Helsingin kaupunkistrategian mittarit ja indikaattorit maaliskuussa Kaupunkitason vertailut

Transkriptio

1 Helsingin kaupunkistrategian mittarit ja indikaattorit maaliskuussa 219 Kaupunkitason vertailut

2 Yleinen viihtyvyys ja turvallisuus Omalla asuinalueella liikkuminen viikonloppuiltaisin turvallista (218) 8,9 % 3,5 %-yks. vuonna 215 Asukkaiden halukkuus suositella Helsinkiä asuinpaikkana (219), nettosuositteluindeksi [ Tietoja ei vielä saatavilla ] Rikoksilla oirehtivien nuorten määrä 217 ja 218 Alle 15-vuotiaat vuotiaat Alle 15-vuotiaat Lukumäärä Omaisuusrikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset* Liikennerikokset Huumausainerikokset (uudet RL 5-luku) Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset** Lukumäärä Omaisuusrikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset* Liikennerikokset Huumausainerikokset (uudet RL 5-luku) Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset** 236 Suhteutus Helsingin vuotiaaseen väestöön (1/1 ) vuonna vuotiaat 424 Suhteutus Helsingin vuotiaaseen väestöön (1/1 ) vuonna 218 * Sisältää seksuaalirikokset. ** Sisältää rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaista ja yleistä järjestystä vastaan, rikokset rikoslain 42, 43 ja 44 lukua vastaan sekä muita rikoslakia vastaan tehtyjä rikoksia.

3 Yleinen Hyvinvoinnin viihtyvyys ja terveyden ja turvallisuus edistäminen Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (215) 31,7 % Väestöryhmien ja alueiden väliset hyvinvointierot TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ( ) Työttömyysaste 9,3 % 1,1 %-yks. vähemmän kuin joulukuussa 217 Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus (215) 55,2 % Pitkäaikaistyöttömyys 33,3 % 2,3 %-yks. vähemmän kuin joulukuussa 217

4 Väestöryhmien ja alueiden väliset hyvinvointierot ALUEIDEN ERIYTYMISEN INDEKSI (index of dissimilarity) Eriytyminen koulutustason mukaan Eriytyminen tulotason mukaan ,5 % ,6 % ,2 % Indeksi ilmaisee, kuinka suuren osan yhdestä ryhmästä pitäisi asua eri alueella kuin nyt asuu, jotta jakauma olisi sama kuin toisella ryhmällä. Vain perusasteen suorittaneet vs. ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. Laskettu Helsingin osa-alueiden tiedoista. Rajaus: 25 vuotta täyttäneet Suomessa syntyneet. Alimpaan vs ylimpään tuloviidennekseen (kvintiiliin) kuuluvat henkilöt. Tulokäsite: käytettävissä oleva tulo kulutusyksikköä kohti. Tulokvintiilit on laskettu Helsingin seudun tasolla. Alue-erojen kehitys osa-alueittain: Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus Helsingin osa-alueilla 2 216, % Jokainen viiva kuvaa yhtä osa-aluetta, koko Helsingin luku merkitty katkoviivalla. Alue-erojen kehitys osa-alueittain: Mediaanitulo (vuoden 216 rahassa) Helsingin osa-alueilla Jokainen viiva kuvaa yhtä osa-aluetta, koko Helsingin luku merkitty katkoviivalla. Jakauman keskihajonta 2 7, ,1 Jakauman keskihajonta Kuviossa mukana vain yli 1 asuntokunnan alueet. Rajaus: 25 vuotta täyttäneet. Kuviosta puuttuvat suurituloisimmat Karhusaari, Kaivopuisto ja Kuusisaari sekä pienituloisin Viikin Tiedepuisto, joka on opiskelijaalue. Mukana vain yli 1 asuntokunnan alueet.

5 Väestöryhmien ja alueiden väliset hyvinvointierot ALUEIDEN ERIYTYMISEN INDEKSI (index of dissimilarity) Eriytyminen etnisen taustan mukaan Ennaltaehkäisevän toiminnan vaikuttavuus Helsinkiläisten vuotiaiden terveysindikaattorit vuonna 218 terveysasema-palveluita käyttäneillä ,3 % ,8 % Painoindeksi (BMI) Indeksi: Ulkomaalaistaustaiset vs kantaväestö. Laskettu Helsingin osa-alueiden tiedoista. Alue-erojen kehitys osa-alueittain: Vieraskielisten osuus Helsingin osa-alueilla 2 218, % Jokainen viiva kuvaa yhtä osa-aluetta, koko Helsingin luku merkitty katkoviivalla. Helsingin terveystoimen palveluja käyttäneiden vuotiaiden lukumäärä Ei riskiä 18,5 24,9 Lievästi kohonnut riski 25, 29,9 Selvästi kohonnut riski 3 Ei kirjattu / puuttuu Verenpaine (Syst/Diast) Helsingin terveystoimen palveluja käyttäneiden vuotiaiden lukumäärä Ei riskiä < 14/9 Lievästi kohonnut riski /9 99 Selvästi kohonnut riski > 159/99 Jakauman keskihajonta 2 2, ,4 Tupakointi Tieto puuttuu Helsingin terveystoimen palveluja käyttäneiden vuotiaiden lukumäärä Ei tupakoi Tupakoi Ei kirjattu/puuttuu Kuviossa mukana vain yli 1 asuntokunnan alueet. Painoindeksi lasketaan pituus- ja painotiedon pohjalta. Painoindeksi on potilaan kotona tai terveysasemalla mittaama tai terveys-asemalla lääkärin tai hoitajan mittaama arvo. Verenpaine on potilaan kotona tai terveysasemalla mittaama tai käynnin yhteydessä lääkärin tai hoitajan mittaama kaksoismittauksen keskiarvo. Tupakointi on potilaan ilmoittama tieto.

6 Väestöryhmien ja alueiden väliset hyvinvointierot Huono-osaisuusindeksi Helsingissä Huono-osaisuusindeksi Helsingissä verrattuna koko maahan Indeksi Helsinki 215 = ,6 Mitä pienempi luku verrattuna vuoteen 215 sen parempi tilanne ,6 Indeksi Suomi = ,1 219,1 151,1 139,4 1, 1, Helsinki 219,1 Helsinki, ilman asunnottomuutta 139, Indeksi Helsinki 215 = Suomi Helsinki Helsinki, ilman asunnottomuuta Koska asunnottomuus keskittyy pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsinkiin, esitetään huono-osaisuusindeksistä myös versio, jossa se jätetään pois. Huono-osaisuusindeksi muodostuu seuraavista tiedoista Asunnottomat yksinäiset / 1 asukasta Alkoholia humalahakuisesti käyttävien osuus, % Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus, % Perustoimeentulotukea pitkäaikaisesti (väh. 1 kk) saaneiden osuus, % Osuus vuonna 215 5,7 13,8 1,6 4,9 Muutos vuoden 215 jälkeen

7 Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret ( ) Lasten ja nuorten osuus, joilla harrastus (217) luokkalaiset Lasten ja nuorten psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi (217) MIELIALAONGELMAT YKSINÄISYYS 6,6 % -,2 %-yks. alempi kuin , % luokkalaiset 13,6 % luokkalaiset 3,2 % luokkalaiset luokkalaiset Ilman opiskelupaikkaa jääneet peruskoulun päättäneet (218) luokkalaiset 91,4 % 13,7 % 11, % Lukio Lukio 5,6 % +1,6 %-yks. vuosi sitten Lasten ylipaino 4-vuotiaat (ISO-BMI 218) 12,9 % -,7 %-yks. alempi kuin vuonna ,4 % Ammattioppilaitos 13, % 11, % Ammattioppilaitos 11,6 %

8 Liikkumisen edistäminen Vähintään tunnin päivässä liikkuvat (217) luokkalaiset luokkalaiset Vapaa-ajan liikuntaa harrastavat vähintään 2-vuotta täyttäneet (215) 45 % 21 % 83,4 % Lukion 1. ja 2.-luokkalaiset Ammatillinen koulutus 14 % 15 %

9 Liikkumisen edistäminen MOVE! FYYSINEN TOIMINTAKYKY 2 m viivajuoksu 5.-luokkalaiset 8.-luokkalaiset Etunojapunnerrus 5.-luokkalaiset % Tytöt, alin viiteryhmä Tytöt, ylin viiteryhmä Pojat, alin viiteryhmä Pojat, ylin viiteryhmä 2 m viivajuoksu mediaani, min 5.-luokkalaiset 8.-luokkalaiset Tytöt 4.3 Pojat 5.28 Tytöt 5.26 Pojat 7.22 Etunojapunnerrusten määrä 6 sekuntiin, mediaani Tytöt 26 Pojat 18 Tytöt 3 Pojat luokkalaiset % Alaselänojennus täysistunnassa 5. luokkalaiset tytöt 5. luokkalaiset pojat 8. luokkalaiset tytöt 8. luokkalaiset pojat Tyttöjen ja poikien etunojapunnerruksen suoritus eroaa toisistaan. Tytöt tekevät punnerrukset tukipisteenä polvet. Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei

10 Liikkumisen edistäminen Liikkumisen (kevyt, reipas, rasittava) ja paikallaanolon (makuullaolo, istuminen) %-osuudet valveillaolosta sekä unen määrä ja laatu (light sleep, deep sleep, heräämiset) ikäryhmittäin ja sukupuolittain 217 Tehtyjen matkojen pääasiallinen kulkutapa % 217 9,% 1,% Naiset (2 29-vuotiaat) ,% 35,% 217 Miehet (2 29-vuotiaat) Prosenttia 34,% Istuminen/makuu Seisominen Kevyt liikkuminen Reipas liikkuminen Kävely Bussi, metro, raitiovaunu, juna Rasittava liikkuminen Henkilöauto kuljettajana ja/tai tai matkustajana Polkupyörä Muu Naiset: istuminen/makuu 59 % Miehet:istuminen / makuu 65 % Tavoite: kasvattaa liikkumisen ja pienentää istumisen osuutta valveillaolosta. Tavoite: Liikkumisen, erityisesti arki- ja hyötyliikkumisen) lisääminen ja istumisen vähentäminen.

11 Ekologisesti kestävä kehitys Helsingin kasvihuonekaasupäästöt (217) Kokonaispäästöt (CO2-ekv.) t -63 t CO2-ekv. lähtötasoon (216) verrattuna Asukaskohtaiset (CO2-ekv./as.) 4,1 t -,2 t CO2-ekv./as. lähtötasoon (216) verrattuna Kokonaispäästöt (199): t 7 6 Asukaskohtaiset päästöt (199): 7,1 t CO2-ekv./as. t CO2-ekv Lähtötaso (216): t Hiilineutraaliuustavoite 6 % vuonna 23 t CO2-ekv./as Lähtötaso (216): 4,3 t CO2-ekv./as. Hiilineutraaliuustavoite 2,8 t CO2-ekv./as. vuonna 23 5 Hiilineutraaliuustavoite 8 % vuonna Hiilineutraaliuustavoite 1,4 t CO2-ekv./as. vuonna

12 Ekologisesti kestävä kehitys Ilmanlaatu valituissa mittauspisteissä (218) MÄKELÄNKATU MANNERHEIMINTIE Tavoite NO2 ei ylitä 4 μg/m3 (EU-direktiivi 224) Pyöräliikenteen määrä automaattilaskentapisteissä 9 NO2 (μg/m3): 32 PM1 (kpl/vuosi): 2 1 μg/m3 vähemmän kuin vuosi sitten 4 kpl/vuosi sama kuin vuosi sitten NO2 (μg/m3): 28 PM1 (kpl/vuosi): 15 1 μg/m3 vuosi sitten 11 kpl/vuosi vuosi sitten NO2 (μg/m3) Mäkelänkatu Mannerheimintie Pyöräliikenteen määrä automaattilaskentapisteissä (12 laskentapistettä 218) ,7 % vuosi sitten Kvartaaleittain 217 Kvartaaleittain 218 Q1/217 Q2/217 Q3/217 Q4/217 Q1/218 Q2/218 Q3/218 Q4/218

13 Kaupunkirakenteen toiminnallisuus Valmistuneiden asuntojen määrä sekä hallinta- ja rahoitusmuoto 218 Asuntojen määrä Strategian tavoite Strategian tavoite Sääntelemättömät omistusja vuokra-asunnot Välimuodon asuntoja Ara-vuokra-asuntoja Asuntojen määrä ,8 % Tavoite Tavoite ,1 % Prosenttia % Tavoite Strategian tavoite Prosenttia 27,9 % Tavoite Strategian tavoite % 22, % Prosenttia Strategian tavoite % Tavoite Kvartaaleittain 217 Kvartaaleittain Q1/217 Q2/217 Q3/217 Q4/217 Q1/218 Q2/218 Q3/218 Q4/

14 Saavutettavuus asukkaiden näkökulmasta Keskusta-alueella oleskelevien ja vierailevien ihmisten lukumäärä Yhteensä vuonna Narinkkatori Forum Aleksi Keskusta-alue Aleksi 217 Forum 217 Narinkkatori Lukumäärä Q1/217 Q2/217 Q3/217 Q4/217

15 Saavutettavuus asukkaiden näkökulmasta Kävelyvyöhyke, 15 min Harmaat alueet kuvaavat 15 minuutin kävelyetäisyyttä lähimmästä liike- ja palvelukeskustasta (Yleiskaava C1) tai lähikeskustasta (C3). Lauttasaari lisätty vaikka ei olekaan yleiskaavan mukainen lähikeskus. Asukkaita: : : : Väestönkasvu 218: (1,2 %) Pyöräilyvyöhyke, 15 min Harmaat alueet kuvaavat 15 minuutin pyöräilyetäisyyttä lähimmästä liike- ja palvelukeskustasta (Yleiskaava C1) tai lähikeskustasta (C3). Lauttasaari lisätty vaikka ei olekaan yleiskaavan mukainen lähikeskus. Asukkaita: : : : Väestönkasvu 218: 6 18 (1, %)

16 Saavutettavuus asukkaiden näkökulmasta Joukkoliikennevyöhyke, liike- ja palvelukeskukset (C1), 2 min Harmaat alueet kuvaavat 2 minuutin joukkoliikenne-etäisyyttä lähimmästä liike- ja palvelukeskustasta (Yleiskaava C1). Asukkaita: : : : Väestönkasvu 218: 5 29 (1, %) Autovyöhyke, liike- ja palvelukeskukset (C1), 2 min Harmaat alueet kuvaavat 2 minuutin autoetäisyyttä lähimmästä liike- ja palvelukeskustasta (Yleiskaava C1). Asukkaita: : : : Väestönkasvu 218: (1, %)

17 Kaupunkirakenteen toiminnallisuus Uusien asukkaiden sijoittuminen raideliikenteen piiriin 218* Henkilöä Väkiluku : (64,1 % koko Helsingin väkiluvusta) Väkiluku : (64,1 % koko Helsingin väkiluvusta, ennakkotieto) Väestönmuutos, % Raideliikennevyöhyke +,9% Koko kaupunki (ennakkotieto) +1,% Kannelmäki -382 Väestönkasvu vuoden 218 aikana Pysäkit, joilla eniten kasvua Pysäkit, joilla vähiten kasvua Puotila -324 Helsinginkatu -424 Huutokonttori Välimerenkatu 1 93 * Raideliikennevyöhyke: Alueet, jotka sijoittuvat korkeintaan 8 m etäisyydelle raideliikenteen (juna, metro, raitiovaunu) asemista tai pysäkeistä. Länsiterminaali T1 1 83

18 Elinvoimaisuus, Kaupunkirakenteen matkailu toiminnallisuus Yöpymisten määrät 217 ja 218 (1 3 kvartaalit) Yhteensä vuonna 217 Lukumäärä ,8 % Tavoite: Matkailijoiden määrä lisääntyy samassa suhteessa kun Tukholmassa ja Kööpenhaminassa Yöpymisten määrän muutos 3. kvartaalilla edellisen vuoden 3. kvartaaliin verrattuna Helsinki -2,7 % Tukholma 4,5 % Kongressien ja kongressivieraiden määrä (217) Kongressien määrä 367 Kongressivieraat Kööpenhamina Kvartaaleittain 217 Kvartaaleittain 218 7,7 % Q1/217 Q2/217 Q3/217 Q4/217 Q1/218 Q2/218 O3/218

19 Elinvoimaisuus, matkailu Työperusteinen maahanmuutto Työllisten osuus työikäisistä tulomuuttajista, vuotiaat (216) [ Tietoja ei vielä saatavilla ] + x,x % Muualta Suomesta muuttaneet 72,7 1,2 %-yks. vuonna 215 Ulkomailta muuttaneet 45,9 % -2,3 %-yks. vähemmän kuin vuonna 215 Suomen kansalaisten aivovienti Suomen kansalaisten, vuotiaiden ulkomainen muutto Helsingistä ja Helsinkiin 217 Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Kaikista muuttaneista 67,4 %,3 %-yks. vuonna Maastamuuton/ maahanmuuton erotus, henkilöä -21 Maastamuuton/ maahanmuuton erotus, henkilöä %

20 Uudistuvat palvelut Asukaslähtöisyys ja osallisuus Osallistuvan budjetoinnin äänestysprosentti [ Tietoja ei vielä saatavilla ] Asiakaskokemus/palvelutyytyväisyys (asiakaskokemusindeksi) [ Tietoja ei vielä saatavilla ] Toimintakulttuurin muutos [ Tietoja ei vielä saatavilla ] Asukasosallisuuden toteutuminen toimialoilla [ Tietoja ei vielä saatavilla ]

21 Uudistuvat palvelut Oppiminen, koulutus, oppimisympäristö Varhaiskasvatuksen osallistumisaste (217) 2-vuotiaat 32 % 2-vuotiaat 5-vuotiaat 92 % 5-vuotiaat PISA-tulokset [ Tietoja ei vielä saatavilla ] Karvin valtakunnalliset oppimistulokset [ Tietoja ei vielä saatavilla ] 3 5-vuotiaat 89 % 3 5-vuotiaat 6-vuotiaat 96 % 6-vuotiaat Lukioiden ylioppilaskirjoitusten tulosten keskiarvo (217) Vieraskielisten osuus Helsingin lukioista ylioppilaaksi valmistuneista (217) Lähikoulun valinneiden osuus (218) 1. vuosiluokka 6. vuosiluokka 92,8 % 83,6 % Helsinki 4,3 Suomi 4,2 12,4 % +1,6 %-yks. vuonna 216

22 Uudistuvat palvelut Yritystoiminta ja elinkeinoelämä Helsinkiläisten yksityisen sektorin kokoaikaisten työpaikkojen määrän kasvu suhteessa asukasluvun kasvuun Yritysten halukkuus suositella Helsinkiä sijaintipaikkana (218) Nettosuositteluindeksi 2,2 2, 1,8 2,18 Helsinki alempi +3 kuin vuosi vuonna sitten 216 1,6 1,4 1,2 1,,8 Tavoite,6,4,2 Lähtötaso

23 Uudistuvat palvelut Henkilöstön hyvinvointi ja johtaminen Henkilöstökokemus ja johtaminen (Kunta 1 -tutkimus 218) Ei vaikutusmahdollisuuksia muutoksiin töissä Työyhteisössä on sosiaalista pääomaa Kokee muutokset työssä myönteisiksi 43,5 % -,1 %-yks. vähemmän kuin vuonna ,75 +,2 vuonna 216 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, 4,5 5, 35 % sama kuin vuonna 216 Maksimiarvo 5 Päätöksenteko koetaan oikeudenmukaiseksi Työn hallinta Suosittelisi työnantajaa ystävälleen 3,15 +,1 vuonna 216 3,63 -,1 vähemmän kuin vuonna ,3 % -7,8 %-yks. vähemmän kuin vuonna , 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, 4,5 5, Maksimiarvo 5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, 4,5 5, Maksimiarvo 5

24 Uudistuvat palvelut Henkilöstön hyvinvointi ja johtaminen Henkilöstökokemus ja johtaminen (Kunta 1 -tutkimus 218) Henkilöstön tyytyväisyys johtamiseen/ esimiestyöhön (sijoittuminen, 1 = paras) On itse kokenut syrjintää: sukupuoli On itse kokenut seksuaalista häirintää 5. sama kuin vuonna 216 1,9 % +,8 %-yks. vuonna 216 6,4 %

25 Uudistuvat palvelut Digitalisuus Käyttäjätyytyväisyys kaupungin digitaalisiin palveluihin [ Tietoja ei vielä saatavilla ] Digitaalisten palvelujen kehitys Keskushallinnon ja kaupunkiyhteisten ohjelmien hankkeiden määrä Digikuilu [ Tietoja ei vielä saatavilla ] Digipalvelut Digiedellytykset Tiedon hallinta Tukitoiminnot Perus IT Kokeilut Avointen rajapintojen määrä, sisäiset/ulkoiset Avoimet ulkoiset rajapinnat, kpl Tietojärjestelmät, kpl Hankkeen budjetti Lukumäärä 24 / 774 Rajapintojen osuus tietojärjestelmistä 3,1 % Digipalvelut Digiedellytykset Tiedon hallinta 1 Tukitoiminnot 4 72 Avoimet sisäiset rajapinnat, kpl Tietojärjestelmät, kpl [ Tietoja ei vielä saatavilla ] Perus IT Kokeilut Tuhatta euroa

26 Uudistuvat palvelut Oppiminen, koulutus, oppimisympäristöt Varhaiskasvatuksen laatu Ei-kelpoisten lastentarhanopettajien* osuus ( ) Lastentarhanopettajien lähtövaihtuvuus ( ) 21 % 4,3 % * Niiden lastentarhanopettajien, joilla ei ole tehtävää vastaavaa koulutusta, osuus kaikista lastentarhanopettajista.

27 Vastuullinen taloudenpito Taloudellisesti kestävä kehitys Taloudellinen kokonaistuottavuus (alustava tilinpäätös 218) Investointien tulorahoitusprosentti (vuosikate/investoinnit, alustava tilinpäätös 218) saavuttaa tavoitteen vuotuisesta,5 % tuottavuuden kasvusta 124 % +52 %-yks. talousarviossa 218 Työllisyysaste (218) 74, % Lainakanta euroa/asukas (alustava tilinpäätös 218) ,6 %-yks. vuosi sitten +178 /as. vähemmän kuin vuosi sitten Yhteisöveron jako-osuus (218) Prosenttia ,5 % +2,4 % 218 Tavoite Kassan riittävyys, päivää (alustava tilinpäätös 218) 86 Tavoite on vähintään 5 päivää Yksikkökustannukset (euroa) toimialojen palveluissa [ Tietoja ei vielä saatavilla ]