Alle kouluikäisen lapsen itsesäätelytaitojen kehitys, haasteet ja tukeminen

Transkriptio

1 Alle kouluikäisen lapsen itsesäätelytaitojen kehitys, haasteet ja tukeminen Päivi Koskela psykologi, psykoterapeutti, Theraplay-terapeutti 1

2 Grönroos & Rau1o, Otava

3 Kiintymyssuhdemalli ja muu kehitys Persoonallisuus rakentuu vuorovaikutuksessa Varhaiset kiintymyssuhdemallit muokkaavat yksilön tapaa toimia ihmissuhteissa ja prosessoida omia tunteitaan TemperamenJ vaikukaa osin kiintymyssuhteeseen ja kiintymyssuhde vaikukaa siihen miten temperamenj muokkautuu osaksi persoonallisuuka 3

4 Säätelykyky yksin ja yhdessä AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA TRAUMA - aivojen toiminnan epäjatkuvuuden 6la Jukka Mäkelä EPÄJATKUVUUS / KAAOS KIIHTYMYSTILA SÄÄTELY AIKUISEN TUELLA STRESSI NOUSEE SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII LIIAN ALHAINEN VIREYS ÄRSYKKEET 4

5 Kiintymyssuhde ja tunteet KOGNITIO Turvallinen kiintymys Tunnistaa ja ilmaisee todellisia pahan olon kokemuksia, pystyy rauhoikamaan itsensä mielikuvien avulla EMOOTIO VälJelevä Turvaton kiintymys Ris6riitainen/jumiutunut Tunnistaa ulkoisen 1lanteen, torjuu oman pahan olon, irrallisuus omista tunne1loista vaikka ulkoises1 looginen käykäytyminen Reagoi sisäisiin, herkäs1 viriäviin pahan olon tunteisiin, käykäytyminen ris1riitaista KiinniJymäJömyys Hajanainen, ei kykene säätelemään omia tunteitaan, käykää turvanhaku strategioitaan 1lanneadekvaa1s1 5

6 Mielen teoria Kyky JaeKuun tarkkaavaisuuteen JaeKuihin mielikuviin Johtaa kykyyn Tajuta näkökulma 1lanteeseen toisen silmin Tajuta toisen ihmisen emo1onaalinen perspek1ivi Vakiintuu 4-5 vuoden iässä 6

7 Sosiaaliset tunteet Ilmenevät minä- 1etoisuuden synnykä toisella ja kolmannella ikävuodella Ylpeys, empa1a, häpeä, nolostuminen ja syyllisyys EdellyKävät kykyä tarkastella itseä toisen näkökulmasta 1etoisuuKa käykäytymiselle asetetuista normeista mo1vaa1ota tavoitella näitä kokemusta omista vaikutusmahdollisuuksista Samanaikaises1 kehikyy myös kyky peikää/muokata omaa tunneilmaisua sosiaalisen 1lanteen mukaan 7

8 Sosiaalisten tunteiden kehitys Autoritäärinen kasvatus lapsen vastuukaminen kehitystasolle kuulumakomas1 rankaisuun pohjaava Ylikorostunut kontrollin tunne, häpeä, syyllisyys Salliva kasvatus ei palauteka onnistumisesta tai epäonnistumisesta Epärealis1nen kontrollin tunne, epäonnistuminen toisen tunteiden kontrollissa, opiku avukomuus, huono itsetunto 8

9 Sosiaalisten tunteiden kehitys DemokraaJnen kasvatus palautejärjestelmä toimii Lapsi sisäistää nega1iviset sosiaaliset tunteet kehitystä eteenpäin vievällä tavalla Välinpitämätön kasvatus lapsi jää sisäisen kaaoksen valtaan Sosiaaliset tunteet jäävät eriytymäkä, asosiaalisuus 9

10 Emoo1osanaston kehikyminen 2- vuo1as tunnistaa perustunteet kuvista 4- vuo1as nimeää tunteet Posi1iviset tunteet on helpompi tunnistaa Leikki- ikäinen osaa peikää todellisen tunne1lansa tavoitellessaan haluamaansa Kouluikäinen erokaa yhteensopimakomuuden ilmaistun ilmeen ja 1lanteen välillä ja osaa kuvailla ja perustella havaintonsa 10

11 Empa1an kehikyminen 6 kk ikäinen mallintaa automaajses1 vanhemman ilmekä Vuoden ikäinen yrikää lohdukaa surevaa perheenjäsentä 2 v ikäinen pyrkii okamaan toisen mielihalun huomioon 3 vuodesta eteenpäin pystyy pääkelemään toisen tunne1lan 1lannevihjeiden perusteella ja reagoi siihen 11

12 Samanaikaiset emoo1ot Kyky kokea samanaikaises1 useaa emoo1ota tai keskenään ris1riitaisia tunteita alkaa kehikyä viiden vuoden iässä 5-6 vuo1as kykenee erokamaan kenestä pitää ja kenestä ei muka peräjälkeen ja sen hetkisestä 1lanteesta riippuen 10 vuo1as kykenee samanaikaises1 kokemaan samaan ihmiseen liikyviä posi1ivisia ja nega1ivisia tunne1loja (pidän isästä vaikka olen vihainen hänelle juuri nyt) 12

13 Grönroos & Rau1o, Otava

14 Aggressiivisuuden kehitys Vauva- ikä Aggressio toimii itsesuojelun välineenä jo 4 kk ilmaisee suukumusta ja vastustaa kehollaan kun liikekaari estetään tai keksi otetaan suusta ylivirikyminen à jähmekyminen alivirikyminen à paniikki- itku

15 Aggressiivisuuden kehitys 2- vuo1as kk iässä repiminen, lyöminen, huutaminen kun joku okaa tavaroita, lähestyy hyökkääväs1 tms. Suurin osa kiistoista koskee tavaroiden hallintaa (instrumentaalinen aggressio) Kiistat ratkesivat helpoiten kielellisen toiminnan avulla à prososiaalinen toiminta 24 kk à myös kielellinen loukkaaminen 24 kk selkeitä eroja aggressiivisuuden määrässä ja keinoissa ratkaista konflik11lanteita

16 Aggressiivisuuden kehitys 3- vuo1as Kielen kehitys vähentää aggressiota kor1kaalinen prosessoin1, muita tehokkaampia keinoja saada tavoiteltu asia, mielikuvat toiminnan sijaan Myös epäsuoran verbaalisen aggression kasvu Kyky odokaa palkkiota Toveriryhmän palaute Empa1an kehitys

17 Aggressiivisuuden kehitys 3- vuo1as Aggression hallinta ei toimi silloin kun aggressiivinen teko sinänsä toimii venjilinä lapselle norma1ivinen vs. patologinen aggressio alle kouluikäisellä lapsella lapsi ei rauhoitu teon tehtyään/lelun saatuaan vaan kiihtyy en1sestään tyynnykävien, 2- ikävuodella kypsyvien säätelypiirien häiriö kiihtyy kiihtymistään ja hakee ääripisteensä aggressiolla kohonnut kor1solivaste/elimistön stressireak1o 17

18 Aggressiivisuuden kehitys 3-5 v iästä à Kun aggressiota esiintyy sen luonne vihamielinen Raivokohtaukset vähenevät vastustelu, muiden syykely, muiden ärsykäminen, ärsyyntyminen Lapsi oppii paremmin erokamaan tahalliset aggressiiviset teot tahakomista Teini- iässä kasvaa epäsuora aggressio, erityises1 naisilla juoruilu, ryhmästä hylkiminen jne.

19 Minkä kasvatusstrategian vanhempi valitsee Aikuisen tulkinta aggressiivisen käykäytymisen selitysmalleista oleellinen Lennie lyö siskoaan ja okaa lelun haluaako Lennie lelun vai yrikääkö hakea äidin huomion äidin on tulkikava 1lanne ja reagoitava eri tavoin sen mukaises1 Moni tunteidensa kanssa pulassa oleva lapsi kohtaa toistuvas1 väärintulkintaa erityises1 aggressioin takana oleva sisäinen turvakomuus olisi tunnistekava ja reak1o muokakava sen mukaises1

20 Tutkimustuloksia Aggressiiviset lapset Eivät fokusoi ympäristön vihjeisiin keskikyvät aggressiivisten episodien havainnoin1in LuoKavat hetkellisiin 1lannetulkintoihin valitessaan käykäytymismallin sen sijaan ekä poh1sivat muis1kuvia vastaavista tapahtumista Eivät pohdi käykäytymisen vaikutuksia ja jos poh1vat, eivät usko sen olevan uhrille haitallista ja toisaalta uskovat saavansa toverisuosiota sen avulla

21 Kohlbergin moraaliteoria Kuusi moraalisen prosessoinnintasoa KehiKyvät vaiheikain Näkökulma muukuu vähitellen minäkeskeisestä yhteisökeskeiseksi

22 Kohlbergin moraaliteoria Esikonven6onalinen vaihe Lapsi noudakaa sääntöjä ulkoisten auktoriteejen vuoksi rangaistus- tokelevaisuus Lapsenomainen nau1nnonhakuisuus Lapsi ei itse tee valintoja mielessään mikä oikein tai väärin muut kertovat hänelle sen ja lapsi hyväksyy 22

23 Kohlbergin moraaliteoria Konven6onaalinen vaihe Sosiaalisen aseman säilyminen hyvä tykö/poika ( tarkoikaa hyvää ) Sosiaalisten järjestelmien säilyminen lain noudakamisen henki Lapsi tajuaa, ekä ihmisillä on erilaisia näkökulmia, muka lait ja yhteisölliset säännöt sanovat mikä on oikein ja väärin 23

24 Postkonven6onaalinen vaihe Kohlbergin moraaliteoria Moraalises1 oikein ei aina ole sama kuin laillises1 oikein yksilölliset oikeudet, demokraajses1 laaditut lait Omantunnon säätelemät säännöt lait, sosiaaliset säännökset muunnetaan vastaamaan yksilöllisiä arvojärjestelmiä, kyky nähdä myös muiden perspek1ivi Osa nuoruusikäisistä ja aikuisista tekee moraaliarvionsa perustuen eejsiin, yksilöllisiin käsityksiin jotka eivät välkämäkä ole samat kuin lain tulkinnat 24

25 Mentalisaa1on luonne (Linda Mayesin mukaan) Mentalisoiminen on sellaisten psykologisten valmiuksien joukko, jotka aukavat ymmärtämään oman ja toisten ihmisten käykäytymisen taustalla olevia mielen1loja sekä po. mielen1lojen ja näkyvän käykäytymisen välisiä yhteyksiä Mentalisoiminen on spontaania, intui1ivista, ja suurimmaksi osaksi 1edostamatonta

26 Mentalisaa1on kehitys Lapsen on saatava kokea, ekä hänen oma mielensä on hoivaajan mielessä Hoivaaja reflektoi lapsen tunteita ja pyrkimyksiä Ei tunkeudu eikä ole liian passiivinen Laiminlyödyillä lapsilla ei ole tällaisia kokemuksia

27 Ymmärtämisestä Vanhempi/hoivaaja sijoikaa inten1oita ja tunteita itseensä ja vauvaan ( hän takertuu minuun ja estää minua lähtemästä, koska hän on surullinen ja ikävöi minua vs. hän kiukukelee vain ärsykääkseen minua ) Keskeistä tunteiden säätelyn kannalta ( voi kulta, sulle tuli paha mieli, annas kun isi lohdukaa )

28 EmpaaJsuus Kiintymyssuhde- teoria ja hoito Lapsen tukeminen LuoKamuksen rakentaminen Vastavuoroinen vuorovaikutus Lapsen erikäin tarkka kuunteleminen Aikuisen vahva ohjaus, joka perustuu lapsen hyvään Lapsen aukamien omien tunteiden tunnistamisessa, ilmaisemisessa ja säätelemisessä Lapsen aukaminen pois impulsiivisuudesta tai estyneisyydestä 28

29 Kiintymyssuhdeteoria ja hoito Lapsen tukeminen (Hughes) TerapeuJnen asenne - leikkisä, hyväksyvä, empaajnen, rakastava ja utelias Vuorovaikutuksellinen tunnevirikyminen ja sen myötä myönteiset yhteiset kokemukset Häpeän tunteen vähentäminen - rajoitusten jälkeen myötätuntoa ja lähellä oloa Fyysinen ja emo1onaalinen holding 29

30 Kiintymyssuhdeteoria ja hoito Lapsen tukeminen (Hughes) Vain kohtuulliset seuraamukset rikkomuksista ja mieluummin rikkomusten ennaltaehkäisy Paljon hoivaa Paljon aikuisjohtoisuuka ja sitä myötä rakentavia kokemuksia 60 sekunnin nuhtelu riikää 30

31 Itsesäätelyä tukeva aikuinen Perustuu siihen, ekä aikuinen pystyy asekumaan lapsen asemaan ja tuntemaan, mitä lapsi saakaa kokea Siihen kuuluvat myös rajat ja kuri. Kurinpito perustuu rakkauteen, oikeudenmukaisuuteen ja se on ennustekavaa Trauma1soitunut lapsi voi yrikää palaukaa menekämäänsä hallinnan tunneka valtataistelun avulla. Tarvitaan lujat rajat, samalla kun on pystykävä kuuntelemaan ja neuvokelemaan 31

32 Itsesäätelyä tukeva aikuinen Aikuinen ylläpitää yhteykä lapseen ja ohjaa ja opastaa tätä, johdonmukaisella tavalla Taantumista siedekävä ja huomakava erityistarpeet taantumisen takana Lapsen pitää saada kokea olevansa elämässään ak1ivinen toimija, ekä maailma on ennustekavissa ja hän pystyy toiminnallaan vaikukamaan siihen 32

33 Itsesäätelyä tukeva aikuinen Lapsen kuuntelemisessa tarvitaan enemmän aikaa kuin aikuisen kuuntelemisessa Miksi ja mitä kysymyksiä tulee välkää, joka lapsen oma kertomus saa 1laa Lapset eivät halua puhua vaikeista asioista, ja mones1 heillä ei ole sanoja, joilla tapahtumista kertoa Lapsi voi puhua pahasta vasta kun kokee, ekä asiat ovat paremmin Trauman kokeneet lapset ovat menekäneet uskonsa aikuisiin suojelijoina, luokavat itseensä ja kavereihin 33

34 Itsesäätelyä tukeva aikuinen Turvallisuuden tunteen kannalta myös ennustekavat ru1init ovat tärkeät Arki järjestekävä siten, ekä lapsi voi ennakoida mitä tulee päivän aikana tapahtumaan Aikuisten tulee johdonmukaises1 pitää kiinni säännöistä ja huoleh1a ru1inien säilymisestä Lupauksista on pidekävä kiinni Säännöt yksinkertaisia ja helpos1 opikavia 34

35 Itsesäätelyä tukeva aikuinen Keskitytään posi1iviseen, ei kielteiseen käykäytymiseen 35