ENERGIATOIMIALAN KARTOITUS JA KYSELY ENERGIATOIMIALAN NYKYTILASTA JA TULEVAISUUDEN NÄKYMISTÄ KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ VUONNA 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIATOIMIALAN KARTOITUS JA KYSELY ENERGIATOIMIALAN NYKYTILASTA JA TULEVAISUUDEN NÄKYMISTÄ KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ VUONNA 2010"

Transkriptio

1 ENERGIATOIMIALAN KARTOITUS JA KYSELY ENERGIATOIMIALAN NYKYTILASTA JA TULEVAISUUDEN NÄKYMISTÄ KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ VUONNA 2010 Kestävää energiaa Hämeestä -hanke

2 Kestävää energiaa Hämeestä -hanke Hämeen ammattikorkeakoulu Tekijät: Johanna Lehtiö, Aino Toivio, Sanna Torvinen, Lauri Kaivosoja 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Energia-alan toimijat Kysely energiatoimialan nykytilasta ja tulevaisuudesta Vastaajien tiedot Toimialan nykytila Toimialan kysynnän muutokset kahden viime vuoden aikana Onko toimintanne laajentunut uusille toimialoille? Vastaajaorganisaatioiden menestystekijät Talouden taantuman vaikutukset ja kilpailu Energiatoimialan nykytila kuntien näkökulmasta Toimialan tulevaisuus Toiminnan muuttuminen lähivuosina Kunnan toiminnan muuttuminen energia-asioihin liittyen lähivuosien kuluessa Uusiutuvien energiamuotojen kehityspotentiaali Kanta- ja Päijät-Hämeessä Toiminnan uhat Ratkaisuja energiantuotannon ja -käytön haasteisiin Toimialan yhteistyö Yhteistyön määrä, laatu ja merkitys Tarve uusille alihankkijoille tai asiantuntijapalveluille Energiatoimiston tarve alueella Koulutus ja T&K-toiminta Koulutustarjonnan vastaavuus vastaajaorganisaatioiden työvoimatarpeisiin Tarpeet uusille selvityksille, kartoituksille ja hankkeille Politiikka Aluepolitiikka ja energiaomavaraisuus Valtion tukitoimet ja energiapolitiikka... 27

4 2.7.3 EU:n ilmasto ja energiapolitiikka Johtopäätökset LIITE 1. Kanta- ja Päijät-Hämeen energiatoimialan kysely

5 JOHDANTO Energiatoimialan kartoitus ja analyysi Kanta- ja Päijät-Hämeessä on toteutettu osana Kestävää energiaa Hämeestä -hanketta. Hankkeessa laaditaan kestävän energian ohjelmat Kanta- ja Päijät- Hämeen alueille, jotka tukevat energiatoimialan kehittymistä pitkällä aikavälillä. Energiatoimialan kartoitus ja analyysi sisältää tietoa energiatoimialan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Selvityksen toteutus muodostui kolmesta vaiheesta. Ensimmäiseksi toteutettiin energiatoimialan kartoitus, jossa kerättiin tietoa yrityksistä ja organisaatioista, joiden toiminta liittyy energiatoimialaan. Toisessa osassa alan toimijoille toteutettiin Internetin ja puhelimen välityksellä kysely, jossa kysyttiin toimijoiden näkemyksiä energiatoimialan nykytilasta ja tulevaisuudesta. (Kolmannessa vaiheessa analysoitiin energiatoimialan tilaa kartoituksen ja kyselyn tuloksien perusteella.) Kestävää energiaa Hämeestä -hanketta toteuttaa Hämeen ammattikorkeakoulu ja rahoituksesta vastaa Hämeen ELY-keskus. Hanke on EU-osarahoitteinen ja osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. 5

6 1 ENERGIA-ALAN TOIMIJAT Kestävää energiaa Hämeestä -hankkeen yhtenä osana oli luoda tietokanta Kanta- ja Päijät-Hämeen energiatoimialan yrityksistä ja organisaatioista. Aikaisemmin vastaavaa tietokantaa ei ole ollut käytettävissä. Tietokannan luomisen taustalla oli myös tavoite koota yritysten ja organisaatioiden yhteystiedot samaan paikkaan ja näin edistää yritysten ja organisaatioiden välistä tiedottamista ja tiedonkulkua. Tietoa kerättiin Internetistä löytyvistä yritysrekistereistä sekä suorilla yhteydenotoilla kuntiin ja elinkeinoyhtiöihin. Kartoitetut energia-alan toimijat on ryhmitelty seuraaviin ryhmiin: - Energiantuotanto, siirto ja jakelu - Rakennuksien energiaratkaisut - Energiantuotannon raaka-aineiden hankinta ja jalostus - Suunnittelu ja konsultointi - Neuvonta ja koulutus - Laitevalmistus Kartoituksessa selvitettiin Päijät-Hämeessä 113 toimijaa ja Kanta-Hämeessä 125 toimijaa, joiden toiminta liittyy energiatoimialaan. Kuvioissa 1 ja 2 on esitetty energia-alan toimijat maakunnittain. Kuvio 1. Päijät-Hämeen energiatoimialaan liittyvien yrityksien ja organisaatioiden ryhmittely; 113 toimijaa. 6

7 Kuvio 2. Kanta-Hämeen energiatoimialaan liittyvien yrityksien ja organisaatioiden ryhmittely; 125 toimijaa. 2 KYSELY ENERGIATOIMIALAN NYKYTILASTA JA TULEVAISUUDESTA Kysely energiatoimialan nykytilasta ja tulevaisuudesta toteutettiin sähköisen verkkokyselyn ja puhelinhaastattelun muodossa. Kutsu osallistumaan verkkokyselyyn lähetettiin 209 energia-alan toimijalle Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Kyselystä ilmoitettiin myös sivustolla. Kysely avattiin Myöhemmin suoritettiin täydentävä puhelinkysely ajalla Viimeiset vastaukset verkko- ja puhelinkyselyyn vastaanotettiin Kysely toteutettiin anonyyminä. Kanta- ja Päijät-Hämeen vastauksia käsiteltiin erillisinä osioina. Maakuntien tulokset on asetettu vertailtavaksi soveltuvilta osin tässä dokumentissa. Kyselyn vastaajien kokonaismäärä oli 47 ja vastausprosentti 22,5. Verkkokyselyyn vastaajia oli 29 ja vastausprosentti siltä osin oli 13,9. Vastaajamäärä oli odotettua alhaisempi, minkä vuoksi tehtiin täydentävä puhelinkysely. Puhelinkysely jakaantui yrityksille ja julkishallinnolle erikseen suunnattuihin versioihin. Puhelinkyselyyn vastasi 12 yritystä ja 6 vastaajaa julkishallinnosta. Kyselyssä Kanta-Hämeen vastaajien määrä on 32 ja Päijät-Hämeen vastaajien määrä 18. Vastaajista kolmen toiminta kohdistui vahvasti sekä Kanta- että Päijät-Hämeeseen. Näiden osalta vastaukset sisällytettiin molempien maakuntien vastauksiin, jotta kyselyn tuloksia voidaan tarkastella erikseen maakunnittain. Kanta-Hämeen vastaajiin on sisällytetty: 7-19 verkkokyselyyn vastannutta, joista kahden vastaukset sisällytetty sekä Kanta- että Päijät- Hämeen tuloksiin ja yhden yrityksen vastaus, jonka päätoimipaikka ei sijaitse Hämeessä, mutta toiminta kohdistuu Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukuntaan.

8 - 9 puhelinkyselyyn vastannut yritystä, joista yhden vastaus on sisällytetty sekä Kanta- että Päijät-Hämeen tuloksiin ja yhden yrityksen vastaus, jonka päätoimipaikka ei sijaitse Hämeessä, mutta toiminta kohdistuu Forssan seutukuntaan. - 4 vastausta julkishallinnolle suunnattuun puhelinkyselyyn Päijät-Hämeen vastaajiin on sisällytetty: - 11 verkkokyselyyn vastannutta, joista kahden vastaukset sisällytetty sekä Kanta- että Päijät- Hämeen tuloksiin ja yhden yrityksen vastaus, jonka päätoimipaikka ei sijaitse Hämeessä, mutta toiminta kohdistuu Lahden seutukuntaan. - 5 puhelinkyselyyn vastannut yritystä, joista yhden vastaus on sisällytetty sekä Kanta- että Päijät-Hämeen tuloksiin - 2 vastausta julkishallinnolle suunnattuun puhelinkyselyyn Kyselyn rakenne jakaantui osioihin: - Vastaajien tiedot - Toimialan nykytila - Toimialan tulevaisuus - Toimialan yhteistyö - Energiatoimiston tarve alueella - Koulutus ja T&K -toiminta - Aluepolitiikan, valtion ja EU:n vaikutus energiatoimialaan 8

9 2.1 Vastaajien tiedot Kuvio 3. Vastaajaorganisaatioiden toimialat Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto. Kuviossa 3 on esitetty vastaajaorganisaatioiden toimialat Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeessä suurin osa vastaajista ilmoitti toimialakseen joko lämmöntuotannon tai energian siirron ja jakelun. Lisäksi mainittiin toimialoina julkishallinto, aluekehitys ja aluesuunnittelu. Kanta-Hämeessä vastanneiden organisaatioiden toimialaksi ilmoitettiin suurimmassa osassa vastauksista lämmöntuotanto, energian siirto ja jakelu sekä polttoaineentuotanto. Lisäksi toimialoina mainittiin lämpöpumput, julkiset palvelut, vesihuolto tapahtumien organisointi, kyselyt, elinkeinopalvelut ja ajoneuvojen akselistot. 9

10 Kuvio 4 Vastaajaorganisaatioiden toiminnan kohdistuminen eri seutukuntiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto. Vastaajaorganisaatioiden toiminta kohdistui suurimmaksi osaksi Forssan (28 %) ja Hämeenlinnan (27 %) seutukuntiin (kuvio 4). Kuvio 5 Vastaajaorganisaatioiden toiminnan pääkohderyhmät Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto. Vastaajaorganisaatioiden suurimpina kohderyhminä mainittiin sekä Kanta- että Päijät-Hämeessä teollisuus ja pk-yritykset (kuvio 5). Muina kohderyhminä mainittiin Päijät-Hämeessä valtio ja Kanta- Hämeessä oppilaitokset. 10

11 Kuvio 6 Vastaajaorganisaatioiden toiminta-alueet Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto. Vastaajaorganisaatioista suurin osa (Päijät-Häme 41 %, Kanta-Häme 58 %), toimi paikallisesti (kuvio 6). 2.2 Toimialan nykytila Toimialan kysynnän muutokset kahden viime vuoden aikana Kuvio 7 Vastaajaorganisaatioiden toimialan kysynnän muuttuminen kahden viimeisen vuoden aikana Kantaja Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeessä vastaajaorganisaatioista 69 prosenttia ilmoitti toimialansa kysynnän kasvaneen joko paljon tai vähän kahden vuoden aikana (kuvio 7). Vain 6 prosenttia vastaajista ilmoitti kysynnän vähentyneen vähän 11

12 Kanta-Hämeessä suurin osa (yhteensä 64 %) vastaajaorganisaatioista ilmoitti toimialansa kysynnän kasvaneen paljon tai vähän viimeisen kahden vuoden aikana. 11 prosenttia vastaajista ilmoitti kysynnän vähentyneen vähän tai paljon Onko toimintanne laajentunut uusille toimialoille? Kysyttäessä Päijät-Hämeen alueen vastaajaorganisaatioilta Onko toimintanne laajentunut uusille toimialoille? vastaajista 73 prosenttia vastasi ei ja 27 prosenttia kyllä. Kanta-Hämeessä 74 prosenttia vastaajista vastasi ei ja 26 prosenttia kyllä. Vastaajaorganisaatiot, jotka olivat laajentaneet toimintaansa, mainitsivat uusiksi toimialoikseen Päijät-Hämeessä energiantuotannon ja energiapuun. Kanta-Hämeessä vastaavasti mainittiin energiantuotanto, tuulivoima, aurinkoenergia, biokaasun tuotanto, vesivoima ja sähkön siirto Vastaajaorganisaatioiden menestystekijät Kuvio 8Vastaajaorganisaatioiden menestykseen vaikuttaneet tekijät Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto. Kanta- ja Päijät-Hämeessä vastaajaorganisaatioiden menestystekijöiksi mainittiin henkilökunta, strategia ja yhteistyökumppanit/klusterit (kuvio 8). Päijät-Hämeessä muina menestystekijöinä mainittiin energiakilpailun menestys, uudet asiakkaat, kokonaisvaltainen palvelutaso ja laadukas työ. Kanta-Hämeessä muiksi menestystekijöiksi mainittiin myös kylmät säät ja hintakehitys. 12

13 2.2.4 Talouden taantuman vaikutukset ja kilpailu Kysyttäessä Miten reagoitte talouden taantumaan? oli Kanta- ja Päijät-Hämeen alueilla reagoitu vaihtelevasti. Päijät-Hämeessä lama nähtiin uusia mahdollisuuksia antavana. Vastaajat mainitsivat keskittyneensä strategisiin asioihin, lisänneensä toimintaa, henkilökuntaa ja uusineensa toimintatapojansa. Kanta-Hämeessä vastaajat pyrkivät neuvottelemaan asiakkaille maksuohjelmat, tekemään pieniä ja järkeviä säästötoimia, joilla vältettäisiin irtisanomiset. Lisäksi mainittiin markkinoinnin tehostaminen ja uuden toiminnan kehittäminen. Lama koettiin myös uusia mahdollisuuksia antavana. Eräs vastaajista totesi, että lämpöä tarvitaan taantumasta huolimatta Energiatoimialan nykytila kuntien näkökulmasta Päijät-Hämeestä kaksi kuntaa ja Kanta-Hämeestä neljä vastasi puhelinkyselyyn. Yhteensä kuntavastaajia oli siis kuusi. Vastaajien pieni lukumäärä johtui osittain siitä, että osa kuntien yhteyshenkilöistä oli jo ehtinyt vastata sähköiseen kyselyyn. Puhelinkyselyssä kunnilta kysyttiin Onko kunnalla omaa energiantuotantoa? kaksi kuntaa Kanta- Hämeestä mainitsi kaukolämmön tuotannon ja yksi kunta suunnitteli jätepuun käyttöä energiantuotannossa. Päijät-Hämeen vastanneilla kunnilla ei ollut omaa energiantuotantoa. Kysymykseen Onko kuntaan kohdistunut energia-alaan liittyviä kysymyksiä asiakkaiden, yritysten ja muiden toimijoiden taholta? Päijät-Hämeen kunnat vastasivat tiedusteluiden lisääntyneen viimeaikoina. Kanta-Hämeessä kaksi vastaajista totesi, että tiedustelut energia-asioista eivät ole lisääntyneet. Muiden vastaajien mukaan tiedustelujen määrä oli lisääntynyt. Kysyttäessä onko kuntien/seutukuntien alueella kilpailua energia-alalla, Kanta-Hämeen kunnat totesivat kilpailua olevan vähän. Päijät-Hämeen kunnista yksi vastasi tähän kysymykseen ja totesi alueella olevan vähän kilpailua. 2.3 Toimialan tulevaisuus Toiminnan muuttuminen lähivuosina Päijät-Hämeessä vastaukset kysymykseen Onko toimintanne muuttumassa lähivuosien kuluessa? jakaantuivat tasaisesti: kyllä 27 prosenttia, en osaa sanoa 40 prosenttia ja ei 33 prosenttia (kuvio 9). Avoimeen kysymykseen miten toiminta tulee muuttumaan? vastattiin, että toiminta on muuttamassa ilmasto- ja energia-asiat entistä paremmin huomioivaan suuntaan. Eräs vastaajaorganisaatio mainitsi toimintansa muuttuvan lähivuosina energiapuun osalta. 13

14 Kuvio 9 Vastaajaorganisaatioiden toiminnan muutos lähivuosien kuluessa Päijät-Hämeessä. Kuvio 10 Vastaajaorganisaatioiden toiminnan muutos lähivuosien kuluessa Kanta-Hämeessä. Kanta-Hämeessä toiminnan muutosta koskevaan kysymykseen lähes puolet vastasi kyllä, 30 prosenttia en osaa sanoa ja 22 prosenttia ei (kuvio 10). Pyydettäessä tarkempaa selvitystä siitä, miten toimintaa ollaan muuttamassa, vastattiin Kanta-Hämeessä usein eri tavoin. Suunnitelmina olivat sähköntuotantoon siirtyminen, uusien, monipuolisempien palveluiden kehittäminen, teknologiatoimituksiin laajentaminen, toimintasektoreiden ja uusien kehityskohteiden lisääminen. Esille nousivat myös biokaasun parempi hyödyntäminen, ja hanketyyppisen toiminnan vähentäminen Kunnan toiminnan muuttuminen energia-asioihin liittyen lähivuosien kuluessa Kanta-Hämeessä kolme vastanneista kunnista totesi, että heidän toimintansa energia-asioihin liittyen on muuttumassa lähivuosien kuluessa. Suunnitelmissa on kaukolämmön tuottaminen jätepuusta, katuvalojen vaihtaminen energiatehokkaampiin, tuulipuistoselvityksen tekeminen ja kaavoituksessa pyritään ottamaan paremmin huomioon järkevän energiantuotannon vaatimukset. Päijät-Hämeessä todettiin, että kunnassa tullaan ottamaan entistä paremmin huomioon energiankulutuksen hallinta ja toisessa kunnassa tullaan olemaan mukana Green City -projektissa. 14

15 2.3.3 Uusiutuvien energiamuotojen kehityspotentiaali Kanta- ja Päijät-Hämeessä Kuvio 10 Vastaukset väitteeseen Luetelluilla uusiutuvilla energiamuodoilla on suuri kehityspotentiaali Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella. Päijät-Hämeen vastaukset, jotka on järjestetty täysin samaa mieltä ja osittain samaa mieltä vastausten mukaan suuruusjärjestykseen. Kuvio sisältää myös kuntahaastattelun tulokset. 15

16 Kuvio 11 Vastaukset väitteeseen Luetelluilla uusiutuvilla energiamuodoilla on suuri kehityspotentiaali Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella. Kanta-Hämeen vastaukset jotka on järjestetty täysin samaa mieltä ja osittain samaa mieltä vastausten mukaan suuruusjärjestykseen. Kuvio sisältää myös kuntahaastattelun tulokset. Suurin kehityspotentiaali (kuvio 10 ja 11) sekä Kanta- että Päijät-Hämeessä nähtiin metsäenergialle ja biokaasulle. Merkittävä kysymyksessä esiin tullut eroavaisuus Kanta- ja Päijät-Hämeen kesken oli puukaasu, joka koettiin Päijät-Hämeessä kolmanneksi potentiaalisimmaksi uusiutuvan energian muodoksi ja Kanta-Hämeessä toiseksi vähiten potentiaaliseksi vaihtoehdoksi. Muita suuren kehityspotentiaalin omaavia uusiutuvia energiamuotoja Päijät-Hämeessä koettiin olevan energian säästöllä saavutettava uusioenergia sekä metsäpohjainen biodiesel ja etanoli. Kanta-Hämeessä korostettiin maalämmön merkitystä. 16

17 2.3.4 Toiminnan uhat Kuvio 12 Vastaajaorganisaatioiden kokemat uhat toiminnalle. Päijät-Hämeen vastaukset, jotka on järjestetty täysin samaa mieltä ja osittain samaa mieltä vastausten mukaan suuruusjärjestykseen. Kuvio sisältää myös kuntahaastattelun tulokset. Päijät-Hämeessä vastaajien toiminnalle uhkana koettiin (kuvio 12) suurten toimijoiden vaikutus (56 %), lainsäädännön muuttuminen (69 %), koulutetun työvoiman puute (75 %), byrokratian lisääntyminen (94 %) ja teknologian kypsymättömyys (67 %). 17

18 Kuvio 13 Vastaajaorganisaatioiden kokemat uhat toiminnalle. Kanta-Hämeen vastaukset, jotka on järjestetty täysin samaa mieltä ja osittain samaa mieltä vastausten mukaan suuruusjärjestykseen. Kuvio sisältää myös kuntahaastattelun tulokset. Kanta-Hämeessä suurimpina uhkina vastaajien toiminnalle koettiin (kuvio 13) byrokratian lisääntyminen (74 %), toiminnan kehittymisen riippuvuus suurista investoinneista (64 %) ja lainsäädännön muuttuminen (64 %). 18

19 2.3.5 Ratkaisuja energiantuotannon ja -käytön haasteisiin Kuvio 14 Energiantuotannon osa-alueiden mahdollisuudet ratkaistaessa energiantuotannon ja -käytön haasteita, Kanta-Häme. Kysyttäessä Mikä osa-alue seuraavista on mielestäsi tärkeimmässä roolissa ratkaistaessa energiantuotannon ja -käytön haasteita? Päijät-Hämeessä tärkeimmiksi osa-alueiksi koettiin hajautettu energiantuotanto pienessä mittakaavassa (27 %) hajautettu energiantuotanto keskisuuressa mittakaavassa (27 %), suuren mittakaavan keskitetty energiantuotanto (27 %) (kuvio 13). Kanta-Hämeessä tärkeimmiksi osa-alueiksi koettiin hajautettu energiantuotanto keskisuuressa mittakaavassa (53 %) ja hajautettu energiantuotanto pienessä mittakaavassa (21 %) (kuvio 14). Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnat olivat yhtä mieltä energiantuotannon ja käytön haasteita ratkaistaessa tärkeistä energiantuottomuodoista. Energiansäästö ja suuren mittakaavan keskitetty energiantuotanto nähtiin yhtälailla tärkeinä molemmissa maakunnissa. Pientä eroavaisuutta oli maakuntien näkemyksessä hajautetun energiantuotannon pienen ja keskisuuren mittakaavan energiantuotannon välillä. Päijät-Häme näki hajautetun keskisuuren mittakaavan energiantuotannon ja Kanta-Häme hajautetun pienen mittakaavan energiantuotannon vähiten merkityksellisenä. Miten energiatoimialaa tulisi kehittää? Päijät-Hämeessä energiatoimialan kehittämiseksi kaivattaisiin muun muassa lainsäädännön selkeyttämistä ratkaisunteon helpottamiseksi ja energia-alalle tulisi saada ennakoitavuutta vuoden ajalle. Erään vastauksen mukaan energia-alalta tulisi poistaa tuet sekä keventää energian verottamista, jotta kilpailu energia-alalla ei olisi niin vääristynyttä. Vastauksissa mainittiin myös pienen mittakaavan hajautetun energiatuotannon kehittäminen paikallisiin energialähteisiin (olki, teuras- ja elintarvikejäte, lanta, jätevedenpuhdistamoiden liete) perustuen. Alueella tulisi myös kehittää koulutusta, lisätä työvoimaa ja yrittäjiä, sekä kehittää energiapuuta käyttäviä yksiköitä. Päijät-Hämeen vastauksissa mainittiin kehittämiskohteeksi useiden toimijoiden monipuolinen 19

20 uusiutuvan energian tuotanto ja keskitetty neuvonta kunnille, yrityksille ja taloyhtiöille energiansäästöasioissa. Kanta-Hämeessä energiatoimialaa tulisi kehittää sallimalla pienille voimalaitoksille tuottanto sähköverkkoon, lisäämällä tiedotusta ja yhteistyötä, kehittämällä uusia ympäristömyönteisiä energiamuotoja sekä laitteiden energiatehokkuutta. Voitaisiin tutkia myös sitä, kuinka hyvin aurinkolämpöä voidaan varastoida lämmityskautta varten. 2.4 Toimialan yhteistyö Yhteistyön määrä, laatu ja merkitys Kuvio 15 Yhteistyön määrä, laatu ja merkitys vastaajaorganisaatioille Päijät-Hämeessä. Kuvio 15 on esitetty vastauksia yhteistyön määrästä, laadusta ja merkityksestä Päijät-Hämeessä. Vastaajista 60 % on jollakin tavoin mukana klusteritoiminnassa. Vain 10 % vastaajista oli täysin samaa mieltä, että Nykyinen kehittämiskeskusorganisaatio on riittävä tuki yritystoiminnalle. Samaan aikaan 64 % vastaajista ei osannut sanoa, onko muulle yhteistyölle tarvetta. Jos teillä on tarvetta muulle yhteistyölle, kuvaile minkälaiselle. Avoimeen kysymykseen yhteistyö tarpeesta Päijät-Hämeessä vastattiin, että tarvitaan verkostoitumista ja yhteistyötä ilmasto- ja energiatavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi mainittiin julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö, jossa keskustellaan siitä, miten julkisia intressejä voidaan ajaa yritysten toimesta. Päijät-Hämeen vastauksissa nousi esiin, että eri toimialojen välillä tulisi olla laajempialaista yhteistyötä muun muassa koulutuksen ja lainsäädännön saralla ja toimijoilla tulisi olla ymmärrys koko toimintaketjusta. 20

21 Kuvio 16 Tarve yhteistyölle Kanta-Hämeessä. Kanta-Hämeessä 58 prosenttia vastaajista mainitsi, että alueella olisi yleisesti tarvetta klusteritoiminnalle ja melkein yhtä suuri osa vastaajista totesi myös, että muullekin yhteistyölle on tarvetta (kuvio 16). 39 prosenttia vastaajista totesi, että nykyinen kehittämiskeskusorganisaatio ei ole riittävä tuki yritystoiminnalle. Jos teillä on tarvetta muulle yhteistyölle, kuvaile minkälaiselle. Kyselyssä kysyttiin onko yrityksillä/organisaatioilla tarvetta muulle yhteistyölle. Kanta-Hämeessä mainittiin seuraavia asioita: monipuolisempi yhteistyö, metsähakkeen tehokas ja paikallinen keräily ja jalostus, enemmän tietoa ja yhteistyötä kuntien, yritysten ja kuntalaisten välillä, uusiutuvaan energiaan liittyen tulisi luoda avaimet käteen -periaatteella toimivia helppoja ratkaisuja. Tärkeäksi koettiin tiedon kulkeminen viranomaisilta yrityksille toiminnan kehittämiseksi. Eri toimialojen välillä tulisi olla laajempialaista yhteistyötä ja toimijoilla tulisi olla ymmärrys koko toimintaketjusta. Avoimissa vastauksissa mainittiin myös biokaasuala, jossa tarvittaisiin lisää yhteistyötä. Kuntien vastausten mukaan Kanta-Hämeessä tarvittaisiin hankkeita. Vastaajien mukaan kunnat hyötyisivät paremmin toteutettavista hankkeista, jos he lähtisivät aktiivisemmin ja rohkeammin niihin mukaan. Lisäksi tarvittaisiin foorumi, jossa päästäisiin vaihtamaan kokemuksia neutraalisti ja samalla saataisiin puolueetonta tietoa eri energiavaihtoehdoista. 21

22 2.4.2 Tarve uusille alihankkijoille tai asiantuntijapalveluille Kuvio 17 Uusien alihankkijoiden ja asiantuntijapalveluiden tarve Päijät-Hämeessä. Kuvio 18 Uusien alihankkijoiden ja asiantuntijapalveluiden tarve Kanta-Hämeessä. Päijät-Hämeessä 27 prosentilla vastaajista oli paljon tarvetta ja 55 prosentilla jonkin verran tarvetta uusille alihankkijoille ja asiantuntijapalveluille (kuvio 17). Kanta-Hämeessä vastaajista 79 prosenttia oli sitä mieltä, että heillä on jonkin verran tarvetta uusille alihankkijoille ja asiantuntijapalveluille (kuvio 18). Jos teillä on tarvetta alihankkijoille ja asiantuntijapalveluille, kuvaile minkälaisille. Päijät-Hämeessä toivottiin energiansäästöön kannustimia, neuvontaa ja seurantaa. Alueelle kaivataan myös urakoitsijoita, asiantuntijoita ja konkreettisten energiaratkaisujen asiantuntemusta. Eräs vastaajista vastasi kysymykseen alihankkijoiden ja asiantuntijapalveluiden tarvetta koskien, että tarvitaan uusiutuvasta teknologiasta ja sen kehittymisestä sekä kehittämisestä kiinnostuneita ja siihen panostamaan valmiita yrityksiä, joiden kanssa yhdessä voisimme kehittää toimintaamme. Vastaajien mukaan Kanta-Hämeessä tarvittaisiin ensiharvennushakkuutähteen alihankkijoita, biokaasutuotantoprosessiin liittyviä asiantuntijapalveluita, haketuspalvelua ja suunnittelupalvelua. Vastauksissa mainittiin myös tarve metallityölle ja CAD-suunnittelijoille. 2.5 Energiatoimiston tarve alueella Motivan sivuilla on seuraava määritelmä energiatoimistosta. Energiatoimistot edistävät energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Ne palvelevat monipuolisesti ja puolueettomasti alueen yrityksiä ja yhteisöjä sekä toteuttavat yhteistyössä erilaisia energiahankkeita. Energiatoimistot toimivat paikallisesti ja alueellisesti. Motiva toimii energiatoimistojen verkoston valtakunnallisena yhteistyökumppanina ja tukipisteenä. [www.motiva.fi/taustatietoa/energiatoimistot] 22

23 Kuvio 19 Tarve energiatoimistolle Päijät- Hämeessä. Kuvio 20 Tarve energiatoimistolle Kanta- Hämeessä. Kysyttäessä energiatoimiston tarpeesta Päijät-Hämeessä 19 prosenttia vastasi, että heillä on paljon tarvetta energiatoimistolle ja 31 prosentilla oli ainakin vähän tarvetta (kuvio 19). Vastaajista 25 prosenttia eivät osanneet määritellä tarvettaan energiatoimistolle ja viidennes vastasi, että heillä ei ole tarvetta sille. Päijät-Hämeessä toinen kunnista mainitsi, että alueella olisi tarvetta energiatoimistolle, koska tällä hetkellä energia-alan toiminta on hajanaista. Kanta-Hämeessä 7 prosenttia vastasi, että heillä on paljon tarvetta (kuvio 20). Vastaajista 45 prosentilla oli ainakin vähän tarvetta energiatoimistolle ja 41 prosenttia vastaajista eivät osanneet määritellä tarvettaan. Kanta-Hämeessä yksi kunnista mainitsi, että alueella olisi vähän tarvetta energiatoimistolle. Kolme vastaajista totesi, että heillä ei ole tarvetta energiatoimistolle. Perusteluja energiatoimiston tarpeeseen liittyen: Päijät-Hämeen vastauksissa todettiin, että energiatoimisto olisi hyödyllinen viimeisimmän asiantuntijatiedon kokoamiseksi energiansäästöstä ja -tehokkuudesta. Joidenkin vastaajien mielestä energian säästön ja tehokkaan käytön pitäisi olla keskeisessä asemassa yritysten toiminnassa, joten sähkön tehotonta käyttöä ei pitäisi sallia varsinkaan lyhyen tähtäimen voitontavoittelussa. Konkreettisena ehdotuksena mainittiin, että yritystukien ehtona pitäisi olla energiatoimiston todistus energian säästeliäästä ja tehokkaasta käytöstä tuetussa yritystoiminnassa. Päijät-Hämeessä kaivattiin lisää verkostoitumista, koulutusta ja yhteistyötä sekä pienempien kuntien käyttöön asiantuntemusta. Kanta-Hämeessä perusteltiin energiatoimiston tarvetta hyödyllisyydellä maatiloille ja kotitalouksille sekä lämpöpumpputalouksille. Vastauksissa mainittiin myös, että toimisto voisi olla hyödyllinen koulutuksen kannalta. Puhelinkyselyvaiheessa moni vastaaja ihmetteli, mistä energiatoimistojen rahoitus tuli. Varsinkin verovarojen käyttö toimiston perustamiseen huoletti vastaajia. 23

24 2.6 Koulutus ja T&K-toiminta Koulutustarjonnan vastaavuus vastaajaorganisaatioiden työvoimatarpeisiin Kuvio 21 Koulutustarjonnan vastaavuus työvoimatarpeisiin Päijät-Hämeessä. Kuvio 22 Koulutustarjonnan vastaavuus työvoimatarpeisiin Kanta-Hämeessä. Päijät-Hämeessä vastaajista 46 prosentin mielestä nykyinen koulutustarjonta vastaa heidän työvoimatarpeitansa samalla, kun 36 prosentin mielestä koulutustarjonta ei kohtaa heidän työvoimatarpeita (kuvio 21). 18 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa kantaansa kysymykseen. Kanta-Hämeessä 44 prosenttia vastasi, että nykyinen koulutustarjonta vastaa heidän työvoimatarpeitaan ja 17 prosentin mukaan ei (kuvio 22). 39 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa kantaansa kysymykseen. Jos ei, niin minkälaista koulutusta kaivataan lisää? Kysyttäessä Minkälaista koulutusta kaivataan lisää?, Päijät-Hämeen vastauksissa tuotiin esille tarve energiatoimialaan liittyvästä koulutuksesta sekä tarkemmin energian säästöön ja tehokkuuteen perehdyttävää ammatillisen- ja korkeakouluasteen koulutusta. Tärkeäksi koettiin myös toimintojen kehittäminen ja yleisesti parhaiden käytänteiden jalkauttaminen. Eräs vastaajista ilmaisi tarvittavan Koulutusta moraalisesti orientoituneeseen toimintaan. Kanta-Hämeen vastauksissa koulutustarvetta koskien tuotiin esille tarve koulutetuista lämpökeskuksen hoitajista sekä hyvät tietotekniset taidot hallitsevista osaajista. 24

25 2.6.2 Tarpeet uusille selvityksille, kartoituksille ja hankkeille Kuvio 23 Tarpeet uusille selvityksille, kartoituksille ja hankkeille Päijät-Hämeessä. Kuvio 24 Tarpeet uusille selvityksille, kartoituksille ja hankkeille Kanta-Hämeessä. Päijät-Hämeessä tarvittavia selvityksiä, kartoituksia ja hankkeita: - Selvityksiä toimijalähtöisestä (ei teoreettisesta) uusiutuvan energian potentiaalista - alueellisten omien panosten ja varojen selvitys ja kartoitus (olki, lanta, teuras- ja elintarvikejäte) - paikallis- ja aluetalouden vahvistaminen Kanta-Häme tarvittavia selvityksiä, kartoituksia ja hankkeita: - biosähkön tuotanto alle 1 MW mittakaavassa - sähkön ja lämmön yhteistuotanto puukaasutekniikoilla - kaasutuskelpoisen palahakkeen tuotanto ja varastointi - bioenergiatuotannon kokeiluhankkeet 25

26 2.7 Politiikka Aluepolitiikka ja energiaomavaraisuus Kuvio 25 Vastaajaorganisaatioiden näkemyksiä koskien aluepolitiikkaa ja energiaomavaraisuutta Päijät- Hämeessä. Kuvio sisältää myös kuntahaastattelun tulokset. Päijät-Hämeessä väittämään Olen kiinnostunut toimimaan yhteistyössä kunnan kanssa alueellisen energiaomavaraisuuden kehittämiseksi vastasi 81 prosenttia olevansa täysin tai osittain samaa mieltä (kuvio 25). Väittämään Kuntien ja yritysten tulisi pyrkiä alueelliseen kestävään energiaomavaraisuuteen vastasi 69 prosenttia olevansa täysin tai osittain samaa mieltä ja väittämään Toiminta-alueen aluepolitiikka on myönteistä energiatoimialan näkökulmasta vastasi 61 prosenttia olevansa täysin tai osittain samaa mieltä. 26

27 Kuvio 26 Vastaajaorganisaatioiden näkemyksiä koskien aluepolitiikkaa ja energiaomavaraisuutta Kanta- Hämeessä. Kuvio sisältää myös kuntahaastattelun tulokset. Kyselyssä esitettiin väitteitä koskien aluepolitiikkaa ja energiaomavaraisuutta (kuvio 26). Kanta- Hämeessä suurin osa vastaajista oli joko täysin tai osittain samaa mieltä väittämien Olen kiinnostunut toimimaan yhteistyössä kunnan kanssa alueellisen energiaomavaraisuuden kehittämiseksi (95 %) ja Kuntien ja yritysten tulisi pyrkiä alueelliseen kestävään energiaomavaraisuuteen (89 %) kanssa. Minkälaisia kehittämistarpeita aluepolitiikassa on energiatoimialan näkökulmasta? Energiatoimialan kannalta Päijät-Hämeessä kommentoitiin aluepolitiikan kehittämistarpeita muun muassa näin: alueella yrityksille myönnettävien tukien ehtona pitäisi olla energian säästeliäs ja tehokas käyttö ja maakunnassa olisi kannustettava ensisijaisesti alueen omien uusiutuvien (olki, lanta, teuras- ja elintarvikejäte, puuperäiset jätteet) energiapotentiaalien hyödyntämistä. Eräs vastaajista oli sitä mieltä, että nykyinen lupamenettely estää energiatoimialan kehittymistä ja muutosta tarvitaan välittömästi. Vastauksissa tuotiin myös esille, että kuntien maankäytössä tarvitaan maakuntakaavaa pidemmälle meneviä yhteisiä periaatteita. Kanta-Hämeessä tuotiin esille energiaomavaraisuuden lisääminen sekä yhteistyö Valtion tukitoimet ja energiapolitiikka Valtion tavoitetaso uusiutuvien energialähteiden käytölle vuonna 2020 on 38 prosenttia eli 124 TWh (vuonna TWh, 28,5 %). Suunnitellusta uusiutuvan energiankäytön lisäyksestä 27

28 puupolttoaineet muodostavat 55 prosenttia, tuulivoima 15 prosenttia, liikenteen biopolttoaineet 16 prosenttia, lämpöpumput 8 prosenttia ja muut 8 prosenttia (biokaasu, pelletit, kierrätyspolttoaine, aurinkolämpö ja -sähkö jne.) Liikenteen biopolttoaineiden käytön tavoitetaso vuonna 2020 on 20 prosenttia. Hallituksen tavoitteissa kohti vähäpäästöistä Suomea tärkeimmät energiaratkaisut ovat energiatehokkuus, uusiutuvan energian velvoitepaketti ja ydinvoima. Näissä tukeudutaan kestävyyteen, kotimaisuuteen ja teknologian, työllisyyden ja talouskasvun edistämiseen. [http://www.tem.fi/files/26643/ue_lo_velvoitepaketti_kesaranta_ pdf] Kuvio 27 Vastaajaorganisaatioiden näkemyksiä liittyen valtion tukitoimiin ja energiapolitiikkaan Päijät- Hämeessä. Kuvio sisältää myös kuntahaastattelun tulokset. Päijät-Hämeessä väittämän Työ- ja elinkeinoministeriön asettamat tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi ovat riittävät kanssa vastaajista 47 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä (kuvio 27). Väittämien Valtion politiikka on johdonmukaista ja Valtion tukitoimet ovat riittäviä kanssa vastaajilla oli eniten eriävä mielipide. 86 prosentin mielestä valtion politiikka ei ole johdonmukaista ja valtion tukitoimet eivät ole riittäviä (73 %). Mitä osa-alueita valtion asettamissa tavoitteissa ei huomioida riittävästi? Päijät-Hämeen vastauksissa tuotiin ilmi energian turhan käytön rajoitus ja se, että energian käyttöä viihteeseen pitäisi verottaa raskaammin kuin työhön ja asumiseen liittyvää käyttöä. Erään vastaajan mielestä valtion asettamissa tavoitteissa ei huomioida eri bioenergiamuotojen todellisia ilmastovaikutuksia. Vastaajan mukaan energiansäästöä ei oteta riittävästi huomioon. 28

29 Kuvio 28 Vastaajaorganisaatioiden näkemyksiä liittyen valtion tukitoimiin ja energiapolitiikkaan Kanta- Hämeessä. Kuvio sisältää myös kuntahaastattelun tulokset. Kanta-Hämeessä väittämän Työ- ja elinkeinoministeriön asettamat tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi ovat riittävät kanssa vastaajista 50 prosenttia oli joko täysin tai osittain samaa mieltä (kuvio 28). Väittämien Valtion politiikka on johdonmukaista ja Valtion tukitoimet ovat riittäviä kanssa vastaajilla oli eniten eriävä mielipide. 73 prosentin mielestä valtion politiikka ei ole johdonmukaista ja valtion tukitoimet eivät ole riittäviä (73 %). Mitä osa-alueita valtion asettamissa tavoitteissa ei huomioida riittävästi? Kysyttäessä mitä osa-alueita valtion asettamissa tavoitteissa ei huomioida riittävästi, Kanta-Hämeen vastauksissa tuotiin esille uusiutuvat energialähteet. Miten energia-alan tukitoimia voisi kehittää? Päijät-Hämeessä ehdotettiin energia-alan tukitoimien kehittämiseksi muun muassa julkisten tukien saannin ehtoihin todistusta energian säästö/tehokkuus tarkistuksesta, uusiutuvan energian käytöstä tai siirtymisestä sen käyttöön kolmen vuoden kuluessa. Esille nousi myös tarve hoitaa vanhat asiat kuntoon ja tehdä selkeitä pitkäaikaisia päätöksiä. Eräs vastaaja toivoi fossiilisten polttoaineiden käytön tukemisen lakkauttamista. Kanta-Hämeen vastaajat toivat esille toiveen uusiutuvien energialähteiden tuen lisäämisestä varsinkin perustamisvaiheessa. Laeista ja asetuksista toivottiin poistettavan hankaloittavat määräykset. Erään vastaajan mukaan ensiharvennushakkuutähteen keräämiseen tarvittavat koneyrittäjät eivät saa tarpeeksi alkuvaiheen investointitukea. Esiin nousi myös vääryys tukipaketeissa, jotka on kohdennettu vain suuryrityksille ja kaikki pieneen toimintaan pyrkivä yritetään estää byrokratialla tai suorilla kielloilla. 29

30 2.7.3 EU:n ilmasto ja energiapolitiikka EU:n ilmasto ja energiatavoitteet vuoteen 2020 mennessä ovat: - EU-maiden uusiutuvien energianlähteiden osuus energian loppukulutuksesta keskimäärin 20 prosenttia (Suomen osuus 38 %) - Energian säästöä tehostetaan 20 prosenttia peruskehitykseen verrattuna - Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta - Liikennekäytössä biopolttoaineiden osuus on 10 prosenttia. [EU:n ilmasto- ja energiapaketti Kuvio 29 Vastaajaorganisaatioiden näkemyksiä liittyen EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaan Päijät-Hämeessä. Kuviosta 29 näkyy, että yli puolet Päijät-Hämeen vastaajista oli samaa mieltä väittämien EUrahoitteisista ohjelmista ja hankkeista on ollut hyötyä toiminnalle, EU tarjoaa mahdollisuuksia lähteä toteuttamaan ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteita ja EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka on menossa oikeaan suuntaan kanssa. Näistä eniten täysin eri mieltä vastauksia keräsi väite EU-rahoitteisista ohjelmista ja hankkeista on ollut hyötyä toiminnalle. Kuvio 30 Vastaajaorganisaatioiden näkemyksiä liittyen EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaan Kanta-Hämeessä. Kanta-Hämeen vastaajien mielipiteet olivat samansuuntaiset Päijät-Hämeen vastausten kanssa: Yli puolet vastaajista kannatti kaikkia väittämiä (kuvio 30). 30

31 Mitä osa-alueita EU:n asettamissa tavoitteissa ei huomioida riittävästi? Kysyttäessä mitä osa-alueita EU:n asettamissa tavoitteissa ei huomioida riittävästi, eräs Päijät- Hämeen vastaajista toi esille että ongelmat koskevat lähinnä kansallisia toimenpiteitä. Esille tuotiin myös seuraava mielipide: "Energian säästöön ja kasvihuonekaasuihin tarvittaisiin kovemmat tavoitteet. Liikenteen kasvua pitäisi ensin hillitä ja parantaa liikenteen energiatehokkuutta ja vasta sitten asettaa tavoitteita biopolttoaineiden osuudelle." Kanta-Hämeen eräs vastaajista totesi että EU:n tavoitteissa ei huomioida riittävästi tavoitteiden saavuttamisen vaikutusta talouselämälle ja kuluttajille sekä toisaalta mikä saatavaa hyöty on. Vastaa totesi myös että hiilidioksidineutraaleja tuotantomuotoja ydinvoiman ja vesivoiman mahdollisuuksia ei käytetä riittävästi. Mitä EU:n tarjoamia mahdollisuuksia olette hyödyntäneet? Eräs Päijät-Hämeen vastaajista on hyödyntänyt useita EU:n tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia, jotka ovat mahdollistaneet nopeat muutokset. Kanta-Hämeestä vastasi vain yksi vastaajaorganisaationa edustaja, joka ilmoitti, ettei ole hyödyntänyt EU:n tarjoamia mahdollisuuksia. Hänen mielestään projektit vaativat ison byrokratiakoneiston pyörittämistä, johon ei ole mahdollisuutta, koska hyöty ei korvaa haittaa. Kunnilta kysyttiin onko heille ollut hyötyä EU-rahoitteisista hankkeista ja ohjelmista. Vastausten mukaan Kanta- ja Päijät-Hämeessä on ollut hyötyä hankkeista ja ohjelmista. Rahoitusta oli muun muassa hyödynnetty kaukolämpöhankkeissa. 3 JOHTOPÄÄTÖKSET Kyselyn vastaajien vastausprosentti 22,5 % oli alhainen. Vastauksista 32 kohdistui Kanta-Hämeeseen ja 18 Päijät-Hämeeseen. Kyselyssä nousi esiin seuraavia asioita: 31 - Kysyntä energiatoimialalla on kasvanut tai pysynyt ennallaan syksyllä 2008 alkaneesta talouden taantumasta huolimatta. Päijät-Hämeessä vain 6 % ja Kanta-Hämeessä 11 % vastaajista ilmoitti kysynnän vähentyneen. Vastausten perusteella viidennes Päijät-Hämeen vastaajaorganisaatioista on laajentanut toimintaansa ja muuttamassa toimintaansa lähivuosina. Kanta-Hämeessä vastaavasti viidennes on laajentanut toimintaansa uusille toimialoille ja puolet on muuttamassa toimintaansa lähivuosien kuluessa. - Kanta- ja Päijät-Hämeessä eri uusiutuvan energianmuodoilla nähtiin laajasti kehityspotentiaalia vesivoimaa lukuun ottamatta. Suurinta kehityspotentiaalia nähtiin metsäenergialla ja biokaasulla. - Energia-alan toimijoiden toiminnan uhkina nähtiin muun muassa byrokratian lisääntyminen ja lainsäädännön muuttuminen, suurten toimijoiden vaikutus sekä alan riippuvuus suurista investoinneista. Myös teknologian kypsymättömyys ja koulutetun työvoiman puute nähtiin uhkina.

32 - Energiantuotannon ja käytön haasteiden ratkaisemisessa nähtiin tärkeäksi hajautetut pienen ja keskisuuren mittakaavan ratkaisut sekä suuren mittakaavan ratkaisut. Kanta-Hämeen vastauksissa painopiste oli hajautetussa keskisuuressa ja pienessä mittakaavassa, kun Päijät- Hämeessä kaikki osa-alueet mukaan lukien suuren mittakaavan ratkaisut nähtiin yhtä tärkeiksi. Energiansäästön rooli nähtiin myös tärkeäksi - Toimialan yhteistyöhön liittyen vastaajat näkivät tarvetta yritysten välisen yhteistyön ja klusteritoiminnan kehittämiselle. Myös yksityisen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön kehittämiselle nähtiin tarvetta tiedonkulkuun, kaavoitukseen, ympäristölupiin ja alueellisen energiaomavaraisuuden kehittämiseen liittyen. - Sekä Kanta- että Päijät-Hämeessä noin 50 % vastaajista näki että alueella on ainakin jonkin verran tarvetta energiatoimistolle. Koulutustarjonnan vastaavuus vastaajien tarpeisiin jakoi mielipiteitä. - Valtion tukitoimet uusiutuvalle energia nähtiin tarpeellisina. Vastaajista noin 70 % piti valtion tukitoimia kuitenkin tällä hetkellä ainakin osittain riittämättöminä. Lisäksi valtion politiikkaa pidettiin epäjohdonmukaisena. Työ ja elinkeinoministeriön asettamien uusiutuvan energian lisäämistavoitteiden riittävyys jakoi mielipiteitä. 32

33 LIITE 1. KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ENERGIATOIMIALAN KYSELY 33

34 34

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

KOULUTUS JA NEUVONTA LAPIN BIOENERGIAOHJELMASSA

KOULUTUS JA NEUVONTA LAPIN BIOENERGIAOHJELMASSA KOULUTUS JA NEUVONTA LAPIN BIOENERGIAOHJELMASSA Pen& Riipi, Lapin amma&opisto BIOENERGIAN LAPPI - SEMINAARI Rovaniemi 11.5.2010 1 KOULUTUS JA NEUVONTA OHJELMAN 3. PAINOPISTEENÄ 2 VASTUU ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄLLÄ

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot