>> Savon Voima Oyj VUOSIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ">> www.savonvoima.fi. Savon Voima Oyj VUOSIKERTOMUS"

Transkriptio

1 >> Savon Voima Oyj 0 9 VUOSIKERTOMUS

2 KUVA: SAVON VOIMA OYJ KARI VESTERINEN SISÄLTÖ VASTUULLISUUS, ELINYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS JA TOIMINTAMME LUOTETTAVUUS OVAT SYDÄMENASIOITA MEILLE SAVONVOIMALAISILLE. [5] Toimitusjohtajan katsaus [7] Savon Voima lyhyesti [9] Savon Voiman arvot ja toiminnan tarkoitus [11] Savon Voima Verkko Oy [13] CASE RUSANEN TEKSTIILIPALVELUT OY: >> Työvaatteet puhtaaksi ekologisesti [15] Savon Voima Lämpö [17] Savon Voima Tuotanto [19] Savon Voima Myynti [21] CASE HARMOINEN: >> Sähkö liian hyvää tuhlattavaksi [23] Salkunhallintapalvelut [25] Asiakaspalvelu [27] Henkilöstö [29] Toimintakertomus ja tilinpäätös [61] Yhteystiedot ja toimialuekartta

3 TOIMITUSJOHTAJAN katsaus >> LUOTTAMUS ansaitaan hyvällä palvelulla, toimitusvarmuudella, kilpailukykyisellä hinnoittelulla, hyvällä taloudellisella tuloksella sekä toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämisellä. KUVA: ALIAS STUDIOT SAMI TIRKKONEN >G lobaali talouskriisi ja ilmastomuutosten hillintäpyrkimykset heijastuivat monin tavoin energiamarkkinoiden toimintaan vuonna. Taloudellisen toimeliaisuuden hiipuminen vähensi polttoaineiden ja päästöoikeuksien kysyntää alentaen niiden hintoja, mikä johti myös sähkön hintatason alenemiseen. Energiatehokkuuden parantaminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen olivat jatkuvasti esillä julkisuudessa, poliittisessa päätöksenteossa ja energiatoimialan foorumeilla. Kööpenhaminan ilmastokokous kuitenkin osoitti, että maailmanlaajuisia sitovia ilmastosopimuksia ei ole mahdollista tehdä näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Savon Voiman liikevaihto pieneni edellisestä vuodesta 12 prosenttia ja liikevoitto 24 prosenttia. Tuloksen heikkeneminen johtui sähköntuotantoliiketoiminnan kannattavuusongelmista. Lauhdesähköä kannatti tuottaa yhtiön omistamilla voimalaitososuuksilla, mutta tuotot eivät riittäneet kattamaan voimalaitosten kaikkia kiinteitä kustannuksia. Kaiken lisäksi Pohjois-Savossa oli yksi yhtiön 62-vuotisen historian heikoimpia vesivuosia, minkä seurauksena yhtiön vesivoimantuotanto vähentyi edellisestä vuodesta peräti 45 prosenttia. Talouden suhdanteet tulevat ja menevät. Energiayhtiönä Savon Voiman on kyettävä ansaitsemaan sidosryhmien luottamus 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina vuoden päivinä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Luottamus ansaitaan hyvällä palvelulla, toimitusvarmuudella, kilpailukykyisellä hinnoittelulla, hyvällä taloudellisella tuloksella sekä toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämisellä. Onnistumisen edellytyksenä ovat tarkasti mitoitetut, huolella kohdistetut ja oikein ajoitetut investoinnit. Vuonna investoimme 30 miljoonaa euroa ja tällä vuosituhannella olemme investoineet jo yhteensä 227 miljoonaa euroa. Investoinneista valtaosa on kohdistunut sähköverkon toimitusvarmuuden parantamiseen, kaukolämmön bioenergiaohjelmaan, päästöttömään sähköntuotantoon sekä toiminnasta aiheutuvien ympäristöriskien vähentämiseen. Sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantaminen vaatii pitkäjänteistä investointipolitiikkaa. Kehitystyötämme vauhdittivat Manta-myrsky vuonna 1985 ja Unton päivän myrsky vuonna Viime kesäkuussa sähkönjakelun toimitusvarmuus oli koetuksella Toivon päivän ja Leon päivän myrskyjen riepotellessa sähköverkkoamme. Luonnonvoimien edessä olemme usein voimattomia, mutta toimenpideohjelmamme ja suuret rahalliset panostuksemme ovat tuottaneet toivottuja tuloksia. Vuosittainen sähkönjakelun keskeytysaika oli kolmivuotiskaudella 2007 keskimäärin 3 tuntia 10 minuuttia, mikä oli 13 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä kolmivuotiskaudella. Selviydyimme vuoden vaikeista haasteista kunniakkaasti, mistä lämpimät kiitokset kuuluvat osaaville yhteistyökumppaneillemme sekä ammattitaitoiselle ja toimintamme kehittämiseen vahvasti sitoutuneelle henkilöstöllemme. Vuonna 2010 Suomessa tullaan tekemään kauaskantoisia energiaratkaisuja. Savon Voiman kannalta merkittävin päätös liittyy ydinvoiman lisärakentamiseen. Tavoitteenamme on päästöttömän sähköntuotannon lisääminen, johon Olkiluoto 4 antaisi käsityksemme mukaan parhaat edellytykset. Helmikuussa 2010 TTimo Pylvänen toimitusjohtaja 5 SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS 6

4 SAVON VOIMA lyhyesti KUVA: SAVON VOIMA OYJ KARI VESTERINEN KONSERNIRAKENNE JA TÄRKEIMMÄT OSAKKUUDET SAVON ENERGIAHOLDING OY 25 omistajakuntaa 100 % SAVON VOIMA OYJ Asiakaspalvelu, Markkinointi ja viestintä, Taloushallinto, Tietohallinto, Kiinteistöt, Henkilöstöpalvelut, Mittaustietopalvelut, Salkunhallintapalvelut, Laskutus SAVON VOIMA VERKKO OY Sähkön siirto SAVON VOIMA MYYNTI Sähkön myynti SAVON VOIMA TUOTANTO Sähkön tuotanto SAVON VOIMA LÄMPÖ Kaukolämpö VOIMATEL OY (35,6 %) KYMPPIVOIMA OY (19,7 %) KYMPPIVOIMA HANKINTA OY (25 %) LAPINLAHDEN EKOLÄMPÖ OY (50 %) JUANKOSKEN BIOLÄMPÖ OY (40 %) VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY (20,1 %) Savon Voima Oyj on sähkö- ja lämpöpalveluja tuottava ja markkinoiva suomalainen energiayhtiö. Yli 220 miljoonan euron liikevaihdollaan yhtiö lukeutuu Suomen suurimpiin energiapalvelujen myyjiin. Myös energia-alan työnantajana yhtiö on merkittävä Savon Voima tarjoaa työtä yli kahdelle sadalle alan ammattilaiselle. avon Voima Oyj on 25 kunnan omistaman Savon Energiaholding Oy:n täysin omistama tytäryhtiö. Savon Voima -konsernin muodos- >Stivat emoyhtiö Savon Voima Oyj sekä tytäryhtiö Savon Voima Verkko Oy. Vuonna Savon Voima -konsernissa oli neljä liiketoiminta-aluetta: sähkön myynti, sähkön siirto, sähkön tuotanto ja kaukolämpö. Sähkön siirto hoidetaan sähkömarkkinalain edellyttämällä tavalla oikeudellisesti ja toiminnallisesti eriytettynä tytäryhtiö Savon Voima Verkko Oy:ssä. Vuoden lopussa Savon Voiman sähköverkossa oli noin käyttöpaikkaa ja kaukolämpöverkoissa noin kiinteistöä. Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 208 henkilöä. Savon Voima Oyj:n tärkeimmät osakkuusyhtiöt ovat Voimatel Oy, Kymppivoima Oy, Kymppivoima Hankinta Oy, Lapinlahden Ekolämpö Oy, Juankosken Biolämpö Oy ja Varkauden Aluelämpö Oy. AVAINLUVUT VUODELTA LIIKEVAIHTO (milj. ) LIIKEVOITTO (milj. ) SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO (%) , ,3 251,6 27,8 28, ,8 25, ,3 21, ,7 141, OMAVARAISUUSASTE (%) INVESTOINNIT (milj. ) , ,8 78,3 75,3 76,7 77, ,6 30, , , , ,4 15, , ,2 13, , Muut Sähköntuotanto Kaukolämpö Etämittaukset Sähköverkko 7 SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS 8

5 SAVON VOIMAN arvot ja toiminnan tarkoitus > VALOA ELÄMÄÄN energiaa toimintaan KUVA: PLUGI Asiakas on tärkein Teemme työtä asiakkaidemme parhaaksi ja ylittääksemme asiakkaiden odotukset. Tahdomme menestyä Teemme tuloksellista ja molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa. Menestymme yhdessä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa. Meihin voi luottaa Kerromme avoimesti toiminnastamme ja tavoitteistamme. Pidämme kiinni lupauksistamme ja teemme laadukkaasti sen, mitä lupaamme. Olemme ammattilaisia, luotamme toistemme osaamiseen ja arvostamme toisiamme. Opimme ja kehitämme Parannamme jatkuvasti toimintaamme, palvelujamme ja osaamistamme. Iloitsemme onnistumisista ja opimme virheistä. Pysymme avoimina muutoksille. 9 SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS 10

6 SAVON VOIMA VERKKO OY KUVA: PLUGI > Savon Voima Verkko Oy:n toimintavuotta leimaa tietynlainen kaksijakoisuus. Toisaalta heikko taloustilanne johti teollisuuden sähkönkäytön merkittävään vähenemiseen ja sen myötä Savon Voima Verkon siirtomäärien pienentymiseen. Toisaalta yhtiön taloudellinen tulos parani hieman edellisestä vuodesta johtuen toiminnan tehostamisesta ja onnistuneesta kulujen hallinnasta. Saimme pidetyksi kulut kurissa, vaikka luonnonvoimat aiheuttivatkin kesäkuussa suuret viankorjauskustannukset. Sähkön siirtomäärä pieneni 3,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Investointitasot säilyivät edelleen korkeina. Investoinneissa keskityimme vanhenevan verkon uusintaan ja toimitusvarmuuden parantamiseen tähtääviin kohteisiin. Yksi suurimmista investointiprojekteista verkkoliiketoiminnassa, etämittauksen asentaminen kaikille yhtiön verkossa oleville kuluttajille, jatkui suunnitellun aikataulun mukaisesti. TYÖTÄ YMPÄRISTÖN HYVÄKSI Vaikka energia liitetään keskeisesti ympäristöön ja ilmastonmuutokseen, ei jakeluverkkotoiminnassa perinteisesti ole nähty paljon mahdollisuuksia ympäristöasioiden parantamiseen. Olemme Savon Voima Verkko Oy:ssä kuitenkin osaltamme lähteneet aktiivisesti hakemaan tapoja osallistua ympäristön suojeluun ja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen. us- ja siirtoprojektin. Sen tarkoituksena on estää mahdollisen vauriotapauksen vuoksi muuntajasta valuneen mineraaliöljyn pääsy pohjavesiin. Projektin aluksi selvitettiin kaikki pohjavesialueilla olevat muuntamot, laitettiin ne kriittisyysluokkiin ja suunniteltiin tarvittavat tekniset yksityiskohdat vahingoilta suojautumiseksi. Vuonna tehtiin muutamia koekohteita ja viime vuonna aloitettiin varsinaiset muutostyöt muuntamoilla. Projekti tulee kestämään vuoden 2013 loppuun saakka ja tulemme käyttämään tähän rahaa noin euroa vuosittain. TURVALLISUUS TEKEMISEN KESKIÖSSÄ Koko Savon Voima -konsernin osalta vuoden yhtenä keskeisenä päämääränä oli työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin parantaminen kaikissa liiketoiminnoissa. Verkkoliiketoiminnassa olemme kiinnittäneet huomiota erityisesti sähköturvallisuuden ja työturvallisuuden varmistamiseen uudessa toimintaympäristössä, jossa palveluja ostetaan yhä enemmän ulkoa. Toimijoita sähköverkon ympärillä on yhä enemmän. Verkon rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa tietenkin edelleen sähköverkon omistaja eli Savon Voima Verkko Oy, mutta varsinainen fyysinen tekeminen on täysin ulkoistettu. Verkkoalueellamme toimii jatkuvasti useita kymmeniä urakoitsijoita tekemässä hyvin erilaisia verkostotöitä. Verkonhaltijana meidän on voitava varmistua työn tekemisen ja sen lopputuloksen turvallisuudesta kaikissa tapauksissa. Hallitaksemme tätä toimintakenttää olemme kehittäneet ja ylläpitäneet yhtenä toimintajärjestelmämme osana turvallisuusjärjestelmää, jonka ohjeistuksen avulla ohjaamme ja opastamme kaikkia verkostossamme toimivia tahoja turvallisiin työmenetelmiin ja sähköturvallisuusmääräysten mukaisiin asennuksiin. Uusi turvallisuuslainsäädäntö lisää myös rakennuttajan ja suunnittelijan vastuuta turvallisuusasioissa ja olemmekin kouluttaneet omaa henkilöstöämme mm. työmaiden turvallisuuskoordinaatorin tehtäviin. Tavoitteenamme on, että verkostomme rakentamis- ja kunnossapitotöissä ei tapahdu yhtään vakavaa tapaturmaa. [MYRSKYKUVA] Liityimme vuoden 2007 lopulla vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen, jonka tarkoituksena on sekä löytää keinot oman energiankäytön tehostamiseen sekä antaa asiakkaillemme neuvoja ja uusia tapoja parantaa omaa tehokkuuttaan päivittäisessä energian käytössä. Vuonna valmistuneen suunnitelman pohjalta on aloitettu toimet energiatehokkuuden parantamiseksi ja kehitetty tapa mitata ja raportoida näiden toimien vaikutuksia. Tulemme raportoimaan tuloksista työ- ja elinkeinoministeriöön vuosittain. Lähtökohtanamme on saavuttaa sopimuksessa olevat tehostamistavoitteet jakelualueellamme ,77 SÄHKÖTÖN AIKA (h/a) 3,33 2,83 2,68 2,62 3,88 Puhdas vesi on hyvinvoinnin keskeinen perusedellytys, jota pidetään itsestäänselvyytenä. Nokialla tapahtunut paha vesijohtoveden saastuminen on pannut sekä kansalaiset että päättäjät miettimään juomaveden tuotantoon liittyviä riskejä. Me Savon Voimassa olemme lähteneet aktiivisesti parantamaan jakelualueellamme olevien pohjavesialueiden turvallisuutta käynnistämällä näillä alueilla olevien muuntamoiden suoja Työkeskeytykset Vikojen aiheuttamat keskeytykset KESÄKUUSSA RAIVONNEET TOIVON JA LEON PÄIVÄN MYRSKYT AIHEUTTIVAT SUURET VIANKORJAUS- KUSTANNUKSET VERKKOALUEELLAMME. 11 SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS 12

7 KUVAT: SAVON VOIMA OYJ KARI VESTERINEN CASE Rusanen Tekstiilipalvelut Oy TYÖVAATTEET PUHTAIKSI ekologisesti Höyryttömällä matalaenergiatekniikalla toimiva Rusanen Tekstiilipalvelut kierrättää pesuveden moneen kertaan. Uuden ajan pesula hyödyntää koneidensa hukkalämpöä ja puhdistaa jätevetensä itse. Yrityksen pyörät pyörivät VIHREÄVOIMA -sähköllä. YMPÄRISTÖARVOT KILPAILU- VALTTINA Eräs yrityksen uusimmista asiakkaista on Mikkelin Sokos Hotel Vaakuna, jonka hotellitekstiilit Rusanen Tekstiilipalvelut huoltaa kokonaisvaltaisesti. Hotellinjohtajan mukaan yhteistyö paikallisen toimijan kanssa sopii hyvin osuuskaupan Sokos-hotellille. - Vihreät arvot ja ympäristöystävällisyys olivat tärkeitä tekijöitä palvelun valinnassa, hän toteaa. Pieksämäen tekstiilihuoltokeskus on Euroopan ensimmäinen höyryvapaaseen teknologiaan perustuva pesula. Se kuluttaa 30 prosenttia vähemmän energiaa, kuin tavallinen pesula, ja sen käyttämä sähkökin on vihreää. Raskasteollisuuden vaatteista ja teollisuuspyyhkeistä irtoaa usein öljyjä ja metalleja, mutta laitos ei rasita niillä kunnan jätevesiverkostoa, vaan ottaa nämä jätteet talteen. Ne menevät Pieksämäeltä edelleen ongelmajätelaitoksen käsiteltäväksi. Jopa vaatteista irtoava nukka kerätään pois viemäriverkostoa tukkimasta. VETTÄ JA SÄHKÖÄ SÄÄSTYY - Otimme jo uusia toimitiloja suunnitellessamme ekologisuuden huomioon kaikessa toiminnassa, Rusanen sanoo. Koska yhden yön yli nukutut lakanat eivät tarvitse yhtä raskasta pesua, kuin öljyiset ja rasvaiset metalliteollisuuden työhaalarit, lakanapyykin vesi käytetään vedenpuhdistuksen jälkeen uudelleen. Lämmin pesuvesi tulee kaasulla lämpiävistä säiliöistä, joten pesukoneet eivät turhaan kuluta energiaa veden lämmitykseen. Yleisin pesulämpötila on 50 astetta, ja esimerkiksi hotellien vuodevaatteiden desinfiointi hoidetaan kemiallisesti. KUVA: ALIAS STUDIOT SAMI TIRKKONEN VIHREÄVOIMA VihreäVoima on ympäristöystävällisesti uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Sitä saadaan yhdeksästä vesivoimalasta, Kemin Ajoksen tuulivoimapuistosta sekä kolmesta puuhakkeella ja biojätteellä toimivasta lämpövoimalaitoksestamme. VihreäVoima on hiilidioksidipäästöiltään puhdasta. Ostaessaan VihreääVoimaa kotitalous tai yritys tekee konkreettisen ekoteon. Rusanen Tekstiilipalvelut Oy käyttää markkinoinnissaan menestyksellisesti ympäristöystävällisiä valintojaan. Vihreät arvot ovat tekstiilihuoltoalan kovassa kilpailussa merkittävä seikka, jota esimerkiksi ympäristöasioita korostavat hotellit arvostavat. Pieksämäellä toimivan Rusanen Asut kuljetetaan työpaikoilta 40 Etra > Tekstiilipalveluiden pesulaa ei heti Megacenterin kautta huollettaviksi Pieksämäelle ja sieltä taas takaisin puhtaana pesulaksi arvaisi. Vaatteet kulkevat jonossa ilmavassa ja kuivassa laitossalissa automatisoiduilla linjoilla valtavista pesu- autonasentajan käyttöön. Savossa Etran ja korjattuna sairaanhoitajan tai vaikkapa koneista kuivausrumpuihin, ja edelleen pisteitä on muun muassa Kuopiossa, Varkaudessa ja Mikkelissä. osa niistä tarkistuspisteestä korjattaviksi taas työkuntoon. Ei siis lainkaan höyryäviä, korvia huumaavia koneita, vettä valu- sillä on tällä hetkellä 55 työntekijää. Yksi- Yritys toimii koko Suomen alueella, ja via vaateröykkiöitä eikä lätäköitä lattialla. tyisasiakkaita ei ole lainkaan. Yritys tarjoaa kokonaisvaltaista tekstiilihuoltoa. Se toimittaa työasuja asiakkaan ja sairaalat ja muut suuret laitokset pesi- - Ennen pesulat olivat perheitä varten, toiveiden mukaisesti ja myy tai vuokraa vät itse pyykkinsä. Nyt kaikki on kääntynyt päälaelleen, hymyilee toimitusjohta- niitä muun muassa teollisuuslaitoksille, sairaaloille ja ravintoloille. ja Jori Rusanen. UNELMASTA KOHTI KASVUA Alan uusin tekniikka mahdollistaa kilon tekstiilinkäsittelyn vuorokaudessa. Ensi vuoden alussa laitos kasvattaa työntekijämäärän 80 henkilöön, ja töitäkin tullaan tekemään Rusasen mukaan kahdessa vuorossa. Yritys on kulkenut melkoisen matkan Jori Rusasen isovanhempien 1960-luvulla perustamasta kellaripesulasta 6000 neliön tekstiilihuoltokeskukseksi. Nykyisistä toimitiloista oli kolmannen polven yrittäjällä Jori Rusasella vielä muutama vuosi sitten vain unelma. Unelmilla on yleensä tapana toteutua, ennemmin tai myöhemmin. - SATSAUKSEMME VIHREÄÄN VOIMAAN OLI KUIN PISTE I:N PÄÄLLE JO MUUTENKIN EKOLOGISESSA TUOTANTOPROSES- SISSA. SEN KUSTANNUKSET TAVALLISEEN SÄHKÖÖN VER - RATTUNA OVAT MINIMAALISEN PIENET, MUTTA KILPAILU- ETU SUURI, TOTEAA JORI RUSANEN. 13 SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS 14

8 SAVON VOIMA LÄMPÖ > Vuonna lämmön tuotannossa käytettävien polttoaineiden saatavuus parani verrattuna kahteen edelliseen toimintavuoteen. Edellisvuosien huono saatavuus näkyi kuitenkin polttoaineiden hankintahinnoissa, minkä vuoksi korotimme myyntihintoja viime vuodelle keskimäärin 11,5 prosenttia. Lämpöverkoissa tapahtui hieman tavanomaista enemmän vaurioita ja vesivuotoja, mutta saimme ne paikannettua ja lämmön jakelutoiminta pysyi hyvällä tasolla koko vuoden. Jo vuosia toteuttamamme bioenergiaohjelma eteni suunnitellusti. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kaukolämmön kysyntä jatkui tasaisena, joskin yleisen taantuman vaikutus näkyi myös uusien liittymien lukumäärässä, joka oli noin puolet pienempi kuin edellisenä vuonna. Lämmön myynnin toteutuma seurasi keskimääräisiä kuukausiarvoja. Keskiarvoista eniten poikkesivat loppuvuoden kylmien kuukausien, varsinkin loka- ja joulukuun myyntimäärät. Bioenergiaohjelmamme toteuttaminen siirtymällä uusiutumattomista polttoaineista uusiutuviin jatkui viime vuonna, kun otimme käyttöön uuden 8 MW:n biolämpökeskuksen Toivalassa, 2 MW:n biolämpökeskuksen Karttulassa sekä 0,9 MW:n savukaasupesurin Pielaveden biolämpökeskuksella. Tehostimme energiantuotantoa myös Pieksämäellä asentamalla voimalaitokselle apujäähdyttimen. Lisäksi käynnistimme Suonenjoelle rakennettavan uuden 8 MW:n biolämpökeskuksen suunnittelutyöt ja jatkoimme lämpölaitosten automatisointia ja kaukokäyttöjärjestelmään liittämistä. Palveluamme parantavista toimenpiteistä merkittävin panostus oli asiakkaiden kaukolämpöenergiamittausten etäluentapäätteiden asentaminen. Tavoitteena on, että kaikilla kaukolämpöasiakkailla on etäluenta vuoden 2010 loppuun mennessä. Vuoden aikana etäluentaan liittyi 1400 käyttöpaikkaa, mikä on noin puolet kaukolämmössä olevista asiakaskiinteistöistä. Samalla vaihdoimme mittarinhuolto-ohjelmamme mukaisesti vanhimpia lämpömäärälaskimia uusiin. KOULUTUS Ylläpidimme henkilöstömme valmiuksia ja ammattitaitoa järjestämällä koulutusta mm. vaarojen ja riskien tunnistamisessa sekä tuotantolaitosten hyötysuhteen parantamisessa. Henkilöstö osallistui myös taloudellisen ja liukkaan ajon kurssille. POLTTOAINEET Turvetuotanto palasi kahden huonon tuotantovuoden jälkeen normaalitasolle Suomessa ja Savon Voimakin pystyi hyödyntämään turvetta ja puuperäisiä polttoaineita lämmöntuotannossa suunnitellusti. Kotimaisilla polttoaineilla ja teollisuudelta hankittavalla hukkalämmöllä tuotimme lämpöenergiaa 86 prosenttia. Loppuosan lämmöstä tuotimme pääasiassa öljyllä, jonka hinta oli alhaisimmillaan maaliskuussa ja nousi tasaisesti vuoden loppua kohden. SAVON VOIMAN BIOENERGIAOHJELMA > Siilinjärven biolämpökeskus > Iisalmen voimalaitos > Juankosken Biolämpö Oy > Lapinlahden Ekolämpö Oy > Maaninka, lämmönostosop. lämpöyrittäjältä > Iisalmen apujäähdytin > Rautalammin biolämpökeskus > Toivalan biolämpökeskus > Pieksämäen apujäähdytin > Karttulan biolämpökeskus > Pielaveden savukaasupesuri POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ(MWh) Turve Puuperäiset Öljy Muut + lämmön osto KUVA: SAVON VOIMA OYJ KARI VESTERINEN TOIVALAN UUSI BIOLÄMPÖKESKUS VALMISTUI MAALISKUUSSA. TOIVALAN JA VUORELAN TAAJAMIEN KAUKOLÄMPÖ TUOTETAAN NYT 90 PROSENTTISESTI KOTIMAISILLA POLTTO- AINEILLA, PUULLA JA TURPEELLA. 15 SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS 16

9 SAVON VOIMA TUOTANTO KUVA: HARRI PEIPONEN > Monipuolinen sähköntuotantokapasiteettimme muodostuu pohjoissavolaisista yhdeksästä vesivoimalaitoksesta, kolmesta sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitoksesta sekä lukuisista tuotanto-osuuksista Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä norjalaisesta Ranan vesivoimasta. Tuotantorakenteemme kattaa lähes kaikki Suomessa edustettuna olevat sähköntuotantomuodot. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitoksillamme Iisalmessa, Pieksämäellä ja Kiuruvedellä kotimaisten polttoaineiden osuus on 100 prosenttia. Tästä reilu kolmasosa on puuta ja loput turvetta ja hieman öljyä. Hankimme polttoaineet pääasiassa Pohjois-Savon alueelta. Omistamme myös merkittävän määrän tuotanto-osuuksia rannikolla sijaitsevista suurista ydinvoima- ja kivihiililauhdevoimalaitoksista. Pohjois-Savossa sijaitsevan vesivoimatuotantomme kapasiteetti on noin 27 MW ja putouskorkeutta vesivoimalaitoksilla on yhteensä noin 88 metriä. Savolaiset vesivoimalaitoksemme tuottavat sähköä virtaavasta vedestä vuosienergiana noin 80 GWh, mikä vastaa noin 5500 sähkölämmitteisen kotitalouden vuotuista sähköntarvetta. Lisäksi omistamme norjalaista vesivoimaa Ranan voimalaitoksesta noin 3 MW:n tehon verran. Olemme mukana Suomen suurimmassa tuulivoimapuistossa Kemin Ajoksessa merkittävällä viidenneksen omistuksellamme. Omistusosuus oikeuttaa saamaan tuulivoimapuiston tuotannosta kahden 3 MW:n tehoisen voimalaitoksen tuulivoimasähköä vuosittain keskimäärin noin 16 GWh, mikä vastaa noin 1000 sähkölämmitteisen kotitalouden vuotuista sähköntarvetta. Nämä Savon Voiman tuulivoimalaitokset tuottavat sähköä noin 4 22 m/s tuulennopeudella ja sopivat siten hyvin rannikon ja merialueen tuulisiin olosuhteisiin. Ilmastonmuutos ja muutokset toimintaympäristössä asettavat haasteita kymmenen maakunnan merkittävän järven säännöstelyyn. Lupaehtojen mukainen säännöstelyn hoito ja kalanpoikasen kuhan, taimenen ja siian vuotuiset istutukset Pohjois-Savon vesistöihin ovat yhtiömme ympäristönhoidon peruspilareita. POHJOIS-SAVON TUULIOLOSUHTEIDEN SELVITYSTYÖ Tutkimme tuulisuutta Pohjois-Savossa seitsemällä paikkakunnalla. Mittaukset ovat pääasiassa nykyisten tuulivoimalaitosten napakorkeudessa eli metrin korkeudella linkkimastoissa ja noin metriä merenpinnan yläpuolella. Useimmissa mittauspaikoissa tuulisuutta selvitetään kahdesta eri korkeudesta selvittääksemme myös tuulen nopeuden muutosta korkeuden muuttuessa. Valitut mittauspaikat eivät ole ensisijaisia mahdollisen tuulivoiman rakentamispaikkoja, vaan päätarkoitus on tutkia kattavasti Pohjois-Savon tuulisuutta. Tuulimittaukset täydentävät päivitetyn Tuuliatlaksen tuloksia antaen yksityiskohtaisempaa tietoa Pohjois-Savon tuuliolosuhteista. Keräämme tuulimittaustuloksia vähintään vuoden jaksolta ja mittaustietoihin perustuen laaditaan pitemmän aikavälin tuulisuusarvio ja edelleen arvioidaan tuulivoiman teknistaloudellisia edellytyksiä. KUVA: MIKKO VÄHÄNIITTY ENERGIATEHOKKUUS Kiuruveden sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitos käyttää pääasiallisena polttoaineenaan puuperäisiä polttoaineita. Iisalmen ja Pieksämäen sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitosten uusiutuvien biopolttoaineiden osuus sähköntuotannossa on noin 40 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto mahdollistaa erittäin korkean hyötysuhteen energiantuotannolle. Yhteistuotannolla tuotetun energian hyötysuhde on yli 80 prosenttia, kun hyötysuhde lauhdetuotannolla tuotetulle sähkölle on vain alle 40 prosenttia. HUOLTOVARMUUS Kotimaisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa edistää huoltovarmuutta. Polttoaineen saatavuudella on kuitenkin suuri merkitys paikalliseen energiantuotantoon. Viimeaikaiset sateiset kesät ovat vaikeuttaneet merkittävästi kotimaisen polttoaineen saatavuutta ja tämän johdosta laadimme suunnitelmat polttoainehankinnan huoltovarmuuden parantamiseksi. Suunnitelmassa selvitimme muun muassa hiilen käyttöä varapolttoaineena ja ylivuotisten turvevarastojen hankintaa. Pidämme hyvää huolta tuotanto-omaisuudestamme sekä lisäämme sähköntuotantokapasiteettiamme kasvattaen päästöttömän sähköntuotannon suhteellista osuutta niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖTÖN SÄHKÖNTUOTANTO (176 GWh) 17 % 9 % 33 % Vesivoima Biopolttoaineet Ydinvoima Tuulivoima SAVON VOIMA TOTEUTTAA YMPÄRISTÖVELVOTTEITA MM. ISTUTTAMALLA VUOSITTAIN NOIN KALAN- POIKASTA POHJOIS-SAVON VESISTÖIHIN. 41 % 17 SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS 18

10 SAVON VOIMA MYYNTI > Sähkön myynti ja tuotanto eriytettiin Savon Voima -konsernissa vuoden alussa omiksi liiketoiminnoikseen. Sähkön myynnistä konsernissa vastasi Savon Voima Myynti, jonka liikevaihto oli 138,5 miljoonaa euroa ja myyty energia 2,7 TWh. Energiankulutukseen vaikuttanut taloustaantuma sekä sähkön markkinahinnan lasku pienensivät liikevaihtoa ja myydyn energian määrää edelliseen vuoteen verrattuna. Lukuja vähensi myös muutaman merkittävän määräaikaisen sähkönmyyntisopimuksen päättyminen. Yritysmyynnissämme on ollut vahva suuntaus pitkiin sopimuksiin. Kehitystä on ruokkinut näkemys, että EU:n ilmastopolitiikka, kulutuksen kehityksestä jälkeen jäävät voimantuotantoinvestoinnit ja pohjoismaisten markkinoiden integroituminen Euroopan sähkömarkkinoihin nostaa tulevina vuosina sähkön hintaa. Yritysmyynnin tilauskanta onkin varsin vahva aina vuoden 2013 loppuun saakka. Haaste on kuitenkin se, millaisilla tuotteilla voimme jakaa riskit asiakkaidemme kanssa. Savon Voima Myynnin kuluttaja-asiakkaiden lukumäärä kasvoi voimakkaasti siten, että loppuvuodesta saavutimme asiakkaan merkkipaalun. Hintakilpailukykymme oli hyvä, ja kykenimme hyödyntämään tehokkaasti internetissä liikkuneita kuluttajia. Alensimme toimitusvelvollisuushintojamme 1.3. alkaen keskimäärin 10 prosenttia ja alennetut hinnat olivat voimassa vuoden loppuun. Olimme myös itse aktiivisesti yhteydessä osaan nykyisistä asiakkaistamme, ja teimme heille suosituksia sopivammista sähkötuotteista. Ostovoimaan suhteutettuna sähkön vähittäismyyntihinta kotitalouksille oli Suomessa Euroopan edullisinta. KUVA: SAVON VOIMA OYJ KARI VESTERINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Spot-markkinoiden päiväkeskiarvot liikkuivat /MWh:n tasolla. Suomen hinta-alueen keskiarvo oli 37 /MWh, kun edellisenä vuonna keskiarvo oli 51 /MWh. Spot-hintaennätys saavuttui , jolloin Suomen hinta-alueen tuntihinta nousi 1400 euroon/mwh. Edelleen aluehintaeroja Nord Poolin eri hinta-alueiden välillä esiintyi, tosin edellistä ennätysvuotta vähemmän. Vuoden alussa sähkön tukkumarkkinahinnat jatkoivat finanssikriisistä kesällä alkanutta laskuaan. Hinnat saavuttivat pohjan maaliskuun alussa. Sen jälkeen markkinahinnan suunta on ollut ylöspäin syksyllä tapahtunutta notkahdusta lukuun ottamatta. Tulevien vuosien termiinihinnat vaihtelivat välillä /MWh, kun edellisenä vuonna hintatasot olivat /MWh. Vuoden lopussa markkinahinnoissa nähtiin vielä voimakas nousu. Sähkön koko vähittäismarkkinoiden volyymi putosi vuoden aikana historiallisen paljon kysynnän laskun pudottaessa teollisuustuotantoa. Suomessa käytettiin vuoden aikana sähköä 6 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin pudotus oli metsäteollisuudessa (21 %). Taantumasta huolimatta Suomen teollisuus toimi suuren osan vuodesta tuontisähkön varassa. Suomi on Luxemburgin ohella ainoa eurooppalainen valtio, jonka sähkön tuotannon teho ei riitä kattamaan kulutusta. MYYNNIN KEHITYS Taantuman vaikutukset näkyivät yrityssektorin myynnin kannattavuudessa: yritysten sähkön käytön volyymit laskivat ja useat yritykset sopeuttivat tuotantoaan muun muassa siirtymällä yhteen vuoroon. Tästä aiheutui sähkön käytön volyymin ja tuntijakauman muutoksia. Vihreän sähkön toimitusvolyymit olivat vuoden aikana merkittäviä. VihreäVoima -tuotteemme toimintaprosessi on auditoitu yhteistyössä tilintarkastajan kanssa ja se todettiin luotettavaksi. SÄHKÖN HANKINTA JA TUOTANTO Hankimme valtaosan (76 %) sähköstä Nord Pool-sähköpörssin spot-markkinoilta. Konsernin oman sähköntuotannon ja omistuksessa olevien sähköntuotanto-osuuksien osuus sähkön hankinnasta oli 24 prosenttia. Hinnoittelimme myös tämän osuuden hankinnasta spot-hinnan mukaan ja suojasimme hankintakustannukset johdannaistuotteilla konsernin energiakaupan riskienhallintapolitiikan mukaisesti. MW SUOMEN SÄHKÖNKULUTUS (Vuorokauden keskiteho) LOPPUVUODESTA KIRISTYNYT PAKKANEN NOSTI ENERGIANKULUTUSTA MERKITTÄVÄSTI JA AIHEUTTI SÄHKÖN TUKKUMARKKINOILLA POIKKEUKSELLISEN KORKEAN HINTAPIIKIN. 19 SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS 20

11 CASE Harmoinen tuhlattavaksi Sata lehmää, seitsenhenkinen Harmoisen perhe ja maatalouden rakennustyöt kuluttavat sähköä harkiten Kiuruveden Rakkineenniemessä. Maitotila käyttää kwh vuodessa. Toimeen tullaan 63 ampeerin sulakkeilla ja erityisesti yösähköä kuluu paljon. Isäntä Unto Harmoinen toteaa, ja perheen pyykit sekä astiat pestään > että sähkö on jalostettua energiaa yösähköllä. ja liian hyvää tuhlattavaksi. Yhden lampun sammuttaminen tuvassa ei hyödytä, luista on noin 10 prosenttia ja se on rehu- - Sähköenergian hinta muuttuvista ku- jos navetassa suuret moottorit ahmaisevat sähköä. kustannus, Unto kertoo. kustannusten jälkeen suurin yksittäinen - Maatilan koko sähkönkäyttö pitää Perheen äiti Wilma Harmoinen oli aiemmin maatilan ajastin ja katsoi, että liet- suunnitella huolellisesti, hän sanoo. Harmoisilla on tehty Savon Voiman sot, lietepumput ja kodinkoneet käynnistettiin eri aikaan. Asioiden ajatteluahan kanssa paljon yhteistyötä ja kumpikin on hyötynyt osaamisesta. sähkönsäästö vain on, Wilma kannustaa - Olemme halunneet nähdä vaivaa saadaksemme sähkötalouden, joka säästää mukset. kyseenalaistamaan sähkön käyttötottu- ympäristöä ja omaakin kukkaroa, yrittäjäpariskunta kertoo. AUTOMAATTINEN AGGREGAATTI Robottinavetassa lehmät käyvät lypsyllä TASAISELLA SÄHKÖNKÄYTÖLLÄ omia aikojaan kolmesti päivässä. Niinpä SÄÄSTÄÄ Harmoisten lypsyrobotti ei ole mukana Isolle maatilalle mitoitetaan tavallisesti sähkönkäyttöpiikissä, joka Suomen suurimmassa maitokaupungissa tapahtuu pääsulake, joka on vähintään 100 ampeeria tai ampeeri lehmää kohti, kun käyttöpiikit lasketaan sähkölaitteiden tehontar- käynnistyessä yhtä aikaa. Ennen robot- aamuin illoin maatilojen lypsykoneiden peen mukaan. Harmoisilla ampeeriluku tipihattoa Harmoisilla oli 37 lehmän parsinavetta. Uutta tuotantolaitosta raken- ja sähkön perusmaksu on pidetty puolta pienempänä 63 ampeerin pääsulake riittää hyvin. Robotti lypsää ympäri Automaatit pysäyttävä sähköpiikki saatnettaessa muuntaja siirrettiin pihapiiriin. vuorokauden ja muutkin koneet on taisi olla ison karjan ilmanvaihdolle jopa valittu niin, etteivät isot moottorit kohtalokas. aiheuta äkillisiä käyttöpiikkejä. Viiden pojan lihasvoimalla hoituvat monenkin moottorin työt HAKELÄMPÖÄ JA HAUDUTUSTA Harmoisten pihapiiriin nousi syksyllä hakelämpölaitos ja maatilan toimisto- ja sosiaalitilat. Siihen asti tilalla oli tultu toimeen 1 2 ulkopuolisen työntekijän kanssa ilman sosiaalitiloja. Työväentupaan muurattiin samanlainen uuni kuin tuvassakin. - Tulipesän yläpuolella on erillinen haudutusuuni. Se lämpiää pariinsataan asteeseen, jolloin hauduttamalla voi valmistaa helposti isoja annoksia ruokaa, Wilma sanoo. Harmoiset ovat luopuneet öljylämmityksestä ja veden lämmittämisestä sähköllä. Öljyä kului välillä jopa 8000 litraa vuodessa. - Metsämme kasvaa pelkkää haketta, joten hyödynnämme sen ja säästämme samalla myös sähköä. Lämmittämisen hoidamme nykyään kokonaan hakkeella. KUUMAA VETTÄ KONEISIIN Wilma Harmoinen on erityisen kiinnostunut energian ja ympäristön säästämisestä. - Neljän emäntäkollegan kanssa olemme kiertäneet kouluissa kertomassa, kuinka ympäristöä voi arkisesti säästää. Nuorimmatkin lapset sammuttavat valot ja valmiustilat telkkareista ja tietsikoista. Kun tilalla siirryttiin hakelämpöön, alettiin käyttää myös kuumaa vettä ottavia kodinkoneita. Lehmille voidaan tarjota lämmintä juomavettä. Sen on laskettu nostavan maidontuotantoa kymmenyksellä. Tällä hetkellä tilan keskituotos on kiloa vuodessa. TAVOITTEENA ENERGIA- OMAVARAISUUS Harmoisten maatila on mukana selvitystyössä, jossa tutkitaan mahdollisuutta tuottaa sähkö, lämpö ja biokaasu omista bioraaka-aineista. Tavoitteena olisi olla energiaomavaraisia 20 vuoden kuluttua. - Siirtyisimme sähkön kuluttajasta sähkön tuottajaksi. Suomen maaseutu ja sähköverkko soveltuvat hyvin hajautettuun sähköntuotantoon, Unto tuumailee. Vihreä sähkö ei kiihdytä ilmastonmuutosta ja se on EU:n ilmastotavoitteiden mukaista. KUVAT: ALIAS STUDIOT SAMI TIRKKONEN HARMOISTEN MAATILA SIJAITSEE KAUNIILLA PAIKALLA KIURUVEDEN RAKKINEENNIEMESSÄ. PIHAPIIRIIN NOUSI SYKSYLLÄ KOMEA HIRSINEN TYÖVÄENTUPA HARMOISILLA ON TEHTY SAVON VOIMAN KANSSA PALJON YHTEISTYÖTÄ JA KUMPIKIN ON HYÖTYNYT OSAAMISESTA. - OLEMME HALUNNEET NÄHDÄ VAIVAA SAADAKSEMME SÄHKÖTALOUDEN, JOKA SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ JA OMAAKIN KUKKAROA, YRITTÄJÄPARISKUNTA KERTOO. 21 SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS 22

12 SALKUNHALLINTAPALVELUT > Alkuvuotta leimasi globaalin taloustaantuman syveneminen. Tammi-helmikuussa energiahyödykkeiden hinnat olivat vielä laskussa, ja erityisesti päästöoikeuden hinta laski voimakkaasti energian kysynnän ja teollisuustuotannon laskemisen myötä. Salkunhallintapalvelut-yksikkö vastaa suurasiakkaidemme energiahyödykekaupan riskienhallintapalveluiden toteuttamisesta. Näitä ovat mm. kaupankäyntipalvelut sähkö- ja päästöjohdannaisilla sekä sähkön hintasuojauksilla. Tarjoamme asiakkaillemme myös sekä konsultoivaa että täyden valtakirjan salkunhallintapalvelua. Lisäksi vastaamme Savon Voima -konsernin sisäisestä energiakaupan riskienhallinnasta. MARKKINAT Päästöoikeuden hintaan vaikuttivat oleellisesti rahoitusmarkkinoiden ongelmat, jotka motivoivat teollisuutta muuttamaan ylimääräisiä päästöoikeuksiaan rahaksi. Useiden keskeisten energiahyödykkeiden, kuten päästöoikeuksien sekä hiilen ja sähköjohdannaisten hinnat saavuttivat vuoden matalimmat tasonsa helmi-maaliskuun vaiheessa. Myös useimpien osakeindeksien matalimmat hinnat ajoittuivat samaan ajankohtaan ja dollari oli vuoden vahvimmalla tasolla suhteessa euroon. Poikkeus säännöstä oli raakaöljyn hinta, joka saavutti pohjansa jo joulukuun lopussa edellisenä vuonna. Voidaan sanoa, että vuonna pohjoismaisittain perinteisillä sähkönhinnan fundamenteilla, vesitilanteella ja talvikausien lämpötilalla, oli suhteellisen vähän vaikutusta markkinoiden huomion keskittyessä yleisen taloustilanteen kehittymiseen. Spot-sähkön hintataso laski vuodesta systeemihinnan osalta lähes 22 prosenttia. Suomen aluehinnan osalta lasku oli vielä voimakkaampi, lähes 28 prosenttia. Keskihinnat olivat vuonna 44,73 /MWh (systeemi) ja 51,02 /MWh (Suomi), ja vuonna 35,02 /MWh (systeemi) ja 36,98 /MWh (Suomi). Erityisen korkeaksi Suomen aluehinta nousi , jolloin päivän keskihinta oli 251,04 /MWh, ja korkeimmat tuntikohtaiset hinnat jopa 1400,2 /MWh, joka oli uusi spot-markkinoiden hintaennätys. /MWh SÄHKÖTERMIINIEN HINTAKEHITYS ENOQ1-10 ENOYR-10 NORD POOL ELSPOT Suomen hinta-alue Systeemihinta KUVA: ISTOCKPHOTO TOIMINTA Talouden taantuma ja voimakkaasti laskenut sähkön hintataso saivat monet yritysasiakkaat tarkastelemaan sähkönostostrategioitaan ja niiden soveltuvuutta omaan liiketoimintaansa. Perinteiset hintasuojauspolitiikat tuottivat markkinoilla monille toimijoille pettymyksen sen vuoksi, että kustannustaso ei joustanut alaspäin markkinahintojen laskiessa. Tämän seurauksena salkunhallintapalveluissa kysyntä kohdistui erityisesti uudenlaisiin toimintamalleihin, joiden avulla myös laskeva hintakehitys voidaan hyödyntää. Odotamme suurasiakkaiden mielenkiinnon kohteen sähkönhankinnassa painottuvan jatkossa yhä enemmän sähkömarginaalikilpailun sijasta sähkösalkun hoitajan valintaan ja salkunhallinnassa sovellettaviin menetelmiin ja strategioihin. Näillä on sähkönhankinnan kustannustasoon täysin ratkaiseva vaikutus. Toimme markkinoille uusia salkunhallintakonsepteja, kuten kattohintaan ja uudenlaiseen riskinjakoon perustuvia palveluita. Salkunhallinta-asiakkaidemme määrä kasvoikin merkittävästi vuoden aikana. Kaupankäynti energiahyödykejohdannaisilla oli jälleen vilkasta. Sähköjohdannaisten osalta asiakkaidemme kaupankäyntivolyymi oli lähes täsmälleen sama kuin edellisenä vuonna, hieman yli 4,9 TWh. Nettomääräisistä ostoista lähes 70 prosenttia oli tehty kesäkuun puoleenväliin mennessä, mikä osoittaa, että asiakkaamme uskalsivat hyödyntää taantuman aiheuttaman sähköjohdannaisten suhteellisen matalan hintatason hankintatoiminnassaan. /MWh /tco PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTAKEHITYS EUADEC SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS 24

13 ASIAKASPALVELU > Kuluttaja-asiakkaiden aktiivisuus näkyi asiakaspalvelutapahtumien voimakkaana kasvuna edellisestä vuodesta. Kasvua oli kaikissa palvelukanavissa. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Puhelinpalvelussa asiakaspuheluja oli 15 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Palvelutasomme oli 94 prosenttia ja asiakkaan keskimääräinen jonotusaika palveluumme oli 23,7 sekuntia. Erityisesti resurssejamme kuormitti kesäkuun Toivon päivän myrskyn aiheuttamat vikapuhelut. Säilytimme palvelutasomme kuitenkin kiitettävänä. SÄHKÖISET PALVELUT JA INTERNET Sähköinen asiointi lisääntyi ja erityisesti asiakkaiden lähettämien sähköpostien määrä kasvoi merkittävästi edellisestä vuodesta. Hoidimme kasvaneet tapahtumamäärät olemassa olevilla resursseilla, mikä paransi työn tuottavuutta ja laski asiakas- ja tapahtumakohtaisia kustannuksia. Vuoden aikana teimme laajamittaisen Savon Voiman internetsivujen uudistusprojektin. Tuon työn aikana sivumme saivat uuden ilmeen sekä arkkitehtuurin ja sivuston tekninen alusta vaihtui. Uusia palveluja sivustollamme on mm. häiriö- ja keskeytysinfo, jonka kautta asiakkaamme saavat ajantasaista tietoa sähköverkostossamme olevista verkon rakentamisen aiheuttamista järjestetyistä keskeytyksistä sekä vikatilanteista johtuvista sähkökatkoista. Vikatilanteissa internet-sivut ovat jo näyttäneet toimivuutensa ja esimerkiksi vuoden vilkkain päivä verkkopalvelussamme oli 4. kesäkuuta Toivo-myrskyn pyyhältäessä maakunnan yli. Samana päivänä syntyi myös mobiililaitteilla sivuillamme vierailevien asiakkaiden kävijäennätys. Sähköinen palvelukanava VoimaOnline on vakiinnuttanut paikkansa jokapäiväisenä asiointikanavana ja VoimaOnline-palveluissa ylitettiinkin rekisteröityneen palvelukäyttäjän raja. Tulemme on kehittämään sähköisiä palveluja niin, että ne ovat monipuolisesti asiakkaidemme käytössä ajasta ja paikasta riippumatta. Edellisen vuoden lopulla käyttöönotettu uuden sanomaliikenneasetuksen mukainen sanomaliikenne lisäsi tehtäviä merkittävästi sopimus- ja mittaustietojen hallinnassa. Olemme hioneet toimintaamme niin, että sanomaliikenne toimii nyt asetuksen mukaisten tiukkojen aikarajojen puitteissa. ASIAKASLEHTI Savon Voima -asiakaslehti ilmestyi neljä kertaa. Vuoden aikana uudistimme lehden ulkoasua ja joulukuun alussa asiakkaillemme jaettu 4. numero oli ensimmäinen uudella ilmeellä julkaistu lehti. Teemme lehden Kymppivoima-yhteistyönä ja tällä tavoin toteutettuna saamme toimitettua sen asiakkaille mahdollisimman laadukkaana ja kustannustehokkaasti. Lehdellä on oma lukijaraati, jonka antama palaute omalta osaltaan ohjaa lehden kehittymistä lukijoiden toivomaan suuntaan. YHTEISTYÖ JA TAPAHTUMAT Sponsorointi- ja yhteistyösopimuksia solmimme hieman edellistä vuotta vähemmän. Pääpaino sopimuksissa on ollut perheiden ja nuorten toiminnan tukeminen tasaisesti ympäri kotimarkkina-aluettamme. Joulun muistamisissa lahjoitimme joulukorttirahat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhamäen toimintakeskukselle. Lisäksi toimme joulumieltä asiakkaillemme sekä yhteistyökumppaneillemme tarjoamalla joulun tunnelmaa neljällä paikkakunnalla järjestetyissä Kari Vepsän tahdittamissa joululaulutilaisuuksissa. PALVELUKONTAKTIT KUVA: MIKKO VÄHÄNIITTY Kylmä syksy ja alkutalvi siivittivät MottiNetti-polttopuupalvelun ennätyslukemiin. Nyt kymmenen vuotta täyttänyt palvelu kokosi kaikkien aikojen kävijäennätyksen. MottiNetissä vieraili noin kävijää vuoden aikana, mikä on lähes 15 prosenttia edellistä vuotta enemmän. PALVELUJEN KEHITTÄMINEN JA TOIMINNAN TEHOSTAMINEN Käynnistimme loppukesällä projektin, jonka tavoitteena on luoda asiakkuusohjautuva toimintamalli kuluttajamyyntiin ja asiakasprosesseihin. Projektin myötä kehitämme asiakasprosesseja siten, että asiakas saa entistä paremmin omiin tarpeisiin kohdentuvia palveluja ja tuotteita. Täydensimme monipuolisia laskutusvaihtoehtoja, minkä seurauksena asiakkaat voivat nyt saada e-laskun eli laskun sähköisenä suoraan verkkopankkiin. E-lasku on turvallinen ja vaivaton tapa vastaanottaa laskuja ne eivät häviä, maksaminen on kätevää ja arkistointi tapahtuu automaattisesti. Paperia säästävä ja kuljettamista vähentävä e-lasku on myös ekologisesti kestävä valinta. 8,2 % 7,4 % PALVELUKONTAKTEJA YHTEENSÄ KPL 10,1 % 43,2 % 31,2 % Asiakaspuhelut Sähköinen asiointi Yhteydenotot sähköpostilla Käynnit asiakaspalvelussa Vikapalvelupuhelut 25 SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS 26

14 HENKILÖSTÖ Vuonna konsernissa oli henkilöstöä keskimäärin 208. Vuoden lopussa vakituisia työntekijöitä oli 203 ja määräaikaisia 8. Henkilöstön keski-ikä oli noin 49 vuotta ja kokemusvuosiakin on 60 prosentille henkilöstöstä kertynyt yli 20 vuotta. >Uusia vakituisia työntekijöitä palvelukseen tuli 14. KOULUTUS JA KEHITTÄMISTOIMINTA Konsernin yhteinen koulutus- ja kehittämistoiminta oli laajaalaista. Tietojärjestelmäkoulutusten lisäksi koulutimme esimerkiksi yritystaloutta, projektijohtamista sekä esimiehiä työsuojeluvastuisiin liittyen. Henkilöstötutkimuksen mukaan henkilöstömme tyytyväisyys oli kokonaisuutena lähes entisellään. Arvioimme esimiestoimintaa 360-kyselytutkimuksella, jonka perusteella sen todettiin olevan hyvällä tasolla. Tulosten pohjalta tulemme pilotoimaan esimiesten henkilökohtaista coaching-koulutusta. Osaamisen kehittämisessä ja samalla osana riskienhallintaa on nähty tärkeänä ylläpitää vahvaa tehtäväkiertoa. Vuonna tehtäviään vaihtoi 5 prosenttia henkilöstöstämme. HENKILÖSTÖÄ KESKIMÄÄRIN Voimatel Oy Tärkeänä strategisena tavoitteena pidämme konsernin yhteisen johtamis- ja toimintajärjestelmän rakentamista. Projektiryhmä käynnisti järjestelmään liittyvän suunnittelutyönsä ja seuraavana on vuorossa ydinprosessien kuvaaminen. IKÄRAKENNE 14 % TYÖTURVALLISUUS Olemme jatkaneet systemaattista tapaturmia ennaltaehkäisevää työtä. Pidämme työsuojelua ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn liittyviä asioita esillä säännöllisesti ja laitoksillamme tehtiin riskikartoituksia. Yli kolme päivää poissaoloa aiheuttaneita työtapaturmia sattui kuitenkin 3 ja lievempiä tapaturmia 7. Pääosa tapaturmista oli edelleen liukastumisvahinkoja kuten edellisenäkin vuonna. 25 % 45 % 16 % v v v. > 56 v. Yhtiön huoltoautoja ajavaa asennushenkilöstöä koulutettiin liukkaan ajon koulutuksella sekä taloudellisen ajon koulutuksella. Taloudellisen ajon kurssilla tavoitteeksi asetettiin 15 prosentin polttoainesäästöjen aikaansaaminen. Kurssin päätöstesteissä kaikki ryhmät onnistuivat tässä tavoitteessa muuttamalla ajotapojaan. Sairauspoissaoloja kertyi 2,8 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä työajasta eli keskimäärin noin 7 päivää henkilöä kohden. Tehtyjen ylityötuntien määrä työpäiviksi muutettuina kasvoi edellisestä vuodesta noin 6 prosenttia, vastaten kaikkiaan noin 7 henkilötyövuotta. SUKUPUOLIJAKAUMA 31 % 69 % Naiset Miehet HENKILÖSTÖ TEHTÄVÄALUEITTAIN 3 % 11 % 18 % Yritysjohto Hallinto- ja mittauspalvelut KUVA: PLUGI 24 % 44 % Asiakas- ja laskutuspalvelut Asiantuntijat liiketoiminnoissa Käytön ja kunnossapidon työntekijät 27 SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS 28

15 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS [31 36] [37 38] [39] [40] [41 42] [43] [44] [45 58] [59] Hallituksen toimintakertomus Konsernin tase Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön rahoituslaskelma Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot Hallituksen allekirjoitukset ja tilintarkastusmerkintä 29 SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS 30

16 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Tilikausi SAVON VOIMA -KONSERNIN RAKENNE Savon Voima Oyj on 25 kunnan omistaman Savon Energiaholding Oy:n täysin omistama tytäryhtiö. Savon Voima -konsernin muodostivat emoyhtiö Savon Voima Oyj sekä tytäryhtiö, Savon Voima Verkko Oy. Tärkeimmät osakkuusyhtiöt ovat Voimatel Oy, Kymppivoima Oy, Kymppivoima Hankinta Oy, Lapinlahden Ekolämpö Oy, Juankosken Biolämpö Oy ja Varkauden Aluelämpö Oy. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suomi käytti sähköä viime vuonna 80,8 terawattituntia, vähennys vuoteen oli 6,5 TWh eli 7,4 prosenttia. Lämpötilakorjattuna sähkönkäyttö väheni viime vuonna 8,8 prosenttia. Voimakkaimmin, eli 16 prosenttia väheni teollisuuden sähkön kulutus. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi sähkön käytöstä viime vuonna lähes 30, ydinvoima lähes 28, vesivoima runsaat 15 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima yli 11 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 0,3 prosenttia. Sähkön nettotuonti kattoi 15,0 prosenttia sähkön käytöstä. CHP-tuotanto (24,2 TWh) supistui lähes yhdeksän prosenttia teollisuustuotannon supistumisen vuoksi. Kaukolämmityksen yhteydessä tuotettiin sähköä kuitenkin prosentin verran enemmän kuin vuonna, teollisuuden CHP väheni viidesosan. Ydinvoiman tuotanto (22,6 TWh) nousi kaikkien aikojen ennätykseensä. Kiinteistöjen lämmitysenergian tarvetta kuvaava lämmitystarveluku oli Kuopiossa 4.779, mikä oli 9,4 % suurempi kuin vuonna ja lähes samalla tasolla kuin vuosien keskiarvo. Nord Pool Spot-sähköpörssissä sähkön markkinahinnat olivat viime vuonna selvästi edellisvuotta alemmat. Keskimäärin markkinasähkön veroton hinta oli Suomessa viime vuonna 3,7 snt/ kwh, yli neljäsosan halvempi kuin vuonna keskimäärin. Kaukolämmön myynti nousi viime vuonna Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Kulutus vastasi lähes normaalivuotta ja jäi noin kaksi prosenttia lämpötilaltaan normaalia vuotta pienemmäksi. Kaukolämpöä myytiin Suomessa vuoden aikana 31,3 TWh, sen rahallinen arvo oli 1,76 miljardia euroa. Toimintaympäristöä leimasi talouden taantuma, joka vähensi etenkin teollisuuden energian käyttöä. Tällä oli huomattava vaikutus Savon Voiman liikevaihtoon, koska se on yksi Suomen suurimmista yritysten sähkön toimittajista. Taantuman seurauksena myös energiahyödykkeiden tukkuhintataso pysytteli edellisvuotta alhaisempana. MUUTOKSET YHTIÖN OMISTUKSESSA JA HALLINNOSSA Yhtiön omistuksessa tai hallinnossa ei tilikauden aikana tapahtunut muutoksia. YHTIÖKOKOUKSET Savon Voima Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 7.4., jolloin vahvistettiin tilinpäätös, myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä päätettiin maksaa osinkoa ,00 euroa. MERKITTÄVÄT MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA TILIKAUDEN AIKANA Konsernirakenteessa ei tapahtunut muutoksia tilikauden aikana. Osakkuusyhtiöistä Kymppivoima Myynti Oy ja Kymppivoima Kymppi Oy fuusioitiin Kymppivoima Hankinta Oy:öön. TILINPÄÄTÖS, KONSERNI Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty emoyhtiö Savon Voima Oyj:n lisäksi tytäryhtiöinä Savon Voima Verkko Oy ja Lapinlahden Ekolämpö Oy. Osakkuusyhtiöinä on konsernitilinpäätökseen yhdistelty Varkauden Aluelämpö Oy, Juankosken Biolämpö Oy, Kymppivoima Oy, Kymppivoima Hankinta Oy ja Voimatel Oy. TALOUDEN KEHITYS (milj. ) 2007 Liikevaihto 220,8 251,6 234,3 Suunnitelman mukaiset poistot 15,7 14,6 14,4 Liikevoitto 21,8 28,7 33,2 Voitto ennen satunnaisia eriä 21,3 28,1 34,0 Tilikauden voitto 15,7 27,1 24,2 TUNNUSLUVUT (%:a liikevaihdosta) 2007 Liikevoitto 9,9 11,4 14,2 Voitto ennen satunnaisia eriä 9,6 11,2 14,5 MUUT TUNNUSLUVUT (%) 2007 Oman pääoman tuotto 7,0 9,9 12,6 Sijoitetun pääoman tuotto 8,9 13,1 16,4 Omavaraisuusaste 77,4 76,7 75,3 Maksuvalmius, Quick Ratio 2,4 2,6 2,0 Investoinnit yhteensä 30,5 40,8 30,6 Investoinnit sähkönsiirtoon 21,7 23,4 18,4 Investoinnit kaukolämpöön 6,8 9,6 7,1 Liittymismaksujen lisäys 4,3 5,5 5,6 Tunnuslukujen laskennassa on liittymismaksut käsitelty oman pääoman luonteisena eränä. Konsernin liikevaihto oli 220,8 miljoonaa euroa, jossa on laskua 12,2 prosenttia vuoteen verrattuna. Liikevaihdon lasku aiheutui pienentyneistä sähkön myynnin ja siirron volyymeista yritysasiakassektorilla. Kuluttaja-asiakkaiden energiankäyttö pysyi sen sijaan edellisen vuoden tasolla. Kulut laskivat vastaavasti 13,1 prosenttia johtuen vähentyneestä energianhankintatarpeesta sekä laskeneista energian tukkuhinnoista. Liikevoitto oli 21,8 miljoonaa euroa, muutos edelliseen vuoteen -24,0 prosenttia. Liikevoitto oli 9,9 prosenttia liikevaihdosta. Satunnaisiin eriin on kirjattu konserniavustus 0,1 miljoonaa euroa Savon Energiaholding Oy:lle. Konsernin tilikauden voitto oli 15,7 miljoonaa euroa, laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli 42,0 prosenttia. Edellisen vuoden voittoa paransi enemmistöosuuden myynti Voimatel Oy:stä, jonka vaikutus oli kirjattu satunnaisiin eriin. Tämä huomioiden vertailukelpoinen voitto laski noin 22 prosenttia. INVESTOINNIT Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 30,5 miljoonaa euroa. Sähköverkoston rakentamiseen käytettiin 21,7 miljoonaa euroa. Kaukolämpöverkostoon ja lämmöntuotantoon investoitiin 6,8 miljoonaa euroa. Liittymismaksut lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 4,3 miljoonaa euroa. TILINPÄÄTÖS, EMOYHTIÖ TALOUDEN KEHITYS (milj. ) 2007 Liikevaihto 174,7 7,5 7,4 Suunnitelman mukaiset poistot 6,5 0,7 0,6 Liikevoitto 1,9-2,3-1,6 Voitto ennen satunnaisia eriä -0,0-2,7-2,2 Tilikauden voitto 13,6 19,9 18,3 TUNNUSLUVUT (%:a liikevaihdosta) 2007 Liikevoitto 1,1-30,2-20,4 Voitto ennen satunnaisia eriä -0,0-36,4-29,8 Savon Voima Oyj on kuluneen tilikauden aikana vastannut konsernin sähkökauppa-, tuotanto- ja kaukolämpöliiketoiminnoista sekä asiakaspalvelusta, kiinteistöistä, taloushallinnosta ja IT-toiminnoista. Yhtiöön fuusioitiin vuoden vaiheessa aikaisemmat tytäryhtiöt Savon Voima Myynti Oy ja Savon Voima Lämpö Oy. Näin ollen yhtiön tunnusluvut eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin nähden. Satunnaisiin eriin sisältyvät Savon Voima Verkko Oy:ltä saatu 19,0 miljoonan euron konserniavustus sekä emoyhtiö Savon Energiaholding Oy:lle annettu 0,1 miljoonan euron konserniavustus. LIIKETOIMINTOJEN KEHITTYMINEN TILIKAUDEN AIKANA Tytäryhtiö SAVON VOIMA VERKKO OY Savon Voima Verkko Oy harjoittaa sähkön jakeluverkkotoimintaa omistamassaan sähköverkossa ja on sähkömarkkinalain tarkoittama jakeluverkonhaltija omalla vastuualueellaan. Yhtiön liikevaihto oli 54,4 miljoonaa euroa, missä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 4,4 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 19,9 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli 18,0 miljoonaa euroa. Toimintavuonna sähkön kokonaissiirto oli GWh eli 3,1 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Siirron määrät jäivät alhaisemmiksi johtuen heikosta yleisestä taloustilanteesta. Siirtohintoja korotettiin keskimäärin 8 prosenttia vuoden alussa. Sähköverkon investoinnit olivat 21,7 miljoonaa euroa eli 7,2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yksi suurimmista investointiprojekteista verkkoliiketoiminnassa, etämittauksen asentaminen kaikille yhtiön verkossa oleville kuluttajille, jatkui suunnitellun aikataulun mukaisesti. Asiakkaistamme etämittauksen piirissä on noin asiakasta vuoden lopussa. Sähköntoimituksen häiriöiden osalta vuosi oli keskimääräistä vaikeampi. Varsinkin kesäkuussa olleet suurhäiriöt aiheuttivat pitkiä toimituskeskeytyksiä asiakkaille ja näin ollen vianhoito- ja vakiokorvauskustannukset muodostuivat suuriksi. Keskijännitevikoja verkostossamme oli 722 kpl, mikä oli hieman vähemmän verrattuna edelliseen vuoteen. Asiakkaiden sähkönkäytöllä painotettujen keskeytysaikojen keskiarvo oli 4,2 tuntia vuodessa, mikä oli 61 prosenttia edellistä vuotta suurempi. Liiketoiminnot SAVON VOIMA MYYNTI Sähkön myynti ja tuotanto erotettiin vuoden alussa omiksi liiketoiminnoikseen. Sähkön myynnistä konsernissa vastasi Savon Voima Myynti-liiketoiminto. Savon Voima Myynnin liikevaihto oli 138 miljoonaa euroa ja myyty energia 2,7 TWh. Taloustaantuman vaikutukset energian kulutukseen sekä sähkön markkinahinnan lasku pienensivät liikevaihtoa 21 prosenttia ja myydyn energian määrää 23 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevoitto oli 0,6 miljoonaa euroa. Savon Voima Myynnin kuluttaja-asiakkaiden lukumäärä kasvoi voimakkaasti siten, että loppuvuodesta saavutettiin asiakkaan merkkipaalu. Vuosi oli vähittäismyyntimarkkinoilla erittäin vilkas, ja erityisesti kevätkuukausien aikana sähkön myyntiin liittyvien asiakaskontaktien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna lähes kaksinkertaiseksi. Taantuman vaikutukset näkyivät yrityssektorin myynnin kannattavuudessa: yritysten sähkönkäytön volyymit laskivat ja useat yritykset sopeuttivat tuotantoaan mm. siirtymällä yhteen vuoroon. Tästä aiheutui sähkönkäytön volyymin ja tuntijakauman muutoksia. Toimitusvelvollisuushintoja alennettiin 1.3. alkaen keskimäärin 10 prosenttia. Uudet alennetut hinnat olivat voimassa vuoden loppuun. SAVON VOIMA LÄMPÖ Savon Voima Lämpö Oy fuusioitiin vuoden alussa emoyhtiöön ja samassa yhteydessä Savon Voima Lämpö-liiketoiminnosta erotettiin sähkön ja lämmön yhteistuotanto osaksi Savon Voima Tuotanto-liiketoimintaa. Savon Voima Lämpö-liiketoiminnon liikevaihto oli 33,3 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 3,0 miljoonaa euroa. Lämpöenergian myynti kasvoi 7,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikkiaan kuudellatoista kaukolämpöpaikkakunnallamme myimme lämpöä 625 GWh, josta kaukolämpöä oli 609 GWh ja loput lähilämpöä sekä höyryä. 31 SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS 32

17 Kaukolämmön ja sähkön tuotannossa käytetyistä polttoaineista kotimaisten polttoaineiden ja lämmön oston osuus oli 86 prosenttia loppuosan ollessa öljyä, mikä käytettiin vara- ja huippulämpökeskuksissa. Toimintavuoden aikana kaukolämpöömme liitettiin 64 uutta asiakasta. Kaukolämpöasiakkaita oli vuoden lopussa kaikkiaan Kaukolämpöverkostoa rakennettiin noin 8,9 km. Kaukolämpöverkon yhteispituus vuoden lopussa oli 334 km. Vuoden aikana rakennettiin Karttulan 2,0 MW biolämpökeskus sekä savukaasujen lämpöä talteen ottava 0,9 MW tehoinen savukaasupesuri Pielaveden biolämpökeskukselle. Lämpöliiketoiminnon vuoden investoinnit olivat 6,8 miljoonaa euroa. SAVON VOIMA TUOTANTO Savon Voima Tuotanto-liiketoiminto tuotti sähköä 644 GWh ja kaukolämmön yhteistuotantolämpöä 306 GWh. Sähköntuotannosta Savon Voiman omistamien voimalaitososuuksien tuotantomäärä oli 496 GWh. Omilla vesivoimalaitoksilla Pohjois- Savossa sähköä tuotettiin 59 GWh, ja Iisalmen, Pieksämäen ja Kiuruveden lämpövoimalaitokset tuottivat sähköä yhteensä 89 GWh. Sähkön- ja lämmöntuotannon arvo oli yhteensä 33,2 miljoonaa euroa. Liiketulos oli 0,64 miljoonaa euroa tappiollinen. Sähkön markkinahinta oli vuonna selvästi edellisvuotta alhaisempi. Hiililauhteen tuotantomäärä oli hieman edellisen vuoden tuotantomäärää suurempi johtuen siitä, että hiilen ja päästöoikeuden markkinahinnat laskivat edelliseen vuoteen verrattuna enemmän kuin sähkön markkinahinta. Lauhdetuotannosta saadut tuotot eivät kuitenkaan riittäneet kattamaan kaikkia kiinteitä kustannuksia. Savon Voiman säännösteltävien vesistöjen alhaisista tulovirtaamista johtuen vesivoiman tuotantomäärä oli noin neljänneksen pitkän aikavälin keskiarvoa ja 45 prosenttia edellistä vuotta pienempi. Karjalankosken vesivoimalaitoksen saneerausinvestointi päätettiin toteuttaa Työt käynnistyivät kojeistouusinnoilla syksyllä. Kokonaisuudessaan sähkön tuotantomäärä kasvoi 6 prosenttia. Yhteistuotantovoimalaitoksilla tuotetun sähkön määrä oli noin 10 prosenttia normaalia tuotantomäärää pienempi johtuen Iisalmen voimalaitoksella joulukuun alkupuolella ilmenneestä tuotantohäiriöstä ja sen jatkumisesta useita viikkoja. Pieksämäen voimalaitoksella investoitiin apujäähdyttimeen, joka parantaa voimalaitoksen käyttöastetta. Kemin Ajoksen tuulivoimapuiston toinen vaihe otettiin kaupalliseen käyttöön helmikuun lopulla. Savon Voiman tuulivoimatuotanto Kemin Ajoksessa oli noin 15 GWh. Kemin Ajoksessa tuulet olivat vuonna keskimäärin selvästi normaalia heikompia. HALLINTO JA JOHTO HALLITUS Puheenjohtaja Agronomi Paavo Jauhiainen Varapuheenjohtaja Maakuntajohtaja Jussi Huttunen Eläinlääkäri Markku Eestilä Hallintonotaari Ossi Saksman Toimitusjohtaja Timo Rajala TILINTARKASTAJA PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö TOIMITUSJOHTAJA DI Timo Pylvänen JOHTORYHMÄ Timo Pylvänen, toimitusjohtaja, puheenjohtaja Matti Ryhänen, Savon Voima Verkko Oy Ari Saukkonen, Savon Voima Myynti Juha Venäläinen, Savon Voima Tuotanto Martti Heikkinen, Savon Voima Lämpö Olli Räsänen, talous, tietohallinto, kiinteistöt, tj.:n sijainen Juha Keski-Karhu, salkunhallinta Minna Vierimaa, henkilöstöpalvelut Arto Kelavuori, henkilöstön edustaja Pirjo Lyytinen, johdon assistentti, johtoryhmän sihteeri RISKIENHALLINTA Savon Voima -konsernissa toteutetaan riskienhallintaa osana normaalia johtamistyötä ja strategista suunnittelua. Lisäksi riskienhallintaan kuuluvat riskianalyysi, vakuuttamissuunnitelma, energiakaupan riskienhallintapolitiikka sekä Savon Voima Verkko Oy:n toimintajärjestelmä, jolla on voimassa seuraavat sertifikaatit: ISO 9001:2002, ISO 14001:2004, OHSAS 18001:2002. Strategisia riskejä arvioidaan osana konsernin johtoryhmän strategiatyötä. Riskianalyysi sisältää kartoituksen ja toimintaohjeet koskien operatiivisia, rahoitus- ja vahinkoriskejä. Sen yhteyteen kuuluu myös vakuuttamissuunnitelma, jonka mukaisesti konsernin riskien vakuuttaminen toteutetaan. Riskianalyysi ei sisällä energiakauppaan liittyvien riskien arviointia ja hallintaa, vaan ne käsitellään erillisessä Energiakaupan riskienhallintapolitiikassa. Riskianalyysi on päivitetty viimeksi vuonna Savon Voima -konsernissa on käynnistetty konsernin toimintajärjestelmän rakentaminen ja riskienhallinnan mallinnus ja analysointi tapahtuvat osana sitä. Toimintajärjestelmä on suunniteltu valmistuvaksi vuoden 2011 aikana. Energiakaupan riskienhallintapolitiikan määrittelee konsernin sisäinen energiakaupan riskienhallintakomitea (RMC), ja sen hyväksyy konsernin hallitus Savon Voiman johtoryhmän esityksestä. Energiakaupan riskienhallintapolitiikkaa toteuttaa päivittäin Savon Voima Myynti-liiketoiminnon salkkutiimi. Toteutuksen jatkuvasta valvonnasta vastaa RMC sekä konsernin johtoryhmä ja toimitusjohtaja. Energiakaupan riskienhallinnan tilanne ja riskipositiot raportoidaan kuukausittain Savon Voima Oyj:n hallitukselle. Kuluneen tilikauden aikana luottotappioriskit jäivät odotettua vähäisemmäksi. Taloudellinen tilanne Suomessa kuitenkin aiheuttaa sen, että luottotappioiden toteutumisen todennäköisyys on korkeampi kuin normaaliaikoina. Keskeiset tunnistettavat alueet eri riskiluokittain ovat: STRATEGISET RISKIT Riski Regulaation kehitys Edunvalvonta etujärjestöjen kautta ja suorat yhteydet viranomaisiin Osallistuminen teknologia- hankkeisiin ja edunvalvonta Aktiivinen vaikuttaminen sähkömarkkinoilla ja kilpailun edistäminen Ennakoiva ja aktiivinen tiedottaminen, yhteydenpito sidosryhmiin ja asiakkaisiin sekä ympäröivän mielipidemaailman seuraaminen Energia- ja ympäristöpoliittiset riskit Sähkömarkkinoiden toimivuus Toimialan ja yrityksen maineeseen liittyvät riskit OPERATIIVISET RISKIT Riski Toiminnan virheet Henkilöstön ikääntyminen Voimalaitosten ja verkon käytön riskit Tietoturvariskit RAHOITUS- JA MARKKINARISKIT Riski Korkoriskit Luottoriskit Energiakaupan riskit Hallinta Hallinta Toimintaohjeet, prosessikuvaukset ja toimintajärjestelmä Henkilöstösuunnitelma ja ikäohjelma Riskikäsikirja sekä toiminta- järjestelmät Yritysturvallisuus- ja tietoturvapolitiikka, ohjeistukset sekä valvonta Hallinta Sijoitus- ja pankkipolitiikka Luotonvalvonta on osa energiakaupan riskienhallintapolitiikkaa Energiakaupan riskienhallintapolitiikka ja valvonta VAHINKORISKIT Riski Mittava myrskytuho Voimalaitos- tai muu vahinko Ympäristövahinko Hallinta Suurhäiriöiden toimintaohjeet ja räätälöity vakuutusratkaisu Esine- ja keskeytysvakuutus Suojeluohjeet, toimintajärjestelmät ja ympäristöriskien vakuutus YMPÄRISTÖASIAT Savon Voima-konsernilla on vahvistettu ympäristöpolitiikka, jonka toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti emoyhtiön hallitukselle, joka valvoo politiikan noudattamista ja kehittämistä. Hallituksen tiedossa ei ole sellaisia yrityksen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympäristöriskejä, jotka poikkeaisivat toimialan luonteeseen yleisesti kuuluvista tai viranomaispäätöksiin ja tulevaan lainsäädäntöön liittyvistä riskeistä. Kasvihuonekaasujen (ensimmäisessä vaiheessa seurataan vain hiilidioksidipäästöjä) vähentämiseen tähtäävän Euroopan Unionin päästökaupan piiriin kuuluu pääsääntöisesti teollisuus sekä energiantuotanto. Hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat fossiiliset polttoaineet ja turve. Muiden biopolttoaineiden päästökerroin on nolla. Suomen kansallinen tavoite on päästä kasvihuonekaasujen päästömäärässä vuoden 1990 tasolle vuoteen 2012 mennessä. Energia-alalla kaikille polttoaineteholtaan yli 20 MW:n laitoksille on jaettu vuosittaiset päästöoikeudet. Mikäli laitoksen toiminta aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä yli saatujen päästöoikeuksien, on puuttuvat päästöoikeudet ostettava (1 päästöoikeus = 1 tonni CO 2 -päästöjä). Vastaavasti jos päästöt alittavat saadut oikeudet, voi ylijäämän myydä. Savon Voima Oyj:ssä päästökaupan piiriin kuuluvat Iisalmen ja Pieksämäen kaukolämmön- ja sähköntuotanto. Olemassa oleville laitoksille päästöoikeudet jaettiin päästökauppakaudelle 2012 ns. perintömenetelmällä, jolloin päästöoikeuksien laskennassa on käytetty tarkasteluajanjaksona vuosia Päästöoikeuksia yhtiö sai vuosille 2012 keskimäärin hiilidioksiditonnia vuotta kohden, yhteensä tonnia. Toteutuvat päästöt ovat noin 25 prosenttia suuremmat, joten vuosittainen ostotarve on nykyisellä biopolttoaineosuudella noin tonnia vuodessa. Savon Voima Oyj sai vuodelle ilmaisia päästöoikeuksia tonnia ja toteutuneet päästöt olivat samaan aikaan tonnia (v.: ). Alijäämän kattamiseksi ostettiin päästöoikeuksia viime vuodelle tonnia (29 878), osa niistä oli hankittu jo vuoden puolella ja osa hankitaan Päästöistä aiheutui Savon Voima Oyj:lle viime vuonna 1,0 milj. euron kustannukset. Päästöoikeustarvetta pyritään vähentämään puuperäisten polttoaineiden käyttöä lisäämällä. 33 SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS 34

18 Savon Voima Oyj:n tuotanto-osuuksien sähköntuotannosta syntyneiden päästöjen kattamiseksi tuotantoresursseja hallinnoivat tuotantoyhtiöt ostivat viime vuonna tonnia päästöoikeuksia. Päästöistä aiheutui viime vuonna yhtiölle 2,15 miljoonan euron kustannukset. Savon Voima Myynti-liiketoiminnon sähkönhankintaan päästöoikeuskauppa ja oikeuksien hintataso vaikuttivat pääsääntöisesti markkinahinnan kautta. Lämpöliiketoiminnon osalta on Savon Voima Oyj toteuttanut pitkäjänteistä bioenergiaohjelmaa, jonka tarkoituksena on lisätä uusiutuvien maakunnan luonnonvaroihin pohjautuvien energialähteiden käyttöä. Konsernin tavoitteena on nostaa kotimaisten polttoaineiden käyttö kaukolämmön tuotannossa 90 prosentin tasolle rakentamalla uusia laitoksia ja uusimalla nykyisiä laitoksia käyttämään biopolttoaineita. Tavoitteena on toteuttaa vähintään yksi kohde vuosittain. HENKILÖSTÖASIAT Savon Voima-konsernilla on vahvistettu henkilöstösuunnitelma, jonka toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti emoyhtiön hallitukselle, joka valvoo suunnitelman noudattamista ja kehittämistä. Henkilöstösuunnitelman keskeisenä periaatteena on turvata yhtiön liiketoiminnan jatkuvuus sekä henkilöstön hyvä työviihtyvyys tarvittava urakehitys huomioiden. Henkilöstösuunnitelma sisältää henkilöstön resurssisuunnitelman, jonka avulla varaudutaan tuleviin henkilöstöresurssi- ja kehittämistarpeisiin sekä niihin muutoksiin, joita suurten ikäluokkien poistuminen työmarkkinoilta aiheuttaa. Vuoden joulukuussa Savon Voima allekirjoitti vuokrasopimuksen uusista toimitiloista, jotka valmistuvat Siilinjärvelle Rissalan yrityskylään vuoden 2010 loppuun mennessä. Uuteen toimitaloon keskitetään yhtiön muut toiminnot sähkön tuotannon ja kaukolämmön kenttätoimintaa ja Helsingin myyntikonttoria lukuun ottamatta. HENKILÖSTÖTUNNUSLUVUT Konserni 2007 Henkilöstö keskimäärin Henkilöstö tilikauden lopussa Maksetut palkat (t ) Henkilöstökulut yhteensä (t ) HENKILÖSTÖTUNNUSLUVUT Emoyhtiö 2007 Henkilöstö keskimäärin Henkilöstö tilikauden lopussa Maksetut palkat (t ) Henkilöstökulut yhteensä (t ) OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN Sähkön siirtohintoja korotettiin alkaen keskimäärin 4 prosenttia. Samalla KestoVoima -asiakkaiden sähköenergian hintaa nostettiin keskimäärin vajaa 10 prosenttia, jolloin hinta palasi 1.3. edeltävälle tasolle. LIIKETOIMINTOJEN KEHITTYMINEN TILIKAUDELLA 2010 Konsernin kaikki liiketoiminnot ovat vahvasti säätilariippuvaisia ja lisäksi Savon Voima Myynti- ja Savon Voima Tuotanto-liiketoiminnot ovat riippuvaisia yhteispohjoismaisista tukkusähkön markkinahinnoista, joihin vaikuttavat voimalaitospolttoaineiden ja päästöoikeuksien hintakehitys sekä Norjan ja Ruotsin vesi- ja lumitilanne. Alkanut vuosi on ollut normaalia kylmempi ja yleinen taloudellinen tilanne näyttäisi vähitellen, tosin hitaasti, parantuvan. Näin ollen voidaan olettaa, että energian tarve Suomessa kääntyy vuonna 2010 kasvuun. Näillä varauksilla konsernin tuloksen arvioidaan pysyvän samantasoisena tai olevan paremman kuin vuonna. VOITTOVAROJEN KÄYTTÖ Savon Voima Oyj:n voitonjakokelpoiset varat muodostuvat seuraavasti: Kertyneet voittovarat ,64 Tilikauden voitto , ,88 Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään OYL 13:2:ssa tarkoitettu maksukykyisyystesti vaikuta voitonjakokelpoisten varojen määrään. Näin ollen hallitus esittää, että osinkoa jaetaan A- ja K-sarjan osakkeille 13,00 /osake eli x 13,00, yhteensä ,00 voittovaroihin jätetään , ,88 HALLITUKSEN KOKOONPANO TIMO RAJALA (s. 1947) Hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, Pohjolan Voima Oy 2000 Savon Voima Oyj:n hallituksen jäsen Teollisuuden Voima Oyj:n, Fingrid Oyj:n ja Oy Alholmens Kraft Ab:n hallituksen pj. Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiöiden hallituksen pj. tai jäsen MARKKU EESTILÄ (s. 1956) Hallituksen jäsen, eläinlääkäri, yrittäjä 1999 Savon Voima Oyj:n hallituksen jäsen 2006 Iisalmen kaupunginvaltuuston 1. varapj. JUSSI HUTTUNEN (s. 1952) Hallituksen varapuheenjohtaja, maakuntajohtaja, Pohjois-Savon Liitto 1998 Savon Voima Oyj:n hallituksen jäsen 2007 Itä-Suomen yliopiston neuvottelukunnan jäsen OSSI SAKSMAN (s. 1951) Hallituksen jäsen, hallintonotaari 2004 Savon Voima Oyj:n hallituksen jäsen 2007 Savon Energiaholding Oy:n hallituksen pj. Savon Voima Salkunhallinta Oy:n hallituksen jäsen PAAVO JAUHIAINEN (s. 1945) Hallituksen puheenjohtaja, agronomi Savon Voima Oy:n hallituksen jäsen Savon Energiaholding Oy:n hallituksen pj Savon Voima Oyj:n hallituksen pj Savon Energiaholding Oy:n hallituksen jäsen 35 SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS 36 KUVA: ALIAS STUDIOT SAMI TIRKKONEN

19 KONSERNIN TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkosto Lämmönsiirtoverkosto Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Pysyvät vastaavat yhteensä Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Vararahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Vähemmistöosuus Pakolliset varaukset Vieras pääoma Liittymismaksut Pitkäaikainen Pääomalainat Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat Muut pitkäaikaiset velat Laskennallinen verovelka Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Muut saamiset Laskennallinen verosaaminen Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Siirtosaamiset Muut saamiset Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat Saadut ennakot Ostovelat Velat omistusyhteysyrityksille Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat Rahoitusomaisuusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS 38

20 KONSERNIN TULOSLASKELMA KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA LIIKEVAIHTO Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta Keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalennukset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot Rahoitustuotot ja -kulut Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista Pakollisten varausten lisäys Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Liikesaamisten lisäys (-), vähennys (+) Vaihto-omaisuuden lisäys (-), vähennys (+) Korottomien lyhytaikaisten velkojen lisäys (+), vähennys (-) Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot Korko- ja rahoituskulut VOITTO ENNEN SATUNNAISERIÄ Satunnaiset erät Maksetut korot ja maksut Saadut korot Saadut osingot Maksetut verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan satunnaisten erien rahavirta (netto) VOITTO ENNEN VEROJA Liiketoiminnan rahavirta (A) Tuloverot Vähemmistön osuus TILIKAUDEN VOITTO Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Lainojen muutos (lisäys (+), vähennys (-)) Liittymismaksujen lisäys Saamisten lisäys (-), vähennys (+) Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) Rahavarat 1.1. Rahavarat SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS 40

Ajankohtaista energiatoimialalta ja Savon Voimasta. Kuopion Autoteknillisen Yhdistyksen vierailu 13.3.2012 Timo Pylvänen

Ajankohtaista energiatoimialalta ja Savon Voimasta. Kuopion Autoteknillisen Yhdistyksen vierailu 13.3.2012 Timo Pylvänen Ajankohtaista energiatoimialalta ja Savon Voimasta Kuopion Autoteknillisen Yhdistyksen vierailu 13.3.2012 Timo Pylvänen 1 Toimintaympäristön muutosnäkymiä Sähkön tukkumarkkinoiden integroituminen EU-alueella?

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni 1 (5) Fingrid Oyj Tilinpäätöstiedote klo 11.00 EET Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni - konsernin liikevoitto 57 (74 vuonna 2010)

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät 1 Poliittiset tekijät Viranomaisvalvonta rajoittaa siirtohinnoittelua Maaseudun sähkönjakelun toimitusvarmuuden nosto lisää investointeja ja siirtohintojen erot kasvavat Hajautetun tuotannon ja uusiutuvan

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 31.8.2014

Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 31.8.2014 Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 31.8.2014 Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 31.8.2014 Lämmin sää laski sähkön myyntiä Asiakkuuden hallinnan uusi tietojärjestelmä otettiin käyttöön

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2014

Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2014 Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2014 Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2014 Uudet sähköasemat Pukkilaan ja Lapinjärvelle Lämmin sää alensi sähkönkäyttöä Uusien liittymien

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Kymenlaakson Sähkön osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2013

Kymenlaakson Sähkön osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2013 Kymenlaakson Sähkön osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2013 Kymenlaakson Sähkö Kymenlaakson Sähkö -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2013 Ennätyksellisen vähän sähkökatkoja Taajamat maakaapeloidaan Etäluettavien

Lisätiedot

Pääpaino kannattavuuteen. Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.2007

Pääpaino kannattavuuteen. Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.2007 Pääpaino kannattavuuteen Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.27 Sisältö Kemiran tammi-maaliskuu Liiketoiminta-alueet tammi-maaliskuu Näkymät 2 Kemiran tammi-maaliskuu Tunnusluvut Q1/7 Q1/6 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut Tuotanto Kaukolämpö Sähkönmyynti Verkkopalvelut Sähköä ja lämpöä suomalaisille Kuopion Energia tuottaa ja toimittaa sähköä, kaukolämpöä, sekä sähköverkko- ja laajakaistapalveluja pääasiassa Kuopioon. Sähköä

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010

Lisätiedot

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Kymenlaakson Sähkö Perustettu 1918 13 kaupungin ja kunnan omistama sähköyhtiö

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012 Kaupunginvaltuusto 60 17.09.2012 Kaupunginhallitus 309 08.10.2012 Tekninen lautakunta 18 06.02.2013 Kaupunginhallitus 81 04.03.2013 Kaupunginvaltuusto 44 18.03.2013 Tekninen lautakunta 20 18.02.2015 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Tilastoliite OTA TALTEEN!

Tilastoliite OTA TALTEEN! Tilastoliite OTA TALTEEN! S u o m e n K a a s u y h d i s t y s Jyrki Pohjolainen Erityisasiantuntija Kaasuvuosi 211 Sähkön tuonti, lämmin sää ja korkea kaasun hinta leikkasivat kysyntää Kansantalous kasvoi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET

MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET 590 Liite 2 MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Siirrettynä luovutettu sähköenergia

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (6) Arkistoitu: TeamWare/Arkisto/Sähkölaitos/Säännöt SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ Sähkölaitoksella on johtokunnan hyväksymä yleisorganisaatio. Sähkölaitoksella on seitsemän yksikköä (liiketoiminta-aluetta),

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010 Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi lyhyesti Turvatiimi Oyj on johtava kotimainen turvallisuusalan ammattilainen. Yhtiö tarjoaa turvallisuusalan palvelutuotteita

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 11,0 (11,1) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 48,3 %.

Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 11,0 (11,1) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 48,3 %. TIEDOTE 10.8.2015 1 (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 22,8 (vuonna 2014 vastaavalla ajanjaksolla 30,2 milj. euroa) ja käyttökate

Lisätiedot

Kymenlaakson Sähkön osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2012

Kymenlaakson Sähkön osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2012 Kymenlaakson Sähkön osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2012 Kymenlaakson Sähkö -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2012 Investoinnit uusiutuvaan energiaan jatkuvat Sähköverkon toimintavarmuutta parannetaan Etäluettavien

Lisätiedot

Turku Energia. Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen

Turku Energia. Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen Turku Energia Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen Toimitusjohtaja Risto Vaittinen Turku Energia 1 Turku Energia Yli vuosisadan ajan valoa ja lämpöä Turkuun 1898 Aktiebolaget Electron aloittaa

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Turku toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi! Kaukolämpöpäivät Turussa 31.8.-1.9.2011

Turku toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi! Kaukolämpöpäivät Turussa 31.8.-1.9.2011 Turku toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi! Turussa Turku Suomen vanhin kaupunki Turku on Suomen historiallinen kulttuurin ja sivistyksen keskus Suomen vanhin kaupunki (1229 ) Suomen ensimmäinen yliopisto,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Sähköjohtojen kunnossapito ja tuhopuiden raivaus

Sähköjohtojen kunnossapito ja tuhopuiden raivaus Sähköjohtojen kunnossapito ja tuhopuiden raivaus 17.1.2013 Pekka Miettinen Ehtaa energiaa Savon Voima Oyj on energiapalveluja tuottava ja markkinoiva kotimainen energiayhtiö. Yli 210 miljoonan euron liikevaihdolla

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot