden toiminta liittyy energiatoimialaan. Toisessa osassa alan toimijoille toteutettiin Internetin ja puhelimen välityksellä kysely, jossa kysyttiin toimijoiden näkemyksiä energiatoimialan nykytilasta ja tulevaisuudesta. (Kolmannessa vaiheessa analysoitiin energiatoimialan tilaa kartoituksen ja kyselyn tuloksien perusteella.) Kestävää energiaa Hämeestä -hanketta toteuttaa Hämeen ammattikorkeakoulu ja rahoituksesta vastaa Hämeen ELY-keskus. Hanke on EU-osarahoitteinen ja osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. 5

6 1 ENERGIA-ALAN TOIMIJAT Kestävää energiaa Hämeestä -hankkeen yhtenä osana oli luoda tietokanta Kanta- ja Päijät-Hämeen energiatoimialan yrityksistä ja organisaatioista. Aikaisemmin vastaavaa tietokantaa ei ole ollut käytettävissä. Tietokannan luomisen taustalla oli myös tavoite koota yritysten ja organisaatioiden yhteystiedot samaan paikkaan ja näin edistää yritysten ja organisaatioiden välistä tiedottamista ja tiedonkulkua. Tietoa kerättiin Internetistä löytyvistä yritysrekistereistä sekä suorilla yhteydenotoilla kuntiin ja elinkeinoyhtiöihin. Kartoitetut energia-alan toimijat on ryhmitelty seuraaviin ryhmiin: - Energiantuotanto, siirto ja jakelu - Rakennuksien energiaratkaisut - Energiantuotannon raaka-aineiden hankinta ja jalostus - Suunnittelu ja konsultointi - Neuvonta ja koulutus - Laitevalmistus Kartoituksessa selvitettiin Päijät-Hämeessä 113 toimijaa ja Kanta-Hämeessä 125 toimijaa, joiden toiminta liittyy energiatoimialaan. Kuvioissa 1 ja 2 on esitetty energia-alan toimijat maakunnittain. Kuvio 1. Päijät-Hämeen energiatoimialaan liittyvien yrityksien ja organisaatioiden ryhmittely; 113 toimijaa. 6

7 Kuvio 2. Kanta-Hämeen energiatoimialaan liittyvien yrityksien ja organisaatioiden ryhmittely; 125 toimijaa. 2 KYSELY ENERGIATOIMIALAN NYKYTILASTA JA TULEVAISUUDESTA Kysely energiatoimialan nykytilasta ja tulevaisuudesta toteutettiin sähköisen verkkokyselyn ja puhelinhaastattelun muodossa. Kutsu osallistumaan verkkokyselyyn lähetettiin 209 energia-alan toimijalle Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Kyselystä ilmoitettiin myös sivustolla. Kysely avattiin Myöhemmin suoritettiin täydentävä puhelinkysely ajalla Viimeiset vastaukset verkko- ja puhelinkyselyyn vastaanotettiin Kysely toteutettiin anonyyminä. Kanta- ja Päijät-Hämeen vastauksia käsiteltiin erillisinä osioina. Maakuntien tulokset on asetettu vertailtavaksi soveltuvilta osin tässä dokumentissa. Kyselyn vastaajien kokonaismäärä oli 47 ja vastausprosentti 22,5. Verkkokyselyyn vastaajia oli 29 ja vastausprosentti siltä osin oli 13,9. Vastaajamäärä oli odotettua alhaisempi, minkä vuoksi tehtiin täydentävä puhelinkysely. Puhelinkysely jakaantui yrityksille ja julkishallinnolle erikseen suunnattuihin versioihin. Puhelinkyselyyn vastasi 12 yritystä ja 6 vastaajaa julkishallinnosta. Kyselyssä Kanta-Hämeen vastaajien määrä on 32 ja Päijät-Hämeen vastaajien määrä 18. Vastaajista kolmen toiminta kohdistui vahvasti sekä Kanta- että Päijät-Hämeeseen. Näiden osalta vastaukset sisällytettiin molempien maakuntien vastauksiin, jotta kyselyn tuloksia voidaan tarkastella erikseen maakunnittain. Kanta-Hämeen vastaajiin on sisällytetty: 7-19 verkkokyselyyn vastannutta, joista kahden vastaukset sisällytetty sekä Kanta- että Päijät- Hämeen tuloksiin ja yhden yrityksen vastaus, jonka päätoimipaikka ei sijaitse Hämeessä, mutta toiminta kohdistuu Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukuntaan.

8 - 9 puhelinkyselyyn vastannut yritystä, joista yhden vastaus on sisällytetty sekä Kanta- että Päijät-Hämeen tuloksiin ja yhden yrityksen vastaus, jonka päätoimipaikka ei sijaitse Hämeessä, mutta toiminta kohdistuu Forssan seutukuntaan. - 4 vastausta julkishallinnolle suunnattuun puhelinkyselyyn Päijät-Hämeen vastaajiin on sisällytetty: - 11 verkkokyselyyn vastannutta, joista kahden vastaukset sisällytetty sekä Kanta- että Päijät- Hämeen tuloksiin ja yhden yrityksen vastaus, jonka päätoimipaikka ei sijaitse Hämeessä, mutta toiminta kohdistuu Lahden seutukuntaan. - 5 puhelinkyselyyn vastannut yritystä, joista yhden vastaus on sisällytetty sekä Kanta- että Päijät-Hämeen tuloksiin - 2 vastausta julkishallinnolle suunnattuun puhelinkyselyyn Kyselyn rakenne jakaantui osioihin: - Vastaajien tiedot - Toimialan nykytila - Toimialan tulevaisuus - Toimialan yhteistyö - Energiatoimiston tarve alueella - Koulutus ja T&K -toiminta - Aluepolitiikan, valtion ja EU:n vaikutus energiatoimialaan 8

9 2.1 Vastaajien tiedot Kuvio 3. Vastaajaorganisaatioiden toimialat Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto. Kuviossa 3 on esitetty vastaajaorganisaatioiden toimialat Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeessä suurin osa vastaajista ilmoitti toimialakseen joko lämmöntuotannon tai energian siirron ja jakelun. Lisäksi mainittiin toimialoina julkishallinto, aluekehitys ja aluesuunnittelu. Kanta-Hämeessä vastanneiden organisaatioiden toimialaksi ilmoitettiin suurimmassa osassa vastauksista lämmöntuotanto, energian siirto ja jakelu sekä polttoaineentuotanto. Lisäksi toimialoina mainittiin lämpöpumput, julkiset palvelut, vesihuolto tapahtumien organisointi, kyselyt, elinkeinopalvelut ja ajoneuvojen akselistot. 9

10 Kuvio 4 Vastaajaorganisaatioiden toiminnan kohdistuminen eri seutukuntiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto. Vastaajaorganisaatioiden toiminta kohdistui suurimmaksi osaksi Forssan (28 %) ja Hämeenlinnan (27 %) seutukuntiin (kuvio 4). Kuvio 5 Vastaajaorganisaatioiden toiminnan pääkohderyhmät Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto. Vastaajaorganisaatioiden suurimpina kohderyhminä mainittiin sekä Kanta- että Päijät-Hämeessä teollisuus ja pk-yritykset (kuvio 5). Muina kohderyhminä mainittiin Päijät-Hämeessä valtio ja Kanta- Hämeessä oppilaitokset. 10

11 Kuvio 6 Vastaajaorganisaatioiden toiminta-alueet Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto. Vastaajaorganisaatioista suurin osa (Päijät-Häme 41 %, Kanta-Häme 58 %), toimi paikallisesti (kuvio 6). 2.2 Toimialan nykytila Toimialan kysynnän muutokset kahden viime vuoden aikana Kuvio 7 Vastaajaorganisaatioiden toimialan kysynnän muuttuminen kahden viimeisen vuoden aikana Kantaja Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeessä vastaajaorganisaatioista 69 prosenttia ilmoitti toimialansa kysynnän kasvaneen joko paljon tai vähän kahden vuoden aikana (kuvio 7). Vain 6 prosenttia vastaajista ilmoitti kysynnän vähentyneen vähän 11

12 Kanta-Hämeessä suurin osa (yhteensä 64 %) vastaajaorganisaatioista ilmoitti toimialansa kysynnän kasvaneen paljon tai vähän viimeisen kahden vuoden aikana. 11 prosenttia vastaajista ilmoitti kysynnän vähentyneen vähän tai paljon Onko toimintanne laajentunut uusille toimialoille? Kysyttäessä Päijät-Hämeen alueen vastaajaorganisaatioilta Onko toimintanne laajentunut uusille toimialoille? vastaajista 73 prosenttia vastasi ei ja 27 prosenttia kyllä. Kanta-Hämeessä 74 prosenttia vastaajista vastasi ei ja 26 prosenttia kyllä. Vastaajaorganisaatiot, jotka olivat laajentaneet toimintaansa, mainitsivat uusiksi toimialoikseen Päijät-Hämeessä energiantuotannon ja energiapuun. Kanta-Hämeessä vastaavasti mainittiin energiantuotanto, tuulivoima, aurinkoenergia, biokaasun tuotanto, vesivoima ja sähkön siirto Vastaajaorganisaatioiden menestystekijät Kuvio 8Vastaajaorganisaatioiden menestykseen vaikuttaneet tekijät Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto. Kanta- ja Päijät-Hämeessä vastaajaorganisaatioiden menestystekijöiksi mainittiin henkilökunta, strategia ja yhteistyökumppanit/klusterit (kuvio 8). Päijät-Hämeessä muina menestystekijöinä mainittiin energiakilpailun menestys, uudet asiakkaat, kokonaisvaltainen palvelutaso ja laadukas työ. Kanta-Hämeessä muiksi menestystekijöiksi mainittiin myös kylmät säät ja hintakehitys. 12

13 2.2.4 Talouden taantuman vaikutukset ja kilpailu Kysyttäessä Miten reagoitte talouden taantumaan? oli Kanta- ja Päijät-Hämeen alueilla reagoitu vaihtelevasti. Päijät-Hämeessä lama nähtiin uusia mahdollisuuksia antavana. Vastaajat mainitsivat keskittyneensä strategisiin asioihin, lisänneensä toimintaa, henkilökuntaa ja uusineensa toimintatapojansa. Kanta-Hämeessä vastaajat pyrkivät neuvottelemaan asiakkaille maksuohjelmat, tekemään pieniä ja järkeviä säästötoimia, joilla vältettäisiin irtisanomiset. Lisäksi mainittiin markkinoinnin tehostaminen ja uuden toiminnan kehittäminen. Lama koettiin myös uusia mahdollisuuksia antavana. Eräs vastaajista totesi, että lämpöä tarvitaan taantumasta huolimatta Energiatoimialan nykytila kuntien näkökulmasta Päijät-Hämeestä kaksi kuntaa ja Kanta-Hämeestä neljä vastasi puhelinkyselyyn. Yhteensä kuntavastaajia oli siis kuusi. Vastaajien pieni lukumäärä johtui osittain siitä, että osa kuntien yhteyshenkilöistä oli jo ehtinyt vastata sähköiseen kyselyyn. Puhelinkyselyssä kunnilta kysyttiin Onko kunnalla omaa energiantuotantoa? kaksi kuntaa Kanta- Hämeestä mainitsi kaukolämmön tuotannon ja yksi kunta suunnitteli jätepuun käyttöä energiantuotannossa. Päijät-Hämeen vastanneilla kunnilla ei ollut omaa energiantuotantoa. Kysymykseen Onko kuntaan kohdistunut energia-alaan liittyviä kysymyksiä asiakkaiden, yritysten ja muiden toimijoiden taholta? Päijät-Hämeen kunnat vastasivat tiedusteluiden lisääntyneen viimeaikoina. Kanta-Hämeessä kaksi vastaajista totesi, että tiedustelut energia-asioista eivät ole lisääntyneet. Muiden vastaajien mukaan tiedustelujen määrä oli lisääntynyt. Kysyttäessä onko kuntien/seutukuntien alueella kilpailua energia-alalla, Kanta-Hämeen kunnat totesivat kilpailua olevan vähän. Päijät-Hämeen kunnista yksi vastasi tähän kysymykseen ja totesi alueella olevan vähän kilpailua. 2.3 Toimialan tulevaisuus Toiminnan muuttuminen lähivuosina Päijät-Hämeessä vastaukset kysymykseen Onko toimintanne muuttumassa lähivuosien kuluessa? jakaantuivat tasaisesti: kyllä 27 prosenttia, en osaa sanoa 40 prosenttia ja ei 33 prosenttia (kuvio 9). Avoimeen kysymykseen miten toiminta tulee muuttumaan? vastattiin, että toiminta on muuttamassa ilmasto- ja energia-asiat entistä paremmin huomioivaan suuntaan. Eräs vastaajaorganisaatio mainitsi toimintansa muuttuvan lähivuosina energiapuun osalta. 13

14 Kuvio 9 Vastaajaorganisaatioiden toiminnan muutos lähivuosien kuluessa Päijät-Hämeessä. Kuvio 10 Vastaajaorganisaatioiden toiminnan muutos lähivuosien kuluessa Kanta-Hämeessä. Kanta-Hämeessä toiminnan muutosta koskevaan kysymykseen lähes puolet vastasi kyllä, 30 prosenttia en osaa sanoa ja 22 prosenttia ei (kuvio 10). Pyydettäessä tarkempaa selvitystä siitä, miten toimintaa ollaan muuttamassa, vastattiin Kanta-Hämeessä usein eri tavoin. Suunnitelmina olivat sähköntuotantoon siirtyminen, uusien, monipuolisempien palveluiden kehittäminen, teknologiatoimituksiin laajentaminen, toimintasektoreiden ja uusien kehityskohteiden lisääminen. Esille nousivat myös biokaasun parempi hyödyntäminen, ja hanketyyppisen toiminnan vähentäminen Kunnan toiminnan muuttuminen energia-asioihin liittyen lähivuosien kuluessa Kanta-Hämeessä kolme vastanneista kunnista totesi, että heidän toimintansa energia-asioihin liittyen on muuttumassa lähivuosien kuluessa. Suunnitelmissa on kaukolämmön tuottaminen jätepuusta, katuvalojen vaihtaminen energiatehokkaampiin, tuulipuistoselvityksen tekeminen ja kaavoituksessa pyritään ottamaan paremmin huomioon järkevän energiantuotannon vaatimukset. Päijät-Hämeessä todettiin, että kunnassa tullaan ottamaan entistä paremmin huomioon energiankulutuksen hallinta ja toisessa kunnassa tullaan olemaan mukana Green City -projektissa. 14

15 2.3.3 Uusiutuvien energiamuotojen kehityspotentiaali Kanta- ja Päijät-Hämeessä Kuvio 10 Vastaukset väitteeseen Luetelluilla uusiutuvilla energiamuodoilla on suuri kehityspotentiaali Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella. Päijät-Hämeen vastaukset, jotka on järjestetty täysin samaa mieltä ja osittain samaa mieltä vastausten mukaan suuruusjärjestykseen. Kuvio sisältää myös kuntahaastattelun tulokset. 15

16 Kuvio 11 Vastaukset väitteeseen Luetelluilla uusiutuvilla energiamuodoilla on suuri kehityspotentiaali Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella. Kanta-Hämeen vastaukset jotka on järjestetty täysin samaa mieltä ja osittain samaa mieltä vastausten mukaan suuruusjärjestykseen. Kuvio sisältää myös kuntahaastattelun tulokset. Suurin kehityspotentiaali (kuvio 10 ja 11) sekä Kanta- että Päijät-Hämeessä nähtiin metsäenergialle ja biokaasulle. Merkittävä kysymyksessä esiin tullut eroavaisuus Kanta- ja Päijät-Hämeen kesken oli puukaasu, joka koettiin Päijät-Hämeessä kolmanneksi potentiaalisimmaksi uusiutuvan energian muodoksi ja Kanta-Hämeessä toiseksi vähiten potentiaaliseksi vaihtoehdoksi. Muita suuren kehityspotentiaalin omaavia uusiutuvia energiamuotoja Päijät-Hämeessä koettiin olevan energian säästöllä saavutettava uusioenergia sekä metsäpohjainen biodiesel ja etanoli. Kanta-Hämeessä korostettiin maalämmön merkitystä. 16

17 2.3.4 Toiminnan uhat Kuvio 12 Vastaajaorganisaatioiden kokemat uhat toiminnalle. Päijät-Hämeen vastaukset, jotka on järjestetty täysin samaa mieltä ja osittain samaa mieltä vastausten mukaan suuruusjärjestykseen. Kuvio sisältää myös kuntahaastattelun tulokset. Päijät-Hämeessä vastaajien toiminnalle uhkana koettiin (kuvio 12) suurten toimijoiden vaikutus (56 %), lainsäädännön muuttuminen (69 %), koulutetun työvoiman puute (75 %), byrokratian lisääntyminen (94 %) ja teknologian kypsymättömyys (67 %). 17

18 Kuvio 13 Vastaajaorganisaatioiden kokemat uhat toiminnalle. Kanta-Hämeen vastaukset, jotka on järjestetty täysin samaa mieltä ja osittain samaa mieltä vastausten mukaan suuruusjärjestykseen. Kuvio sisältää myös kuntahaastattelun tulokset. Kanta-Hämeessä suurimpina uhkina vastaajien toiminnalle koettiin (kuvio 13) byrokratian lisääntyminen (74 %), toiminnan kehittymisen riippuvuus suurista investoinneista (64 %) ja lainsäädännön muuttuminen (64 %). 18

19 2.3.5 Ratkaisuja energiantuotannon ja -käytön haasteisiin Kuvio 14 Energiantuotannon osa-alueiden mahdollisuudet ratkaistaessa energiantuotannon ja -käytön haasteita, Kanta-Häme. Kysyttäessä Mikä osa-alue seuraavista on mielestäsi tärkeimmässä roolissa ratkaistaessa energiantuotannon ja -käytön haasteita? Päijät-Hämeessä tärkeimmiksi osa-alueiksi koettiin hajautettu energiantuotanto pienessä mittakaavassa (27 %) hajautettu energiantuotanto keskisuuressa mittakaavassa (27 %), suuren mittakaavan keskitetty energiantuotanto (27 %) (kuvio 13). Kanta-Hämeessä tärkeimmiksi osa-alueiksi koettiin hajautettu energiantuotanto keskisuuressa mittakaavassa (53 %) ja hajautettu energiantuotanto pienessä mittakaavassa (21 %) (kuvio 14). Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnat olivat yhtä mieltä energiantuotannon ja käytön haasteita ratkaistaessa tärkeistä energiantuottomuodoista. Energiansäästö ja suuren mittakaavan keskitetty energiantuotanto nähtiin yhtälailla tärkeinä molemmissa maakunnissa. Pientä eroavaisuutta oli maakuntien näkemyksessä hajautetun energiantuotannon pienen ja keskisuuren mittakaavan energiantuotannon välillä. Päijät-Häme näki hajautetun keskisuuren mittakaavan energiantuotannon ja Kanta-Häme hajautetun pienen mittakaavan energiantuotannon vähiten merkityksellisenä. Miten energiatoimialaa tulisi kehittää? Päijät-Hämeessä energiatoimialan kehittämiseksi kaivattaisiin muun muassa lainsäädännön selkeyttämistä ratkaisunteon helpottamiseksi ja energia-alalle tulisi saada ennakoitavuutta vuoden ajalle. Erään vastauksen mukaan energia-alalta tulisi poistaa tuet sekä keventää energian verottamista, jotta kilpailu energia-alalla ei olisi niin vääristynyttä. Vastauksissa mainittiin myös pienen mittakaavan hajautetun energiatuotannon kehittäminen paikallisiin energialähteisiin (olki, teuras- ja elintarvikejäte, lanta, jätevedenpuhdistamoiden liete) perustuen. Alueella tulisi myös kehittää koulutusta, lisätä työvoimaa ja yrittäjiä, sekä kehittää energiapuuta käyttäviä yksiköitä. Päijät-Hämeen vastauksissa mainittiin kehittämiskohteeksi useiden toimijoiden monipuolinen 19

20 uusiutuvan energian tuotanto ja keskitetty neuvonta kunnille, yrityksille ja taloyhtiöille energiansäästöasioissa. Kanta-Hämeessä energiatoimialaa tulisi kehittää sallimalla pienille voimalaitoksille tuottanto sähköverkkoon, lisäämällä tiedotusta ja yhteistyötä, kehittämällä uusia ympäristömyönteisiä energiamuotoja sekä laitteiden energiatehokkuutta. Voitaisiin tutkia myös sitä, kuinka hyvin aurinkolämpöä voidaan varastoida lämmityskautta varten. 2.4 Toimialan yhteistyö Yhteistyön määrä, laatu ja merkitys Kuvio 15 Yhteistyön määrä, laatu ja merkitys vastaajaorganisaatioille Päijät-Hämeessä. Kuvio 15 on esitetty vastauksia yhteistyön määrästä, laadusta ja merkityksestä Päijät-Hämeessä. Vastaajista 60 % on jollakin tavoin mukana klusteritoiminnassa. Vain 10 % vastaajista oli täysin samaa mieltä, että Nykyinen kehittämiskeskusorganisaatio on riittävä tuki yritystoiminnalle. Samaan aikaan 64 % vastaajista ei osannut sanoa, onko muulle yhteistyölle tarvetta. Jos teillä on tarvetta muulle yhteistyölle, kuvaile minkälaiselle. Avoimeen kysymykseen yhteistyö tarpeesta Päijät-Hämeessä vastattiin, että tarvitaan verkostoitumista ja yhteistyötä ilmasto- ja energiatavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi mainittiin julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö, jossa keskustellaan siitä, miten julkisia intressejä voidaan ajaa yritysten toimesta. Päijät-Hämeen vastauksissa nousi esiin, että eri toimialojen välillä tulisi olla laajempialaista yhteistyötä muun muassa koulutuksen ja lainsäädännön saralla ja toimijoilla tulisi olla ymmärrys koko toimintaketjusta. 20

21 Kuvio 16 Tarve yhteistyölle Kanta-Hämeessä. Kanta-Hämeessä 58 prosenttia vastaajista mainitsi, että alueella olisi yleisesti tarvetta klusteritoiminnalle ja melkein yhtä suuri osa vastaajista totesi myös, että muullekin yhteistyölle on tarvetta (kuvio 16). 39 prosenttia vastaajista totesi, että nykyinen kehittämiskeskusorganisaatio ei ole riittävä tuki yritystoiminnalle. Jos teillä on tarvetta muulle yhteistyölle, kuvaile minkälaiselle. Kyselyssä kysyttiin onko yrityksillä/organisaatioilla tarvetta muulle yhteistyölle. Kanta-Hämeessä mainittiin seuraavia asioita: monipuolisempi yhteistyö, metsähakkeen tehokas ja paikallinen keräily ja jalostus, enemmän tietoa ja yhteistyötä kuntien, yritysten ja kuntalaisten välillä, uusiutuvaan energiaan liittyen tulisi luoda avaimet käteen -periaatteella toimivia helppoja ratkaisuja. Tärkeäksi koettiin tiedon kulkeminen viranomaisilta yrityksille toiminnan kehittämiseksi. Eri toimialojen välillä tulisi olla laajempialaista yhteistyötä ja toimijoilla tulisi olla ymmärrys koko toimintaketjusta. Avoimissa vastauksissa mainittiin myös biokaasuala, jossa tarvittaisiin lisää yhteistyötä. Kuntien vastausten mukaan Kanta-Hämeessä tarvittaisiin hankkeita. Vastaajien mukaan kunnat hyötyisivät paremmin toteutettavista hankkeista, jos he lähtisivät aktiivisemmin ja rohkeammin niihin mukaan. Lisäksi tarvittaisiin foorumi, jossa päästäisiin vaihtamaan kokemuksia neutraalisti ja samalla saataisiin puolueetonta tietoa eri energiavaihtoehdoista. 21

22 2.4.2 Tarve uusille alihankkijoille tai asiantuntijapalveluille Kuvio 17 Uusien alihankkijoiden ja asiantuntijapalveluiden tarve Päijät-Hämeessä. Kuvio 18 Uusien alihankkijoiden ja asiantuntijapalveluiden tarve Kanta-Hämeessä. Päijät-Hämeessä 27 prosentilla vastaajista oli paljon tarvetta ja 55 prosentilla jonkin verran tarvetta uusille alihankkijoille ja asiantuntijapalveluille (kuvio 17). Kanta-Hämeessä vastaajista 79 prosenttia oli sitä mieltä, että heillä on jonkin verran tarvetta uusille alihankkijoille ja asiantuntijapalveluille (kuvio 18). Jos teillä on tarvetta alihankkijoille ja asiantuntijapalveluille, kuvaile minkälaisille. Päijät-Hämeessä toivottiin energiansäästöön kannustimia, neuvontaa ja seurantaa. Alueelle kaivataan myös urakoitsijoita, asiantuntijoita ja konkreettisten energiaratkaisujen asiantuntemusta. Eräs vastaajista vastasi kysymykseen alihankkijoiden ja asiantuntijapalveluiden tarvetta koskien, että tarvitaan uusiutuvasta teknologiasta ja sen kehittymisestä sekä kehittämisestä kiinnostuneita ja siihen panostamaan valmiita yrityksiä, joiden kanssa yhdessä voisimme kehittää toimintaamme. Vastaajien mukaan Kanta-Hämeessä tarvittaisiin ensiharvennushakkuutähteen alihankkijoita, biokaasutuotantoprosessiin liittyviä asiantuntijapalveluita, haketuspalvelua ja suunnittelupalvelua. Vastauksissa mainittiin myös tarve metallityölle ja CAD-suunnittelijoille. 2.5 Energiatoimiston tarve alueella Motivan sivuilla on seuraava määritelmä energiatoimistosta. Energiatoimistot edistävät energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Ne palvelevat monipuolisesti ja puolueettomasti alueen yrityksiä ja yhteisöjä sekä toteuttavat yhteistyössä erilaisia energiahankkeita. Energiatoimistot toimivat paikallisesti ja alueellisesti. Motiva toimii energiatoimistojen verkoston valtakunnallisena yhteistyökumppanina ja tukipisteenä. [www.motiva.fi/taustatietoa/energiatoimistot] 22

23 Kuvio 19 Tarve energiatoimistolle Päijät- Hämeessä. Kuvio 20 Tarve energiatoimistolle Kanta- Hämeessä. Kysyttäessä energiatoimiston tarpeesta Päijät-Hämeessä 19 prosenttia vastasi, että heillä on paljon tarvetta energiatoimistolle ja 31 prosentilla oli ainakin vähän tarvetta (kuvio 19). Vastaajista 25 prosenttia eivät osanneet määritellä tarvettaan energiatoimistolle ja viidennes vastasi, että heillä ei ole tarvetta sille. Päijät-Hämeessä toinen kunnista mainitsi, että alueella olisi tarvetta energiatoimistolle, koska tällä hetkellä energia-alan toiminta on hajanaista. Kanta-Hämeessä 7 prosenttia vastasi, että heillä on paljon tarvetta (kuvio 20). Vastaajista 45 prosentilla oli ainakin vähän tarvetta energiatoimistolle ja 41 prosenttia vastaajista eivät osanneet määritellä tarvettaan. Kanta-Hämeessä yksi kunnista mainitsi, että alueella olisi vähän tarvetta energiatoimistolle. Kolme vastaajista totesi, että heillä ei ole tarvetta energiatoimistolle. Perusteluja energiatoimiston tarpeeseen liittyen: Päijät-Hämeen vastauksissa todettiin, että energiatoimisto olisi hyödyllinen viimeisimmän asiantuntijatiedon kokoamiseksi energiansäästöstä ja -tehokkuudesta. Joidenkin vastaajien mielestä energian säästön ja tehokkaan käytön pitäisi olla keskeisessä asemassa yritysten toiminnassa, joten sähkön tehotonta käyttöä ei pitäisi sallia varsinkaan lyhyen tähtäimen voitontavoittelussa. Konkreettisena ehdotuksena mainittiin, että yritystukien ehtona pitäisi olla energiatoimiston todistus energian säästeliäästä ja tehokkaasta käytöstä tuetussa yritystoiminnassa. Päijät-Hämeessä kaivattiin lisää verkostoitumista, koulutusta ja yhteistyötä sekä pienempien kuntien käyttöön asiantuntemusta. Kanta-Hämeessä perusteltiin energiatoimiston tarvetta hyödyllisyydellä maatiloille ja kotitalouksille sekä lämpöpumpputalouksille. Vastauksissa mainittiin myös, että toimisto voisi olla hyödyllinen koulutuksen kannalta. Puhelinkyselyvaiheessa moni vastaaja ihmetteli, mistä energiatoimistojen rahoitus tuli. Varsinkin verovarojen käyttö toimiston perustamiseen huoletti vastaajia. 23

24 2.6 Koulutus ja T&K-toiminta Koulutustarjonnan vastaavuus vastaajaorganisaatioiden työvoimatarpeisiin Kuvio 21 Koulutustarjonnan vastaavuus työvoimatarpeisiin Päijät-Hämeessä. Kuvio 22 Koulutustarjonnan vastaavuus työvoimatarpeisiin Kanta-Hämeessä. Päijät-Hämeessä vastaajista 46 prosentin mielestä nykyinen koulutustarjonta vastaa heidän työvoimatarpeitansa samalla, kun 36 prosentin mielestä koulutustarjonta ei kohtaa heidän työvoimatarpeita (kuvio 21). 18 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa kantaansa kysymykseen. Kanta-Hämeessä 44 prosenttia vastasi, että nykyinen koulutustarjonta vastaa heidän työvoimatarpeitaan ja 17 prosentin mukaan ei (kuvio 22). 39 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa kantaansa kysymykseen. Jos ei, niin minkälaista koulutusta kaivataan lisää? Kysyttäessä Minkälaista koulutusta kaivataan lisää?, Päijät-Hämeen vastauksissa tuotiin esille tarve energiatoimialaan liittyvästä koulutuksesta sekä tarkemmin energian säästöön ja tehokkuuteen perehdyttävää ammatillisen- ja korkeakouluasteen koulutusta. Tärkeäksi koettiin myös toimintojen kehittäminen ja yleisesti parhaiden käytänteiden jalkauttaminen. Eräs vastaajista ilmaisi tarvittavan Koulutusta moraalisesti orientoituneeseen toimintaan. Kanta-Hämeen vastauksissa koulutustarvetta koskien tuotiin esille tarve koulutetuista lämpökeskuksen hoitajista sekä hyvät tietotekniset taidot hallitsevista osaajista. 24

25 2.6.2 Tarpeet uusille selvityksille, kartoituksille ja hankkeille Kuvio 23 Tarpeet uusille selvityksille, kartoituksille ja hankkeille Päijät-Hämeessä. Kuvio 24 Tarpeet uusille selvityksille, kartoituksille ja hankkeille Kanta-Hämeessä. Päijät-Hämeessä tarvittavia selvityksiä, kartoituksia ja hankkeita: - Selvityksiä toimijalähtöisestä (ei teoreettisesta) uusiutuvan energian potentiaalista - alueellisten omien panosten ja varojen selvitys ja kartoitus (olki, lanta, teuras- ja elintarvikejäte) - paikallis- ja aluetalouden vahvistaminen Kanta-Häme tarvittavia selvityksiä, kartoituksia ja hankkeita: - biosähkön tuotanto alle 1 MW mittakaavassa - sähkön ja lämmön yhteistuotanto puukaasutekniikoilla - kaasutuskelpoisen palahakkeen tuotanto ja varastointi - bioenergiatuotannon kokeiluhankkeet 25

26 2.7 Politiikka Aluepolitiikka ja energiaomavaraisuus Kuvio 25 Vastaajaorganisaatioiden näkemyksiä koskien aluepolitiikkaa ja energiaomavaraisuutta Päijät- Hämeessä. Kuvio sisältää myös kuntahaastattelun tulokset. Päijät-Hämeessä väittämään Olen kiinnostunut toimimaan yhteistyössä kunnan kanssa alueellisen energiaomavaraisuuden kehittämiseksi vastasi 81 prosenttia olevansa täysin tai osittain samaa mieltä (kuvio 25). Väittämään Kuntien ja yritysten tulisi pyrkiä alueelliseen kestävään energiaomavaraisuuteen vastasi 69 prosenttia olevansa täysin tai osittain samaa mieltä ja väittämään Toiminta-alueen aluepolitiikka on myönteistä energiatoimialan näkökulmasta vastasi 61 prosenttia olevansa täysin tai osittain samaa mieltä. 26

27 Kuvio 26 Vastaajaorganisaatioiden näkemyksiä koskien aluepolitiikkaa ja energiaomavaraisuutta Kanta- Hämeessä. Kuvio sisältää myös kuntahaastattelun tulokset. Kyselyssä esitettiin väitteitä koskien aluepolitiikkaa ja energiaomavaraisuutta (kuvio 26). Kanta- Hämeessä suurin osa vastaajista oli joko täysin tai osittain samaa mieltä väittämien Olen kiinnostunut toimimaan yhteistyössä kunnan kanssa alueellisen energiaomavaraisuuden kehittämiseksi (95 %) ja Kuntien ja yritysten tulisi pyrkiä alueelliseen kestävään energiaomavaraisuuteen (89 %) kanssa. Minkälaisia kehittämistarpeita aluepolitiikassa on energiatoimialan näkökulmasta? Energiatoimialan kannalta Päijät-Hämeessä kommentoitiin aluepolitiikan kehittämistarpeita muun muassa näin: alueella yrityksille myönnettävien tukien ehtona pitäisi olla energian säästeliäs ja tehokas käyttö ja maakunnassa olisi kannustettava ensisijaisesti alueen omien uusiutuvien (olki, lanta, teuras- ja elintarvikejäte, puuperäiset jätteet) energiapotentiaalien hyödyntämistä. Eräs vastaajista oli sitä mieltä, että nykyinen lupamenettely estää energiatoimialan kehittymistä ja muutosta tarvitaan välittömästi. Vastauksissa tuotiin myös esille, että kuntien maankäytössä tarvitaan maakuntakaavaa pidemmälle meneviä yhteisiä periaatteita. Kanta-Hämeessä tuotiin esille energiaomavaraisuuden lisääminen sekä yhteistyö Valtion tukitoimet ja energiapolitiikka Valtion tavoitetaso uusiutuvien energialähteiden käytölle vuonna 2020 on 38 prosenttia eli 124 TWh (vuonna TWh, 28,5 %). Suunnitellusta uusiutuvan energiankäytön lisäyksestä 27

28 puupolttoaineet muodostavat 55 prosenttia, tuulivoima 15 prosenttia, liikenteen biopolttoaineet 16 prosenttia, lämpöpumput 8 prosenttia ja muut 8 prosenttia (biokaasu, pelletit, kierrätyspolttoaine, aurinkolämpö ja -sähkö jne.) Liikenteen biopolttoaineiden käytön tavoitetaso vuonna 2020 on 20 prosenttia. Hallituksen tavoitteissa kohti vähäpäästöistä Suomea tärkeimmät energiaratkaisut ovat energiatehokkuus, uusiutuvan energian velvoitepaketti ja ydinvoima. Näissä tukeudutaan kestävyyteen, kotimaisuuteen ja teknologian, työllisyyden ja talouskasvun edistämiseen. [http://www.tem.fi/files/26643/ue_lo_velvoitepaketti_kesaranta_ pdf] Kuvio 27 Vastaajaorganisaatioiden näkemyksiä liittyen valtion tukitoimiin ja energiapolitiikkaan Päijät- Hämeessä. Kuvio sisältää myös kuntahaastattelun tulokset. Päijät-Hämeessä väittämän Työ- ja elinkeinoministeriön asettamat tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi ovat riittävät kanssa vastaajista 47 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä (kuvio 27). Väittämien Valtion politiikka on johdonmukaista ja Valtion tukitoimet ovat riittäviä kanssa vastaajilla oli eniten eriävä mielipide. 86 prosentin mielestä valtion politiikka ei ole johdonmukaista ja valtion tukitoimet eivät ole riittäviä (73 %). Mitä osa-alueita valtion asettamissa tavoitteissa ei huomioida riittävästi? Päijät-Hämeen vastauksissa tuotiin ilmi energian turhan käytön rajoitus ja se, että energian käyttöä viihteeseen pitäisi verottaa raskaammin kuin työhön ja asumiseen liittyvää käyttöä. Erään vastaajan mielestä valtion asettamissa tavoitteissa ei huomioida eri bioenergiamuotojen todellisia ilmastovaikutuksia. Vastaajan mukaan energiansäästöä ei oteta riittävästi huomioon. 28

29 Kuvio 28 Vastaajaorganisaatioiden näkemyksiä liittyen valtion tukitoimiin ja energiapolitiikkaan Kanta- Hämeessä. Kuvio sisältää myös kuntahaastattelun tulokset. Kanta-Hämeessä väittämän Työ- ja elinkeinoministeriön asettamat tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi ovat riittävät kanssa vastaajista 50 prosenttia oli joko täysin tai osittain samaa mieltä (kuvio 28). Väittämien Valtion politiikka on johdonmukaista ja Valtion tukitoimet ovat riittäviä kanssa vastaajilla oli eniten eriävä mielipide. 73 prosentin mielestä valtion politiikka ei ole johdonmukaista ja valtion tukitoimet eivät ole riittäviä (73 %). Mitä osa-alueita valtion asettamissa tavoitteissa ei huomioida riittävästi? Kysyttäessä mitä osa-alueita valtion asettamissa tavoitteissa ei huomioida riittävästi, Kanta-Hämeen vastauksissa tuotiin esille uusiutuvat energialähteet. Miten energia-alan tukitoimia voisi kehittää? Päijät-Hämeessä ehdotettiin energia-alan tukitoimien kehittämiseksi muun muassa julkisten tukien saannin ehtoihin todistusta energian säästö/tehokkuus tarkistuksesta, uusiutuvan energian käytöstä tai siirtymisestä sen käyttöön kolmen vuoden kuluessa. Esille nousi myös tarve hoitaa vanhat asiat kuntoon ja tehdä selkeitä pitkäaikaisia päätöksiä. Eräs vastaaja toivoi fossiilisten polttoaineiden käytön tukemisen lakkauttamista. Kanta-Hämeen vastaajat toivat esille toiveen uusiutuvien energialähteiden tuen lisäämisestä varsinkin perustamisvaiheessa. Laeista ja asetuksista toivottiin poistettavan hankaloittavat määräykset. Erään vastaajan mukaan ensiharvennushakkuutähteen keräämiseen tarvittavat koneyrittäjät eivät saa tarpeeksi alkuvaiheen investointitukea. Esiin nousi myös vääryys tukipaketeissa, jotka on kohdennettu vain suuryrityksille ja kaikki pieneen toimintaan pyrkivä yritetään estää byrokratialla tai suorilla kielloilla. 29

30 2.7.3 EU:n ilmasto ja energiapolitiikka EU:n ilmasto ja energiatavoitteet vuoteen 2020 mennessä ovat: - EU-maiden uusiutuvien energianlähteiden osuus energian loppukulutuksesta keskimäärin 20 prosenttia (Suomen osuus 38 %) - Energian säästöä tehostetaan 20 prosenttia peruskehitykseen verrattuna - Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta - Liikennekäytössä biopolttoaineiden osuus on 10 prosenttia. [EU:n ilmasto- ja energiapaketti Kuvio 29 Vastaajaorganisaatioiden näkemyksiä liittyen EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaan Päijät-Hämeessä. Kuviosta 29 näkyy, että yli puolet Päijät-Hämeen vastaajista oli samaa mieltä väittämien EUrahoitteisista ohjelmista ja hankkeista on ollut hyötyä toiminnalle, EU tarjoaa mahdollisuuksia lähteä toteuttamaan ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteita ja EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka on menossa oikeaan suuntaan kanssa. Näistä eniten täysin eri mieltä vastauksia keräsi väite EU-rahoitteisista ohjelmista ja hankkeista on ollut hyötyä toiminnalle. Kuvio 30 Vastaajaorganisaatioiden näkemyksiä liittyen EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaan Kanta-Hämeessä. Kanta-Hämeen vastaajien mielipiteet olivat samansuuntaiset Päijät-Hämeen vastausten kanssa: Yli puolet vastaajista kannatti kaikkia väittämiä (kuvio 30). 30

31 Mitä osa-alueita EU:n asettamissa tavoitteissa ei huomioida riittävästi? Kysyttäessä mitä osa-alueita EU:n asettamissa tavoitteissa ei huomioida riittävästi, eräs Päijät- Hämeen vastaajista toi esille että ongelmat koskevat lähinnä kansallisia toimenpiteitä. Esille tuotiin myös seuraava mielipide: "Energian säästöön ja kasvihuonekaasuihin tarvittaisiin kovemmat tavoitteet. Liikenteen kasvua pitäisi ensin hillitä ja parantaa liikenteen energiatehokkuutta ja vasta sitten asettaa tavoitteita biopolttoaineiden osuudelle." Kanta-Hämeen eräs vastaajista totesi että EU:n tavoitteissa ei huomioida riittävästi tavoitteiden saavuttamisen vaikutusta talouselämälle ja kuluttajille sekä toisaalta mikä saatavaa hyöty on. Vastaa totesi myös että hiilidioksidineutraaleja tuotantomuotoja ydinvoiman ja vesivoiman mahdollisuuksia ei käytetä riittävästi. Mitä EU:n tarjoamia mahdollisuuksia olette hyödyntäneet? Eräs Päijät-Hämeen vastaajista on hyödyntänyt useita EU:n tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia, jotka ovat mahdollistaneet nopeat muutokset. Kanta-Hämeestä vastasi vain yksi vastaajaorganisaationa edustaja, joka ilmoitti, ettei ole hyödyntänyt EU:n tarjoamia mahdollisuuksia. Hänen mielestään projektit vaativat ison byrokratiakoneiston pyörittämistä, johon ei ole mahdollisuutta, koska hyöty ei korvaa haittaa. Kunnilta kysyttiin onko heille ollut hyötyä EU-rahoitteisista hankkeista ja ohjelmista. Vastausten mukaan Kanta- ja Päijät-Hämeessä on ollut hyötyä hankkeista ja ohjelmista. Rahoitusta oli muun muassa hyödynnetty kaukolämpöhankkeissa. 3 JOHTOPÄÄTÖKSET Kyselyn vastaajien vastausprosentti 22,5 % oli alhainen. Vastauksista 32 kohdistui Kanta-Hämeeseen ja 18 Päijät-Hämeeseen. Kyselyssä nousi esiin seuraavia asioita: 31 - Kysyntä energiatoimialalla on kasvanut tai pysynyt ennallaan syksyllä 2008 alkaneesta talouden taantumasta huolimatta. Päijät-Hämeessä vain 6 % ja Kanta-Hämeessä 11 % vastaajista ilmoitti kysynnän vähentyneen. Vastausten perusteella viidennes Päijät-Hämeen vastaajaorganisaatioista on laajentanut toimintaansa ja muuttamassa toimintaansa lähivuosina. Kanta-Hämeessä vastaavasti viidennes on laajentanut toimintaansa uusille toimialoille ja puolet on muuttamassa toimintaansa lähivuosien kuluessa. - Kanta- ja Päijät-Hämeessä eri uusiutuvan energianmuodoilla nähtiin laajasti kehityspotentiaalia vesivoimaa lukuun ottamatta. Suurinta kehityspotentiaalia nähtiin metsäenergialla ja biokaasulla. - Energia-alan toimijoiden toiminnan uhkina nähtiin muun muassa byrokratian lisääntyminen ja lainsäädännön muuttuminen, suurten toimijoiden vaikutus sekä alan riippuvuus suurista investoinneista. Myös teknologian kypsymättömyys ja koulutetun työvoiman puute nähtiin uhkina.

32 - Energiantuotannon ja käytön haasteiden ratkaisemisessa nähtiin tärkeäksi hajautetut pienen ja keskisuuren mittakaavan ratkaisut sekä suuren mittakaavan ratkaisut. Kanta-Hämeen vastauksissa painopiste oli hajautetussa keskisuuressa ja pienessä mittakaavassa, kun Päijät- Hämeessä kaikki osa-alueet mukaan lukien suuren mittakaavan ratkaisut nähtiin yhtä tärkeiksi. Energiansäästön rooli nähtiin myös tärkeäksi - Toimialan yhteistyöhön liittyen vastaajat näkivät tarvetta yritysten välisen yhteistyön ja klusteritoiminnan kehittämiselle. Myös yksityisen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön kehittämiselle nähtiin tarvetta tiedonkulkuun, kaavoitukseen, ympäristölupiin ja alueellisen energiaomavaraisuuden kehittämiseen liittyen. - Sekä Kanta- että Päijät-Hämeessä noin 50 % vastaajista näki että alueella on ainakin jonkin verran tarvetta energiatoimistolle. Koulutustarjonnan vastaavuus vastaajien tarpeisiin jakoi mielipiteitä. - Valtion tukitoimet uusiutuvalle energia nähtiin tarpeellisina. Vastaajista noin 70 % piti valtion tukitoimia kuitenkin tällä hetkellä ainakin osittain riittämättöminä. Lisäksi valtion politiikkaa pidettiin epäjohdonmukaisena. Työ ja elinkeinoministeriön asettamien uusiutuvan energian lisäämistavoitteiden riittävyys jakoi mielipiteitä. 32

33 LIITE 1. KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ENERGIATOIMIALAN KYSELY 33

34 34

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Vierumäki 23.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotannon edistäminen Suomessa Poistetaan esteitä ja luodaan mahdollisuuksia Rahoitusta

Lisätiedot

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Gaia Consulting Oy 15.12.2014 1 Gaia 22 January 2015 Esityksen sisältö 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 2. Lämmön

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

KÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015

KÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015 KÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015 Tapahtuman yhteenveto Hankkeen teemojen määrittely Tapahtuman tavoitteena oli saada laajempaa näkemystä siihen, mihin teemoihin hankkeen aihepiirin sisällä kannattaisi

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Hankkeen keskeiset tavoitteet

Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan Vähintään yksi maatilojen /kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Aurinkoenergian edistäminen valtionhallinnon näkökulmasta. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Helsinki, 13.11.2014

Aurinkoenergian edistäminen valtionhallinnon näkökulmasta. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Helsinki, 13.11.2014 Aurinkoenergian edistäminen valtionhallinnon näkökulmasta Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Helsinki, 13.11.2014 Aurinkoenergian edistäminen Suomessa Aurinkoenergia osana energiajärjestelmää

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012 Kaupunginvaltuusto 60 17.09.2012 Kaupunginhallitus 309 08.10.2012 Tekninen lautakunta 18 06.02.2013 Kaupunginhallitus 81 04.03.2013 Kaupunginvaltuusto 44 18.03.2013 Tekninen lautakunta 20 18.02.2015 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Maaseudun uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma

Maaseudun uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma Maaseudun uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma Hajautettu energiantuotanto kestävän kasvun moottorina - työpaja 19.1.2015 Irja Ruokamo, Iin Micropolis Oy TAUSTAA JA TARKOITUS Manner-Suomen maaseutuohjelma

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN Kuntien energiatehokkuuden työkalut, Oulu 24.2.2010 Paavo Hankonen, Sievin kunta Terhi Harjulehto, Elomatic SISÄLTÖ Katselmustoiminta ja uusiutuvan

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Liittymistilanne Energiatehokkuussopimusten energiapalveluiden toimenpideohjelmaan voivat liittyä kaikki kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot