SOSIAALITURVA. Päihdehoitoon pääsy on sattumanvaraista. Kunnan päihdepalvelut ajoissa kuntoon 15/03

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA. Päihdehoitoon pääsy on sattumanvaraista. Kunnan päihdepalvelut ajoissa kuntoon 15/03"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA 15/03 Kunnan päihdepalvelut ajoissa kuntoon Päihdehoitoon pääsy on sattumanvaraista

2 Pääkirjoitus 2. lokakuuta 2003 Lapsilla on oikeus päihteettömään ympäristöön Kun ensi vuonna alkoholin hinnat laskevat ja tuontirajoitukset väljenevät, alkoholin kulutuksen ennustetaan kasvavan. Kulutuksen kasvu puolestaan vääjäämättä lisää alkoholihaittoja. Erityisesti on pelättävissä lasten ja nuorten joutuvan alkoholitulvan alle: varhaisnuorten oma alkoholin käyttö kasvaa, ja lasten vanhempien lisääntyvästä alkoholinkäytöstä aiheutuvat haitat kohdistuvat pienempiin lapsiin. Alkoholinkäytön aikuisille aiheuttamat terveyshaitat ja riippuvuuden kehittyminen alkavat näkyä vasta viiveellä muutaman vuoden päästä, mutta kun pienet lapset jäävät heitteille vanhempien alkoholinkäytön vuoksi, haitat näkyvät heti. Liberalisoituneen alkoholipolitiikan aikaansaama alkoholin kulutuksen kasvu ja ennen kaikkea naisten alkoholinkäytön lisääntyminen näkyy jo nyt lastensuojelussa huostaanottojen kasvuna. Tämänvuotiseen päihdebarometriin vastanneista kuntien sosiaalijohtajista ja sosiaalilautakuntien puheenjohtajista enemmistö piti lastensuojelun kustannusten nousua suurimpana päihteiden aiheuttamana haittana. Se voitti jopa päihdehoidon kustannusten kasvun ja päihteiden käyttäjilleen aiheuttamat terveyshaitat. Päihdeasiantuntijat uskovat, että nykyisessä asenneilmastossa tuskin on saatavissa aikaan kokonaisvaltaista moraalista ryhtiliikettä viinan kiroja vastaan. Sen sijaan yksimielisyyttä voi löytyä haittojen torjuntaan ja päihteettömien ympäristöjen luomiseen. Hyväksytään, että päihteet eivät sovi liikenteeseen, raskausaikaan ja työelämään, ja hyväksytään myös valistus, säädökset, rajoitukset ja valvonta, joilla näitä päihteettömiä ympäristöjä ylläpidetään. Pitäisikö myös lapsille luoda päihteetön ympäristö? Itse asiassa nykyiset lait takaisivat lapsille päihteettömän ympäristön, jos niitä noudatettaisiin. Lastensuojelulaki toteaa, että lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön. Tosin laki ei kirjaimellisesti vaadi, että pientä lasta hoitavan on pysyteltävä selvänä. Alkoholilaki takaa lapsille itselleen oikeuden elää päihteettömästi 18-vuotiaaksi asti. Tämän oikeuden toteutumisesta ei kuitenkaan kovinkaan tarmokkaasti huolehdita eikä sitä pidetä tärkeänä. Lakeja muutoin kuuliaisesti noudattavat vanhemmat saattavat kysellä koulujen vanhempien illoissa toisiltaan, pitäisikö heidän hankkia juhlimaan lähtevälle lapselleen alkoholijuomia. Tupakkalailla on toteutettu onnistuneesti työpaikoille, ravintoloihin ja muualle savuttomia ympäristöjä. Muutama vuosikymmen sitten ei edes osattu ajatella, että savuttomia ympäristöjä pitäisi tai voisi olla. Ajatus lasten oikeudesta päihteettömään ympäristöön on kaukainen, mutta voisiko siitä tulla totta, jos asiaa pidettäisi tarpeeksi tärkeänä? Merja Moilanen SOSIAALITURVA 15/ vsk Perustettu 1912 Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2003 Julkaisija Huoltaja-säätiö talouspäällikkö Yrjö Saarinen p , Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Isännistön pj. Jaakko Tuomi varapj. Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Riitta Pihlaja Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimittaja Satu Kontiainen p toimittaja Minna Tarvainen p toimitussihteeri Erja Saarinen (vap.) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö (vap.) Taitto: Tanja Varonen,Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: toimistosihteeri Janina Venäläinen p , fax Tilaushinnat ,50 /vuosi, kestotilaus 45 /vuosi, opiskelijatilaus 24,75 /vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 /kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Koulutus- ja työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,42 palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan lisätään alv. 22 %. p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainosilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p Aikakauslehtien liiton jäsen Painotalo Auranen Oy Forssa - ISO ISSN SOSIAALITURVA 15/2003

3 Tässä numerossa Sosiaalityöntekijä Tuula Lehto työskentelee pienen kunnan päihdekuntoutusohjelmassa. s. 4. SATU KONTIAINEN Miten onnistuu hoitoon pääsy? s. 12. JOUNI RANTANEN Buprenorfiinilla on kiistattomia etuja korvaushoidoissa, mutta aineen katukäytöstä on vakavia haittoja. s. 14. EEVA MEHTO 2 Lapsilla on oikeus päihteettömään ympäristöön Merja Moilanen 4 Tikapuita pitkin raittiuteen Satu Kontiainen 7 Kirjallisuutta Toimiva opas päihdekoulutukseen Toivo Hurme & Kari Haavisto 8 Päihdeasiamies valvoo päihdeasiakkaan oikeuksia Marjo Tervo 10 ENCARE on päihdeperheiden lasten asialla Antti Järventaus 12 Mitä tästä opimme? Kolme tarinaa päihdehuollon saatavuudesta Risto Kyröläinen 13 Kolumni Ennalta ehkäisevä vierotus Unto Matinlompolo 14 Haluttava, pelottava buprenorfiini Satu Kontiainen 16 Kansainvälinen huumevalvontajärjestelmä on paisunut massiiviseksi Tapani Sarvanti & Tuukka Tammi 18 Juopollakin on oikeus omaan kotiin Risto Kyröläinen 20 Kansallisille sosiaalialan ja terveydenhuollon kehittämishankkeille on varattu 90 miljoonaa euroa 21 Näkökulma Budjettiesitys ei tuo helpotusta sosiaalitoimen työpaineisiin Matti Heikkilä 22 Pohjolan poikakoti tulee etelään Satu Kontiainen 24 Päihdepalvelut myös näkövammaisten ulottuville Katri Pyykkö 25 Luottamushenkilö vastaa Kolme näkökulmaa sosiaalihuoltoon Merja Moilanen 26 Näkökulma Toipuminen on myös identiteetin etsintää Jorma Niemelä Kannen kuva: Satu Kontiainen Seuraava Sosiaaliturva 16/03 postitetaan lukijoille 20.lokakuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään 13.lokakuuta SOSIAALITURVA 15/2003 3

4 Tikapuita pitkin SATU KONTIAINEN raittiuteen Tikas-ohjelmaa ei ole suunniteltu siten, että tikkaita kuljettaisiin vain ylöspäin. Repsahdukset kuuluvat kuntoutumisessa asiaan. Tikas-projektissa on kehitetty pienen kunnan päihdekuntoutusohjelma, jossa korostetaan asiakkaan omaa pyrkimystä selviytymiseen. Tikas tehostaa myös kunnan päihdetyötä ja seutukunnallista yhteistyötä. Kolmessa pienessä länsisuomalaisessa kunnassa, Hämeenkyrössä, Ikaalisissa ja Viljakkalassa on jo vuosien ajan oltu huolissaan päihteiden ongelmakäytön haittojen yleisyydestä. Päihdekuolleisuus on koko maan keskiarvoa korkeampi ja erikoissairaanhoitoon ajautuu paljon ihmisiä päihdeongelmien takia. Myös rattijuopumusluvut ovat maan keskiarvoa korkeampia. Puhtaaksi alkoholiksi muutettuna kunnissa käytettiin vuonna 2000 keskimäärin seitsemän litraa alkoholia asukasta kohden saman verran, mikä oli koko maan keskiarvo. Tilastoissa ei kuitenkaan näy esimerkiksi tuntuva sahdin kulutus. Sahdin valmistaminen on alueella perinne, ja sitä juodaan omissa porukoissa runsaita määriä kerrallaan. Ikaalisissa oli vielä 1980-luvulla oma A- klinikka. Toiminnan loputtua Ikaalinen on käyttänyt Kankaanpään A-klinikan palveluja, ja Viljakkala ja Hämeenkyrö ovat Tampereen A-klinikan jäsenkuntia. 4 SOSIAALITURVA 15/2003

5 Päihdehuolto on moniammatillista ja kekseliäisyyttä vaativaa, eikä mitään valmista sapluunaa ole. Hyvä lopputulos riippuu hyvin erilaisista asioista, Hämeenkyrön sosiaalijohtaja Jaakko Luomahaara pohtii. Välimatka on ongelma. Täältä ei lähdetä pelkästään A-klinikan takia toiseen kuntaan. Ihmiset, jotka muista syistä liikkuvat Tampereella tai Kankaanpäässä käyttävät todennäköisemmin A-klinikan palveluita, Hämeenkyrön sosiaalijohtaja Jaakko Luomahaara kertoo. Valtaosa katkaisuhoidoista tehdään kuntien terveyskeskuksien vuodeosastoilla tai avokatkaisuna terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Erityisesti Ikaalisissa päihdeasiakkaita on myös ohjautunut mielenterveystoimistoon. Sosiaalitoimistossa oikeat asiantuntijat Tampereen A-klinikan henkilökunta veti viitisen vuotta sitten kouluttaja, sosiaaliterapeutti Mailis Taskisen johdolla Hämeenkyrön ja Ikaalisten sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle kaksi päihdetyön koulutusta, joiden pohjalta kunnissa ryhdyttiin pohtimaan päihdekuntoutuksen tehostamista. Olimme havainneet, että jotkut kuntalaiset käyvät toistuvasti katkolla. Kun he pääsevät aamulla terveyskeskukselta, iltapäivällä he jo kulkevat kylällä humalassa.tämä laskee sekä asiakkaiden että henkilökunnan motivaatiota, Luomahaara kertoo. Enempään pitäisi kyetä, mutta millä keinoilla? Tosiasia on, että A-klinikkaa emme voi pistää pystyyn. Tikas-projektia ryhdyttiin valmistelemaan vuonna 1999 yhteistyössä Kokkolan Ventuskartanon kanssa. Hämeenkyrössä on tehty yhteistyötä Ventuskartanon kanssa jo SATU KONTIAINEN Työ Tikas-ohjelmassa on varsin intensiivistä, ja siinä oppii tuntemaan asiakkaat ja heidän elämänsä lainalaisuudet hyvin,projektin sosiaalityöntekijä Tuula Lehto kertoo luvun alusta lähtien.ventuskartanossa on pitkä kokemus verkostotyöstä, ja siitä oli kunnan sosiaalityössä otettu oppia jo joitain vuosia sitten. Verkostotyöstä tuli myös Tikas-ohjelman tärkein työmenetelmä. Tavoitteeksi asetimme ammattitaidon kehittämisen ja työn paremman kohdentamisen. Tarvitsemme parempaa taitoa arvioida, mihin voimavarat riittävät, koska niitä on aina liian vähän, Luomahaara kertoo. Halusimme myös välttää ajatusta, että sosiaalitoimisto on paikka, jossa tarkastellaan, minne asiakas seuraavaksi lähetetään hoitoon oikeiden asiantuntijoiden luo. Jokaisen työntekijän pitäisi osata auttaa asiakasta ongelmassaan tai sitten kouluttaudutaan lisää ja tarvittaessa hankitaan konsultaatiota. Ohjat osaavissa käsissä Tikas-projektissa on kehitetty kuntoutusohjelma, joka räätälöidään asiakkaalle yksilöllisesti ja toteutetaan jaksoittain. Ohjelman perusidea on, että siinä työskentelee päihdehuoltoon erikoistunut sosiaalityöntekijä, joka koordinoi asiakkaiden verkostojen toimintaa. Ray:n projektirahoituksen tukemana palkattiin marraskuussa 2000 sosiaalityöntekijä Tuula Lehto. Ohjelma käynnistyy alkukartoituksella, jossa selvitetään asiakkaan elämäntilanne ja halu työskennellä tilanteen muuttamiseksi, Lehto kertoo. Kartoituksen yhteydessä asiakkaan kanssa pohditaan, ketä hänen verkostoonsa kuuluu. SATU KONTIAINEN Tavallaan yksi asiakas tuo minulle verkostonsa kautta useampia asiakkaita, kun mukaan tulee lähipiiri, puoliso ja lapsetkin. Lisäksi verkostoissa voi olla työkavereita, työnantaja, opettaja, seurakuntalaisia ja niin edelleen.verkostokeskusteluissa lopetetaan salailu ja ongelman välttely. Verkoston jäsenillä on myös mahdollisuus soittaa minulle tai kenelle tahansa työntekijälle ja vaihtaa kuulumisia kuntoutumisprosessista, Lehto kertoo. Verkostossa työskentelevät tiiviisti myös muut sosiaalialan ammattilaiset ja esimerkiksi työvoimatoimi. Hämeenkyrön terveyskeskus on ollut verkoston jäsenenä myös hyvin aktiivinen. Taantumille on myös tilaa Ensimmäisellä tikkaalla ryhdytään selvittämään kaaosta, muodostamaan tarinaa miten tähän ollaan tultu, keitä tähän liittyy, missä tilanteissa päihdeongelma nousee erityisesti, tai jos se on jatkuvaa, mitä siitä seuraa. Keskustelussa herätetään asiakkaan motivaatiota ja suunnitelmallisuutta sekä rakennetaan luottamuksellista suhdetta asiakkaan ja työntekijän välille. Ensimmäiselle tikkaalle kuuluu myös katkaisuhoito tai pidempiaikainen laitoshoito. Ensimmäinen tikas kestää yhdestä kuuteen viikkoa tai tarvittaessa pidempään. Toiselle tikkaalle siirrytään, kun on saavutettu jonkinlainen vakiintunut tila. Esimerkiksi juomakaudet ovat viikon ja raittiit kaudet kolmen viikon mittaisia. Toisella tikkaalla asiakkaalle luodaan hoitosuunnitelma. Hänelle rakennetaan säännöllinen päivärytmi, ja hänen sosiaalisia taitojaan ja fyysistä kuntoaan kohennetaan. Tässä vaiheessa hoidetaan myös muut mahdolliset sairaudet. Aluille laitetaan myös opiskeluun tai työelämään liittyvät suunnitelmat. Toisella tikkaalla ollaan kolmesta viiteen kuukautta, ja kukin yksittäinen vaihe kestää yhdestä kahteen viikkoa. Kolmannella tikkaalla erityistä huomiota kiinnitetään toisella tikkaalla vaikeutta tuottaneisiin asioihin. Siinä myös keskustellaan omista löytyneistä voimavaroista ja kehitetään niitä edelleen. Kolmannella tikkaalla ollaan noin kolme kuukautta. Noin vuoden kuluttua ohjelman alkamisesta koittaa neljäs tikas, jossa arvioidaan, tarvitseeko asiakas jatkohoitoa tai edelleen kontaktia Tikas-työntekijään. Viimeisellä tikkaalla korostetaan asiakkaan omia elämänhallinnan keinoja ja verkoston roolia. Lopuksi asiakas kirjoittaa arvion omasta tilanteestaan, ja työntekijä arvioi kuntoutumisen prosessia kokonaisuutena. Joka tikkaan jälkeen arvioidaan asiakkaan edistymistä, tehdään jatkosuunnitelmia ja järjestetään verkostokokous, jossa jaetaan onnistumiset ja epä- SOSIAALITURVA 15/2003 5

6 onnistumiset. Ohjelmaa ei ole suunniteltu siten, että tikkaita kuljettaisiin vain ylöspäin. Repsahdukset kuuluvat kuntoutumisessa asiaan.tikkailla on mahdollista palata myös alaspäin, jopa lähtöpisteeseen asti. Asiakkaan elämän lainalaisuudet Tikas-projektin myötä kuntien päihdetyön piiriin on tullut paljon uusia asiakkaita ja aivan uusia asiakasryhmiäkin. Tikas-ohjelma on muunneltavissa vaikkapa nuorisolle tai vanhuksille. Mukana on myös työssäkäyviä aikuisia, joilla asiat näyttävät olevan päällepäin varsin hyvin.tikkaassa jokaiselle asiakkaalle luodaan yksilöllinen kuntoutumisen polku. Ohjelma on joustava, ja henkilöstöllä on kokemusta ja ammattitaitoa soveltaa perustaa, Lehto kertoo. Ohjelman aikana Lehto on tavannut yhteensä 119 asiakasta. Näistä 52 sitoutui ohjelmaan. Kaikilla osallistujilla oli alkoholiriippuvuus, pienellä osalla myös lääkkeiden ja alkoholin sekä huumeiden yhteiskäyttöä. Osallistujien keski-ikä oli 46 vuotta, ja valtaosa heistä oli miehiä.yhtä asiakasta kohti oli kuukaudessa keskimäärin kaksi tai kolme tapaamista. Joitain tavattiin jopa kuusi kertaa kuukaudessa.tapaamiset kestivät noin tunnin.tämän lisäksi tehtiin kotikäyntejä ja pidettiin verkostopalavereja. Työ on varsin intensiivistä, ja siinä oppii tuntemaan asiakkaat ja heidän elämänsä lainalaisuudet hyvin. Koen, että ohjelmassa lähestytään sosiaalityön perimmäistä ideaa asiakkaan aktivointia ja tiivistä työskentelyä sosiaalisen ympäristön kanssa. Asiakas on verkoston keskushenkilö, Lehto kertoo. Noin puolet mukana olleista etenivät ensimmäiseltä tikkaalta eteenpäin. Havaittavaa toipumista tapahtui kahdella kolmesta osallistujasta. Parhaiten toipuivat ne, jotka saivat apua monelta taholta ja käyttivät paljon palveluita. Kuntoutusta kultakaivoksella Tikas on opettanut, että läheskään aina ei tarvita laitoskuntoutusta. Se ei ole välttämätöntä, jos on mahdollista järjestää riittävä tiimi ja päihdepalvelut asiakkaan lähtökohdista, viikoittaisia tapaamisia ja kotikäyntejä. Tietysti avokatkon on oltava polikliinisesti saatavissa muutaman tunnin odotusajalla, Lehto kertoo. Ohjelmassa mukana olleet käyttivät terveyskeskuksen avokatkaisua ja vuodeosastokatkoa, joita täydensivät Tampereen katkaisuhoitoaseman ja Punkalaitumen Marjalinna-yhteisön promillekatkot. Pidempiä kuntoutusjaksoja järjestettiin useammassa paikassa, joista Ventuskartano oli ykkösenä. Asiakkaat saivat aika hyvin niitä palveluja, joita tarvitsivatkin. Keski-ikäiset tai vanhemmat, lievästi dementoituneet asiakkaat olisivat tarvinneet selvästi enemmän hoivatyyppistä asumispalvelua. Sen puute oli huutava, kuten on palvelujärjestelmässä yleisemminkin, Lehto kertoo. Kakkostikkaaseen liittyvää kuntouttavaa työtoimintaa järjestettiin kaikissa kolmessa kunnassa. Hämeenkyrön Monityö-työkeskuksessa tehdään alihankintatöitä, ja siellä toimii myös pienimuotoinen siivouspalvelu. Hämeenkyrön sosiaalitoimi varasi päihdekuntoutusrahaa Tikkaan työtoimintaa varten.työntekijälle maksettiin kulukorvaus, ja asiakas pysyi edelleen työnhakijana tai eläkkeensaajana. Lisäksi työntekijä sai lounaan ja kahvit. Ikaalisissa on nuorten työpaja, johon Tikkaan asiakkaita työllistyi työvoimatoimen työkokeilujen kautta. Viljakkalassa on Haverin kultakaivos, jota kunnostaa Haveriyhdistys.Tikkaan asiakkaita työllistyi sinne erityisesti seurakunnan kautta. Tuloksia tarkkailtava Päihdetyöhön erikoistunut sosiaalityöntekijä on projektin sydän. Jos meillä ei olisi ylimääräistä sosiaalityöntekijää, emme olisi selvinneet uusista asiakkaista. Tuula on myös tuonut erityistä osaamistaan projektiin, Luomahaara kertoo. Asiakasmäärä on tuntunut Tuula Lehdosta kohtuulliselta. Kolmen kunnan yhteinen asukaspohja on noin Hämeenkyröllä ja Viljakkalalla on yhteinen terveyskeskuksen päivystys ja mielenterveystoimiston sosiaalityöntekijä.viljakkalalaiset käyttävät myös Hämeenkyrön perheneuvontaa. Yhteistyö useiden palvelujen tuottamisessa ja samanlaiset toimintatavat helpottavat työtä kuntien välillä, Lehto kertoo. Olisi vaikeaa ajatella Tikas-toimintaa esimerkiksi Tampereelle tässä muodossa, koska siellä on niin paljon asiakkaita ja eri kaupunginosia. Tikas sopii pienemmän kunnan päihdetyöhön. Ray:n avustuksen päätyttyä Tikasta tarjotaan kunnille ostettavaksi. Terveys- ja sosiaalilautakuntien luottamusmiehet ovat esittäneet jatkoa työlle, koska sen tulokset näkyvät kunnissa.työtä arvostetaan, Luomahaara kertoo. Raha voi olla kompastuskivi. Kun päihdetyötä tehostetaan, nostaa se aluksi kustannuksia. Päihdepalveluihin kannattaa kuitenkin laittaa rahaa. Mielestäni silloin kun tähän ryhtyy, se kannattaa tehdä kunnolla, eikä vain huiskaista pitäjän häirikköjä jonnekin pois silmistä, Lehto naurahtaa. Päihdehuolto, jos jokin, on moniammatillista ja kekseliäisyyttä vaativaa, eikä mitään valmista sapluunaa ole hyvä lopputulos riippuu hyvin erilaisista asioista, Luomahaara lisää. Päihdetyön satsauksien tuloksia täytyy seurata. Sosiaalityössä pitäisi yleisemminkin opetella arvioimaan eurovaikutuksia, vaikka arviointi on vaikeaa. Lääketieteessä on aina esillä näyttöön perustuva hoito. Myös sosiaalityön alueella pitäisi saavutuksia pystyä dokumentoimaan enemmän. Muuttuvassa toimintaympäristössä ei pärjää, jos ei pysty selvin mittarein osoittamaan työnsä tuloksia. Eikä pidä ujostella, jos on lyödä pöytään tuloksia, että näin paljon säästettiin rahaa ja ihmisten elämänlaatu samalla parani, Luomahaara pohtii. Tikas-projektissa on seurattu päihde-ehtoisen erikoissairaanhoidon kuluja ja päihdekuolemia. Ne ovat jonkin verran laskeneet, mutta eivät vielä siinä määrin, kuin odotettiin. Välillisiä säästöjä on varmasti tullut. Mielessäni on useita asiakkaita, jotka ovat kuntoutuksen ansiosta säilyttäneet työpaikkansa. Korret on keossa, mutta riittääkö sekään? Sata on lasissa, mutta sataakahtakymppiä pitäisi päästä, Luomahaara sanoo. Huolen rypyt syvenevät alkoholiveron laskemisen ja tuontikiintiöiden muutosten takia. Monissa tutkimuksissa on todettu ja käytännössä huomattu, että ongelmat kasvavat, kun tarjonta lisääntyy. Suomalaisen yhteiskunnan pitää valmistautua pystyttämään tikkaita lisääntyneiden päihdeongelmien hoitoon ja osoittamaan jostain lisää rahaa päihteidenkäyttäjien kuntoutukseen. Kunnilla ei valitettavasti ole rahaa ylimääräisiin satsauksiin. En usko poliitikkojen hurskaisiin toiveisiin, että kyllä kansa on järkevää ja osaa itse pitää rajansa, tai projekteihin, joissa jaetaan brosyyreitä alkoholin haitoista. Luomahaara harmittelee sitä, että alkoholipoliittinen keskustelu on painottunut sosiaali- ja terveyspolitiikan sijasta talousja veropolitiikkaan. Keskustelussa ovat niskan päällä ne intressitahot, joiden ensisijainen tehtävä ei ole huolehtia lisääntyvistä alkoholin aiheuttamista haitoista. Kovin varovaisia ovat ne, joiden olettaisi jotain voivan sanoakin tulevaisuuden näkymistä. Monet alkoholipoliittisten uudistusten epäilijät on leimattu moralisteiksi tai ilonpilaajiksi. Se ei varmasti keskusteluhalukkuutta lisää. Moraalisesti suhtautumatta, odotan kauhulla lähivuosien kehitystä. Jos ajattelen pelkästään sitä, kuinka monessa vakavassa lastensuojelutapauksessa on taustalla vanhempien päihdeongelmia, en voi olla huolestumatta. Alaikäisten lisääntynyt alkoholin käyttö huolestuttaa myös, vaikka se ilahduttavasti onkin nyt kääntynyt laskusuuntaan. Päihdehuollossa pitäisi satsata vielä enemmän ehkäisevään työhön. Satu Kontiainen 6 SOSIAALITURVA 15/2003

7 Toimiva opas päihdekoulutukseen Montonen, M. & Powers-Erkkilä, T. (toim.): Kouluttajan työkalupakki kättä pitempää päihdekoulutuksen kehittämiseen. A-klinikkasäätiö, raportteja s. KIRJALLISUUTTA A-klinikkasäätiön koordinoiman kansainvälisen Transdrug-projektin lopputuotteena syntyi asiantunteva, ajankohtainen ja monipuolinen Kouluttajan työkalupakki kättä pitempää päihdekoulutuksen kehittämiseen.transdrug-projektin partnerit kartoittivat päihdekoulutuksen tarpeita ja menetelmiä sekä kouluttivat päihdealan ammattilaisia Suomessa, Slovakiassa, Italiassa ja Hollannissa. Mukana oli lähes parikymmentä päihde- ja koulutusalan organisaatiota. Projektin tuotteena syntynyt teos on sekä raportti siitä, mitä projektin aikana tehtiin, että myös toimiva keittokirja päihdekoulutuksen suunnitteluun. Lähtökohtana päihdekoulutuksen tarpeet Kirja selostaa päihdekoulutuksen tarpeiden analysointimenetelmiä, joita on toteutettu hankkeen osaprojekteissa eri maissa. Erilaisten menetelmäesittelyjen suhteen teos on varsinainen runsaudensarvi: mukana ovat ainakin Delfi-tekniikka, SWOT-analyysi,Tulevaisuusverstas, Tuplatiimi, Fokusryhmä, NGT-ryhmätyötekniikka, Teemahaastattelu, Benchmarking ja Bonon hatut. On todella paikallaan, että päihdekoulutuksen suunnittelussa nostetaan vahvasti esiin tarpeiden arvioinnin tärkeys. Koulutus lähtee nimittäin joskus liikkeelle väärästä päästä siten, että koulutusta järjestetään enemmän koulutusorganisaatioiden tarpeista kuin koulutettavien ammattiosaamisen kehittämisestä lähtien. Transdrug-projektissa koulutustarpeet ja niihin vastaaminen laitetaan tyylikkäästi paikalleen. Eri toimijat hyvinkin erilaisissa toimintaympäristöissä tarvitsevat erilaisia tietoja ja taitoja päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Toimijat itse myös pitkälle tietävät mitä tarvitsevat. Toisaalta on myös erityisalueita, joilla tarvitaan koulutustarpeiden arvioinnissa erityistä asiantuntijuutta. Päihdetyötä tehdään usealla eri tasolla, ja siksi koulutuksen ja osaamisen vaatimukset ovat erilaisia esimerkiksi lähihoitajilla, päihdehuollon sosiaalityöntekijöillä, opettajilla ja päihdepsykiatreilla. Vastaavatko ammattilaisten tarpeet asiakkaiden tarpeita? Projektissa kartoitettiin päihdekoulutuksen tarpeita nimenomaan päihdepalveluiden ammattilaisten kautta. Itse päihdetyön asiakkaisiin kartoitus ei ulottunut heidän tarpeidensa oletetaan nousevan esiin asiantuntijoiden arvioiden kautta. Näin on päihdealan koulutuksen suunnittelussa menetelty pitkään, mutta kuten Työkalupakissakin itsekriittisesti kysytään, palveleeko tämä tapa ensisijaisesti päihdepalveluiden asiakkaita vai alan organisaatioita ja niiden työntekijöitä? Siis onko varmasti niin, että päihdealan ammattilaiset osaavat ja haluavat artikuloida asiakaskuntansa tarpeet siten, että myös asiakkaan ääni kuuluu? Toisaalta on huomattava, että päihdehoidon tarpeisiin on usein voimakkaitakin näkemyksiä monilla muilla ulkopuolisilla ihmisillä kuin asiakkailla esimerkiksi omaisilla, ystävillä, työtovereilla ja viranomaisilla. Siksi on syytä korostaa nimenomaan päihdealan ammattilaisen itsenäistä ammatillista näkemystä, kokemusta ja harkintaa ulkoisista intresseistä riippumatta. Ongelmakäyttö on usein monipäihdekäyttöä Tarpeiden arvioinnin tärkeyden lisäksi Työkalupakin keskeinen tutkimuksiin perustuva viesti on, että ongelmallinen päihteiden käyttö on usein monipäihdekäyttöä. Monipäihdekäytöllä teoksessa viitataan laajimmillaan useamman kuin yhden aineen käyttöön. Tämä tekee käsitteestä hyvin lavean, koska suuri osa päihteidenkäyttäjistä käyttää useampaa kuin yhtä päihdettä. Monipäihdekäytöllä ei tällöin viitata vain ongelmakäyttöön, vaan ylipäänsä käyttöön, jossa eri aineita käytetään vaihtelevasti säännellen niiden vaikutuksia ja haittavaikutuksia tai seuraten niiden saatavuutta ja muotivirtauksia. Tällöin nousee esille uusi käyttäjätyyppi: nuori sosiaalisesti integroitunut henkilö, joka ei ole perinteisen narkomaanin tapaan syrjäytynyt ja yksinäinen, vaan päinvastoin käyttää päihteitä utilitaristisesti sosiaalisen integraation välineinä. Tämä kuvaus vastaa päihdetutkimuksessa jo melko vakiintunutta viihdekäytön määritelmää, joka on työssäkäyvien ihmisten vapaa-ajalla tapahtuvaa päihteiden käyttöä ilman välittömiä ongelmallisia seurauksia. Kuten kirjassa todetaan, monipäihdekäytölle ei ole olemassa vakiintunutta määritelmää. Hoidon näkökulmasta keskeistä ovat sekakäytön tuomat lisäriskit ja niiden tunteminen. Tällöin kyse on samanaikaisesti nautittujen aineiden yhteisvaikutuksista ja ongelmallisesta monipäihdekäytöstä. Puhuttaessa monipäihdekäytöstä käyttökulttuurin näkökulmasta taas lähestytään viihdekäyttöä, joka ei niinkään kuulu hoidon piiriin, koska viihdekäyttäjät pitävät käyttönsä hallinnassa itse.viihdekäyttö onkin pääasiassa ehkäisevän päihdetyö suuri haaste. On siis kaksi eri asiaa puhua ongelmallisesta monipäihdekäytöstä, jossa päihdeyhdistelmät aiheuttavat erityisiä riippuvuusmekanismeja ja riskejä, ja monipäihdekäytöstä viihdekäyttönä, jossa käyttäjä hallitusti sääntelee päihteiden käyttöä ja vaihtaa päihteestä toiseen esimerkiksi silloin, kun joku päihde alkaa aiheuttaa ongelmia. Menetelmiä myös muuhun koulutukseen Työkalupakki on hyvä apuväline suunniteltaessa ja toteutettaessa päihdekoulutusta. Sen esittelemät menetelmät soveltuvat myös muuhun koulutussuunnitteluun ja ryhmätyöskentelyyn yleensä. Menetelmät on esitelty selkeästi oppikirjamaiseen tyylin, jolloin niiden hyödyntäminen on helppoa. Runsaiden menetelmäraporttien ohella lukijalle piirtyy myös hyvä yleiskuva tuloksista, joita Transdrug-projektissa kyseisillä menetelmillä saavutettiin, toisin sanoen niistä tarpeista ja osaamisen aukoista, jotka päihdetyön kentällä odottavat lisäpanostusta. Transdrug-projekti on eri maiden toimijoiden yhteistyön tulos. Päihteiden käyttö ja niiden kulttuurinen paikka on erilainen eri maissa, mutta ongelmia päihteistä aiheutuu kaikkialla. Kouluttajan Työkalupakissa on etsitty ansiokkaasti sellaisia työkaluja, jotka toimivat erilaisissa ympäristöissä. Se, että lopputuotos julkaistaan useammalla kielellä, on jo saavutus sinänsä ja lisää yhteistä keskustelua tällä haastavalla kentällä. Toivo Hurme & Kari Haavisto Toivo Hurme toimii projektisihteerinä ja Kari Haavisto ylitarkastajana sosiaali- ja terveysministeriön perhe- ja sosiaaliosastolla. SOSIAALITURVA 15/2003 7

8 Marjo Tervo Päihdeasiamies valvoo päihdeasiakkaan oikeuksia Käskivät soittaa sinne, kun en saanut maksusitoumusta hoitoon! Lemppasivat hoitopaikasta pellolle ihan aiheetta, eikä ole paikkaa minne mennä. Antoivat karenssin, kun seuloista löytyi muka jäämiä huumeista, mutta en ole niitä käyttänyt. Päihdeasiamiehen toimiston arkipäivää on vastata ympäri Suomea tuleviin päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä puheluihin. Yhteydenottoja tulee myös hoitopaikoista ja kuntien työntekijöiltä. Puheluihin vastaavat päihdeasiamies ja palveluneuvoja. He selvittävät asioita, ja tarvittaessa tehdään valituksia. Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat perusoikeuksia. Päihdehuoltolain mukaan päihdepalvelujen järjestäminen kuuluu kunnille. Kuntien palvelut vaihtelevat suuresti, mutta viimeisen seitsemän vuoden ajan, jonkä päihdeasiamies on toiminut, palvelut ovat monipuolistuneet ja niiden saatavuus on lisääntynyt. Mutta niin ovat päihdeongelmatkin. Päihdeasiamiehen tehtävänä on auttaa päihdehoitoon ja sen aikaiseen sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa, jos palvelut eivät ole kotikunnassa tai Kelassa pelanneet. Suurimpia ongelmia ovat vuosien varrella olleet maksusitoumuksen saaminen laitoshoitoon, sairauspäivärahan epääminen päihderiippuvaisilta sekä huumehoitojen pitkät jonot erityisesti lääkkeelliseen hoitoon. Päihdeongelmaisen hoidon tarve on arvioitava aina yksilöllisesti, ja hoito on järjestettävä yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Hoitoon pääsyn kriteerinä asiakkaan hoidon tarve Päihdehuoltolaissa ei oteta kantaa päihdehoidon sisältöön sinänsä. Oikeus hoitoon lähtee siitä, että palveluja on annettava henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, sekä myös hänen perheelleen ja muille läheisille heidän avun, tuen ja hoidon tarpeensa perusteella. Hoito on siten arvioitava aina yksilöllisesti, eivätkä siihen saa vaikuttaa esimerkiksi hoitohenkilökunnan omat asenteet ja arvoarvostelmat hoitomuodosta. Päihdehuoltolain sekä sosiaalihuollon asiakaslain ja potilaslain keskeisiä periaatteita on asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Hoito on järjestettävä yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Asiakasta on kuultava, ja hänen mielipiteensä on otettava huomioon hoitosuunnitelmaa tehtäessä. Sosiaali- ja potilasasiamiehet tunnetuksi myös päihdeasiakkaille Päihdeasiamiehen tehtävänä ei ole toimia pelkästään jälkikäteisvalvojana vaan myös siten, että asiakkaan oikeudet toteutuisivat jo kotikunnassa. Asiakkaan asiaa voi viedä EEVA MEHTO eteenpäin tiedottamalla asiakkaan oikeuksista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä päihdehoitopaikkojen työntekijöille ja yhdessä heidän kanssaan neuvotellen paikallisesti. Päihdeasiamies tekee tunnetuksi asiakkailleen myös heidän oman kuntansa sosiaaliasiamiestä ja terveydenhuollon potilasasiamiestä, joilla on lakisääteiset velvollisuudet auttaa kuntalaisia myös päihdehoitoon liittyvissä kysymyksissä. Huomio myös hoidon laatuun Sen lisäksi, että päihdeasiamies pitää silmällä hoitopaikan yhdenvertaista saatavuutta koko maan alueella, hän peräänkuuluttaa päihdepalveluihin laatua. Päihdepalvelujen laatusuositukset on huomioitava hoitokäytännöissä ja asiakkaiden kohtelussa. Kuntalaisten tarpeita vastaavat päihdepalvelut sekä henkilöstön osaaminen ja työssä jaksaminen ovat kuntapäättäjien vastuulla vuosittain talousarviota laadittaessa. Riittävä resurssointi palveluihin edesauttaa koko yhteisön hyvinvointia. Lisäksi hoidon aikaista sosiaaliturvaa tulisi parantaa välittömästi muuttamalla kuntoutusrahalakia niin, että kuntoutusrahaa olisi mahdollista saada myös päihdehuoltolain mukaisessa yksilökuntoutuksessa. Päihdeasiamiehen internetsivuilta löytyvät yhteystiedot ja tietoja päihdeasiakkaan oikeuksista (www.paihdeasiamies.com). Kirjoittaja, varatuomari Marjo Tervo on päihdeasiamies. Päihdeasiamies toimii päihdeasiakkaiden edunvalvojana. Hän antaa apua ja neuvoja päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen päihdepalveluja koskevissa asioissa. Päihdeasiamies on sijoitettu A-Kiltojen Liittoon, ja toiminnan rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. 8 SOSIAALITURVA 15/2003

9 Päihdeasiamiehelle esitettyjä kysymyksiä Seuraavassa yleisluonteisia vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin. Olen ollut A-klinikalla avohoidossa, mutta se ei tunnu enää riittävän, vaan pitäisi päästä laitoshoitoon. Pitääkö maksusitoumus myöntää? Päihdehuoltolain mukaan palvelut on järjestettävä ensisijaisesti avohuollon toimenpitein siten, että ne ovat helposti tavoitettavia, joustavia ja monipuolisia. Mikäli asiakkaalla on välitön laitoshoidon tarve, hänen hakemuksensa laitoshoitoon on hyväksyttävä. Laitoshoidon tarve on syytä tuoda esille, kun menet seuraavan kerran A-klinikalle. Mulla on jo pitkään jatkunut päihdeongelma, eikä sossussa luvattu hoitopaikkaa, kun rahat on kuulemma loppuneet, mitä teen? Päihdehuoltolain mukaan palveluja on annettava asiakkaan avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Hoitoon pääsyä ei saa hylätä vetoamalla määrärahojen puutteeseen, vaan päihdekuntoutuksen tarve täytyy aina selvittää.vetoa päihdehuoltolakiin, ja jos se ei tehoa, pyydä päätös kirjallisesti ja vie asiasi sosiaalilautakunnan käsittelyyn. Muutoksenhakuohjeet löydät päätöksestä. En ole päässyt hoitoon sinne minne halusin, mitä voin tehdä? Hoidon arvioinnissa ja hoitopaikan valinnassa pitää kuulla asiakkaan mielipidettä. Päihdehuoltolain tulkinnassa on katsottu, että asiakkaalla on päihdehuoltolain 7 :n nojalla subjektiivinen oikeus saada päihdepalveluja. Hänellä ei kuitenkaan ole katsottu olevan oikeutta saada hoitoa juuri haluamallaan tavalla. Mikäli asiakas on kyennyt esittämään riittävän selvityksen haluamansa hoitovaihtoehdon soveltuvuudesta päihdeongelmansa hoitoon, kunta on voitu velvoittaa vastaamaan vaadituista kustannuksista. Tämä on edellyttänyt kuitenkin, että hoidon tarve on arvioitu ennen hoitopaikkaan menoa. Olen ollut täällä hoitopaikassa kolme viikkoa. Pelkään retkahtavani heti, jos joudun lähtemään kesken hoidon pois. Saanko jatkoa? Päihdehuoltolain mukaan hoidon tarve on se kriteeri, minkä mukaan maksusitoumus tulee hyväksyä. Hoitopaikasta on syytä ottaa ajoissa yhteyttä maksusitoumuksen hyväksyjään ja pyytää jatkoaikaa. Hakemukseen kannattaa liittää todistus jatkohoidon tarpeesta tai ottaa se ajoissa esiin verkostopalaverissa. Hoitopaikasta uhattiin karenssilla, kun huumeseulat näyttivät mielestäni väärin positiivista tulosta. Voidaanko minut heittää pellolle? Testien pitää olla luotettavia, ja niitä käytetään hoidon tukena asiakkaan suostumuksella. Mikäli testien tuloksesta tulee erimielisyyttä, hoitopaikassa on syytä selvittää, mistä se johtuu. Pelkkä epäily päihteiden käyttämisestä ei ole riittävä uloskirjaamisen peruste. Mikäli uloskirjaamisen perusteet kuitenkin on näytetty, asiakasta ei saa jättää heitteille, vaan on etsittävä välittömästi vaihtoehtoinen hoitopaikka. Päihdehuoltolaki ei tunne karenssia. Olen laiminlyönyt työtehtäviäni päihdeongelman vuoksi, mistä olen saanut varoituksen.voidaanko minut irtisanoa? Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto. Työterveyshuollon on annettava tietoja, neuvontaa ja ohjausta päihteiden väärinkäytön ehkäisyssä, päihdeongelman varhaisessa tunnistamisessa sekä hoidosta ja hoitoon ohjaamisesta. Kannattaa ottaa yhteys työterveyshuoltoon. Hoitoonohjaus on ensisijainen työsuhteen päättämiseen nähden. Olen ollut pitkään ilman asuntoa, enkä sen vuoksi pääse hoitoon. Jätetäänkö asunnottomat hoitamatta? Asunnottomuus eikä poste restante -osoite saa olla esteenä sosiaali- ja päihdepalvelujen saannille. Hoidon tarve on se kriteeri, minkä perusteella hoito pitää järjestää. Mikäli kotikunnasta on epäselvyyttä, sekään ei saa olla esteenä hoitoon pääsyyn. Kotikunta on jokaisella jossakin, ja se tulee aina selvitettäväksi. Minulle on tulossa vankeustuomio, voinko päästä hoitoon vankilassa? Vankiloissa järjestetään myös päihdehoitoa. Kannattaa selvittää ennen sijoitusvankilaan menoa omat hoitotoivomuksensa. Vankilan kuntoutustarkastuksessa arvioidaan kuntoutuksen tarve yhdessä vangin kanssa. Olen päihdeongelmaisen läheinen ja kärsinyt jo tarpeeksi. Onko minulla mitään oikeuksia? Päihdehuoltolain perusteella myös läheisellä on oikeus saada palveluja avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Jos kotikunnallasi ei ole tarjota omia palveluja päihdeongelmaisen läheiselle, kannattaa tiedustella maksusitoumusta esimerkiksi erilaisille läheiskursseille. Lapseni on alaikäinen ja käyttää päihteitä, enkä saa häntä hoitoon, koska hän kieltää koko ongelman. Voiko hänet viedä pakolla hoitoon? Lastensuojelulain 16 :n mukaan sosiaalilautakunnan on otettava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä. Edellytyksenä toimenpiteelle on myös se, että ensisijaiset avohuollon tukitoimet eivät ole olleet tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia taikka ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Kolmanneksi tulee täyttyä ehto, että sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Asiasta kannattaa ottaa yhteys sosiaalitoimistoon. Olin päihderiippuvuuden vuoksi hoidossa, ja lääkäri kirjoitti sairauslomaa. Kela ei maksanut sairauspäivärahaa. Eikö päihderiippuvuus ole sairaus? Sairausvakuutuslain perusteella sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden aiheuttaman ansionmenetyksen korvaamiseksi suoritetaan päivärahaa.työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista tai siihen läheisesti verrattavaa työtä. Päihderiippuvaisten potilaiden oikeus saada sairauspäivärahaa määräytyy samoin periaattein kuin muillakin sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan hakijoilla. Olisin halunnut hoitopaikassa katsoa epikriisiäni, mitä sinne on minusta kirjoitettu. Eivät näyttäneet, olisiko pitänyt? Sosiaalihuollon asiakas- ja potilaslain perusteella asiakkaalla ja potilaalla on pääsääntöisesti oikeus saada tietoja häntä itseään koskevista asiakirjoista. Asiakkaalla on oikeus tarkastaa henkilörekisteriin talletetut itseään koskevat tiedot henkilötietolaissa ilmenevin rajoituksin ja saada niistä kopiot. SOSIAALITURVA 15/2003 9

10 ENCARE on päihdeperheiden lasten asialla Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö synnyttää helposti huolestunutta keskustelua. Vähemmän huomiota saavat lapset, joiden ongelma on vanhempien liiallinen alkoholinkäyttö. Euroopanlaajuinen ENCARE-hanke nostaa esiin lasten tilanteen päihdeperheissä ja tarjoaa ammattilaisille välineitä ongelman kohtaamiseen. A-klinikkasäätiön tiedotuspäällikön Teuvo Peltoniemen laatima Lasinen lapsuus -surveytutkimus vuodelta 1994 osoittaa, että jopa joka kahdeksas lapsi on varttunut kodissa, jossa vanhemmat ovat käyttäneet liikaa alkoholia tai muita päihteitä. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä nuoremmasta ikäluokasta on kysymys, sitä useammin vanhempien päihteidenkäytön on koettu olevan liiallista. Lasten kokemien haittojen kasvu heijastelee lisääntynyttä alkoholinkulutusta. Suomessa juodaan nyt enemmän alkoholia kuin koskaan maamme itsenäisyyden aikana, ja kulutuksen uskotaan kasvavan hintojen laskiessa. Alkoholinkulutuksen lisääntyessä haitat kasvavat myös lapsille. Usein perheen kulissit pysyvät pitkään pystyssä ja estävät lasta saamasta tarvitsemaansa apua. Osaamista ja asiantuntemusta tietoverkkojen välityksellä Vuoden 2003 alussa käynnistetty ENCA- RE (European Network for Children Affected by Risky Environments within the Family) on laaja eurooppalainen projekti, jonka tavoitteena on parantaa päihdeperheissä elävien lasten asemaa ja vähentää myöhemmin elämässä ilmeneviä riippuvuuksia. Ammattilaisten kokemusten ja tiedon vaihdon ohella verkosto tukee lapsia ja tekee tunnetuksi vanhempien alkoholinkäytön lapsille aiheuttamia kielteisiä seuraamuksia. Hanketta toteuttaa kolmentoista EUmaan asiantuntijoista koostuva ENCAREverkosto. Mukana on tutkimuksen, koulutuksen, valistuksen, hoidon ja lastensuojelun asiantuntijoita kolmannen sektorin organisaatioista ja yliopistoista. Verkostoa koordinoidaan Suomesta, ja sen presidenttinä toimii Teuvo Peltoniemi.Vastaavaa työtä on Suomessa tehty vuodesta 1986 Lasinen lapsuus -projektissa. ENCARE-hankkeen vetovastuu on saksalaisella Katholische Fachhochschule Nordrhein-Westfalen -yliopistolla. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan kansainvälinen internetsivusto (www.encare.info). Englanninkielinen palvelu on suunnattu ensisijaisesti asiantuntijoille ja päihdeperheiden lapsia työssään kohtaaville, ja se julkistetaan virallisesti toukokuussa 2004 Barcelonassa järjestettävän symposiumin yhteydessä. Projekti päättyy saman vuoden elokuussa. Myöhemmin rakennetaan myös suomalaisia ammattilaisia ja päihdeperheiden lapsia kotimaisilla kielillä palveleva sivusto. Sivuilla annetaan tietoa muun muassa päihdeperheiden lasten kohtaamisesta ja ilmiön tunnistamisesta. Lisäksi tuodaan esille hyväksi havaittuja käytäntöjä ja laajalti aiheeseen liittyvää tutkimustietoa. Lapsille suunnattujen palveluiden tuottamista suunnitteleville tarjotaan käytännöllistä opastusta esimerkiksi rahoituksen hankkimiseen ja palvelun käynnistämiseen. Toinen painopistealue on tutkimus ja palveluiden arviointi.tutkittua tietoa päihdeperheiden lasten ongelmista on saatavilla hyvin vähän.yksi ENCAREn tavoitteista onkin tukea ajankohtaisen tutkimustiedon tuottamista ja levittämistä asiantuntijoiden keskuudessa. Tutkijoita ja tutkimustaan aloittelevia opastetaan rahoituskysymyksissä ja käytännön tutkimuksen teossa. Hankkeessa tuotetaan myös perustietopaketti päihdeperheiden lapsista. Käsikirjamainen julkaisu on tarkoitettu kaikille aihepiiristä kiinnostuneille, ja se sisältää materiaalia myös vaativammille tiedonjanoisille. Tervetuloa mukaan! ENCAREn vahvuus perustuu laajoihin, ENCARE-verkostoa tukeviin asiantuntijoiden ja ammattilaisten verkostoihin. Verkostot ovat luonteeltaan avoimia, ja mukaan kutsutaan kaikkia asiasta kiinnostuneita ja työssään päihdeperheiden lapsia tapaavia ammattilaisia. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä A-klinikkasäätiön projektisuunnittelijaan Antti Järventaukseen tai tiedotuspäällikköön Teuvo Peltoniemeen Myös kaikki ehdotukset sivuston sisällöksi ovat lämpimästi tervetulleita. Lisätietoja ENCAREsta löytyy osoitteesta Antti Järventaus Kirjoittaja on TM ja toimii projektisuunnittelijana A-klinikkasäätiössä. 10 SOSIAALITURVA 15/2003

11 Alkoholi huolettaa eniten Tuoreen päihdebarometrin mukaan pääosa kuntien sosiaalijohtajista ja sosiaalilautakuntien puheenjohtajista pitävät alkoholia eniten ongelmia aiheuttavana päihteenä, seuraavana ovat päihteiden sekakäyttö ja lääkkeiden päihdekäyttö. Vajaa puolet piti huumeita suurena tai kohtalaisena ongelmana. Sosiaalijohdosta 80 prosenttia arvioi lastensuojelukustannusten nousun päihteisiin liittyväksi suureksi tai kohtalaiseksi ongelmaksi. Useampi piti tätä suurempana ongelmana kuin päihteiden käyttäjien hoidon kustannusten nousua tai päihteiden käyttäjien omia sairauksia. Ehkäisevässä päihdetyössä nähtiin parhaaksi keinoksi päihdekasvatus kouluissa ja yleisten elinolojen kehittäminen. Alkoholin hintapolitiikkaa piti vain 20 prosenttia vastaajista tärkeänä. Päihdeneuvontaa, katkaisuhoitoa, a-klinikkapalveluja ja laitoshoitoa pääosa sosiaalijohdosta arvioi olevan riittävästi. Sen sijaan mini-interventiota, huumeidenkäyttäjien terveysneuvontaa ja hoitoa ja kuntoutus- ja asumispalveluja enemmistö vastaajista arvioi olevan riittämättömästi. Vastaajien näkemyksen mukaan päihdepalveluissa ei ole tapahtumassa suuria muutoksia.vastaajista noin kolmasosa arvioi kuitenkin päihdeneuvonnan ja huumeiden käyttäjien hoidon lisääntyvän. Terveyden edistämisen keskus julkaisi Päihdebarometrin Valtakunnallisilla päihdepäivillä Helsingissä 9. syyskuuta. Barometriin vastasi 51 sosiaalijohtajaa, 43 sosiaalilautakuntien puheenjohtajaa ja 37 johtotehtävissä työskentelevää sosiaalityöntekijää. Lisäksi päihdeasioita kysyttiin 15 järjestöjohtajalta. SOSIAALITURVA 15/

12 Mitä tästä opimme? Kolme tarinaa päihdehuollon saatavuudesta JOUNI RANTANEN Kunnan on tarjottava päihdehuoltoa sitä tarvitseville. Mutta avautuvatko päihdekierteeseensä kyllästyneille veräjät päästä hoitoon? Kari, parikymmentä vuotta juonut, viimeisin juomavuosi on ollut lähes yhtä putkea: työ, avioliitto, asunto, itsetunto, terveys menneet. Itsemurhakin pyöri ajatuksissa, tulipa jollakin tavalla yritettyäkin. Katkaisuhoitoja oli parisenkymmentä, yksi vähän pitempi jakso kuntoutuksessakin. Mutta ei ne mitään auttaneet. Tulipa vain vähäksi aikaa parempaan kuntoon, Kari kuittaa. Kun oli kaikkein pimeintä, Kari törmäsi kuitenkin päihdetyötä vapaaehtoisesti tekevään kaveriin.tai oli törmännyt jo aikaisemmin, mutta kun ryyppykierteen päätepiste, kuolema, alkoi näyttää ainoalta vaihtoehdolta, tuli hätä. Vapaaehtoistyöntekijä, olkoon vaikka Seppo, otti Karin hoteisiinsa: mies on saatava hoitoon ja pikaisesti ja hoidon on oltava pidempiaikaista, sellaista, missä on aikaa paneutua omaan elämäänsä. Sepolla oli jo kokemusta alalta, ja hän tunsi myös lainsäädännön ja oman kuntansa alan viranomaiset. Se vei mut sosiaalitoimistoon, junaili jotenkin suoraan johtavalle sosiaalityöntekijälle ja selitti asian. Oman sosiaalityöntekijän juttusille olisin kai päässyt vasta viikkojen päästä. Johtava sossu kirjoitti heti kuukauden maksusitoumuksen yhteen hoitokotiin. Hoitokodista sanottiin, että mun on mentävä katkaisun kautta, koska mulla oli silloin vielä ryyppy päällä. Katkaisuhoito järjestyi ilman vaikeuksia, koska mulla oli jo maksusitoumus jatkohoitopaikkaan. Ainoa, mitä ihmettelin, oli se, etteivät katkon työntekijät tienneet mitään siitä paikasta, mihin olin menossa. Hoitopaikkaan Kari selvisi kuitenkin onnellisesti. Siellä hän tajusi, ettei tästä 20 vuoden putkesta selvitä kuukauden pikahoidolla, ja hänelle tuli hätä saada saman tien jatkoaikaa, että ehtisi muutakin kuin vain hengähtää. Mutta sitten tulikin ongelmia. Jatkositoumus piti saada Karin varsinaiselta omalta sosiaalityöntekijältä. En tiedä, mikä siinä mätti. Kai me oltiin astuttu sen varpaille ja ohitettu virkatie, koska se ei millään suostunut antamaan jatkoa. Ja mun aika meni oikeastaan pelätessä sitä, milloin lennän hoidosta ulos ja miten sitten käy. Ei auttanut itku, ei rukous, ei hoitopaikan työntekijöiden selvitykset. Kohta se on menoa taas. Milläs tässä tilassa itseäsi hoidat. Mutta sitten tapahtui ihme. Mun vakinainen sosiaalityöntekijä lähti, oliko se nyt sairaslomalle vai vuorotteluvapaalle. Sen tilalle tuli toinen sosiaalityöntekijä, joka suhtautui mun asiaan erittäin ymmärtäväisesti ja lätkäisi heti kerralla kolmen kuukauden maksusitoumuksen, Kari kertoo. Kari oli hoidossa kaikkiaan kahdeksan kuukautta. Hän ehti selvittää paitsi päänsä myös muutkin hunningolle joutuneet asiansa, mutta ennen kaikkea sisäisen elämänsä. Ja tapahtui toinen ihme. Hän löysi viinan tilalle uskon. Nyt Kari on ollut raittiina nelisen vuotta, paiskii töitä yksityisyrittäjänä, on aviossa ja elämässä kiinni kaikin tavoin. Mutta olisiko ylipäätään hengissäkään, jos olisi edetty normaalia virkatietä. Ja ellei olisi saanut tuekseen tätä päihdetyöntekijää, Seppoa. Mitä tästä opimme. Ainakin sen, että pitkäkestoisempaan päihdehoitoon yrittävän on oltava hyvissä väleissä sosiaalityöntekijänsä kanssa tai sen verran hyvässä kunnossa, että jaksaa odottaa kiltisti normaalin viranomaiskoneiston raksutus- 12 SOSIAALITURVA 15/2003

13 ta. Tai sitten hänellä on oltava tukenaan jo ennen hoitoon hakeutumista joko tukihenkilö, päihdeasiamies tai lakimies. Pekka ehti olla raittiina kymmenkunta vuotta, ehtipä olla itsekin mukana päihdetyössä. Hän paloi loppuun ja retkahti. Kun alan mies retkahtaa, niin silloin hän putoaa korkealta ja syvään. Aiemman kenttäkautensa aikana Pekka ei ehtinyt kokeilla suonensisäisiä aineita. Nyt ehti. Mutta hätä päästä takaisin kaidalle tielle oli kova. Olihan raittiista vuosista jo kokemusta. Pekka tajusi myös tilanteensa karmeuden.tästä alhosta ei selvitä pelkällä katkaisuhoidolla tai alkoholistiparantolalla. Tarvitaan tuhdimpaa tukea. Pekka yritti maksusitoumusta Järvenpään sosiaalisairaalaan. Mutta kotikunta siis Pekan sosiaalityöntekijä ei nähnyt sitä tarpeelliseksi. Ihan asiallisilla perusteilla ja laillisillakin. Olihan kunnalla oma katkaisuhoitopaikka. Samalla säästetään päihdetyön menoissa, kun ei syydetä rahaa vieraille paikkakunnille ja ties kuinka pitkiin hoitoihin. Pekka ei jaksanut sen enempiä taistella. Meni kiltisti katkaisuun, kun nyt sellainen mahdollisuus annettiin. Oma kysymyksensä on, miten suonensisäisiin aineisiin sortunut selviää kuvioistaan viikossa tai edes kuukaudessa. Tämän tositarinan loppua en tiedä. Eikä tiedä kukaan muukaan. Katkon päätyttyä Pekka katosi. Missä lienee, mitä tehnee. Mutta säästikö kunta? Vai menevätkö päihdetyön säästöt jossain vaiheessa sairaala-, poliisija vankeinhoitolaitoksen kuluihin. Ja muihin oheiskuluihin. Aika näyttää. Kunta on kuitenkin leiviskänsä hoitanut ja voi ainakin tilastollisesti osoittaa: taas on yksi juoppo saanut avun. Tapsan tarina on toista maata. Mies kertoo päihdekierteensä alkaneen jo pikku poikana imppauksesta, mistä hän siirtyi viinaksiin, lopulta huumeisiin. Ammattikin jäi hankkimatta. Asunto hänellä silti oli, mutta minkään lajin töihin ei riittänyt aikaa. Asumisen ja peruselantonsa hän rahoitti sosiaalivirastosta, muut kulunsa rikoksilla. Hän sattui asumaan kunnassa, missä pystyi ja joutui asioimaan jatkuvasti saman sosiaalityöntekijän kanssa, joka oli vielä sillä tavalla ymmärtäväistä laatua, että oli aidosti huolissaan Tapsan elämästä. Ja tunsi myös tarjolla olevat eri hoitomuodot ja hoitokodit. Ja oli vielä johtava sosiaalityöntekijä. Olin mä pari kertaa ollut katkolla ja kerran pidempään yhdessä holistilassa, mutta niissä mä lihotin vain itseni vähän parempaan kuntoon, että jaksoin taas mesota. Tää mun sosiaalityöntekijä oli silloin tällöin ehdotellut mulle pidempää hoitoa yhdessä kristillisessä hoitokodissa, missä se oli vieraillutkin ja piti sitä hyvänä, Tapsa kertoo. Lopulta multa loppui paukut ja halusin jo itsekin kunnon hoitoon. Sosiaalityöntekijä kirjoitti mulle heti kolmen kuukauden maksusitoumuksen. Sitten se kävi hoitokodissa palaveeraamassa mun ja henkilökunnan kanssa, miten hoito on mennyt, ja hoitoa jatkettiin kolmen kuukauden jaksoissa vuoden verran. Hoitohenkilöstön, sosiaalityöntekijän ja Tapsan yhteistyö johti vielä vuoden jatkohoitoon, minä aikana Tapsa oppi jo paitsi elämään ilman päihteitä, myös hakeutumaan koulutukseen ja hankkimaan sittemmin itselleen ammatinkin, jonka koki jokseenkin kutsumuksekseen Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että hoitoon kannattaa satsata. Ja sen, että jos rahapuolesta vastaava sosiaalityöntekijä heti alusta lähtien todella panostaa hoitoon tekemällä käytännön yhteistyötä hoitopaikan ja asiakkaan kanssa, tulostakin voi syntyä. Ja sen, että olivatpa lait, millaisia hyvänsä, niiden soveltamisesta vastaavat lihaa ja verta olevat inhimilliset ihmiset raadollisuuksineen ja hyveineen. Kun päihdehuollon asiakas kohtaa viranhaltijan, olkoon vaikka sosiaalityöntekijä, ei tilanteessa ole läsnä viranhaltija ja asiakas, vaan kaksi ihmistä. Aapelin sanoin: Meidän Herramme pieniä muurahaisia. Risto Kyröläinen Kolumni Unto Matinlompolo Ennalta ehkäisevä vierotus Viimeinkin olemme oppineet käyttämään viinejä kuten oikeat eurooppalaiset. Onneksi ei ole tarvinnut tinkiä omista viinoista, vaan viinit ovat tulleet niiden päälle. Päihdetyötä tekevillä on hihkumisen paikka, kun vielä hinnatkin putoavat. Melkein kuin laariin sataisi, työtä on tarjolla. Paljon puhutaan myös kohtuukäytöstä ja jopa sellaisesta tipottelusta, jossa ei ole pyrkimyksenä humalaan joutuminen. Sellainen toki onnistuu joltakin villakoiran kusettajalta kynttilän valossa, mutta tosimies ei osta parinkympin viinapulloa pysyäkseen selvin päin. Myös hinta-laatusuhde määrittyy kertoimesta, jossa huomioidaan mahdollisimman suuret pitoisuusprosentit mahdollisimman halvalla. Elämme tuhtien, ennennäkemättömien krapuloiden odottelun esihistoriaa. Viinan aukkoja ja jälkitiloja ovat lisäksi paikkaamassa tabletit. Niillä vieroitetaan ihmistä niistä itsestään eli ikiliikkuja on keksitty. Niiden varaan on turvallista rakentaa tulevaisuuden joustavaa yhteiskuntaa ja sisäisten sankarien tiimihenkeä. Uusi uhka on kuitenkin erilaisten tablettien aiheuttamat yhteisvaikutukset. Kahta lääkettä samanaikaisesti nauttiva raitiskin ihminen voi livetä horjahdellen kaidalta tieltä ja leimautua hipiksi sivistyneillä yhden liköörin sisäinen sankaruus -kokkareilla. Paljon on vielä farmakologialla töitä terveen yhteiskunnan rakentamisessa. Pikaisesti on kehitettävä yksi lääke, jossa on nukuttava, piristävä, aktivoiva, rauhoittava, sopeuttava, innovaatioita ja visioita edistävä sekä eläköitymistä vastustava vaikutus. Silloin ei tule usean lääkkeen ristikkäishaittoja, ja ihminen voi keskittyä turvallisesti kehittämään omaa, vaikutteista vapaata minäänsä. Täällä pohjoisessa on ollut päihdehuoltoa jo vuosikymmeniä. Se sisältää uusia versoja ja hieman kituvaa perinnettä. Koska meitä on täällä niin paljon, ihmistä, olemme pakotettuja yhteistyöhön, joka ilmenee terveydenhuollossa kahtena sairaanhoitopiirinä. Ja yhteistyössä on voimaa. Kun eräs pitkän linjan sosiaali- ja hallintotyön piireistä riippumaton edustaja ehdotti vuoden 2002 lopulla piirien välistä yhteistyötä huumeasioissa, toinen sairaanhoitopiiri nostaa pystyyn oman yksikkönsä ennätystahtiin yhteistyöuhan välttämiseksi.yksikölle ei ole vielä löytynyt sen tarvitsemaa kohderyhmää, sen etsimisessä onkin päihdetyölle uudenlainen haaste. Lapissa ei olla jälkijunassa; meillä palvelu on jo odottamassa ennen sen tarvetta.varakashan voi rakentaa yhdet portaat huvin vuoksi ei minnekään. Mutta ei tämä aivan maailman ensimmäinen tällainen tilanne ole. Historiassa tunnetaan toinenkin tapaus, jossa keksittiin hyvä lääke, muttei sille sopivaa tautia. SOSIAALITURVA 15/

14 Haluttava, pelottava buprenorfiini Keskustelu korvaushoitojärjestelmästä käy kuumana. Tutkimustulokset kertovat, että lääke auttaa, mutta riski uusista riippuvuuksista pelottaa. Buprenorfiini auttaa tehokkaasti pääsemään irti heroiiniriippuvuudesta. Samalla se aiheuttaa uuden riippuvuuden, josta irrottautuminen on hyvin vaikeaa. EEVA MEHTO Buprenorfiini on opiaattiriippuvuuden hoidossa käytetty lääke, joka tunnetaan lääkemerkkien Temgesic ja Subutex -nimillä. Buprenorfiini imeytyy suun kautta verenkiertoon 5-10 minuutissa, jolloin opiaattihimo ja vieroitusoireet vähenevät. Lääke myös vähentää mahdollisesti samaan aikaan nautitun heroiinin euforisia vaikutuksia. Lääke itsessään vaikuttaa euforisesti. Se aiheuttaa valveunia ja poistaa ahdistuksen tunnetta ja pahoinvointia, se piristää ja toisaalta rentouttaa. Lääke ylläpitää toimintakykyä toisin kuin esimerkiksi heroiini tai amfetamiini. Buprenorfiini on rekisteröity vieroitushoitolääkkeeksi vaikeisiin opiaattiriippuvuuksiin. Buprenorfiinin edeltäjää, metadonia on käytetty vieroituksissa jo 1960-luvulta. Kansainvälisesti käytetyin korvaushoitolääke on metadoni. Buprenorfiinista on kuitenkin hyvää vauhtia tulossa tärkein lääke opiaattiriippuvuuden hoidossa. Vieroitushoitona lääkettä voidaan antaa maksimissaan yhden kuukauden ajan. Tämän ajan ylittävä lääkintä on sosiaali- ja terveysministeriön määritelmän mukaan korvaushoitoa, eikä sen kestolla ole maksimia. Korvaushoidon päämäärä on vieroittaa asiakas opiaateista, mukaan lukien buprenorfiinista. Pois laskuista ei kuitenkaan ole se, että asiakas on loppuikänsä buprenorfiinilla. Tällöin puhutaan ylläpitohoidosta, joka keskusteluissa rinnastetaan diabeteksen hoitoon insuliinilla. Korvaushoidon ensisijainen tavoite on päihteettömyys. Sillä pyritään myös vähentämään heroiinin käytöstä johtuvia kuolemia, sairauksia ja rikollisuutta. Lääke ei itsessään riitä muuttamaan elämäntapaa, joten vieroitus- ja korvaushoidon yhteyteen kuuluu olennaisesti myös psykososiaalinen kuntoutus. Korvaushoitojen tarve kasvanut nopeasti Suhtautuminen opiaattiriippuvuuteen ja korvaushoitoihin on ollut kaksijakoista.yhdessä ääripäässä ovat ne, jotka pitävät riippuvuutta itse hankittuna riesana, jonka kärsimykset on kohdattava yksin. Toisessa päässä korvaushoitoja pidetään keinona inhimillistää narkomaanien elämää. Suhtautuminen jakautuu myös hoidon päämäärien mukaan. Toiset tähtäävät täydelliseen raittiuteen ja toiset haittojen minimointiin. Suomalainen korvaushoitojärjestelmä on tiukasti rajattu ja valvottu. Vuonna 1997 STM asetti ensimmäiset korvaushoitoja koskevat normit, joiden mukaan hoidot keskitettiin muutamaan suurempaan sairaalaan. Kuluneen viiden vuoden aikana vieroitus- ja korvaushoitojen tarve on kasvanut huomattavasti, minkä vuoksi keskitystä on purettu vuosina 2000 ja Metadonilla tai buprenorfiinilla toteutettavassa korvaushoidossa on nyt meillä noin 500 ihmistä. Korvaushoitoja voidaan aloittaa esimerkiksi aluesairaaloissa, terveyskeskuksissa, päihdehuollon yksiköissä ja vankeinhoidon terveydenhuollon yksiköissä sillä edellytyksellä, että hoitoyksikössä on hoidosta vastaava, erikseen nimetty lääkäri ja muu hoidon antamiseen perehtynyt henkilökunta ja asianmukaiset tilat. Hoitoa aloittavan yksikön on tehtävä vähintään 30 päivää aikaisemmin lääninhallitukselle ilmoitus, johon liitetään selvitys hoidon antamisen edellytyksistä. Korvaushoitolääkkeitä ei voi hakea apteekista. Lääke luovutetaan maksutta potilaalle hoi- 14 SOSIAALITURVA 15/2003

15 toyksikön valvonnassa. Hoidon edetessä voidaan hyvin hoidossa edistyneelle potilaalle kuitenkin luovuttaa kotona annosteltavaksi jopa kahdeksan vuorokausiannosta lääkettä. Kiven alta Suomalainen korvaushoitojärjestelmä on saanut vaikutteita Yhdysvalloista ja Ruotsista. Ruotsissa suhtautuminen korvaushoitoihin on erittäin tiukkaa. Maassa on lähes 40 vuoden ajalta kokemuksia metadonihoidoista, mutta sitä on tarjolla hyvin rajoitetusti. Buprenorfiinihoidot ovat metadonihoitoja huomattavasti harvinaisempia. Hoitokynnys on korkea. Maan sosiaalihallituksen määräyksien mukaan hoitoa voidaan antaa neljässä metadonihoitoyksikössä henkilöille, jotka ovat käyttäneet pitkään suonensisäisesti opiaatteja. Metadonihoitoyksikkö ja sosiaalitoimi arvioivat hoidon tarpeen ja seuraavat hoidon toteutumista yhdessä. Arvioinnissa muodostetaan kokonaisnäkemys potilaan väärinkäytöstä, terveydentilasta ja sosiaalisesta tilanteesta. Hoitoon hyväksymisestä päättää 14-jäseninen raati. Hoitoon hyväksytty potilas joutuu odottaman hoitopaikkaa muutamia viikkoja, joskus jopa kuukausia. Valtakunnallisessa metadonihoito-ohjelmassa voi olla enintään 800 potilasta. Jokaisesta uudesta hoidon piiriin otetusta pitää ilmoittaa erityisellä lomakkeella sosiaalihallitukseen. Hoitoyksiköiden on ilmoitettava kuukausittain hoidossa olevien kokonaismäärä ja jonossa olevien määrä. Kaikkien hoitoyksikköjen hoito-ohjelma on sama. Korvaushoidon tavoite on vieroittautuminen kaikista opiaateista, mukaan lukien metadonista. Huumeiden käyttö tai häiriökäyttäytyminen hoidon aikana aiheuttaa herkästi sen, että potilas jätetään pois hoito-ohjelmasta. Apteekin hyllyltä Ranskalainen korvaushoitojärjestelmä on liberaali. Korvaushoitokokeilut aloitettiin buprenorfiinilla maassa jo vuonna 1986, ja kokeilua jatkettiin 1990-luvun alkupuolella. Tulokset olivat lupaavia, ja vuonna 1996 buprenorfiini laillistettiin korvaushoitolääkkeeksi. Ranskassa arvioidaan olevan opiaattiriippuvaista, joista noin saa lääkehoitoa riippuvuuteensa. Valtaosa saa buprenorfiinia, vain muutama prosentti saa metadonia. Metadonihoitoon ohjataan Ranskassa vaikeimmat tapaukset, ja sen toteuttaa koulutettu henkilökunta erityisyksiköissä. Buprenorfiinihoidon voi käynnistää yleislääkäri tai päihdehoitoon erikoistunut lääkäri. Lääkitys jaetaan apteekeista, mutta reseptit kirjoitetaan korkeintaan 28 päivälle. Hoidon aloittavien potilaiden ei kuitenkaan tarvitse rekisteröityä lääkärille, minkä vuoksi yksi potilas voi hakea useampia reseptejä. Useimmat buprenorfiinihoidossa olevista potilaista tapaavat lääkärinsä kerran viikossa ja saavat tällöin viikoittaisen buprenorfiinilääkityksensä. Buprenorfiinihoitoja aloittavilta lääkäreiltä tai farmaseuteilta ei vaadita erityistä koulutusta tai kokemusta opiaattiriippuvaisten hoidosta. Ranskassa ei ole myöskään kansallisia ohjeistuksia korvaushoidon järjestämisestä. Tieteellinen näyttö vapauden puolesta Buprenorfiini on opiaatin välittäjäaineen osittainen agonisti, mikä tarkoittaa, että sillä on samanlaisia vaikutuksia kuten heroiinilla, morfiinilla ja metadonilla, mutta sen vaikutuksilla on katto. Tietyn rajan ylityttyä aineen vaikutus ei enää lisäänny. Täydellisen agonistin, kuten heroiinin vaikutus kasvaa jatkuvasti annosta lisättäessä, mikä voi johtaa hengityskeskuksen lamaantumiseen. Hengityslamaa ei kehity suurillakaan buprenorfiiniannoksilla. Opiaattien aiheuttamat yliannostuskuolemat vähentyivät Ranskassa buprenorfiinin yleistymisen jälkeen vuosina noin 75 prosentilla. Myös Suomessa yliannostuskuolemat ovat vähentyneet kymmenillä viime vuosina. Buprenorfiinihoitoja järjestävissä ja arvioivissa maissa on havaittu, että lähes jokainen psykososiaalisella kuntoutuksella yhdistetyssä buprenorfiinihoidossa olleesta lopettaa tai vähentää huumeiden käyttöään, huumeiden suoneen pistämistään sekä rikollista käytöstään. Kettutien A-poliklinikalla buprenorfiinilla hoidetuista noin kolmasosa on kyennyt lähes normalisoimaan elämänsä. Lääkkeen mielihyvää aiheuttavat vaikutukset ja luotettava maine sitouttavat potilaan tehokkaasti hoitoon. Riippuvuudesta toiseen Buprenorfiinipilleri on tarkoitettu kielen alla sulatettavaksi. Kun pillerin jauhaa, liuottaa veteen ja ruiskuttaa suoneen, sen vaikutus moninkertaistuu. Buprenorfiini aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden. Vieroitusoireet ovat vastaavia kuin heroiinissa. Suonensisäisestä käytöstä on myös useita terveydelle vaarallisia seurauksia, kuten verisuonien rasittumista, sydämen sisäpussintulehduksia, hepatiittia ja HIV:ta. Buprenorfiinin jakelu on ollut Ranskassa varsin vapaata, ja pillereitä on helposti saatavilla kaduilta. Suonensisäisiä huumeita käyttävistä ranskalaisista noin kolmannes ilmoittaa buprenorfiinin ensisijaiseksi ongelmapäihteekseen. Valvotusta jakelusta huolimatta buprenorfiinin ongelmakäyttö ja siitä johtuva päihdehuollon tarve on yleistynyt nopeasti myös Suomessa. Kaikista päihdehuollon huumeasiakkaista noin seitsemän prosenttia ilmoitti ensisijaiseksi ongelmapäihteekseen buprenorfiinin vuonna 2000.Vuonna 2001 luku oli 13 prosenttia ja viime vuonna jo 20 prosenttia. Yhä useampi aloittaa suonensisäisen huumeidenkäytön buprenorfiinilla, mutta tavallisesti sen yhteydessä käytetään muita huumeita, kuten kannabista, bentsodiatsepiinejä, amfetamiinia ja heroiinia. Buprenorfiinille haetaan lisäpotkua esimerkiksi unilääkkeistä. Amfetamiinin ja ekstaasin käyttäjät rauhoittavat harhojaan buprenorfiinilla. Heroiinin käyttäjät pitävät buprenorfiinia edullisena, tasalaatuisena ja hyvin saatavilla olevana vaihtoehtona. Katukäytön haitat kuriin Opiaateista riippuvaisille korvaushoito voi olla ainoa vaihtoehto inhimilliseen elämään.toisaalta yhä lisääntyvät riippuvuudet ja ongelmakäytöstä johtuvat sosiaaliset ja terveydelliset haitat tuntuvat uhkaavilta. Korvaushoitokeskustelu kulminoituu kysymykseen siitä, kuinka vapaa järjestelmä voi olla. Saadaanko katukäytön haitat paremmin kuriin, kun useampi käyttäjä saatetaan hoidon piiriin? STM:n mukaan huumeeton yhteiskunta on epärealistinen tavoite. Huumeidenkäyttäjien kanssa on opittava pärjäämään ja käytöstä aiheutuvia haittoja on pyrittävä torjumaan. Ministeriö pyrkii edelleen lisäämään hoitojen aloituksia ja madaltamaan hoitoon hakeutumisen kynnystä. Uudesta lääkkeestä, Suboxonesta on toivottu ratkaisua buprenorfiinin ongelmakäyttöön. Suboxone sisältää buprenorfiinin lisäksi naloksonia, joka estää samanaikaisesti käytetyn opiaatin kiinnittymisen välittäjäaineeseen. Suoneen ruiskutettuna Suboxone ei aiheuta euforiaa, ja heroiinin käyttäjät saavat naloksonista vieroitusoireita. Suboxonessa oleva buprenorfiini vaikuttaa vain, kun pilleri sulatetaan kielen alla, koska naloksoni imeytyy heikosti verenkiertoon suun kautta. Suboxone tulee Suomessa markkinoille lokakuun alkupuolella.yhdysvalloissa lääkkeestä on jo positiivisia kokemuksia. LÄHTEET: Hakkarainen, P. & Metso, L.:Huumeiden käytön uusi sukupolvi.yhteiskuntapolitiikka 3/2003 (68). Salaspuro, M. & Kiianmaa, K. & Seppä, K. (toim.):päihdelääketiede.duodecim, Helsinki, Salaspuro, M. & Tiihonen, J. & Holopainen, A. & Hermanson,T. & Myllynpää, A.: Opioidiriippuvaisten lääkkeellisiä hoitoja kehittäneen työryhmän muistio. STM, Helsinki, Hämmentävä buprenorfiini -seminaari Päihdepäivillä Helsingissä Opioidiriippuvaisten lääkkeellinen korvaushoito -seminaari Helsingissä Lisätietoja Suboxonesta: Satu Kontiainen SOSIAALITURVA 15/

16 Tapani Sarvanti & Tuukka Tammi Kansainvälinen huumevalvontajärjestelmä on paisunut massiiviseksi Lukuisilla sopimuksilla, yhteistyöelimillä ja hankkeilla yritetään vastustaa huumausainerikollisuutta. Kasvavan järjestelmän hallinta ei ole helppoa. Esimerkiksi EU:ssa toimii työryhmä, jonka tehtävä on yrittää koordinoida kaikkia hankkeita. Kansainvälinen huumevalvontajärjestelmä syntyi 1900-luvun alussa rajoittamaan Britannian oopiumikauppaa Kaukoidässä sekä ajamaan Yhdysvaltojen ulko- ja sisäpoliittisia tavoitteita. Vuosisadan edetessä luotiin yhä uusia kontrollijärjestelmiä ja kansainvälisiä sopimuksia. Nykyisin valvottavia huumausaineita on satoja ja itse valvontajärjestelmä kymmenine yhteistyöelimineen mittava. Perustana YK-sopimukset Tärkein kansainvälistä huumausainepolitiikkaa muotoileva elin on Yhdistyneiden Kansakuntien huumausainetoimikunta, CND. Sen jäsenet valitaan niiden maiden joukosta, jotka allekirjoittivat vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen. Nykyisellään huumausainetoimikunnassa on 53 jäsentä, minkä lisäksi lähes kaikki YK:n jäsenmaat sekä useat kansainväliset järjestöt osallistuvat kokouksiin tarkkailijoina. CND:n viimeisin kokous oli viime keväänä. Siellä käsiteltiin muun muassa vuoden 1998 huumeita koskeneen yleiskokouksen erityisistunnon (UN- GASS) tavoitteiden toteutumisen väliarviointia. Kansalaisjärjestöt ja muut huumepolitiikan toisinajattelijat järjestivät kokouksen rinnalla YK-järjestelmää kriittisesti arvioineen varjokonferenssin. EU-maiden yhteistyö on CND:ssa tiivistä. Maat kokoontuvat aina ennen varsinaista kokousta valmistelemaan yhteisiä kantojaan. Suomen viiteryhmä CND:ssa onkin nykyisin EU, jonka kautta sen näkemyksillä on paljon enemmän painoarvoa kuin yksittäisenä maana. Suomi kuuluu YK:n huumausaineohjelman päärahoittajamaiden ryhmään ja on toiminut sen puheenjohtajana muutaman viime vuoden. Ryhmään kuuluvat lähes kaikki länsiryhmän maat Japani mukaan lukien. Päärahoittajien edellytetään tukevan tietyllä minimimäärällä ohjelmaa. Anomuksista huolimatta muun muassa Venäjää tai varakkaita arabimaita ei ole otettu mukaan päärahoittajamaiden ryhmään. Länsimaat ovat halunneet jatkaa toimintaansa omana viiteryhmänään. EU:n huumausainehallinto Euroopan unionin ensimmäinen huumausainekomitea CE- LAD perustettiin vuonna Sen vanavedessä unionille syntyi ja 2000-luvuilla lukuisia yhä erikoistuneempia työryhmiä ja instituutioita, joiden kautta huumausaineasioita hallinnoidaan. EU:n huumehallintojärjestelmä onkin nykyään melko monimutkainen. Se ei liity vain huumekysymyksen poliittiseen painoarvoon, vaan myös EU:n yleiseen hallintorakenteeseen. Rakenteen voi hahmottaa 3x3-matriisina: unionia hallinnoidaan kolmen instituution kautta, ja sisällöllisesti EU-asiat jakautuvat kolmeen pilariin. Instituutiot ovat ministerineuvosto, komissio ja parlamentti. Pilareita taas ovat yhteisöasiat (ylikansallinen toiminta EU:n sisällä), sisä- ja oikeusasiat (lainvalvonta- ja rikosoikeudellinen yhteistyö) sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka (suhteet EU:n ulkopuolisiin maihin). Unionilla on toimivaltaa huumekysymyksissä jokaisen pilarin alueella; huumeet ovat niin terveys- ja sosiaali-, ulko- ja turvallisuus- kuin sisä- ja rikosoikeuspolitiikkaakin. Myös kaikki kolme EU-instituutiota toimivat aktiivisesti huumepolitiikassa. Niillä kullakin on kutakin pilaria vastaavat työryhmänsä tai yksikkönsä. HDG koordinoi Työryhmien ja instituutioiden moninaisuus ei ole jäänyt EU:ssa huomaamatta. Vuonna 1997 hallintoa selkiyttämään perustettiin Horisontaalinen huumausainetyöryhmä eli HDG. Kulloisenkin puheenjohtajamaan puolivuosittain vetämä HDG koordinoi kaikkia huumeisiin liittyviä hankkeita ja toimii näin EU:n huumepolitiikan portinvartijana. HDG:ssä valmisteltiin Suomen puheenjohtajakaudella EU:n huumausainestrategia vuosille , joka hyväksyttiin Helsingin huippukokouksessa joulukuussa Strategia ja siihen pohjaava toimintaohjelma korostavat tasapainoa kysynnän ja tarjonnan vähentämisessä. EU on osaltaan siirtämässä eurooppalaisen huumepolitiikan painopistettä kriminaalipolitiikasta terveysja hyvinvointipolitiikkaan. Suomea HDG:ssä edustavat sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäministeriön virkamiehet yhdessä. Koordinointi kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. EU:n huumeseurantakeskus EMCDDA perustettiin vuonna 1993 CELAD:in aloitteesta tuottamaan objektiivista, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa Euroopan unionin jäsenmaiden huumetilanteesta ja huumepolitiikoista. Keskuksella ei ole muodollista poliittista päätöksentekovaltaa, mutta silti tärkeä rooli EU-politiikassa. Tällä hetkellä se muun muassa arvioi EU:n huumausainestrategian onnistumista. Suomesta sosiaali- ja terveysalan hallinnolla sekä tutkimuksella on edustajansa sekä keskuksen johtokunnassa että tieteellisessä lautakunnassa. Pompidou-ryhmä yhä laajin Ensimmäinen ja pitkään ainoa yhteiseurooppalainen areena huumausainekysymyksissä oli Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmä.Yhä aktiivisesti toimivan ryhmän perusti Ranskan presidentti Charles Pompidou vuonna Ryhmä on 34 jäsenmaansa ministerien, virkamiesten ja asiantuntijoiden yhteistyöelin, jolla on käynnissä lähes 50 hanketta niin tutkimuksen, ehkäisyn, koulutuksen, hoidon kuin lainvalvonnankin alalta. Suomi koordinoi ehkäisy- ja koulutushankkeita vuosina Pompidou-ryhmä on tulevan EU-laajentumisen jälkeenkin maantieteellisesti kattavampi 16 SOSIAALITURVA 15/2003

17 kuin EU. Laajentuminen kuitenkin vaikuttaa ryhmän työhön. Etenkin se vähentää epidemiologisen tutkimuksen tarvetta, koska EMCDDA kerää yhä kattavammin tietoja myös Itä-Euroopasta. Pompidou-ryhmää halutaankin nyt kehittää entistä selvemmin tutkimuksen, politiikan ja käytännön kohtaamisareenaksi, jollaiseksi se epäpoliittisen luonteensa ansiosta hyvin sopiikin. Ryhmän seuraava ministerikonferenssi järjestetään tämän vuoden lokakuussa Dublinissa. Teemana on Euroopan huumepolitiikan uudet haasteet. Konferenssissa pohditaan muun muassa sitä, missä määrin huumepolitiikat voivat perustua näyttöön eli olla evidence-based. Pohjoismainen yhteistyö katsoo Baltiaan Alun perin pohjoismaista yhteistyötä kiinteytti se, että Pohjoismaita on käsitelty yhtenä alueellisena kokonaisuutena jaettaessa paikkoja CND:hen eli YK:n huumausainetoimikuntaan.vuonna 1970 Pohjoismaat perustivat yhdyshenkilöverkoston (Nordiska kontaktmannorganet för narkotikafrågor) tekemään pohjoismaista huumausaineyhteistyötä. Nykyinen yhteistyöelin ÄK- Narko perustettiin Se on Pohjoismaisen ministerineuvoston alainen huumevirkamieskomitea. Suomesta kokouksiin osallistuvat sosiaali- ja terveysministeriö koordinoijana sekä sisäasiainministeriö, oikeusministeriö ja opetusministeriö. Komitean huomio on enenevästi kiinnittymässä Pohjoismaiden lähialueille, Baltiaan ja Venäjälle. Suomi on ollut erityisen aktiivinen herättelemään lähialueita huumausaineiden vastaiseen yhteistyöhön. Heti Neuvostoliiton romahdettua järjestettiin Turussa vuonna 1991 laaja kokous Itämeren alueen kaupungeille. Pari vuotta myöhemmin Suomen toimiessa pohjoismaisen huumeyhteistyön puheenjohtajana järjestettiin Virossa pohjoismaisbalttilainen korkean tason virkamieskokous. Saariselällä Suomi järjesti vuonna 1995 alueellisen kokouksen, jonne osallistui Barentsin alueen edustajia Venäjältä, Ruotsista ja Norjasta. Kaikkiin näihin kokouksiin on osallistunut myös keskeisten kansainvälisten huumausainejärjestöjen edustajia. Suomen ÄK-Narkon puheenjohtajakaudella käynnistettiin Venäjän luoteisosia ja Baltian maita koskevan huumausaineohjelman valmistelu vuonna Ohjelma hyväksyttiin seuraavana vuonna ja siihen kytkettiin myös Venäjällä ja Baltiassa sijaitsevat ministerineuvoston tiedotustoimistot. Tarkoitus on tukea maissa tehtävää huumeiden vastaista työtä vahvistamalla kansalaisyhteiskuntaa, oikeusvaltiota sekä huumeiden kysynnän ja tarjonnan vähentämishankkeita. Pohjoismaiden ja Baltian maiden huumeministerikokous pidettiin juuri Ruotsin johdolla Malmössä, missä pyrittiin konkretisoimaan alueen yhteistyötä. Pohjoismaista tutkimusyhteistyötä suunnittelee ja koordinoi Helsinkiin sijoitettu Pohjoismainen päihdetutkimuslautakunta (NAD). Poliisilla ja tullilla on operatiiviseen työhön keskittyvä pohjoismainen PTNryhmä, joka raportoi toiminnastaan ministerineuvostolle ja ÄK-Narkolle. Yhteistyö vastaan huumerikollisuus Kansainvälistä huumausaineyhteistyötä tehdään usealla foorumilla, joita on perustettu sekä sisällöllisin että geopoliittisin perustein. Onko näin monitasoinen, jopa raskas koneisto sitten perusteltu? Kuten alun alkaenkin, kansainvälisessä huumekontrollissa on edelleen kyse myös aivan muista sisä- ja maailmanpoliittisista kysymyksistä kuin pelkästä halusta vähentää huumeongelmia. Erityisesti Yhdysvalloille huumekysymyksen katsotaan yhä olevan sen alusmaiden ja omien vähemmistöjen hallinnan väline. Kansainväliset järjestöt voidaan nähdä myös ritualisoituneena hallintona, joka on kiinnostuneempi menettelytavoista kuin ratkaisujen etsimisestä globaaliin ongelmaan.toisaalta jos yhteistyöjärjestelmät nähdään vastapoolina organisoituneelle huumausainekaupalle, sen antama vastus on vaatimaton. Huumausainekaupan volyymin arvellaan olevan ase- tai öljymarkkinoiden kanssa samaa luokkaa eli vajaat 10 prosenttia maailmankaupasta. Näin ajatellen yhteistyöjärjestelmiä voisi lisätä ja tehostaa paljonkin. Yksittäiset maat hyötyvät yhteistyöstä myös hyvin konkreettisesti. Esimerkiksi Suomi on sekä YK:ssa, EU:ssa että pohjoismaisessa yhteistyössä edistänyt Baltian ja Venäjän ehkäisy- ja kontrollijärjestelmien kehittämistä. Näin Suomi samalla suojelee omaa väestöään rikollisuudelta, virusepidemioilta ja muilta huumehaitoilta. Yhteistyön myötä Suomessa on myös voitu ottaa mahdollisimman nopeasti käyttöön menetelmiä, joista muissa maissa on saatu hyviä kokemuksia. Erityisesti EU-jäsenyys on lähentänyt kansallisia käytäntöjä muuhun Eurooppaan ja lisännyt tiedonhallintaa. Monissa länsimaissa toimii aktiivisia kansainvälistä yhteistyötä tekeviä järjestöjä, jotka vaativat joko entistä tiukempaa huumekontrollia, kansainvälisen huumekontrollin täydellistä purkamista tai jotakin siltä väliltä. Nämä liikkeet tulevat lisääntyvästi vaikuttamaan myös Suomessa käytävään huumepoliittiseen keskusteluun sekä niihin menetelmiin, joita meillä otetaan käyttöön huumeiden kysynnän ja tarjonnan vähentämisessä. Tapani Sarvanti on valtiotieteiden tohtori ja neuvotteleva virkamies sosiaali- ja terveysministeriössä. Tuukka Tammi on yhteiskuntatieteiden maisteri ja työskentelee tutkijana Stakesissa. Kansainvälisen huumepolitiikan instituutioita CND (Commission on Narcotic Drugs):YK-järjestelmän keskeisin poliittisen keskustelun foorumi, joka myös säätelee huumausainesopimuksia. UNDCP (United Nations Drug Control Programme): YK:n huumausaineohjelma, joka toteuttaa CND:n päätöksiä. ODC (Office of Drugs and Crime): elin, johon on yhdistetty YK:ssa toteutettava huumausaine- ja rikostorjunta, lisääntyvässä määrin myös terrorismin vastaisia toimintoja. INCB (International Narcotics Control Board): YK:n huumausainesopimuksien toteutumista valvomaan asetettu itsenäinen järjestö. Dublin Group: teollisuusmaiden epävirallinen huumausainetyöryhmä, jota hallinnoi EU:n ministerineuvosto. Ryhmän yleisistuntoihin osallistuvat EU-maiden lisäksi Australia, Kanada, Japani, Norja ja USA. EU HDG (Horizontal Working Group on Drugs): EU:ssa huumeasioita koordinoiva, jäsenmaiden johtavista huumevirkamiehistä koostuva työryhmä. EMCDDA (European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction): Lissabonissa sijaitseva Euroopan huumausaineseurantakeskus.itsenäinen EUvirasto. Euroopan neuvosto Pompidou-ryhmä: vanhin ja yhä maantieteellisesti kattavin eurooppalainen yhteistyöelin huumausaineasioissa. Ministerikokous kolmen vuoden välein. Pohjoismaiden ministerineuvosto ÄK-Narko: Pohjoismaissa huumausaineasioita hallinnoiva virkamiestyöryhmä, jonka toimintaan liittyvät ministerikokoukset (MR-Narko). SOSIAALITURVA 15/

18 Juopollakin on oikeus omaan kotiin Ihmisellä on oikeus omaan ja pysyvään asuntoon, vaikka hän olisi juoppokin. Yleensä juoppoja vaaditaan ensin muuttumaan, ennen kuin heille suodaan tämä perusoikeus, sanoo Sininauhasäätiön toiminnanjohtaja Jorma Soini. Sininauhasäätiö edistää päihdeongelmaisten oikeutta asuntoon Oikeus Omaan Oveen -projektilla. Huhtikuussa aloitettu hanke on Ray:n rahoittama, ja siinä tuetaan tukiasunnoissa asuvia ja niistä muuttavia säilyttämään asuntonsa sosiaalisen isännöinnin avulla. Hankkeen piiriin kuuluvat Kodittomien Tuen Lokitien yksikön 40 asuntoa Helsingin Vuosaaressa,Väinölä-kodin 15 asuntoa Espoossa, Sininauhasäätiön 11 jatkoasuntoa sekä Helsingin Vieraskodista ja Eva-Maria-kodista ja muistakin yksiköistä pois muuttavat. Sininauhasäätiö on yksi kristillistä vankila- ja päihdetyötä tekevän Sininauhaliiton 80 jäsenjärjestöstä. Säätiö on valtakunnallinen ja keskittynyt asumis- ja tukiasumispalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen. Jorma Soini pyrkii keräämään Sininauhaliiton jäsenjärjestöiltä ja muualta kaiken osaamisen päihdeongelmaisten asuttamisja tukitoiminnoista ja jakamaan sen kaikkien käyttöön. Kenttämiehestä toimitusjohtajaksi Jorma Soini on pitkän linjan päihdetyöntekijä. Hän on alan miehiä ja saanut työhönsä kenttäkoulutuksen. Soini kertoo juoneensa alkoholistisesti eli pää täyteen periaatteella ensi huikastaan 14-vuotiaana vähän yli kolmekymppiseksi. Juomisen lopettaminen oli hänelle järjellinen päätös. Mies tajusi, että jos hän jatkaa, koko hänen elämänsä valuu hukkaan pakonomaisen juomisen myötä. Kun Soini oli ollut raittiina kaksi kuukautta, Jyväskylän kaupunkiseurakunta pyysi häntä päihdeongelmaisten leirille, ei ihan työntekijäksi, koska hän oli ollut niin vähän aikaa raittina, mutta ei ihan asiakkaaksikaan, koska hän kuitenkin on ehtinyt jo olla raittiina tovin aikaa. Tästä alkoi hänen uraputkensa, johon ovat kuuluneet työskentely toiminnanjohtajana Jyväskylän Katulähetyksessä, puheenjohtajana Sininauhaliitossa ja viimeiset kolme vuotta toimitusjohtajana Sininauhasäätiössä. Rästit ja rähinät aiheuttavat häätöjä Yhteiskunnan kehityksen tai taantumisen myötä kerrostaloista ovat hävinneet talonmiehet, jotka tunsivat kaikki talon asukkaat ja heidän elämäntapansa ja toivat samalla taloon järjestystä ja turvallisuutta. Nykyisin heidät on korvannut isännöitsijä tai isännöitsijän toimisto työntekijöineen, jotka keskittyvät lähinnä siihen, että asukkaat maksavat vuokransa ajallaan ja elleivät maksa, lentävät kuutamolle ja että talojen ja yksittäisten asuntojen tilat pysyvät kunnossa. Päihdeongelmaisten asumissuhteista kolmannes kaatuu maksamattomiin vuokriin, kolmannes asunnoissa tapahtuvaan erilaiseen häiriköintiin ja kolmannes päättyy muista syistä. Suurin häätöjen syy ovat maksamattomat vuokrat ja häiriköinti, Jorma Soini kertoo. Nyt käynnistetyssä hankkeessa on asukkaiden tueksi on palkattu kolme sosiaalista isännöitsijää. Heidän toimenkuvansa on varsin laaja.yksi tehtävistä on pyrkiä estämään vuokravelat ja niistä johtuvat irtisanomiset kiinteällä ja yksilöllisellä vuokraseurannalla. Vuokravelkoja seurataan Projektivastaava Päivi Strandén seuraa, missä tahdissa asukkaiden vuokrat tulevat tileille, koska asukkaat maksavat vuokriaan elämäntilanteensa mukaan eri tahdissa. Jos vuokranmaksurytmi häiriintyy, niin työntekijät menevät asukkaan juttusille tai lähettävät hänelle vaikka tekstiviestin, että tulisitko juttelemaan. Tarkoituksena ei ole vahtia ihmisten tekemisiä, vaan tukea heitä niin, ettei vuokrarästejä pääse syntymään lainkaan. Jos vuokra jää kuitenkin hoitamatta, asukkaan kanssa neuvotellaan, miten vuokra voitaisiin hoitaa, niin ettei ainakaan maksamattomien vuokrien takia tule häätöä. Voidaan tehdä sopimus siitä, että maksamaton vuokra maksetaan osissa tai vuokra ylipäätään maksetaan osissa, jos asukas saa tililleen rahaa eri paikoista eri aikoina.yksi mahdollisuus on välitystiliasiakkuus. Jos eläkeläisen vuokranmaksu unohtuu liian helposti, voidaan asukkaan kanssa sopia siitä, että eläke tulee sosiaaliviraston kautta, jolloin virasto ottaa siitä vuokran ja tilittää lopun eläkkeen asukkaalle. Tämä vaatii luonnollisesti kiinteää yhteistyötä eri alueiden sosiaalivirastojen kanssa. Soinin mukaan yhteistyö vaihtelee vähän alueittain: joidenkin alueiden sosiaalivirastojen kanssa se toimii hyvin, joidenkin huonommin. Mutta tavoite on selvä: että myös juoppo säilyttää kotinsa. Päihteiden käyttäjällä tai päihteitä käyttäneillä laskujen hoidon ensisijaisjärjestys ei välttämättä mene samalla tavalla kuin niin sanotulla tavallisella ihmisellä. Meinasin sanoa, että rehellisellä kansalaisella, mutta olen tajunnut sen, että jokaisella kansalaisella on sovellettu rehellisyys ja valikoiva omatunto, Soini filosofoi. Ihmisenä ihmisen rinnalla Sosiaalisten isännöitsijöiden tärkeimpänä tehtävänä Jorma Soini näkee kuitenkin sen, että he voisivat vaikuttaa ja toimia siten, että asukkaat kokevat asuntonsa muuksikin kuin pelkiksi seiniksi ja katoksi: kodiksi. Se vie tarvetta paeta todellisuutta päihteisiin ja tukee asukkaita säilyttämään asuntonsa. Siihen tarvitaan ihmisen rinnalle ihminen. Sosiaalityöntekijä tapaa asiakkaansa keskimäärin kerran kahdessa kuukaudessa 15 minuutin ajan. Ja asiakas miettii sen kaksi kuukautta, miten saisi siitä 15 minuutin tapaamisesta mahdollisimman suuren hyödyn itselleen. Asiakkaalla ei ole mitään syytä uskoutua sosiaalityöntekijälle sen enempää, koska hänen tavoitteensa on saada siitä tapaamisesta eniten hyötyä itselleen. Meillä työntekijän perustehtävä on kuunnella ja saada asiakas avaamaan arkensa oven: Voi, että mä kaipaan mun entistä vaimoa. Mä en saa tavata mun lapsia. Nyt mättää kyllä niin paljon, että tekisi mieli tappaa itsensä. Aina silloin, kun joku ker- 18 SOSIAALITURVA 15/2003

19 Päihdeongelmaisille on luotava asumismuotoja, jotka kannustavat kuntoutumaan. Päiväkeskus ja harrastus- ja työllistämistoiminta antavat elämään sisältöä ja luovat asukkaille yhteenkuuluvuutta, toteaa Jorma Soini Helsingin Sörnäisissä sijaitsevan Sininauhasäätiön tukiasumisyksikön Topi-Katin päiväkeskus Karvisen pihalla. RISTO KYRÖLÄINEN too itsestään ja ongelmistaan haluamatta muuta kuin, että kuuntelen häntä, tiedän olevani oikeilla jäljillä. Jos asiakas haluaa olla kanssani tekemisissä silloinkin, kun hän ei saa minulta rahaa eikä ryyppyä, ei mitään muuta kuin sen, että olen ihminen hänen rinnallaan. Asuntoja päihdeongelmaisten tarpeisiin Yksi syy päihdeongelmaisten asumisen ja elämisen epäonnistumiseen on se, että heidät pakotetaan muottiin, johon he eivät kerta kaikkiaan mahdu, ja muutoksiin, joihin he eivät pysty. Että, kyllä me Arska on kaikkemme yritetty, mutta, kun sinä et nyt vain raitistu, niin ei voi mitään, Soini heittää. Soinin mielestä asuntoja ja asumismuotoja onkin räätälöitävä päihdeongelmaisten tarpeisiin. On luotava lisää asumismuotoja, jotka tukevat ja kannustavat päihdeongelmaisia kuntoutumaan. Tällaisia ovat esimerkiksi asunnot, joiden yhteydessä on myös päiväkeskus ja erilaista harrastus- ja työllistämistoimintaa, jotka antavat elämään sisältöä ja luovat asukkaille yhteenkuuluvuutta. Sininauhasäätiöllä itsellään on Helsingin Sörnäisissä 40 asunnon tukiasumisyksikkö Topi-Katti ja sen yhteydessä päiväkeskus Karvinen sekä 11 tuettua asuntoa eri puolilla kaupunkia. Vantaan Myyrmäkeen on juuri valmistunut 12 yksiön ja kahden perheasunnon puolimatkankoti Myrri päiväkeskuksineen. Topi-Katin tukiasunnoissa ei ole tavoitteena pakkoraittius. Soini tietää varsin hyvin, että on asukkaita, jotka käyttävät alkoholia eikä heidän tavoitteenaan edes ole absolutismi. Mutta niin kauan kuin alkoholin käyttö ei häiritse muita asukkaita, se on ihmisen yksityisasia. Myrrinkään asukkailta ei vaadita täydellistä päihteettömyyttä, mutta se on tarkoitettu ihmisille, jotka haluavat asua päihteettömästi ja päihteettömässä ympäristössä. Myrrin pelisäännöt ovat selvät: Kun asut, et juo. Kun juot, et asu. Eli Myrriin ei ole tulemista päihtyneenä. Mutta jos retkahtaa, ei tarvitse jäädä taivasalle. Vantaalla on Koisoranta, jossa voi nukkua päänsä selväksi, ja palata sitten kotiin Myrriin. Kuulumisen tunteesta voimaa päihteettömyyteen Sininauhasäätiön tukiasunnoissa on selvitty ilman häätöjä, vaikka joku asukas joskus retkahtaakin tai jonkun asunnossa sattuisi olemaan muita häiritsevä ilottelu päällä. Asioihin puututaan tarvittaessa jämäkästi. Mutta asukkaan häätäminen ei ole ensimmäinen vaihtoehto. Eivät ihmisen asiat siitä parane, että häntä heitellään paikasta toiseen. Päinvastoin, pahenevat vain. Kun lähdet sutta pakoon, tulee karhu vastaan. Me yritetään pärjätä tämän baletin kanssa muilla keinoilla, Soini sanailee. Yksi tehokkaimmista tavoista päästä elämän syrjään kiinni, on se, että asukas kokee, että täältä saa muutakin kuin katon päänsä päälle. Tuossa istuttaa kolme karjua kukantaimia. Ehkä ne tekevät sen vain siksi, että ne kokevat, että tämä on meidän juttu. Se poistaa samalla yksinäisyyttä. Soini ottaa esimerkin Jyväskylän ajoiltaan, jolloin hän luotsasi paikallista Katulähetystä: Kerran yksi päihteettömässä paikassa asunut kaveri kertoi: Mä olin ottanut muutaman kaljan ja kävelin sen paikan ohi. Näin savun nousevan saunasta ja tiesin, että siellä ne mun kaverit nyt kylpee eikä mulla oo sinne menemistä, koska mä oon juonut. Pyrimme tekemään päihteettömyyden täällä houkuttelevammaksi kuin tuossa nurkan takana olevat kapakat. Elämälle antaa uutta sisältöä se, kun kokee kuuluvasa johonkin, missä hyväksytään omana itsenään, Soini on oppinut. Risto Kyröläinen SOSIAALITURVA 15/

20 Kansallisille sosiaalialan ja terveydenhuollon kehittämishankkeille on varattu 90 miljoonaa euroa Vanhustenhuoltoon suunnatulla 14 miljoonalla eurolla kuntien toivotaan lisäävän virkoja. Hallituksen esitys valtion ensi vuoden talousarvioksi annettiin eduskunnalle 16. syyskuuta. Budjettiesityksessä ensi vuoden määrärahojen loppusumma on noin 37,2 miljardia euroa. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuus siitä on 9,4 miljardia euroa eli noin 25 prosenttia.viime vuonna osuus oli vajaa 24 prosenttia, summan ollessa 8,5 miljardia. Sosiaalimenojen arvioidaan ensi vuonna olevan kaikkiaan 39,7 miljardia euroa. Valtion budjetin kautta siitä rahoitetaan noin kolmannes.tästä sosiaalija terveysministeriön osuus on kaksi kolmannesta. Eduskunnasta budjettiesitys lähtee valiokuntiin, ja lopullisesti eduskunta hyväksyy budjetin joulukuussa. Valtionosuutta korotetaan 3,84 prosenttia Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin ehdotetaan osoitettavaksi ensi vuonna valtionosuutta kaikkiaan 3,34 miljardia euroa. Euromääräisesti lisäys on runsaat 485 miljoonaa kuluvaan vuoteen verrattuna. Lisäys toteutetaan pääosin korottamalla kuntien valtionosuusprosenttia 28,06 prosentista 31,89 prosenttiin. Suurin osa valtionosuuden korotuksesta selittyy sillä, että näin kompensoidaan kunnille ansiotulojen verotuksen keventäminen. Loput on tarkoitettu pääosin kansallisille sosiaalialan ja terveydenhuollon hankkeille. Yhteensä näiden kahden hankkeen kehittämiseen on varattu runsaat 90 miljoonaa euroa. Siitä 53,5 miljoonaa euroa käytetään valtionosuusprosentin korottamiseen, 12,8 miljoonaa euroa kuntien terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutukseen, 10 miljoonaa euroa palvelusetelin käyttöönottoon kotipalveluissa ja 14 miljoonaa euroa vanhustenhuollon kehittämiseen. Vanhustenhuoltoon suunnatulla rahalla kuntien toivotaan erityisesti lisäävän vanhustenhuollon virkoja. Lisäksi kunnille esitetään valtionavustuksena runsaat 50 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin. Määrärahasta 30 miljoonaa on tarkoitettu kansallisen terveyshankkeen mukaiseen kehittämistyöhön. Lapsilisiä korotetaan Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin on varattu 47,2 miljoonaa euroa. Lisäystä viime vuoden korvauksiin on miltei 10 miljoonaa euroa, jolloin tasausjärjestelmään suunnattiin 37,5 miljoonaa euroa. Järjestelmän tavoitteena on tasata kuntien lastensuojelumaksuja, ja sitä rahoittavat kunnat ja valtio yhdessä. Järjestelmän piirissä arvioidaan vuonna 2004 olevan noin lastensuojeluperhettä, saman verran kuin kuluvana vuonna. Valtio maksaa korvauksen kehitysvammahuollon erityishuoltopiirien kuntayhtymille, jotka huolehtivat tasausjärjestelmän toimeenpanosta. Ensi vuoden alusta ensimmäisen lapsen lapsilisää esitetään korotettavaksi nykyisestä 90 eurosta 100 euroon kuukaudessa ja yksinhuoltajakorotusta 33,6 eurosta 36,6 euroon. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi myös siitä, että lukien lapsen huoltajalla olisi oikeus saada osittaista hoitorahaa myös lapsen ollessa 1-2. luokalla koulussa. Osittaista hoitorahaa ehdotetaan korotettavaksi 63,07 eurosta 70 euroon kuukaudessa ensi vuoden alusta lukien. Aikuiskoulutustuki nousee Toimeentuloturvaa kehitetään pääosin edistämällä työelämässä jaksamista, jatkamalla työelämän kehittämisohjelmia, painottamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista, ehkäisemällä syrjäytymistä ja köyhyyttä sekä tukemalla paluuta itsenäiseen selviytymiseen. Työttömän peruspäivärahaa ehdotetaan korotettavaksi elinkustannusten muutosta vastaavasti 23,02 eurosta 23,36 euroon. Hallituksen työllisyysohjelmaan liittyen aikuiskoulutustuen perusosaa ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 440 eurosta 500 euroon kuukaudessa ensi vuoden alusta lukien. Aivan uutta toimeentuloturvaetuutta, maahanmuuttajan erityistukea, on myönnetty tämän vuoden lokakuun alusta saakka. Tukea myönnetään sellaisille 65 vuotta täyttäneille tai työkyvyttömille Suomessa asuville maahanmuuttajille, jotka olisivat muutoin pitkäaikaisesti toimeentulotuen tarpeessa.tuki on 412 euroa kuukaudessa, ja sen saajia arvioidaan ensi vuonna olevan noin Kaikkiaan tukeen on varattu ensi vuodeksi vajaa 20 miljoonaa euroa, ja tuen lasketaan alentavan kuntien toimeentulotukimenoja. Se taas näkyy kunnan omarahoitusosuuden korotuksena. Sairausvakuutus- ja eläkemenot kasvavat Sairausvakuutusmenojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna yhdeksällä prosentilla ja olevan noin 3,4 miljardia euroa. Kasvu johtuu etenkin sairauspäivärahamenojen ja lääkekorvausmenojen kasvusta. Veronalennukset alentavat sairausvakuutuksen vakuutusmaksutuloa, mikä lisää valtion maksamaa takuusuoritusta. Valtion ensi vuoden rahoitus sairausvakuutukseen nousee noin 750 miljoonaan euroon. Valtion osuus eläkemenoista kasvaa vuonna 2004 noin 11 prosentin verran kuluvaan vuoteen verrattuna.yhteensä valtion varoista maksettaviin eläkkeisiin on varattu runsaat 1,67 miljardia euroa. Tästä kansaneläkkeisiin käytetään reilut 1,15 miljardia euroa, maatalousyrittäjien eläkkeisiin 413 miljoonaa euroa, yrittäjäeläkkeisiin 70 miljoonaa ja merimieseläkkeisiin 36 miljoonaa euroa. Sotainvalidien puolisoille lisää kuntoutusrahaa Sotainvalidien puolisoiden ja vaikeavammaista sotainvalidia hoitaneiden leskien sekä sotaleskien kuntoutukseen suunnattua määrärahaa korotetaan eurolla eli määräraha nousee 2,76 miljoonaan euroon. Ensi vuonna kuntoutukseen pääsee yli puolisoa. Kansaneläkelaitos voi ensi vuonna käyttää harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilökohtaisiin kuntoutushankkeisiin 93,3 miljoonaa euroa. Kuntoutusta on varauduttu jatkamaan ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien palvelutarveselvityksen sekä lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen osalta. Aktiivisen sosiaalipolitiikan ohjelman kokeiluhankkeet jatkuvat vielä ensi vuonna. Sosiaalialan osaamiskeskuksille esitetään kolmen miljoonan euron valtionavustusta ensi vuodeksi. Summa on pysynyt samana vuodesta 2001 saakka, jolloin keskukset aloittivat toimintansa. 20 SOSIAALITURVA 15/2003

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI 23.4.2013 TYÖTERVEYSHUOLLON ROOLI PÄIHTEIDENKÄYTÖN PUHEEKSIOTOSSA Jarmo Taipale Johtava työterveyslääkäri UPM Työterveyshuolto Lappeenrannan aluekeskus ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. UPM Työhyvinvointilupaukset

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 Kuntoutuskoti Taukokangas Oulainen KAMoon TYKE 2009-2012 Kari Sakko Ylivieskan Ammattiopisto 1 Sisällysluettelo 1.Yhteenveto 3 2.Työelämäjakson, tavoitteet, tehtäväkuvaus

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Talousarvion toteutuminen... 3 2.1 Nuva-kuntayhtymä... 3 2.2 Sosiaali ja terveyspalvelujen talouden toteutuminen 1.1. 30.6.2016... 6 3. Toiminnan

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

15.1.2014. Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö

15.1.2014. Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö 15.1.2014 Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö Olen nuori ja koulutettu ihminen. Jäin työttömäksi joku aika sitten ja menin työkkäriin. Työntekijä ojensi minulle

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE seminaari Heureka, Vantaa 16.8.2016 Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot