Helsingin kaupunkistrategian mi arit ja indikaa orit Kaupunkitason vertailut

Transkriptio

1 Helsingin kaupunkistrategian mi arit ja indikaa orit Kaupunkitason vertailut

2 Sisällys Yleinen viihtyvyys ja turvallisuus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Väestöryhmien ja alueiden väliset hyvinvointierot Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy Liikkumisen edistäminen Ekologisesti kestävä kehitys Kaupunkirakenteen toiminnallisuus Elinvoimaisuus, matkailu Uudistuvat palvelut Asukaslähtöisyys ja osallisuus Oppiminen, koulutus, oppimisympäristöt Oppiminen, koulutus, oppimisympäristöt Yritystoiminta ja elinkeinoelämä Henkilöstön hyvinvointi ja johtaminen Digitaalisuus Vastuullinen taloudenpito Taloudellisesti kestävä kehitys

3 Yleinen viihtyvyys ja turvallisuus Omalla asuinalueella liikkuminen viikonloppuiltaisin turvallista 218 8,9 3,5 %-yks. vuonna 215 Asukkaiden halukkuus suositella Helsinkiä asuinpaikkana, ne osuosi eluindeksi [ Tietoja ei vielä saatavilla ] Rikoksilla oirehtivien nuorten määrä 218 Alle 15-vuotiaat Lukumäärä Omaisuusrikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset* Liikennerikokset Huumausainerikokset (uudet RL 5-luku) Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset** vuotiaat * Sisältää seksuaalirikokset. ** Sisältää rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaista ja yleistä järjestystä vastaan, rikokset rikoslain 42, 43 ja 44 lukua vastaan sekä muita rikoslakia vastaan tehtyjä rikoksia. Lukumäärä Omaisuusrikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset* Liikennerikokset Huumausainerikokset (uudet RL 5-luku) Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset** Alle 15-vuotiaat 236 Suhteutus Helsingin vuotiaaseen väestöön (1/1 ) vuonna vuotiaat 424 Suhteutus Helsingin vuotiaaseen väestöön (1/1 ) vuonna 218 3

4 Yleinen Hyvinvoinnin viihtyvyys ja terveyden ja turvallisuus edistäminen Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus 217 Väestöryhmien ja alueiden väliset hyvinvointierot TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS huhtikuussa 219 Työ ömyysaste 31,1 % -,6 %-yks. vähemmän kuin vuonna 215 8,6 % -,8 %-yks. vähemmän kuin huhtikuussa 218 Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus 217 Pitkäaikaistyö ömyys 6,8 % +5,6 %-yks. vuonna ,5 % -1,3 %-yks. vähemmän kuin huhtikuussa 218 4

5 Väestöryhmien ja alueiden väliset hyvinvointierot ALUEIDEN ERIYTYMISEN INDEKSI (index of dissimilarity) Eriytyminen koulutustason mukaan Eriytyminen tulotason mukaan ,5 % ,7 % +,2 %-yks. vuonna ,2 % Indeksi ilmaisee, kuinka suuren osan yhdestä ryhmästä pitäisi asua eri alueella kuin nyt asuu, jotta jakauma olisi sama kuin toisella ryhmällä. Vain perusasteen suorittaneet vs. ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. Laskettu Helsingin osa-alueiden tiedoista. Rajaus: 25 vuotta täyttäneet Suomessa syntyneet. Alue-erojen kehitys osa-alueittain: Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus Helsingin osa-alueilla 2 218, % Jokainen viiva kuvaa yhtä osa-aluetta, koko Helsingin luku merkitty katkoviivalla. Alimpaan vs ylimpään tuloviidennekseen (kvintiiliin) kuuluvat henkilöt. Tulokäsite: käytettävissä oleva tulo kulutusyksikköä kohti. Tulokvintiilit on laskettu Helsingin seudun tasolla. Alue-erojen kehitys osa-alueittain: Mediaanitulo (vuoden 216 rahassa) Helsingin osa-alueilla Jokainen viiva kuvaa yhtä osa-aluetta, koko Helsingin luku merkitty katkoviivalla. Jakauman keskihajonta ,5 1,5 Jakauman keskihajonta Kuviossa mukana vain yli 1 asuntokunnan alueet. Rajaus: 25 vuotta täyttäneet. Kuviosta puuttuvat suurituloisimmat Karhusaari, Kaivopuisto ja Kuusisaari sekä pienituloisin Viikin Tiedepuisto, joka on opiskelijaalue. Mukana vain yli 1 asuntokunnan alueet. 5

6 Väestöryhmien ja alueiden väliset hyvinvointierot Ennaltaehkäisevän toiminnan vaiku avuus ALUEIDEN ERIYTYMISEN INDEKSI (index of dissimilarity) Eriytyminen etnisen taustan mukaan ,3 % ,4 % Indeksi: Ulkomaalaistaustaiset vs kantaväestö. Laskettu Helsingin osa-alueiden tiedoista. +1,1 %-yks. vuonna 216 Helsinkiläisten vuotiaiden terveysasemien asiakkaiden indikaa oripisteet (218) Painoindeksi (BMI) Helsingin terveysasemien palveluja käy äneiden vuotiaiden lukumäärä Alue-erojen kehitys osa-alueittain: Vieraskielisten osuus Helsingin osa-alueilla 2 219, % Kuviossa mukana vain yli 1 asuntokunnan alueet. Jokainen viiva kuvaa yhtä osa-aluetta, koko Helsingin luku merkitty katkoviivalla. Jakauman keskihajonta 2 2, ,7 Verenpaine (Syst/Diast) Tupakointi Ei riskiä 18,5 24,9 Lievästi kohonnut riski 25, 29,9 Selvästi kohonnut riski 3 Tieto puu uu Helsingin terveysasemien palveluja käy äneiden vuotiaiden lukumäärä Ei riskiä < 14/9 Lievästi kohonnut riski /9 99 Selvästi kohonnut riski > 159/99 Tieto puu uu Helsingin terveysasemien palveluja käy Ei tupakoi Tupakoi Tieto puu uu äneiden vuotiaiden lukumäärä Painoindeksi lasketaan pituus- ja painotiedon pohjalta. Painoindeksi on potilaan kotona tai terveysasemalla mittaama tai terveys-asemalla lääkärin tai hoitajan mittaama arvo. Verenpaine on potilaan kotona tai terveysasemalla mittaama tai käynnin yhteydessä lääkärin tai hoitajan mittaama kaksoismittauksen keskiarvo. Tupakointi on potilaan ilmoittama tieto. 6

7 Väestöryhmien ja alueiden väliset hyvinvointierot Huono-osaisuusindeksi Helsingissä 218 Huono-osaisuusindeksi Helsingissä verra una koko maahan 218 Mitä pienempi luku verrattuna vuoteen 215 sen parempi tilanne Indeksi Helsinki 215 = ,7 Indeksi Suomi = ,1 178,5 151,1 121,4 1, 1, Helsinki 178,5 Helsinki, ilman asunno omuu 121,4 a Indeksi Helsinki 215 = Suomi Helsinki Helsinki, ilman asunno omuuta Koska asunnottomuus keskittyy pääkaupunki-seudulle ja erityisesti Helsinkiin, esitetään huonoosaisuusindeksistä myös versio, jossa se jätetään pois. Huono-osaisuusindeksi muodostuu seuraavista tiedoista Osuus vuonna 218 Muutos vuoden 215 jälkeen Asunno omat yksinäiset / 1 asukasta 2,8-2,9 Alkoholia humalahakuisesti käy ävien osuus, % 8,8-5, Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus, % 8,5-2,1 Perustoimeentulotukea pitkäaikaisesti (väh. 1 kk) saaneiden osuus, % 4,1 -,8 7

8 Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret Lasten ja nuorten osuus, joilla harrastus luokkalaiset Lasten ja nuorten psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi 217 MIELIALAONGELMAT YKSINÄISYYS 6,6 -,2 %-yks. alempi kuin , luokkalaiset 13,6 % luokkalaiset 3,2 % Ilman opiskelupaikkaa jääneet peruskoulun pää äneet luokkalaiset 91,4 % luokkalaiset 13,7 % luokkalaiset 11, % Lukio Lukio 5,6 % +1,6 %-yks. vuosi si en Lasten ylipaino 4-vuotiaat (ISO-BMI 218) 12,8 % -,5 %-yks. alempi kuin vuonna ,4 % Amma ioppilaitos 13, % 11, % Amma ioppilaitos 11,6 % 8

9 Liikkumisen edistäminen Vähintään tunnin päivässä liikkuvat luokkalaiset 45 % luokkalaiset 21 % Varsinaista kuntoliikuntaa tai urheilua, esimerkiksi juoksu, hiihto, uinti tai pallopelit useita tunteja viikossa harrastavien osuus (%) vuotiaat 34,3 -,4 %-yks. vähemmän kuin vuonna vuotiaat Lukion 1. ja 2.-luokkalaiset Ammatillinen koulutus 14 % 15 % 2,2 +3,5 %-yks. vuonna 215 Yli 75-vuotiaat 13,1 % 9

10 Liikkumisen edistäminen MOVE! FYYSINEN TOIMINTAKYKY m viivajuoksu, mediaani, min (Helsinki / kansallinen taso) 5.-luokkalaiset 8.-luokkalaiset Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tavoite on, että fyysisen toimintakyvyn mittaustulokset paranevat ja ovat kansallisten mediaanitulosten yläpuolella 4 26/4 5 7/4 3 5 / /6 2 Etunojapunnerrusten määrä 6 sekuntiin, mediaani (Helsinki / valtakunnan taso) 5.-luokkalaiset 8.-luokkalaiset Tytöt 26/25 Pojat 19/16 Tytöt 27/26 Pojat 24/21 Tyttöjen ja poikien etunojapunnerruksen suoritus eroaa toisistaan. Tytöt tekevät punnerrukset tukipisteenä polvet. Alaselänojennus täysistunnassa, kyllä-suoritus (Helsinki / valtakunnan taso) 5.-luokkalaiset 8.-luokkalaiset Tytöt Pojat Tytöt Pojat 95/94 8/79 92/94 67/72 1

11 Liikkumisen edistäminen Liikkumisen (kevyt, reipas, rasi ava) ja paikallaanolon (makuullaolo, istuminen) %-osuudet valveillaolosta sekä unen määrä ja laatu (light sleep, deep sleep, heräämiset) ikäryhmi äin ja sukupuoli ain 217 [ Tietoja ei vielä saatavilla ] Tavoite: Liikkumisohjelman tavoitteena on lisätä liikkumisen ja vähentää istumisen määrää. Tehtyjen matkojen pääasiallinen kulkutapa, % Kävely Bussi, metro, raitiovaunu, juna Henkilöauto kuljettajana ja/tai tai matkustajana Polkupyörä Muu 33 Kävely Tavoite 45 % 221 mennessä Pyöräily % % Tavoite 15 % 22 mennessä

12 Ekologisesti kestävä kehitys Helsingin kasvihuonekaasupäästöt 218 (ennakkotieto) Kokonaispäästöt (CO 2 -ekv.) t -172 t CO2-ekv. lähtötasoon (216) verra una Asukaskohtaiset (CO 2 -ekv./as.) 3,9 t -,4 t CO2-ekv./as. lähtötasoon (216) verra una Kokonaispäästöt (199): t CO 2 -ekv. 7 Asukaskohtaiset päästöt (199): 7,1 t CO 2 -ekv./as. 3 6 t CO2-ekv Lähtötaso (216): t CO 2 -ekv. Hiilineutraaliuustavoite 6 % vuonna 23 t CO2-ekv./as Lähtötaso (216): 4,3 t CO 2 -ekv./as. Hiilineutraaliuustavoite 6 % vuonna 23 5 Hiilineutraaliuustavoite 8 % vuonna Hiilineutraaliuustavoite 8 % vuonna

13 Ekologisesti kestävä kehitys Ilmanlaatu valituissa mi auspisteissä 218 Tavoite NO2 ei ylitä 4 μg/m3 (EUdirektiivi 224) Pyöräliikenteen määrä automaattilaskentapisteissä MÄKELÄNKATU MANNERHEIMINTIE NO2 (μg/m3): NO2 (μg/m3): μg/m3 vähemmän kuin vuosi si en 28 1 μg/m3 vuosi si en NO2 (μg/m3) PM1 (kpl/vuosi): 2 4 kpl/vuosi sama kuin vuosi si en PM1 (kpl/vuosi): 15 Pyöräliikenteen määrä automaa ilaskentapisteissä, 12 laskentapiste ä, koko vuosi kpl/vuosi vuosi si en +12,7 % vuosi si en Mäkelänkatu Mannerheimintie ,8 % Kvartaalei ain 218 Kvartaalei ain 219 Q1/218 Q2/218 Q3/218 Q4/218 Q1/219 13

14 Kaupunkirakenteen toiminnallisuus Valmistuneiden asuntojen määrä sekä hallinta- ja rahoitusmuoto Asuntojen määrä Strategian tavoite Strategian tavoite Sääntelemä ömät omistusja vuokra-asunnot Välimuodon asuntoja Ara-vuokra-asuntoja Asuntojen määrä ,2 % Tavoite Tavoite Prosen ia Tavoite Strategian tavoite % Prosen ia 22,6 % Tavoite Strategian tavoite % 21,2 % Prosen ia Tavoite Strategian tavoite % Kvartaalei ain Q1/218 Q2/218 Q3/218 Q4/

15 Saavute avuus asukkaiden näkökulmasta Keskusta-alueella oleskelevien ja vierailevien ihmisten lukumäärä Yhteensä vuonna Narinkkatori Forum Aleksanterinkatu Keskusta-alue Aleksanterinkatu 217 Forum 217 Narinkkatori Lukumäärä Q1/217 Q2/217 Q3/217 Q4/217 15

16 Saavute avuus asukkaiden näkökulmasta Kävelyvyöhyke, 15 min Harmaat alueet kuvaavat 15 minuutin kävelyetäisyyttä lähimmästä liike- ja palvelukeskustasta (Yleiskaava C1) tai lähikeskustasta (C3). Lauttasaari lisätty vaikka ei olekaan yleiskaavan mukainen lähikeskus. Pyöräilyvyöhyke, 15 min Harmaat alueet kuvaavat 15 minuutin pyöräilyetäisyyttä lähimmästä liike- ja palvelukeskustasta (Yleiskaava C1) tai lähikeskustasta (C3). Lauttasaari lisätty vaikka ei olekaan yleiskaavan mukainen lähikeskus. Asukkaita: : : : Väestönkasvu 218: (1,2 %) : Väestönkasvu : 419 (,1 %) Asukkaita: : : : Väestönkasvu 218: 6 18 (1, %) : Väestönkasvu : 297 (, %) 16

17 Saavute avuus asukkaiden näkökulmasta Joukkoliikennevyöhyke, liike- ja palvelukeskukset (C1), 2 min Harmaat alueet kuvaavat 2 minuutin joukkoliikenne-etäisyyttä lähimmästä liike- ja palvelukeskustasta (Yleiskaava C1). Autovyöhyke, liike- ja palvelukeskukset (C1), 2 min Harmaat alueet kuvaavat 2 minuutin autoetäisyyttä lähimmästä liike- ja palvelukeskustasta (Yleiskaava C1). Asukkaita: Asukkaita: : : : : : Väestönkasvu : : Väestönkasvu : : (, %) : (, %) Väestönkasvu 218: 5 29 (1, %) Väestönkasvu 218: (1, %) 17

18 Kaupunkirakenteen toiminnallisuus Uusien asukkaiden sijoi uminen raideliikenteen piiriin * Henkilöä -747 Väkiluku : (64,1 % koko Helsingin väkiluvusta, ennakkotieto) Väkiluku : (63,5 % koko Helsingin väkiluvusta, ennakkotieto) Väestönmuutos, % Raideliikennevyöhyke -,2 % Koko kaupunki (ennakkotieto),1 % Kannelmäki -167 Kontula -24 Väestönkasvu Pysäkit, joilla eniten kasvua Pysäkit, joilla vähiten kasvua Apollonkatu -13 Huutokonttori 266 Hietalahti 249 * Raideliikennevyöhyke: Alueet, jotka sijoi uvat korkeintaan 8 m etäisyydelle raideliikenteen (juna, metro, raitiovaunu) asemista tai pysäkeistä. Länsiterminaali T1 266

19 Elinvoimaisuus, Kaupunkirakenteen matkailu toiminnallisuus Yöpymisten määrät Q1/219 (ennakkotieto): Tavoite: Matkailijoiden määrä lisääntyy samassa suhteessa kun Tukholmassa ja Kööpenhaminassa Kongressien ja kongressivieraiden määrä 218 (ennakkotieto) Yöpymisten määrän muutos Q1/219 (verra una Q1/218) Helsinki Kongressien määrä kongressia vähemmän kuin vuonna 217 Lukumäärä , % Kongressivieraat vierasta vähemmän kuin vuonna , % Tukholma 5,5 % Kööpenhamina Kvartaalei ain 218 Kvartaalei ain 219 4,9 % Q1/218 Q2/218 O3/218 Q4/218 Q1/219 19

20 Elinvoimaisuus, matkailu Työperusteinen maahanmuu o Työllisten osuus työikäisistä tulomuu ajista, vuotiaat 217 Työperusteisten muuttajien määrä ja osuus Uudenmaan maistraattiin rekisteröityneistä ulkomaalaistaustaisista vuonna ,5 % + x,x % Muualta Suomesta muu aneet 74,4 % 1,7 %-yks. vuonna 216 Ulkomailta muu aneet 58,5 % 12,6 %-yks. vuonna 216 Suomen kansalaisten aivovienti Suomen kansalaisten, vuotiaiden ulkomainen muu ja Helsinkiin 217 o Helsingistä Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Kaikista muu aneista 7,2 % 2,8 %-yks. vuonna Maastamuuton/ maahanmuuton erotus, henkilöä -21 Maastamuuton/ maahanmuuton erotus, henkilöä %

21 Uudistuvat palvelut Asukaslähtöisyys ja osallisuus TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS Suurten tapahtumien ja ulkoilmatapahtumien läpimenoaika Takaisinsoiton keskimääräinen odotusaika Vuosaaren terveysasemalla (piloo ikohde) Suuret tapahtumat keskiarvo / päivää 21,5 Ulkoilmatapahtumat keskiarvo / päivää 13,8 3 h 1 min 57 sek 4 h 36 min 4 sek takaisinsoiton keskimääräinen odotusaika samaan aikaan vuo a aiemmin mediaani/ päivää mediaani/ päivää 21,5 3, Osallistuvan budjetoinnin äänestysprosen [ Tietoja ei vielä saatavilla ] i Asiakaskokemus/palvelutyytyväisyys (asiakaskokemusindeksi) [ Tietoja ei vielä saatavilla ] Asukasosallisuuden toteutuminen toimialoilla [ Tietoja ei vielä saatavilla ] 21

22 Uudistuvat palvelut Oppiminen, koulutus, oppimisympäristö Varhaiskasvatuksen osallistumisaste vuotiaat 5-vuotiaat PISA-tulokset [ Tietoja ei vielä saatavilla ] Karvin valtakunnalliset oppimistulokset [ Tietoja ei vielä saatavilla ] 32 2-vuotiaat 94 5-vuotiaat 3 5-vuotiaat 6-vuotiaat vuotiaat 95 % 6-vuotiaat Lukioiden ylioppilaskirjoitusten tulosten keskiarvo 217 Vieraskielisten osuus Helsingin lukioista ylioppilaaksi valmistuneista 217 Lähikoulun perusopetuksen valinneiden osuus 218 Suomenkieliset Ruotsinkieliset Helsinki 4,3 12,4 % +1,6 %-yks. vuonna vuosiluokka 7. vuosiluokka 1. vuosiluokka 7. vuosiluokka Suomi 92,8 % 83,6 96,6 % 94,5 4,2 22

23 Uudistuvat palvelut Oppiminen, koulutus, oppimisympäristöt Varhaiskasvatuksen laatu Ei-kelpoisten lastentarhanope ajien* osuus Lastentarhanope ajien lähtövaihtuvuus % 4,3 % * Niiden lastentarhanopettajien, joilla ei ole tehtävää vastaavaa koulutusta, osuus kaikista lastentarhanopettajista. 23

24 Uudistuvat palvelut Yritystoiminta ja elinkeinoelämä Helsinkiläisten yksityisen sektorin kokoaikaisten työpaikkojen määrän kasvu suhteessa asukasluvun kasvuun Yritysten halukkuus suositella Helsinkiä sijaintipaikkana 218 Nettosuositteluindeksi 2,2 2, 1,8 2,18 Helsinki alempi +3 kuin vuosi si vuonna en 216 1,6 1,4 1,2 1,,8 Tavoite,6,4,2 Lähtötaso

25 Uudistuvat palvelut Henkilöstön hyvinvointi ja johtaminen Henkilöstökokemus ja johtaminen, Kunta 1 -tutkimus 218 Ei vaikutusmahdollisuuksia muutoksiin töissä Työyhteisössä on sosiaalista pääomaa Kokee muutokset työssä myönteisiksi 43,5 % -,1 %-yks. vähemmän kuin vuonna 216 3,75 +,2 vuonna % sama kuin vuonna 216 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, 4,5 5, Maksimiarvo 5 Päätöksenteko koetaan oikeudenmukaiseksi Työn hallinta Suosi elisi työnantajaa ystävälleen 3, ,1 vuonna 216 3,63 -,1 vähemmän kuin vuonna ,3 % -7,8 %-yks. vähemmän kuin vuonna 216 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, 4,5 5, Maksimiarvo 5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, 4,5 5, Maksimiarvo 5 25

26 Uudistuvat palvelut Henkilöstön hyvinvointi ja johtaminen Henkilöstökokemus ja johtaminen, Kunta 1 -tutkimus 218 Henkilöstön tyytyväisyys johtamiseen/ esimiestyöhön (sijoi uminen, 1 = paras) On itse kokenut syrjintää: sukupuoli On itse kokenut seksuaalista häirintää 5. sama kuin vuonna 216 1,9 % +,8 %-yks. vuonna 216 6,4 % 26

27 Uudistuvat palvelut Digitalisuus Käy äjätyytyväisyys kaupungin digitaalisiin palveluihin [ Tietoja ei vielä saatavilla ] Digitaalisten palvelujen kehitys Keskushallinnon ja kaupunkiyhteisten ohjelmien hankkeiden määrä 219 Digikuilu [ Tietoja ei vielä saatavilla ] Digipalvelut Digiedellytykset Tiedon hallinta Tukitoiminnot Perus IT Kokeilut Avointen rajapintojen määrä, sisäiset/ulkoiset ( ) Avoimet ulkoiset rajapinnat, kpl Tietojärjestelmät, kpl Hankkeen budje i Lukumäärä 23 / 828 Rajapintojen osuus tietojärjestelmistä 2,8 % Digipalvelut Digiedellytykset Tiedon hallinta 1 Tukitoiminnot 4 72 Avoimet sisäiset rajapinnat, kpl Tietojärjestelmät, kpl [ Tietoja ei vielä saatavilla ] Perus IT Kokeilut Tuha a euroa

28 Vastuullinen taloudenpito Taloudellisesti kestävä kehitys Taloudellinen kokonaistuo avuus (Ennuste 1/219) Investointien tulorahoitusprosen i (vuosi-kate/investoinnit, Ennuste 1/219 ) Ei saavuta tavoi e a vuotuisesta,5 % tuo avuuden kasvusta 82 % -5 %-yks. vähemmän kuin talousarviossa 219 Työllisyysaste (liukuva vuosikeskiarvo Q2/218 Q1/219) Yhteisöveron jako-osuus (219) 35 Kassan rii ävyys, päivää (Tilinpäätös 218) 74,3 % Lainakanta euroa/asukas (Tilinpäätös 218) ,7 %-yks. vuosi si en +178 /as. vähemmän kuin vuosi si en Prosen ia ,7 % 219 Tavoite Tavoite on vähintään 5 päivää Yksikkökustannukset (euroa) toimialojen palveluissa [ Tietoja ei vielä saatavilla ] 28