Järvenpää Pöytäkirja 2/ ( 9) Puheenjohtajien jaosto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen

Transkriptio

1 Järvenpää Pöytäkirja 2/ ( 9) Aika , klo 07:35-08:39 Paikka Järvenpää- talo, Aino- kabinetti Käsitellyt asiat 4 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen 5 Strategiakartan työstämisen aikataulu 6 Imagotutkimuksen tulokset

2 Järvenpää Pöytäkirja 2/ ( 9) Saapuvilla olleet jäsenet Helinä Perttu, puheenjohtaja Eemeli Peltonen Marko Koskela Mika Gilan Mikko Taavitsainen Ossi Kaminen Ossi Vähäsarja Peter Hagman Tomi Passi Ulla-Mari Karhu, saapui 07:42 Pirjo Komulainen, poistui 08:00 Muut saapuvilla olleet Antti Peltola, esittelijä, talous- ja hallintojohtaja, sihteeri Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja Olli Keto-Tokoi, kaupunkikehitysjohtaja Toni Pallaspuro, tietohallintojohtaja Heli Vastamäki, viestintäjohtaja Poissa Anne Kujasalo Antti Heikkilä Auvo Autio Hanna Graeffe Satu Tuominen Tero Rantanen Marju Taurula, palvelualuejohtaja Merja Soosalu, henkilöstöjohtaja Allekirjoitukset Helinä Perttu Puheenjohtaja Antti Peltola, esittelijä Sihteeri

3 Järvenpää Pöytäkirja 2/ ( 9) 4 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. Pöytäkirjan tarkastamisesta päättäminen. Pöytäkirja pidetään nähtävänä Järvenpään kaupungin tietoverkossa alkaen. Ehdotus Esittelijä: Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirja tarkastetaan kokouksessa. Päätös Hyväksyttiin.

4 Järvenpää Pöytäkirja 2/ ( 9) 5 Strategiakartan työstämisen aikataulu JARDno Valmistelija / lisätiedot: Olli Naukkarinen olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi kaupunginjohtaja STRATEGIAKARTAN TYÖSTÄMISEN AIKATAULU Strategiakartan jatkotyöstölle on luonnosteltu seuraavanlaista aikataulua. Viitekehyksen esittely ja viranhaltijavalmistelu Kaupunginjohtaja esitteli strategiakarttaa puheenjohtajajaoston kokouksessa Työskentelyä on jatkettu ja tarkoituksena on, että viranhaltijoiden esitys kartasta esiteltäisiin valtuustolle kokouksen yhteydessä pidettävässä infossa. Ennen tätä toimielimissä esitellään strategiakartan ja avainmittareiden (KPI) toimintaperiaate (viitekehys) maaliskuussa. Strategiakartan luonnoksessa on nyt 18 strategista päämäärää. Lopullisen lukumäärän tulisi olla 16-20, jotta toimeenpano voidaan valtuustotasolla tehdä siten, että kokonaisuus on vielä hahmotettavissa. Maaliskuun viranhaltijavalmistelussa tehdään esitys päämääristä ja kullekin asetetaan 1-3 KPI mittaria, joiden avulla päämäärän toteutumista arvioidaan. Olennaista työn tässä vaiheessa on selvittää, että KPI todella mittaa strategista päämäärää ja että tiedot mittariin pystytään tuottamaan luotettavasti ja järkevällä työmäärällä. Palvelualueiden johtoryhmissä on valmisteltu kiteytettyjä versioita valtuuston hyväksymistä viidestä tulevaisuuskuvasta ja näistä on tarkoitus yhdessä valitun mainostoimistokumppanin kanssa tuottaa ydinviestejä eri kohderyhmille. Kaupunginhallituksen käsittely ja mahdollinen lausuntokierros Kaupunginhallituksen olisi tarkoitus käsitellä strategiakarttaa seminaarissaan Seminaarissa käsitellään valtuustolle esitelty virkamiesesitys ja asetetaan KPI- mittareille tavoitetasot. Lisäksi seminaarissa käsitellään tarvittaessa strategian suhde valtuuston hyväksymiin toimenpideohjelmiin ja tarkennetaan tapa, jolla strategian toteuttamisessa keskeisessä roolissa olevat vetovoima-, pitovoima-, ja tuottavuusinvestoinnit arvioidaan. Seminaari on Helsingissä, joten olisi mahdollista että puheenjohtajien jaosto osallistuisi kokonaisuudessaan osaan seminaaria ja käsittelisi siellä strategiakarttaa. Hallituksen seminaarin jälkeen strategiakartta lähtee lausunnolle lautakuntiin ja konserniyhtiöiden hallituksiin. Kukin toimielin käsittelee lausunnossaan strategiakartan omasta näkökulmastaan ja ottaa kantaa KPI- mittareiden

5 Järvenpää Pöytäkirja 2/ ( 9) tavoitetasoihin sekä asettaa alustavasti toiminnalliset tavoitteet vuosille Toiminnallisten tavoitteiden osalta työ tarkentuu talousarviokäsittelyssä, mutta valmistelutyö tässä keventää työmäärää syksyllä. Kaupunginhallitus voi halutessaan antaa toimielimille tai konserniyhtiöiden hallituksille myös erityistehtäviä strategisten päämäärien suhteen lausuntokierroksella. Jatkovalmistelun kannalta olisi tässä vaiheessa olennaista päättää, järjestetäänkö lausuntokierros vai riittääkö jos lautakuntien puheenjohtajat osallistuvat hallituksen seminaarin strategiaosioon. Päätöksenteko ja strategian käsittely hyväksymisen jälkeen Lausuntokierros päättyy ja strategiakartta etenee kaupunginhallitukseen ja valtuustoon Hyväksymisen yhteydessä on päätettävä seurantatavasta. Luonnollinen vaihtoehto on kytkeä strategia talouden kolmannesvuosiraportointiin tai tehdä valtuustolle kerran vuodessa. Hallituskäsittelyn osalta yhtenä vaihtoehtona voisi olla, että hallitus ottaisi vuoden aikana kokouksissaan käsittelyyn aina yhden strategisesta päämäärästä kerrallaan, jolloin strategia pysyisi jatkuvasti agendalla. Kaupunginjohtaja esittelee asiaa tarkemmin kokouksessa. Ehdotus Esittelijä: Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja Puheenjohtajien jaosto päättää merkitä strategiakartan työstämisen aikataulun tiedoksi ja linjata, onko lautakuntien lausuntokierros tarpeellinen. Päätös Hyväksyttiin. Lisäksi jaosto linjasi, että asia tuodaan päätöksentekoon valtuustoon toukokuussa jotta lautakuntakierrokset saadaan pidettyä.

6 Järvenpää Pöytäkirja 2/ ( 9) 6 Imagotutkimuksen tulokset JARDno Valmistelija / lisätiedot: Heli Vastamäki heli.vastamaki@jarvenpaa.fi viestintäjohtaja KAUPUNGIN IMAGOTUTKIMUS Kaupunki teetti brändityönsä ja strategiansa työstämisen tueksi imagotutkimuksen. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat vuotiaat suomalaiset. Tutkimus tehtiin sähköisenä kyselynä välisenä aikana. Tiedonkeruu toteutettiin Taloustutkimuksen internet- paneelissa, missä kohderyhmä oli kiintiöity 4 aluetavoitteeseen (Keski- Uusimaa, Pk- seutu/muu Uusimaa, Lähimaakunnat ja Muu Suomi). Järvenpääläisten tiedonkeruu tehtiin avoimena tutkimuksena, missä tutkimuksen vastauslinkki oli esillä Järvenpään www- sivuilla sekä Facebook- sivuilla ja muissa Järvenpään kanavissa. Analyysissa paneelin kautta saatujen järvenpääläisten vastaukset yhdistettiin avoimen tutkimuksen kautta saatuihin vastauksiin samoin kuin avoimen tutkimuksen kautta saadut muualla asuvien vastaukset yhdistettiin paneelitutkimuksen vastauksiin. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1740 kpl, joista järvenpääläisiä 607 kpl. Aineisto on painotettu erikseen järvenpääläisten osalta sukupuolen ja iän mukaan sekä muiden vastaajien suuralueittain sukupuolen ja iän mukaan kohderyhmää vastaavaksi. Tulokset Spontaanisti suomalaisille tulee useimmin Järvenpäästä mieleen Sibelius ja Ainola. Lisäksi mitä lähempänä Järvenpäätä vastaaja asuu sitä useammin mainitaan myös Tuusulanjärvi, Rantapuisto ja Puistoblues. Joka kymmenes kaikista Järvenpään ulkopuolella asuvista, 40 % keskiuusimaalaisista tuntee Järvenpään vähintään melko hyvin. Järvenpää tunnetaan useimmin sen tapahtumissa tai kulttuurikohteissa käynnin pohjalta. Ainola on selvästi valtakunnallisesti tunnetuin Järvenpään kohde. Noin joka neljäs vastaaja on käynyt siellä. Puistoblues ja Järvenpää talo tunnetaan myös hyvin lähialueilla. 18 % kaikista vastaajista ja 89 % järvenpääläisistä muistaa huomanneensa Järvenpäätä koskevaa uutisointia viime aikoina. Uutisoinnista syntynyt vaikutelma Järvenpäästä on järvenpääläisten mielestä ollut useammin kielteistä (40 %) kuin myönteistä (33 %). 28 % järvenpääläisistä ei oikein osaa ottaa kantaa suuntaan tai toiseen / pitävät

7 Järvenpää Pöytäkirja 2/ ( 9) uutisointia neutraalina. Muualla asuvista noin joka toisella on neutraali käsitys ja pääsääntöisesti loput jakautuvat kahteen yhtä suureen osaan (myönteinen vaikutelma vs. kielteinen vaikutelma). Järvenpään imagon myönteisimmät tulokset liittyvät selkeästi sijaintiin Helsingin lähellä sekä kaupungin saavutettavuuteen ja asenteeseen uusia asukkaita kohtaan. Myös kulttuuriin panostaminen nähdään Järvenpään myönteisenä asiana. Järvenpään imagon kehittämiskohteet liittyvät järvenpääläisten keskuudessa arkielämän tilanteisiin: Julkinen liikenne, Kaupunkikeskustan elävyys, Ostosmahdollisuudet kun taas muualla asuvat arvioivat useammin kielteisesti kuin myönteisesti Vetovoimaisuutta, Urbaaniutta ja Matkailijoiden vierailukohteita. Kokonaisuudessaan näkemys Järvenpäästä on melko myönteinen, erityisesti järvenpääläisten ja keskiuusimaalaisten parissa. Myös pääkaupunkiseudulla asuvat näkevät Järvenpään melko myönteisenä. Huomioitavaa on se, että kielteisesti suhtautuvia on noin 10 % kaikilla tarkasteltavilla alueilla. Imagon vahvuudet ja kehittämisen kohteet Tutkimuksessa kysyttyjen imagollisten väittämien (järvenpääläisillä 27 väittämää, muilla hieman vähemmän) suhteellinen vaikutus Järvenpäästä syntyneeseen kokonaisnäkemykseen ei kysytty suoraan vastaajilta vaan se laskettiin tilastollisin menetelmin. Järvenpääläisten parissa voimakkaimmin kokonaisnäkemykseen vaikuttavat Järvenpään vetovoimaisuus ja turvallisuus. Näiden kahden asian vaikutus kokonaisnäkemykseen on yhteensä lähes 40 %, joten voidaan puhua keskeisistä asioista. Molemmissa järvenpääläisten antama arvio on parempi kuin kaikilla väittämillä keskimäärin joten kyse on Järvenpään imagollisista vahvuuksista järvenpääläisten keskuudessa. Kolmanneksi voimakkaimmin kokonaisnäkemykseen vaikuttaa kaupunkilaisten mukaan ottaminen kaupungin kehittämiseen. Tässä annettu arvio on huonompi kuin väittämien keskiarvo, joten asia on Järvenpään kehittämiskohde järvenpääläisten mielestä. Kolme asiaa nousee vielä esiin vaikutuksessa kokonaisnäkemykseen: koen olevani osa järvenpääläistä yhteisöä (vahvuussektorissa), Järvenpää on urbaani kaupunki (sijoittuu kehittämiskohdesektoriin, mutta urbaanius on asia, joka voi imagollisessa mielessä olla joko huono tai hyvä asia, joten on vaikea määritellä sitä kehittämiskohteeksi) ja uudet asukkaat ovat Järvenpäähän tervetulleita (vahvuussektorissa). Muualla asuvien näkemyksistä voi yleisesti sanoa, että kulttuuriin panostaminen sijoittuu vahvuussektoriin ja kehittämiskohdesektoriin sijoittuvat vetovoimaisuus, houkuttelevuus työnantajana, matkailijoiden nähtävyydet ja vierailukohteet sekä urbaanius. Muualla asuvien osalta on hyödyllistä tarkastella vielä tarkemmin erityisesti Keski- Uusimaalla ja pk- seudulla asuvien nelikentät, jotka on esitetty raportissa jäljempänä.

8 Järvenpää Pöytäkirja 2/ ( 9) Järvenpään saavutettavuuteen liittyvät asiat sijoittuvat toissijainen vahvuus- sektoriin, joten niillä ei sinällään ole paljon vaikutusta kokonaisnäkemykseen, mutta niissä Järvenpäätä arvioidaan positiivisesti ja näin ollen näitä asioita kannattaa pitää esillä markkinoinnissa. Täytyy kuitenkin tähän liittyen huomata, että järvenpääläiset ovat kriittisiä sisäisen julkisen liikenteen toimivuuden osalta. Järvenpään mieluisuus ja houkuttelevuus ulkopaikkakuntalaisten silmissä Järvenpää (kysyttäessä kolmea mieluisinta kaupunkia yhdeksästä vaihtoehdosta) on mieluisin järvenpääläisille, sijoittuu useimmin kolmen mieluisimman kaupungin joukkoon keskiuusimaalaisten arvioissa, on Helsingin jälkeen toiseksi mieluisin pääkaupunkiseudulla asuvien vastaajien keskuudessa ja Helsingin ja Hyvinkään jälkeen kolmanneksi mieluisin lähimaakunnissa tai muualla asuvien parissa. Järvenpää houkuttelee vastaajia erityisesti päiväretkikohteena, erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Keski- Uusimaalla. Lisäksi se houkuttelee jonkin verran työssäkäyntikaupunkina keskiuusimaalaisia. Järvenpää houkuttelee jonkin verran myös asuinkaupunkina, erityisesti keskiuusimaalaisia ja pääkaupunkiseudulla asuvia. Tämä ilmenee myös kysyttäessä voisiko harkita muuttoa Järvenpäähän. Tässä 28 % pääkaupunkiseutulaisista ja 31 % keskiuusimaalaisista vastaajista voisi vähintäänkin harkita muuttoa Järvenpäähän. Viestintäjohtaja ja kaupunginjohtaja esittelevät tutkimuksen tuloksia tarkemmin kokouksessa. Ehdotus Esittelijä: Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja Puheenjohtajien jaosto päättää merkitä imagotutkimustulokset tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.

9 Järvenpää Pöytäkirja 2/ ( 9) Muutoksenhakukielto 4, 5, 6 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee: - vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL136 ) - virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.) - etuosto- oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 ).