Suomen Keskusshakkiliitto r.y /T Pudas. Koulushakki hankesuunnitelma. 1. Hankkeen tausta ja tarve

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Keskusshakkiliitto r.y. 30.5.2004/T Pudas. Koulushakki 2004-2005 hankesuunnitelma. 1. Hankkeen tausta ja tarve"

Annikki Majanlahti
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Suomen Keskusshakkiliitto r.y /T Pudas Koulushakki hankesuunnitelma 1. Hankkeen tausta ja tarve Shakissa vaaditaan ja näin ollen sen uskotaan kehittävän mm. seuraavia ominaisuuksia: keskittymiskyky, looginen ajattelu, mielikuvitus, realistinen tilannearviointi, itsekuri, pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus sekä fyysinen ja psyykkinen kestokyky. Viime vuosikymmenen aikana koulushakkikerhot ovat usein loppuneet siinä vaiheessa, kun ohjaaja on siirtynyt eläkkeelle tai vaihtanut koulua. Ekaja tokaluokkalaisten iltapäiväkerhotoiminta on elvyttänyt shakkiharrastusta kouluissa, mutta joka tapauksessa shakki on hyvin harvinainen harrastus koululaisten keskuudessa verrattuna aikaisempaan. 80- ja 90-luvuilla kesäyliopistoissa järjestettiin shakkipedagogiikan kursseja, mutta niitä ei ole viime vuosina ollut. Koulukerhojen ohjaajat ovat tavanneet toisiaan satunnaisesti koulushakin SM-kisoissa, mutta muuta yhteistoimintaa tai järjestettyä koulutusta ei ole juuri ollut. Koulushakkikerhon ohjaajan opas on kirjoitettu vuosia sitten, ja periaatteessa se ei ole juuri vanhentunut. Uusia välineitä ja menetelmiä sen sijaan on tullut käyttöön. Yhä useammin tulee Keskusshakkiliittoon ja kerhoille pyyntöjä esimerkiksi vanhempainyhdistyksiltä tai kouluilta, mistä löytyisi kerholle ohjaaja. Kynnys kerhonohjaajaksi lähtemiseen saattaa olla korkea, koska kyse ei ole pelkästä shakista vaan nuorisotoiminnasta. 2. Hankkeen tuottama hyöty Tarkoituksena on helpottaa koulukerhon perustamista luomalla valmiit kehykset, joissa toiminta on vaivatonta aloittaa jopa ensikertalaisin voimin. Nykyiset koulukerhojen ohjaajat joutuvat aina aloittamaan alusta uusien sukupolvien tullessa kerhoon. Tarkoituksena on antaa heillekin uusia eväitä ja toisaalta hyödyntää eri puolilta Suomea olevien ohjaajien kokemusta yhteisissä tilaisuuksissa. Kouluille ja vanhempaintoimikunnille voidaan lähettää esitepaketti, jonka pohjalta kerho voidaan käynnistää joko omin voimin tai esitteissä mainittujen yhteyshenkilöiden avustuksella.

Viime vuosikymmenen aikana koulushakkikerhot ovat usein loppuneet siinä vaiheessa, kun ohjaaja on siirtynyt eläkkeelle tai vaihtanut koulua.

2 3. Tavoitteet Tavoitteena on saada vähintään usean koulun yhteinen koulukerho kaikille niille paikkakunnille, joissa kerhoa ei vielä ole. Toinen päätavoite on saattaa kerhomateriaali ajan tasalle ja saataville. Kolmas tavoite on saada kerhonohjaajille koulutusta ja yhteisiä tapaamisia. 4. Hankkeen toteutus Hankkeelle perustetaan projekti, johon nimetään projektivastaava ja jäseniä eri puolilta lääniä. Perinteiseen tapaan suurin osa toiminnasta on talkootyötä. Kokonaissuunnitelma vahvistetaan Keskusshakkiliiton hallituksessa, ja se kattaa vuodet Alustava aikataulu 5.1 Kesä 2004 Projektin perustaminen Keskusshakkiliiton hallituksessa Tehtävien jako eri henkilöille: - shakin perusesitteen suunnittelu - koulukerhon vetäjän oppaan suunnittelu - Maailman Shakkiliiton FIDEn koulushakkikirjan (Uvecio Blanco) käännös suomeksi soveltuvin osin - oppimateriaalisalkun kerääminen - pelitarvikesalkun suunnittelu ja sponsorien hankkiminen sen jakeluun - kerhonvetäjien tapaamiset shakkileireillä (Kotka, Salo, Kiikoinen) - online-opetuspaikan (Rukan shakkikoulu) kehittäminen ja opetusrompun suunnittelu - tiedotussuunnitelman teko - Hankkeen työnimi: Miten hevonen liikkuu 5.2 Syksy Lopullisen hankesuunnitelman vahvistaminen - Kerhonohjaajien tapaaminen Turussa ohjaajarekisterin ja sähköpostilistan luominen - materiaalien koekäyttö nykyisissä kerhoissa - painotyötilaukset - koulushakkiesitteen jako kouluille, nuorisotaloille yms. kevättä 2005 varten

Hankkeen toteutus Hankkeelle perustetaan projekti, johon nimetään projektivastaava ja jäseniä eri puolilta lääniä. Perinteiseen tapaan suurin osa toiminnasta on talkootyötä.

3 5.3. Kevät kerhonohjaajien tapaaminen Oulussa (Koulun suurjuhlien yhteydessä) - materiaalisalkkujen hankkiminen ja jako - pelitarvikesalkkujen hankkiminen ja jako - opetusromppujen hankkiminen ja jakaminen - kannettavien tietokoneiden kerääminen vetäjiä varten - Painotuotteiden jakaminen (Kerho-opas, Shakin Aakkoset, shakkiesite) - Markkinointikierrokset nuorten suurmestarien kanssa 5.4. Kesä kerhonohjaajien koulutus shakkileirien yhteydessä - kerhonohjaajien tapaaminen nuorten SM-kisan yhteydessä ( Ylivieska/Oulainen) - FIDE-koulushakkikirjan viimeistely, testaus ja monistaminen 5.5. Syksy kerhonohjaajien tapaaminen koululaisten SM-kisan yhteydessä Espoon Matinkylässä. - vastaavien projektien käynnistäminen muissa Suomen lääneissä Kustannukset ja rahoitussuunnitelma 6.1 Rahoitussuunnitelma Hankkeen kustannusarvio on noin 3500 euroa, josta 2500 euroa anotaan lääninhallitukselta. Muista kustannuksista vastaa Keskusshakkiliitto, joka voi hankkia niille myös lisärahoittajia. Tällä hetkellä muita rahoittajia ei ole. 6.2 Kustannukset Palkat ja asiantuntijapalkkiot 500e Ostopalvelut 600e Matka-avustukset 800e Oppimateriaalikansioiden monistus 600e Oppimateriaaliromppujen monistus 300e Pelitarvikesalkkujen valmistus 500e Muut kustannukset 200e 7. Organisaatio Hankkeen johtoryhmänä toimii Keskusshakkiliiton hallitus. Projektinvetäjä nimetään kesäkuussa Talousasioita hoitaa liiton toiminnanjohtaja/taloudenhoitaja. Liiton hallitus seuraa taloutta kuukausittain pidettävissä kokouksissaan.

kanssa 5.4. Kesä 2005 - kerhonohjaajien koulutus shakkileirien yhteydessä - kerhonohjaajien tapaaminen nuorten SM-kisan yhteydessä (9.-12.6.

4 Tarvittaessa voidaan palkata projektin avuksi esimerkiksi nuorisotyön opiskelija harjoittelijasopimuksella. 8. Hankkeen luonne Vaikka hakemuksessa puhutaan koulushakista, ei hanke ole sidottu kouluihin. Tarkoitus on toki perustaa yksittäisissä kouluissa toimivia kerhoja, mutta koska shakkitaito ei kysy ikää, on mahdollista perustaa koulujen/nuorison yhteisiä kerhoja alueellisin perustein. Kerhojen toimipaikkoina ovat ensisijaisesti koulut, mutta myös nuorisotalot yms. tulevat kysymykseen. Kerhojen toiminta on tarkoitus rahoittaa kerholaisilta kerättävillä maksuilla, joilla kustannetaan pelivälinesalkkujen tilaaminen ja ohjaajan/ohjaajien kustannukset. Välineiden osalta nykyiset Keskusshakkiliiton jäsenkerhot voivat auttaa, mikäli kerhon ohjaajilla on mahdollisuus kuljettaa pelivälineitä kerholta koululle ja takaisin. Toiminta ei ole suoranaisesti koulujen iltapäivätoimintaa, mutta toki materiaalit ja koulutus antavat mahdollisuuden myös niiden käyttämiseen siihen. Shakkikerhot ovat kautta Suomen niin pieniä, ettei niillä ole resursseja ottaa vastuuta kuin korkeintaan esimerkiksi viikottaisesta shakkituokiosta (2-3 tuntia) olemassaolevissa iltapäivätoiminnan kokonaisuuksissa. 7. Shakki harrastuksena Shakki on tiettävästi ainakin 1400 vuotta vanha peli, jota voi harrastaa hyvin eri tavoin ja tasoilla: kevyehkönä ajanvietteenä, vakavana harrastuksena, kilpailulajina ja maailman huipulla myös ammattilaisena. Vakavasti otettuna siinä vaaditaan ja näin ollen sen uskotaan kehittävän mm. seuraavia ominaisuuksia: keskittymiskyky, looginen ajattelu, mielikuvitus, realistinen tilannearviointi, itsekuri, pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus sekä fyysinen ja psyykkinen kestokyky. Vaikka se vaatii henkistä ponnistelua, se on harrastajiensa mielestä samalla myös hauskaa. Nykyaikana, kun yhä suurempi osa koulunuorisosta kärsii keskittymisongelmista ja elämäntilanteiden irrallisuudesta, shakkikerho ja sen toveripiiri voi tarjota yhden hyvän kiintopisteen aloittelevallekin harrastajalle. Shakin, kuten muidenkin kamppailulajien filosofiaan kuuluu, että parempi voittaa, mutta on myös opittava häviämään reilusti ja ottamaan oppia virheistä. Sääntöjä on noudatettava ja edellytetään herrasmieskäytöstä. On havaittu, että myös monet vilkkaat ja levottomatkin nuoret viehättyvät shakin mielenkiintoisesta maailmasta, joka tarjoaa niin pojille kuin tytöillekin mahdollisuuden elinikäiseen harrastukseen ja suureen joukkoon

Tarkoitus on toki perustaa yksittäisissä kouluissa toimivia kerhoja, mutta koska shakkitaito ei kysy ikää, on mahdollista perustaa koulujen/nuorison yhteisiä kerhoja alueellisin perustein.

5 ystäviä, mm. kirjeshakin kautta ulkomaita myöten. Mikäli haluaa menestyä turnauspelaajana, se vaatii myös jatkuvaa valmentautumista ja itsensä kehittämistä. Myös Suomessa shakki on tunnustettu nykyisin urheilulajiksi, sillä Suomen Keskusshakkiliitto on omalla, tosin hyvin vaatimattomalla osuudellaan mukana Opetusministeriön liikuntamäärärahojen jaossa. Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, ettei shakinharrastusta kovin liikunnalliseksi voi sanoa, vaan kilpashakki on ennen kaikkea urheiluun täysin verrattava vaativa henkisen kamppailun laji, jossa myös hyvästä fyysisestä kunnosta on suurta hyötyä. Asiantuntijapiireissä on yleisesti hyväksytty vuosien maailmanmestarin, fil. tri Emanuel Laskerin näkemys, jonka mukaan se on yhdistelmä tieteestä, taiteesta ja urheilusta. Siitä voi toki nauttia myös keveämmällä otteella. Joissakin Suomen kouluissa on jo pitkään tai ajoittain toiminut shakkikerhoja lähinnä silloin, kun opettajakunnassa on sattunut olemaan lajin aktiiviharrastajia, joissakin suurimmissa kaupungeissa myös ulkopuolisten vetäminä. Toiminta on ollut osittain palkallista, viime vuosina usein talkooluonteista. Joillakin yläasteilla shakki on ollut myös valinnaisena oppiaineena, mutta on uusien opetussuunnitelmien mukana ilmeisesti katoamassa. Hankkeemme tarkoituksena on helpottaa shakkikerhojen perustamista ja toimintaa kaikissa kouluissa, missä siihen tunnetaan kiinnostusta, kouluttaa kerhonohjaajia, toimittaa heille opetusmateriaalia, koordinoida toimintaa valtakunnallisesti ja täten lisätä nuorten harrastusmahdollisuuksia. Se edistäisi myös toiminnan jatkuvuutta, ettei kerhonpito lopu opettajan siirtyessä eläkkeelle, kuten tähän mennessä on valitettavan usein tapahtunut, sillä kerhon vetäminen edellyttää sekä lajituntemusta että kykyä tulla toimeen nuorten kanssa.

Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, ettei shakinharrastusta kovin liikunnalliseksi voi sanoa, vaan kilpashakki on ennen kaikkea urheiluun täysin verrattava vaativa henkisen kamppailun laji, jossa

Samankaltaiset tiedostot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)