Selkokieli puheessa ja vuorovaikutuksessa sekä erityishuollon terminologiassa

Transkriptio

1 Selkokieli puheessa ja vuorovaikutuksessa sekä erityishuollon terminologiassa Etevan kuntayhtymä, työpaja Leealaura Leskelä Selkokeskus Kehitysvammaliitto

2 Ensimmäinen asia on suomen kieli. Kieli on valoa, joka avaa ovia. Kieli tekee sinut näkyväksi muille ihmisille. Theresa Ngouth, Vuoden pakolaisnainen 2015

3 Suomi ei ole vaikea kieli, mutta itsemääräämisoikeus itsemääräämiskyky pakkotilasäännös menettelytapasäännös vähäisimmän puuttumisen periaate merkittävä omaisuusvahinko tahdosta riippumaton erityishuolto HOJKS SOTE henkilökohtainen budjetointi voimavararajoitus

4 Selkokieli Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.

5 Yleiskieli on liian vaikeaa noin ihmiselle Suomessa Selkokeskuksen arvio selkokielen tarpeesta Suomessa (Selkokeskus 2019)

6 Kuka tarvitsee selkokieltä? Heikkoon kielitaitoon voi olla monia syitä: synnynnäiset, neurobiologiset ja melko pysyvät syyt (esim. kehitysvammaan tai autismikirjoon liittyvät kielelliset vaikeudet) kielitaidon heikentyminen elinaikana vamman tai sairauden vuoksi (esim. muistisairaus tai afasia) mahdollisesti väliaikaisesti puutteellinen kielitaito (kielenoppijuus, kun suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli) (Leskelä & Lindholm 2012)

7 Miksi selkokielen tarve kasvaa? 7 Suomi vanhenee EU-maista nopeiten. 2015: 19,9 prosenttia väestöstä yli 65-vuotiaita 2030: 26 prosenttia väestöstä yli 65-vuotiaita (ennuste) (yli 80-vuotiaita Suomessa vuonna 2017: ) Suomi on yhä useammalle Suomessa toinen tai vieras kieli. 2010: vieraskielistä henkilöä 2018: vieraskielistä henkilöä Heikosti lukevien määrä kasvaa. Suomen sijoitus PISA-lukutaitotutkimuksissa on pudonnut jonkin verran. Etenkin 15-vuotiailla pojilla opiskelun ja työelämän vaatimassa lukutaidossa aiempaa suurempia puutteita. Yhteiskunnan digitalisoituminen. Yhä suurempi osa kansalaisten palveluista tarjotaan digitaalisina. Samaan aikaan omista palveluista pitää kantaa yhä itsenäisempi vastuu. (Tilastokeskus; Jyväskylän yliopisto; Selkokeskus)

8 Selkokieli on suomen kielen muoto (Leskelä 2019)

9 Kirjoitettu selkokieli, puhuttu selkokieli Selkeän kirjoittamisen edellytys on selkeä ajattelu. Selkopuheessa tärkeintä on kohdata ihminen.

10 Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa potilaan oikeutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Terveyteen kohdistuva toimenpide voidaan suorittaa vain, jos ihminen on antanut siihen suostumuksen vapaasta tahdostaan ja tietoisena kaikista asiaan vaikuttavista seikoista. Potilaalla on oikeus tehdä myös päätöksiä, jotka voivat vahingoittaa hänen omaa terveyttään tai henkeään ja hänellä on oikeus kieltäytyä hänelle suunnitellusta tai jo aloitetusta hoidosta. Potilaan hoitoon osallistuvien on kunnioitettava potilaan omia päätöksiä. (Valvira) 10 Mikä tässä tekstissä on vaikeaa? määritelmäteksti, joka on sanastoltaan ja kielen rakenteiltaan vaikea lukija ei ole selvästi mukana tekstissä (ei sinä-muotoa) sisältää paljon abstrakteja substantiiveja, joilla on useita määritteitä sisältää abstrakteja verbejä pitkät virkkeet useat ilmaukset passiivissa tai ns. nollapersoonassa

11 Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan yksilön oikeutta määrätä omasta elämästä ja oikeutta päättää itseään koskevista asioista. Itsemääräämisoikeus merkitsee oikeutta yhdenvertaisuuteen, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Itsemääräämisoikeus perustuu perus- ja ihmisoikeuksiin. (THL) Itsemääräämisoikeus tarkoittaa yksilön oikeutta määrätä omasta elämästään ja oikeutta päättää itseään koskevista asioista. Itsemääräämisoikeuden perustana on jokaisen oikeus yhdenvertaisuuteen sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Kenenkään fyysistä tai psyykkistä koskemattomuutta ei saa loukata ja jokaista ihmistä on kohdeltava kunnioittavasti. Kenenkään vapautta ei saa riistää mielivaltaisesti. Vapaudenriiston perusteena ei saa olla vammaisuus tai sairaus. Henkilön on voitava päättää omista asioistaan joko itse tai tuettuna. Vähimmäisvaatimus on, että henkilön oma mielipide selvitetään kaikin käytettävissä olevin keinoin. Kehitysvammaisten ihmisten kohdalla itsemääräämisoikeuden toteutuminen arjessa on usein riippuvainen siitä, millä tavoin heille tukea ja palveluja tarjoavat organisaatiot ja niissä työskentelevä henkilökunta toimivat. (Verneri-verkkopalvelu) 11

12 Itsemääräämisoikeudesta selkokielellä Mitä on itsemääräämisoikeus? Se tarkoittaa sitä, että sinä voit / saat / sinulla on oikeus... Sinä voit päättää esimerkiksi siitä... Sinä voit päättää myös siitä... Vaikka sinulla on itsemääräämisoikeus, joissakin tilanteissa X voi rajoittaa sitä. Rajoittaminen tarkoittaa sitä, että... X voi rajoittaa sinun itsemääräämisoikeuttasi, jos / kun... Mitä tapahtuu, jos X rajoittaa sinun itsemääräämisoikeuttasi? Silloin X / X:n täytyy... 12

13 Helpon kielen kivijalat Kohdista sanasi todelliselle lukijallesi / kuulijallesi. Vähennä informaatiota. Jaa informaatiota pieniin palasiin. Liitä nämä palaset toisiinsa loogisella tavalla (ei sirpaletietoa satunnaisista asioista). Käytä arjen kieltä, unohda lakikielen tai virkakielen tyyli. Mieti: kuka tässä toimii (subjektit) mitä hän tekee (predikaatit) keneen toiminta kohdistuu (objektit ja muut määrittelysanat)? 13

14 Rajoitustoimenpiteistä selkokielellä Rajoitustoimenpiteiden käytön arviointi / jälkiselvittely. Miten tilannetta käsitellään henkilön kanssa hänelle ymmärrettävällä tavalla? Selvityksen antaminen henkilölle itselleen ja hänen edustajalleen. Miten selvitys muotoillaan saavutettavassa muodossa? 14

15 Selkokieli keskustelun tukena 1. Orientoi: Miksi juuri me puhumme juuri tästä juuri nyt? 2. Kohtaa ihminen: Ole läsnä, anna tarpeeksi aikaa. 3. Vuorottele! 4. Puhu selkokieltä: helpot sanat, tavalliset kielen rakenteet, sopiva äänenkäyttö. 5. Tarkista: Mitä sanoit? Tarkoititko sä että...? Ymmärsinkö mä oikein, että...? Mä toistan vielä mitä mä sanoin / sä sanoit eli...

16 Selkokieltä vuorovaikutuksessa

17 Orientoi keskustelutilanteeseen Miksi me jutellaan tästä? Mitä nyt tapahtuu? Mitä sitten tapahtuu? Onko tässä hyvä ja helppo puhua? Miksi sinä puhut minulle, mitä sinä haluat? Ymmärränkö mitä sanot? 17

18 Turvallisuuden tunne lisää kielitaitoa Kuuntele. Ilmaise, että haluat olla tässä tilanteessa ja keskustelussa mukana. Anna puhekumppanillesi aikaa vastata ja reagoida. Anna tilaa. Älä johda keskustelua kaiken aikaa. Rohkaise puhekumppania kertomaan mielipiteensä. Kuva: Papunetin kuvapankki, / Jani Ikonen 18

19 Ennakoitavuus helpottaa keskustelun kulkua Keskustelua ohjaavat merkillisen tarkat odotukset normaalista käytöksestä. Pienet kielivihjeet aktivoivat odotuksiamme. Odotusten rikkominen voi olla hämmentävää tai ärsyttävää. Se voi myös herättää pelkoa. Kuva: Papunetin kuvapankki, / Jani Ikonen 19

20 Kasvojen suojelu on vaistomaista Pelko kasvojen menettämisestä keskustelussa saa ihmiset suojelemaan sekä omia että toistensa kasvoja. Kasvojen suojelu on pääosin vaistomaista. Ymmärrysvaikeudet ja niiden selvittäminen ovat usein kasvojen suojelun kannalta vaikeita tilanteita. Kuva: Papunetin kuvapankki, / Jani Ikonen 20

21 Epävarmuus lisää myöntyvyyttä Myöntyvyys on taipumusta vastata toiselle tai reagoida toisen puheeseen siten kuin olettaa, että hän toivoo. Myöntyvyyttä on havaittu kehitysvammaisen henkilön puheessa erityisesti silloin, kun hän on epävarma vastauksestaan. Tyypillisesti näin tapahtuu esimerkiksi tilanteessa, jossa hänelle on esitetty vaikeasti muotoiltuja kysymyksiä. (Antaki ym. 2008; Finlay ym. 2008; Leskelä 2012.) Myöntyvyyttä lisäävät myös ns. ymmärrysehdokkaat sekä jonkin verran vaihtoehtokysymykset. (Leskelä 2012.)

22 Onneksi puhe on keinoja täynnä! epäröintiääntelyt (öö, aa ) äänensävyn ja korkeuden vaihtelu nopeutukset, hidastukset pienet puhepartikkelit (no, mm-m, joo, nii...) taut puheessa, taukojen pituus ja paikka puheenvuoroissa katseen suunta, katseen väistäminen puhujien etäisyys toisistaan, liikkeen suunta kasvojen pienet lihakset ja niiden yhteistoiminta, joiden seurausta on ilmeikkyys... 22

23 Vuorottelu on keskustelun perusrakenne Vuorottelu on keskustelun yhteistyön ylläpitämistä. Vuorottelun säännöt opitaan ennen puhetta. Ne ovat meissä syvään juurtuneita ja melko automaattisia reaktioita. Selkopuheen ongelmana on usein vuorottelun ongelmat, jotka voivat näkyä keskustelun "tahdistusvaikeuksina": häiritsevänä päällekkäispuhuntana toisen osallistujan vetäytymisenä puheenaiheen tempoiluna ja jankutuksena 23

24 Miten tässä vuorotellaan? 1. O: millä sää sin Helsinkii matkustat (0.5) 2. K: linja-autol 3. O: mt (.) iha itte. (.) 4. K: juu-u (0.5) 5. O: lähdet 6. K: [lähde-] 7. O: [täält- ] (nyökkäilee) (.) 8. K: linja-asemalt (.) 9. O: joo-o, (nyökkää) ja matkustat (0.5) 10. K: juu. 11. O: [Helsing ]in linja-autoasemalle 12. K: [Helsing-] 13. K: juu Kämppiin. (Lähde: L.Leskelän aineisto)

25 Vuorottelun tukemisen keinoja Vierusparit: kysymys / vastaus tervehdys / vastatervehdys haaste / vastahaaste Hyvät kysymykset: avoimet ja tarkennetut kysymykset kyllä- / ei-kysymykset Palauttaminen: tietyn aiheen nostaminen uudelleen esiin keskustelu siitä, mistä keskustellaan 25

26 Selkokielisen puheen keinot

27 Helpot sanat Lyhyet ja yleiset sanat: minä, sinä, tietää, tahtoa, tuntea, ajatella, isä, äiti, lapsi, perhe, koti, työ, mennä, tulla, kysyä, ottaa, hyvä, paha, huono, nyt, milloin, ennen, pian, ihminen, elää, sanoa, nähdä, kuulla, olla, kuolla... Konkreettiset arjen sanat: kirjoittaa (vrt. tuottaa jtkn) tapa (vrt. käytäntö) tehdä (vrt. toteuttaa) tärkeä (vrt. olennainen) lääkäri (vrt. terveydenhuollon ammattilainen) auto (vrt. liikenneväline) ihminen (vrt. henkilö) Tutustu alkusanoihin: n lähes kaikissa tutkituissa kielissä esiintyvää sanaa, joiden arvioidaan muodostavan kaikkien kielten sanastollisen ytimen (

28 28 Merkitykseltään prototyyppinen sana

29 Vaikeat sanat Pitkät sanat itsemääräämiskyky, toimintakykyarviointi, voimavarakeskeisyys, aisti- ja monivammaisuus, kehitysvammapsykiatria, kommunikaatiokeino, salassapito- ja vaitiolovelvollisuus, tilapäishoitomahdollisuus Merkitykseltään abstraktit sanat asiakkuus, elämänlaatu, toiminta, työelämä, itsenäinen, hyödyntää, hankinta... Lainasanat, lyhenteet AAC, blogit, IT-tuki, benchmarkata, syndrooma, analyysi, MOK, SOTE... Kuvalliset sanat patalaiska, puupää, ilolintu, hamevalta, aivovuoto, tulikaste... Uudet sanat sateenkaariperhe, viherpesu, vauvalasku, suvakki, rajakki, valevegaani, uhriutua, vatuloida, kipuoireyhtymä, hyönteisruoka, erityisherkkä, ääriajattelu... Vanhat sanat pivo, pieli, vipu, pohdin, auvo, pii, lähteä virkatielle, pitää rotia, päästä pälkähästä...

30 Varo näennäistä helppoutta Konkreettisilta näyttävät abstraktit sanat: palveluseteli tiekartta kantapalvelu Palveluratkaisut-yksikkö Kuvallinen kieli ja lennokkaat sanonnat: matalan kynnyksen palvelu vetovastuu elintärkeä pistää silmään pääosa nojata faktoihin tulokulma valuvika räjähtää käsiin valottaa hioa

31 Toista, selitä! Toista sana, joka näyttää aiheuttavan vaikeuksia. Toistaminen on hyvä tapa korostaa tärkeitä asioita puheessa. Varo maneerimaista toistamista, se vaikeuttaa ymmärtämistä. Jos toistaminen ei auta, selitä sana. Lähde selityksessä liikkeelle siitä asiasta, joka on puhekumppanillesi tuttu. Ota apukeinot käyttöön: näytä, esitä, viito, kirjoita, piirrä. Selityksen ei puheessa yleensä tarvitse olla täysin tyhjentävä sanakirjaselitys. Tärkeintä on, että puhekumppani ymmärtää sanan tässä keskusteluyhteydessä. Vaikeinta on selittää abstrakteja ammattikäsitteitä, joiden taustalla on mutkikasta lainsäädäntöä.

32 Miten selittäisit seuraavat käsitteet? Vähäisimmän puuttumisen periaate Merkittävä omaisuusvahinko Tahdosta riippumaton erityishuolto Kuva: Papunetin kuvapankki, / Jani Ikonen

33 Sanan selittämiseen apukeinoja: Kielitoimiston sanakirja a.fi/ Kielitoimiston ohjepankki Selkokielen mittari KOMITTARI_2018_ p df Selkomateriaalia eri aiheista 10 vinkkiä selkokielen puhumiseen

34 Käytä helppoja rakenteita Puheessa kielen rakenteet valitaan melko automaattisesti. Siksi voi olla vaikeaa välttää vaikeita rakenteita! Suosi suoraa sanajärjestystä ja lyhyitä ilmauksia. Vältä kirjakielelle tyypillisiä rakenteita, esimerkiksi lauseenvastikkeita. Vältä passiivia. Käytä mieluiten lauseita, joissa on persoonamuotoinen verbi (esimerkiksi päätin, ymmärsitte).

35 Suomen kielen ihanuus on sen taivutus Suomen kielen taivutuksen erityispiirteitä on mm. astevaihtelu, 14 (15) sijamuotoa, jopa 200 erilaista sanajohdinta, kymmeniä nominien sanavartalotyyppejä, monipuolinen lauserakenteiden kirjo... pp : p, kk : k, tt : t p:v, k:v t : d lke : lje, rke : rje, hke : hje tappaa : tapan hakata : hakkasi laatta : laatassa papu : pavun luku : luvulta hiipiä : hiivin sade : sateen pata : padassa sotia : sodimme kulkea : kuljemme järki : järjissään lahje : lahkeeseen lt : ll, rt : rr nt : nn, mp : mm nk : ng k : - vallata : valtaat virta : virralle harras : hartaan kantaa : kannapas kammata : kampasi lampi : lammelle vanki : vangit tinkiä : tingit ängetä : änkeämässä jae : jakeeseen leuka : leuat lukea : luen 35

36 36 Puhu äänellä jonka kuulen

37 Puhe- vai kirjakieltä? Silmät ovat tottuneet tähän: Puheen ymmärtämisen vaikeuksien käsittelemiseksi tarvittavat toimenpiteet harkitaan tapaus- ja tilannekohtaisesti. Korvat ovat tottuneet tähän: tota ää- emmää kun- tai ku puhutaan niin pitäis niinku, no tavallaan t- pitäis miettii joka kerta niinku erikseen että mitä se- mitä ne ymmärtämise vaikeuret niinku on, ja et, tai tsiis et miten sit pitäs niinku reakoira niihi.

38 Selkeä äänenkäyttö Puheen prosodinen vaihtelu vaikuttaa sen ymmärrettävyyteen: puheen sävelkorkeus äänen voimakkuus puhenopeus artikulaation selkeys äänenlaatu.

39 Ääni ja äänenvoimakkuus Ääni syntyy, kun ihminen puhaltaa ilmaa ulos keuhkoistaan äänihuulten, kurkun, suun tai nenän kautta. Mikä on hyvä äänenvoimakkuus selkopuheesssa? kuulokynnys 0 db lehtien havina n. 10 db normaali keskustelu n db meluraja n db kipuraja n db

40 Suomessa on laskeva puheen perussävelkulku Suomen lauseen perussäveltä moititaan joskus monotoniseksi. Hyvin monotonisesta perussävelestä voi olla vaikea saada selvää. Ylemmät äänet kuullaan yleensä hieman paremmin kuin matalat äänet. Matala ääni kuullaan heikommin, joten lausumien loput voivat jäädä kuulematta. Hyvin matalaa puheääntä on vaikea kuulla, koska se liikkuu lähellä ns. atonaalista aluetta.

41 Vaikeinta korvalle Seuraavat äänteet menevät helposti sekaisin: konsonantit k/p/t konsonantit s/h/f, n/l ja n/ng vokaalit e/ö, a/ä ja i/e sanojen alut ja loput Muut ympäristön äänet vaikuttavat kuulemiseen. Vaimeakin taustamelu heikentää korvan äänteiden erottelukykyä. Artikuloi selkeästi, mutta älä liioitellen.

42 Painota selkeästi, älä liioittele! Puhejaksossa tärkeät asiat puhutaan hitaammin eli painotetaan, vähemmän tärkeät osat puhutaan nopeammin. Kaavamainen painottaminen on raskasta kuultavaa. Painota luonnollisella tavalla tärkeintä asiaa, mutta varo liioittelemista.

43 Puheen rytmi ja puhenopeus Puheen rytmi ja puhenopeus vaihtelevat puheessa. Puheen rytmi syntyy painollisten ja painottomien tavujen vaihtelusta. Suomessa normaali puhenopeus on n sanaa minuutissa. Sopivaa selkopuheen nopeutta on mahdotonta antaa, mutta usein puheen hidastaminen lisää sen ymmärrettävyyttä.

44 Ymmärsinköhän nyt oikein? 44

45 Keskustelu vaatii usein korjaamista Kuulemisvaikeudet Ymmärrysvaikeudet Vaikeus hyväksyä sitä, mitä toinen sanoo 45

46 Ota ymmärrysvaikeus reilusti esille Ota vastuuta ymmärtämättömyydestä itsellesi: tää juttu meni multa vähän ohi Jos ymmärrysvaikeuksia on paljon, älä takerru jokaiseen lipsahdukseen. Jos ongelma ei millään selviä, jossain vaiheessa täytyy luovuttaa. Mieti etukäteen, miten pehmennät tilannetta, jos on pakko luovuttaa. 46 Kuva: Papunetin kuvapankki, / Jani Ikonen

47 Kolme keinoa käsitellä ymmärrysvaikeuksia 47 Avoin korjausaloite: mitä? tä? hä? anteeks? Kun toisen puheesta ei saa yhtään kiinni, esitetään avoin korjausaloite. Se lisää vähiten myöntyvyyttä, mutta siihen on vaikeinta vastata. Tarkennettu korjausaloite: mistä? mihin? kenelle? kuka? Kun toisen puheesta saa vähän kiinni, esitetään tarkennettu korjausaloite. Se sisältää vihjeen, mikä oli ongelmana, joten siihen on helpompi vastata kuin avoimeen. Ymmärrysehdotus: ai X siis? Kun arvaa, mitä toinen tarkoitti, mutta haluaa tarkistaa, esitetään ymmärrysehdotus. Sen avulla keskustelu etenee jouhevasti, mutta se lisää eniten myöntyvyyttä.

48 Esimerkki korjaamisesta: Avoin kysymys A: mut mä tykkään (.) evilvaksesta B: mitä / anteeks / häh A: mä tykkään evilvaksesta Tarkennettu kysymys A: mut mä tykkään (.) evilvaksesta B: mistä / ketä tarkotat / kenestä A: Eija Vilpaksesta Ehdotus A: mut mä tykkään (.) evilvaksesta B: siis Eija Vilpaksesta vai A: joo siitä (.) se on nii hyvä 48

49 Kiitos! Osallisuus ei ehkä olekaan vuorovaikutuksen sujuvuutta ja ongelmattomuutta, vaan sitä, että ratkaisut ongelmiin löydettiin yhdessä. (Leskelä 2012) Kuva: Papunetin kuvapankki, / Jani Ikonen

50 LÄHTEET: Antaki, Finlay & Walton 2008: Offering choices to people with intellectual disabilities. Journal of intellectual disability research 52:12. Finlay, Antaki & Walton 2008: Saying no to the staff. Sociology of Health and Illness. Mental Retardation 40:1. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuksen laitos: Kehitysvammaliitto: Leskelä 2019: Selkokieli. Saavutettavan kielen opas. Opike. Leskelä & Lindholm 2012: Haavoittuva keskustelu. Kehitysvammaliiton tutkimuksia 6. Selkokeskus: - selkokielen tarvearvio: selkokeskus.fi/wp-content/uploads/2019/02/tarvearvio-2019.pdf THL: Tilastokeskus - väestöennusteet: - maahanmuuttajat väestössä: Valvira: Verneri-verkkopalvelu: