Keskosten kenguruhoitoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskosten kenguruhoitoa"

Transkriptio

1 No aino ezeonodo Keskosten kenguruhoitoa huumeauton matkassa päihteet s. 14 uppoava terveyskeskus perusterveydenhuolto s kysymystä ihmisoikeuksista

2 terveysportti Pitkäaikaissairaudet-tietokanta sisältää seuraavat teokset: Alkoholiriippuvuus, Allergia ja astma, Diabetes, Keliakia, Masennus, Reuma ja Sydänsairaudet. Ajanmukaiset ja monipuoliset tiedot hoidon tavoitteista ja keinoista luovat perustan pitkäaikaissairauksien hyvälle hoidolle. Sairaanhoitajapäivien tarjouksena kirjat 25 % Sairaanhoitajan käsikirja Marianne Mustajoki, Anja Alila, Elina Matilainen, Mirja Rasimus (toim.) Sairaanhoitajan käsikirja on sairaanhoitajien ja muiden hoitoalalla työskentelevien jokapäiväiseen käyttöön tehty työn apuväline. Artikkelit kattavat perusterveydenhuollon tavallisimmat hoitotilanteet ja -toimenpiteet. Tarkkailuun, tutkimuksiin, hoitotoimenpiteisiin ja potilaan ohjaukseen liittyvät ohjeet löytyvät nopeasti ja helposti luetelmamuotoisista artikkeleista. Käytännönläheisyyden, ajantasaisuuden ja asiantuntevuuden takaa se, että kaikki toimittajat ja lähes kaikki kirjoittajat ovat sairaanhoitajia. Väriä ja voimaa Parhaat ruokavalinnat diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä Eliina Aro, Liisa Heinonen, Eija Ruuskanen Kirjasta löytyy vastauksia toistuvasti esiin nouseviin kysymyksiin rasvoista, hiilihydraateista, ravintolisistä ja laihduttamisesta. Esillä ovat mm. Itämeren ruokavalio, ruokakolmio ja lautasmalli. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon näkökulmasta ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa syödä terveellisesti, mutta valinnat kannattaa perustaa tutkittuun ravitse-mustietoon. Unihiekkaa etsimässä Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin Anna Keski-Rahkonen, Minna Nalbantoglu Tuoreimpaan tieteelliseen tutkimustietoon pohjautuva kirja Unihiekkaa etsimässä antaa vanhemmille työkalupakin vauvojen ja taaperoiden univaikeuksien korjaamiseen. Kirjassa esitellään monta erilaista lähestymistapaa, joista kukin perhe voi valita omaan tilanteeseensa ja arvomaailmaansa parhaiten sopivat keinot. Joustava mieli parisuhteessa Arto Pietikäinen Kirja auttaa lukijaa rakentamaan tai ylläpitämään elinvoimaista ja omien elämänarvojensa näköistä parisuhdetta. Se esittelee uusimpia käyttäytymisterapian menetelmiä, joiden avulla voi kohentaa omaa parisuhdettaan joko yhdessä tai itsenäisesti. Sen tutkitusti toimivaksi osoitettujen harjoitusten avulla voi vaikuttaa omaan käyttäytymiseensä muita ihmisiä kohtaan ja omiin tunnereaktioihinsa. Kirja on tarkoitettu kaikille niille, jotka haluavat rikastuttaa omaa tärkeintä ihmissuhdettaan painos 2010, 832 s. ISBN painos 2011, 158 s. ISBN painos 2011, 236 s. ISBN painos 2011, 343 s. ISBN Sh. 65 TARJOUS 48,75 Sh. 19,50 TARJOUS 14,63 Sh. 29,50 TARJOUS 22,13 Sh. 33 TARJOUS 24,75 Tervetuloa Sairaanhoitajapäivien messuosastollemme 3r4! Messutarjouksena kirjat vähintään 25 % suositushinnasta. Saat messualennuksen myös verkkokaupassamme kampanjakoodilla AR6KPGDK saakka.

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No KANNEN KUVA: HENNA AALTONEN 5 Pääkirjoitus 6 kansi Itse asiassa: Kristiina Kouros 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Palkkarakenne muuttui 14 kansi Vaihtoauto Terveys - neuvonta tulee huumeiden - käyttäjien luo. 19 Kolumni 20 kansi Ammatissa: Kohdun korvikkeet Kenguruhoito päihittää keskoskaapit. 24 Onnellisen vanhuuden tuntija 29 Terveys 30 Vaarallinen valo 32 Pirulliset tyypit 36 Sopivasti suojellen 39 Sukupuoli on työasia 40 kansi Pelastakaa terveyskeskus! Miten käy suomalaisten ylpeydenaiheelle? 45 Kirjat 46 Ulkomaat: Hoitajien vientimaa 70 Tieni tähän: Biafra herätti toimimaan 72 Ihana arki: Kauniisti lautaselle 74 Suolaa haavoille tehyläinen 50 Keskustelua 52 Voittaja: Neljän päivän palkka 54 Luottamuksella 55 Tehy-uutiset 56 Jäsentapahtumat 61 Hyöty 63 Tarkastaja 14 huumeet Diakonissalaitoksen autossa vaihdetaan neulat puhtaisiin. kolme elämän äärilaitaa 20 KesKosuus Kenguruhoidossa lapsi saa kehittyä vanhemman lähellä. Päivystyksessä kertyneestä paineensietokyvystä oli kuvauksissa valtavasti hyötyä. Masterchef-kilpailija Nina Kiviniitty sivulla VanhuKset Liike on lääke, tietää geronomiksi opiskeleva Anitta Ollikainen. TEHY t

4 tekee päivästäsi mukavan UUTUUS attu sarja, jossa mukavuus ja design styvät puuvillan hengittävyys ja strechesterin - Miellyttävä kanssa. stretch tekee päivästäsi mukavan to. Tuotteet Helppohoitoista ovat helposti siliäviä ja nsä pesusta Uusi helppohoitoinen, pesuun. Näissä meleerattu asuissa sarja, jossa mukavuus ja design joka korostuvat. työpäivä Valikoimassa hyvinpuettu. yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja strechominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. % EOL-stretch. Rypistymätön ja hyvä värinkesto. Tuotteet ovat helposti siliäviä ja pitävät sekä mallinsa että värinsä pesusta pesuun. Näissä asuissa tunnet olosi mukavaksi ja olet joka työpäivä hyvinpuettu. 48% puuvilla 48% polyesteri/4% EOL-stretch. Vaatteet ja kengät työhön ja vapaa-aikaan Marine uxen Vaaleansininen Navysininen Marine Malli Naisten tunika. Vartalomyötäinen malli. Malli Naisten tunika. Koko: XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Malli Unisex-housut, kaksi sivutaskua ja takatasku. Joustava vyötärö nauhakujalla. 47% puuvilla/ 47% polyesteri/ 6% EOL-stretch Koko: XS - 4XL 45,90 sis. Alv 23% Hiilenharmaa Vaaleanharmaa Bordeauxpunainen Vaaleansininen Navysininen Musta Vartalomyötäinen malli. Koko: XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Malli Valkoinen Unisex-housut, kaksi sivutaskua ja takatasku. Joustava Navysininen vyötärö nauhakujalla. 47% puuvilla/ 47% polyesteri/ 6% EOL-stretch Koko: XS - 4XL 45,90 sis. Alv 23% Voit vapaasti valita kaksi tuotetta yhteishintaan 69 g Musta Valkoinen Navysininen Voit vapaasti valita kaksi tuotetta yhteishintaan 69 g Tehy 14/2011 Tehy 14/2011 Vihreä Musta Turkoosi Turkoosi 2 kpl 35 g 2 kpl 35 g lkoinen Malli Naisten T-paita, jossa 2/3 hiha ja pyöreä kaula-aukko. Vartalomyötäinen malli. 92% puuvilla / 8% lycra Koko: XS 3XL 19,90 sis. Alv 23% Liila Valkoinen 92% puuvilla Kirsikka / 8% lycra Koko: XS 3XL Kirsikka Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme 19,90 sis. Alv 23% tai soita numeroon esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme Malli Naisten T-paita, jossa 2/3 hiha ja pyöreä kaula-aukko. Vartalomyötäinen malli. Praxis-työvaatteet Emännänpolku 5 Marketsquare Praxis-työvaatteet Emännänpolku Naantali Marketsquare

5 Pääkirjoitus Pysäytä se Päätoimittaja päivi Jokimäki Sen huomaa vähitellen siitä, että kanssakäyminen työkavereiden kanssa muuttuu. Sinulle ei puhuta enää niitä näitä, vaan keskustelujen sävy on asiapitoista ja virallista. Joku punastuu tai säpsähtää sinut nähdessään. Kahvihuoneessa ei näy enää hymyileviä kasvoja, vaan vaisuja selkiä. Alkaa oudosti tuntua siltä, kuin sinua välteltäisiin. Mietit, oletko tehnyt tai sanonut jotain väärää. Kun et keksi syytä, päätät olla kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Juttelet niiden kanssa, jotka juttusille antautuvat. vuosien päästä joidenkin oikeudenmukaisuus tai sääli herää. Tai he päättävät kostaa vuorostaan jollekulle toiselle. Kun kuulet, minkälaisia asioita, suoranaisia valheita, sinusta on vuosien ajan puhuttu, tunnet voimatonta ahdistusta, raivoa. Et ole itse voinut asiaan vaikuttaa omilla teoilla tai puheilla. Usein juoruilun uhriksi otetaan joku, joka on halunnut muutosta asioihin. Hän on ehkä uhka. Tai sitten sellainen, joka selvästi on siinä tilanteessa heikko: äitiysloma tai pidempi sairasloma saattaa riittää. Alkaa oudosti tuntua siltä, kuin sinua välteltäisiin. Juorua pidetään joskus harmittomana, koska ihmisethän puhuvat aina toisistaan. Pahansuopa tai täysin perätön huhu on kuitenkin yksi aggression muoto. Siinä uhri on puolustuskyvytön. Hänet sivuutetaan, häntä ei tarvitse asiassa kuulla. Pahanpuhuja haluaa vahingoittaa uhriaan ja mielellään verhoaa sen totuuden paljastamiseksi. Työpaikkojen huhumylly tarvitsee pyörittäjiä. Et kai ole yksi heistä? Voimme itse kukin pysäyttää juorut omalle kohdallemme. Kun käytävillä huhuillaan, on myös hyvä muistaa, ettei kyse ole ainoastaan huonosta käytöksestä. Siinä tullaan helposti rikkoneeksi myös lakia. Epäasiallinen kohtelu on laissa määritelty ja kielletty. viime numerossa alkanut keskustelu työpaikan huhuista jatkuu. Nyt Keskustelua-osiossa puhuu osastonhoitaja, joka luuli kaiken olevan hyvin. Työpaikka oli kiva ja motivaatio kohdallaan. Sen sijaan koko hänen työyhteisönsä oli jo vuosia tiennyt hänen tekevän alaisilleen jotain tosi outoa... Mitä? Lue sivulta 50! Vuosisadan julistus tasa-arvo YlihoitaJan rooli laitoksen johtamisessa halutaan pitää avustavana ja henkilöstöasioi- ta hoitavana. Terveydenhuollon kehittämisen kannalta keskeiset sillanpääasemat ja vaiku- tuskanavat ovat siis miesten hallinnassa. Nai- set pääsevät vaikuttamaan päätöksentekoon, jos he ovat persoonallisilta ominaisuuksil- taan yhteistyökykyisiä ja muuten fiksuja. Näitä taustoja vasten tarkasteltuna ei ole hämmästyttävää, että Tehy-järjestöjen esitykset johtosääntöjen uudistamiseksi ovat herättäneet laajaa keskustelua ja myös vastustusta. Keskusteluissa on ollut havaittavissa selvää asenteellisuutta ja pelkoja oman valta-aseman muuttumisesta. MAIJA ANTTILA, TEHY 6/ VUOTTA SITTEN TEHY t

6 Itse asiassa Ihanteellinen juristi Pakkokeinojen käytöstä pitää säätää aina lailla, sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros. teksti Sinikka Sajama kuva Pia Inberg 1 Onko oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin ihmisoikeuskysymys? Kyllä, tietyissä rajoissa. Suurin osa maailman valtioista on allekirjoittanut taloudellisia, sosiaalisia ja sivistysoikeuksia koskevan ihmisoikeussopimuksen. Siinä ne tunnustavat jokaisen ihmisen oikeuden sosiaaliturvaan ja parhaaseen mahdolliseen terveydenhuoltoon, kuitenkin suhteutettuna kunkin valtion käytettävissä oleviin resursseihin. 2 Kunnioittaako Suomi näitä sopimusvelvoitteita? Kun sosiaali, terveys ja sivistystoimen osuus kuntien budjeteista on prosenttia, on vaikea väittää muuta. Ihmisoikeuksien ideaan liittyy kuitenkin pyrkimys aina parempaan. 3 Mikä on ajankohtainen ihmisoikeuskysymys sosiaali- ja terveystyössä? Pakkokeinojen käyttö. Se on aina ihmisen itsemääräämisoikeuden rajoittamista ja pahimmillaan vapaudenriistoa. Vankien osalta tästä on tarkat määräykset, mutta mielenterveyspotilaiden, vammaisten ja vanhusten osalta käytäntö on paljon tulkinnanvaraisempi. Siitä on ehdottomasti säädettävä lailla. 4 Onko ihmisoikeuksien täysimääräinen toteutuminen mahdollista? Kyllä, mutta usein vastakkain on vähintään kaksi ihmisoikeutta, jotka vetävät eri suuntiin. Esimerkiksi päihdeäitien pakkohoidossa ne ovat äidin itsemääräämisoikeus ja syntymättömän lapsen oikeus terveeseen elämään. Valmisteilla oleva laki tulee ottamaan kantaa näiden kahden oikeuden yhteensovittamiseen. 5 Mikä on Ihmisoikeusliiton kanta päihdeäitien pakkohoitoon? Liitolla ei ole virallista kantaa. Henkilökohtaisesti punnitsisin asian lapsen hyväksi. Äidin itsemääräämisoikeuden väliaikainen rajoittaminen on pienempi paha kuin lapsen mahdollisesti vakava, elinikäinen terveyshaitta. 6 Vaikuttavatko ihmisoikeusratkaisuihin muut kuin juridiset ja eettiset näkökannat? Totta kai. Ihmisoikeusliiton kanta poikien ei lääketieteellisiin ympärileikkauksiin on hyvä esimerkki. Vaikka tavoite on leikkauksista luopuminen, esitämme lakia, joka sallii ne tietyin ehdoin: lääkärin tekemänä ja julkisesti rahoitettuna. Leikkausten kriminalisointi ei lopettaisi käytäntöä, vaan leikkaukset tehtäisiin lasten terveyden vaarantavissa olosuhteissa. 7 Ihmisoikeudet elävät ajassa. Onko vanhalestadiolaisten ehkäisykielto ihmisoikeusloukkaus? Jos valtio asettaisi ehkäisykiellon, se olisi ehdottomasti ihmisoikeusloukkaus. Asia on mutkikkaampi, kun kyse on uskonyhteisön sanelemasta sosiaalisesta pakosta. Joissain tapauksissa se voi johtaa ihmisoikeusloukkaukseen ihmisten välisissä suhteissa, mutta ongelma ei ole ratkaistavissa lainsäädännöllä. 8 Ovatko ihmisoikeudet muuttumattomia? Ihmisoikeudet elävät ajassa. Esimerkiksi käsitykset sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista ovat muuttuneet valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Silti meilläkin on voimassa hyvin takapajuista lainsäädäntöä, kuten vaatimus sukupuolenvaihtajan lisääntymiskyvyttömyydestä. Kyse on pakkosterilisaatiosta, joka loukkaa ihmis ja perusoikeuksia. 9 Mitä teit 15 vuotta sitten ja 15 vuoden kuluttua? 15 vuotta sitten tein mieheni Alexis Kourosin kanssa ihmisoikeuksia käsitteleviä elokuvia. Jatkan työskentelyä ihmisoikeuksien parissa, toivottavasti entistä enemmän kansainvälisissä tehtävissä. Millainen on Kristiina Kourosin 10 hyvä elämä? Siihen kuuluu oma henkinen tasapaino, hyvä ja lämmin perhe elämä sekä mielekäs ja motivoiva työ. 6 TEHY t

7 Kristiinan valinta. Jos Kristiina Kouros saisi muuttaa yhden asian maailmassa, hän poistaisi äärimmäisen köyhyyden. Se on suurin globaali ihmisoikeusloukkaus. Kristiina Kouros, 45 Ihmisoikeuksiin erikois tunut lakimies, Ihmisoikeus liiton pääsihteeri. Toimittanut kirjat Islam ja ihmisoikeudet sekä Iloisen talon kellareissa. Perheeseen kuuluu mies ja kaksi kouluikäistä tytärtä. Ihmisoikeusliitto on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton ihmisoikeusjärjestö, joka edistää perus ja ihmisoikeuksien toteutumista. TEHY t

8

9 Puheenjohtajalta Huomio koko työuraan Puheenjohtaja jaana laitinen-pesola EläkEnEuvottElut ja lähestyvä hallituksen kehysriihi ovat olleet kuntauudistuksen lisäksi otsikoissa. Nämä kaikki ovat asioita, jotka vaikuttavat oleellisesti palkansaajien tulevaisuuteen. Otsikoissa pyörivät miljardit eurot, kun poliitikot ja virkamiehet kiistelevät kestävyysvajeen syvyydestä ja tarvittavien säästöjen ja leikkausten määrästä. Talousnäkymät ovat muuttuneet epävarmemmiksi siitä, kun hallitusohjelmaa laadittiin. Valtion velkaantumisen ennustetaan jatkuvan aiemmin ennakoitua voimakkaampana, ja viime vuonna valtiontalous velkaantui noin 7 miljardia euroa. Ikävä kyllä, tänä ja ensi vuonna tilanne ei ilman lisätoimenpiteitä ole oleellisesti parempi. keskusjärjestömme STTK katsoo tulevaan kehysriiheen liittyvässä kannanotossaan, että Suomella olisi vielä varaa elvyttää maltillisesti. Tarvitsemme kuitenkin myös rakenteellisia uudistuksia pitääksemme julkisen talouden vakaalla pohjalla pidemmällä aikavälillä. On myös palkansaajien etu katkaista velkaantumiskierre ja turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Tässä yhteydessä voi todeta, että viime syksynä vaivalla synnytetty raamisopimus luo vakautta ja ennakoitavuutta työmarkkinoille. Tavoitteena olisi maailman menestynein työelämä. Eläkeasioista vastaava ministeri Paula Risikko on patistanut työmarkkinajärjestöjä tekemään selkeitä esityksiä työurien pidentämiseksi maaliskuun kehysriiheen mennessä. Työmarkkinajärjestöthän ovat jo aiemmin sopineet yhteiseksi tavoitteeksi, että todellista eläkkeelle jäämisikää myöhennetään kolmella vuodella 2025 mennessä. Itse asiassa tästä tavoitteesta on jo saavutettu yksi vuosi eli olemme hyvällä uralla, vaikka kaksi vuotta on vielä kirittävänä. On kuitenkin kiinnitettävä huomiota koko työuraan. Tosiasia on, että läheskään kaikki eivät jaksa nykyiseenkään eläkkeen alaikärajaan asti. Kuntien eläkevakuutuksen tilastot (2010) kertovat, että kunta-alalta siirryttiin eläkkeelle keskimäärin 59,7-vuotiaana. Ammattiryhmistä esimerkiksi sairaanhoitajat ja perus- tai lähihoitajat lähtivät eläkkeelle hieman alle 58-vuotiaina. sttk:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää ehdotti eräässä haastattelussa, että työnantajat ja työntekijät istuisivat yhteiseen pöytään luomaan Suomelle uutta menestystarinaa. Se rakentuisi koulutuksesta, osaamisesta ja työelämän kehittämisestä. Tavoitteena olisi maailman menestynein työelämä. Työuratkin pitenisivät, kun työssä voidaan hyvin! KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to pe 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to pe 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista Fimean laboratorio jää Helsinkiin % Asiakkaiden taholta Jatkuvasti Työtovereiden taholta Joskus kuopioon muuttavan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean laboratorio jää Helsinkiin. Sosiaali- ja terveysministeriö perustelee ratkaisua laboratorion tiiviillä yhteistyöllä muiden lääkkeitä ja lääkeaineita tutkivien sekä viranomaisvalvontaa hoitavien laboratorioiden kanssa. Fimean virkojen sijoittamista Kuopioon siirrettin neljällä vuodella. Alunperin muuton piti tapahtua vuoteen 2014 mennessä. Nyt takarajaksi asetettiin vuosi Fimealla on työskentelytiloja myös Helsingissä ja Lontoossa. SS Sähköinen resepti käyttöön Husissa SähköiSen lääkemääräyksen käyttö yleistyy merkittävästi, kun koko 1,5 miljoonan asukkaan Husalue ottaa sen käyttöönsä viimeistään syksyllä. Alueen ensimmäisinä ereseptiin ovat siirtyneet Hyvinkään, Järvenpään ja Mäntsälän kunnat. Keväällä lääkemääräykset siirtyvät sähköisesti suoraan apteekkiin myös Nurmijärvellä, Hyvinkään sairaalassa ja Hyvinkään suun terveydenhuollossa. Sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain mukaan apteekkien tulee ottaa eresepti käyttöön mennessä, julkisen terveydenhuollon mennessä ja yksityisen terveydenhuollon mennessä. Yli 90 prosentilla Suomen apteekeista on valmius ereseptien käyttöön. Tähän mennessä niitä on kirjoitettu yli puoli miljoonaa kappaletta. SS Sosiaalitoimi Terveystoimi 2011 Väkivaltaa ja kiusaamista Sosiaalitoimi Työhön liittyvä väkivalta on lisääntynyt edelleen sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla, kertoo Kunta-alan työolobarometri Eniten lisääntyi asiakkaiden työntekijöihin kohdistama henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Erityisen huolestuttavaa kehitys on sosiaalialalla, missä ilmiö yleistyi rajusti ja kiusaamiseen syyllistyivät yhtä usein työtoverit kuin asiakkaat. Ongelman syyt on selvitettävä ja siihen puututtava työpaikoilla välittömästi, Tehyn asiamies Irmeli Vuoriluoto vaatii. Fyysinen väkivalta ja sen uhka on edelleen yleisintä terveysalalla, vaikka suunta on laskeva. Sosiaalitoimessa fyysisen väkivallan kokemukset ovat sen sijaan lisääntyneet selvästi. Terveydenhuollossa fyysisestä väkivallasta omalla työpaikalla raportoi yli 50 prosenttia työntekijöistä, sosiaalitoimessa lähes 40 prosenttia. Myönteistäkin kehitystä on tapahtunut. Yleisarvosanaksi työelämän laadulle kunnan työntekijät antavat kahdeksan. Se ei juuri poikkea muiden palkansaajien tilanteesta.ss Terveystoimi kiusaaminen ja henkinen väki valta. Niiden vastaajien osuus, joiden mukaan näitä ilmiöitä esiintyy omalla työpaikalla. sairauspäivät lisääntyivät 1 Sairauspoissaolojen keskipituus kasvoi 12,2 päivästä 15,3 päivään. 2 Naisilla oli sairauspäiviä kaksinkertainen määrä miehiin verrattuna. 3 Kuntatyössä sairauspäiviä kertyi huomattavasti muiden alojen keskiarvoa enemmän. 10 TEHY t

11 ajankohtaista Päihdeäidit hoitoon Netistä keskusteluapua Päihteitä käyttävä raskaana oleva nainen voidaan määrätä alustavan ehdotuksen mukaan tahdosta riippumattomaan hoitoon, jos sikiö on vaarassa. Ensisijaisesti olisi kuitenkin käytettävä muita keinoja sikiön suojelemiseksi. Päihdeäitien hoito sisältyy sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän ehdotuksiin, joilla sekä vahvistetaan että rajoitetaan potilaan itsemääräämisoikeutta. Rajoittaminen voisi tulla kyseeseen, kun henkilön kognitiivinen toimintakyky on alentunut niin, ettei hän kykene ymmärtämään tekojensa seurauksia. Lisäksi edellytyksenä olisi, että henkilö uhkaa vaarantaa vakavasti omaa tai muiden terveyttä tai turvallisuutta. Ensisijaisesti säännökset tukisivat toimintatapoja, joilla vältettäisiin rajoittaminen. Rh ANNIKA RAUHALA Mediatähystys Sosiaalipalvelut on pakotettu sietämättömiin säästöihin. Käytännössä kaikki ennaltaehkäisevät ja rakenteelliset toimet on ajettu kunnissa alas. Sosiaalityöstä on kohta jäljellä vain huostaanottoja tehtaileva lastensuojelu tai huonoosaisten hätää hallinnoiva aikuissosiaalityö. Kunta kun ei voi säästää kuin omista toiminnoistaan. Professorit Mauno Vanhala ja a ila-leena Matthies, Mediuutiset Kuinka usein kuuleekaan, että yhdessä lounastava tai saunova naisporukka oikein kilpaa kauhistelee selluliittejaan ja syömiään kaloreita. Vaikka kyse on olevinaan huumorista, tällainen ei tee ketään onnelliseksi. Psykologi susanna anglé, diabetes 1/2012 helmikuussa käynnistyi jo kuudestoista päihteitä käyttävien äitien nettikeskusteluryhmä. A-klinikkasäätiön ja Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämässä ryhmässä äidit voivat pohtia elämäänsä luottamuksellisesti nimimerkin suojissa. Ryhmät toimivat muutaman kuukauden kerrallaan. Niihin osallistuu 7 20 äitiä, jotka ovat raskaana tai joilla on eri-ikäisiä lapsia. Ryhmiä ohjaavat ja keskustelua herättelevät lapsilähtöisen päihdetyön ammattilaiset. Ryhmä kokoontuu Päihdelinkin (www.paihdelinkki.fi) suljetulla keskustelupalstalla. Viestejä pääsevät lukemaan vain ryhmän jäsenet. Ryhmään voi ilmoittautua sähköpostilla osoitteessa ss TEHY t tupakointi 166 kuntaa on julistautunut savuttomiksi työpaikoiksi. lähde: suomen kuntaliitto Eräässä vaiheessa iso vanhempia pidettiin suorastaan vaarallisina lapsen kehitykselle. Heidän koettiin vain häiritsevän perheen luontaisia suhteita. kirkon Perheasiain eläkkeellä oleva johtaja Martti esko, Proudage-lehti numero 2 11

12 KELA ajankohtaista Laitinen-Pesola ikääntymisen teemavuoden lähettiläs eurooppalainen teemavuosi 2012 on nimeltään Aina on oikea ikä. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on eri ikäisten yhteistyön lisääminen. Tehyn puheenjohtaja on yksi teemavuoden 11 lähettiläästä. Tehyn jäsenistön ikärakenne on hyvin heterogeeninen. Osalla työkokemusta on kymmeniä vuosia ja osa vasta aloittelee uraansa. Tämä asettaa haasteita johtamiselle ja yhteistyölle. Erityisen oleellista on, että niin sanottu hiljainen tieto siirtyy tekijältä toiselle, sanoo puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola. Hän osallistui Työterveyslaitoksen järjestämän Horisontti seminaarin paneeliin 6. maaliskuuta Helsingin Musiikkitalossa. vt Eläkeiästä neuvotellaan Työmarkkinoiden keskusjärjestöillä on mahdollista päästä sopimukseen periaatelinjauksista ja aikataulusta, joiden pohjalta neuvotellaan työurista ja eläkejärjestelmästä. Toimitusjohtaja Jukka Rantalan johtama eläkeneuvotteluryhmä on jättänyt väliraporttinsa ja uskoo, että neuvottelutulos saadaan aikaiseksi hallituksen kehysriiheen, joka ajoittuu maaliskuun loppuun. Hallitusohjelman mukaisia keinoja työurien pidentämiseksi käsitellään myös Jukka Ahtelan johdolla toimivassa työmarkkinajärjestöjen yhteisessä työryhmässä. rh Roolit selviksi väkivallan ehkäisyssä työpaikoilla Tampereen teknillisessä yliopistossa on kehitetty työväkivallan ennaltaehkäisyn ja hallinnan malli, joka on sovellettavissa kaikkiin Suomen sairaaloihin. Malli on tarkoitettu ennen kaikkea organisaatioiden johdon eri tasojen ja asiantuntijoiden käyttöön, mutta siinä annetaan ohjeita myös henkilöstölle. Mukaan otetaan myös työturvallisuuden, -suojelun ja -terveyshuollon asiantuntijat sekä muun muassa vartiointipalvelut ja eri viranomaiset. Lähtökohta on, että työväkivallan ennaltaehkäisy ja hallinta on osa kokonaisvaltaista turvallisuusjohtamista. Tavoitteena on saada johdon kaikki tasot, myös ylin johto, sitoutumaan yhteisiin käytäntöihin. Lopullinen vastuu turvallisuudesta on aina johdolla, korostavat mallin kehittäneet tutkijat Johanna Pulkkinen ja Juha Vasara. Tutkijoiden mielestä nyt tarvitaan avointa keskustelua. Uusien rakenteiden luominen voi onnistua nopeastikin, mutta uuden turvallisuuskulttuurin juurruttaminen koko organisaatioon on paljon hitaampaa. Tärkeintä on kaikkien halu sitoutua väkivallan ennaltaehkäisyyn. ss Pirkanmaalla ilmoittaudutaan itse TyöTTömyys 10,7 % Euroalueen työttömyysaste tammikuussa Lähde: eurostat Jos poliklinikalle tuleva potilas hoitaa ilmoittautumisen itse, voidaan vastaanottoaika käyttää entistä tehokkaammin tutkimiseen ja hoitamiseen. Tähän pyritään Pirkanmaalla, missä kokeillaan potilaiden omatoimista, sähköistä ilmoittautumista. Järjestelmä on käytössä Keskussairaalan tuki- ja liikuntaelinten poliklinikalla ja Valkeakosken sairaalan kirurgian poliklinikalla. Sähköinen päätelaite tunnistaa ilmoittautujan Kela- tai ajokortin perusteella. Ilmoittautumisen lisäksi potilas voi tarkistaa ja korjata omat henkilötietonsa, jotka päivittyvät potilastietojärjestelmään. Päätelaitteet myös opastavat hänet oikeaan paikkaan. Henkilökunta saa järjestelmän kautta ajantasaisen tiedon potilaan olinpaikasta sairaalassa ja saapumisesta odotustilaan. Itsepalvelupäätteellä ilmoittautuminen on käytössä jo ainakin Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja Etelä-Karjalan keskussairaalassa. ss 12 TEHY t

13 ajankohtaista Palkkarakenne muuttui Uudella työkokemuslisällä varaudutaan kiihtyvään eläköitymiseen. Kenenkään palkka ei laske uudistuksen vuoksi. teksti Riitta Hankonen SykSyn neuvottelukierroksella kuntasektorille solmittu yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES sisältää muutoksia palkkausjärjestelmään. Nykyään palkka muodostuu työn vaativuuden arvioinnin perusteella määräytyvästä tehtäväkohtaisesta palkasta, ammatin hallinnan perusteella maksettavasta henkilökohtaisesta lisästä ja palvelusajan perusteella maksettavasta työkokemuslisästä. Lisäksi on mahdollista maksaa esimerkiksi tulospalkkiota, kielilisää tai uutta rekrytointilisää. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa eli ikälisä muuttui vuoden alussa työkokemuslisäksi. Uudistuksessa ikälisä laskee 2 prosentilla, joka siirretään tehtäväkohtaiseen palkkaan. Palkkarakenne on muuttunut niin, että perus- ja tehtäväkohtaiset palkat nousevat ja alle viisi vuotta alalla työskennelleille ohjautuu hieman suuremmat korotukset. Uudistuksella pyritään varautumaan henkilöstön lähivuosina yhä kiihtyvään eläköitymiseen. UUSi työkokemuslisä on viiden työssäolovuoden jälkeen 3 prosenttia ja kymmenen vuoden jälkeen 8 prosenttia. Ennen uudistusta vastaavat korotukset olivat 5 ja 10 prosenttia. Uusi työkokemuslisä lasketaan uudesta tehtäväkohtaisesta palkasta. Käytännössä palkkarakenteen muutos on toteutettu niin, että tehtäväkohtainen palkka nousi vuodenvaihteessa 3,7 prosentilla niillä, joilla ei ole vielä viittä vuotta työkokemusta. TEHY t Niillä työntekijöillä, joilla on viiden tai kymmenen vuoden kokemuslisä, palkka on noussut yleiskorotuksen verran eli 1,7 prosenttia, ja ikälisästä 2 prosenttia on siirtynyt tehtäväkohtaiseen palkkaan. Mahdollinen henkilökohtainen lisä on noussut 1,7 prosenttia ja muut lisät ovat ennallaan. Kaikki palkat nousivat tammikuussa vähintään yleiskorotuksen verran. Siirto ei ole pienentänyt eikä pienennä kenenkään palkkaa, Tehyn lakimies Hanna Huotari vakuuttaa. Jotkut tehyläiset ovat saaneet tammikuussa käteen aiempaa vähemmän palkkaa. Tämä johtuu siitä, että nettopalkkaan vaikuttavat muutkin asiat kuin työja virkaehtosopimus. Palkkalaskelmasta näkee, onko esimerkiksi perusprosentin mukainen tuloraja ylittynyt. Myös palkasta perittävät sosiaalivakuutusmaksut ovat nousseet vuoden alusta. Palkansaajien keskimääräinen eläkemaksu oli kunta-alalla 2011 noin 5,1 prosenttia palkasta. Uudet veroprosentit on otettu käyttöön helmikuussa. Nämä saattavat yhdessä vaikuttaa niin, että nettopalkka on vähentynyt viime vuodesta. On myös mahdollista, että palkkarakenteen muutos on toteutettu virheellisesti. Tällöin kannattaa ottaa yhteys omaan luottamusmieheen. UUdiStUS hyödyttää myös pitkän työkokemuksen omaavia. Henkilökohtainen lisä ja työkokemuslisä eivät ole enää yhteydessä toisiinsa. Aiemmin esimerkiksi 10 palvelusvuoden i Esimerkkilaskelma Työkokemusta yli 10 vuotta Tilanne Tehtäväkohtainen palkka: e Henkilökohtainen osa: 100 e Vuosisidonnainen osa (10 %): 200 e Yhteensä 2300 euroa Tilanne Tehtäväkohtainen palkka: 2000 e+ 3,7 % (yleiskorotus 1,7 % ja 2 %:n siirto) = 2 074,00 e Henkilökohtainen lisä: 100 e + 1,7 % = 101,70 e Työkokemuslisä: 8 % tehtäväkohtaisesta palkasta eli 165,92 e Yhteensä 2341,62 euroa saavuttaminen saattoi vaikuttaa henkilökohtaiseen lisään: lisä ei välttämättä noussutkaan, jos sitä oli jo vähintään 10 prosenttia. Tehyn laskelmien perusteella uudistus tuottaa palkansaajalle 30 vuodessa jonkin verran enemmän kuin entinen rakenne. Työkokemuslisä tulee henkilökohtaisen lisän päälle. Uuden sopimuksen mukaan kuntien pitää käyttää henkilökohtaisiin lisiin suurempi osa palkkasummasta kuin aikaisemmin. Henkilökohtaiset lisät kohdentuvat yleensä niille, joilla on kokemusta ja syvällistä osaamista. 13

14 Pysäkillä. Liikkuva terveysneuvontayksikkö kiertää Helsinkiä ja Vantaata. Auto on parisen tuntia kussakin paikassa. 14 TEHY t

15 Päihteet Vaihtoauto Diakonissalaitoksen liikkuvassa yksikössä vaihdetaan neulat ja ruiskut puhtaisiin. Palvelu on osa huumeidenkäyttäjien terveysneuvontaa. Teksti Vesa Turunen Kuvat Annika Rauhala TEHY t

16 Harmaa pakettiauto seisoo vantaalaisen lähiön parkkipaikan kulmassa. Vain auton sisältä näkyvä valo ja liikkuvat varjot kertovat, että autossa on ihmisiä. Lopputalven iltapäivä on tummunut varhaisillaksi ja ympäröivien kerrostalojen ikkunoihin on syttynyt valoja. Auton sisällä odottavat sairaanhoidon opiskelija Annika Laitila ja bioanalyytikko, päihdetyöntekijä Pia Aromäki. He ovat tänään työparina. Paikka on yksi niistä kahdestatoista, jossa Diakonissalaitoksen tunnuksia kantava auto seisahtuu parin tunnin ajaksi kerran viikossa Helsingissä ja Vantaalla. Paikat ja auton aikataulu löytynyt verkosta. Viralliselta nimeltään auto on Diakonissalaitoksen liikkuva terveysneuvontayksikkö. Sen sisällä käytetyt huumeneulat ja ruiskut voi vaihtaa puhtaisiin. Ohikävelevät ihmiset eivät kiinnitä autoon juurikaan huomiota. Kauppakasseista päätellen useimmilla on kiire kotiin. Viimein joku suuntaa auton takaovelle ja koputtaa. SiSään astuu siisteihin talvivaatteisiin pukeutunut vuotias mies. Hän tervehtii kohteliaasti, istuu vastaanottotiskin ääreen tottuneesti ja ottaa mukanaan tuomasta urheilukassista kaksi isoa putkilomaista astiaa. Vaikka kävijä on työntekijöille tuttu, tapaaminen käynnistyy samalla tavalla kuin ensimmäiselläkin kerralla. Annika kysyy tulijan käyttämän nimimerkin, syntymävuoden ja asuinpaikan sekä kirjaa sukupuolen. Paljonko otat neuloja ja ruiskuja, kysyy Pia. Erilaisten neulojen ja ruiskujen lisäksi autosta saa puhdistus- ja vanulappuja, laastaria, filttereitä, klikkikuppeja, kondomeja, liukuvoidetta sekä haavanhoitovälineitä. Pia pakkaa tarvikkeet suureen muovipussiin ja nostaa ne tiskille. Mitä mieltä mies on liikkuvasta yksiköstä? Palvelu tulee lähelle ja täällä työskentelee aivan ihania ihmisiä. Te olette auttaneet minua todella paljon, hän sanoo. Olet saanut auttaa itse itseäsi, kehuu Pia takaisin. Odotin, että asiakkaat ovat huonossa kunnossa, mutta ei se niin ollutkaan. Miehen silmissä sädehtii hymy. Hän kiittää vielä lämpimästi ja toivottaa hyvää illan jatkoa ennen kuin astuu autosta ja katoaa iltaan. Meidän asiakkaamme ovat laidasta laitaan. Päällepäin on mahdoton sanoa, kuka käyttää suonensisäisiä huumeita ja kuka ei. Joukossa on menestyviä ihmisiä. Keväällä sairaanhoitajaksi valmistuva Annika tunnustaa, että hänellä oli omat ennakkoasenteensa, kun hän aloitti työt liikkuvassa yksikössä. Hän oli kuvitellut, että huumeidenkäyttö näkyy. Odotin, että asiakkaat ovat huonossa kunnossa, mutta ei se niin ollutkaan. Annika ja Pia pitävät asiakkaitaan vastuuntuntoisina ihmisinä. He ottavat vastuuta itsestään, toisista ihmisistä ja ympäristöstään. Huumeidenkäyttäjille on annettu terveysneuvontaa ja vaihdettu välineitä pääkaupunkiseudulla vuodesta 1997 lähtien. Toiminta alkoi A-klinikkasäätiön ylläpitämissä matalan kynnyksen Vinkki-terveysneuvontapisteissä. Vuonna 2000 Helsingin Diakonissalaitos perusti hiv-positiivisten huumeidenkäyttäjien palvelukeskuksen, jonka yhtenä tehtävänä on ollut neulojen ja ruiskujen vaihto. Vanhasta ambulanssista kunnostettu liikkuva yksikkö lähti liikkeelle Diakonissalaitoksen ja A-klinikkasäätiön yhteisvoimin vuoden 2003 lopulla. Toiminta siirtyi kokonaan Diakonissalaitokselle 2005 lopulla. Pelkäsimme, että hiv-epidemia lähtee leviämään ja muuttuu pääkaupunkiseudulla hallitsemattomaksi, kuten itärajan takana oli jo tapahtunut. Uhkakuvana oli, että meillä on pian jopa tuhat hivpositiivisista. Tarvittiin nopeita toimia, kertoo erikoissairaanhoitaja ja diakonissa Riitta Vehviläinen, joka on tehnyt pitkään päihdetyötä Diakonissalaitoksella. Nopea toiminta ja oikea ajoitus tuottivat tulosta. Vuonna 1999 suonensisäisesti huumeita käyttävillä todettiin Husin alueella yhteensä 86 hiv-tartuntaa. Seuraavina vuosina tilastoihin ei tullut piikkiä vaan tartuntojen määrä taittui. Vuonna 2004 uusia tartuntoja oli enää 10. Syynä on ollut elämänlaadun ja terveysolojen tuntuva kohentuminen. Vuosituhannen alussa pääkaupunkiseudun huumeidenkäyttäjistä noin 80 prosenttia oli vailla vakituista asuntoa. Nyt heille on tarjolla erilaisia palveluita katkaisuhoidosta asumiseen. Keskeisellä sijalla on terveysneuvonta. Se kannattaa ja vaikuttaa, sillä yhden hiv-positiivisen lääkehoitokulut ovat vuodessa euroa. Ja tämän päälle tulee kaikki inhimillinen kärsimys. SelvitySten mukaan 80 prosentilla hiv-positiivisista huumeidenkäyttäjistä on takanaan väkivaltainen ja turvaton lapsuus. Päihteet ovat kuuluneet monen arkeen pienestä pitäen. Oma käyttö on aloitettu varhain, ruiskuhuumeet noin vuoden iässä. Nykyään tulee kovin nuoria vastaan. Tähän pitäisi pystyä vaikuttamaan nopeasti. Helsingin Munkkisaaressa sijaitsevassa Diakonissalaitoksen toimintakeskuksessa asioi päivittäin noin 350 asiakasta. Palvelukeskuksen käyttäjistä 120 on hiv-lääkityksellä. Moni hakee lääkkeet päivittäin, osa kerran viikossa. Sitoutuminen on poikkeuksellisen suurta. 16 TEHY t

17 Liikkuva yksikkö on palveluiden tarjoajana merkittävässä roolissa. Vuonna 2011 kirjattiin yhteensä noin eri asiakasta. Käytettyjä ruiskuja ja neuloja palautettiin kappaletta ja puhtaita annettiin tilalle , joten palautusprosentti oli 103. Hiv-pikatestejä tehtiin 82. Helvetin hyvä juttu, kun pääsee vaihtamaan putsit, kommentoi alle 30-vuotias mies, joka on yksi illan kävijöistä. Annikan ja Pian mukaan asiakkaat Työparina. Pia Aromäki (vas.) ja Annika Laitila ottavat vastaan asiakkaan, joka vaihtaa käytetyt neulat ja ruiskut uusiin. saavat asioida juuri sen verran kuin haluavat. Arkipäiväisten kysymysten lisäksi puhutaan huumeista ja niiden käytöstä sekä käyttöön liittyvistä ongelmista. Puheeksi tulee myös käytöstä luopuminen. Välillä puhutaan elämästä yleensä, mutta ennen kaikkea tämä on terveysneuvontaa, Pia sanoo. Ja tietenkin yritämme vahvistaa asiakkaan ajatusta pyrkiä huumeista eroon, Annika täydentää. i Huumeet Suomessa Sekakäyttö on Suomessa yleistä. Keskeisessä asemassa ovat opioidipohjaiset ja rauhoittavat lääkeaineet (bentsodiatsepiinit) sekä alkoholi ja kannabis. Tyypillisesti huumeidenongelmakäyttäjät ovat olleet suhteellisen nuoria, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana käyttäjä kunta on selvästi vanhentunut. Suomelle erityinen piirre on buprenorfiinin yleisyys pistoskäytössä. Huumausaineiden ongelmakäyttäjien määrää arvioidaan amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäyttäjien määrällä. Vuonna 2005 heitä oli Lähes neljä viidestä ongelmakäyttäjästä oli amfetamiinin käyttäjiä. Miesten osuus oli lähes 80 prosenttia. Enitenongelmakäyttäjiä oli vuotiaiden ikäryhmässä. Päihdehuollon huumeasiakkaiden ensisijaiset hoitoon hakeutumiseen syyt vuonna 2010 olivat opiaatit (55 %), stimulantit (14 %), kannabis (13 %), alkoholi (11 %) ja lääkkeet (6 %). Luvut heijastavat hoidon tarjontaa: korvaushoitoa on toistaiseksi olemassa vain opiaattien käyttäjille. Opiaatteihin kuuluvabuprenorfiini oliensisijainen hoitoon johtanut päihde peräti kolmanneksella koko asiakaskunnasta. HUUMETILANNE SUOMESSA THL:N RAPORTTI 62/2011 TEHY t

18 facebook.com/tervesos Tavataan Tampereella ! Kuinka kunta- ja palvelurakenteen muutos vaikuttaa ammattilaisten työhön? Entä miten asiakkaiden aktiivisuus näkyy sosiaali- ja terveyspalveluissa hyvässä ja pahassa? TOIMIVUUS Hyvä työasento auttaa keskittymään äärimmäistäkin tarkkuutta vaativiin työvaiheisiin. Aktiivinen kansalainen - vireä elämä Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan verkossa! KALUSTEET TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE ERGONOMIA Ergonominen muotoilu ja yksilöllinen säädettävyys pitävät huolen työssä viihtymisestä ja jaksamisesta. DESIGN Harkittu ja hiottu design miellyttää vaativimmankin asiakkaan silmää. Työntekijät saavat aineiden käytöstä paljon sellaista tietoa, jota ei saa muualta. Työntekijät kertovat korvaus- ja katkaisuhoidosta ja muista vaihtoehdoista. He eivät kuitenkaan tuputa tietoa, vaan keskustelu on aitoa vuoropuhelua, jossa kumpikin osapuoli oppii. Työntekijät saavat aineiden käytöstä paljon sellaista tietoa, jota ei saa muualta. Meitä varoitetaan myös uusista aineista. Pystymme jakamaan tätä tietoa muiden asiakkaiden kanssa. Liikkuvassa yksikössä tehdään nimettömiä hiv-pikatestejä ja rokotetaan A- ja B-hepatiittia vastaan. Testaukseen ja rokotukseen voi tulla periaatteessa kuka tahansa, sillä kaikki tapahtuu anonyymisti. Kynnys on haluttu pitää mahdollisimman matalana. Liikkuvan tarkoituksena on vähentää muiden palveluyksiköiden kuormitusta. Monet huumeidenkäyttäjät pistävät itseään useita kertoja päivässä. Jotta pahemmilta vaurioilta vältyttäisiin, pitää huolehtia puhtaudesta ja hallita oikea pistotekniikka. Liikkuvassa yksikössä saa apua pinnallisiin haavoihin, mutta isompien haavojen ja tulehdusten kanssa asiakas ohjataan eteenpäin. Annika ja Pia eivät ole kohdanneet työssään väkivaltaa. Joskus harvoin asiakas on tullut autolle todella päihtyneenä. Sellaisista tilanteista on selvitty oman rauhallisen ja rauhoittavan käytöksen avulla. Liikkuvassa kolme vuotta työskennellyt Pia on vakuuttunut siitä, että kävijät kuuntelevat työntekijöitä yhtä tarkasti kuin työntekijät kävijöitä. Nykyään asiakkaat tietävät asioista varsin paljon, mikä on selkeä muutos entiseen. He palaavat asioihin, joista on puhuttu, ja muistuttavat, että sanoit silloin sillä ja sillä tavalla. Pia uskoo vakaasti, että huumeidenkäyttäjä voi luopua huumeista. Tarvitaan vain rohkaisua ja pitkäjänteistä työtä. Ihminen alkaa pohtia muutoksen tarvetta, kun käyttämisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Muutos lähtee jokaisesta itsestään, mutta me voimme olla tukena. Jokaisessa ihmisessä on toivoa ja potentiaalia.t 18 TEHY t

19 Kolumni Uskallanko vanheta? Kolumnistimme jouko Paukkeri on työkyvyttömyyseläkkeellä oleva psykiatrinen sairaanhoitaja. Mediassa on päivittäin juttuja, joissa paljastuu räikeitä epäkohtia ikäihmisten, toimintakyvyltään alentuneiden ja mielenterveyspotilaiden hoito- ja asumispalveluissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) tutkittiin ikäihmisten palveluasumista, henkilöstön hyvinvointia, laatua ja asiakasrakennetta: millä mallilla palvelut tarjotaan kunnissa ja minkälaisia palveluja on saatavilla? Tutkimuksessa käsiteltiin myös henkilöstön määriä, mitoituksia ja asenteita. Nämä kaikki vaikuttivat suoraan hoidon sisältöön. Luettuani tutkimuksen aloin miettiä, miten itselle käy. Ei tässä nyt niin kovin pitkiä aikoja ikääntymiseen ole. Palveluiden tarjoamisessa ja niiden sisällöissä oli suuria kuntakohtaisia painopisteroja. Lähtökohtaisesti Suomessa on kolmenlaisia palveluntarjoajia: kuntia, järjestöjä ja säätiöitä sekä yksityisiä. On harmi, että kunnilla näyttää olevan aika huterat tiedot eri organisaatioista: mitä hoidon sisältö ja osaaminen todellisuudessa on? Suomessa on myös kymmeniä tuhansia omaisia, jotka tekevät ilmaista kotihoitoa. Kuntien omaishoitajakorvauksissa on erittäin kirjavat käytännöt ja omaishoitajien määrä vaihtelee eri kunnissa. Valmisteilla olevassa vanhuspalvelulaissa on nostettu esiin henkilöstömitoitukset. THL:n tutkimuksessa on erikoinen huomio: kunnallinen palvelu oli huonoiten mitoitettu, mutta hoidon laatu oli parasta. Järjestöillä oli taas parhaimmat mitoitukset, ja laadullisesti niiden palvelut eivät juuri eronneet kunnallisesta tuotannosta. Lupavaiheessa kaikki Kodeissa ei ole realistisia mahdollisuuksia hoitaa todella vanhoja ja monisairaita. ei-kunnalliset palveluntarjoajat joutuvat esittämään selkeät mitoitukset. Voittoa tavoittelevat tuottajat olivat tutkimuksen mukaan suurimmassa pulassa jatkuvan henkilöstön vaihtuvuuden kanssa. Itse pidän kunnallista palvelutuotantoa ensisijaisena, koska näin kuvittelen saavani verorahoilleni vastinetta. Lisäksi suomalaisomistus on otettava mielestäni yhdeksi pisteytysarvoksi, kun kunnat kilpailuttavat ikäihmisten palveluja. lähivuosina vastaan tulee huoltosuhde: yhä pienempi työssäkäyvä sukupolvi maksaa yhä kasvavan ikääntyvän väestön menoja. Monisairaiden ikääntyneiden määrä kasvaa, ja hoitoisuudesta tulee yhä keskeisempi mittari. Ihmiset elävät keskimäärin pidempään, ja on suuri kysymysmerkki, missä vaiheessa nykyinen laitospaikkojen vähentäminen menee liian pitkälle. Kodeissa ei ole realistisia mahdollisuuksia hoitaa todella vanhoja ja monisairaita. Tämä näkökulma kannattaa pitää mielessä. THL:n mukaan pelkkien mitoitusten nostaminen ei vielä maailmaa paranna. Työntekijöiden määrästä on silti huolehdittava: kaksi kättä ei muutu itsestään neljäksi. Tutkimuksessa nousi esiin myös se, että mitä itsenäisempi työ, sitä parempi on työtyytyväisyys. Tulevina vuosina juuri työntekijöiden riittävyys, osaaminen ja työssä viihtyminen nousevat kriittisiksi kysymyksiksi. Minäkin odottelen mikäli terveys vain sallii vanhuspalvelulakia ja kuntien huomattavasti tukevampaa resursointia ikäihmisten asumiseen, tehostettuun palveluasumiseen ja vanhainkotihoitoon. TEHY t

20 AmmAtissA TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: NEONATAALIHOITAJA Kohdun korvikkeet Keskoskaappi on kenguruhoitoon verrattuna auttamattoman vanhanaikainen, vakuuttaa Aino Ezeonodo. teksti Irene Pakkanen kuvat Henna Aaltonen Hoitoa ja käsikapaloa. Aino Ezeonodo hoitaa vauvaa keskoskaapin aukkojen kautta. 20 TEHY t

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt OAMK sosiaali- ja terveysalan yksikkö 2005 1 Thesis-kilpailun opinnäytetyöt Lea Rissanen yliopettaja, TtT 9.6.2005 Sosiaali-, terveys ja liikunta sekä humanistisen ja kasvatusalan opinnäytetyöt 2 Suomessa

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el

Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el Mikä puhuttaa eniten välimatkat olisivat lyhyemmät jos työntekijät

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Yhteenvedossa vasemmalla on esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 13/2016 liite 3 1 (7)

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 13/2016 liite 3 1 (7) Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 13/2016 liite 3 1 (7) LUOTTA- MUSMIES- Jyty ry 18. 19.1. Kuopio LM-perusopinnot 1 Jyty ry 18.1. 15.2. Verkkokurssi Kunnan toiminta, talous ja tietosuoja verkkokurssi

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

TNJ RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2006

TNJ RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2006 TNJ RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2006 Luottamusmieskoulutus Tehy 18.1.-20.1. Vantaa Luottamusmiesten perusopinnot 2-jakso (1/05) Tehy 26.-28.4. Vantaa Luottamusmiesten perusopinnot 3-jakso (1/05)

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE TERKKARIN KUMPPANI TEKSTI JAANA AHLBLAD KUVAT MAURI RATILAINEN Apteekin Terveyspiste ei uhkaa yksityisiä lääkäripalveluita, sanoo apulaisylilääkäri Kirsi Valtonen Vantaalta. Hän pitää Terveyspistettä yhtenä

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Tällä hetkellä voimassa oleva lääkäripalveluiden ostosopimus päättyy 31.5.2014. Vaihtoehtona on kilpailuttaa:

Tällä hetkellä voimassa oleva lääkäripalveluiden ostosopimus päättyy 31.5.2014. Vaihtoehtona on kilpailuttaa: Hallitus 209 24.09.2014 Silmätautien poliklinikan hankintapäätös 110/02.08.00.03.03.00/2014 EKSTPHAL 209 Silmätautien yksikön erikoislääkäripohja on laskettu neljälle silmätautien erikoislääkärille, joka

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot