YHTEISÖLLISTÄ LÄHIMÖKKEILYÄ LIEKSASSA - UUDEN AJAN SIIRTOLAPUUTARHA DIPLOMITYÖ OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN OSASTO OHJAAJA JOUNI KOISO-KANTTILA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISÖLLISTÄ LÄHIMÖKKEILYÄ LIEKSASSA - UUDEN AJAN SIIRTOLAPUUTARHA DIPLOMITYÖ OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN OSASTO OHJAAJA JOUNI KOISO-KANTTILA"

Transkriptio

1 YHTEISÖLLISTÄ LÄHIMÖKKEILYÄ LIEKSASSA - UUDEN AJAN SIIRTOLAPUUTARHA DIPLOMITYÖ OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN OSASTO OHJAAJA JOUNI KOISO-KANTTILA OULUSSA LEENA PAAVILAINEN

2 OULUN YLIOPISTO Tiivistelmä opinnäytetyöstä Teknillinen tiedekunta Osasto Laboratorio Arkkitehtuurin osasto Rakennussuunnittelun laboratorio Tekijä Työn valvoja Leena Paavilainen Jouni Koiso-Kanttila Työn nimi Yhteisöllistä lähimökkeilyä Lieksassa - uuden ajan siirtolapuutarha Oppiaine Työn laji Aika Sivumäärä Arkkitehtuuri Diplomityö Toukokuu planssia Tiivistelmä Diplomityöni on siirtolapuutarhasuunnitelma Lieksaan, Pohjois-Karjalassa sijaitsevaan ihmisen pikkukaupunkiin. Työni pohjautuu Lieksan kaupungin Oulun yliopiston Puustudiolta talvella 2008 tilaamaan ideakilpailuun, jota tekemään valittiin kaksi Oulun arkkitehtiosaston opiskelijaa. Hankkeessa oli mukana Oulun yliopiston ja Lieksan kaupungin lisäksi Kainuun Edun Piha- ja ympäristörakentamisprojekti PYR. Työhön kuului kevään 2009 aikana useita väliohjausseminaareja, joissa työtä esiteltiin tilaajalle ja Lieksan kaupungin asukkaille. Projekti päättyi kesäkuussa 2009 loppuseminaariin, jossa esiteltiin valmiit idealuonnokset. Jatkotyöstöön - mahdollisen toteutuksen pohjaksi - valittiin oma työni. Työni taustaksi perehdyin siirtolapuutarhojen historiaan sekä pohdin niiden ideologiaa ja merkitystä nykypäivänä. Myös Lieksan historian ja tämänhetkisen tilanteen analysoiminen oli työn kannalta tärkeää. Siirtolapuutarhan suunnittelu perinteisellä mallilla ei tullut kyseeseen, sillä Lieksalla, pienellä syrjäisellä kaupungilla oli erilaiset lähtökohdat ja tarpeet kuin suurilla kasvukeskuksilla, joihin siirtolapuutarhoja yleensä rakennetaan. Myös tilaajalla oli omat toiveensa esimerkiksi mahdollisuudesta ympärivuotiseen asumiseen. Suunnittelemani Lieksan siirtolapuutarhamalli yhdistelee perinteistä siirtolapuutarhailua ja 2000-luvun loma-asumista. Kun nykyaikaiseen mökkeilyyn liitetään siirtolapuutarhojen estetiikka sekä ekologiset ja eettiset arvot, syntyy yhteisöllistä lähimökkeilyä. Suunnittelualue sijaitsee hienolla paikalla Lieksanjoen rannassa, noin 800 metriä Lieksan keskustasta lounaaseen. Tontti on pinnanmuodostukseltaan tasaista luonnontilassa olevaa pusikoitunutta nuorehkoa lehtimetsikköä. Sen sijaan tontin arvokas lähiympäristö (Raili ja Reima Pietilän suunnitelema Lieksan kirkko lännessä ja kulttuurihistoriallisesti arvokas Pielisen ulkomuseo vastarannalla) asettivat haasteita suunnittelulle. Uusi alue piti sovittaa ympäristöönsä vanhaa kunnioittaen, mutta kuitenkaan modernista, uutta etsivästä otteesta tinkimättä. Lähdeaineiston ja lähtökohtien analysoinnin perusteella tärkeäksi tavoitteekseni nousi yhteisöllisyyden korostaminen ja tukeminen suunnittelun keinoin, ihmisläheisen pienimittakaavaisuuden tavoittaminen sekä aikaa kestävien ratkaisujen valitseminen. Tavoitteenani oli luoda kokonaisvaltainen, elämyksellinen, lämminhenkinen alue, johon voi tulla rauhoittumaan ja nauttimaan luonnosta. Alueesta muotoutui neliapilaa tai perhosen siipiä muistuttava sommitelma, jossa ruohokattoiset pienet rakennukset kumpuilevat maastossa. Alue koostuu neljästä solusta, joista kussakin on kuusi tai seitsemän puutarhapalstaa. Kunkin palstaryhmän keskelle muodostuu yhteispiha, joista jokaisella on oma teemansa. Yhteispihat yhdistyvät alueen keskellä keskusaukioksi, yhteiseksi oleskelupaikaksi, josta on näkymäakseli rantaan, toiselle yhteisalueelle rantasaunoineen. Ajatuksena oli, että jokaisella tarhurilla on oma rauhansa omalla palstallaan mutta halutessaan he voivat kokoontua pienyhteisönsä yhteispihalla tai koko joukolla keskusaukiolla tai rannassa. Syntyy erilaisia yhteisöllisyyden tasoja - tarhurin ja hänen lähimpien palstanaapureidensa yhteisö, solun pienyhteisö ja vielä koko alueen suuryhteisö. Koska kyseessä on uusi siirtolapuutarhailua ja nykyajan loma-asumista yhdistävä konsepti, alueen mökit ovat perinteisiä siirtolapuutarhamökkejä suurempia. Turvekatteisina maastosta kohoavat mökit koostuvat kahdesta muunneltavasta osasta: varsinaisesta asuinosasta (37,5 m2-47 m2) ja siipiosasta. Tilat ovat tarkoituksella mitoitukseltaan normaalia asuinrakentamistasoa kompaktimpia, sillä kyse on loma-asumisesta. Ne on suunniteltu muuntumaan mahdollisimman joustavasti asukkaiden erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Säilytyspaikka Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osaston kirjasto, Aleksanterinkatu 6, Oulu Muita tietoja

3 ALKUSANAT Lieksan siirtolapuutarha on ollut minulle innostava projekti. Tutustuminen siirtolapuutarhoihin, niiden historiaan ja nykypäivään, aatemaailmaan ja arkkitehtuuriin on ollut antoisaa ja vienyt mukanaan. Niin konsepti-, alue- ja rakennussuunnittelua kuin maisemasuunnitteluakin sisältävä diplomityö on opettanut tekijäänsä monin tavoin. Edellä mainittujen lisäksi kurkistus asemakaavoitusmaailmaan ja ennen kaikkea oikeassa, toteutettavaksi aiotussa projektissa mukana oleminen ovat olleet kokemus, jonka turvin uskallan hypätä arkkitehdin saappaisiin hiukan rauhallisemmin mielin. Ilman tukea en olisi vielä tässä kirjoittamassa näitä alkusanoja. Haluan kiittää professori Jouni Koiso-Kanttilaa sekä Markku Karjalaista hyvästä ja kärsivällisestä ohjauksesta sekä kannustuksesta Lieksan suunnittelupalavereissa. Kiitos myös Kari Nykäselle ja Janne Pihlajaniemelle arvokkaista näkemyksistä ja hyvistä neuvoista sekä Petri Aarniolle avusta rakenneopillisissa pulmissa. Lieksan kaupungille - erityisesti kaupunkikeskusyhdistyksen toiminnanjohtajalle Taisto Lehikoiselle ja kaupunginjohtaja Esko Lehdolle - haluan osoittaa erityiskiitokset projektin mahdollistamisesta. Suuret kiitokset myös opiskelijatoveri Sauli Kososelle projektin alkuvaiheen hyvästä yhteistyöstä ja mukavasta seurasta Lieksan matkoilla. Kiitos ystävilleni tuesta, ymmärryksestä sekä lukuisista siirtolapuutarhasuunnittelua koskevista kahvilakeskusteluista. Kiitos kannustuksesta myös arkkitehtityöhuone Tehaksen väelle sekä muulle vertaistukiverkostolle. Mitä lämpimin kiitos läheisilleni kaikesta avusta ja tuesta projektin aikana. Ryhmäpuutarha, tai suvi- tai perhepuutarha, joksi sitä myös nimitetään, on, niinkuin nimestäkin käy ilmi, ryhmä samalla paikalla ja useimmiten yhteisessä aitauksessa olevia pieniä puutarhoja. -Ossian Lundén 1

4 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ALKUSANAT SISÄLLYSLUETTELO 5.2. LIEKSAN SIIRTOLAPUUTARHA Aluesuunnitelma Liikenne, pysäköinti ja paloturvallisuus Palstat Yhteispihat HANKKEEN TAUSTAA3. 2. LIEKSAN LYHYT HISTORIIKKI5. 3. SIIRTOLAPUUTARHOJEN HISTORIAA SIIRTOLAPUUTARHOJEN ESIMUOTOJA SIIRTOLAPUUTARHOJEN SYNTY SIIRTOLAPUUTARHAT SUOMESSA7. 4. SIIRTOLAPUUTARHOJEN TARVE JA MERKITYS NYT LÄHILOMAILUN HYÖDYT SIIRTOLAPUUTARHA OSANA HYVIN VOINTIYHTEISKUNTAA8. 6. LOPPUSANAT Yhteiset rakennukset Vaiheistus Mökit15. KIRJALLISUUSLUETTELO.18 LIITTEET: A3-pienennökset esittelymateriaalista, 7 sivua, alkuperäinen koko 70 x 100 cm 4.3. VIHREÄT ARVOT YHTEISÖLLISYYS JA SLOW LIFE9. 5. UUDEN AJAN SIIRTOLAPUUTARHA AJATUKSIA Lähtökohdat Uusi konsepti Koko kaupungin siirtolapuutarha10. 2

5 1. HANKKEEN TAUSTAA RAKEISUUSKAAVIO 1:2000, ALUEILLUSTRAATIO Siirtolapuutarhat ovat koko historiansa ajan olleet virkistyskeitaita asfaltti- LIEKSAN KESKUSTA viidakosta oikeaan luontoon kaipaaville suurehkojen kaupunkien ihmisille. Omasta kesäparatiisista on haaveiltu pitkään myös Lieksassa, Pohjois-Karjalan sydämessä. Millaisin keinoin siirtolapuutarha olisi mahdollista toteuttaa syrjäisessä pikkukaupungissa kaukana kasvukeskuksista? BR A H EA N TI E LIEKSAN KIRKKO Kesällä 2008 Lieksan kaupunkikeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Taisto LIEKSAJOKI ULKOMUSEO SUUNNITTELUALUE Lehikoinen ryhtyi viemään siirtolapuutarhahaavetta eteenpäin ja sai innostettua PIELINEN KAUPUNGINNIEMI SATAMA kaupunginjohtaja Esko Lehdon ja kaupunginsihteeri Matti Taposen mukaan projektiin. Myös Kainuun Edun Piha- ja ympäristörakentamisprojekti PYR osallistui hankkeeseen. Kun tulevalle siirtolapuutarhalle löydettiin sopiva tontti Kaupunginniemestä, ryhdyttiin pohtimaan, miten suunnitelma toteutetaan. KUVA 1 Rakeisuuskartta Lieksalaisilla oli ennestään hyviä kokemuksia Kolilla järjestetyistä vuoden 2006 Suunnittelutyö alkoi tammikuussa Teimme Saulin kanssa aluksi paljon loma-asuntomessuista ja ajateltiin, että samanlainen positiivinen mainos tekisi yhteistyötä. Siirtolapuutarhoista ei ollut paljoa lähdemateriaalia, joten jaoimme hyvää kaupungin identiteetille. Jotta hankkeelle saataisiin näkyvyyttä, perinteinen löytämiämme tiedonmuruja, selvittelimme yhdessä historiaa ja pohdimme siirtolapuutarhamalli ei tulisi kyseeseen. Myös Lieksan lähtökohdat siirtola- yleisellä tasolla jonkin verran erilaisia konseptejakin. Alun analyysivaiheen puutarhan perustamiseen olivat erilaiset kuin suurkaupungilla. Päätettiin siis jälkeen siirryimme suunnitelmaosuuteen, jonka molemmat toteuttivat tavoitella aivan uudenlaista siirtolapuutarhakonseptia. Syksyllä 2008 lieksalaiset itsenäisesti omilla tahoillaan. esittelivät ideansa Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudiolle, missä osaston opettajilla ja Lieksassa järjestetyissä väliohjausseminaareissa. Näissä professori Jouni Koiso-Kanttila ja Puustudion projektipäällikkö Markku kaikille avoimissa yleisötilaisuuksissa kuntalaiset ja kunnan päättäjät saivat Karjalainen näkivät siinä potentiaalia. Projekti otettiin osaksi Moderni tutustua ehdotuksiin ja kommentoida niitä. Seuraavassa seminaarissa esiteltiin puukaupunki -hanketta ja siitä päätettiin järjestää arkkitehtiosaston opiskelijoille useita vaihtoehtoisia idealuonnoksia, ja valitusta vaihtoehdosta tuotettiin tarkoitettu vaiheittainen ohjattu ideakilpailu. Tekijöiksi valittiin useiden kolmanteen seminaariin tarkennettu luonnossuunnitelma. Koko kevään kestänyt hakijoiden joukosta kaksi arkkitehtiopiskelijaa, minut ja Sauli Kosonen. prosessi saatiin päätökseen kesäkuussa 2009 ja loppuseminaarissa oli esillä kaksi Töitä ohjautettiin kevään ajan arkkitehtuurin hyvin erilaista ehdotusta, joista jatkotyöstöön - mahdollisen toteutuksen pohjaksi - valittiin oma työni. 3

6 Jatkoprojektiin on kuulunut suunnitelmien tarkentamista niin aluesuunnitelman kuin mökkien arkkitehtuurin suhteen. Olen ollut mukana kaavoitusprosessissa laatimassa asemakaavan muutosluonnosta osallistumis- ja arviontisuunnitelmineen ja kaavaselostusluonnoksineen. Lieksan siirtolapuutarha on tarkoitus toteuttaa nopeassa aikataulussa, jos kaavaprosessi ja muut asiat sujuvat odotusten mukaisesti. Siirtolapuutarhaprojektia on ollut ilo tehdä lieksalaisten kanssa. Niin kaupungin edustajat kuin tavalliset kansalaiset ovat olleet aktiivisesti mukana keskusteluissa ohjausseminaareissa ja niiden ulkopuolella. Vaikka Lieksa kuuluukin muuttotappiosta kärsivien pikkukaupunkien yhä kasvavaan joukkoon, siellä on harvinaislaatuisen yritteliäs ja hyvä henki. Uskoa positiivisiin muutoksiin on, ja mikä tärkeintä, myös tahtoa tehdä asioiden eteen töitä. 4

7 2. LIEKSAN LYHYT HISTORIIKKI Lieksan kaupungilla on takanaan pitkä ja mielenkiintoinen historia. Ensimmäiset kylät seudulle perustettiin 1400-luvulla Pielisen ympäristön mainioiden metsästys- ja kalastusapajien houkuttelemina. Pietari Brahe perusti Brahean kaupungin vuonna 1653 Lieksanjoen suulle Kirkkosaarelle ja Kaupunginniemeen. Kauppakaupunki Brahean tarina jäi kuitenkin kovin lyhyeksi, sillä jo 1680-luvulla se lakkautettiin ja Pietari Brahen kuoleman jälkeen hävitettiin kokonaan maan tasalle. Kauppayhteydet eivät kuitenkaan hävinneet vaan pysyivät eloisina. Joensuun kaupungin perustaminen 1800-luvulla, Saimaan kanavan rakentaminen ja Pielisjoen kanavointi paransivat liikenneyhteyksiä ja 1870-luvulla Pielisjärven keskustaajama Lieksa kasvoi koko pitäjän keskukseksi. Pielisen vilkas höyrylaivaliikenne toi kaupunkiin elintarvikkeita ja kulutustavaroita ja vei mukanaan maatalouden tuotteita. Vuonna 1909 rakennettu rautatie vauhditti rahdinajoa ja rajakauppaa, mutta syrjäytti vesiliikennettä. Pohjois-Karjalan korpimetsät tarjosivat hyvät mahdollisuudet metsäteollisuuden syntymiselle - savotat ja tukinuitto ovatkin merkittävä osa Lieksan kulttuuriperintöä. Tukkilaisperinteen lisäksi Lieksan identiteetille on antanut oman vivahteensa kotimainen korkeakulttuuri. Kolin upeisiin kulttuurimaisemiin on tehty elämysja inspiroitumisretkiä. Suomen kansallisromantiikan ajan nuoret taiteilijat (mm. Juhani Aho, Eero Järnefelt, I.K. Inha, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Akseli Gallen- Kallela) kävivät etsimässä suomalaisuuden juuria vaaroilta ja järvimaisemista lukujen taitteessa. Nämä kareliaanitaiteilijat innoittivat muitakin matkailijoita ja lopulta vuonna 1907 Koli siirrettiinkin valtion omistukseen luonnon kauneuden ja matkailumahdollisuuksien turvaamiseksi. Lieksassa koettiin kukoistuskausi luvuilla siirtoväen sijoittamisen, maaseudun asuttamisen ja suurten savotoiden ansioista: uusia maatiloja raivattiin, kauppoja ja kouluja perustettiin ja teitä rakennettiin. Kuusikymmentäluvulle tultaessa Lieksassa oli n asukasta, mutta metsätöiden koneistumisen ja maaltapaon takia 60-luvulla alkoi väestökato, jota on jatkunut näihin päiviin asti. Lieksan kauppala ja Pielisjärven kunta yhdistettiin Lieksan kaupungiksi vuonna Tällä hetkellä Lieksassa asuu noin ihmistä. Tärkeimmät elinkeinot kytkeytyvät edelleen puunjalostusteollisuuteen. Muutakin teollisuutta on, muun muassa suosittuja Aino- ja Reino-tossuja valmistetaan Lieksassa. Matkailussa on paljon potentiaalia merkittäväksi elinkeinoksi: Kolin kansallispuiston lisäksi Ruunaan retkeily- ja luonnonsuojelualueet ja Pielinen ovat suosittuja luontomatkailukohteita - eteläisen Suomen viimeiseen tiettömään erämaahan on hyvä lähteä rauhoittumaan. Kulttuurielämyksistä pääsee nauttimaan muun muassa Lieksan Vaskiviikoilla, Pielisen ulkomuseossa ja kirkoissa sekä ortodoksisissa pyhäköissä. Haasteina Lieksalla, kuten monilla muillakin kasvukeskuksista kaukana sijaitsevilla pikkukaupungeilla, ovat muun muassa väestön vanheneminen, väestökato ja korkeahko työttömyys. Vastauksia haasteisiin voisivat olla esimerkiksi ympäristöystävälliset metsätaloustuotteet sekä matkailun kehittäminen. Kaunis luonto lienee alueen suurin vetovoimatekijä, ja sen hienovarainen hyödyntäminen voisi olla yksi avain Lieksan parempaan tulevaisuuteen. 5

8 3. SIIRTOLAPUUTARHOJEN HISTORIAA 3.1. SIIRTOLAPUUTARHOJEN ESIMUOTOJA Siirtolapuutarhoista on saatavilla varsin vähän lähdeaineistoa, ja lähes jokaisessa teoksessa on erilaisia tulkintoja tarhojen historiasta. Tämän vuoksi seuraava osuus on lähinnä yhteenveto eri lähteiden pääkohdista. Varsinaisen siirtolapuutarhatoiminnan katsotaan alkaneen 1800-luvulla, mutta tarhojen alkulähteet ovat keskiajalla. Käsityöläisille ja porvareille jaettiin maatilkkuja viljeltäviksi, kaikkein köyhimmille viljelysmahdollisuuksia oli luostareiden yhteydessä. Lisäravinnon saamisen ohella näiden viljelyspalstojen tarkoitus oli antaa väelle mahdollisuus reippailuun ja hyödylliseen vapaaajanviettoon - ajateltiin, että puutarhanpito pitää ihmisen sen verran kiireisenä, ettei rötöstelyyn tai muuhun arveluttavaan toimintaan ole aikaa, saati tarvetta. KUVA 2 Tunnelmia Kööpenhaminan Vennelystistä Teollistumisella on myös osansa siirtolapuutarhojen historiassa: 1800-luvulle tultaessa teollisuuskaupunkien ankeiden vuokrakortteleiden huonoja hygieenisiä ja sosiaalisia oloja haluttiin parantaa, ja kaupungit ryhtyivät vuokraamaan maapalstoja työläisille, köyhille ja työttömille. Näitä esimuotoja ei kuitenkaan pidetä varsinaisina siirtolapuutarhoina, koska niissä keskityttiin viljelyyn ravinnon hankkimisen kannalta, eikä korostettu niinkään sen tuomaa ilon ja virkistyksen merkitystä. Asuttavia mökkejäkään näillä viljelysalueilla ei ollut SIIRTOLAPUUTARHOJEN SYNTY Siirtolapuutarha-aatteen isänä pidetään monien lähteiden mukaan saksalaislääkäri D.G.M. Schreberiä ( ), jonka nimestä tulee saksan siirtolapuutarhaa tarkoittava sana Schrebergarten. Schreber piti perhettä yhteiskunnan tukipilarina ja oli sitä mieltä, että lapsille on hyvä järjestää terveellistä harrastustoimintaa luonnon helmassa. Schreberin ajatukset toiminnallisista leikkipuistoista muutti käytäntöön Ernst Hauschild, joka perusti 1864 Leipzigiin ensimmäisen yhdistyksen Schrebergartenin rakentamista varten. Tämän alueen oli edelleen tarkoitus tuottaa viljelijöilleen lisäelantoa, mutta pääpainotus oli jo virkistyksessä, toisin kuin aiemmissa köyhäinpuutarhoissa. Tanskassa otettiin saksalaisten ajatukset siirtolapuutarhoista innolla vastaan. Maassa oli ollut yksi siirtolapuutarhamainen alue jo vuonna 1826, mutta ensimmäinen nykyaikaiseksi katsottu tarha perustettiin 1880-luvulla Aalborgiin Jörgen Berthelsenin toimesta. Tanskalaiset ovat edelleen aktiivisia siirtolapuutarhureita - joissain tarhoissa, kuten esimerkiksi Kööpenhaminan Christianian viereisessä Vennelyst -siirtolapuutarhassa asutaan ympärivuotisesti ja tarhat ovat hyvin hoidettuja ja kukoistavia. 6

9 3.3. SIIRTOLAPUUTARHAT SUOMESSA Tanskasta siirtolapuutarha-aate levisi nopeasti Etelä-Ruotsiin ja lopulta Suomeen saakka. Jo vuonna 1902 siirtolapuutarha-aihe oli esillä Helsingissä valtuuskunnassa ja tehtiinkin aloite yhdistyksen perustamiseksi, mutta mitään konkreettista ei saatu aikaan. Ensimmäiset tarhat perustettiin 1910-luvulla samoihin aikoihin Porvooseen, Tampereelle, Ouluun ja Turkuun. Porvooseen vuonna 1915 perustettu tarha oli ensimmäinen, mutta koska sen toiminta oli lyhytaikaista, Suomen ensimmäisenä siirtolapuutarhana mainitaan yleensä Tampereelle vuonna 1916 perustettu Hatanpää. joskin niiden eettistä, terveydellistä ja hygieenistä merkitystä korostettiin myös meillä Suomessa. Puutarhatyöskentelyllä ja puutarhassa oleskelulla nähtiin olevan suuri merkitys mielen kohottamisessa ja jalostamisessa. Taloudellisesti tarhoista ei saanut hyötyä: viljellä sai vain omiin tarkoituksiin ja viihtyisyttä vaalittiin erinäisillä säännöillä. Esimerkiksi jotain tiettyä hyötykasvia, kuten kaalia tai perunaa ei saanut olla enempää kuin 1/3 palstan koosta. Alkuaikojen siirtolapuutarhojen majojen muotoa ei ollut rajoitettu. Yhdistyksillä saattoi olla oma hevonen, ajomies, isännöitsijä ja emännöitsijä, kesäpirtti, sekä luento- ja retkitoimintaa. Eräs varhaisista siirtolapuutarha-aktiiveista ja liikkeen Suomeen tuojista oli E. J. Reinilä. Hän oli perustamassa Hatanpään siirtolapuutarhaa ja toimi yhdistyksen puheenjohtajana, kuten myös 1930 perustetun Suomen siirtolapuutarhaliiton johdossa. Tämä ei kuitenkaan estänyt sitä, että Tampereen ylpeys ja osa tärkeää kulttuuriperintöä katosi vuonna 1977: Hatanpää, Suomen vanhin siirtolapuutarha jouduttiin siirtämään Hankkijan ja kaupunginpuutarhan tieltä Niihamaan. Pisimpään samalla paikalla toiminut siirtolapuutarha on näin ollen Helsingin Ruskeasuon tarha vuodelta Ruskeasuon siirtolapuutarhayhdistykseen (Brunakärrs koloniträdgård) saavat liittyä vain ruotsinkieliset. Joillain muillakin siirtolapuutarhoilla on omia erikoispiirteitä. Esimerkiksi Hämeenlinnan Kantolanniemen erikoisuus on saunapuistikko: siirtolapuutarhamökkeihin ei ollut lupaa rakentaa saunaa, joten niitä pystytettiin omin luvin järven rantaan. Ensimmäiset suomalaiset siirtolapuutarhat olivat vähävaraisten kaupunkilaisten kesähuviloita. Potkua uusille siirtolapuutarhahankkeille antoi osaltaan ensimmäisen maailmansodan aiheuttama elintarvikepula - nälkäiselle kansalle haluttiin tarjota mahdollisuuksia omatoimiseen ravinnon hankkimiseen. Aluksi siirtolapuutarhojen pääasiallinen tarkoitus olikin elannonhankinnan helpottaminen, Kun toisen maailmansodan jälkeinen asuntopula pakotti ihmiset muuttamaan palstoille ympärivuotisesti, koettiin suomalaisten siirtolapuutarhojen historiassa slummiutumisen ajat. Tämän rappeutumisen takia yöpymistä alettiin rajoittaa: siirtolapuutarhojen sääntökirjoihin saatettiin kirjata esimerkiksi majassa sallittavan enintään 3 yöpymistä viikossa, tai täydellinen yöpymiskielto. Kaupungistuminen ja maaltapako luvuilla saivat aikaan asennemuutoksia myös siirtolapuutarhojen käytössä. Kysyntä väheni huomattavasti - maalta oli juuri lähdetty eikä sinne haluttu takaisin. Tämän vuoksi palstoja saivat nyt hankkia vähävaraisten lisäksi myös muut kaupunkilaiset, minkä seurauksena hyötykasvien viljely väheni ja koristekasvien osuus kasvoi. Elintason nousun myötä siirtolapuutarhojen ravintopoliittinen merkitys pieneni, sosiaalinen rakenne monipuolistui ja siirtolapuutarhatoiminta muuttui entistä lomailu- ja virkistystoimintapainotteisemmaksi. Uudella vuosituhannella siirtolapuutarhailu on jälleen ollut noususuhdanteessa, niin arvostuksen kuin palstojen hintakehityksenkin puolesta. Palstojen kysyntä on kovaa etenkin suurilla paikkakunnilla; tulijoita olisi huomattavasti enemmän kuin palstoja on tarjolla. 7

10 4. SIIRTOLAPUUTARHOJEN TARVE JA MERKITYS NYT 4.1. LÄHILOMAILUN HYÖDYT 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla pitkän maailmantaloudellisen noususuhdanteen jälkeen iskeneen taantuman seurauksena ihmisten vapaaajanviettotavat ovat muuttuneet tai muuttumassa. Lähimatkailun suosio on kasvussa - eräitä syitä tähän ovat vallitseva epävakaa taloudellinen tilanne meillä ja maailmalla sekä ilmastonmuutoksen aiheuttama ympäristötietoisuuden kasvu ja huoli maailman tilasta. Ihmiset eivät enää halua kuormittaa ympäristöä mannertenvälisillä lennoilla, vaan suosivat ekologisempia lomailuvaihtoehtoja. Siirtolapuutarhojen perusperiaatteisiin on alusta alkaen kuulunut helppo saavutettavuus. Kesämökit sijaitsevat harvoin kodin välittömässä läheisyydessä, vaan matkat voivat olla jopa satoja kilometrejä ja henkilöauton omistaminen välttämättömyys. Siirtolapuutarhat taas sijoitetaan kaupunkirakenteeseen siten, että niihin pääsee helposti julkisilla kulkuvälineillä tai parhaassa tapauksessa kävellen tai polkupyörällä. Suomen vähiin käyvää rantaviivaa säästetään, kun siirtolapuutarhan yhteistä rantaa ja saunaa käyttää yhden tai kahden kesämökkiläisen sijaan kokonainen yhteisö. ulkoilmaelämää, millä on tunnetusti suotuisia vaikutuksia niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin hyvinvointiin. Siirtolapuutarhatoiminta edistää myös osaltaan viheralueiden ja ympäristön hoitoa sekä lisää ympäristötietoisuutta. Kaupungeissa ahtaasti asuville tarjoutuu mahdollisuus kohentaa asumisen tasoa VIHREÄT ARVOT Puutarhanpito tuottaa tarhurille hyvän mielen ja virkistyksen lisäksi myös todellista lähiruokaa, jonka voi halutessaan viljellä vaikka täysin luomuna. Jos ollaan järvenrannalla, kuten Lieksankin tapauksessa, maittavien kasvisten lisäksi ruokapöytään voidaan kattaa itsevirvelöityä kalaa. Kierrätys ja kompostointi ovat itsestään selvä osa siirtolapuutarhojen arkirutiineita. Mökkeihin asennetaan kompostoivat ekovessat ja harmaat vedet johdetaan imeytyskenttiin. Energiantuotannossa olisi suotavaa suosia uusiutuvaa energiaa ja käyttää esimerkiksi aurinkopaneeleita, ilmalämpöpumppuja tai maalämpöä SIIRTOLAPUUTARHA OSANA HYVIN VOINTIYHTEISKUNTAA Siirtolapuutarhoilla on myös yhteiskuntataloudellista merkitystä. Kuntatalous hyötyy epäsuorasti esimerkiksi siitä, kun siirtolapuutarhausta harrastavat vanhukset pysyvät mukana mielekkäässä, toimintakykyä ylläpitävässä toiminnassa. Arkisissa ongelmissa ei tarvitse kääntyä kunnan kotipalvelun puoleen, kun apua voidaan pyytää oman puutarhayhteisön jäseniltä. Terveyspalveluiden tarpeen voi myös olettaa vähenevän, kun ihmiset harrastavat reipasta KUVA 3 Jänis Tampereen Litukan siirtolapuutarhapalstalla. 8

11 4.4. YHTEISÖLLISYYS JA SLOW LIFE Yksi siirtolapuutarhojen tärkeimmistä teemoista on yhteisöllisyys. Siirtolapuutarhoissa yhteisöllisyyttä on harrastettu alusta alkaen talkoiden sekä kesäisten juhannus- ja elonkorjuujuhlien muodossa - on tehty retkiä ja järjestetty näytelmäkerhoja ja jumppatuokioita, tansseja ja tikanheittokilpailuja. Yhteinen harrastus yhdistää ihmisiä - siirtolapuutarhoissa usein myös eri sukupolvia. Samassa naapurustossa voi asustaa eläkeläisiä ja nuoria perheitä lapsineen. Tällainen nykyisin harmillisen harvinainen sukupolvien välinen vuorovaikutus on varsin arvokasta. Yhteisöllisyyden lisäksi viimeaikoina on ollut paljon puhetta myös pehmeiden arvojen paluusta, slow life -ilmiöstä ja downshiftaamisesta (leppoistaminen, kohtuullistaminen). Nykyisen maailmanmenon jatkuvalle suorittamiselle, alati kiristyvälle kilpailulle, rauhattomalle elämänrytmille ja kaiken tuotteistamiselle halutaan vastapainoa, tai jopa piste - kaikkea ei tarvitsekaan saada heti. Tämä suuntaus on nähtävissä esimerkiksi syyskesäisissä marja- ja sienimetsissä: vanhemman väestön lisäksi myös nuoriso on löytänyt niihin tiensä. Yhä useammat hankkivat kaupungilta vuokraviljelyspalstan. Kaiken kiireen ja metelin keskellä kaipuu luontoon ja luonnolliseen elämänrytmiin on suuri. Siirtolapuutarhatoiminta on slow life -ideologian ytimessä: voi mennä omaan puutarhaan, upottaa kädet multaan ja antaa mansikoiden kasvaa juuri sillä vauhdilla, kuin luonto on tarkoittanut - ei yhtään nopeammin. Siirtolapuutarhailun idean kiteyttää oivasti Pekka V. Virtanen (Siirtolapuutarha 5/08): Tarhoissa yhdistyvät ekologisuus, ekonomisuus, esteettisyys ja eettisyys. KUVA 4 Tunnelmia Kööpenhaminan Vennelystistä 9

12 5. UUDEN AJAN SIIRTOLAPUUTARHA 5.1. AJATUKSIA Lähtökohdat Siirtolapuutarhalle varattu alue sijaitsee hienolla paikalla Lieksanjoen rannassa, noin 800 metriä Lieksan keskustasta lounaaseen. Tontti on luonnontilassa olevaa pusikoitunutta nuorehkoa lehtimetsikköä, jossa ei kasva arvopuustoa. Pinnanmuodostus on tasaista lukuunottamatta matalahkoa jokitöyrästä. Sen sijaan tontin lähiympäristö on arvokasta: läntinen vierustoveri, Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Lieksan kirkko (1982) puistoineen sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävä Pielisen ulkomuseo joen vastarannalla asettavat haasteita suunnittelulle. Uusi alue pitää sovittaa ympäristöönsä vanhaa kunnioittaen, mutta kuitenkaan modernista, uutta etsivästä otteesta tinkimättä. Lähdeaineistoon perehtymisen perusteella tärkeäksi tavoitteekseni nousi yhteisöllisyyden korostaminen ja tukeminen suunnittelun keinoin sekä ihmisläheisen pienimittakaavaisuuden ja lämminhenkisyyden luominen. Tärkeä tavoite oli myös siirtolapuutarhureiden tasavertainen kohtelu eli jokaisen palstan ja mökin suuntaaminen hyviin ilmansuuntiin välttäen kuitenkin monotonisuutta sommittelussa. KUVA 5 Talvinäkymä Lieksan tulevalta siirtolapuutarha-alueelta Pielisen ulkomuseolle Uusi konsepti Lieksan siirtolapuutarha on niin ulkonäöltään kuin toimintamalliltaankin perinteisestä poikkeava. Pienellä syrjäisellä kaupungilla on erilaiset lähtökohdat ja tarpeet kuin suurilla kasvukeskuksilla. Lieksassa on esimerkiksi paljon vanhusväestöä, joiden maailmalle muuttaneet lapset perheineen haluavat toisinaan käydä mummolavierailulla. Näiden kotiseutumatkailijoiden lisäksi on myös joukko paluumuuttajia, jotka haluavat tulla vanhaan kotikaupunkiinsa viettämään eläkepäiviään tai tekemään etätöitä. Tällaisille ihmisryhmille on tärkeää, että mökkiä on mahdollista käyttää ympärivuotisesti. Koska ihmisten vaatimukset ovat kasvaneet niin vakituisen kuin vapaa-ajankin asumisen suhteen, on perusteltua suunnitella siirtolapuutarha vastaamaan nykyisiä tarpeita. Näiden käyttäjälähtöisten toiveiden perusteella Lieksan malli yhdistelee siis perinteistä siirtolapuutarhailua ja 2000-luvun loma-asumista. Nykyaikaiseen mökkeilyyn liitetään siirtolapuutarhojen estetiikka sekä ekologiset ja eettiset arvot. Tätä mallia kutsun yhteisölliseksi lähimökkeilyksi Koko kaupungin siirtolapuutarha Perinteisesti siirtolapuutarhoissa on järjestetty muille kaupunkilaisille avoimien ovien päiviä hernekeitto- ja pullakahvitarjoiluineen ja esimerkiksi kukkasipuleiden istutustempauksia koululaisille. Siirtolapuutarhan porttien avaaminen kertoo ulkopuolisille, ettei kyse ole pienen, muilta suljetun piirin elitistisestä harrastuksesta; parhaassa tapauksessa onnistutaan luomaan yhteisöllisyyttä koko kaupunkiin. Alun ideointivaiheessa kehittelin tätä koko kaupungin aktivoimista vielä pidemmälle ja ehdotin, että alueen mahdollista yhteisrakennusta voitaisiin vuokrata eteenpäin erilaisille toimijoille tilaisuuksien järjestämispaikaksi. Esimerkiksi hääseurueille konsepti olisi ihanteellinen: hääväki voisi siirtyä viereisestä Lieksan kirkosta seremonioiden jälkeen hääjuhlaan kaunista rantareittiä pitkin ja yöpyminenkin olisi tarpeen tullen mahdollista järjestää samalla alueella siirtolapuutarhamökeissä.

13 Pohdin myös ajatusta mökkien lomaosaketyylisestä vuokraamisesta. Tärkeä osa miellyttävää lomakokemusta on tunne autenttisesta ympäristöstä, ei varta vasten luodusta keinotodellisuudesta - vuokralainen saisi nauttia aidosta siirtolapuutarhaidyllistä ja puutarhan antimista haluamanaan ajankohtana rahallista korvausta ja puutarhasta huolehtimista vastaan. Vuokralaisten poissaollessa palstaa hoitaisi siirtolapuutarhayhdistyksen palkattu talonmies, paikallinen 4h-kerho tai lukion kesäkurssi. Lieksassa ei kuitenkaan oltu valmiita näin pitkälle vietyyn yhteisöllisyyteen, vaan haluttiin pitäytyä yksityisemmässä toiminnassa LIEKSAN SIIRTOLAPUUTARHA Aluesuunnitelma Suunnitelmani lähti liikkeelle halusta luoda jotain perinteisestä siirtolapuutarhan ruutukaavamatosta poikkeavaa, jotain orgaanista. Yksi ensimmäisiä inspiraation lähteitä oli luontoon sulautuva hobittikylä. Muutamien välivaiheiden kautta alueesta muototuikin pikkuhiljaa neliapilaa tai perhosen siipiä muistuttava sommitelma, jossa ruohokattoiset pienet rakennukset kumpuilevat maastossa sopuisasti pitämättä liikaa melua itsestään. Alue koostuu neljästä solusta, joista kussakin on kuusi tai seitsemän puutarhapalstaa. Kunkin palstaryhmän keskelle muodostuu yhteispiha, joista jokaisella on oma teemansa. Yhteispihat yhdistyvät alueen keskellä keskusaukioksi. Keskusaukio on koko alueen yhteinen oleskelupaikka, jossa on lasten leikkipaikka, pelikenttä ja pieni lampi, johon alueen hulevedet johdetaan. Talvisin keskusaukio toimii lumenläjityspaikkana, johon voidaan kasata lapsille liukumäki. Keskusaukiolta on näkymäakseli rantaan, jossa sijaitsee rantasauna uimapoukamineen sekä yhteisrakennus. Neliapilan ja rannan väliin jää puistovyöhyke, joka säilyttää näkymän vastarannalta vehreänä, rauhallisena ja kohtuullisen rakentamattoman näköisenä. Ajatuksena on, että jokaisella tarhurilla on oma rauhansa omalla palstallaan mutta halutessaan he voivat kokoontua pienyhteisönsä yhteispihalla tai koko joukolla keskusaukiolla tai rannassa. Syntyy erilaisia yhteisöllisyyden tasoja - tarhurin ja hänen lähimpien palstanaapureidensa yhteisö, solun pienyhteisö ja vielä koko alueen suuryhteisö. KUVA 6 Tunnelmia Kööpenhaminan Vennelystistä. 11

14 Liikenne, pysäköinti ja paloturvallisuus Alueen liikenne on järjestetty siten, että jokaiselle palstalle päästään ajamaan autolla. Turhaa ajelua kuitenkin rajoitetaan mökkitiemäisillä kapeilla kaduilla sekä huonosti liikennöitävillä pintamateriaaleilla - tarkoitus on säilyttää puutarha-alue autottomana ja sallia vain huoltoajo sekä saatto- ja pelastusajoliikenne. Pysäköinti on hajautettu kahteen paikkaan alueen molempiin yläkulmiin lähelle alueelle johtavaa Braheantietä. Palstat rakennuksineen on sijoiteltu tontille hyvin tiiviisti, mutta kuitenkin niin, että paloturvallisuusmääräykset täyttyvät Palstat Palstoja on alueella 25 ja niiden koot vaihtelevat 300 ja 500 neliön välillä. Viittäsataa neliötä suuremman palstan hoito käy raskaaksi ja intiimi tunnelmakin alkaa kärsiä. Rakennukset on sijoiteltu palstoille siten, että viljelyksille ja rakennusten sisätiloihin saadaan mahdollisimman paljon auringonvaloa. Koska rakennuksilla ei voida aurinkokulmien takia rajata kaikkea katutilaa, sitä rajataan lisäksi lauta- ja pensasaidoilla ja muilla istutusriveillä sekä matalilla luonnonkivimuureilla. Perusperiaatteena on, että mökkien kadunpuoleiset sivut rakennetaan kiinni palstan rajaan, kuten myös palstaryhmien ylänurkat. Asemapiirroksessa on määritetty, kumman mallinen mökki (L- vai I-malli) kullekin palstalle tulee. KUVA 7 Illustraatio Lieksan siirtolapuutarha-alueesta KUVA 8 Illustraatio siirtolapuutarhan palstaryhmästä 12

15 Yhteispihat Palstaryhmien keskelle muodostuvat teemalliset yhteispihat tarjoavat solujen pienyhteisöille yhteistä oleskelutilaa, grillauspaikan sekä huomaamattomasti sijoitetun kompostin. Lapsille yhteispihoilla on luovaa leikkitilaa, teemasta riippuen kiipeilypuita, kukkalabyrintteja ynnä muita vastaavia. Ympäröiviltä palstoilta on näköyhteys yhteispihoille, joten vanhemmat voivat seurata jälkikasvunsa touhuja puutarhanhoidon lomassa ja lapset voivat leikkiä jännittävässä mielikuvitusta ruokkivassa ympäristössä turvallisesti. Teemallisia yhteispihoja on neljä. Puupihalle istutetaan erilaisia puita ja sommitellaan kauniita puunrunkoja, joissa lapset voivat kiipeillä. Keskellä on pieni kivetty lampi, joka kerää sateella hulevedet. Perhospihaa puolestaan koristaa kukkalabyrintti, joka on koottu erivärisistä perhosia houkuttelevista niittykukkalajikkeista. Auringonkukkapihalla huojuu keltainen auringonkukkaniitty ja Kivipihalle on sommiteltu japanilaistyylinen, suomalaisilla kivillä ja kivikkokasveilla toteutettu kivipuutarha. Istuinkalusteet integroidaan joka pihalla maastonmuotoihin. Jokaiselle yhteispihalle istutetaan myös kunkin pihan teemaan sopivia hyötykasveja, kuten omenapuita, metsämansikoita ja villivadelmapensaita. Yhteispihojen ei ole tarkoitus tuottaa lisäkuormitusta palstalaisten puutarhauurastukseen, vaan ne suunnitellaan helppohoitoisiksi. Hoidosta voivat vastata asukkaat itse talkoilla tai esimerkiksi joko 4h-kerholaiset tai muut puutarhayhteisön ulkopuoliset tahot. 13 KUVA 9 Havainnekuvat yhteispihoilta. Ylhäältä alkaen Perhospiha, Auringonkukkapiha, Puupiha ja Kivipiha.

16 Yhteiset rakennukset Siirtolapuutarha-alueella on puutarhamökkien lisäksi yhteiskäytössä olevia rakennuksia. Alueen yläosassa, jalankulkijoiden sisäänkäynnin viereisellä palstalla, Puupihan vasemmassa ylänurkassa sijaitsee huoltorakennus. Siellä säilytetään puutarhanhoidossa tarvittavia isoja työkaluja, jotka ovat koko yhteisön lainattavissa. Huoltorakennuksessa on myös alueen maalämmöllä toimiva lämmönjakokeskus, josta saadaan mökkeihin ylläpitolämpöä talvikaudeksi. Samalla palstalla sijaitsee kaupungin viemäriverkoston pumppaamo, jota voidaan tarvittaessa hyödyntää alueen viemäröinnissä. Rantaan tulevat kaikkien käytettävissä olevat rantasauna ja yhteisrakennus. Yhteisrakennuksessa voidaan järjestää siirtolapuutarhan kesäjuhlia tai ylläpitää vaikkapa puutarhanhoidon käsikirjastoa tai pientä kahviotoimintaa Vaiheistus Siirtolapuutarha-alueella on tilavaraukset useille yhteisrakennuksille, mutta niiden yhtäaikainen rakentaminen ei ole pakollista. Rakentaminen voidaan vaiheistaa siirtolapuutarhan tarpeiden mukaan. Vaiheittain voidaan toteuttaa myös aluerakenne: se voidaan rakentaa kysynnän mukaan solu kerrallaan. Tällöin on tärkeää jättää rakentamattomien alueiden puusto paikoilleen, jotta viihtyisyys ei kärsi. KUVA 10 Siirtolapuutarha Schöneberger Südgelände Berliinissä (kuva Riikka Kuittinen) 14

17 Mökit Arkkitehtuuri Perinteiset siirtolapuutarhamökit ovat hyvin pieniä, jopa majamaisia asumuksia, noin neliön kokoisia. Lieksan mökeistä tulee totuttua suurempia, koska kyseessä on uusi perinteistä siirtolapuutarha-asumista ja tämän päivän lomaasumista yhdistävä konsepti. Mökeissä on valmiudet lähes kaikille nykyajan mukavuuksille pyykinpesukoneesta lähtien, mutta vain tilavarauksina - halutessaan asukas voi toki valita pienimmän mahdollisen varustetason. Mökeistä tehdään ympärivuotisesti asuttavia, jotta myös talvilomailu Kolin kauniissa lumisissa maisemissa luonnistuu. Mökit koostuvat kahdesta osasta: varsinaisesta asuinosasta (37,5-47 m²) ja siipiosasta (10,5-20 m²). Molemmat osat ovat laajennettavia ja muunneltavia - asukas voi aloittaa pienestä ja laajentaa sekä muuttaa huonejärjestystä kulloisenkin tarpeen mukaan. Ulkoseinät ovat jokaisessa mökissä samanlaiset, sisäpuoli on varioitavissa lähes minkälaiseksi tahansa. Asukas voi valita, haluaako mieluummin monta pientä huonetta vai suuren avoimen tilan, tahtooko lisäsiiven kohdalle pelkän katetun terassin, kellarin vai saunaosaston ja niin edelleen. Jokaiselle palstalle on mahdollista rakentaa kyseisen palstan mökkimallin suurin mahdollinen variaatio. Tilat ovat mitoitukseltaan tarkoituksella normaalia asuinrakentamistasoa kompaktimpia, sillä kyse on pienistä loma-asunnoista. Perusratkaisussa asuintila jakaantuu kahteen osaan: pihan puoleiseen oleskeluvyöhykkeeseen (oleskeluhuone, ruokailu) ja kadunpuoleiseen vähän valoa tarvitsevien toimintojen vyöhykkeeseen (märkätilat, nukkuma-alkovi). Nämä toiminnot jakaa kalustemainen seinä, jota on aukotettu alkovin oviaukolla, seinärakenteeseen kiinteästi kuuluvalla takalla, takkapuiden säilytyssyvennyksillä sekä keittiökalusteella. Alkovi on korotettu lattiapinnasta sen verran, että sen alle saadaan rakennettua KUVA 11 Havainnekuva I-mallin mökistä. seinästä ulosliukuvat säilytyslaatikot. Märkätila-alkovi -osan päälle on mahdollista rakentaa parvi. Jos mökkiin halutaan sauna, se rakennetaan lisäsiipeen - se on pienessä mökissä kosteus- ja lämpöteknisesti mukavin vaihtoehto ja luo muutenkin mökkitunnelmaa. Mökkejä on kahta tyyppiä, I- ja L-mallia. Molemmissa on sama asuinosan perusratkaisu, mutta lisäsiivet ja katon taitteet ovat eri kohdissa. Puutarhan puolella suuret avattavat lasiliukuovet liittävät sisätilat osaksi ulkotilaa ja keräävät valon sisään rakennukseen. Koska rakennukset ovat paikoin hyvin lähellä toisiaan, kadun puolen julkisivut ovat suljettuja. Ikkunat sijoitetaan tilaratkaisun mukaisesti vaakasuuntaisiin kapeisiin, värillisiin nauhoihin - tämän värikentän ansiosta julkisivujen ulkonäkö säilyy osapuilleen samanlaisena, vaikka erilaiset huonejärjestelyt vaativatkin hieman erilaiset aukotukset. Julkisivumateriaaleista hallitsevin on turvekate, joka nousee maasta siipiosan juuresta ja peittää koko katon. Vihreys jatkuu katon taitteen suuntaisella seinällä (L-mallissa kadun puoleisella pitkällä sivulla, I-mallissa kadun puolen lyhyessä 15

18 päädyssä): konesaumatun peltiverhouksen saumoihin kiinnitetään vaijereita, joihin laitetaan kasvamaan köynnöskasveja. Muut kadunpuoleiset julkisivut ovat kauniisti harmaantuvaa lehtikuusta, puutarhan puolella taas on säänkestävää maalattua julkisivuvaneria. Värikkyys on tärkeä osa siirtolapuutarhojen ilmettä, joten pääolemukseltaan harmaita ja rauhallisen vihreitä mökkejä elävöitetään heleillä, kasviteemaisilla väreillä; esimerkiksi vadelmanpunaisella, vaalealla voikukankeltaisella sekä syreenien ja kissankellojen sävyisillä violetilla ja sinisillä. Turvekatto toimii pihan jatkeena, istutusalustana tai vaikka auringonottopaikkana ja sitoo rakennuksen maastoon. Turpeella kattaminen on myös historiallisesti perusteltu ratkaisu - Brahean alueella on sijainnut ennenkin turvekattoisia savupirttejä. Tekniset ratkaisut Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät kansalliset ja kansainväliset päästöjen vähentämisvaatimukset ja energiatehokkuustavoitteet määräävät, että rakennusalan tulee siirtyä matalaenergiarakentamiseen kaikessa uudisrakentamisessa. Energian hinta kohoaa koko ajan ja energiatehokkuuden parantaminen on täten järkevä sijoitus tulevaisuuteen. Matalaenergiarakentamisessa on määritelty kaksi tavoitetasoa: matalaenergiatalo, joka on nykyistä normaalia tasoa energiatehokkaampi ratkaisu, sekä passiivitalo, joka on matalaenergiataloa energiatehokkaampi. Lieksan siirtolapuutarhamökit toteutetaan passiivitaloina. Ulkovaippa on erittäin tehokkaasti eristetty ja sen lämmityskustannukset ovat hyvin vähäiset. Suuret ikkunat avautuvat länteen ja etelään, mutta toisaalta terassin kattorakenne estää kuumalla säällä liian auringonvalon pääsyn rakennukseen. Mökkien lämmitysenergia hoidetaan etupäässä varaavalla takalla. Talvella asukkaiden poissaollessa ylläpitolämpö saadaan huoltorakennuksen maalämmöllä toimivasta lämpökeskuksesta. Energia-asioihin ja teknisiin yksityiskohtiin tulen perehtymään tarkemmin jatkosuunnittelussa, jos se katsotaan tarpeelliseksi. KUVA 12 Sisäperspektiivikuva L-mallin mökistä 16

19 6. LOPPUSANAT Tärkeimmät lähtökohdat Lieksan uuden ajan siirtolapuutarhaa suunnitellessani olivat ihmisläheisen mittakaavan löytäminen, yhteisöllisyyden tukeminen ja aikaa kestävien ratkaisujen valitseminen. Tavoitteenani oli luoda kokonaisvaltainen, elämyksellinen, lämminhenkinen alue, johon voi tulla rauhoittumaan ja nauttimaan luonnosta. Siirtolapuutarhaideologian sekä Lieksan identiteetin ja tarpeiden analysoinnista on tuloksena perinteistä siirtolapuutarhausta ja nykypäivän loma-asumista yhdistävä uusi konsepti, yhteisöllisen lähimökkeilyn malli. Vaikka tämä työ onkin tehty Lieksaan paikallisista lähtökohdista, konsepti on yleispätevä ja sitä voidaan soveltaa muihinkin kaupunkeihin. Alusta asti mielessäni oli vahvana ajatus vehreästä vihreästä - niin näkyvästä, kuin näkymättömästä. Nämä näkemykset perustanani suunnittelin alueen, joka haluaa olla osa maisemaa, kuulua siihen, tai ehkä jopa enemmän - olla yhtä ympäröivän kanssa. Kussa hellästi hentoiset taimet noin hyvä tarhuri huomaansa sulkee, pahat, katkerat aatteet ei viihtyä voi, siellä rauha ja rakkaus kulkee, siellä mieltä niin kummasti lauhduttaa oma muokkaama, kasvava, kukkiva maa. - -Vilma Reinilä (Hatanpään siirtolapuutarhayhdistyksen marssin viimeinen säkeistö) 17

20 KIRJALLISUUSLUETTELO HAUHTONEN, Kristiina et al. (1987). Siirtolapuutarhan käsikirja. Suomen siirtolapuutarhaliitto, Helsinki. HÄYRYNEN, Maunu et al. (2001). Hortus Fennicus: Suomen puutarhataide. Viherympäristöliitto, Puutarhataiteen seura, Helsinki. ISRAELSSON, Lena (2007). Citypuutarhat. Otava, Helsinki. JOKINEN, Olavi (1946). Hatanpään siirtolapuutarhayhdistys : juhlajulkaisu 30-vuotisen toiminnan ajalta. Hatanpään siirtolapuutarhayhdistys, Tampere. JOKINEN, Olavi (1966). Hatanpään siirtolapuutarhayhdistys 50 vuotta. Hatanpään siirtolapuutarhayhdistys, Tampere. KARJALAINEN, Markku & PATOKOSKI, Riku (2007). Kotina puinen kaupunkikylä - Wooden urban villages. Rakennustieto Oy, Tampere. KAUPPINEN, Jaana (1987). Siirtolapuutarhat kunnallisina palveluina. Suomen siirtolapuutarhaliitto r.y. ja Suomen kaupunkiliitto. KOCH, Elisabeth (1945). Suomen siirtolapuutarhaliike. Suomen siirtolapuutarhaliitto, Helsinki. LOVÉN, Lasse & RAINIO, Heikki (toim.) (2000). Kolin perintö: kaskisavusta kansallismaisemaan. Metsäntutkimuslaitos, Geologian tutkimuslaitos, Helsinki. LUNDÉN, Ossian (1918). Ryhmäpuutarhoja: ryhmäpuutarhoista, niiden merkityksestä yhteiskunnassa, niiden perustamisesta ja hoidosta. Otava, Helsinki. REINILÄ, E. J. (1934). Siirtolapuutarhaliike: sen kehitys ja laajuus Suomessa. Suomen siirtolapuutarhaliitto, Tampere. REPONEN, Tiina (1996). Siirtolapuutarhat: Koljonvirran siirtolapuutarha, Iisalmi: diplomityö. TTY, Tampere. Matalaenergiarakentaminen. Asuinrakennukset - RIL (2010). Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. SEPPÄLÄ, Ester (1986). Hatanpäältä Niihamaan: Hatanpään siirtolapuutarhayhditys r.y. vuosina Hatanpään siirtolapuutarhayhdistys, Tampere. SIIVONEN, Mirja-Riitta & SALONEN, Pirkko & KUCHKA, Tuija (1999). Siirtolapuutarha: kaupunkilaisten paratiisi. Tammi, Helsinki. SIIRTOLAPUUTARHA -lehdet, 2/08, 3/08, 4/08 ja 5/08. Suomen siirtolapuutarhaliitto r.y., Helsinki. TETRI, Tuula (1982). Talosaaren siirtolapuutarhat: diplomityö. TTY, Tampere. INTERNET-LÄHTEET Tietoa Lieksan kaupungista: <http://www.lieksa.fi> <http://www.lieksapielisjarviseura.net/wb/> <http://www.lieksapielisjarviseura.net/wb/pages/lieksan-historia.php> <http://www.lieksa.fi/resource.phx/sivut/sivut-lieksa/esittely/lieksa-unelmienkaupunki.htx> <http://www.lieksa.fi/resource.phx/sivut/sivut-lieksa/tekniikka/maankaytto/ kaavoitus/kaavoitus.htx> Tietoa siirtolapuutarhoista: <http://www.siirtolapuutarhaliitto.fi/sspl.html> <http://www.uta.fi/koskivoimaa/arki/ /siirtolsapuutarhaliike.htm> VALOKUVAT Tekijän ottamia, ellei kuvatekstissä toisin mainita. 18

SIIRTOLAPUUTARHA LIEKSAAN LOPPUSEMINAARI 3.6.2009 LEENA PAAVILAINEN

SIIRTOLAPUUTARHA LIEKSAAN LOPPUSEMINAARI 3.6.2009 LEENA PAAVILAINEN SIIRTOLAPUUTARHA LIEKSAAN LOPPUSEMINAARI 3.6.2009 LEENA PAAVILAINEN ENSIMMÄINEN YHTEISOHJAUS Nauhat Ruudut Viuhkat Saaret ENSIMMÄINEN YHTEISOHJAUS Nauhat Ruudut Viuhkat Saaret TOINEN YHTEISOHJAUS SIIRTOLAPUUTARHA-ALUE

Lisätiedot

2000-luvun Moderni siirtolapuutarha-alue Lieksaan

2000-luvun Moderni siirtolapuutarha-alue Lieksaan Ideointiprojekti: 2000-luvun Moderni siirtolapuutarha-alue Lieksaan Aloitusseminaari Lieksassa ke 14.1.2009 klo 18.00-20.00 TkT, arkkitehti Markku Karjalainen, Puurakentamisen ja puuarkkitehtuurin dosentti,

Lisätiedot

LIEKSAN MODERNI SIIRTOLAPUUTARHA-ALUE

LIEKSAN MODERNI SIIRTOLAPUUTARHA-ALUE LIEKSAN MODERNI SIIRTOLAPUUTARHA-ALUE Ryhmäpuutarha, tai suvi- tai perhepuutarha, joksi sitä myös nimitetään, on, niinkuin nimestäkin käy ilmi, ryhmä samalla paikalla ja useimmiten yhteisessä aitauksessa

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2 KORTTELI 23124 AINEISTO ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN POHJAKSI NÄKYMÄ VANHALTA NURMIJÄRVENTIELTÄ 01.08.2012 RAKENNUSOIKEUSLASKELMA (Ulkoseinistä laskettu mukaan 250 mm:n paksuinen osuus) 0 5 25 50m Asunnot!!!!

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Porrastetut. Kuvassa Törmäpääsky 120. Törmäpääsky

Porrastetut. Kuvassa Törmäpääsky 120. Törmäpääsky Porrastetut Kuvassa Törmäpääsky 120 Törmäpääsky 20 Suunnittelimme sinulle selkeän ja toimivan kodin. Törmäpääsky on tulvillaan valoa aamusta iltaan. Sen olohuone, ruokailutila ja keittiö muodostavat viihtyisän

Lisätiedot

HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2

HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2 HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2 TUNNELMAA JA KODIKKUUTTA modernilla tavalla Lehmuskuja on suunniteltu sinulle, joka haluat kodiltasi toimivuutta sekä klassisia yksityiskohtia kuten ruutuikkunoita ja

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu

MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu Yhteisöhautomo KUMMIKYLIEN PUUTARHAOPINTORETKI 6.7.2013 Pihatutustuminen Pirkko ja Jaakko Kuusjärven pihaan Pirkko ja Jaakko Kuusjärvi

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV)

Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV) Yhdyskuntatekniikan lautakunta 50 12.06.2014 Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV) 691/10.03.01.02/2013

Lisätiedot

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje Talot tonttien mukaisesti Laatu- ja ympäristöohje KIRKONVARKAUS Pursialasta lin Mikkeustasta k s e k Anttolasta Venesatama enk atu Rantareitti Jokaiselle Kirkonvarkauden asuntomessualueen osalle Suomi,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan?

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Asuntomarkkinat 2011 20.1.2011 Aija Staffans Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos IDENTITEETTI PALVELUT JA YHTEYDET SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Järvipelastuskeskus 70 Ap. S a t a m a. Puukujanne. Minigolf, lentopallo, tennis, senioripuisto. 40 Ap + Asuntovaunut ja -autot

Järvipelastuskeskus 70 Ap. S a t a m a. Puukujanne. Minigolf, lentopallo, tennis, senioripuisto. 40 Ap + Asuntovaunut ja -autot Loma Yleissuunnitelma 1 : 2000 N Järvipelastuskeskus 70 Ap S a t a m a S u o p e l l o n t i e Istutettava viheraita R i i h i a h o Puukujanne K u u s e l a L o m a m ö k k i a l u e e n laajennusvara

Lisätiedot

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl A Villa Roosa "Senioriasuntoja 28 + 1 kpl" Mahdollinen vaihtoehtoinen maanalainen yhdyskäytävä palvelutaloon Pohjajärjestelyt muutetaan

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012 Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus Senni Sorri 21.9.2012 Senni Sorri 21.9.2012 / Tampereen teknillinen yliopisto / Arkkitehtuurin laitos Moderni puukaupunki -hankkeen diplomityöprojekti

Lisätiedot

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Puustudio, Moderni puukaupunki hanke Diplomityön esittely 16.06.2008

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN

YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN UUDENLAISET KAUPUNKIPIENTALOKONSEPTIT JOONAS MIKKONEN - ARKKITEHTI SAFA LÄHTÖKOHDAT YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU = Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

VERMO. Toni Laurila, 69891L 3.5.2010 Aalto-yliopisto Kaupunkisuunnittelu Kaupunkitila 2 A-36.1203. 1/5 Rakeisuus 1:5000

VERMO. Toni Laurila, 69891L 3.5.2010 Aalto-yliopisto Kaupunkisuunnittelu Kaupunkitila 2 A-36.1203. 1/5 Rakeisuus 1:5000 N 1/5 Rakeisuus 1:5000 Asumisyksiköt 1:200 Kortteli 1:500 Terassi Poistumistietorni 15000 Asunto 8000 Fritz Langin Metropolis Kurssin ensimmäisessä harjoitustyössä käsittelin Fritz Langin elokuvaa Metropolis

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä

JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä JUHANI KARANKA O T A N I E M I JUHANI KARANKA H E L S I N K I JUHANI KARANKA M E R I H A K A JUHANI

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä.

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä. PIIRUSTUS- JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA-ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 7.6.2010 KLO 10.00-12.00 1 TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ Oheinen kuva esittää Richard Longin veistosta A Line in Scotland

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU " o h o i! " 1/5

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU  o h o i!  1/5 o h o i! rakennukset ja kaupunkikuva ankaan tehdasalueen aloituskorttelit sijoittuvat alueen sydämen, vanhan tehdasrakennuksen ympärille. Tehtaan mittakaava ja materiaalimaailma toistuu asuinkortteleiden

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

YLEINEN OHJE. Mökin lisääminen Lomaovi.fi palveluun. Kwantic 1

YLEINEN OHJE. Mökin lisääminen Lomaovi.fi palveluun. Kwantic 1 YLEINEN OHJE Mökin lisääminen Lomaovi.fi palveluun Kwantic 1 OHJEITA MÖKKIEN LISÄÄMISEKSI LOMAOVI PALVELUUN Hakukone näkyvyydellä voi olla suuri merkitys siihen kuinka monta tiedustelua tai kauppaa internetin

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

49 ap Uimaranta. 48 ap. Telttailualue

49 ap Uimaranta. 48 ap. Telttailualue 100 ap 49 ap Uimaranta Kasvimaa- / Viljelysalue 48 ap Toimintametsä Päärakennus Rantapaviljonki Uimaranta Aurinkokello Telttailualue Minigolfkenttä ILOLAN KYLÄ Ilolan kylästä löytyy oivaltamisen iloa,

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

LUO JOULUN TUNNELMA UUDET SÄVYT KATTAUKSEEN & KORISTELUUN TAKKAIDEAT NUMERO 84 JOULUKUU 2012 SISUSTA ELÄEN JOULUTUNNELMISSA

LUO JOULUN TUNNELMA UUDET SÄVYT KATTAUKSEEN & KORISTELUUN TAKKAIDEAT NUMERO 84 JOULUKUU 2012 SISUSTA ELÄEN JOULUTUNNELMISSA NUMERO 84 JOULUKUU 2012 SISUSTA ELÄEN JOULUTUNNELMISSA 12/12 7,20 e www.dekolehti.fi www.scandinaviandeko.com LUO JOULUN TUNNELMA UUDET SÄVYT KATTAUKSEEN & KORISTELUUN TAKKAIDEAT mökillä Alppien kätk Teksti

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Oulu, Etelätulli. SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa. Rautionkatu 28

Oulu, Etelätulli. SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa. Rautionkatu 28 Oulu, Etelätulli Rautionkatu 28 SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa Taiteilijan näkemys saattaa yksityiskohdiltaan poiketa toteutuksesta. Viihtyisiä vuokrakoteja korkeatasoisessa

Lisätiedot

sadan vuoden rakkaus kuva Pasi Haaranen U utuu s mallit 2011 Lapponia

sadan vuoden rakkaus kuva Pasi Haaranen U utuu s mallit 2011 Lapponia sadan vuoden rakkaus kuva Pasi Haaranen U utuu s mallit 2011 Lapponia Lapponia valmiskoti Tee parempi talo kuin ajattelit! olemme myös valinneet Lapponian taloosi ratkaisuja, jotka pienentävät hiilijalanjälkeä

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN. Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA

ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN. Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto i i t Tähti-Set t Oy ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy perustettu

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

Asunto Oy Pikku-Heikki

Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Dosentinranta Piispanpelto xx 20540 Turku As Oy Turun Pikku-Heikki Iso-Heikkiläntie 5 A 20200 Turku Pikku-Heikissä asut turvallisesti palvelujen naapurissa As Oy Pikku-Heikki

Lisätiedot

OTAVAN ERÄMIEHET ry 60 VUOTTA 4.11.2011

OTAVAN ERÄMIEHET ry 60 VUOTTA 4.11.2011 OTAVAN ERÄMIEHET ry 60 VUOTTA 4.11.2011 KATSAUS OTAVAN ERÄMIESTEN TOIMINTAAN LÄHTÖKOHDAT: Pitkät ja ansiokkaat perinteet metsästyskulttuurin saralla. Seura on perustettu v.1951 ja toiminut aktiivisesti

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa?

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011 Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011 viheralueiden merkitys ja mahdollisuudet kaupunkisuunnittelussa Terhi Tikkanen-Lindström WSP Ympäristö & Arkkitehtuuri muutosvoimia kaupunkien tiivistyminen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

KAIKEN MAAILMAN KIVIÄ

KAIKEN MAAILMAN KIVIÄ SISUSTUSKIVET RAKENNUSKIVET KAIKEN MAAILMAN KIVIÄ PIHAKIVET Lataa katalogi QR-koodilla: Sisustuskivet KIVI JOKA KODIN SISUSTAMISEEN Majakiven sisustuskivet ovat suunnitel tu jokaisen kodin pintojen päällystä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1. TARKOITUS

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 659/10.03.01/2012 Kaupunginhallitus 136 7.5.2012 Valtuusto 71 21.5.2012 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan!

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Lappeenranta lyhyesti Kuningatar Kristiina perusti kaupungin vuonna 1649. Kansainvälinen

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen, Suomen Asuntomessut

Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen, Suomen Asuntomessut PÄIVÄN OHJELMA: Klo 10.00 Tiedotustilaisuus, messuravintola Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva, Lappeenrannan kaupunki Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen, Suomen Asuntomessut Klo 11.00 16.00 Tutustuminen omatoimisesti

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot