YHTEISÖLLISTÄ LÄHIMÖKKEILYÄ LIEKSASSA - UUDEN AJAN SIIRTOLAPUUTARHA DIPLOMITYÖ OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN OSASTO OHJAAJA JOUNI KOISO-KANTTILA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISÖLLISTÄ LÄHIMÖKKEILYÄ LIEKSASSA - UUDEN AJAN SIIRTOLAPUUTARHA DIPLOMITYÖ OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN OSASTO OHJAAJA JOUNI KOISO-KANTTILA"

Transkriptio

1 YHTEISÖLLISTÄ LÄHIMÖKKEILYÄ LIEKSASSA - UUDEN AJAN SIIRTOLAPUUTARHA DIPLOMITYÖ OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN OSASTO OHJAAJA JOUNI KOISO-KANTTILA OULUSSA LEENA PAAVILAINEN

2 OULUN YLIOPISTO Tiivistelmä opinnäytetyöstä Teknillinen tiedekunta Osasto Laboratorio Arkkitehtuurin osasto Rakennussuunnittelun laboratorio Tekijä Työn valvoja Leena Paavilainen Jouni Koiso-Kanttila Työn nimi Yhteisöllistä lähimökkeilyä Lieksassa - uuden ajan siirtolapuutarha Oppiaine Työn laji Aika Sivumäärä Arkkitehtuuri Diplomityö Toukokuu planssia Tiivistelmä Diplomityöni on siirtolapuutarhasuunnitelma Lieksaan, Pohjois-Karjalassa sijaitsevaan ihmisen pikkukaupunkiin. Työni pohjautuu Lieksan kaupungin Oulun yliopiston Puustudiolta talvella 2008 tilaamaan ideakilpailuun, jota tekemään valittiin kaksi Oulun arkkitehtiosaston opiskelijaa. Hankkeessa oli mukana Oulun yliopiston ja Lieksan kaupungin lisäksi Kainuun Edun Piha- ja ympäristörakentamisprojekti PYR. Työhön kuului kevään 2009 aikana useita väliohjausseminaareja, joissa työtä esiteltiin tilaajalle ja Lieksan kaupungin asukkaille. Projekti päättyi kesäkuussa 2009 loppuseminaariin, jossa esiteltiin valmiit idealuonnokset. Jatkotyöstöön - mahdollisen toteutuksen pohjaksi - valittiin oma työni. Työni taustaksi perehdyin siirtolapuutarhojen historiaan sekä pohdin niiden ideologiaa ja merkitystä nykypäivänä. Myös Lieksan historian ja tämänhetkisen tilanteen analysoiminen oli työn kannalta tärkeää. Siirtolapuutarhan suunnittelu perinteisellä mallilla ei tullut kyseeseen, sillä Lieksalla, pienellä syrjäisellä kaupungilla oli erilaiset lähtökohdat ja tarpeet kuin suurilla kasvukeskuksilla, joihin siirtolapuutarhoja yleensä rakennetaan. Myös tilaajalla oli omat toiveensa esimerkiksi mahdollisuudesta ympärivuotiseen asumiseen. Suunnittelemani Lieksan siirtolapuutarhamalli yhdistelee perinteistä siirtolapuutarhailua ja 2000-luvun loma-asumista. Kun nykyaikaiseen mökkeilyyn liitetään siirtolapuutarhojen estetiikka sekä ekologiset ja eettiset arvot, syntyy yhteisöllistä lähimökkeilyä. Suunnittelualue sijaitsee hienolla paikalla Lieksanjoen rannassa, noin 800 metriä Lieksan keskustasta lounaaseen. Tontti on pinnanmuodostukseltaan tasaista luonnontilassa olevaa pusikoitunutta nuorehkoa lehtimetsikköä. Sen sijaan tontin arvokas lähiympäristö (Raili ja Reima Pietilän suunnitelema Lieksan kirkko lännessä ja kulttuurihistoriallisesti arvokas Pielisen ulkomuseo vastarannalla) asettivat haasteita suunnittelulle. Uusi alue piti sovittaa ympäristöönsä vanhaa kunnioittaen, mutta kuitenkaan modernista, uutta etsivästä otteesta tinkimättä. Lähdeaineiston ja lähtökohtien analysoinnin perusteella tärkeäksi tavoitteekseni nousi yhteisöllisyyden korostaminen ja tukeminen suunnittelun keinoin, ihmisläheisen pienimittakaavaisuuden tavoittaminen sekä aikaa kestävien ratkaisujen valitseminen. Tavoitteenani oli luoda kokonaisvaltainen, elämyksellinen, lämminhenkinen alue, johon voi tulla rauhoittumaan ja nauttimaan luonnosta. Alueesta muotoutui neliapilaa tai perhosen siipiä muistuttava sommitelma, jossa ruohokattoiset pienet rakennukset kumpuilevat maastossa. Alue koostuu neljästä solusta, joista kussakin on kuusi tai seitsemän puutarhapalstaa. Kunkin palstaryhmän keskelle muodostuu yhteispiha, joista jokaisella on oma teemansa. Yhteispihat yhdistyvät alueen keskellä keskusaukioksi, yhteiseksi oleskelupaikaksi, josta on näkymäakseli rantaan, toiselle yhteisalueelle rantasaunoineen. Ajatuksena oli, että jokaisella tarhurilla on oma rauhansa omalla palstallaan mutta halutessaan he voivat kokoontua pienyhteisönsä yhteispihalla tai koko joukolla keskusaukiolla tai rannassa. Syntyy erilaisia yhteisöllisyyden tasoja - tarhurin ja hänen lähimpien palstanaapureidensa yhteisö, solun pienyhteisö ja vielä koko alueen suuryhteisö. Koska kyseessä on uusi siirtolapuutarhailua ja nykyajan loma-asumista yhdistävä konsepti, alueen mökit ovat perinteisiä siirtolapuutarhamökkejä suurempia. Turvekatteisina maastosta kohoavat mökit koostuvat kahdesta muunneltavasta osasta: varsinaisesta asuinosasta (37,5 m2-47 m2) ja siipiosasta. Tilat ovat tarkoituksella mitoitukseltaan normaalia asuinrakentamistasoa kompaktimpia, sillä kyse on loma-asumisesta. Ne on suunniteltu muuntumaan mahdollisimman joustavasti asukkaiden erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Säilytyspaikka Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osaston kirjasto, Aleksanterinkatu 6, Oulu Muita tietoja

3 ALKUSANAT Lieksan siirtolapuutarha on ollut minulle innostava projekti. Tutustuminen siirtolapuutarhoihin, niiden historiaan ja nykypäivään, aatemaailmaan ja arkkitehtuuriin on ollut antoisaa ja vienyt mukanaan. Niin konsepti-, alue- ja rakennussuunnittelua kuin maisemasuunnitteluakin sisältävä diplomityö on opettanut tekijäänsä monin tavoin. Edellä mainittujen lisäksi kurkistus asemakaavoitusmaailmaan ja ennen kaikkea oikeassa, toteutettavaksi aiotussa projektissa mukana oleminen ovat olleet kokemus, jonka turvin uskallan hypätä arkkitehdin saappaisiin hiukan rauhallisemmin mielin. Ilman tukea en olisi vielä tässä kirjoittamassa näitä alkusanoja. Haluan kiittää professori Jouni Koiso-Kanttilaa sekä Markku Karjalaista hyvästä ja kärsivällisestä ohjauksesta sekä kannustuksesta Lieksan suunnittelupalavereissa. Kiitos myös Kari Nykäselle ja Janne Pihlajaniemelle arvokkaista näkemyksistä ja hyvistä neuvoista sekä Petri Aarniolle avusta rakenneopillisissa pulmissa. Lieksan kaupungille - erityisesti kaupunkikeskusyhdistyksen toiminnanjohtajalle Taisto Lehikoiselle ja kaupunginjohtaja Esko Lehdolle - haluan osoittaa erityiskiitokset projektin mahdollistamisesta. Suuret kiitokset myös opiskelijatoveri Sauli Kososelle projektin alkuvaiheen hyvästä yhteistyöstä ja mukavasta seurasta Lieksan matkoilla. Kiitos ystävilleni tuesta, ymmärryksestä sekä lukuisista siirtolapuutarhasuunnittelua koskevista kahvilakeskusteluista. Kiitos kannustuksesta myös arkkitehtityöhuone Tehaksen väelle sekä muulle vertaistukiverkostolle. Mitä lämpimin kiitos läheisilleni kaikesta avusta ja tuesta projektin aikana. Ryhmäpuutarha, tai suvi- tai perhepuutarha, joksi sitä myös nimitetään, on, niinkuin nimestäkin käy ilmi, ryhmä samalla paikalla ja useimmiten yhteisessä aitauksessa olevia pieniä puutarhoja. -Ossian Lundén 1

4 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ALKUSANAT SISÄLLYSLUETTELO 5.2. LIEKSAN SIIRTOLAPUUTARHA Aluesuunnitelma Liikenne, pysäköinti ja paloturvallisuus Palstat Yhteispihat HANKKEEN TAUSTAA3. 2. LIEKSAN LYHYT HISTORIIKKI5. 3. SIIRTOLAPUUTARHOJEN HISTORIAA SIIRTOLAPUUTARHOJEN ESIMUOTOJA SIIRTOLAPUUTARHOJEN SYNTY SIIRTOLAPUUTARHAT SUOMESSA7. 4. SIIRTOLAPUUTARHOJEN TARVE JA MERKITYS NYT LÄHILOMAILUN HYÖDYT SIIRTOLAPUUTARHA OSANA HYVIN VOINTIYHTEISKUNTAA8. 6. LOPPUSANAT Yhteiset rakennukset Vaiheistus Mökit15. KIRJALLISUUSLUETTELO.18 LIITTEET: A3-pienennökset esittelymateriaalista, 7 sivua, alkuperäinen koko 70 x 100 cm 4.3. VIHREÄT ARVOT YHTEISÖLLISYYS JA SLOW LIFE9. 5. UUDEN AJAN SIIRTOLAPUUTARHA AJATUKSIA Lähtökohdat Uusi konsepti Koko kaupungin siirtolapuutarha10. 2

5 1. HANKKEEN TAUSTAA RAKEISUUSKAAVIO 1:2000, ALUEILLUSTRAATIO Siirtolapuutarhat ovat koko historiansa ajan olleet virkistyskeitaita asfaltti- LIEKSAN KESKUSTA viidakosta oikeaan luontoon kaipaaville suurehkojen kaupunkien ihmisille. Omasta kesäparatiisista on haaveiltu pitkään myös Lieksassa, Pohjois-Karjalan sydämessä. Millaisin keinoin siirtolapuutarha olisi mahdollista toteuttaa syrjäisessä pikkukaupungissa kaukana kasvukeskuksista? BR A H EA N TI E LIEKSAN KIRKKO Kesällä 2008 Lieksan kaupunkikeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Taisto LIEKSAJOKI ULKOMUSEO SUUNNITTELUALUE Lehikoinen ryhtyi viemään siirtolapuutarhahaavetta eteenpäin ja sai innostettua PIELINEN KAUPUNGINNIEMI SATAMA kaupunginjohtaja Esko Lehdon ja kaupunginsihteeri Matti Taposen mukaan projektiin. Myös Kainuun Edun Piha- ja ympäristörakentamisprojekti PYR osallistui hankkeeseen. Kun tulevalle siirtolapuutarhalle löydettiin sopiva tontti Kaupunginniemestä, ryhdyttiin pohtimaan, miten suunnitelma toteutetaan. KUVA 1 Rakeisuuskartta Lieksalaisilla oli ennestään hyviä kokemuksia Kolilla järjestetyistä vuoden 2006 Suunnittelutyö alkoi tammikuussa Teimme Saulin kanssa aluksi paljon loma-asuntomessuista ja ajateltiin, että samanlainen positiivinen mainos tekisi yhteistyötä. Siirtolapuutarhoista ei ollut paljoa lähdemateriaalia, joten jaoimme hyvää kaupungin identiteetille. Jotta hankkeelle saataisiin näkyvyyttä, perinteinen löytämiämme tiedonmuruja, selvittelimme yhdessä historiaa ja pohdimme siirtolapuutarhamalli ei tulisi kyseeseen. Myös Lieksan lähtökohdat siirtola- yleisellä tasolla jonkin verran erilaisia konseptejakin. Alun analyysivaiheen puutarhan perustamiseen olivat erilaiset kuin suurkaupungilla. Päätettiin siis jälkeen siirryimme suunnitelmaosuuteen, jonka molemmat toteuttivat tavoitella aivan uudenlaista siirtolapuutarhakonseptia. Syksyllä 2008 lieksalaiset itsenäisesti omilla tahoillaan. esittelivät ideansa Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudiolle, missä osaston opettajilla ja Lieksassa järjestetyissä väliohjausseminaareissa. Näissä professori Jouni Koiso-Kanttila ja Puustudion projektipäällikkö Markku kaikille avoimissa yleisötilaisuuksissa kuntalaiset ja kunnan päättäjät saivat Karjalainen näkivät siinä potentiaalia. Projekti otettiin osaksi Moderni tutustua ehdotuksiin ja kommentoida niitä. Seuraavassa seminaarissa esiteltiin puukaupunki -hanketta ja siitä päätettiin järjestää arkkitehtiosaston opiskelijoille useita vaihtoehtoisia idealuonnoksia, ja valitusta vaihtoehdosta tuotettiin tarkoitettu vaiheittainen ohjattu ideakilpailu. Tekijöiksi valittiin useiden kolmanteen seminaariin tarkennettu luonnossuunnitelma. Koko kevään kestänyt hakijoiden joukosta kaksi arkkitehtiopiskelijaa, minut ja Sauli Kosonen. prosessi saatiin päätökseen kesäkuussa 2009 ja loppuseminaarissa oli esillä kaksi Töitä ohjautettiin kevään ajan arkkitehtuurin hyvin erilaista ehdotusta, joista jatkotyöstöön - mahdollisen toteutuksen pohjaksi - valittiin oma työni. 3

6 Jatkoprojektiin on kuulunut suunnitelmien tarkentamista niin aluesuunnitelman kuin mökkien arkkitehtuurin suhteen. Olen ollut mukana kaavoitusprosessissa laatimassa asemakaavan muutosluonnosta osallistumis- ja arviontisuunnitelmineen ja kaavaselostusluonnoksineen. Lieksan siirtolapuutarha on tarkoitus toteuttaa nopeassa aikataulussa, jos kaavaprosessi ja muut asiat sujuvat odotusten mukaisesti. Siirtolapuutarhaprojektia on ollut ilo tehdä lieksalaisten kanssa. Niin kaupungin edustajat kuin tavalliset kansalaiset ovat olleet aktiivisesti mukana keskusteluissa ohjausseminaareissa ja niiden ulkopuolella. Vaikka Lieksa kuuluukin muuttotappiosta kärsivien pikkukaupunkien yhä kasvavaan joukkoon, siellä on harvinaislaatuisen yritteliäs ja hyvä henki. Uskoa positiivisiin muutoksiin on, ja mikä tärkeintä, myös tahtoa tehdä asioiden eteen töitä. 4

7 2. LIEKSAN LYHYT HISTORIIKKI Lieksan kaupungilla on takanaan pitkä ja mielenkiintoinen historia. Ensimmäiset kylät seudulle perustettiin 1400-luvulla Pielisen ympäristön mainioiden metsästys- ja kalastusapajien houkuttelemina. Pietari Brahe perusti Brahean kaupungin vuonna 1653 Lieksanjoen suulle Kirkkosaarelle ja Kaupunginniemeen. Kauppakaupunki Brahean tarina jäi kuitenkin kovin lyhyeksi, sillä jo 1680-luvulla se lakkautettiin ja Pietari Brahen kuoleman jälkeen hävitettiin kokonaan maan tasalle. Kauppayhteydet eivät kuitenkaan hävinneet vaan pysyivät eloisina. Joensuun kaupungin perustaminen 1800-luvulla, Saimaan kanavan rakentaminen ja Pielisjoen kanavointi paransivat liikenneyhteyksiä ja 1870-luvulla Pielisjärven keskustaajama Lieksa kasvoi koko pitäjän keskukseksi. Pielisen vilkas höyrylaivaliikenne toi kaupunkiin elintarvikkeita ja kulutustavaroita ja vei mukanaan maatalouden tuotteita. Vuonna 1909 rakennettu rautatie vauhditti rahdinajoa ja rajakauppaa, mutta syrjäytti vesiliikennettä. Pohjois-Karjalan korpimetsät tarjosivat hyvät mahdollisuudet metsäteollisuuden syntymiselle - savotat ja tukinuitto ovatkin merkittävä osa Lieksan kulttuuriperintöä. Tukkilaisperinteen lisäksi Lieksan identiteetille on antanut oman vivahteensa kotimainen korkeakulttuuri. Kolin upeisiin kulttuurimaisemiin on tehty elämysja inspiroitumisretkiä. Suomen kansallisromantiikan ajan nuoret taiteilijat (mm. Juhani Aho, Eero Järnefelt, I.K. Inha, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Akseli Gallen- Kallela) kävivät etsimässä suomalaisuuden juuria vaaroilta ja järvimaisemista lukujen taitteessa. Nämä kareliaanitaiteilijat innoittivat muitakin matkailijoita ja lopulta vuonna 1907 Koli siirrettiinkin valtion omistukseen luonnon kauneuden ja matkailumahdollisuuksien turvaamiseksi. Lieksassa koettiin kukoistuskausi luvuilla siirtoväen sijoittamisen, maaseudun asuttamisen ja suurten savotoiden ansioista: uusia maatiloja raivattiin, kauppoja ja kouluja perustettiin ja teitä rakennettiin. Kuusikymmentäluvulle tultaessa Lieksassa oli n asukasta, mutta metsätöiden koneistumisen ja maaltapaon takia 60-luvulla alkoi väestökato, jota on jatkunut näihin päiviin asti. Lieksan kauppala ja Pielisjärven kunta yhdistettiin Lieksan kaupungiksi vuonna Tällä hetkellä Lieksassa asuu noin ihmistä. Tärkeimmät elinkeinot kytkeytyvät edelleen puunjalostusteollisuuteen. Muutakin teollisuutta on, muun muassa suosittuja Aino- ja Reino-tossuja valmistetaan Lieksassa. Matkailussa on paljon potentiaalia merkittäväksi elinkeinoksi: Kolin kansallispuiston lisäksi Ruunaan retkeily- ja luonnonsuojelualueet ja Pielinen ovat suosittuja luontomatkailukohteita - eteläisen Suomen viimeiseen tiettömään erämaahan on hyvä lähteä rauhoittumaan. Kulttuurielämyksistä pääsee nauttimaan muun muassa Lieksan Vaskiviikoilla, Pielisen ulkomuseossa ja kirkoissa sekä ortodoksisissa pyhäköissä. Haasteina Lieksalla, kuten monilla muillakin kasvukeskuksista kaukana sijaitsevilla pikkukaupungeilla, ovat muun muassa väestön vanheneminen, väestökato ja korkeahko työttömyys. Vastauksia haasteisiin voisivat olla esimerkiksi ympäristöystävälliset metsätaloustuotteet sekä matkailun kehittäminen. Kaunis luonto lienee alueen suurin vetovoimatekijä, ja sen hienovarainen hyödyntäminen voisi olla yksi avain Lieksan parempaan tulevaisuuteen. 5

8 3. SIIRTOLAPUUTARHOJEN HISTORIAA 3.1. SIIRTOLAPUUTARHOJEN ESIMUOTOJA Siirtolapuutarhoista on saatavilla varsin vähän lähdeaineistoa, ja lähes jokaisessa teoksessa on erilaisia tulkintoja tarhojen historiasta. Tämän vuoksi seuraava osuus on lähinnä yhteenveto eri lähteiden pääkohdista. Varsinaisen siirtolapuutarhatoiminnan katsotaan alkaneen 1800-luvulla, mutta tarhojen alkulähteet ovat keskiajalla. Käsityöläisille ja porvareille jaettiin maatilkkuja viljeltäviksi, kaikkein köyhimmille viljelysmahdollisuuksia oli luostareiden yhteydessä. Lisäravinnon saamisen ohella näiden viljelyspalstojen tarkoitus oli antaa väelle mahdollisuus reippailuun ja hyödylliseen vapaaajanviettoon - ajateltiin, että puutarhanpito pitää ihmisen sen verran kiireisenä, ettei rötöstelyyn tai muuhun arveluttavaan toimintaan ole aikaa, saati tarvetta. KUVA 2 Tunnelmia Kööpenhaminan Vennelystistä Teollistumisella on myös osansa siirtolapuutarhojen historiassa: 1800-luvulle tultaessa teollisuuskaupunkien ankeiden vuokrakortteleiden huonoja hygieenisiä ja sosiaalisia oloja haluttiin parantaa, ja kaupungit ryhtyivät vuokraamaan maapalstoja työläisille, köyhille ja työttömille. Näitä esimuotoja ei kuitenkaan pidetä varsinaisina siirtolapuutarhoina, koska niissä keskityttiin viljelyyn ravinnon hankkimisen kannalta, eikä korostettu niinkään sen tuomaa ilon ja virkistyksen merkitystä. Asuttavia mökkejäkään näillä viljelysalueilla ei ollut SIIRTOLAPUUTARHOJEN SYNTY Siirtolapuutarha-aatteen isänä pidetään monien lähteiden mukaan saksalaislääkäri D.G.M. Schreberiä ( ), jonka nimestä tulee saksan siirtolapuutarhaa tarkoittava sana Schrebergarten. Schreber piti perhettä yhteiskunnan tukipilarina ja oli sitä mieltä, että lapsille on hyvä järjestää terveellistä harrastustoimintaa luonnon helmassa. Schreberin ajatukset toiminnallisista leikkipuistoista muutti käytäntöön Ernst Hauschild, joka perusti 1864 Leipzigiin ensimmäisen yhdistyksen Schrebergartenin rakentamista varten. Tämän alueen oli edelleen tarkoitus tuottaa viljelijöilleen lisäelantoa, mutta pääpainotus oli jo virkistyksessä, toisin kuin aiemmissa köyhäinpuutarhoissa. Tanskassa otettiin saksalaisten ajatukset siirtolapuutarhoista innolla vastaan. Maassa oli ollut yksi siirtolapuutarhamainen alue jo vuonna 1826, mutta ensimmäinen nykyaikaiseksi katsottu tarha perustettiin 1880-luvulla Aalborgiin Jörgen Berthelsenin toimesta. Tanskalaiset ovat edelleen aktiivisia siirtolapuutarhureita - joissain tarhoissa, kuten esimerkiksi Kööpenhaminan Christianian viereisessä Vennelyst -siirtolapuutarhassa asutaan ympärivuotisesti ja tarhat ovat hyvin hoidettuja ja kukoistavia. 6

9 3.3. SIIRTOLAPUUTARHAT SUOMESSA Tanskasta siirtolapuutarha-aate levisi nopeasti Etelä-Ruotsiin ja lopulta Suomeen saakka. Jo vuonna 1902 siirtolapuutarha-aihe oli esillä Helsingissä valtuuskunnassa ja tehtiinkin aloite yhdistyksen perustamiseksi, mutta mitään konkreettista ei saatu aikaan. Ensimmäiset tarhat perustettiin 1910-luvulla samoihin aikoihin Porvooseen, Tampereelle, Ouluun ja Turkuun. Porvooseen vuonna 1915 perustettu tarha oli ensimmäinen, mutta koska sen toiminta oli lyhytaikaista, Suomen ensimmäisenä siirtolapuutarhana mainitaan yleensä Tampereelle vuonna 1916 perustettu Hatanpää. joskin niiden eettistä, terveydellistä ja hygieenistä merkitystä korostettiin myös meillä Suomessa. Puutarhatyöskentelyllä ja puutarhassa oleskelulla nähtiin olevan suuri merkitys mielen kohottamisessa ja jalostamisessa. Taloudellisesti tarhoista ei saanut hyötyä: viljellä sai vain omiin tarkoituksiin ja viihtyisyttä vaalittiin erinäisillä säännöillä. Esimerkiksi jotain tiettyä hyötykasvia, kuten kaalia tai perunaa ei saanut olla enempää kuin 1/3 palstan koosta. Alkuaikojen siirtolapuutarhojen majojen muotoa ei ollut rajoitettu. Yhdistyksillä saattoi olla oma hevonen, ajomies, isännöitsijä ja emännöitsijä, kesäpirtti, sekä luento- ja retkitoimintaa. Eräs varhaisista siirtolapuutarha-aktiiveista ja liikkeen Suomeen tuojista oli E. J. Reinilä. Hän oli perustamassa Hatanpään siirtolapuutarhaa ja toimi yhdistyksen puheenjohtajana, kuten myös 1930 perustetun Suomen siirtolapuutarhaliiton johdossa. Tämä ei kuitenkaan estänyt sitä, että Tampereen ylpeys ja osa tärkeää kulttuuriperintöä katosi vuonna 1977: Hatanpää, Suomen vanhin siirtolapuutarha jouduttiin siirtämään Hankkijan ja kaupunginpuutarhan tieltä Niihamaan. Pisimpään samalla paikalla toiminut siirtolapuutarha on näin ollen Helsingin Ruskeasuon tarha vuodelta Ruskeasuon siirtolapuutarhayhdistykseen (Brunakärrs koloniträdgård) saavat liittyä vain ruotsinkieliset. Joillain muillakin siirtolapuutarhoilla on omia erikoispiirteitä. Esimerkiksi Hämeenlinnan Kantolanniemen erikoisuus on saunapuistikko: siirtolapuutarhamökkeihin ei ollut lupaa rakentaa saunaa, joten niitä pystytettiin omin luvin järven rantaan. Ensimmäiset suomalaiset siirtolapuutarhat olivat vähävaraisten kaupunkilaisten kesähuviloita. Potkua uusille siirtolapuutarhahankkeille antoi osaltaan ensimmäisen maailmansodan aiheuttama elintarvikepula - nälkäiselle kansalle haluttiin tarjota mahdollisuuksia omatoimiseen ravinnon hankkimiseen. Aluksi siirtolapuutarhojen pääasiallinen tarkoitus olikin elannonhankinnan helpottaminen, Kun toisen maailmansodan jälkeinen asuntopula pakotti ihmiset muuttamaan palstoille ympärivuotisesti, koettiin suomalaisten siirtolapuutarhojen historiassa slummiutumisen ajat. Tämän rappeutumisen takia yöpymistä alettiin rajoittaa: siirtolapuutarhojen sääntökirjoihin saatettiin kirjata esimerkiksi majassa sallittavan enintään 3 yöpymistä viikossa, tai täydellinen yöpymiskielto. Kaupungistuminen ja maaltapako luvuilla saivat aikaan asennemuutoksia myös siirtolapuutarhojen käytössä. Kysyntä väheni huomattavasti - maalta oli juuri lähdetty eikä sinne haluttu takaisin. Tämän vuoksi palstoja saivat nyt hankkia vähävaraisten lisäksi myös muut kaupunkilaiset, minkä seurauksena hyötykasvien viljely väheni ja koristekasvien osuus kasvoi. Elintason nousun myötä siirtolapuutarhojen ravintopoliittinen merkitys pieneni, sosiaalinen rakenne monipuolistui ja siirtolapuutarhatoiminta muuttui entistä lomailu- ja virkistystoimintapainotteisemmaksi. Uudella vuosituhannella siirtolapuutarhailu on jälleen ollut noususuhdanteessa, niin arvostuksen kuin palstojen hintakehityksenkin puolesta. Palstojen kysyntä on kovaa etenkin suurilla paikkakunnilla; tulijoita olisi huomattavasti enemmän kuin palstoja on tarjolla. 7

10 4. SIIRTOLAPUUTARHOJEN TARVE JA MERKITYS NYT 4.1. LÄHILOMAILUN HYÖDYT 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla pitkän maailmantaloudellisen noususuhdanteen jälkeen iskeneen taantuman seurauksena ihmisten vapaaajanviettotavat ovat muuttuneet tai muuttumassa. Lähimatkailun suosio on kasvussa - eräitä syitä tähän ovat vallitseva epävakaa taloudellinen tilanne meillä ja maailmalla sekä ilmastonmuutoksen aiheuttama ympäristötietoisuuden kasvu ja huoli maailman tilasta. Ihmiset eivät enää halua kuormittaa ympäristöä mannertenvälisillä lennoilla, vaan suosivat ekologisempia lomailuvaihtoehtoja. Siirtolapuutarhojen perusperiaatteisiin on alusta alkaen kuulunut helppo saavutettavuus. Kesämökit sijaitsevat harvoin kodin välittömässä läheisyydessä, vaan matkat voivat olla jopa satoja kilometrejä ja henkilöauton omistaminen välttämättömyys. Siirtolapuutarhat taas sijoitetaan kaupunkirakenteeseen siten, että niihin pääsee helposti julkisilla kulkuvälineillä tai parhaassa tapauksessa kävellen tai polkupyörällä. Suomen vähiin käyvää rantaviivaa säästetään, kun siirtolapuutarhan yhteistä rantaa ja saunaa käyttää yhden tai kahden kesämökkiläisen sijaan kokonainen yhteisö. ulkoilmaelämää, millä on tunnetusti suotuisia vaikutuksia niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin hyvinvointiin. Siirtolapuutarhatoiminta edistää myös osaltaan viheralueiden ja ympäristön hoitoa sekä lisää ympäristötietoisuutta. Kaupungeissa ahtaasti asuville tarjoutuu mahdollisuus kohentaa asumisen tasoa VIHREÄT ARVOT Puutarhanpito tuottaa tarhurille hyvän mielen ja virkistyksen lisäksi myös todellista lähiruokaa, jonka voi halutessaan viljellä vaikka täysin luomuna. Jos ollaan järvenrannalla, kuten Lieksankin tapauksessa, maittavien kasvisten lisäksi ruokapöytään voidaan kattaa itsevirvelöityä kalaa. Kierrätys ja kompostointi ovat itsestään selvä osa siirtolapuutarhojen arkirutiineita. Mökkeihin asennetaan kompostoivat ekovessat ja harmaat vedet johdetaan imeytyskenttiin. Energiantuotannossa olisi suotavaa suosia uusiutuvaa energiaa ja käyttää esimerkiksi aurinkopaneeleita, ilmalämpöpumppuja tai maalämpöä SIIRTOLAPUUTARHA OSANA HYVIN VOINTIYHTEISKUNTAA Siirtolapuutarhoilla on myös yhteiskuntataloudellista merkitystä. Kuntatalous hyötyy epäsuorasti esimerkiksi siitä, kun siirtolapuutarhausta harrastavat vanhukset pysyvät mukana mielekkäässä, toimintakykyä ylläpitävässä toiminnassa. Arkisissa ongelmissa ei tarvitse kääntyä kunnan kotipalvelun puoleen, kun apua voidaan pyytää oman puutarhayhteisön jäseniltä. Terveyspalveluiden tarpeen voi myös olettaa vähenevän, kun ihmiset harrastavat reipasta KUVA 3 Jänis Tampereen Litukan siirtolapuutarhapalstalla. 8

11 4.4. YHTEISÖLLISYYS JA SLOW LIFE Yksi siirtolapuutarhojen tärkeimmistä teemoista on yhteisöllisyys. Siirtolapuutarhoissa yhteisöllisyyttä on harrastettu alusta alkaen talkoiden sekä kesäisten juhannus- ja elonkorjuujuhlien muodossa - on tehty retkiä ja järjestetty näytelmäkerhoja ja jumppatuokioita, tansseja ja tikanheittokilpailuja. Yhteinen harrastus yhdistää ihmisiä - siirtolapuutarhoissa usein myös eri sukupolvia. Samassa naapurustossa voi asustaa eläkeläisiä ja nuoria perheitä lapsineen. Tällainen nykyisin harmillisen harvinainen sukupolvien välinen vuorovaikutus on varsin arvokasta. Yhteisöllisyyden lisäksi viimeaikoina on ollut paljon puhetta myös pehmeiden arvojen paluusta, slow life -ilmiöstä ja downshiftaamisesta (leppoistaminen, kohtuullistaminen). Nykyisen maailmanmenon jatkuvalle suorittamiselle, alati kiristyvälle kilpailulle, rauhattomalle elämänrytmille ja kaiken tuotteistamiselle halutaan vastapainoa, tai jopa piste - kaikkea ei tarvitsekaan saada heti. Tämä suuntaus on nähtävissä esimerkiksi syyskesäisissä marja- ja sienimetsissä: vanhemman väestön lisäksi myös nuoriso on löytänyt niihin tiensä. Yhä useammat hankkivat kaupungilta vuokraviljelyspalstan. Kaiken kiireen ja metelin keskellä kaipuu luontoon ja luonnolliseen elämänrytmiin on suuri. Siirtolapuutarhatoiminta on slow life -ideologian ytimessä: voi mennä omaan puutarhaan, upottaa kädet multaan ja antaa mansikoiden kasvaa juuri sillä vauhdilla, kuin luonto on tarkoittanut - ei yhtään nopeammin. Siirtolapuutarhailun idean kiteyttää oivasti Pekka V. Virtanen (Siirtolapuutarha 5/08): Tarhoissa yhdistyvät ekologisuus, ekonomisuus, esteettisyys ja eettisyys. KUVA 4 Tunnelmia Kööpenhaminan Vennelystistä 9

12 5. UUDEN AJAN SIIRTOLAPUUTARHA 5.1. AJATUKSIA Lähtökohdat Siirtolapuutarhalle varattu alue sijaitsee hienolla paikalla Lieksanjoen rannassa, noin 800 metriä Lieksan keskustasta lounaaseen. Tontti on luonnontilassa olevaa pusikoitunutta nuorehkoa lehtimetsikköä, jossa ei kasva arvopuustoa. Pinnanmuodostus on tasaista lukuunottamatta matalahkoa jokitöyrästä. Sen sijaan tontin lähiympäristö on arvokasta: läntinen vierustoveri, Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Lieksan kirkko (1982) puistoineen sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävä Pielisen ulkomuseo joen vastarannalla asettavat haasteita suunnittelulle. Uusi alue pitää sovittaa ympäristöönsä vanhaa kunnioittaen, mutta kuitenkaan modernista, uutta etsivästä otteesta tinkimättä. Lähdeaineistoon perehtymisen perusteella tärkeäksi tavoitteekseni nousi yhteisöllisyyden korostaminen ja tukeminen suunnittelun keinoin sekä ihmisläheisen pienimittakaavaisuuden ja lämminhenkisyyden luominen. Tärkeä tavoite oli myös siirtolapuutarhureiden tasavertainen kohtelu eli jokaisen palstan ja mökin suuntaaminen hyviin ilmansuuntiin välttäen kuitenkin monotonisuutta sommittelussa. KUVA 5 Talvinäkymä Lieksan tulevalta siirtolapuutarha-alueelta Pielisen ulkomuseolle Uusi konsepti Lieksan siirtolapuutarha on niin ulkonäöltään kuin toimintamalliltaankin perinteisestä poikkeava. Pienellä syrjäisellä kaupungilla on erilaiset lähtökohdat ja tarpeet kuin suurilla kasvukeskuksilla. Lieksassa on esimerkiksi paljon vanhusväestöä, joiden maailmalle muuttaneet lapset perheineen haluavat toisinaan käydä mummolavierailulla. Näiden kotiseutumatkailijoiden lisäksi on myös joukko paluumuuttajia, jotka haluavat tulla vanhaan kotikaupunkiinsa viettämään eläkepäiviään tai tekemään etätöitä. Tällaisille ihmisryhmille on tärkeää, että mökkiä on mahdollista käyttää ympärivuotisesti. Koska ihmisten vaatimukset ovat kasvaneet niin vakituisen kuin vapaa-ajankin asumisen suhteen, on perusteltua suunnitella siirtolapuutarha vastaamaan nykyisiä tarpeita. Näiden käyttäjälähtöisten toiveiden perusteella Lieksan malli yhdistelee siis perinteistä siirtolapuutarhailua ja 2000-luvun loma-asumista. Nykyaikaiseen mökkeilyyn liitetään siirtolapuutarhojen estetiikka sekä ekologiset ja eettiset arvot. Tätä mallia kutsun yhteisölliseksi lähimökkeilyksi Koko kaupungin siirtolapuutarha Perinteisesti siirtolapuutarhoissa on järjestetty muille kaupunkilaisille avoimien ovien päiviä hernekeitto- ja pullakahvitarjoiluineen ja esimerkiksi kukkasipuleiden istutustempauksia koululaisille. Siirtolapuutarhan porttien avaaminen kertoo ulkopuolisille, ettei kyse ole pienen, muilta suljetun piirin elitistisestä harrastuksesta; parhaassa tapauksessa onnistutaan luomaan yhteisöllisyyttä koko kaupunkiin. Alun ideointivaiheessa kehittelin tätä koko kaupungin aktivoimista vielä pidemmälle ja ehdotin, että alueen mahdollista yhteisrakennusta voitaisiin vuokrata eteenpäin erilaisille toimijoille tilaisuuksien järjestämispaikaksi. Esimerkiksi hääseurueille konsepti olisi ihanteellinen: hääväki voisi siirtyä viereisestä Lieksan kirkosta seremonioiden jälkeen hääjuhlaan kaunista rantareittiä pitkin ja yöpyminenkin olisi tarpeen tullen mahdollista järjestää samalla alueella siirtolapuutarhamökeissä.

13 Pohdin myös ajatusta mökkien lomaosaketyylisestä vuokraamisesta. Tärkeä osa miellyttävää lomakokemusta on tunne autenttisesta ympäristöstä, ei varta vasten luodusta keinotodellisuudesta - vuokralainen saisi nauttia aidosta siirtolapuutarhaidyllistä ja puutarhan antimista haluamanaan ajankohtana rahallista korvausta ja puutarhasta huolehtimista vastaan. Vuokralaisten poissaollessa palstaa hoitaisi siirtolapuutarhayhdistyksen palkattu talonmies, paikallinen 4h-kerho tai lukion kesäkurssi. Lieksassa ei kuitenkaan oltu valmiita näin pitkälle vietyyn yhteisöllisyyteen, vaan haluttiin pitäytyä yksityisemmässä toiminnassa LIEKSAN SIIRTOLAPUUTARHA Aluesuunnitelma Suunnitelmani lähti liikkeelle halusta luoda jotain perinteisestä siirtolapuutarhan ruutukaavamatosta poikkeavaa, jotain orgaanista. Yksi ensimmäisiä inspiraation lähteitä oli luontoon sulautuva hobittikylä. Muutamien välivaiheiden kautta alueesta muototuikin pikkuhiljaa neliapilaa tai perhosen siipiä muistuttava sommitelma, jossa ruohokattoiset pienet rakennukset kumpuilevat maastossa sopuisasti pitämättä liikaa melua itsestään. Alue koostuu neljästä solusta, joista kussakin on kuusi tai seitsemän puutarhapalstaa. Kunkin palstaryhmän keskelle muodostuu yhteispiha, joista jokaisella on oma teemansa. Yhteispihat yhdistyvät alueen keskellä keskusaukioksi. Keskusaukio on koko alueen yhteinen oleskelupaikka, jossa on lasten leikkipaikka, pelikenttä ja pieni lampi, johon alueen hulevedet johdetaan. Talvisin keskusaukio toimii lumenläjityspaikkana, johon voidaan kasata lapsille liukumäki. Keskusaukiolta on näkymäakseli rantaan, jossa sijaitsee rantasauna uimapoukamineen sekä yhteisrakennus. Neliapilan ja rannan väliin jää puistovyöhyke, joka säilyttää näkymän vastarannalta vehreänä, rauhallisena ja kohtuullisen rakentamattoman näköisenä. Ajatuksena on, että jokaisella tarhurilla on oma rauhansa omalla palstallaan mutta halutessaan he voivat kokoontua pienyhteisönsä yhteispihalla tai koko joukolla keskusaukiolla tai rannassa. Syntyy erilaisia yhteisöllisyyden tasoja - tarhurin ja hänen lähimpien palstanaapureidensa yhteisö, solun pienyhteisö ja vielä koko alueen suuryhteisö. KUVA 6 Tunnelmia Kööpenhaminan Vennelystistä. 11

14 Liikenne, pysäköinti ja paloturvallisuus Alueen liikenne on järjestetty siten, että jokaiselle palstalle päästään ajamaan autolla. Turhaa ajelua kuitenkin rajoitetaan mökkitiemäisillä kapeilla kaduilla sekä huonosti liikennöitävillä pintamateriaaleilla - tarkoitus on säilyttää puutarha-alue autottomana ja sallia vain huoltoajo sekä saatto- ja pelastusajoliikenne. Pysäköinti on hajautettu kahteen paikkaan alueen molempiin yläkulmiin lähelle alueelle johtavaa Braheantietä. Palstat rakennuksineen on sijoiteltu tontille hyvin tiiviisti, mutta kuitenkin niin, että paloturvallisuusmääräykset täyttyvät Palstat Palstoja on alueella 25 ja niiden koot vaihtelevat 300 ja 500 neliön välillä. Viittäsataa neliötä suuremman palstan hoito käy raskaaksi ja intiimi tunnelmakin alkaa kärsiä. Rakennukset on sijoiteltu palstoille siten, että viljelyksille ja rakennusten sisätiloihin saadaan mahdollisimman paljon auringonvaloa. Koska rakennuksilla ei voida aurinkokulmien takia rajata kaikkea katutilaa, sitä rajataan lisäksi lauta- ja pensasaidoilla ja muilla istutusriveillä sekä matalilla luonnonkivimuureilla. Perusperiaatteena on, että mökkien kadunpuoleiset sivut rakennetaan kiinni palstan rajaan, kuten myös palstaryhmien ylänurkat. Asemapiirroksessa on määritetty, kumman mallinen mökki (L- vai I-malli) kullekin palstalle tulee. KUVA 7 Illustraatio Lieksan siirtolapuutarha-alueesta KUVA 8 Illustraatio siirtolapuutarhan palstaryhmästä 12

15 Yhteispihat Palstaryhmien keskelle muodostuvat teemalliset yhteispihat tarjoavat solujen pienyhteisöille yhteistä oleskelutilaa, grillauspaikan sekä huomaamattomasti sijoitetun kompostin. Lapsille yhteispihoilla on luovaa leikkitilaa, teemasta riippuen kiipeilypuita, kukkalabyrintteja ynnä muita vastaavia. Ympäröiviltä palstoilta on näköyhteys yhteispihoille, joten vanhemmat voivat seurata jälkikasvunsa touhuja puutarhanhoidon lomassa ja lapset voivat leikkiä jännittävässä mielikuvitusta ruokkivassa ympäristössä turvallisesti. Teemallisia yhteispihoja on neljä. Puupihalle istutetaan erilaisia puita ja sommitellaan kauniita puunrunkoja, joissa lapset voivat kiipeillä. Keskellä on pieni kivetty lampi, joka kerää sateella hulevedet. Perhospihaa puolestaan koristaa kukkalabyrintti, joka on koottu erivärisistä perhosia houkuttelevista niittykukkalajikkeista. Auringonkukkapihalla huojuu keltainen auringonkukkaniitty ja Kivipihalle on sommiteltu japanilaistyylinen, suomalaisilla kivillä ja kivikkokasveilla toteutettu kivipuutarha. Istuinkalusteet integroidaan joka pihalla maastonmuotoihin. Jokaiselle yhteispihalle istutetaan myös kunkin pihan teemaan sopivia hyötykasveja, kuten omenapuita, metsämansikoita ja villivadelmapensaita. Yhteispihojen ei ole tarkoitus tuottaa lisäkuormitusta palstalaisten puutarhauurastukseen, vaan ne suunnitellaan helppohoitoisiksi. Hoidosta voivat vastata asukkaat itse talkoilla tai esimerkiksi joko 4h-kerholaiset tai muut puutarhayhteisön ulkopuoliset tahot. 13 KUVA 9 Havainnekuvat yhteispihoilta. Ylhäältä alkaen Perhospiha, Auringonkukkapiha, Puupiha ja Kivipiha.

16 Yhteiset rakennukset Siirtolapuutarha-alueella on puutarhamökkien lisäksi yhteiskäytössä olevia rakennuksia. Alueen yläosassa, jalankulkijoiden sisäänkäynnin viereisellä palstalla, Puupihan vasemmassa ylänurkassa sijaitsee huoltorakennus. Siellä säilytetään puutarhanhoidossa tarvittavia isoja työkaluja, jotka ovat koko yhteisön lainattavissa. Huoltorakennuksessa on myös alueen maalämmöllä toimiva lämmönjakokeskus, josta saadaan mökkeihin ylläpitolämpöä talvikaudeksi. Samalla palstalla sijaitsee kaupungin viemäriverkoston pumppaamo, jota voidaan tarvittaessa hyödyntää alueen viemäröinnissä. Rantaan tulevat kaikkien käytettävissä olevat rantasauna ja yhteisrakennus. Yhteisrakennuksessa voidaan järjestää siirtolapuutarhan kesäjuhlia tai ylläpitää vaikkapa puutarhanhoidon käsikirjastoa tai pientä kahviotoimintaa Vaiheistus Siirtolapuutarha-alueella on tilavaraukset useille yhteisrakennuksille, mutta niiden yhtäaikainen rakentaminen ei ole pakollista. Rakentaminen voidaan vaiheistaa siirtolapuutarhan tarpeiden mukaan. Vaiheittain voidaan toteuttaa myös aluerakenne: se voidaan rakentaa kysynnän mukaan solu kerrallaan. Tällöin on tärkeää jättää rakentamattomien alueiden puusto paikoilleen, jotta viihtyisyys ei kärsi. KUVA 10 Siirtolapuutarha Schöneberger Südgelände Berliinissä (kuva Riikka Kuittinen) 14

17 Mökit Arkkitehtuuri Perinteiset siirtolapuutarhamökit ovat hyvin pieniä, jopa majamaisia asumuksia, noin neliön kokoisia. Lieksan mökeistä tulee totuttua suurempia, koska kyseessä on uusi perinteistä siirtolapuutarha-asumista ja tämän päivän lomaasumista yhdistävä konsepti. Mökeissä on valmiudet lähes kaikille nykyajan mukavuuksille pyykinpesukoneesta lähtien, mutta vain tilavarauksina - halutessaan asukas voi toki valita pienimmän mahdollisen varustetason. Mökeistä tehdään ympärivuotisesti asuttavia, jotta myös talvilomailu Kolin kauniissa lumisissa maisemissa luonnistuu. Mökit koostuvat kahdesta osasta: varsinaisesta asuinosasta (37,5-47 m²) ja siipiosasta (10,5-20 m²). Molemmat osat ovat laajennettavia ja muunneltavia - asukas voi aloittaa pienestä ja laajentaa sekä muuttaa huonejärjestystä kulloisenkin tarpeen mukaan. Ulkoseinät ovat jokaisessa mökissä samanlaiset, sisäpuoli on varioitavissa lähes minkälaiseksi tahansa. Asukas voi valita, haluaako mieluummin monta pientä huonetta vai suuren avoimen tilan, tahtooko lisäsiiven kohdalle pelkän katetun terassin, kellarin vai saunaosaston ja niin edelleen. Jokaiselle palstalle on mahdollista rakentaa kyseisen palstan mökkimallin suurin mahdollinen variaatio. Tilat ovat mitoitukseltaan tarkoituksella normaalia asuinrakentamistasoa kompaktimpia, sillä kyse on pienistä loma-asunnoista. Perusratkaisussa asuintila jakaantuu kahteen osaan: pihan puoleiseen oleskeluvyöhykkeeseen (oleskeluhuone, ruokailu) ja kadunpuoleiseen vähän valoa tarvitsevien toimintojen vyöhykkeeseen (märkätilat, nukkuma-alkovi). Nämä toiminnot jakaa kalustemainen seinä, jota on aukotettu alkovin oviaukolla, seinärakenteeseen kiinteästi kuuluvalla takalla, takkapuiden säilytyssyvennyksillä sekä keittiökalusteella. Alkovi on korotettu lattiapinnasta sen verran, että sen alle saadaan rakennettua KUVA 11 Havainnekuva I-mallin mökistä. seinästä ulosliukuvat säilytyslaatikot. Märkätila-alkovi -osan päälle on mahdollista rakentaa parvi. Jos mökkiin halutaan sauna, se rakennetaan lisäsiipeen - se on pienessä mökissä kosteus- ja lämpöteknisesti mukavin vaihtoehto ja luo muutenkin mökkitunnelmaa. Mökkejä on kahta tyyppiä, I- ja L-mallia. Molemmissa on sama asuinosan perusratkaisu, mutta lisäsiivet ja katon taitteet ovat eri kohdissa. Puutarhan puolella suuret avattavat lasiliukuovet liittävät sisätilat osaksi ulkotilaa ja keräävät valon sisään rakennukseen. Koska rakennukset ovat paikoin hyvin lähellä toisiaan, kadun puolen julkisivut ovat suljettuja. Ikkunat sijoitetaan tilaratkaisun mukaisesti vaakasuuntaisiin kapeisiin, värillisiin nauhoihin - tämän värikentän ansiosta julkisivujen ulkonäkö säilyy osapuilleen samanlaisena, vaikka erilaiset huonejärjestelyt vaativatkin hieman erilaiset aukotukset. Julkisivumateriaaleista hallitsevin on turvekate, joka nousee maasta siipiosan juuresta ja peittää koko katon. Vihreys jatkuu katon taitteen suuntaisella seinällä (L-mallissa kadun puoleisella pitkällä sivulla, I-mallissa kadun puolen lyhyessä 15

18 päädyssä): konesaumatun peltiverhouksen saumoihin kiinnitetään vaijereita, joihin laitetaan kasvamaan köynnöskasveja. Muut kadunpuoleiset julkisivut ovat kauniisti harmaantuvaa lehtikuusta, puutarhan puolella taas on säänkestävää maalattua julkisivuvaneria. Värikkyys on tärkeä osa siirtolapuutarhojen ilmettä, joten pääolemukseltaan harmaita ja rauhallisen vihreitä mökkejä elävöitetään heleillä, kasviteemaisilla väreillä; esimerkiksi vadelmanpunaisella, vaalealla voikukankeltaisella sekä syreenien ja kissankellojen sävyisillä violetilla ja sinisillä. Turvekatto toimii pihan jatkeena, istutusalustana tai vaikka auringonottopaikkana ja sitoo rakennuksen maastoon. Turpeella kattaminen on myös historiallisesti perusteltu ratkaisu - Brahean alueella on sijainnut ennenkin turvekattoisia savupirttejä. Tekniset ratkaisut Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät kansalliset ja kansainväliset päästöjen vähentämisvaatimukset ja energiatehokkuustavoitteet määräävät, että rakennusalan tulee siirtyä matalaenergiarakentamiseen kaikessa uudisrakentamisessa. Energian hinta kohoaa koko ajan ja energiatehokkuuden parantaminen on täten järkevä sijoitus tulevaisuuteen. Matalaenergiarakentamisessa on määritelty kaksi tavoitetasoa: matalaenergiatalo, joka on nykyistä normaalia tasoa energiatehokkaampi ratkaisu, sekä passiivitalo, joka on matalaenergiataloa energiatehokkaampi. Lieksan siirtolapuutarhamökit toteutetaan passiivitaloina. Ulkovaippa on erittäin tehokkaasti eristetty ja sen lämmityskustannukset ovat hyvin vähäiset. Suuret ikkunat avautuvat länteen ja etelään, mutta toisaalta terassin kattorakenne estää kuumalla säällä liian auringonvalon pääsyn rakennukseen. Mökkien lämmitysenergia hoidetaan etupäässä varaavalla takalla. Talvella asukkaiden poissaollessa ylläpitolämpö saadaan huoltorakennuksen maalämmöllä toimivasta lämpökeskuksesta. Energia-asioihin ja teknisiin yksityiskohtiin tulen perehtymään tarkemmin jatkosuunnittelussa, jos se katsotaan tarpeelliseksi. KUVA 12 Sisäperspektiivikuva L-mallin mökistä 16

19 6. LOPPUSANAT Tärkeimmät lähtökohdat Lieksan uuden ajan siirtolapuutarhaa suunnitellessani olivat ihmisläheisen mittakaavan löytäminen, yhteisöllisyyden tukeminen ja aikaa kestävien ratkaisujen valitseminen. Tavoitteenani oli luoda kokonaisvaltainen, elämyksellinen, lämminhenkinen alue, johon voi tulla rauhoittumaan ja nauttimaan luonnosta. Siirtolapuutarhaideologian sekä Lieksan identiteetin ja tarpeiden analysoinnista on tuloksena perinteistä siirtolapuutarhausta ja nykypäivän loma-asumista yhdistävä uusi konsepti, yhteisöllisen lähimökkeilyn malli. Vaikka tämä työ onkin tehty Lieksaan paikallisista lähtökohdista, konsepti on yleispätevä ja sitä voidaan soveltaa muihinkin kaupunkeihin. Alusta asti mielessäni oli vahvana ajatus vehreästä vihreästä - niin näkyvästä, kuin näkymättömästä. Nämä näkemykset perustanani suunnittelin alueen, joka haluaa olla osa maisemaa, kuulua siihen, tai ehkä jopa enemmän - olla yhtä ympäröivän kanssa. Kussa hellästi hentoiset taimet noin hyvä tarhuri huomaansa sulkee, pahat, katkerat aatteet ei viihtyä voi, siellä rauha ja rakkaus kulkee, siellä mieltä niin kummasti lauhduttaa oma muokkaama, kasvava, kukkiva maa. - -Vilma Reinilä (Hatanpään siirtolapuutarhayhdistyksen marssin viimeinen säkeistö) 17

20 KIRJALLISUUSLUETTELO HAUHTONEN, Kristiina et al. (1987). Siirtolapuutarhan käsikirja. Suomen siirtolapuutarhaliitto, Helsinki. HÄYRYNEN, Maunu et al. (2001). Hortus Fennicus: Suomen puutarhataide. Viherympäristöliitto, Puutarhataiteen seura, Helsinki. ISRAELSSON, Lena (2007). Citypuutarhat. Otava, Helsinki. JOKINEN, Olavi (1946). Hatanpään siirtolapuutarhayhdistys : juhlajulkaisu 30-vuotisen toiminnan ajalta. Hatanpään siirtolapuutarhayhdistys, Tampere. JOKINEN, Olavi (1966). Hatanpään siirtolapuutarhayhdistys 50 vuotta. Hatanpään siirtolapuutarhayhdistys, Tampere. KARJALAINEN, Markku & PATOKOSKI, Riku (2007). Kotina puinen kaupunkikylä - Wooden urban villages. Rakennustieto Oy, Tampere. KAUPPINEN, Jaana (1987). Siirtolapuutarhat kunnallisina palveluina. Suomen siirtolapuutarhaliitto r.y. ja Suomen kaupunkiliitto. KOCH, Elisabeth (1945). Suomen siirtolapuutarhaliike. Suomen siirtolapuutarhaliitto, Helsinki. LOVÉN, Lasse & RAINIO, Heikki (toim.) (2000). Kolin perintö: kaskisavusta kansallismaisemaan. Metsäntutkimuslaitos, Geologian tutkimuslaitos, Helsinki. LUNDÉN, Ossian (1918). Ryhmäpuutarhoja: ryhmäpuutarhoista, niiden merkityksestä yhteiskunnassa, niiden perustamisesta ja hoidosta. Otava, Helsinki. REINILÄ, E. J. (1934). Siirtolapuutarhaliike: sen kehitys ja laajuus Suomessa. Suomen siirtolapuutarhaliitto, Tampere. REPONEN, Tiina (1996). Siirtolapuutarhat: Koljonvirran siirtolapuutarha, Iisalmi: diplomityö. TTY, Tampere. Matalaenergiarakentaminen. Asuinrakennukset - RIL (2010). Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. SEPPÄLÄ, Ester (1986). Hatanpäältä Niihamaan: Hatanpään siirtolapuutarhayhditys r.y. vuosina Hatanpään siirtolapuutarhayhdistys, Tampere. SIIVONEN, Mirja-Riitta & SALONEN, Pirkko & KUCHKA, Tuija (1999). Siirtolapuutarha: kaupunkilaisten paratiisi. Tammi, Helsinki. SIIRTOLAPUUTARHA -lehdet, 2/08, 3/08, 4/08 ja 5/08. Suomen siirtolapuutarhaliitto r.y., Helsinki. TETRI, Tuula (1982). Talosaaren siirtolapuutarhat: diplomityö. TTY, Tampere. INTERNET-LÄHTEET Tietoa Lieksan kaupungista: <http://www.lieksa.fi> <http://www.lieksapielisjarviseura.net/wb/> <http://www.lieksapielisjarviseura.net/wb/pages/lieksan-historia.php> <http://www.lieksa.fi/resource.phx/sivut/sivut-lieksa/esittely/lieksa-unelmienkaupunki.htx> <http://www.lieksa.fi/resource.phx/sivut/sivut-lieksa/tekniikka/maankaytto/ kaavoitus/kaavoitus.htx> Tietoa siirtolapuutarhoista: <http://www.siirtolapuutarhaliitto.fi/sspl.html> <http://www.uta.fi/koskivoimaa/arki/ /siirtolsapuutarhaliike.htm> VALOKUVAT Tekijän ottamia, ellei kuvatekstissä toisin mainita. 18

SIIRTOLAPUUTARHA LIEKSAAN LOPPUSEMINAARI 3.6.2009 LEENA PAAVILAINEN

SIIRTOLAPUUTARHA LIEKSAAN LOPPUSEMINAARI 3.6.2009 LEENA PAAVILAINEN SIIRTOLAPUUTARHA LIEKSAAN LOPPUSEMINAARI 3.6.2009 LEENA PAAVILAINEN ENSIMMÄINEN YHTEISOHJAUS Nauhat Ruudut Viuhkat Saaret ENSIMMÄINEN YHTEISOHJAUS Nauhat Ruudut Viuhkat Saaret TOINEN YHTEISOHJAUS SIIRTOLAPUUTARHA-ALUE

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Järvipelastuskeskus 70 Ap. S a t a m a. Puukujanne. Minigolf, lentopallo, tennis, senioripuisto. 40 Ap + Asuntovaunut ja -autot

Järvipelastuskeskus 70 Ap. S a t a m a. Puukujanne. Minigolf, lentopallo, tennis, senioripuisto. 40 Ap + Asuntovaunut ja -autot Loma Yleissuunnitelma 1 : 2000 N Järvipelastuskeskus 70 Ap S a t a m a S u o p e l l o n t i e Istutettava viheraita R i i h i a h o Puukujanne K u u s e l a L o m a m ö k k i a l u e e n laajennusvara

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä.

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä. PIIRUSTUS- JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA-ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 7.6.2010 KLO 10.00-12.00 1 TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ Oheinen kuva esittää Richard Longin veistosta A Line in Scotland

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012 Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus Senni Sorri 21.9.2012 Senni Sorri 21.9.2012 / Tampereen teknillinen yliopisto / Arkkitehtuurin laitos Moderni puukaupunki -hankkeen diplomityöprojekti

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa 6.5.2013 71 Asemakaavamääräykset Asemakaava nro 001781 1. Erillispientalojen korttelialue AO. 2. Suurin sallittu kerrosluku Iu½. 3. Asuinrakennus tulee

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa?

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1. TARKOITUS

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kilpailuehdotus Kohtaaminen

Kilpailuehdotus Kohtaaminen Kilpailuehdotus Kohtaaminen Alueen toimintakonseptin kuvaus Kohtaaminen -yhteenliittymän tavoitteena on päästä toteuttamaan Tesoman alueelle sen asuntotarjontaa monipuolistava laadukas ja toteutuskelpoinen

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

PUISTO-projekti koululaiset suunnittelun osallisina Lapset kaupungissa -seminaari , Eini Vasu arkkitehti SAFA

PUISTO-projekti koululaiset suunnittelun osallisina Lapset kaupungissa -seminaari , Eini Vasu arkkitehti SAFA PUISTO-projekti koululaiset suunnittelun osallisina Lapset kaupungissa -seminaari 23.9.2016, Eini Vasu arkkitehti SAFA Tausta Lasten ja nuorten osallistumista ympäristön suunnitteluun ja heitä koskevaan

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

Arkkitehtuurin perusteet 1B - ARK-A1501 Harjoitustyö - kevät 2016

Arkkitehtuurin perusteet 1B - ARK-A1501 Harjoitustyö - kevät 2016 TEHTÄVÄ Suunnittele sisätilan ja ulkotilan muodostama tilasarja, kolmiulotteinen sommitelma, joka käsittää asuin- ja pihatilat. Tilasarja asettuu Helsingin Lammassaareen. Suunnittelualueena on pinta-alaltaan

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Lähtökohtia, tavoitteita ja alustavaa suunnittelua Sito Parhaan ympäristön tekijät Mitä tehdään, milloin ja miksi Puiston peruskorjaus liittyy muihin keskusta-alueen hankkeisiin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 2979/10.03.00/2012 135 Betoniharkkorakenteisen tukimuurin ja muiden piharakenteiden rakentamista koskevan toimenpidepyynnön saattaminen rakennuslautakunnan käsiteltäväksi,

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE 251. kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1.

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Hansavalkama on hyvien yhteyksien varrella, Kehä III:n ja Kauklahdenväylän risteyskohdassa.

Hansavalkama on hyvien yhteyksien varrella, Kehä III:n ja Kauklahdenväylän risteyskohdassa. Hansavalkama on hyvien yhteyksien varrella, Kehä III:n ja Kauklahdenväylän risteyskohdassa. Hansavalkaman asukkaille on tarjolla runsaat Kauklahden lähipalvelut mm. päiväkodit, koulut, lähikaupat ja kirjasto.

Lisätiedot

Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV)

Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV) Yhdyskuntatekniikan lautakunta 50 12.06.2014 Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV) 691/10.03.01.02/2013

Lisätiedot

Asunto Oy Kuunariranta

Asunto Oy Kuunariranta Asunto Oy Kuunariranta Asunto Oy Kuunariranta Parainen Kirkkosalmenkatu 9 11 1600 Parainen Uusi Kirkkosalmenranta Meren rannalla keskellä kaupunkia Paraisille rakennetaan uniikki pientalokokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Puutarhan hyvinvointivaikutukset. Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Puutarhan hyvinvointivaikutukset. Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Puutarhan hyvinvointivaikutukset Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Miksi viljelet puutarhapalstaa? juuret maatalossa ruumiillinen työ palstalla ylläpitää kuntoa ja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05. 1 TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.2011 klo 18:00 Läsnä: Markus Lehmuskoski, Lahden kaupunki, maankäyttö

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Kilpailuehdotus The Soma

Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotuksen yleiskuvaus Kilpailuehdotus koskee elinkaarikorttelin palveluasumiselle varattua osaa tonttia 3. Esitetyn suunnitteluratkaisun pääasiallinen tarkoitus on tarjota

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Hangon asemakaavaluonnos

Hangon asemakaavaluonnos Hangon asemakaavaluonnos Työpaja 24.4. Hangossa, tulosten yhteenveto WSP / Mari Siikonen, Teemu Holopainen ja Anri Lindén 28.5.2012 1. Työpajan kuvaus ja aineisto 2. Yhteenveto tuloksista Asemakaavaluonnos

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Alueiden ennakointiseminaari 14.3.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke Ikääntyvät mukaan tulevaisuustyöhön! Vuosi

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä. TALVIPÄIVÄT ROVANIEMELLÄ 12. 14.4.2013 Talvipäivien suojelijan tervehdys Rakkaat Jyty Ystävät, Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 YLEISÖTILAISUUS

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 YLEISÖTILAISUUS JUHOLANKATU KORTTELI, tontit ja / 9 Ark Oy 0..0 ,9 m, m, m, m yr -990- -990-0. 0 0 0... 0 ap +9.9 +0.0 +0.... +. +9. 9. -990-0. 0.0 Sibeliuksenväylä 0. 0 0 pergola / melusuoja 0. pergola / melusuoja ap

Lisätiedot

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 JUHOLANKATU KORTTELI, tontit ja Ark Oy, Punavuorenkatu, 000 Helsinki / 0.0.0 JUHOLANKATU, JÄRVENPÄÄ Kortteli, tontit ja R A K E N N U S T A P A O H J E YLEISTÄ Rakentamisohje koskee Järvenpään. kaupunginosan

Lisätiedot

Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittaminen - hallitusohjelman tavoitteet

Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittaminen - hallitusohjelman tavoitteet Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittaminen - hallitusohjelman tavoitteet Täydennysrakentaminen onnistuu! Uudenmaan liiton seminaari 11.11.2015 Matti Vatilo, YM Hallituksen keskeiset

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RATAPIHAN UUDISKÄYTTÖ. Diplomityö Teknillisen Korkeakoulun Arkkitehtiosastolle / Antti Mentula

JYVÄSKYLÄN RATAPIHAN UUDISKÄYTTÖ. Diplomityö Teknillisen Korkeakoulun Arkkitehtiosastolle / Antti Mentula JYVÄSKYLÄN RATAPIHAN UUDISKÄYTTÖ Diplomityö Teknillisen Korkeakoulun Arkkitehtiosastolle / Antti Mentula JYVÄSKYLÄN RATAPIHAN UUDISKÄYTTÖ Diplomityö Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolle Tekijä:

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? 1.Liikenne 3a 15 42 % 2. Melu 5 3.lmansaasteet ja/tai hajut 1 24 67 % 4. Likaiset kadut 7 19 % 5. Julkisten rakennusten

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE 251. kaupunginosan osat kortteleista 16 ja 17 sekä korttelit 18,19 ja 20. SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ...

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,

Lisätiedot

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15.

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Sagalundin museo, Sagalunds museum * Sijainti: Kemiönsaari Omistaja: Sagalundin museosäätiö Aukioloajat: 1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Aikuiset

Lisätiedot