Keskosten kenguruhoitoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskosten kenguruhoitoa"

Transkriptio

1 No aino ezeonodo Keskosten kenguruhoitoa huumeauton matkassa päihteet s. 14 uppoava terveyskeskus perusterveydenhuolto s kysymystä ihmisoikeuksista

2 terveysportti Pitkäaikaissairaudet-tietokanta sisältää seuraavat teokset: Alkoholiriippuvuus, Allergia ja astma, Diabetes, Keliakia, Masennus, Reuma ja Sydänsairaudet. Ajanmukaiset ja monipuoliset tiedot hoidon tavoitteista ja keinoista luovat perustan pitkäaikaissairauksien hyvälle hoidolle. Sairaanhoitajapäivien tarjouksena kirjat 25 % Sairaanhoitajan käsikirja Marianne Mustajoki, Anja Alila, Elina Matilainen, Mirja Rasimus (toim.) Sairaanhoitajan käsikirja on sairaanhoitajien ja muiden hoitoalalla työskentelevien jokapäiväiseen käyttöön tehty työn apuväline. Artikkelit kattavat perusterveydenhuollon tavallisimmat hoitotilanteet ja -toimenpiteet. Tarkkailuun, tutkimuksiin, hoitotoimenpiteisiin ja potilaan ohjaukseen liittyvät ohjeet löytyvät nopeasti ja helposti luetelmamuotoisista artikkeleista. Käytännönläheisyyden, ajantasaisuuden ja asiantuntevuuden takaa se, että kaikki toimittajat ja lähes kaikki kirjoittajat ovat sairaanhoitajia. Väriä ja voimaa Parhaat ruokavalinnat diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä Eliina Aro, Liisa Heinonen, Eija Ruuskanen Kirjasta löytyy vastauksia toistuvasti esiin nouseviin kysymyksiin rasvoista, hiilihydraateista, ravintolisistä ja laihduttamisesta. Esillä ovat mm. Itämeren ruokavalio, ruokakolmio ja lautasmalli. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon näkökulmasta ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa syödä terveellisesti, mutta valinnat kannattaa perustaa tutkittuun ravitse-mustietoon. Unihiekkaa etsimässä Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin Anna Keski-Rahkonen, Minna Nalbantoglu Tuoreimpaan tieteelliseen tutkimustietoon pohjautuva kirja Unihiekkaa etsimässä antaa vanhemmille työkalupakin vauvojen ja taaperoiden univaikeuksien korjaamiseen. Kirjassa esitellään monta erilaista lähestymistapaa, joista kukin perhe voi valita omaan tilanteeseensa ja arvomaailmaansa parhaiten sopivat keinot. Joustava mieli parisuhteessa Arto Pietikäinen Kirja auttaa lukijaa rakentamaan tai ylläpitämään elinvoimaista ja omien elämänarvojensa näköistä parisuhdetta. Se esittelee uusimpia käyttäytymisterapian menetelmiä, joiden avulla voi kohentaa omaa parisuhdettaan joko yhdessä tai itsenäisesti. Sen tutkitusti toimivaksi osoitettujen harjoitusten avulla voi vaikuttaa omaan käyttäytymiseensä muita ihmisiä kohtaan ja omiin tunnereaktioihinsa. Kirja on tarkoitettu kaikille niille, jotka haluavat rikastuttaa omaa tärkeintä ihmissuhdettaan painos 2010, 832 s. ISBN painos 2011, 158 s. ISBN painos 2011, 236 s. ISBN painos 2011, 343 s. ISBN Sh. 65 TARJOUS 48,75 Sh. 19,50 TARJOUS 14,63 Sh. 29,50 TARJOUS 22,13 Sh. 33 TARJOUS 24,75 Tervetuloa Sairaanhoitajapäivien messuosastollemme 3r4! Messutarjouksena kirjat vähintään 25 % suositushinnasta. Saat messualennuksen myös verkkokaupassamme kampanjakoodilla AR6KPGDK saakka.

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No KANNEN KUVA: HENNA AALTONEN 5 Pääkirjoitus 6 kansi Itse asiassa: Kristiina Kouros 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Palkkarakenne muuttui 14 kansi Vaihtoauto Terveys - neuvonta tulee huumeiden - käyttäjien luo. 19 Kolumni 20 kansi Ammatissa: Kohdun korvikkeet Kenguruhoito päihittää keskoskaapit. 24 Onnellisen vanhuuden tuntija 29 Terveys 30 Vaarallinen valo 32 Pirulliset tyypit 36 Sopivasti suojellen 39 Sukupuoli on työasia 40 kansi Pelastakaa terveyskeskus! Miten käy suomalaisten ylpeydenaiheelle? 45 Kirjat 46 Ulkomaat: Hoitajien vientimaa 70 Tieni tähän: Biafra herätti toimimaan 72 Ihana arki: Kauniisti lautaselle 74 Suolaa haavoille tehyläinen 50 Keskustelua 52 Voittaja: Neljän päivän palkka 54 Luottamuksella 55 Tehy-uutiset 56 Jäsentapahtumat 61 Hyöty 63 Tarkastaja 14 huumeet Diakonissalaitoksen autossa vaihdetaan neulat puhtaisiin. kolme elämän äärilaitaa 20 KesKosuus Kenguruhoidossa lapsi saa kehittyä vanhemman lähellä. Päivystyksessä kertyneestä paineensietokyvystä oli kuvauksissa valtavasti hyötyä. Masterchef-kilpailija Nina Kiviniitty sivulla VanhuKset Liike on lääke, tietää geronomiksi opiskeleva Anitta Ollikainen. TEHY t

4 tekee päivästäsi mukavan UUTUUS attu sarja, jossa mukavuus ja design styvät puuvillan hengittävyys ja strechesterin - Miellyttävä kanssa. stretch tekee päivästäsi mukavan to. Tuotteet Helppohoitoista ovat helposti siliäviä ja nsä pesusta Uusi helppohoitoinen, pesuun. Näissä meleerattu asuissa sarja, jossa mukavuus ja design joka korostuvat. työpäivä Valikoimassa hyvinpuettu. yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja strechominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. % EOL-stretch. Rypistymätön ja hyvä värinkesto. Tuotteet ovat helposti siliäviä ja pitävät sekä mallinsa että värinsä pesusta pesuun. Näissä asuissa tunnet olosi mukavaksi ja olet joka työpäivä hyvinpuettu. 48% puuvilla 48% polyesteri/4% EOL-stretch. Vaatteet ja kengät työhön ja vapaa-aikaan Marine uxen Vaaleansininen Navysininen Marine Malli Naisten tunika. Vartalomyötäinen malli. Malli Naisten tunika. Koko: XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Malli Unisex-housut, kaksi sivutaskua ja takatasku. Joustava vyötärö nauhakujalla. 47% puuvilla/ 47% polyesteri/ 6% EOL-stretch Koko: XS - 4XL 45,90 sis. Alv 23% Hiilenharmaa Vaaleanharmaa Bordeauxpunainen Vaaleansininen Navysininen Musta Vartalomyötäinen malli. Koko: XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Malli Valkoinen Unisex-housut, kaksi sivutaskua ja takatasku. Joustava Navysininen vyötärö nauhakujalla. 47% puuvilla/ 47% polyesteri/ 6% EOL-stretch Koko: XS - 4XL 45,90 sis. Alv 23% Voit vapaasti valita kaksi tuotetta yhteishintaan 69 g Musta Valkoinen Navysininen Voit vapaasti valita kaksi tuotetta yhteishintaan 69 g Tehy 14/2011 Tehy 14/2011 Vihreä Musta Turkoosi Turkoosi 2 kpl 35 g 2 kpl 35 g lkoinen Malli Naisten T-paita, jossa 2/3 hiha ja pyöreä kaula-aukko. Vartalomyötäinen malli. 92% puuvilla / 8% lycra Koko: XS 3XL 19,90 sis. Alv 23% Liila Valkoinen 92% puuvilla Kirsikka / 8% lycra Koko: XS 3XL Kirsikka Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme 19,90 sis. Alv 23% tai soita numeroon esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme Malli Naisten T-paita, jossa 2/3 hiha ja pyöreä kaula-aukko. Vartalomyötäinen malli. Praxis-työvaatteet Emännänpolku 5 Marketsquare Praxis-työvaatteet Emännänpolku Naantali Marketsquare

5 Pääkirjoitus Pysäytä se Päätoimittaja päivi Jokimäki Sen huomaa vähitellen siitä, että kanssakäyminen työkavereiden kanssa muuttuu. Sinulle ei puhuta enää niitä näitä, vaan keskustelujen sävy on asiapitoista ja virallista. Joku punastuu tai säpsähtää sinut nähdessään. Kahvihuoneessa ei näy enää hymyileviä kasvoja, vaan vaisuja selkiä. Alkaa oudosti tuntua siltä, kuin sinua välteltäisiin. Mietit, oletko tehnyt tai sanonut jotain väärää. Kun et keksi syytä, päätät olla kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Juttelet niiden kanssa, jotka juttusille antautuvat. vuosien päästä joidenkin oikeudenmukaisuus tai sääli herää. Tai he päättävät kostaa vuorostaan jollekulle toiselle. Kun kuulet, minkälaisia asioita, suoranaisia valheita, sinusta on vuosien ajan puhuttu, tunnet voimatonta ahdistusta, raivoa. Et ole itse voinut asiaan vaikuttaa omilla teoilla tai puheilla. Usein juoruilun uhriksi otetaan joku, joka on halunnut muutosta asioihin. Hän on ehkä uhka. Tai sitten sellainen, joka selvästi on siinä tilanteessa heikko: äitiysloma tai pidempi sairasloma saattaa riittää. Alkaa oudosti tuntua siltä, kuin sinua välteltäisiin. Juorua pidetään joskus harmittomana, koska ihmisethän puhuvat aina toisistaan. Pahansuopa tai täysin perätön huhu on kuitenkin yksi aggression muoto. Siinä uhri on puolustuskyvytön. Hänet sivuutetaan, häntä ei tarvitse asiassa kuulla. Pahanpuhuja haluaa vahingoittaa uhriaan ja mielellään verhoaa sen totuuden paljastamiseksi. Työpaikkojen huhumylly tarvitsee pyörittäjiä. Et kai ole yksi heistä? Voimme itse kukin pysäyttää juorut omalle kohdallemme. Kun käytävillä huhuillaan, on myös hyvä muistaa, ettei kyse ole ainoastaan huonosta käytöksestä. Siinä tullaan helposti rikkoneeksi myös lakia. Epäasiallinen kohtelu on laissa määritelty ja kielletty. viime numerossa alkanut keskustelu työpaikan huhuista jatkuu. Nyt Keskustelua-osiossa puhuu osastonhoitaja, joka luuli kaiken olevan hyvin. Työpaikka oli kiva ja motivaatio kohdallaan. Sen sijaan koko hänen työyhteisönsä oli jo vuosia tiennyt hänen tekevän alaisilleen jotain tosi outoa... Mitä? Lue sivulta 50! Vuosisadan julistus tasa-arvo YlihoitaJan rooli laitoksen johtamisessa halutaan pitää avustavana ja henkilöstöasioi- ta hoitavana. Terveydenhuollon kehittämisen kannalta keskeiset sillanpääasemat ja vaiku- tuskanavat ovat siis miesten hallinnassa. Nai- set pääsevät vaikuttamaan päätöksentekoon, jos he ovat persoonallisilta ominaisuuksil- taan yhteistyökykyisiä ja muuten fiksuja. Näitä taustoja vasten tarkasteltuna ei ole hämmästyttävää, että Tehy-järjestöjen esitykset johtosääntöjen uudistamiseksi ovat herättäneet laajaa keskustelua ja myös vastustusta. Keskusteluissa on ollut havaittavissa selvää asenteellisuutta ja pelkoja oman valta-aseman muuttumisesta. MAIJA ANTTILA, TEHY 6/ VUOTTA SITTEN TEHY t

6 Itse asiassa Ihanteellinen juristi Pakkokeinojen käytöstä pitää säätää aina lailla, sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros. teksti Sinikka Sajama kuva Pia Inberg 1 Onko oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin ihmisoikeuskysymys? Kyllä, tietyissä rajoissa. Suurin osa maailman valtioista on allekirjoittanut taloudellisia, sosiaalisia ja sivistysoikeuksia koskevan ihmisoikeussopimuksen. Siinä ne tunnustavat jokaisen ihmisen oikeuden sosiaaliturvaan ja parhaaseen mahdolliseen terveydenhuoltoon, kuitenkin suhteutettuna kunkin valtion käytettävissä oleviin resursseihin. 2 Kunnioittaako Suomi näitä sopimusvelvoitteita? Kun sosiaali, terveys ja sivistystoimen osuus kuntien budjeteista on prosenttia, on vaikea väittää muuta. Ihmisoikeuksien ideaan liittyy kuitenkin pyrkimys aina parempaan. 3 Mikä on ajankohtainen ihmisoikeuskysymys sosiaali- ja terveystyössä? Pakkokeinojen käyttö. Se on aina ihmisen itsemääräämisoikeuden rajoittamista ja pahimmillaan vapaudenriistoa. Vankien osalta tästä on tarkat määräykset, mutta mielenterveyspotilaiden, vammaisten ja vanhusten osalta käytäntö on paljon tulkinnanvaraisempi. Siitä on ehdottomasti säädettävä lailla. 4 Onko ihmisoikeuksien täysimääräinen toteutuminen mahdollista? Kyllä, mutta usein vastakkain on vähintään kaksi ihmisoikeutta, jotka vetävät eri suuntiin. Esimerkiksi päihdeäitien pakkohoidossa ne ovat äidin itsemääräämisoikeus ja syntymättömän lapsen oikeus terveeseen elämään. Valmisteilla oleva laki tulee ottamaan kantaa näiden kahden oikeuden yhteensovittamiseen. 5 Mikä on Ihmisoikeusliiton kanta päihdeäitien pakkohoitoon? Liitolla ei ole virallista kantaa. Henkilökohtaisesti punnitsisin asian lapsen hyväksi. Äidin itsemääräämisoikeuden väliaikainen rajoittaminen on pienempi paha kuin lapsen mahdollisesti vakava, elinikäinen terveyshaitta. 6 Vaikuttavatko ihmisoikeusratkaisuihin muut kuin juridiset ja eettiset näkökannat? Totta kai. Ihmisoikeusliiton kanta poikien ei lääketieteellisiin ympärileikkauksiin on hyvä esimerkki. Vaikka tavoite on leikkauksista luopuminen, esitämme lakia, joka sallii ne tietyin ehdoin: lääkärin tekemänä ja julkisesti rahoitettuna. Leikkausten kriminalisointi ei lopettaisi käytäntöä, vaan leikkaukset tehtäisiin lasten terveyden vaarantavissa olosuhteissa. 7 Ihmisoikeudet elävät ajassa. Onko vanhalestadiolaisten ehkäisykielto ihmisoikeusloukkaus? Jos valtio asettaisi ehkäisykiellon, se olisi ehdottomasti ihmisoikeusloukkaus. Asia on mutkikkaampi, kun kyse on uskonyhteisön sanelemasta sosiaalisesta pakosta. Joissain tapauksissa se voi johtaa ihmisoikeusloukkaukseen ihmisten välisissä suhteissa, mutta ongelma ei ole ratkaistavissa lainsäädännöllä. 8 Ovatko ihmisoikeudet muuttumattomia? Ihmisoikeudet elävät ajassa. Esimerkiksi käsitykset sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista ovat muuttuneet valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Silti meilläkin on voimassa hyvin takapajuista lainsäädäntöä, kuten vaatimus sukupuolenvaihtajan lisääntymiskyvyttömyydestä. Kyse on pakkosterilisaatiosta, joka loukkaa ihmis ja perusoikeuksia. 9 Mitä teit 15 vuotta sitten ja 15 vuoden kuluttua? 15 vuotta sitten tein mieheni Alexis Kourosin kanssa ihmisoikeuksia käsitteleviä elokuvia. Jatkan työskentelyä ihmisoikeuksien parissa, toivottavasti entistä enemmän kansainvälisissä tehtävissä. Millainen on Kristiina Kourosin 10 hyvä elämä? Siihen kuuluu oma henkinen tasapaino, hyvä ja lämmin perhe elämä sekä mielekäs ja motivoiva työ. 6 TEHY t

7 Kristiinan valinta. Jos Kristiina Kouros saisi muuttaa yhden asian maailmassa, hän poistaisi äärimmäisen köyhyyden. Se on suurin globaali ihmisoikeusloukkaus. Kristiina Kouros, 45 Ihmisoikeuksiin erikois tunut lakimies, Ihmisoikeus liiton pääsihteeri. Toimittanut kirjat Islam ja ihmisoikeudet sekä Iloisen talon kellareissa. Perheeseen kuuluu mies ja kaksi kouluikäistä tytärtä. Ihmisoikeusliitto on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton ihmisoikeusjärjestö, joka edistää perus ja ihmisoikeuksien toteutumista. TEHY t

8

9 Puheenjohtajalta Huomio koko työuraan Puheenjohtaja jaana laitinen-pesola EläkEnEuvottElut ja lähestyvä hallituksen kehysriihi ovat olleet kuntauudistuksen lisäksi otsikoissa. Nämä kaikki ovat asioita, jotka vaikuttavat oleellisesti palkansaajien tulevaisuuteen. Otsikoissa pyörivät miljardit eurot, kun poliitikot ja virkamiehet kiistelevät kestävyysvajeen syvyydestä ja tarvittavien säästöjen ja leikkausten määrästä. Talousnäkymät ovat muuttuneet epävarmemmiksi siitä, kun hallitusohjelmaa laadittiin. Valtion velkaantumisen ennustetaan jatkuvan aiemmin ennakoitua voimakkaampana, ja viime vuonna valtiontalous velkaantui noin 7 miljardia euroa. Ikävä kyllä, tänä ja ensi vuonna tilanne ei ilman lisätoimenpiteitä ole oleellisesti parempi. keskusjärjestömme STTK katsoo tulevaan kehysriiheen liittyvässä kannanotossaan, että Suomella olisi vielä varaa elvyttää maltillisesti. Tarvitsemme kuitenkin myös rakenteellisia uudistuksia pitääksemme julkisen talouden vakaalla pohjalla pidemmällä aikavälillä. On myös palkansaajien etu katkaista velkaantumiskierre ja turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Tässä yhteydessä voi todeta, että viime syksynä vaivalla synnytetty raamisopimus luo vakautta ja ennakoitavuutta työmarkkinoille. Tavoitteena olisi maailman menestynein työelämä. Eläkeasioista vastaava ministeri Paula Risikko on patistanut työmarkkinajärjestöjä tekemään selkeitä esityksiä työurien pidentämiseksi maaliskuun kehysriiheen mennessä. Työmarkkinajärjestöthän ovat jo aiemmin sopineet yhteiseksi tavoitteeksi, että todellista eläkkeelle jäämisikää myöhennetään kolmella vuodella 2025 mennessä. Itse asiassa tästä tavoitteesta on jo saavutettu yksi vuosi eli olemme hyvällä uralla, vaikka kaksi vuotta on vielä kirittävänä. On kuitenkin kiinnitettävä huomiota koko työuraan. Tosiasia on, että läheskään kaikki eivät jaksa nykyiseenkään eläkkeen alaikärajaan asti. Kuntien eläkevakuutuksen tilastot (2010) kertovat, että kunta-alalta siirryttiin eläkkeelle keskimäärin 59,7-vuotiaana. Ammattiryhmistä esimerkiksi sairaanhoitajat ja perus- tai lähihoitajat lähtivät eläkkeelle hieman alle 58-vuotiaina. sttk:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää ehdotti eräässä haastattelussa, että työnantajat ja työntekijät istuisivat yhteiseen pöytään luomaan Suomelle uutta menestystarinaa. Se rakentuisi koulutuksesta, osaamisesta ja työelämän kehittämisestä. Tavoitteena olisi maailman menestynein työelämä. Työuratkin pitenisivät, kun työssä voidaan hyvin! KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to pe 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to pe 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista Fimean laboratorio jää Helsinkiin % Asiakkaiden taholta Jatkuvasti Työtovereiden taholta Joskus kuopioon muuttavan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean laboratorio jää Helsinkiin. Sosiaali- ja terveysministeriö perustelee ratkaisua laboratorion tiiviillä yhteistyöllä muiden lääkkeitä ja lääkeaineita tutkivien sekä viranomaisvalvontaa hoitavien laboratorioiden kanssa. Fimean virkojen sijoittamista Kuopioon siirrettin neljällä vuodella. Alunperin muuton piti tapahtua vuoteen 2014 mennessä. Nyt takarajaksi asetettiin vuosi Fimealla on työskentelytiloja myös Helsingissä ja Lontoossa. SS Sähköinen resepti käyttöön Husissa SähköiSen lääkemääräyksen käyttö yleistyy merkittävästi, kun koko 1,5 miljoonan asukkaan Husalue ottaa sen käyttöönsä viimeistään syksyllä. Alueen ensimmäisinä ereseptiin ovat siirtyneet Hyvinkään, Järvenpään ja Mäntsälän kunnat. Keväällä lääkemääräykset siirtyvät sähköisesti suoraan apteekkiin myös Nurmijärvellä, Hyvinkään sairaalassa ja Hyvinkään suun terveydenhuollossa. Sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain mukaan apteekkien tulee ottaa eresepti käyttöön mennessä, julkisen terveydenhuollon mennessä ja yksityisen terveydenhuollon mennessä. Yli 90 prosentilla Suomen apteekeista on valmius ereseptien käyttöön. Tähän mennessä niitä on kirjoitettu yli puoli miljoonaa kappaletta. SS Sosiaalitoimi Terveystoimi 2011 Väkivaltaa ja kiusaamista Sosiaalitoimi Työhön liittyvä väkivalta on lisääntynyt edelleen sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla, kertoo Kunta-alan työolobarometri Eniten lisääntyi asiakkaiden työntekijöihin kohdistama henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Erityisen huolestuttavaa kehitys on sosiaalialalla, missä ilmiö yleistyi rajusti ja kiusaamiseen syyllistyivät yhtä usein työtoverit kuin asiakkaat. Ongelman syyt on selvitettävä ja siihen puututtava työpaikoilla välittömästi, Tehyn asiamies Irmeli Vuoriluoto vaatii. Fyysinen väkivalta ja sen uhka on edelleen yleisintä terveysalalla, vaikka suunta on laskeva. Sosiaalitoimessa fyysisen väkivallan kokemukset ovat sen sijaan lisääntyneet selvästi. Terveydenhuollossa fyysisestä väkivallasta omalla työpaikalla raportoi yli 50 prosenttia työntekijöistä, sosiaalitoimessa lähes 40 prosenttia. Myönteistäkin kehitystä on tapahtunut. Yleisarvosanaksi työelämän laadulle kunnan työntekijät antavat kahdeksan. Se ei juuri poikkea muiden palkansaajien tilanteesta.ss Terveystoimi kiusaaminen ja henkinen väki valta. Niiden vastaajien osuus, joiden mukaan näitä ilmiöitä esiintyy omalla työpaikalla. sairauspäivät lisääntyivät 1 Sairauspoissaolojen keskipituus kasvoi 12,2 päivästä 15,3 päivään. 2 Naisilla oli sairauspäiviä kaksinkertainen määrä miehiin verrattuna. 3 Kuntatyössä sairauspäiviä kertyi huomattavasti muiden alojen keskiarvoa enemmän. 10 TEHY t

11 ajankohtaista Päihdeäidit hoitoon Netistä keskusteluapua Päihteitä käyttävä raskaana oleva nainen voidaan määrätä alustavan ehdotuksen mukaan tahdosta riippumattomaan hoitoon, jos sikiö on vaarassa. Ensisijaisesti olisi kuitenkin käytettävä muita keinoja sikiön suojelemiseksi. Päihdeäitien hoito sisältyy sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän ehdotuksiin, joilla sekä vahvistetaan että rajoitetaan potilaan itsemääräämisoikeutta. Rajoittaminen voisi tulla kyseeseen, kun henkilön kognitiivinen toimintakyky on alentunut niin, ettei hän kykene ymmärtämään tekojensa seurauksia. Lisäksi edellytyksenä olisi, että henkilö uhkaa vaarantaa vakavasti omaa tai muiden terveyttä tai turvallisuutta. Ensisijaisesti säännökset tukisivat toimintatapoja, joilla vältettäisiin rajoittaminen. Rh ANNIKA RAUHALA Mediatähystys Sosiaalipalvelut on pakotettu sietämättömiin säästöihin. Käytännössä kaikki ennaltaehkäisevät ja rakenteelliset toimet on ajettu kunnissa alas. Sosiaalityöstä on kohta jäljellä vain huostaanottoja tehtaileva lastensuojelu tai huonoosaisten hätää hallinnoiva aikuissosiaalityö. Kunta kun ei voi säästää kuin omista toiminnoistaan. Professorit Mauno Vanhala ja a ila-leena Matthies, Mediuutiset Kuinka usein kuuleekaan, että yhdessä lounastava tai saunova naisporukka oikein kilpaa kauhistelee selluliittejaan ja syömiään kaloreita. Vaikka kyse on olevinaan huumorista, tällainen ei tee ketään onnelliseksi. Psykologi susanna anglé, diabetes 1/2012 helmikuussa käynnistyi jo kuudestoista päihteitä käyttävien äitien nettikeskusteluryhmä. A-klinikkasäätiön ja Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämässä ryhmässä äidit voivat pohtia elämäänsä luottamuksellisesti nimimerkin suojissa. Ryhmät toimivat muutaman kuukauden kerrallaan. Niihin osallistuu 7 20 äitiä, jotka ovat raskaana tai joilla on eri-ikäisiä lapsia. Ryhmiä ohjaavat ja keskustelua herättelevät lapsilähtöisen päihdetyön ammattilaiset. Ryhmä kokoontuu Päihdelinkin (www.paihdelinkki.fi) suljetulla keskustelupalstalla. Viestejä pääsevät lukemaan vain ryhmän jäsenet. Ryhmään voi ilmoittautua sähköpostilla osoitteessa ss TEHY t tupakointi 166 kuntaa on julistautunut savuttomiksi työpaikoiksi. lähde: suomen kuntaliitto Eräässä vaiheessa iso vanhempia pidettiin suorastaan vaarallisina lapsen kehitykselle. Heidän koettiin vain häiritsevän perheen luontaisia suhteita. kirkon Perheasiain eläkkeellä oleva johtaja Martti esko, Proudage-lehti numero 2 11

12 KELA ajankohtaista Laitinen-Pesola ikääntymisen teemavuoden lähettiläs eurooppalainen teemavuosi 2012 on nimeltään Aina on oikea ikä. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on eri ikäisten yhteistyön lisääminen. Tehyn puheenjohtaja on yksi teemavuoden 11 lähettiläästä. Tehyn jäsenistön ikärakenne on hyvin heterogeeninen. Osalla työkokemusta on kymmeniä vuosia ja osa vasta aloittelee uraansa. Tämä asettaa haasteita johtamiselle ja yhteistyölle. Erityisen oleellista on, että niin sanottu hiljainen tieto siirtyy tekijältä toiselle, sanoo puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola. Hän osallistui Työterveyslaitoksen järjestämän Horisontti seminaarin paneeliin 6. maaliskuuta Helsingin Musiikkitalossa. vt Eläkeiästä neuvotellaan Työmarkkinoiden keskusjärjestöillä on mahdollista päästä sopimukseen periaatelinjauksista ja aikataulusta, joiden pohjalta neuvotellaan työurista ja eläkejärjestelmästä. Toimitusjohtaja Jukka Rantalan johtama eläkeneuvotteluryhmä on jättänyt väliraporttinsa ja uskoo, että neuvottelutulos saadaan aikaiseksi hallituksen kehysriiheen, joka ajoittuu maaliskuun loppuun. Hallitusohjelman mukaisia keinoja työurien pidentämiseksi käsitellään myös Jukka Ahtelan johdolla toimivassa työmarkkinajärjestöjen yhteisessä työryhmässä. rh Roolit selviksi väkivallan ehkäisyssä työpaikoilla Tampereen teknillisessä yliopistossa on kehitetty työväkivallan ennaltaehkäisyn ja hallinnan malli, joka on sovellettavissa kaikkiin Suomen sairaaloihin. Malli on tarkoitettu ennen kaikkea organisaatioiden johdon eri tasojen ja asiantuntijoiden käyttöön, mutta siinä annetaan ohjeita myös henkilöstölle. Mukaan otetaan myös työturvallisuuden, -suojelun ja -terveyshuollon asiantuntijat sekä muun muassa vartiointipalvelut ja eri viranomaiset. Lähtökohta on, että työväkivallan ennaltaehkäisy ja hallinta on osa kokonaisvaltaista turvallisuusjohtamista. Tavoitteena on saada johdon kaikki tasot, myös ylin johto, sitoutumaan yhteisiin käytäntöihin. Lopullinen vastuu turvallisuudesta on aina johdolla, korostavat mallin kehittäneet tutkijat Johanna Pulkkinen ja Juha Vasara. Tutkijoiden mielestä nyt tarvitaan avointa keskustelua. Uusien rakenteiden luominen voi onnistua nopeastikin, mutta uuden turvallisuuskulttuurin juurruttaminen koko organisaatioon on paljon hitaampaa. Tärkeintä on kaikkien halu sitoutua väkivallan ennaltaehkäisyyn. ss Pirkanmaalla ilmoittaudutaan itse TyöTTömyys 10,7 % Euroalueen työttömyysaste tammikuussa Lähde: eurostat Jos poliklinikalle tuleva potilas hoitaa ilmoittautumisen itse, voidaan vastaanottoaika käyttää entistä tehokkaammin tutkimiseen ja hoitamiseen. Tähän pyritään Pirkanmaalla, missä kokeillaan potilaiden omatoimista, sähköistä ilmoittautumista. Järjestelmä on käytössä Keskussairaalan tuki- ja liikuntaelinten poliklinikalla ja Valkeakosken sairaalan kirurgian poliklinikalla. Sähköinen päätelaite tunnistaa ilmoittautujan Kela- tai ajokortin perusteella. Ilmoittautumisen lisäksi potilas voi tarkistaa ja korjata omat henkilötietonsa, jotka päivittyvät potilastietojärjestelmään. Päätelaitteet myös opastavat hänet oikeaan paikkaan. Henkilökunta saa järjestelmän kautta ajantasaisen tiedon potilaan olinpaikasta sairaalassa ja saapumisesta odotustilaan. Itsepalvelupäätteellä ilmoittautuminen on käytössä jo ainakin Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja Etelä-Karjalan keskussairaalassa. ss 12 TEHY t

13 ajankohtaista Palkkarakenne muuttui Uudella työkokemuslisällä varaudutaan kiihtyvään eläköitymiseen. Kenenkään palkka ei laske uudistuksen vuoksi. teksti Riitta Hankonen SykSyn neuvottelukierroksella kuntasektorille solmittu yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES sisältää muutoksia palkkausjärjestelmään. Nykyään palkka muodostuu työn vaativuuden arvioinnin perusteella määräytyvästä tehtäväkohtaisesta palkasta, ammatin hallinnan perusteella maksettavasta henkilökohtaisesta lisästä ja palvelusajan perusteella maksettavasta työkokemuslisästä. Lisäksi on mahdollista maksaa esimerkiksi tulospalkkiota, kielilisää tai uutta rekrytointilisää. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa eli ikälisä muuttui vuoden alussa työkokemuslisäksi. Uudistuksessa ikälisä laskee 2 prosentilla, joka siirretään tehtäväkohtaiseen palkkaan. Palkkarakenne on muuttunut niin, että perus- ja tehtäväkohtaiset palkat nousevat ja alle viisi vuotta alalla työskennelleille ohjautuu hieman suuremmat korotukset. Uudistuksella pyritään varautumaan henkilöstön lähivuosina yhä kiihtyvään eläköitymiseen. UUSi työkokemuslisä on viiden työssäolovuoden jälkeen 3 prosenttia ja kymmenen vuoden jälkeen 8 prosenttia. Ennen uudistusta vastaavat korotukset olivat 5 ja 10 prosenttia. Uusi työkokemuslisä lasketaan uudesta tehtäväkohtaisesta palkasta. Käytännössä palkkarakenteen muutos on toteutettu niin, että tehtäväkohtainen palkka nousi vuodenvaihteessa 3,7 prosentilla niillä, joilla ei ole vielä viittä vuotta työkokemusta. TEHY t Niillä työntekijöillä, joilla on viiden tai kymmenen vuoden kokemuslisä, palkka on noussut yleiskorotuksen verran eli 1,7 prosenttia, ja ikälisästä 2 prosenttia on siirtynyt tehtäväkohtaiseen palkkaan. Mahdollinen henkilökohtainen lisä on noussut 1,7 prosenttia ja muut lisät ovat ennallaan. Kaikki palkat nousivat tammikuussa vähintään yleiskorotuksen verran. Siirto ei ole pienentänyt eikä pienennä kenenkään palkkaa, Tehyn lakimies Hanna Huotari vakuuttaa. Jotkut tehyläiset ovat saaneet tammikuussa käteen aiempaa vähemmän palkkaa. Tämä johtuu siitä, että nettopalkkaan vaikuttavat muutkin asiat kuin työja virkaehtosopimus. Palkkalaskelmasta näkee, onko esimerkiksi perusprosentin mukainen tuloraja ylittynyt. Myös palkasta perittävät sosiaalivakuutusmaksut ovat nousseet vuoden alusta. Palkansaajien keskimääräinen eläkemaksu oli kunta-alalla 2011 noin 5,1 prosenttia palkasta. Uudet veroprosentit on otettu käyttöön helmikuussa. Nämä saattavat yhdessä vaikuttaa niin, että nettopalkka on vähentynyt viime vuodesta. On myös mahdollista, että palkkarakenteen muutos on toteutettu virheellisesti. Tällöin kannattaa ottaa yhteys omaan luottamusmieheen. UUdiStUS hyödyttää myös pitkän työkokemuksen omaavia. Henkilökohtainen lisä ja työkokemuslisä eivät ole enää yhteydessä toisiinsa. Aiemmin esimerkiksi 10 palvelusvuoden i Esimerkkilaskelma Työkokemusta yli 10 vuotta Tilanne Tehtäväkohtainen palkka: e Henkilökohtainen osa: 100 e Vuosisidonnainen osa (10 %): 200 e Yhteensä 2300 euroa Tilanne Tehtäväkohtainen palkka: 2000 e+ 3,7 % (yleiskorotus 1,7 % ja 2 %:n siirto) = 2 074,00 e Henkilökohtainen lisä: 100 e + 1,7 % = 101,70 e Työkokemuslisä: 8 % tehtäväkohtaisesta palkasta eli 165,92 e Yhteensä 2341,62 euroa saavuttaminen saattoi vaikuttaa henkilökohtaiseen lisään: lisä ei välttämättä noussutkaan, jos sitä oli jo vähintään 10 prosenttia. Tehyn laskelmien perusteella uudistus tuottaa palkansaajalle 30 vuodessa jonkin verran enemmän kuin entinen rakenne. Työkokemuslisä tulee henkilökohtaisen lisän päälle. Uuden sopimuksen mukaan kuntien pitää käyttää henkilökohtaisiin lisiin suurempi osa palkkasummasta kuin aikaisemmin. Henkilökohtaiset lisät kohdentuvat yleensä niille, joilla on kokemusta ja syvällistä osaamista. 13

14 Pysäkillä. Liikkuva terveysneuvontayksikkö kiertää Helsinkiä ja Vantaata. Auto on parisen tuntia kussakin paikassa. 14 TEHY t

15 Päihteet Vaihtoauto Diakonissalaitoksen liikkuvassa yksikössä vaihdetaan neulat ja ruiskut puhtaisiin. Palvelu on osa huumeidenkäyttäjien terveysneuvontaa. Teksti Vesa Turunen Kuvat Annika Rauhala TEHY t

16 Harmaa pakettiauto seisoo vantaalaisen lähiön parkkipaikan kulmassa. Vain auton sisältä näkyvä valo ja liikkuvat varjot kertovat, että autossa on ihmisiä. Lopputalven iltapäivä on tummunut varhaisillaksi ja ympäröivien kerrostalojen ikkunoihin on syttynyt valoja. Auton sisällä odottavat sairaanhoidon opiskelija Annika Laitila ja bioanalyytikko, päihdetyöntekijä Pia Aromäki. He ovat tänään työparina. Paikka on yksi niistä kahdestatoista, jossa Diakonissalaitoksen tunnuksia kantava auto seisahtuu parin tunnin ajaksi kerran viikossa Helsingissä ja Vantaalla. Paikat ja auton aikataulu löytynyt verkosta. Viralliselta nimeltään auto on Diakonissalaitoksen liikkuva terveysneuvontayksikkö. Sen sisällä käytetyt huumeneulat ja ruiskut voi vaihtaa puhtaisiin. Ohikävelevät ihmiset eivät kiinnitä autoon juurikaan huomiota. Kauppakasseista päätellen useimmilla on kiire kotiin. Viimein joku suuntaa auton takaovelle ja koputtaa. SiSään astuu siisteihin talvivaatteisiin pukeutunut vuotias mies. Hän tervehtii kohteliaasti, istuu vastaanottotiskin ääreen tottuneesti ja ottaa mukanaan tuomasta urheilukassista kaksi isoa putkilomaista astiaa. Vaikka kävijä on työntekijöille tuttu, tapaaminen käynnistyy samalla tavalla kuin ensimmäiselläkin kerralla. Annika kysyy tulijan käyttämän nimimerkin, syntymävuoden ja asuinpaikan sekä kirjaa sukupuolen. Paljonko otat neuloja ja ruiskuja, kysyy Pia. Erilaisten neulojen ja ruiskujen lisäksi autosta saa puhdistus- ja vanulappuja, laastaria, filttereitä, klikkikuppeja, kondomeja, liukuvoidetta sekä haavanhoitovälineitä. Pia pakkaa tarvikkeet suureen muovipussiin ja nostaa ne tiskille. Mitä mieltä mies on liikkuvasta yksiköstä? Palvelu tulee lähelle ja täällä työskentelee aivan ihania ihmisiä. Te olette auttaneet minua todella paljon, hän sanoo. Olet saanut auttaa itse itseäsi, kehuu Pia takaisin. Odotin, että asiakkaat ovat huonossa kunnossa, mutta ei se niin ollutkaan. Miehen silmissä sädehtii hymy. Hän kiittää vielä lämpimästi ja toivottaa hyvää illan jatkoa ennen kuin astuu autosta ja katoaa iltaan. Meidän asiakkaamme ovat laidasta laitaan. Päällepäin on mahdoton sanoa, kuka käyttää suonensisäisiä huumeita ja kuka ei. Joukossa on menestyviä ihmisiä. Keväällä sairaanhoitajaksi valmistuva Annika tunnustaa, että hänellä oli omat ennakkoasenteensa, kun hän aloitti työt liikkuvassa yksikössä. Hän oli kuvitellut, että huumeidenkäyttö näkyy. Odotin, että asiakkaat ovat huonossa kunnossa, mutta ei se niin ollutkaan. Annika ja Pia pitävät asiakkaitaan vastuuntuntoisina ihmisinä. He ottavat vastuuta itsestään, toisista ihmisistä ja ympäristöstään. Huumeidenkäyttäjille on annettu terveysneuvontaa ja vaihdettu välineitä pääkaupunkiseudulla vuodesta 1997 lähtien. Toiminta alkoi A-klinikkasäätiön ylläpitämissä matalan kynnyksen Vinkki-terveysneuvontapisteissä. Vuonna 2000 Helsingin Diakonissalaitos perusti hiv-positiivisten huumeidenkäyttäjien palvelukeskuksen, jonka yhtenä tehtävänä on ollut neulojen ja ruiskujen vaihto. Vanhasta ambulanssista kunnostettu liikkuva yksikkö lähti liikkeelle Diakonissalaitoksen ja A-klinikkasäätiön yhteisvoimin vuoden 2003 lopulla. Toiminta siirtyi kokonaan Diakonissalaitokselle 2005 lopulla. Pelkäsimme, että hiv-epidemia lähtee leviämään ja muuttuu pääkaupunkiseudulla hallitsemattomaksi, kuten itärajan takana oli jo tapahtunut. Uhkakuvana oli, että meillä on pian jopa tuhat hivpositiivisista. Tarvittiin nopeita toimia, kertoo erikoissairaanhoitaja ja diakonissa Riitta Vehviläinen, joka on tehnyt pitkään päihdetyötä Diakonissalaitoksella. Nopea toiminta ja oikea ajoitus tuottivat tulosta. Vuonna 1999 suonensisäisesti huumeita käyttävillä todettiin Husin alueella yhteensä 86 hiv-tartuntaa. Seuraavina vuosina tilastoihin ei tullut piikkiä vaan tartuntojen määrä taittui. Vuonna 2004 uusia tartuntoja oli enää 10. Syynä on ollut elämänlaadun ja terveysolojen tuntuva kohentuminen. Vuosituhannen alussa pääkaupunkiseudun huumeidenkäyttäjistä noin 80 prosenttia oli vailla vakituista asuntoa. Nyt heille on tarjolla erilaisia palveluita katkaisuhoidosta asumiseen. Keskeisellä sijalla on terveysneuvonta. Se kannattaa ja vaikuttaa, sillä yhden hiv-positiivisen lääkehoitokulut ovat vuodessa euroa. Ja tämän päälle tulee kaikki inhimillinen kärsimys. SelvitySten mukaan 80 prosentilla hiv-positiivisista huumeidenkäyttäjistä on takanaan väkivaltainen ja turvaton lapsuus. Päihteet ovat kuuluneet monen arkeen pienestä pitäen. Oma käyttö on aloitettu varhain, ruiskuhuumeet noin vuoden iässä. Nykyään tulee kovin nuoria vastaan. Tähän pitäisi pystyä vaikuttamaan nopeasti. Helsingin Munkkisaaressa sijaitsevassa Diakonissalaitoksen toimintakeskuksessa asioi päivittäin noin 350 asiakasta. Palvelukeskuksen käyttäjistä 120 on hiv-lääkityksellä. Moni hakee lääkkeet päivittäin, osa kerran viikossa. Sitoutuminen on poikkeuksellisen suurta. 16 TEHY t

17 Liikkuva yksikkö on palveluiden tarjoajana merkittävässä roolissa. Vuonna 2011 kirjattiin yhteensä noin eri asiakasta. Käytettyjä ruiskuja ja neuloja palautettiin kappaletta ja puhtaita annettiin tilalle , joten palautusprosentti oli 103. Hiv-pikatestejä tehtiin 82. Helvetin hyvä juttu, kun pääsee vaihtamaan putsit, kommentoi alle 30-vuotias mies, joka on yksi illan kävijöistä. Annikan ja Pian mukaan asiakkaat Työparina. Pia Aromäki (vas.) ja Annika Laitila ottavat vastaan asiakkaan, joka vaihtaa käytetyt neulat ja ruiskut uusiin. saavat asioida juuri sen verran kuin haluavat. Arkipäiväisten kysymysten lisäksi puhutaan huumeista ja niiden käytöstä sekä käyttöön liittyvistä ongelmista. Puheeksi tulee myös käytöstä luopuminen. Välillä puhutaan elämästä yleensä, mutta ennen kaikkea tämä on terveysneuvontaa, Pia sanoo. Ja tietenkin yritämme vahvistaa asiakkaan ajatusta pyrkiä huumeista eroon, Annika täydentää. i Huumeet Suomessa Sekakäyttö on Suomessa yleistä. Keskeisessä asemassa ovat opioidipohjaiset ja rauhoittavat lääkeaineet (bentsodiatsepiinit) sekä alkoholi ja kannabis. Tyypillisesti huumeidenongelmakäyttäjät ovat olleet suhteellisen nuoria, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana käyttäjä kunta on selvästi vanhentunut. Suomelle erityinen piirre on buprenorfiinin yleisyys pistoskäytössä. Huumausaineiden ongelmakäyttäjien määrää arvioidaan amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäyttäjien määrällä. Vuonna 2005 heitä oli Lähes neljä viidestä ongelmakäyttäjästä oli amfetamiinin käyttäjiä. Miesten osuus oli lähes 80 prosenttia. Enitenongelmakäyttäjiä oli vuotiaiden ikäryhmässä. Päihdehuollon huumeasiakkaiden ensisijaiset hoitoon hakeutumiseen syyt vuonna 2010 olivat opiaatit (55 %), stimulantit (14 %), kannabis (13 %), alkoholi (11 %) ja lääkkeet (6 %). Luvut heijastavat hoidon tarjontaa: korvaushoitoa on toistaiseksi olemassa vain opiaattien käyttäjille. Opiaatteihin kuuluvabuprenorfiini oliensisijainen hoitoon johtanut päihde peräti kolmanneksella koko asiakaskunnasta. HUUMETILANNE SUOMESSA THL:N RAPORTTI 62/2011 TEHY t

18 facebook.com/tervesos Tavataan Tampereella ! Kuinka kunta- ja palvelurakenteen muutos vaikuttaa ammattilaisten työhön? Entä miten asiakkaiden aktiivisuus näkyy sosiaali- ja terveyspalveluissa hyvässä ja pahassa? TOIMIVUUS Hyvä työasento auttaa keskittymään äärimmäistäkin tarkkuutta vaativiin työvaiheisiin. Aktiivinen kansalainen - vireä elämä Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan verkossa! KALUSTEET TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE ERGONOMIA Ergonominen muotoilu ja yksilöllinen säädettävyys pitävät huolen työssä viihtymisestä ja jaksamisesta. DESIGN Harkittu ja hiottu design miellyttää vaativimmankin asiakkaan silmää. Työntekijät saavat aineiden käytöstä paljon sellaista tietoa, jota ei saa muualta. Työntekijät kertovat korvaus- ja katkaisuhoidosta ja muista vaihtoehdoista. He eivät kuitenkaan tuputa tietoa, vaan keskustelu on aitoa vuoropuhelua, jossa kumpikin osapuoli oppii. Työntekijät saavat aineiden käytöstä paljon sellaista tietoa, jota ei saa muualta. Meitä varoitetaan myös uusista aineista. Pystymme jakamaan tätä tietoa muiden asiakkaiden kanssa. Liikkuvassa yksikössä tehdään nimettömiä hiv-pikatestejä ja rokotetaan A- ja B-hepatiittia vastaan. Testaukseen ja rokotukseen voi tulla periaatteessa kuka tahansa, sillä kaikki tapahtuu anonyymisti. Kynnys on haluttu pitää mahdollisimman matalana. Liikkuvan tarkoituksena on vähentää muiden palveluyksiköiden kuormitusta. Monet huumeidenkäyttäjät pistävät itseään useita kertoja päivässä. Jotta pahemmilta vaurioilta vältyttäisiin, pitää huolehtia puhtaudesta ja hallita oikea pistotekniikka. Liikkuvassa yksikössä saa apua pinnallisiin haavoihin, mutta isompien haavojen ja tulehdusten kanssa asiakas ohjataan eteenpäin. Annika ja Pia eivät ole kohdanneet työssään väkivaltaa. Joskus harvoin asiakas on tullut autolle todella päihtyneenä. Sellaisista tilanteista on selvitty oman rauhallisen ja rauhoittavan käytöksen avulla. Liikkuvassa kolme vuotta työskennellyt Pia on vakuuttunut siitä, että kävijät kuuntelevat työntekijöitä yhtä tarkasti kuin työntekijät kävijöitä. Nykyään asiakkaat tietävät asioista varsin paljon, mikä on selkeä muutos entiseen. He palaavat asioihin, joista on puhuttu, ja muistuttavat, että sanoit silloin sillä ja sillä tavalla. Pia uskoo vakaasti, että huumeidenkäyttäjä voi luopua huumeista. Tarvitaan vain rohkaisua ja pitkäjänteistä työtä. Ihminen alkaa pohtia muutoksen tarvetta, kun käyttämisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Muutos lähtee jokaisesta itsestään, mutta me voimme olla tukena. Jokaisessa ihmisessä on toivoa ja potentiaalia.t 18 TEHY t

19 Kolumni Uskallanko vanheta? Kolumnistimme jouko Paukkeri on työkyvyttömyyseläkkeellä oleva psykiatrinen sairaanhoitaja. Mediassa on päivittäin juttuja, joissa paljastuu räikeitä epäkohtia ikäihmisten, toimintakyvyltään alentuneiden ja mielenterveyspotilaiden hoito- ja asumispalveluissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) tutkittiin ikäihmisten palveluasumista, henkilöstön hyvinvointia, laatua ja asiakasrakennetta: millä mallilla palvelut tarjotaan kunnissa ja minkälaisia palveluja on saatavilla? Tutkimuksessa käsiteltiin myös henkilöstön määriä, mitoituksia ja asenteita. Nämä kaikki vaikuttivat suoraan hoidon sisältöön. Luettuani tutkimuksen aloin miettiä, miten itselle käy. Ei tässä nyt niin kovin pitkiä aikoja ikääntymiseen ole. Palveluiden tarjoamisessa ja niiden sisällöissä oli suuria kuntakohtaisia painopisteroja. Lähtökohtaisesti Suomessa on kolmenlaisia palveluntarjoajia: kuntia, järjestöjä ja säätiöitä sekä yksityisiä. On harmi, että kunnilla näyttää olevan aika huterat tiedot eri organisaatioista: mitä hoidon sisältö ja osaaminen todellisuudessa on? Suomessa on myös kymmeniä tuhansia omaisia, jotka tekevät ilmaista kotihoitoa. Kuntien omaishoitajakorvauksissa on erittäin kirjavat käytännöt ja omaishoitajien määrä vaihtelee eri kunnissa. Valmisteilla olevassa vanhuspalvelulaissa on nostettu esiin henkilöstömitoitukset. THL:n tutkimuksessa on erikoinen huomio: kunnallinen palvelu oli huonoiten mitoitettu, mutta hoidon laatu oli parasta. Järjestöillä oli taas parhaimmat mitoitukset, ja laadullisesti niiden palvelut eivät juuri eronneet kunnallisesta tuotannosta. Lupavaiheessa kaikki Kodeissa ei ole realistisia mahdollisuuksia hoitaa todella vanhoja ja monisairaita. ei-kunnalliset palveluntarjoajat joutuvat esittämään selkeät mitoitukset. Voittoa tavoittelevat tuottajat olivat tutkimuksen mukaan suurimmassa pulassa jatkuvan henkilöstön vaihtuvuuden kanssa. Itse pidän kunnallista palvelutuotantoa ensisijaisena, koska näin kuvittelen saavani verorahoilleni vastinetta. Lisäksi suomalaisomistus on otettava mielestäni yhdeksi pisteytysarvoksi, kun kunnat kilpailuttavat ikäihmisten palveluja. lähivuosina vastaan tulee huoltosuhde: yhä pienempi työssäkäyvä sukupolvi maksaa yhä kasvavan ikääntyvän väestön menoja. Monisairaiden ikääntyneiden määrä kasvaa, ja hoitoisuudesta tulee yhä keskeisempi mittari. Ihmiset elävät keskimäärin pidempään, ja on suuri kysymysmerkki, missä vaiheessa nykyinen laitospaikkojen vähentäminen menee liian pitkälle. Kodeissa ei ole realistisia mahdollisuuksia hoitaa todella vanhoja ja monisairaita. Tämä näkökulma kannattaa pitää mielessä. THL:n mukaan pelkkien mitoitusten nostaminen ei vielä maailmaa paranna. Työntekijöiden määrästä on silti huolehdittava: kaksi kättä ei muutu itsestään neljäksi. Tutkimuksessa nousi esiin myös se, että mitä itsenäisempi työ, sitä parempi on työtyytyväisyys. Tulevina vuosina juuri työntekijöiden riittävyys, osaaminen ja työssä viihtyminen nousevat kriittisiksi kysymyksiksi. Minäkin odottelen mikäli terveys vain sallii vanhuspalvelulakia ja kuntien huomattavasti tukevampaa resursointia ikäihmisten asumiseen, tehostettuun palveluasumiseen ja vanhainkotihoitoon. TEHY t

20 AmmAtissA TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: NEONATAALIHOITAJA Kohdun korvikkeet Keskoskaappi on kenguruhoitoon verrattuna auttamattoman vanhanaikainen, vakuuttaa Aino Ezeonodo. teksti Irene Pakkanen kuvat Henna Aaltonen Hoitoa ja käsikapaloa. Aino Ezeonodo hoitaa vauvaa keskoskaapin aukkojen kautta. 20 TEHY t

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi

2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi Juhani Pekkola Filosofian tohtori, Sosiologian Dosentti Koordinoiva tutkimusjohtaja Kyamk / Sote TKI-päivät 15.-16.2.2012 PKAMK, Joensuu 2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi 2,6 = Kansalaisten

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Itsemääräämisoikeuslaki Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Riitta Burrell 20.5.2014 Hallitusohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma: Laaditaan lainsäädäntö asiakkaiden

Lisätiedot

KT 30.11.2015 Yleiskirjeen 15/2015 liite 5

KT 30.11.2015 Yleiskirjeen 15/2015 liite 5 Luottamusmieskoulutus KoHo/Tehy Vantaa 7.-9.3. Luottamusmiesten perusopinnot 3-jakso (4/15) KoHo/Tehy Helsinki 11.-13.1. Luottamusmiesten perusopinnot 1-jakso (1/16) KoHo/Tehy Helsinki 15.-17.2. Luottamusmiesten

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Tehy ry KUNTASEKTORIN AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2014 11.11.2013

Tehy ry KUNTASEKTORIN AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2014 11.11.2013 Luottamusmieskoulutus Tehy Helsinki 12.-14.2. Luottamusmiesten perusopinnot 1-jakso (1/14) Tehy Helsinki 24.-26.3. Luottamusmiesten perusopinnot 2-jakso (1/14) Tehy Vantaa 22.-24.9. Luottamusmiesten perusopinnot

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto Esityksen sisältö 1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Vaikutuksia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Hyviä käytäntöjä työelämään. seminaari, Kokkola 4.9.2006. Ota puheeksi. kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi

Hyviä käytäntöjä työelämään. seminaari, Kokkola 4.9.2006. Ota puheeksi. kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi Hyviä käytäntöjä työelämään seminaari, Kokkola 4.9.2006 Ota puheeksi kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi työpsykologi, ylitarkastaja Olavi Parvikko, STM Esimiehille

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot