Päijät-Hämeen Kiinteistöviesti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päijät-Hämeen Kiinteistöviesti"

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen Kiinteistöviesti 1/2012 KIINTEISTÖLIITTO PÄIJÄT-HÄMEEN TEEMALEHTI HALLITUKSILLE JA ASUKKAILLE Lahden vanhusten asuntosäätiön vuokrataloa puretaan tammikuussa 2012 osoitteessa Paulinpolku 4 Pääkirjoitus: Kuntavaaleissa ratkaistaan asumisen hinta s. 2 Peruskorjauskysely 2012: Korjausrakentaminen lisääntyy lähivuosina s. 3 Onnelanpolku: Moderni ja energiapihi uusi palvelutalo nousee purettavien talojen tilalle s. 4-5 Peruskorjausteema: - jälkiasennushissit - piirustusten digitointi - hankesuunnittelu - energiatehokkuus s Turvallisuusteema: - pelastussuunnitelma - paloturvallisuus - palavat nesteet - yhteiset pelisäännöt s Taloyhtiön jäsennumerolla neuvontaa numerosta ma-pe Taloyhtio.net -palvelusta - tietoa ja tapahtumia - jäsentiedotteita - uutiskirjeitä - keskustelupalsta - ja paljon muuta Jäsenetuja mm - maksuton DNA-laajaista jäsentaloyhtiön asukkaille - ilmaiset tai edulliset koulutustapahtumat - edullista kiinteistösähköä Tulevia tapahtumia - Kiinteistöliiton valtakunnallinen Energiaviisas asuintalo kiertua käyntiin Lahdessa Hyötytietoa taloyhtiön korjaushankkeista, hallinnosta, taloudesta sekä asumisesta

2 12 Päijät-Hämeen Kiinteistöviesti 1/2012 Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen teemalehti hallituksille ja asukkaille Energiaa poistoilmasta sekä auringosta Lahtelaisen taloyhtiön poistoilmalämpöpumpun ja aurinkoenergian yhdistävällä hybridiratkaisulla pystytään auringon energiaa saamaan talteen jopa aurinkoisina talvipäivinä. Tällä pystytään pienentämään kaukolämmönkulutusta noin 30 %. Energiaviisas asuintalo kiertueen koulutusilta As Oy Honkakytö on tyypillinen 1960-luvulla rakennettu kuusikerroksinen, yksirappuinen ja 28 huoneistoa käsittävä taloyhtiö Lahden Kiveriössä. Poikkeuksellisen talosta tekee se, että kaukolämmön viimevuosien voimakkaan hinnannousun vuoksi taloyhtiön hallitus lähti 2008 etsimään innovatiivisia ratkaisuja, joilla energian kulutusta ja sitä kautta asuinkustannuksia pystytään pienentämään. Alun perin suunnitelmissa oli maalämpöjärjestelmä, mutta pitkällisen selvitystyön jälkeen järjestelmän 15 vuoden takaisinmaksuaika vaikutti liian pitkältä. Maalämpöjärjestelmä toimii hyvin uusissa taloissa, jotka ovat alun perin suunniteltu hyödyntämään maalämpöpumppujen tuottamaa matalalämpöä. Tällöin lämpö jaetaan asuntoihin joko lattialämmityksen tai nykyaikaisten matalalämpöpattereiden välityksellä. Vanhoissa kerrostaloissa patteriverkoston veden lämpötilan on kuitenkin oltava niin korkea, että maalämpöpumpusta saatava hyöty menetetään. Seuraavaksi selvityksen kohteeksi otettiin poistoilman mukana harakoille kulkeutuvan lämpöenergian hyödyntämistä. Poistoilma on talojen suurin yksittäinen energianhukka ja se vie mukanaan jopa 40 % lämmitysenergiasta. Kun järjestelmäkokonaisuutta alettiin suunnitella, vaatimukseksi asetettiin, että järjestelmän pitää hyödyntää lämpöenergia tehokkaasti ja että laitteiston pitää olla toimintavarma sekä mahdollisimman huoltovapaa. Lisäksi toivottiin, että järjestelmällä voitaisiin hyödyntää aurinkoenergiaa. Takaisinmaksuajan takarajaksi asetettiin 10 vuotta. Selvitystyön perusteella kävi ilmi, ettei markkinoilta löytynyt vaatimukset täyttävää järjestelmää valmiina. Sattumalta AC Palvelut Oy:n Kimmo Mäkinen tuli maininneeksi, että hän on kehittänyt laitteiston, joka voisi vastata tarpeitamme. Järjestelmän pääkomponentteinä on katolla poistoilmakanavan päälle asennettu keräinyksikkö, joka Tervetuloa Energiaviisas asuintalo kiertueen koulutusiltaan kuulemaan uudistuvasta energiatodistuslainsäädännöstä ja korjausrakentamisen energiamääräyksistä. Koulutusilta on tarkoitettu kerros- ja rivitaloyhtiöiden hallituksille ja osakkaille. Aika: tiistai kello Paikka: Wanha Teatteri, Ståhlberginkatu 4 B, 2 krs. Kahvia ja kahvileipää on tarjolla klo alkaen. Lue lisää ohjelmasta ja ilmoittaudu osoitteessa Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Koulutuksen ohjelma: Kahvit, näyttelyyn tutustuminen Seminaarin avaus Energiatodistuslainsäädännön uudistus pähkinänkuoressa Mitä jokaisen on tiedettävä? Tutki, älä hutki Lähtötilanteen selvittäminen ja suunnittelu avaimet onnistuneeseen korjaushankkeeseen Näyttelyyn tutustuminen Korjausrakentamisen määräykset ja taloyhtiö Mitä, miten ja milloin? Paikallinen energiansäästöesimerkki / keskustelua Loppukeskustelu Kiertueen järjestäjinä toimivat yhteistyössä ympäristöministeriön ja ERA17-toimintaohjelman kanssa alan keskeiset järjestöt: Kiinteistöliitto, Rakennusteollisuus RT, LVI-talotekniikkateollisuus, Suomen LVI-liitto ja ympäristöministeriön koordinoima Kosteus- ja hometalkoot. Energiaviisaita ratkaisuja esittelevät 10 näytteilleasettajayritystä. Tervetuloa! Lämmön talteenottojärjestelmän suunnittelija Kimmo Mäkinen (oikealla) ja As Oy Honkakydön puheenjohtaja Tapio Ojala pilottitalon katolla tarkastuskäynnillä. Ojala, joka työskentelee nykyisin AC-Green Oy:n toimitusjohtajana, kertoo tyhjiöputkiperiaatteella toimivan keräimen tuottavan lämpöenergiaa niin pilvisellä säällä kuin talvipakkasillakin. SM Saneeraus Oy siirtää poistoilman lämpöenergian keruunesteeseen. Keruuneste johdetaan lämmönjakohuoneessa sijaitsevalle lämpöpumpulle, joka hyödyntää lämpöenergian käyttöveden ja kiinteistön lämmittämiseen. Järjestelmään on lisäksi liitetty aurinkokeräimet. Järjestelmän tärkein komponentti on sen automatiikka, jolla järjestelmää ohjataan. Automatiikka vastaa järjestelmän toimintavarmuudesta ja siitä, että laitteisto toimii parhaalla mahdollisella hyötysuhteella. Toisin sanoen - automatiikka ratkaisee rahallisen säästön määrän. AC Palvelut Oy:n tytäryrityksen AC-Green Oy:n valmistamassa laitteistossa käytetään Fidelixin automatiikkaa, joka mahdollistaa järjestelmän etävalvonnan ja -säädön. Samalla automatiikalla pystytään nyt hoitamaan kiinteistön muita järjestelmiä kuten ilmanvaihtoa ja valaistusta. Laitteisto mittaa reaaliaikaisesti tuotetun ja kulutetun energiamäärän. Kiertovesipumppujen kuluttama sähköenergia jää monesti kulutusseurannassa mittaamatta, mutta tässä järjestelmässä sekin mitataan samoin kuin itse automatiikan käyttämä energia. Aurinkoenergiaa pystytään hyödyntämään suoraan käyttöveden lämmittämiseen. Lisäksi aurikokeräimien tuottama matalakin lämpö voidaan ottaa talteen lämpöpumpun avulla. Pilottikohteessa käyttövesi sekä patteriverkoston vesi lämmitetään ensisijaisesti lämpöpumpulla ja aurinkokeräimillä. Tarvittaessa lisälämpö saadaan kaukolämpöverkosta. Järjestelmä otettiin käyttöön tammikuussa 2012, joten laitteisto saatiin testattua kovimpana pakkaskautena. Mittausten perusteella aurinkokeräimet tuottivat helmikuussa -20 asteen pakkasella sisälle + 30 asteista liuosta. Kovilla pakkasilla poistoilman lämpötila ennättää jäähtyä eristämättömän ullakkokerroksen hormistossa noin 16 asteiseksi, mikä kovimpina pakkaspäivinä vähentää talteen saatavan energian määrää. Järjestelmässä on kuitenkin edistyksellinen automatiikka, joka maksimoi laitteistosta saatavan hyödyn erilaisissa olosuhteissa. Pilottitalossa arvioidaan päästävän 30% säästöön kaukolämmönkulutuksessa. Järjestelmän takaisinmaksuaika jäänee tällöin alle 10 vuoden. Kokonaisuudessaan järjestelmän hankintaa voidaan pitää erittäin onnistuneelta. As Oy Honkakydölle pilottijärjestelmän toimittanut AC-Green Oy aloittaa kokonaisjärjestelmän kaupalliset toimitukset vuoden 2013 alussa.

3 Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen teemalehti hallituksille ja asukkaille Päijät-Hämeen Kiinteistöviesti 1/ Indeksitalo 2012: Kaukolämpö sekä vesi- ja Kiinteistöverot ja maksut 10 suurimmassa kaupungissa 2012 jätehuolto jatkavat kallistumistaan Kaupunki Taloyhtiöiden kustannukset paisuvat vauhdilla, ilmenee Kiinteistöliiton julkaisemasta indeksitalovertailusta. Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 lähtien vakiomuotoisen, niin sanotun indeksitalon veroja ja kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Tänä vuonna vertailussa oli mukana 38 paikkakuntaa. Asuinkerrostalojen hoitovastikkeista keskimäärin jo kaksi kolmannesta menee kiinteistöveroon, kaukolämpö-, vesi- ja jätevesisekä sähkö- ja jätehuoltomaksuihin. Maksujen suuruus vaihtelee paljon. Neliötä kohden lasketut verot ja maksut ovat alhaisimmat Oulussa (1,84 kuukaudessa) ja korkeimmat Savonlinnassa (2,66 ). Päijät-Hämeestä vertailussa mukana olleet Lahti (2.34 ) ja Heinola (2.49 ) kuuluvat vertailupaikkakuntien keskikastiin. Tontin kiint.vero Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Kiinteistösähkö Jätehuolto Yhteensä Turku Jyväskylä Helsinki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kouvola Kuopio Oulu Keskiarvo Kiinteistöveroissa suurimmat erot Tontista perittävä kiinteistövero vaihtelee alueittain ja paikkakunnittain eniten. Helsingin Töölön indeksitalossa menee vastikkeesta lähes 50 senttiä neliöltä kuukaudessa tontin kiinteistöveroon. Monessa pikkukaupungissa riittää keskustatontista vain muutama sentti neliötä kohden. Erot johtuvat enemmän tontin verotusarvojen eroista kuin veroprosenteista. Heinolassa tonttiveron osuus on 6 senttiä ja Lahdessa on 21 senttiä neliöltä kuukaudessa. Rakennuksen kiinteistövero sen sijaan vaihtelee vähemmän, sillä erot aiheutuvat vain asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenteista. Lahti ja Heinola kuuluvat asuinrakennuksia ankarimmin verottavien kaupunkien joukkoon. Myös jätehuollossa kaupunkien väliset hintaerot ovat suuria. Kun Tampereella jätehuoltoon menee 10 senttiä asuinneliöltä kuukaudessa, yltävät kalleimmat kaupungit 25 ( /m2/kk) euroa/m 2 /kk Rakenn. kiint.vero Tontin kiint.vero Jätehuolto Kiinteistö-sähkö Vesi/jätev. Kaukol. Turku Jyväskylä Helsinki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kouvola Kuopio Oulu Rakenn. kiint.vero Tontin kiint.vero Jätehuolto Kiinteistö-sähkö Vesi/jätev Kaukol Kiinteistöverot ja maksut 10 suurimmassa kaupungissa 2012 /m2/kk senttiin. Lahdessa ja Heinolassa jätehuoltokustannukset ovat 20 sentin luokkaa neliöltä kuukaudessa. Kaukolämpö yhä kalliimpaa kiinteistösähkön keskihinta on hieman laskenut Kaukolämmön perus- ja energiamaksuihin menee indeksitalossa keskimäärin jo 1,12 euroa neliöltä kuukaudessa. Lämmöstä maksetaan Lahdessa 1,07 ja Heinolassa 1,24 neliöltä kuukaudessa. Kalleinta lämmittäminen on Nokialla (1,51 ) ja edullisinta Kokkolassa (0,75 ) ja Oulussa (0,78 ). Veteen ja jäteveteen menee keskimäärin 55 senttiä neliöltä kuukaudessa. Edullisimmat vesikustannukset ovat Helsingissä, jossa lukema on 44 senttiä neliötä kuukaudessa. Lahdessa veteen ja jäteveteen kuluu 51 ja Heinolassa 54 senttiä nelilöltä kuukaudessa. Indeksitalon kiinteistösähköstä maksetaan senttiä neliöltä. Halvinta hintaa maksetaan Lahdessa ja kalleinta Heinolassa (0,23 neliöltä kuussa). Asumisen lisäverottaminen saattaa lisätä korjausvelkaa Kotoisten kuntapäättäjien käsissä on paljon valtaa. Kiinteistöveroilla on jo nyt iso merkitys asumiskustannuksia nostavana tekijänä. Kuntien talouden tasapainottamispyrkimyksissä ehdotetut asumista koskevien verojen korottaminen merkitsee ostovoiman vähenemistä ja korjausvelan lisääntymistä suomalaisten suurimmassa omaisuuserässä, asunnoissa. Kiristyvät verot voivat myös johtaa energiatehokkuutta parantavien korjausten lykkäämiseen hamaan tulevaisuuteen. Jukka Kero pääekonomisti, VTM Suomen Kiinteistöliitto Kiinteistöveroihin ja maksuihin meni euroja vertailukaupungeissa keskimäärin viisi prosenttia viimevuotista enemmän. Kaikkiaan kiinteistöverot ja maksut vievät vertailukaupungeissa keskimäärin 2,31 neliöltä kuukaudessa, mikä tarkoittaa 67 prosenttia taloyhtiön osakkaiden keskimäärin maksamasta hoitovastikkeesta. Tarkastelluissa kaupungeissa eniten ovat suhteellisesti kallistuneet kaukolämpö sekä vesihuolto (6 %) sekä jätehuolto (3 %). Sen sijaan kiinteistösähkön ja kiinteistöverotuksen aiheuttamat kulut pysyivät keskimäärin edellisvuoden tasolla. Kutsu Energiaviisas asuintalo -kiertueen ammattilaispäivään Tiedätkö Sinä, milloin taloyhtiö jatkossa tarvitsee energiatodistuksen? Millaisiin ratkaisuihin korjausrakentamisen määräykset ohjaavat kerros- ja rivitaloissa? Mitä säästöjä uudet energiatehokkuusvaatimukset tuovat asumiskustannuksiin? Aika: tiistai kello Paikka: Wanha Teatteri, Ståhlberginkatu 4 B, 2 krs Ammattilaisiltapäivä on tarkoitettu mm. suunnittelijoille, urakoitsijoille sekä isännöitsijöille ja muille kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisille. Lue lisää ohjelmasta ja ilmoittaudu mennessä osoitteessa ajassa/energiakiertue. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton Näyttelyyn tutustuminen Seminaarin avaus Energiatodistus uudistuu Miten? Taloyhtiöt A-energialuokkaan Mahdoton tehtävä vai sopiva haaste? Kahvit, näyttelyyn tutustuminen Tutki, älä hutki tiedä lähtötilanne ja suunnittele huolella Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat Mitä jokaisen pitää tietää? Miten kerros- ja rivitalot pystyvät vastaamaan korjausrakentamisen määräyksiin? Loppukeskustelu Näyttelyyn tutustuminen Kiertueen järjestäjinä toimivat yhteistyössä ympäristöministeriön ja ERA17-toimintaohjelman kanssa alan keskeiset järjestöt: Kiinteistöliitto, Rakennusteollisuus RT, LVI-talotekniikkateollisuus, Suomen LVI-liitto ja ympäristöministeriön koordinoima Kosteus- ja hometalkoot. Energiaviisaita ratkaisuja esittelevät 10 näytteilleasettajayritystä. Tervetuloa!

4 14 Päijät-Hämeen Kiinteistöviesti 1/2012 Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen teemalehti hallituksille ja asukkaille Siisteys- ja käyttöohjeiden noudattaminen parantavat huomattavasti kodin paloturvallisuutta Paloturvallisuus on siistiä Kodin paloturvallisuus on helposti hallittavissa; pitää toimia niin, että tulipalo ei syty, havaita kuitenkin irti päässyt tuli mahdollisimman varhain sekä toimia ripeästi ja oikein. Jos kotona on perussiistiä ja sähkölaitteita käytetään oikein, paloturvallisuus on suhteellisen hyvissä kantimissa. Silti Suomessa sattuu kymmenkunta asuntopaloa joka päivä. Kodin paloturvallisuus perustuu kohtuulliseen siisteyteen ja järjestykseen. Jos keittiössä tavarat ovat paikallaan, paperipussit ja muovipurnukat tuskin päätyvät liedelle kuin itsestään. Sähkölaitteiden imuroiminen pölystä on paloturvallisuutta edistävää siivoamista. Myös kylmälaitteiden taustat on viisainta imuroida vähintään kerran vuodessa. Vaarattomalta näyttävä pöly jääkaapin takana aiheuttaa syttyessään todella voimakkaan palon hyvin nopeasti. Suurimpaan osaan kotien tulipaloista liittyykin sähkön käyttö. Sähkölaitteiden käyttäminen epäkuntoisena tai vastoin käyttöohjeita aiheuttaa aina tulipaloriskin. Myös kodinkoneiden jättäminen käymään ilman valvontaa on riskipeliä. Niin uskomattomalta se tuntuukin, useimmiten kodeissa syttyy tiski- tai pyykkikone. Toki kynttilöiden ja elävän tulen, tulisijojen ja hormienkin kanssa saa olla tarkkana ja pyykkien kuivaaminen saunassa ei ole kannatettava ajatus. Remonttihommissa saattaa tulipalon vaara olla lähellä. Ennen tulitöiden, kuten hitsauksen aloittamista kaikki syttyvä materiaali täytyy siirtää pois työtilasta. Hitsaajan lisäksi paikalla tulee olla myös valvoja, joka tarkkailee ympäristöä. Tiesitkö muuten, että jos teetät tulitöitä vaikkapa remontin yhteydessä ulkopuolisella, niin sekä työntekijällä että tulityöluvan antajalla, käytännössä yleensä isännöitsijällä, tulee olla voimassa oleva tulityökortti. Onko kotonasi riittävästi palovaroittimia? Nykyvaatimusten mukaan yksi palovaroitin kotona on usein liian vähän. Palovaroittimia tulee olla yksi jokaisen kerroksen jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti. Sen sijaan, että alkaa laskeskella neliömetrejä, voi asentaa palovaroittimen jokaiseen makuuhuoneeseen ja eteiseen. Myös olohuoneessa on usein sen verran paljon sähkölaitteita, että varoitin on paikallaan myös siellä. Palovaroitin asennetaan kattoon mahdollisimman korkealle ja vähintään puolen metrin päähän nurkista ja kulmista. Varsinkin isoon asuntoon kannattaa hankkia sarjaan kytkettävät varoittimet: kun yksi varoitin haistaa savun, kaikki varoittimet hälyttävät. Uusissa asunnoissa tulee olla sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet. Kun tuli on irti, pitää toimia nopeasti On mahdollista, että hyvistä varotoimenpiteistä huolimatta tuli pääsee irti. Silloin ripeät toimet ovat tarpeen. Pelastautuminen on suunniteltava etukäteen, sillä tulipalo yltyy tappavaksi pahimmillaan parissa minuutissa. On fiksua miettiä, mitä eri reittejä kodista pääsee hädän tullen ulos. Kuka huolehtii pienet lapset ulos? Kuka alkusammuttaa, ja kuka kutsuu palokunnan? Poistumista on hyvä harjoitella, ja poistumisreitithän pidetään aina tyhjinä tavarasta. Alkusammutus on taitolaji. Monet saavat alkusammutuskoulutusta työpaikoillaan. Suomessa on myös uusi alkusammutuskorttikoulutuskonsepti, jonka mukainen koulutus on laadukasta. Sammutushommissa tulta lähestytään rauhallisesti. Sammutuspeite levitetään palon päälle niin, että peite on koko ajan sammuttajan ja tulen välissä. Sammuttimella sammutusainesuihku suunnataan liekkien juureen. Alkusammutusta kannattaa yrittää vain, jos sen voi tehdä itseään vaarantamatta. Paloturvallisuusosaamistaan ei kannata kätkeä vakan alle. Hyväjalkainen nuori tai aikuinen voi aivan hyvin testata vanhempien sukulaistensa palovaroittimet. Hienovarainen vihjaus lähimmäiselle yksinään palamaan jätetyistä kynttilöistä saattaa hyvinkin olla aiheellinen. Paloturvallisuushan on niitä asioita, jotka koskevat ihmisen koko lähiympäristöä. Teksti: Juha Hassila/SPEK Piirros: Ulriikka Lipasti Kiinteistöhuolto- ja siivouspalvelut t sopimussiivoukset t myymäläsiivoukset t ravintolasiivoukset t toimitilasiivoukset t teollisuussiivoukset t kotisiivoukset Luotettavaa siisvouspalvelua lähes 20 vuotta Karjalankatu 24 B 13, LAHTI Puh Fax Mullat Leikkihiekat Kuorikatteet Hiekoitussepelit vvkallio- ja soramurskeet Vaihtolavapalvelut Soita ja tilaa! LK-Asuinympäristö - helppo tapa lisätä asukkaiden asumisviihtyvyyttä

5 Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen teemalehti hallituksille ja asukkaille Päijät-Hämeen Kiinteistöviesti 1/ Pelastussuunnittelun painopisteet riskienhallintaan Pelastussuunnitelmien laatimisessa auttavat myös turvallisuusalan yritykset, joista Securitaksen konsultointi- ja koulutuspalveluiden projektipäällikkö Ilari Huhtamäki neuvoo huolehtimaan riittävästä riskienarvioinnista ja sen perusteella tehtävistä tarkoituksenmukaisista palo- ja pelastusturvallisuutta edistävistä toimenpiteistä. Pelastussuunnittelun lähtökohtana tulisi olla huolellisesti toteutettu riskien arviointi, jossa tunnistetaan kiinteistöä koskevat todelliset uhkat ja arvioidaan niihin vaikuttavia tekijöitä syttymissyiden ja tulipalon mahdollisten seurausten kannalta. Keskeisten tekijöiden tunnistaminen ja syyseurauksien ymmärtäminen auttaa kiinnittämään huomion toimiviin ratkaisuihin riskien hallitsemiseksi. Kiinteistöissä esiintyy tavallisesti samankaltaisia turvallisuuteen heikentävästi vaikuttavia tekijöitä, kuten irtaimiston säilyttämistä uloskäytävillä, esteitä pelastusteillä tai asukkaan näkökulmasta huolimattomuutta ruoanlaitossa sekä kotitalouksissa toistaiseksi vähäisiä alkusammutusvälineiden hankintoja. Esimerkiksi pelastusteiden kunnossapito on tärkeää, jotta pelastuslaitoksen ajoneuvokalusto pääsee viiveettä riittävälle etäisyydelle rakennuksista pelastus- ja sammutustehtäviä varten. Väärin pysäköidyt asukkaiden tai vieraiden ajoneuvot hidastavat liian usein pelastamista ja pahimmillaan ovat lähihistoriaan peilaten johtaneet tarpeettomiin kuolemantapauksiin. Huhtamäki muistuttaa, että palokuolemista yli 95 % (noin 100 henkeä vuosittain) tapahtuu asuinrakennuksissa Securitaksen alkusammutusharjoituksen kouluttaja opastamassa alkusammuttimen käyttöä. ja yleisimmiksi syiksi hän mainitsee tupakoinnin, huolimattomuuden tulenkäytössä sekä tuhopoltot. Näissä savukkeiden uudet paloturvallisuusvaatimukset tulevat kuitenkin pudottamaan tupakoinnin osuutta palokuolemien määrässä tuntuvasti. Vaarallisimmaksi tekijäksi tulipaloissa hän kertoo myrkylliset palokaasut, jotka ovat myös useimmiten kuolinsyynä palokuolemissa. Avotulen huolimaton käyttö on ollut tulipalojen yleisin syttymissyy yhdessä viallisen sähkölaitteen kanssa. Taloyhtiöiden kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi jätepisteiden lukitsemiseen ja piha-alueiden kulkureittien valaisemiseen ja esteettömyyteen sekä asukkaiden ohjeistamiseen tulipalotilanteissa. Tulipalo kehittyy yllättävän nopeasti vaaralliseksi, mutta nopeilla oikein tehdyillä toimenpiteillä ja tilanteen salliessa tulipalo saadaan sammumaan ja vahingot jäämään pieniksi. On tärkeää ymmärtää, mitkä tekijät tekevät tulipaloista hengenvaarallisen ja merkittävän riskin, johon varautumiseen jokaisen taloyhtiön kannattaa panostaa. Riskienhallinnasta lisää löytyy esim. Pelastuslaitosten verkkosivuilla. Securitas tuottaa pelastussuunnitelmia taloyhtiöiden tarpeisiin ja järjestää myös alkusammutusharjoituksia sekä ensiapukoulutusta turvallisuudestaan kiinnostuneille asukkaille. Näistä lisätietoa osoitteessa Palavien nesteiden säilytys taloyhtiössä Taloyhtiössä ei ole poikkeuksellista, että syntyy kysymyksiä tai tilanteita, joissa on tiedettävä, missä määrin palavien nesteiden säilytys on sallittua tietyssä tilassa. Sisustustakat aiheuttavat päänvaivaa taloyhtiöissä Kun savupiiputtoman huoneiston osakas haluaa avotakan muodostaa sisustustakka kätevän vaihtoehdon, koska sisustustakan asentaminen ei vaadi toimenpide- eikä rakennuslupaa, eikä ilmoitusta taloyhtiölle. Taloyhtiöissä on kuitenkin kyseenalaistettu sisustustakkojen turvallisuus. Sisustustakat toimivat bioetanolilla, joka on palovaarallinen aine. Tällaista ainetta on lupa säilyttää huoneistossa enintään 25 litraa. Keskimäärin bioetanolia kuluu noin 2 litraa/käyttökerta, jolloin liekki palaa kahdesta viiteen tuntiin. Bioetanolia myydään yleensä 10 litran pulloissa, joten sääntöjen mukaan huoneistossa saa säilyttää kahta pulloa ilman, että säilyttäminen aiheuttaa vaaraa. Sisustustakkaa kiinnittäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota annettuihin ohjeisiin. Jo hankintahetkellä ostajan tulisi varmistua siitä, että hän saa sekä käyttöohjeet että ohjeet takan kiinnittämistä varten. Kuten asennusohjeissa kerrotaan, takkaa ei saa asentaa huoneeseen, joka on alle 15 m2. Materiaalivaatimukset takan paikalle pitää tarkastella huolellisesti ja tarvittaessa takan alle on asennettava palosuojalevy. Luonnollisesti on myös varmistettava, ettei takan lähellä ole mitään tulenarkaa. Kaasugrillit ovat yleistyneet viime vuosina Ei ole olemassa mitään lakia tai muuta määräystä, joka kieltäisi grillaamisen taloyhtiössä. Määräykset grillaamiseen riippuvat pelkästään taloyhtiön omista järjestyssäännöistä. Asukkaan on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota turvallisuuteen ja muistettava, että asunnossa saa säilyttää korkeintaan 25 kg nestekaasua. Säilytyksessä on myös otettava huomioon, että kaasua ei saa säilyttää kellari- eikä ullakkotiloissa. Koska kaasua myydään painesäiliössä, lämpötila ei saa ylittää 50c eikä säiliötä saa säilyttää aurinkoisessa paikassa. Moottoripyörän talvisäilytys Hyvässä tapauksessa moottoripyörän omistajalla on mahdollisuus vuokrata omasta taloyhtiöstään talli ajoneuvoaan varten. Autotallissa tai -katoksessa on lupa säilyttää bensiiniä 60 l + ajoneuvon polttoainesäiliö sekä moottori- tai dieselöljyä 200 l + ajoneuvon säiliö. Läheskään kaikille moottoriajoneuvon omistajille ei kuitenkaan riitä säilytystilaa taloyhtiöstä. Tästä johtuen joissain taloyhtiöissä on selvitetty, mikäli moottoripyörän säilyttäminen omistajan omassa huoneistossa olisi sallittua. Koska asuinhuoneistossa saadaan säilyttää palavia nesteitä 25 litraa, esim. bensiiniä tai öljyä, tämä rajoitus ei muodosta estettä moottoripyörän säilyttämiselle. Sen sijaan taloyhtiön yhteisissä kellari- tai talvisäilytystiloissa ei ole sallittua säilyttää tulenarkoja nesteitä lainkaan, joten näissä tiloissa ei saa säilyttää moottoripyörää tai mopoa. Kristel Pynnönen Lakimies, OTM Suomen Kiinteistöliitto Vesivahinko? Auktorisoitu isännöintitoimisto PÄIJÄT-HÄMEEN KIINTEISTÖ-ISÄNNÖINTI OY Vesijärvenkatu LAHTI Puh. (03) Fax (03) Jos sinulla on kosteuden aiheuttamia ongelmia, löytyvät ratkaisut meiltä. Erikoisalaamme ovat vesivahinkojen kartoitukset, kuivaukset sekä purku- ja korjaustyöt. Lisäksi olemme erikoistuneet tulipalojen jälkivahinkojen torjuntaan ja palosaneeraukseen sekä tilapäisiin kuivaus- ja lämmityspalveluihin. Sisäilmatutkimukset ja lämpökamerakuvaukset kuuluvat myös toimialaamme. Olemme auktorisoitu vahinkoalan urakoitsija. Toimitamme luotettavia ratkaisuja yli 35 vuoden kokemuksella. Polygon Finland Oy Lahti Heinola H

6 16 Päijät-Hämeen Kiinteistöviesti 1/2012 Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen teemalehti hallituksille ja asukkaille Pelastuslaitoksen ja rakennusvalvonnan yhteiset pelisäännöt kerrostalojen paloturvallisuusasioissa Päijät-Hämeen pelastuslaitos ja rakennusvalvontaviranomaiset ovat tehneet pitkään tiivistä yhteistyötä sekä vanhojen että uusien kerrostalojen paloturvallisuuden kehittämisessä. Yhteistyöllä on luotu järjestelmä, jossa kiinteistöjen turvallisuus tulee tarkasteltua ja päivitettyä aina kun taloyhtiö on lupa-asioissa yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiseen. Oleellisia asioita ovat ihmisten pelastamiseen liittyvät asiat kuten pelastustien toimivuus ja rakennuksen savunpoisto. Vaadituilla toimenpiteillä parannetaan pelastuslaitoksen toimintaedellytyksiä rakennuksessa. Turvallisuuden eteen tehdyt parannukset ovat ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä edullisia. Onnettomuuden sattuessa ne pienentävät onnettomuuksista aiheutuneita vahinkoja, ehkäisevät onnettomuustilanteessa loukkaantumisia ja kuolemantapauksia sekä parantavat pelastuslaitoksen pelastajien työturvallisuutta. Alla on kuvattu paloturvallisuutta parantavia toimenpiteitä ja tarkasteltu erikseen uusia ja vanhoja kerrostaloja koskevia paloturvallisuusvaatimuksia. Pelastustie ja pelastautuminen Pelastustie on ajotie tai muu yhteys, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät tulipalon sattuessa tai muussa hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta ja sammutusveden ottopaikkoja. Pelastustie vaaditaan kaikkiin kolmekerroksisiin ja sitä korkeampiin rakennuksiin. Mikäli ajoyhteys tai tikasauton nostopaikka toteutetaan toisen kiinteistön puolelle, tulee pelastustiestä muodostaa kiinteistöjen välinen rasitesopimus. Jos kohde sijaitsee pelastuslaitoksen nostolava-auton 10 minuutin toimintavalmiusalueen ulkopuolella tai pelastustien järjestäminen varatietä varten ei ole mahdollista, on pelastautuminen suunniteltava esimerkiksi toista poistumistietä tai parvekeluukkuja käyttäen. Tällöinkin on nostolava-autoa varten rakennettava pelastustie ja nostopaikka sammutustöiden helpottamiseksi. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kartta 10 minuutin toimintavalmiusalueesta löytyy osoitteesta Pelastustoiminta -> Päijät-Hämeen riski- ja saavutettavuusalueet karttapohjalla. Savunpoisto Rakennusten tulipaloissa syntyy runsaasti savua ja myrkyllisiä palamiskaasuja, jotka vähentävät oleellisesti näkyvyyttä, vaikeuttavat rakennuksesta pelastautumista ja palokunnan sammutustoimintaa. Henkilöturvallisuuden, sammutustoiminnan kannalta on tärkeää poistaa syntyvä savu tehokkaasti heti palon alkuvaiheessa. Savunpoistolaitteiden tehtävänä on turvata ihmisten pelastautuminen, helpottaa pelastus- ja sammutustyötä sekä rajoittaa palovahinkoja. Savun täyttämästä rakennuksesta on vaikea pelastaa ihmisiä ja sammuttaa alkanut palo. Savun ja noen leviäminen aiheuttaa suuria omaisuusvahinkoja. Yleisten tilojen palovaroittimet Yleisten tilojen palovaroittimilla parannetaan tulipalon aikaisempaa havaitsemista kerrostaloissa. Palokunnantaulu Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen alueella vaaditaan niin sanottu palokunnantaulu kerrostalojen porrashuoneisiin sekä kerrosnumerointi kerrostasanteille. Palokunnantaulu on selvitys rakennuksen turvallisuusasioista. Siitä käy ilmi muun muassa savunpoiston toiminta, kiinteistön pelastustiet, ilmastoinnin pysäytys, veden ja sähkön pääkatkaisimien paikat. Vanhat kerrostalot Vanhojen kerrostalojen rakennusluvan yhteydessä hakijan on tehtävä selvitys seuraavista asioista. Pelastaminen / Pelastautuminen (varatie) Rakennushankkeeseen ryhtyvä selvittää, onnistuuko omatoiminen pelastautuminen pelastuslaitoksen nostokaluston avulla tai vaihtoehtoisesti esim. parvekeluukkujen kautta. Tämä tieto kirjataan rakennuslupa-asiakirjoihin, vaikka luvan yhteydessä ei vaadittaisikaan rakentamaan toimivaa pelastustietä. Tarvittaessa pelastuslaitoksen asiantuntija voi käydä paikalla toteamassa suunnitelman toimivuuden. Mikäli rakennukseen on aikanaan vaadittu pelastustie, on sen oltava alkuperäisen rakennusluvan edellyttämässä kunnossa. Pelastustie on tarvittaessa korjattava ja raivattava, jos puut ovat kasvaneet esteeksi tai muut piharakennelmat haittaavat sen käyttöä. Jos lupa koskee uusien ullakkoasuntojen rakentamista tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta, vaaditaan aina nykyisten ohjeiden mukainen pelastustie. Kuvan 32 tonnin painoinen nostolavayksikkö vaatii tukijalat levitettynä 9 metriä pitkän ja 6,5 metriä leveän nostopaikan. Puomin ylitysalueella ei saa olla esteitä kuten sähkötolppia, aitoja eikä piharakennelmia. Pelastustien toimivuus tarkastetaan myös parvekeremonttien yhteydessä. Tapauskohtaisesti rakennusluvan yhteydessä voidaan vaatia parvekeluukut tehtäviksi. Savunpoisto Lupakäsittelyn yhteydessä tarkastetaan vanhan savunpoiston toimivuus. Savunpoiston on oltava aiemman luvan edellyttämässä kunnossa. Savunpoistoa ei kuitenkaan vaadita korjattavaksi nykymääräysten mukaiseksi. Jos savunpoistoa ei ole lainkaan, on taloyhtiön laadittava savunpoistosuunnitelma, esitettävä se pelastuslaitokselle ja toteutettava savunpoisto suunnitellun mukaisesti. Savunpoistoa edellytetään nykymääräysten mukaiseksi porrashuonetta kaventavan hissiremontin, ullakkoasuntojen rakentamisen ja ikkunoiden uusimisen yhteydessä. Yleisten tilojen palovaroittimet Palovaroittimien asentamista vaaditaan luvan ehtona, jos pelastustie tai savunpoisto ei ole kunnossa, kyseessä on tilojen käyttötarkoituksen muutos tai jos rakennukseen tehdään uusia ullakkoasuntoja. Uudet rakennukset Pelastuslaitos hyväksyy erillisen pelastussuunnitelman. Pelastustie Pelastustie merkitään asemapiirrokseen. Pelastustie on suunniteltava, mitoitettava ja merkittävä pelastuslaitoksen tekemän ohjeen mukaisesti. Poikkeustapauksissa varatie voidaan korvata parvekeluukuilla, mutta silti rakennuksen toiselle puolelle on tehtävä pelastustie sammutustehtävien suorittamista varten. Savunpoisto Savunpoistosuunnitelma on esitettävä pelastuslaitokselle hyväksyttäväksi. Suunnitelma on laadittava ja asentaminen on tehtävä pelastuslaitoksen ohjeiden mukaisesti. Yleisten tilojen palovaroittimet Yleisiin tiloihin asennetaan palovaroittimet parantamaan palo- ja henkilöturvallisuutta. Juhani Naskali Riskienhallintapäällikkö Päijät-Hämeen pelastuslaitos/ Lahden toimipaikka

7 Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen teemalehti hallituksille ja asukkaille Päijät-Hämeen Kiinteistöviesti 1/ Pelastussuunnitelmassa keskitytään arjen turvallisuuteen Pelastuslaki muuttui heinäkuun 2011 alusta. Vaikka velvollisuudet säilyivät monin paikoin ennallaan, toi laki meille kokonaan uudenlaisen turvallisuusideologian, mikä on hyvin merkittävä ja toistaiseksi vähälle huomiolle jäänyt asia. Hyvä käytännön esimerkki muutoksesta on pelastussuunnitelma, joksi vanhaan aikaan riitti hieman kärjistäen rasti ruutuun lomakkeen täyttäminen. Taloyhtiössä huokaistiin helpotuksesta, kun lomake oli saatu toimitettua pelastusviranomaisille, ja jatkettiin elämistä entiseen malliin. Tänä päivänä pelastussuunnitelman laatiminen edellyttää taloyhtiöissä enemmän; hallituksen ja isännöitsijän sekä kaikkien yhtiössä asuvien on aidosti pohdittava turvallisuusasioita ja sitä, miten kotitalosta saataisiin turvallisempi paikka asua. Yksikin säästetty ihmishenki on iso palkinto tälle tärkeälle työlle. Pelastuslain taloyhtiölle asettamat velvoitteet Pelastuslaki velvoittaa rakennuksen omistajan - käytännössä taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän - huolehtimaan edelleen rakennusten palo- ja nykyisin myös poistumisturvallisuudesta. Ennen kaikkea tämä tarkoittaa sitä, että rakennus ja sen ympäristö on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ihmishenkiä ei menetetä vaaratilanteissa. Paloturvallisuuden vuoksi ullakoilla, kellareissa tai rakennuksen alla ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia. Paloturvallisuus tulee huomioida myös jäteastioiden sijoittamisessa, jätesuojan lukituksessa ja jätteiden säilyttämisessä ylipäätään. Velvoitteena on pitää uloskäytävät ja kulkureitit kulkukelpoisina ja esteettöminä. Rakennuksen uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellareiden ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa, koska palaessaan esimerkiksi lastenvaunut tuottavat myrkyllistä savua käytävään ja siten aiheuttavat vakavaa vaaraa asukkaille ja hankaloittavat myös itse pelastustöitä. Lain mukaan kulkureitit tulee myös tarvittaessa merkitä ja valaista. Entiseen tapaan taloyhtiön johdon pitää huolehtia myös siitä, että pelastustiet pidetään ajokelpoisina, esteettöminä ja asianmukaisesti merkittyinä. Pelastuslaki edellyttää kuten aiemminkin, että asuinkiinteistön sammutus- ja pelastusvälineet sekä sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet ovat toimintakunnossa. Tikkaat sekä poistumisreittien opasteet ja valaistus on tarkastettava ja huollettava säännöllisesti. Asuinkiinteistöissä on huolehdittava myös muiden taloyhtiökohtaisten laitteiden ja laitteistojen kunnossapidosta sekä ilmanvaihtolaitteiden huollosta ja nuohouksesta. Milloin ja miksi pelastussuunnitelma? Pelastuslaki edellyttää, että asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa, on laadittava pelastussuunnitelma. Yhä useampi kiinteistö on siis velvollinen kiinnittämään järjestelmällisesti huomiota turvallisuusasioihinsa. Mikään ei estä muitakin asuinkiinteistöjä laatimasta itselleen pelastussuunnitelmaa. Pelastuslain ideologian muuttuminen kiteytyy pitkälti ns. omatoimiseen varautumiseen, jolla tarkoitetaan omasta henkilökohtaisesta sekä oman ympäristön turvallisuudesta huolehtimista. Omatoiminen varautuminen tarkoittaa konkreettisesti onnettomuuksien ehkäisyä, ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamista vaaratilanteissa sekä sellaisiin pelastustoimenpiteisiin varautumista, joihin kyetään omatoimisesti. Asuinkiinteistöissä pelastussuunnitelman laadinta ja sen ajantasaisuudesta huolehtiminen on omatoimisen varautumisen keskeinen työväline. Pelastussuunnitelman tavoitteena on auttaa taloyhtiötä tunnistamaan omalla tontilla olevat riskit, tekemään yhtiöstä turvallisempi paikka asua sekä varautua myös epätoivottujen, mutta mahdollisten onnettomuustilanteiden varalta. Pelastussuunnitelma antaa vastauksen esimerkiksi siihen, kuinka yhtiössä pitää toimia kun tulipalo tai liukastuminen hiekoittamattomalla pihalla sattuu kohdalle. Vahinko ei tule kello kaulassa, mutta vauriot ovat varmasti pienemmät, jos yhtiössä huolellisesti toteutetun pelastussuunnittelun kautta tiedetään miten erilaisissa vaaratilanteissa tulee toimia. Pelastussuunnitelma ei enää ole vakiosisältöinen asiakirja, koska sen lähtökohtana on kunkin kiinteistön erityispiirteiden ja riskien tunnistaminen, ja näin ollen pelastussuunnitelman tuottaminen vaatii yhtiöissä aiempaa enemmän vaivannäköä. Sisäasiainministeriö on vastikään antanut taloyhtiöiden johdon työtehtävää helpottamaan ohjeen asuinkiinteistöjen pelastussuunnitelman laadinnasta. Ohje löytyy myös Kiinteistöliiton nettisivuilta osoitteesta Jokaisen hallituksen jäsenen ja isännöitsijän kannattaa perehtyä tähän ohjeeseen. Lukiessa kannattaa muistaa, että pelastussuunnitelmaa ei laadita ja ylläpidetä pelastusviranomaista varten, vaan taloyhtiön ja sen asukkaiden tarpeisiin. Yhtiössä onkin huolehdittava suunnitelman laatimisen jälkeen myös siitä, että osakkaat ja asukkaat ottavat pelastussuunnitelman omakseen. Muutos entiseen on, että pelastuslaki ei enää velvoita taloyhtiötä toimittamaan pelastussuunnitelmaa tai sen yhteenvetoa pelastusviranomaiselle. Toki viranomaisvalvontaa tehdessään pelastuslaitos saattaa haluta pelastussuunnitelmaan tutustua. Lakimies Jaana Sallmén Kiinteistöliitto Oy Pamon Ab on Hollolassa toimiva, energiatehokkaita ilmastointi- ja lämmöntalteenottokoneita valmistava yritys. Laadukkaat tuotteet tunnetaan tuotemerkillä KAIR ja Pilpit. Tehtaallamme on koneiden valmistus, myynti ja tuotekehitys. Miten säästät 30 % lämmityskuluista asumismukavuudesta tinkimättä? Pilpit on moderni LäMMönTALTeenOTTOjäRjesTeLMä, joka kerää poistoilmasta lämmön ja hyödyntää sen kiinteistön käyttö- tai lämmitysvedessä. Pilpit sopii kerrostaloihin, liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöihin. Pilpit in avulla saat: jopa 30 % säästöt lämmitysenergiassa noin 50 % säästöt ilmanvaihdon sähkönkulutuksessa paremman energiatehokkuuden taloyhtiöösi etähallintamahdollisuuden energian käytölle ja säästölle mahdollisuuden huoneistokohtaiseen ilmanvaihdon tehostukseen, esimerkiksi liesikuvun avulla mahdollisuuden energia-avustukseen järjestelmän hankkimiselle nyt on aika tehdä suuria säästöjä, ota yhteyttä ja kysy lisätietoja. KAIR-tehdas ja myynti Puurtajantie 3, Hollola vaihde fax

8 18 Päijät-Hämeen Kiinteistöviesti 1/2012 Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen teemalehti hallituksille ja asukkaille Yksityistä pysäköinninvalvonnasta säädettävä laki tarvitaessa peruslain mukaisessa järjestyksessä Parkki-Pete kirjoittamassa pysäköintivirhemaksua toiminnanjohtajan autolle. Kuva on luonnollisesti lavastettu. Eduskunnalle annettu lakiesitys pysäköinninvalvonnassa avustamisesta (HE 79/2012 vp) on selkeä huononnus nykytilanteeseen. Lakiesityksen seurauksena valvonnan kustannukset maksaisi käytännössä kiinteistönomistaja eikä se, joka on laittomasti pysäköinyt autonsa. Näin siksi, että valvontamaksut saisi kunta tai valtio, mutta kiinteistönomistajan pitäisi erikseen ostaa valvontapalvelu valvonnassa avustavilta. Hallituksen lakiesityksessä viranomaisille annetaan monopoli pysäköinninvalvontaan, mutta ei aseteta velvoitetta, jolla varmistetetaan pysäköinninvalvonnan tehokkuus ja toimivuus myös yksityisillä alueilla. Kiinteistönomistajalla on perustuslain 15 :ssä säädettyyn omaisuudensuojaan perustuen oikeus päättää kiinteistönsä käytöstä ja pysäköinnistä kiinteistön alueella. Tieliikennelaki on yksiselitteinen siltä osin, että pysäköinti yksityisellä alueella ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Korkeimman oikeuden antamat ennakkoratkaisut liittyen pysäköinninvalvontaan kiinteistönomistajan tai haltijan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella yksityisillä alueilla on merkittävästi parantanut kiinteistöomistajien mahdollisuuksia estää luvaton pysäköinti kiinteistön alueella. Palveluja tuottavien yksityisten toimijoiden varaan rakentuva malli on toiminut sekä laitonta pysäköintiä ennaltaehkäisevästi, että mahdollistanut asianmukaisen puuttumisen laittomaan pysäköintiin. Lakiesitys ei lisää viranomaisresursseja. Virheelliseen pysäköintiin ei yksityisellä alueella edelleenkään puututtaisi tehokkaasti viranomaistoimin eli poliisin tai kunnallisen pysäköinninvalvonnan toimesta. Koska ehdotuksen mukaan pysäköinninvalvontamaksut menisivät kunnalle tai valtiolle, on selvää että kiinteistöomistajille syntyisi lisäkustannus palvelun hankkimisesta tilanteessa, jossa valvoja ei enää saisi työstään korvausta määrätyistä valvontamaksuista. Taloyhtiöt ja muut kiinteistönomistajat joutuisivat jatkossa maksamaan kiinteistö- ja yhteisöverojen lisäksi myös pysäköinninvalvonnasta. Paikallisen poliisin vähäinenkin lisäapu supistumassa Kiinteistöliiton jäsenkunnastaan saamien tietojen mukaan, paikkakunnasta riippumatta poliisin tai kunnallisen pysäköinninvalvonnan resurssit eivät ole riittäneet valvomaan yksityisten kiinteistöjen alueita - viranomaisvalvonta on keskittynyt lähes yksinomaan yleisten tie- ja katualueiden valvontaan. Poliisi valvoo pysäköintiä osana muita työtehtäviään ja valvonta kohdistuu vain liikenneturvallisuuden kannalta pahimpiin rikkomuksiin. Nykyinen suurempiin kuntiin keskittynyt viranomaisvalvonta on asettanut kiinteistönomistajat pysäköinninvalvonnan saatavuuden ja kattavuuden osalta eriarvoiseen asemaan eripuolilla Suomea. Kunnallista pysäköinninvalvontaa tai paikallisen poliisin pysäköinninvalvontaa ei ollut saatavissa 71 % kunnista. Näissä kunnissa asui suomalaista. Hallituksen esitys yhdessä poliisiasemien lakkauttamisen kanssa vielä lisäisi tätä eriarvoisuutta. Asunto-osake- ja vuokrataloyhtiöt lakiesityksen suurimpia kärsijöitä Asunto- ja vuokrataloyhtöille valvontapalvelua tuottaneiden yrityksien toiminta lakkaisi. Tämä tulee esiin esityksen perusteluissakin: Taloudellisten edellytysten muuttumisen ja luvanvaraistamisen arvioidaan johtavan yksityisen pysäköinninvalvonta-alan toimijoiden vähentymiseen. Esityksestä kärsisivät eniten kiinteistöomistajat, jotka ovat Korkeimman oikeuden päätöksillä saaneet tarvitsemaansa valvonta-apua, ja jotka eivät ole aiemmin saaneet juurikaan apua viranomaisvalvonnasta. Laki yksityisestä pysäköinninvalvonnasta säädettävä Hallitusohjelman mukaisesti Suomeen tulee saada lainsäädäntö yksityisestä pysäköinninvalvonnasta, joka turvaa kiinteistönomistajalle perustulain 15 :ssä säädettyyn omaisuudensuojaan perustuen oikeuden päättää kiinteistönsä käytöstä ja pysäköinnistä kiinteistön alueella varmistaa tieliikennelain noudattamisen ja valvonnan mahdollistaa sanktion määräämisen sellaisen ajoneuvon omistajalle tai haltijalle, jonka ajoneuvo loukkaa kiinteistöomistajan oikeutta hallita ja määrätä omistamastaan alueesta erottaa selkeästi kiinteistönomistajan alueen luvattomaan käyttöön perustuvan seuraamuksen viranomaisten antamasta pysäköintivirhemaksukehoituksesta tai muusta seuraamuksesta mahdollistaa toiminnan rahoittamisen tuotoista, jotka saadaan valvontamaksuista tai sopimussakoista. Yksityisen pysäköinninvalvonnan tulisi olla luvanvaraista elinkeinotoimintaa, ja sitä voisi koskea samantyyppinen sääntely, kuin mitä hallituksen esityksessä on esitetty kuntia ja poliisia pysäköinninvalvonnassa avustaville toimijoille, ja valvonta-avustajille. Mikäli toimiva lainsäädäntö voidaan saada aikaan vain perustulainsäätämisjärjestyksessä, niin on sitten meneteltävä. Tällöin pysäköinninvalvonta voitaisiin edelleen rakentaa kahden valvontajärjestelmän varaan: 1) julkisen ja 2) yksityisen. Tämän lisäksi - niin haluttaessa - viranomaisten vastuulla olevan julkisen pysäköinninvalvonnan resurssien lisäämiseksi voisi olla lainsäädäntö julkisen pysäköinninvalvonnan avustamisesta, jota voisivat toteuttaa alihankintana viranomaisten valvonnassa yksityiset yritykset. Nykytila esitettyä lakia selkeästi parempi Hallituksen esityksen vaikutukset viranomaisten toimintaan, taloudelliset vaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset on selvitetty puutteellisesti. Hallituksen esitys ei sisällä lainkaan tilastopohjaista arviointia nykyään viranomaisten vastuulla olevan pysäköinninvalvonnan toimivuudesta ja kattavuudesta maan eri alueilla tai kunnissa, eikä tietoja erilaisten yksityisten kiinteistönomistajien mahdollisuudesta saada virkaapua omaisuudensuojansa turvaamiseksi tai tieliikennelain säädöksien noudattamiseksi. Esitetyssä muodossa lakia ei tule säätää. Merkittävästi parempi vaihtoehto on säilyttää nykytila, joka perustuu Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksistä muodostuneeseen oikeuskäytäntöön. Lisätietoja: Harri Hiltunen toimitusjohtaja Suomen Kiinteistöliitto ry , Jäsenet tyytyväisiä Kiinteistöliiton ja Päijät-Hämeen kiinteistöyhdistyksen palveluihin Suomen Kiinteistöliitto toteutti laajan valtakunnallisen jäsentyytyväisyyskyselyn toukokuussa Kyselyyn vastasi yhteensä lähes henkilöä. Päijät-Hämeen alueelta vastauksia tuli 263 kappaletta. Vastaajista 60 prosenttia oli jäsenkiinteistöjen hallitusten jäseniä. Kyselyyn vastanneet päijäthämäläiset olivat Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhdistysten tärkeimpiin palveluihin hyvin tyytyväisiä. Asteikolla 1-7 (1=erittäin tyytymätön ja 7=erittäin tyytyväinen) arvioituna jäsenet olivat keskimäärin tyytyväisimpiä Suomen Kiinteistölehteen ja yhtälailla myös neuvontapalveluihin, koulutustilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin (kaikkien arvosana välillä 5,8-5,9). Jäsenistön ehkä vähemmän tuntemat toimintamuodot kuten edunvalvonta (5,4) ja tutkimus- ja kehitystoiminta (5,2) saivat myös hyvät arvosanat. Taloyhtio.net -palvelulle jäsenet antoivat arvosanan 5,6. Neuvontapalveluiden osalta Päijät-Hämeen jäsenet arvostivat korkeimmalle neuvojien ammattitaidon ja asiantuntemuksen sekä palveluhenkisyyden. Koulutustilaisuuksien osalta aiheiden ajankohtaisuus ja puhujien asiantuntemus ja osaaminen saivat arvosanan 6.0. Jäsenmaksua vastaajat pitivät sopivana suhteessa saamiinsa palveluihin. Päijät-Hämeen tulosten mukaan 99 prosenttia vastaajista oli valmis suosittelemaan Kiinteistöliiton jäsenyyttä ja koko valtakunnan tulosten mukaan 97 prosenttia vastaajista oli valmis suosittelemaan Kiinteistöliiton jäsenyyttä. Kiinteistöliitto Päijät- Häme kiittää jäsenistöään aktiivisuudesta kyselyyn vastaamisessa.

9 Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen teemalehti hallituksille ja asukkaille Päijät-Hämeen Kiinteistöviesti 1/ Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistys tiedottaa Taloyhtiöiden hallitusforum Messukeskuksessa Helsingin Pasilassa. Kaksi Peruskorjauskysely 2012 vastaajaa palkittiin Peruskorjauskysely 2012:een saatiin kiitettävästi vastauksia. Yhteystietonsa antaneiden vastaajien kesken arvottiin kaksi tablet-tietokonetta. Kuvassa vasemmalla onnelliset voittajat Lahden Kirveskatu 6:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Salokoski ja Lahdenkatu 18:n hallituksen puheenjohtaja Eija Lehtinen. Voittajat olivat aidosti yllättyneitä - molemmat voittajat kertoivat, ettei heillä koskaan aiemmin ole ollut arpaonnea. Kuvassa oikealla on palkinnot luovuttanut Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistyksen kiinteistösihteeri Sinikka Huurinainen. Voittajat arpoi yhdistyksen hallituksen jäsen Tapio Ojala. Hallitustyöskentelyn kehittämispäivä eli taloyhtiöiden hallitusforum järjestetään lauantaina Teemana on talous, mutta esillä on myös muita ajankohtaisia asioita. Hallitusforum kokoaa taloyhtiöiden puheenjohtajia ja hallitusten jäseniä osallistumaan yhteisseminaareihin, rinnakkaisseminaareihin ja perehtymään asiantuntijaklinikoihin ja yritysten näyttelyosastoihin. Toimi nopeasti, sillä ilmoittautumisaika päättyy Ilmoittautumaan pääset osoitteessa tapahtumakalenteri. Järjestäjä: Kiinteistöliitto, AKHA ja KIINKO Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistyksen ylimääräinen yhdistyskokous Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistyksen ylimääräinen yhdistyskokous pidetään torstaina kello Fellmanniassa Ars-kabinetissa, Kirkkokatu 27, Lahti. Valtakirjojen tarkastus aloitetaan kello Ylimääräisen yhdistyskokouksen asialistalla on Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistyksen sääntömuutosasia. Sääntöuudistuksella yhdistyksen nimi muutetaan Kiinteistöliitto Päijät-Häme ry:ksi. Tervetuloa! Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen syyskokous Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona Kymijärven voimalaitoksen auditoriossa, Voimakatu 16, Lahti. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 8 :n syyskokoukselle käsiteltäväksi määrittämät asiat ja päätetään yhdistyksen sääntömuutokset. Valtakirjojen tarkastus aloitetaan klo ja kokous alkaa klo Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Kokouksen jälkeen Lahti Energian edustaja esittelee Kymijärven voimalaitosta. Tervetuloa Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen ja Lahti Energian sähkösopimus kiinnosti taloyhtiöitä Kiinteistöliitto Päijät-Häme kilpailutti jäsentaloyhtiöille sopimussähkön. Kaikkiaan 642 taloyhtiötä liittyi Lahti Energian kaksivuotiseen ( ) sähkösopimukseen. Sähkön hinta kiinnitettiin ja kiinteäksi hinnaksi vuodelle 2013 tuli 6,439 snt/kwh (sis. alv) ja vuoden 2014 hinta 6,165 snt/kwh (sis. alv) Jäsentaloyhtiöiden DNA:n maksuton laajakaistaliittymä on erittäin suosittu Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen jäsenetu, DNA:n ilmainen 2 megan laajakaistaliittymä, on saanut erinomaisen vastaanoton. Laajakaistaliittymän edellytyksenä on, että kiinteistö on liitetty DNA:n kaapeli- TV-verkkoon. Tällaisia kaapelitalouksia on Päijät-Hämeessä kappaletta ja niistä huoneistoa on Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen jäsentaloyhtiöissä. Asukkaille jäsenetu on rahanarvoinen Jäsenkehitys asia. Kun normaali 2M laajakaistan kuluttajahinta on nykyään n. 25 kuukaudessa, säästöä syntyy taloutta kohti noin 300 vuodessa. Taloyhtiön maksama Kiinteistöliiton jäsenmaksu tulee asukkaille koituvana rahallisena hyötynä moninkertaisesti takaisin. Ilmainen 2M laajakaistaetu on voimassa saakka. Hyvät jäsenedut ovat lisänneet kiinnostusta Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen jäsenyyttä kohtaan. Yhdistyksen jäsenmäärä onkin noussut vuoden 2012 alusta lähtien 248 yhtiöllä. Jäsenmäärä on nyt Puolentoista tuhannen jäsenen rajapyykki voi hyvinkin ylittyä vuodenvaihteeseen mennessä. Kiinteistöliitto Päijät-Häme suosittelee Hyödyllistä tietoa - suositeltuja sivustoja Tilaajavastuu.fi Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä eli ns. tilaajavastuulaki koskee urakkasopimusten lisäksi myös isännöintiyritysten ja taloyhtiöiden välisiä sopimuksia. Tilaajavastuulaki velvoittaa työn tilaajan selvittämään, että tilaajan sopimuskumppani on hoitanut lainmukaiset velvoitteensa. Lailla pyritään harmaan talouden torjuntaan ja sen tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua sekä työehtojen noudattamista. Heinäkuun alun jälkeen tilaajan on vaadittava kaikilta urakoitsijoiltaan ja toimittajiltaan tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset toiminnan tai sopimussuhteen vakiintuneisuudesta huolimatta. Selvitykset on pyydettävä aiemmasta poiketen myös sellaisilta isännöintiyrityksiltä, joiden toiminta on vakiintunutta ja myös siinä tapauksessa, että tilaajan ja palveluntarjoajan välinen sopimussuhde on vakiintunut. Mikäli tilaaja laiminlyö selvitysvelvollisuutensa, seurauksena on laiminlyöntimaksu. Maksun suuruus on euroa. Laiminlyöntimaksu on sopimuskohtainen. Taloyhtiö voi rekisteröityä maksutta ja tilata maksutta ajantasaiset raportit sopimuskumppaneistaan Suomen Tilaajavastuu Oy:n ylläpitämästä Luotettava Kumppani -verkkopalvelusta osoitteesta Taloyhtiö voi - ja sen kannattaa suositella kaikille sopimuskumppaneilleen liittymistä Luotettava kumppani -ohjelmaan, koska siten voi vaivattomimmin varmistaa tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden noudattamisen. Taloyhtio.net Taloyhtio.net tarjoaa hyötytietoa, tuotteita ja palveluja taloyhtiön hallitukselle, isännöitsijälle sekä kerros- ja rivitaloasukkaalle. Tietoa on tarjolla ilman rekisteröitymistä, mutta Kiinteistöliiton jäsenet saavat sivustosta kaiken hyödyn irti rekisteröitymällä sivuston käyttäjiksi. KiinteistöalanKustannus 124x45

10 20 Päijät-Hämeen Kiinteistöviesti 1/2012 Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen teemalehti hallituksille ja asukkaille Palveluksessasi Lahdessa Asiantuntemus ja hyvä suunnittelu kulkevat käsi kädessä ANTERO JOKI aluepäällikkö gsm MAARIT PATRONEN rakennuttaja-suunnittelija gsm Suomen TALOKESKUS Oy on täyden palvelun insinööritoimisto, josta saat kaikki kiinteistön ylläpitoon sekä korjaus- ja uudisrakentamiseen liittyvät suunnittelupalvelut. Toteutamme asiantuntemuksella kuntoarviot, hankesuunnittelun, rakennuttamis- ja suunnittelupalvelut (ark, rak, LVIS) ja valvonnan sekä kiinteistön ylläpitoon liittyvät seurantapalvelut. Tuhansien projektien kokemuksella olemme oikea kumppani, kun kiinteistösi tarvitsee korjausta tai tarkempaa ylläpitoa. Tavoitteemme on, että kiinteistösi voi hyvin vuodesta toiseen ja suuretkin korjausprojektit onnistuvat suunnitelmien mukaan. Suomen TALOKESKUS Oy on vuonna 1923 perustettu kiinteistöjen korjaus- ja uudisrakentamiseen, ylläpitoon ja energianhallintaan erikoistunut yli sadan asiantuntijan insinööritoimisto. Talokeskuksen tytäryhtiö Agenteq Solutitons Oy on kiinteistöalan johtava tietojärjestelmiä ja ratkaisuja toimittava yritys. Ollaan yhteydessä. Antero Joki aluepäällikkö gsm ANNE PELKONEN suunnittelupäällikkö gsm MARKO PEKURINEN lvi-suunnittelupäällikkö gsm AKI SAARI projektipäällikkö gsm TANJA NENONEN suunnitteluassistentti gsm JANI PEKURINEN* lvi-suunnittelija ja IV-projektit gsm * Tmi JANI PEKURINEN (alihankintasopimuksella) HANNU AALTONEN lvi-suunnittelija gsm TALO- JA RAKENNUSTEKNIIKKA kuntoarviot, PTS kuntotutkimukset hankesuunnitelmat suunnittelupalvelut arkkitehti rakennus LVIS rakennuttajapalvelut valvonnat, vastaanotot KIINTEISTÖN YLLÄPITO energianhallintapalvelut tekniset tarkastuspalvelut huoltokirjat ja laadun varmistaminen kunnossapidon varmistaminen turvallisuus, pelastussuunnitelmat tampuuripalvelut ARTO TAAVILA rakennusmestari gsm TIMO YRTTIAHO sähkösuunnittelija/ sähkötöiden valvoja gsm TUOMO ASIKAINEN lvi-suunnittelija gsm ILKKA PITKÄLÄ lvi-suunnittelija gsm Suomen Talokeskus Oy Vuorikatu 35 B, 2. kerros LahTi MATTI RÄIHÄ rakennesuunnittelija HELSINKI LAHTI JYVÄSKYLÄ TAMPERE KUOPIO sekä yli 100 asiantuntijaa helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Kuopion toimistoista KAIKEN KESKELLÄ, KAIKESSA RAUHASSA Asunto Oy Lahden Panimonpiha PANIMOKATU 12, LAHTI asunnot.fi/panimonpiha Aivan kohta valmistuva Panimonpiha tarjoaa mahdollisuuden muuttaa vielä tämän syksyn aikana uuteen kotiin Malskin kortteliin. Malski yhdistää hyvin harvinaisella tavalla rauhallisen asuinympäristön sijaintiin aivan kaupungin ytimessä. Erikseen myytävät autopaikat sijaitsevat talon alla olevassa pysäköintihallissa, jonne pääsee suoraan hissillä. Korttelin kadut ovat kaikki kävelykatuja. Hinnat h-tyyppi m 2 mh. vh. krs. 3h+k+s 73, h+k+s 73, h+k+s 73, h+k+s 78, h+k+s 78, h+k+s 78, OTA YHTEYTTÄ JA VARAA OMASI: ANNUKKA TURUNEN, PUH (MAKSUTON) Asunto Oy Lahden Panimonrinne PANIMOKATU 14, LAHTI asunnot.fi/panimonrinne Panimonrinteen rakennustyöt ovat nyt käynnistyneet ja se valmistuu vuoden 2013 joulukuussa. Erikseen myytävät autopaikat sijaitsevat talon alla olevassa pysäköintihallissa, jonne pääsee suoraan hissillä. Koteihin kuuluvat irtainvarastot sijaitsevat näppärästi samassa kerroksessa asunnon kanssa. Enemmän säilytystilaa tarvitseville löytyy vielä 12 kpl myytäviä varastotiloja (5,5-9,0 m 2 ). Hinnat alk. h-tyyppi m 2 mh. vh. krs. 2h+kk+s 49, h+kk+s 54, h+k+s 57, h+k+s 57, h+k+s 82, h+k+s 82, NÄMÄ JA MUUT LEMMINKÄISEN KODIT LÖYDÄT OSOITTEESTA ASUNNOT.FI LEMMINKÄINEN ASUNTOMYYNTI SAIMAANKATU 64, LAHTI ENNAKKOMARKKINOINNISSA Valmistuu joulukuussa 2013

11 2 Päijät-Hämeen Kiinteistöviesti 1/2012 Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen teemalehti hallituksille ja asukkaille Päijät-Hämen Kiinteistöviesti Päijät-Hämeen Kiinteistöviesti on Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen julkaisema teemalehti taloyhtiöiden asukkaille, hallituksille ja isännöitsijöille. Päijät-Hämeen alueella ilmestyvässä lehdessä kerrotaan uuden asuntoosakeyhtiölain tärkeimmät kohdat, sekä käsitellään taloyhtiöiden ja asumisen ajankohtaisia asioita. Lehden sisältö rakentuu Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen ja Suomen Kiinteistöliittoyhteisön ammattilaisten ja muiden yhteistyötahojen artikkeleista ja muusta sisällöstä. Painos: lehteä Julkaisu: lokakuu 2012 Painopaikka: Esa Lehtipaino Oy Jakelu: Etelä-Suomen Sanomien välissä Julkaisija: Kiinteistöliitto Päijät-Häme Kustantaja: Päijät-Hämeen Kiinteistötieto Oy Päätoimittaja: Matti Vilander, Kiinteistöliitto Päijät-Häme Ilmoitusmyynti: Mediatoimisto Dorimedia Oy PÄÄKIRJOITUS Kuntavaaleissa ratkaistaan asumisen hinta Asumiskustannukset ovat nousseet rivakasti viime vuosina. Maailmanmarkkinoiden heilahdusten lisäksi kotoisten kuntapäättäjien myös pohjoissavolaisten - käsissä on paljon valtaa. Tulevina kuukausina ja vuosina talouden reunaehdot pysyvät tiukkoina ja niukkuus sen kuin lisääntyy. Taloyhtiöissä kasvavat kustannukset kaivetaan paikallaan polkevasta ostovoimasta osakkailla. Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen ja Kiinteistöliiton tuoreen indeksitalovertailun mukaan taloyhtiöiden kustannukset nousevat vauhdilla. Asuinkerrostalojen hoitovastikkeista jo kaksi kolmannesta menee kiinteistöveroon ja kaukolämpö-, vesi- ja jätevesi- sekä sähkö- ja jätehuoltomaksuihin, näin myös Kuopiossa Päättyvällä valtuustokaudella ( ) kunnalliset taksat ovat nousseet Iisalmessa yli 30 % ja Kuopiossakin 25 %, eli selkeästi yleistä kustannustason nousua nopeammin. Kuopiossa on erityisesti kallistunut kaukolämpö sekä vesija jätevesi; Iisalmessa näiden lisäksi myös kiinteistösähkö. Indeksitalotutkimus paljastaa merkittäviä eroja kuntien välillä. Kun iisalmelaistalo maksaa kaukolämmöstä 1,19 /m2/kk, maksaa samanlainen talo lämmöstään Kokkolassa vain 0,75 /m2/kk eli 37 % vähemmän. Kaukolämmön hinnoitteluun kannattaa taloyhtiöissä kiinnittää erityistä huomiota, koska lämpölasku on suurin yksittäinen kuluerä taloyhtiöille, ja mm. Pohjois-Savossa lämmön tuottaa kuntien omistama, erittäin kannattava monopoliyhtiö. Asumiskustannuksiin runsaasti nousupaineita Kansainvälisen finanssikriisin seurauksena talouskasvu on Euroopassa ollut hidasta, ajoittain jopa taantumassa. Keskuspankit ovat pitäneet ohjauskorkoja alhaalla, mistä ovat hyötyneet sekä asuntovelalliset että vuokralaiset alhaisina korkokuluina. Talouden kääntyessä kasvu-uralle kohoava korkotaso tulee nostamaan asumisen korkokuluja sekä omistus- että vuokra-asunnoissa. Suomi on EU:n ja kansainvälisten järjestöjen kannustamana toteuttamassa useita asuntopoliittisia toimenpiteitä lähivuosina. Näistä mainittakoon asuntoluottojen verovähennyskelpoisuuden asteittainen leikkaaminen ja kotitalousvähennyksen leikkaaminen. Lisäksi on pohdittu asuntoluottojen enimmäismäärän rajaamista. Varainsiirtoveron korottamisesta ja veropohjan laajentamisesta tehdään päätöksen eduskunnassa syksyn kuluessa. Kansainvälisen verokilpailun paineessa kuntatalouden pelastajaksi on tarjottu kiinteistöverojen korottamista. Kiinteistöveron tuotto tätä vuonna on noin 1,2 miljardia euroa, eli noin 6 % kuntien verotuloista. Kunnallisen tuloveron tuotto on noin 16 miljardia euroa, eli 86 % kuntien verotuloista. Ennen eduskuntavaaleja muutamat puolueet esittivät 30 % korotuksia kiinteistöveroihin eli rahassa noin 300 miljoonaa euroa. Tällä ei kuntataloutta saataisi kuntoon, mutta aiheutettaisiin kyllä maksuvaikeuksia pienituloisille omistusasujille, varsinkin seniorikansalaisille, jotka haluaisivat asua mahdollisimman pitkään omassa asunnossaan. Kiinteistövero on muodostumassa uudeksi varallisuusveroksi, joka rasittaa eniten pientuloisimpia kuntalaisia, koska se ei ota lainkaan huomioon asunnonomistajan tulotasoa. Kiinteistöverotusta pitäisi uudistaa lisäämällä kuntien päätösvaltaa. Tämä voitaisiin toteuttaa säätämällä kiinteistöveron alarajaksi 0 prosenttia, ja erottamalla asuntotontit ja muut tontit toisistaan maapohjan verotuksessa. Tätä on esittänyt myös Kuntaliitto. Näin asumiskustannusten nousua voitaisiin hillitä. Kuntien verotulojen turvaamiseksi ja alhaisempien yleisten kiinteistöveroprosenttien mahdollistamiseksi tulisi kiinteistövero ulottaa koskemaan myös maa- ja metsätalousmaata muun yritystoiminnan kiinteistöjen tavoin. Harri Hiltunen toimitusjohtaja Suomen Kiinteistöliitto ry HUONEISTOKOHTAISET NOPEUDET + TV-KANAVAT DNA Welholta saat kerralla koko taloyhtiöön huippunopeat nettiyhteydet sekä Suomen laajimman valikoiman tv-kanavia, myös HD:na sekä kaapeli- että antennitalouksiin. Katso lisää tai ota yhteyttä Kuntavaalit tulossa! Nyt valittavat luottamushenkilöt tulevat päättämään jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta Uusi jätelaki (646/2011) tuli voimaan Uuden lain mukaan kunta voi valita kahden jätekuljetusmallin välillä. Useimmissa Päijät-Hämeen kunnissa on käytössä sopimusperusteinen malli, jossa kiinteistön omistaja on voinut itsenäisesti päättää, miltä yritykseltä jätekuljetuspalvelut hankitaan. Jatkossa sopimusperusteista mallia kutsutaan kiinteistön haltijan järjestämäksi jätteenkuljetusmalliksi. Sen vaihtoehtona on kunnan järjestämä jätteenkuljetusmalli. Niissä kunnissa, joissa on käytössä sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä, on ensi huhtikuun loppuun mennessä päätettävä, kumpi järjestelmä valitaan. Jätteenkuljetus voidaan järjestää kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää laissa säädetyt edellytykset edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja jos päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Lisäksi kunta voi päättää, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus koskee lajiltaan tai laadultaan tietyntyyppistä jätettä. Jos päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Jätteenkuljetuskustannukset ovat kiinteistöille merkittävä kuluerä, johon kiinteistön omistaja voi vielä toistaiseksi vaikuttaa kilpailuttamalla jätekuljetukset. Kiinteistöliitto Päijät-Häme pitää kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusmallia kiinteistönomistajien edun mukaisena. Päinvastaista näkemystä edustaa esimerkiksi Päijät-Hämeen Jätehuollon toimitusjohtaja Tuula Honkanen, joka on esittänyt (ESS ) kuljetusjärjestelmän muuttamista sopimusperusteisesta mallista kunnan malliin. Jätteenkuljetus ei liene kaikkein tärkein kuntavaaliteema, mutta asiasta on kuitenkin syytä keskustella vaalien alla. Yhdistyksen kotisivulta löydät lisäinformaatiota jätekuljetusjärjestelmistä. Kannattaa selvittää, kumpaa järjestelmää oma kuntavaaliehdokkaasi kannattaa. Lahden talousalueella on tarkoitus perustaa 12 kunnan yhteinen jätelautakunta, johon on kaavailtu 6 edustajaa Lahdesta ja 6 edustajaa muista kunnista. Uuden lautakunnan on toimikautensa alussa tehtävä päätös jätteenkuljetusjärjestelmästä. Matti Vilander Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Päijät-Häme DNA-welho_kotonaviihteella_124x180.indd 1 9/21/12 2:24 PM

12 Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen teemalehti hallituksille ja asukkaille Päijät-Hämeen Kiinteistöviesti 1/ Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen peruskorjauskysely yhteenveto: Peruskorjausten määrä lisääntyy lähivuosina ja ammattitaitoisesta työvoimasta saattaa tulla pulaa! Kiinteistöliitto Päijät-Häme toteutti taloyhtiöille suunnatun peruskorjauskyselyn, johon saatiin 177 vastausta. Kysely antaa varsin luotettavan kuvan jäsentaloyhtiöiden peruskorjaushankkeista. Eniten vastauksista tuli odotetusti asuinkerrostaloista (60 %) ja rivitaloista (30 %), loppujen vastausten edustaessa asuinliiketaloja, erillistaloja ja muita rakennuksia. Vastaukset edustivat kattavasti eri-ikäisiä ja eri kokoluokan taloja. Osassa vanhempia taloyhtiöitä suurimmat peruskorjaushankkeet kuten linjasaneeraukset on jo ennätetty toteuttaa, mutta suurella osalla taloyhtiöitä isommat peruskorjaushankkeet ovat vielä edessäpäin. Monelle taloyhtiölle on kertynyt peruskorjausvelkaa, kun korjaushankkeita ei ole toteutettu ajallaan. Taloyhtiöitä kiinnostaa oman kiinteistön kunto Uusi asuntoyhtiölaki edellyttää, että taloyhtiön hallituksen on vuosittain annettava yhtiökokoukselle selvitys viiden seuraavan vuoden kunnostustarpeista. Tämä lakisääteinen selvitysvelvoite on lisännyt toiminnan suunnitelmallisuutta sekä taloyhtiöiden kiinnostusta oman kiinteistön kuntoa kohtaan. Samalla on havahduttu huomaamaan mahdollinen korjausvelka. Korjausvelka kuvaa, kuinka paljon rakennukseen on jäänyt investoimatta menneinä vuosina, jotta se olisi edelleen käytön kannalta hyvässä kunnossa. Joka neljännellä taloyhtiöllä on käytössään huoltokirja. Vähintään kuukausitasolla tapahtuva kulutusseuranta (vesi, lämpö, kiinteistösähkö) on käytössä yli 40 %:lla taloyhtiöistä. Energiakatselmuksen on teettänyt joka viides taloyhtiö ja kuntoarvion 40 % taloyhtiöistä. Pitkän aikavälin suunnitelma (PTS) on laadittu 60 %:lle taloyhtiöistä ja varsinainen korjausohjelma löytyy jo joka kolmannelta taloyhtiöltä. Kymmenisen prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei taloyhtiön kuntoa ole selvitetty. Tällöin kyse oli yleensä uudehkoista rakennuksista. Korjattavaa riittää Joka viides vastaaja ilmoitti jonkin korjaushankkeen olevan toteutusvaiheessa vuonna Joka kymmenennellä taloyhtiöllä oli korjausprojekti hankesuunnitteluvaiheessa, 10 %:lla suunnitteluvaiheessa Taloyhtiöiden suunnittelemat korjaushankkeet seuraavan viiden vuoden aikana. ja 10 %:lla tarjouspyyntövaiheessa. Alla olevan kaavion perusteella selviää muun muassa se, kuinka 40 % taloyhtiöistä aikoo kunnostaa rakennuksen julkisivun seuraavan viiden vuoden aikana. Vastaavasti kaaviosta pystyy päättelemään, että rakennusten perustukset ja runko ovat harvemmin korjauksen tarpeessa. Hissit vaativat kunnostusta noin 8 % yhtiöistä. Vastauksista ei pysty suoraan päättelemään, kuinka laajoista korjaushankkeista on kyse. Selvää kuitenkin on, että taloyhtiöiden suunnittelemat korjaushankkeet tulevat tarjoamaan runsaasti työtilaisuuksia niin suunnittelijoille, urakoitsijoille kuin valvojillekin. Kun suuret ikäluokat jäävät rakennuksilta eläkkeelle, pätevistä ammattilaisista uhkaa tulla pula. Energiatehokkuutta lisäävät toimenpiteet Kyselyssä kartoitettiin lisäksi tietoja korjaushankkeiden rahoituksesta, kilpailuttamisesta, projektien valvonnasta sekä Kiinteistöliiton syksyn erityisteemasta, energiatehokkuutta edistävistä toimenpiteistä. Näihin kaikkiin aiheisiin palataan myöhemmissä yhteyksissä. Ensimmäiseksi pureudutaan energiakysymyksiin Lahden Wanhassa Teatterissa, jossa käynnistyy Kiinteistöliiton valtakunnallinen Energiaviisas Asuintalo -seminaarikiertue. Kutsut seminaariin ja näyttelyyn löytyvät jäljempänä tässä lehdessä. Matti Vilander Toiminnanjohtaja, TkL Kiinteistöliitto Päijät-Häme Selvästi yli puolet vastauksista tuli luvuilla valmistuneita taloyhtiöistä, mikä heijastelee hyvin rakennus- ja huoneistorekisterin mukaista rakennuskannan koostumusta Päijät-Hämeessä. Asunnoista lähes 43 prosenttia sijaitsee yli 50 huoneistoa käsittävissä isoissa taloyhtiöissä. Näissä suurissa taloyhtiöissä on keskimäärin 90 huoneistoa. Suurimmassa taloyhtiössä on peräti 190 huoneistoa.

13 4 Päijät-Hämeen Kiinteistöviesti 1/2012 Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen teemalehti hallituksille ja asukkaille IKÄIHMISILLE RAKENNETAAN TULEVAISUUDEN HYVINVOINTIKESKUSTA ONNELANPOLULLE Vuonna 1963 perustettu Lahden vanhusten asuntosäätiö vuokraa asuntoja yli 55-vuotiaille ja edistää ja tukee ikääntyvän kansalaisen hyvää kotona asumista. Säätiö omistaa eri puolilla Lahden kaupunkia 25 vuokrakiinteistöä, joissa on yhteensä ikäihmisille ja erityisryhmiin kuuluville tarkoitettua asuntoa. Asuntosäätiö rakennuttaa parhaillaan Onnelanpolulle elämänkaariasuntoja vanhuksille. Tontilta tullaan purkamaan kaikkiaan kolme 1970-luvulla rakennettua lamellikerrostaloa (Paulinpolku 1 ja 4 sekä Harjulankatu 5), joista kaksi on jo purettu ja viimeinen puretaan keväällä Purettujen talojen tilalle nousee uusi lähes nollaenergiatalo, Palvelutalo Onnelanpolku. Palvelutalon on tarkoitus valmistua kesäkuussa Onnelanpolun palvelutalo mahdollistaa ikääntyneen asua samassa osoitteessa toimintakyvyn muutoksista huolimatta. Tämä tavoite saavutetaan, kun ikääntyneen asumusympäristöjen kehittämisessä lähdetään siitä, että palvelut joustavat vanhusten tarpeiden mukaan. Hankkeessa rakennetaan samaan palveluympäristöön ikäihmisten palveluasuntoja sekä tehostetun hoidon asuntoja. Kiinteistöön tulee 130 vanhusten palveluasuntoa ja 98 ryhmäkotiasuntoa dementikoille. Hankkeen pääsuunnittelija on Arkkitehtityö Oy. Rakennushankkeen toteutuksesta vastaa KVR-urakkana YIT rakennus Oy. Hanketta edelsi säätiön tiivis yhteistyö Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA), VTT:n, Sitra:n ja Rakli:n sekä Lahden kaupungin kanssa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 36,4 miljoonaa euroa, josta ARA:n avustuksen osuus on 11,6 miljoonaa euroa ja ARA myöntämän korkotukilainan osuus 24,8 miljoonaa euroa. Mitä tavoitteita säätiö asetti toteutukselle? Asuntosäätiön tavoitteena on olla kansallinen edelläkävijä rakentamisen ja ikäihmisille tarkoitetun palvelukonseptin yhdistämisessä. Asunnot rakennetaan keskustaan keskelle palveluita. Hyvällä suunnittelulla on varmistettu ikääntyvien ihmisten monipuoliset tarpeet. Palvelutalon suunnittelussa on panostettu esteettömyyteen, talotekniikkaan ja rakennuksen energiatalouteen. Lahden vanhusten asuntosäätiön toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen kertoo, että vanhusten palveluasumisessa kaivataan normaalin arjen jatkumoa. Ikäihmiset arvostavat tulevaisuudessa enemmän yhteisöllisyyttä kuin palvelujen kuluttamista. Toki vanhukset kaipaavat palveluja turvallisuuden takeeksi ja arjen helpottamiseksi. Havainnekuva Onnelanpolun Palvelutalosta Iso-Paavolankadulta nähtynä. Peruskorjauksen sijasta kolme taloa purettiin. Miksi? Haluamme olla edelläkävijä asuntosäätiön kiinteistöjohtaja Markku Tyrväinen viitaten palvelutalon energiatehokkuuteen. Tyrväinen kertoo, että 1970-luvulla rakennetut kerrostalot kannatti purkaa, koska niiden peruskorjaus nykyaikaisiksi palveluasunnoiksi osoittautui paitsi kalliiksi myös epätarkoituksenmukaiseksi. Palvelutalon hankesuunnitteluvaiheessa päätettiin, että vanhat rakennukset puretaan ja niiden tilalle rakennetaan uudet. Päätös pohjautui tehtyyn kustannusvertailuun. Lähes samalla neliöhinnalla, jolla vanhat talot olisi peruskorjattu, saatiin toimivampi lopputulos. Vanhoista kerrostaloista ei olisi saatu yhtä toimivia tiloja mitenkään. Kaupungin päätöksellä nostaa tontin rakennusoikeutta kolminkertaiseksi alkuperäiseen tilanteeseen verrattuna oli ratkaiseva merkitys päätöksenteossa. Rakennusten purkumateriaali kierrätettiin Lehden etukannen kuvassa puretaan Paulinpolku 4 taloa tammikuussa Kolmen kiinteistön purkaminen kilpailutettiin. Purku-urakan sai se yhtiö, jolla meni vähiten purkujätettä kaatopaikalle. Ennen purkamisen yksityiskohtaista suunnittelua rakennuttaja teetti haitta-aineiden kartoituksen, kosteusvaurioselvityksen ja kuntotutkimuksen. Selvitysten pohjalta laadittiin turvallisuusasiakirja, haitallisten aineiden selvitys ja purkutyöselostus. Jätteiden sijoitus alkoi kierrätyskelpoisen tavaran erottelulla ja toimittamisella uusiokäyttöön. Metallit, lasi ja muut kierrätyskelpoiset materiaalit toimitettiin kierrätykseen. Ennen purku-urakan aloittamista rakennuksesta poistettiin ongelmajäte sekä kierrätykseen kelpaamaton jäte, ne toimitettiin asianmukaisiin vastaanottopisteisiin. VTT teki purkuanalyysin ja tutki yhden talon (Paulinpolku 1) purkujätteet. VTT:n mukaan purkujätteistä saatiin kierrätyskelpoista metallia 68,5 tonnia. Energiakäyttöön päätynyttä puujaetta saatiin talteen 26,7 Markku Tyrväinen ja Sanna Mäkinen ovat tyytyväisiä projektin etenemiseen. tonnia. Kaatopaikalle päätyi vain muutama prosentti purkumateriaalista. Sinikka Huurinainen Kiinteistösihteeri Kiinteistöliitto Päijät-Häme Meillä taloyhtiötäsi palvelevat isännöinnin ja taloushallinnon ammattilaiset EKOISÄNNÄT KY ISÄNNÖINTI, KIRJANPITO, TALOUSHALLINTO vuodesta 1984 lähtien Kari Kuusisto Lisätiedot ja tarjouspyynnöt: Isännöitsijät: Henry Kuusisto Sirpa Tapper Toimistot Lahdessa ja Hollolassa: Rullakatu 18 C, LAHTI ja Koulutie 2, HOLLOLA puh. (03) , fax (03) Vinssikatu Lahti puh ,

14 Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen teemalehti hallituksille ja asukkaille Päijät-Hämeen Kiinteistöviesti 1/ LAHDEN ONNELANPOLKU Suunnittelijan ja urakoitsijan näkökulma Havainnekuva palvelutalon tulevasta atriumpihasta. YIT vastaa palvelutalo Onnelanpolun toteutuksesta kokonaisvastuurakentamisen mallilla. Onnelanpolku on suuren mittakaavan hanke, jossa energiatehokkuutta tarkastellaan vuoden 2012 energiamääräysten mukaisesti ja kiinteistön energiatehokkuus vastaa noin 10 vuoden kuluttua vaadittavaa lähes nollaenergiarakentamisen tasoa. YIT:n tavoitteena on kehittää tulevaisuuden asumista ja Onnelanpolusta saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Konseptissa on kiinnitetty huomiota erityisesti ratkaisujen toimintavarmuuteen. Osana kehitystyötä kaikki sovellettavat ratkaisut testataan ennen kohteen valmistumista, jolloin voidaan varmistua niiden soveltuvuudesta asuntoihin. Palvelutalo Onnelanpolun energiakonseptissa ja valituissa ratkaisuissa korostuu energiatehokkuuden hallinta kokonaisuutena. Massoittelu, energian kulutuksen minimointi, uusiutuvan energian käyttö sekä tehokkuus on ensimmäistä kertaa yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi. Ratkaisuja on hyödynnetty jo aiemmin erilaisissa hankkeissa, mutta yhdeksi kokonaisuudeksi ne on nyt yhdistetty ensimmäistä kertaa. Hienointa hankkeessa onkin, että YIT pystyy soveltamaan asiantuntemustaan ja osaamistaan näin kokonaisvaltaisesti. Kaikki energiaratkaisut on valittu tarkkojen mallinnusten ja simulointien sekä testausten perusteella. Tarjousvaiheessa kokonaisuuden tehokkuutta oli arvioimassa tilaajan asiantuntijana toiminut VTT, joka myös määritteli tavoitteena olleen lähes nollaenergiatason. Kiinteistön primäärienergiankulutusta ilmaisevan E- luvun tuli olla enintään 60 kwh/m2 vuodessa. Tarjouskilpailuun osallistuneet saivat tämän pohjalta kehittää kaikille jaettuja viitesuunnitelmia ja valita keinot, joilla tavoitteeseen päästään. Tärkeä keino energiatehokkuuden parantamiseen on ollut rakennuksen massoittelu niin että ulkovaippaa on mahdollisimman vähän. Rakennuksen massoittelua kehitettiinkin pitkälti energialähtökohdista, unohtamatta kuitenkaan mielenkiintoisia arkkitehtuuriratkaisuja. Esimerkkinä tästä toimii muun muassa U-muotoisen rakennuksen keskelle sijoitettu atriumpiha, jonka sisäilmastoa pystytään hyödyntämään rakennuksen energia-akkuna. Onnelanpolku on ensimmäinen suuren kokoluokan palvelutalohanke, jossa kaukolämpötalossa käytetään merkittävästi paikallista uusiutuvaa energiaa, kuten aurinkolämpöä ja -sähköä. Aurinkoenergialla katetaan noin 20 prosenttia kokonaisenergian kulutuksesta. Muun muassa ilmanvaihtokoneiden puhaltimet toimivat aurinkosähköllä. Aurinkolämpöä puolestaan käytetään käyttöveden lämmitykseen sekä lattialämmitykseen. Sähkönkulutusta on minimoitu muun muassa sähkötehokkailla IV-laitteilla ja pumpuilla, LED-valaistuksella sekä läsnäoloon perustuvalla ja päivänvalon mukaan säätyvällä yleisten tilojen valaistuksella. Ilmanvaihto toimii yleisissä tiloissa olosuhdemittauksen ja läsnäolon mukaan ja asuinhuoneissa on huonekohtainen säätömahdollisuus. Ilmanvaihdon lämmön talteenotto on toteutettu ensimmäistä kertaa vastaavantyyppisessä kohteessa pyörivin roottorein varustetulla lämmönsiirtimellä. Näin päästään yli 80 prosentin hyötysuhteeseen. Tuloilman puhtaus on varmistettu aktiivihiilisuodatuksella. Palvelutalo Onnelanpolku liitetään YIT:n ympäri vuorokauden toimivaan kiinteistövalvomoon tarkkaan seurantaan sekä mittarointiin energian käytön optimoimiseksi. Kiinteistöön asennetaan YIT:n oma kiinteistöautomaatiojärjestelmä. Monipuolisella mittaroinnilla pystytään seuraamaan tarkasti energiankulutuksen jakautumista ja teknisten järjestelmien energiatehokkuutta suhteessa tavoitetasoon. Tero Karislahti Tuotepäällikkö YIT Suomen rakentamispalvelut Purkaminen on varteenotettava vaihtoehto? Asuinrakennusten purkaminen on yksi asuntokannan kehittämisen vaihtoehdoista uuden rakentamisen sekä vanhan korjaamisen ja myymisen ohella. Tarkoitushan näissä kaikissa kehittämisen vaihtoehdoissa on sopeuttaa asuntokanta kysyntää vastaavaksi. Ratkaisu, johon kulloinkin päädytään, tulee perustua tosiasioihin ja kokonaisajatteluun. Asuntojen purkaminen herättää ristiriitaisia ajatuksia ja usein siihen ei vain tohdita ryhtyä. Tosiasia kuitenkin on, että vääräntyyppisistä, vajaakäyttöisistä ja huonokuntoisista asunnoista ja taloista muodostuu taakka sekä omistajalle että valtiolle, kun vuokratulojen vähetessä ja korjauskustannusten kasvaessa omistajien kyky suoriutua lainavastuista ja muista velvoitteistaan heikkenee. Korjauskustannusten ollessa yli 1500 /asm2, on aiheellista miettiä, onko asuinrakennuksen korjaaminen enää ollenkaan kannattavaa. Monilla paikkakunnilla ja useissa tapauksissa se ei ole lähtökohtaisesti realistista. Purkamisen määrä ARAasuntokannassa on melko maltillinen. Se on kuitenkin viime vuosina ollut suurempaa kuin 10 vuotta sitten ja uskon, että trendi voimistuu seuraavan 10 vuoden aikana. Purkamisen yhteydessä ARAlta on mahdollista hakea purkuakordia eli lainojen osittaista anteeksiantoa. Tällä hetkellä asuinrakennuksen purkukustannukset ovat n. 100 /asm2. Kustannuksiin on mahdollista hakea purkuavustusta, joka on korkeintaan 50 % purkukustannuksista. Onnelanpolun tapauksessa, vanhojen asuinrakennusten purkamisen yhteydessä, kysymykseen ei tullut purkuakordin tai purkuavustuksen käyttö, vaan ainoastaan purkulupa. ARA on kuitenkin myöntänyt Lahden vanhusten asuntosäätiölle investointiavustusta 11,6M ja korkotukilainan 24,7M. Lisäksi hanke sai tutkimusja kehittämisosuuteen rahoitusta sekä ARAlta että Sitralta. Tutkimus- ja kehittämisosuuden tulokset (hankintaohje, suunnitteluohje ja purkuselvitys) julkaistaan syksyn 2012 aikana. Onnelanpolun hanke on merkittävä kokonaisuus Suomen mittakaavassa. Lauri Paronen, Kehittämisinsinööri, DI, FMA Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) INSINÖÖRITOIMISTO Honkanen & Huumonen Oy Kerintie 20, Lahti PUH Isännöinti ja kiinteistöhuolto ammattitaidolla RIIHELÄN HUOLTO Oy Uotilankatu 7, Lahti P. (03) toimitusjohtaja, isännöitsijä Sari Martikainen VALITSE ISÄNNÖITSIJÄKSI Mariankatu 19 B 25, Lahti,

15 6 Päijät-Hämeen Kiinteistöviesti 1/2012 Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen teemalehti hallituksille ja asukkaille Hissi-Esteetön Suomi Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen vuoteen 2017 mennessä Hissi-Esteetön Suomi hankkeen tavoitteena on jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen valtakunnallisesti vuoden 2017 loppuun mennessä. Hissi- Esteetön Suomi 2017-hankkeen yhteistyökumppaneiksi haetaan vähintään 18 kaupunkia ja 10 yritystä. Hankkeen valmistelusta ovat vastanneet ARA ja Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, joka myös koordinoi valtakunnallista hanketta. Ympäristöministeriön asettaman työryhmän mukaan tehokkain tapa parantaa ikääntyneiden asumisoloja on korjata asuntoja ja asuinrakennuksia esteettömiksi. Työryhmä luovutti vuoden 2012 elokuussa ehdotuksensa ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi vuosille Vuonna 2030 ryhmään kuuluu lähes 1,5 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä, eli enemmän kuin joka neljäs väestöstämme. Merkittävä osa taloyhtiöiden asukkaista haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Hissin asentamisen myötä arvioidaan että asumista voi jatkaa 4-5 vuotta. Tämä on myös merkittävä säästö yhteiskunnalle, koska laitoskulut henkilöä kohden maksavat noin euroa per vuosi. Lähes yli 64-vuotiasta suomalaista asuu vähintään kolmikerroksisessa kerrostalossa, jossa ei ole hissiä, toteaa hankkeen projektipäällikkö Tapio Kallioinen Lahden tiede- ja yrityspuistosta. Meillä on yhdessä maakuntien kanssa tavoite kaksinkertaistaa jälkiasennushissien määrä Suomessa vuoteen 2017 mennessä. Tällä tavalla suurempi osa ikäihmisistä selviytyisi omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Valtakunnallisen hankkeen taustalla on hyvät kokemukset Lahden kaupungin vuonna 2008 aloittamasta Hissi on kiinteistön kehittämistä -projektista, jonka tavoitteena on rakentaa vuosien välillä 100 jälkiasennushissiä Päijät-Hämeeseen. Syyskuun alkuun mennessä projektin ansiosta on 80 hissin lukema ylitetty,kertoo asuntoasiain päällikkö Ari Juhanila Lahden kaupungilta. Tilastojen mukaan jälkiasennushissejä asennetaan hissin vuosivauhtia. ARA ( Asumisen rahoitus-ja kehittämiskeskus ) Lisätiedot: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus Projektipäällikkö Tapio Kallioinen Ylitarkastaja Hanna Koskela Puh puh Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy lyhyesti Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy on Pohjoismaiden johtava cleantechteknologiakeskus. Vauhditamme alan yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Olemme myös teollisen muotoilun ja käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan ympäristö. Lisätietoa: sekä myös useat kunnat ja kaupungit tukevat taloyhtiön jälkiasennushankkeita. ARA:n hissiavustus on 50 prosenttia,kuntien ja kaupunkien lisäavustukset vaihtelevat 0-15 prosenttiin. HTM-TILINTARKASTAJA SEIJA KAINULAINEN Asiantuntevaa ja luotettavaa tilintarkastusta pienille ja suurille taloyhtiöille ekonomi, KTM puh fax HTM-TILINTARKASTAJA SEIJA KAINULAINEN ekonomi, KTM p fax ekonomi, KTM puh fax ASIKKALA HEINOLA HOLLOLA LAHTI KIINTEISTÖNHUOLTOPALVELUT JA KAIKKI SIIVOUSTYÖT Remontit, saneeraukset, vesivahinkokorjaukset ja VTT-märkätilasertifikaatti P LAHTI, Tornator SAKSALAISTA ENERGIA- TEHOKKUUTTA STIEBEL ELTRON -MAALÄMPÖPUMPUT As Oy Lahden Krossi Viihtyisiä koteja Tornatorin puistomiljööseen Lahden eteläisessä osassa sijaitseva Tornatorin alue nousee historialliseen ympäristöön, vanhan lankarullatehtaan puistomaisiin maisemiin. Keskusta on lähellä, ja oikorata vie Lahdesta Helsinkiin alle tunnissa. Alueella on alkanut viidennen vapaarahoitteisen kerrostalon rakentaminen. 5-kerroksiseen As Oy Krossiin tulee yhteensä 27 hyvin suunniteltua kotia. Arvioitu valmistuminen kesällä Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy Vesijärvenkatu 31c, Lahti, Lipponen , Salo Asuntomyymälämme on avoinna ma pe klo 8 16 HUONEISTO- MYYNTI- VELATON ESIMERKKEJÄ HINTA ALK. HINTA ALK. 2h+kk+s 53,5 m h+kk+s 57,0 m h+k+s 58,5 m h+k+s 73,0 m h+k+s 86,5 m h+k+s 94,0 m OSOITE: Rykmentinkatu 18, Lahti NYT ON AIKA SIIRTYÄ MAALÄMPÖTEKNIIKKAAN TALOYHTIÖISSÄ - JA SÄÄSTÄÄ Stiebel Eltron -lämpöpumppujen WPF-mallisarja on kehitetty erityisesti kerrosja rivitalojen sekä muiden suurempien kiinteistöjen lämmitystarpeisiin. Se tuottaa luotettavasti lämpöä kohteisiin, joiden lämmöntarve on jopa 400 kw. Järjestelmään liitetään luonnollisesti haluttaessa myös käyttöveden lämmitys. JÄLLEENMYYJÄ Etelä-Päijänteen LVI-Palvelu Oy Hakatie 2, Vääksy puh

16 Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen teemalehti hallituksille ja asukkaille Päijät-Hämeen Kiinteistöviesti 1/ Missä ovat piirustukset? Korjausrakentamishankkeen alkuvaiheessa tehtävässä tarveselvityksessä kartoitetaan kiinteistöä koskevat perustiedot joiden pohjalta tarvittavia muutos- ja korjaustöitä lähdetään viemään eteenpäin. Perustietoihin kuuluvat esimerkiksi kiinteistöön liittyvä aikaisempi ylläpito ja korjaushistoriaa. Miten nämä tiedot on dokumentoitu? Missä ja kenellä ovat kiinteistön piirustukset ja kuinka ajan tasalla ne ovat? Ennen lukua suunnitellut ja rakennetut asuinkerrostalot ovat lähes poikkeuksetta piirretty perinteisesti käsin. Piirustukset on luovutettu taloyhtiölle vastaanottotarkastuksen yhteydessä. Monessa tapauksessa piirustukset ovat ainakin osin kadonneet ja korjaushanketta ryhdyttäessä suunnittelemaan joudutaan turvautumaan lupaviranomaisen arkistoon. Piirustusten löydyttyä olisi suositeltavaa muuttaa ne sähköiseen muotoon arkkitehtitoimiston kanssa. Samalla on hyvä sopia piirustusten säilyttämisestä ja ylläpidosta myös jatkossa. Rakennuspiirustukset muodostuvat kokonaisuudesta johon kuuluvat arkkitehdin laatimat lupakuvat, rakennesuunnittelijan rakennekuvat sekä LVI- ja sähkökuvat. Lisäksi piirustuksiin voi kuulua myös erityyppisiä erikoispiirustuksia. Mitkä näistä dokumenteista olisi muutettava sähköiseen muotoon? Vähimmäisvaatimuksena ovat rakennuslupakuvat. Näihin kuuluvat pääpiirustukset joissa esitetään asemapiirros, julkisivut, pohjat kaikista kerroksista, leikkaus, hormit ja rakenneleikkaukset. Suositeltavin tapa piirustusten sähköiseen muotoon muuttamiseksi on piirtää ne uudelleen sähköisesti tähän tarkoitukseen käytössä olevilla suunnitteluohjelmilla. Yleisimmät suunnittelutoimistojen käytössä olevat ohjelmat ovat Autocad ja Archicad. Piirustukset laaditaan yleensä 2d- piirustuksina kustannussyistä. Myös 3d- piirustusten laatiminen on mahdollista, mutta useimmissa tapauksissa tästä tilamallista saatava hyöty suhteessa kustannuksiin ei vanhoissa asuinkiinteistökohteissa ole perusteltua. On olemassa myös uutta teknologiaa jossa ns. laserkeilauksella rakennuksen mittamaailma saadaan siirrettyä tietokoneelle kolmiulotteiseksi virtuaaliseksi tilamalliksi. Lisäksi uusissa rakennushankkeissa ollaan ottamassa käyttöön tietomallipohjaista suunnittelua. Tällaisessa tietomallissa jokaiseen piirrettyyn osaan voidaan kiinnittää tuotetietoja. Toisin sanoen piirustuksessa esimerkiksi ikkuna tietää olevansa tietyn tyyppinen, tietyillä ominaisuuksilla varustettu ikkuna. Ajatuksena on, että tietomalli palvelee koko rakennuksen elinkaaren ajan huolto ja kunnossapidon apuna. Jotta tämä toimisi, on tietomallia päivitettävä jatkuvasti. Tästä syystä se piirtämistapana ja tietojen ylläpitomenetelmänä tuskin tulee soveltumaan kovin nopeasti uusien asunto-osakeyhtiöidenkään käyttöön. Toinen tapa muuttaa piirustukset sähköiseen muotoon on viedä ne kopiolaitokselle skannattavaksi ja tämän jälkeen tallennettavaksi suunnittelijoiden käyttämien piirustusohjelmien tiedostomuotoon. Tämä menetelmä sopii lähinnä arkistointitavaksi, mutta suunnittelun apuvälineeksi skannatut kuvat soveltuvat huonosti, sillä t ällä tavalla sähköiseen muotoon muutettujen kuvien geometria toistaa myös piirustusohjelmassa käsin piirtämisestä aiheutuneet epätarkkuudet. Suositeltavaa on siis piirtää kuvat uudelleen sähköiseen muotoon. Vesa Ijäs kehittämispäällikkö, arkkitehti SAFA Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kiinteistöjen LÄMMÖNTALTEENOTTO- LAITTEISTOT, JÄÄHDYTYSKONE HUOLLOT, KIINTEISTÖAUTOMATIIKKA, LÄMPÖPUMPUT, UPOVARI MODERNISOINNIT Rataskatu Lahti SAAmmeKO PALveLLA isännöintiasioissa? HuoleHdimme taloyhtiön arvosta Teemme yhdessä hallituksen kanssa taloyhtiöstrategian Ylläpidämme rakennusten kuntoa ja teemme kunnossapitosuunnitelmat Hoidamme korjaukset ja remontit Kehitämme kiinteistön arvoa pitkäjänteisesti OLemme ASiAnTunTevA ja LuOTeTTAvA KumPPAni Toimimme suunnitelmallisesti yhteistyössä hallituksen kanssa Hallitsemme korjaustoiminnan ja sen suunnittelun Hoidamme taloyhtiön taloutta ja huolehdimme kirjanpidosta Tunnemme lainsäädännön ja huolehdimme sen noudattamisesta SOiTA ja PYYdä TArjOuS, KerrOmme mielellämme LiSää PALveLuiSTAmme. Tuula Niukkanen Toimistopäällikkö p Raimo Kiukas isännöitsijä p Päivi Rautiainen isännöitsijä p Kirsi Salmenranta isännöitsijä p Sirpa Suhonen isännöitsijä p Janne Mutanen isännöitsijä p Tuulia Ilmonen Asiakaspalvelu äitiyslomalla Roope Ahvonen Asiakaspalvelu p Tarja Korpela vastikekirjanpitäjä p Liisa Pääkkönen Kirjanpitäjä p Sähköposti: Kauppakatu 6 A, 4. krs, Lahti Puh

17 8 Päijät-Hämeen Kiinteistöviesti 1/2012 Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen teemalehti hallituksille ja asukkaille Kun häiriön tietää etukäteen, sen sietää paremmin Korjaustoimenpiteiden aiheuttamien häiriöiden arviointi asukkaan näkökulmasta osaksi hankesuunnittelua PTS/Tarve korjata Kiinteistössä havaittu tarve korjata Rakentaminen Työn suorittaminen suunnitelmien mukaan Korjaushankkeen kulku Tarveselvitys Katselmukset Kartoitukset Selvitykset Lausunnot Omistajan hyväksyntä korjauksesta ja työn vastaanotto Vastaanotto ja takuu Hankesuunnittelu Määritellään korjauksen laajuus Käydään keskustelu eri vaihtoehdoista Hankesuunnitelman osaalueet Taloudellinen Halinnollinen Tekninen Toiminnallinen Suunnittelu Suunnitelmien laadinta Työselitykset Ylläpito Kiinteistön suunnitelmallinen ylläpito PTS Korjaushanke etenee kuvassa esitetyllä tavalla. Asukkailla on merkittävä rooli jokaisessa vaiheessa, sillä heidän asumiseen ja elämiseen vaikutetaan jokaisella tehtävällä päätöksellä. Hankesuunnittelussa onkin syytä selvittää toimenpiteiden vaikutukset asukkaan näkökulmasta. Hankesuunnittelu asettuu rakentamisprosessissa tarveselvityksen ja varsinaisen suunnittelun väliin. Siinä määritetään hankkeen laajuus-, laatu-, kustannus- ja aikatavoitteet. Lopputuloksena syntyy selvitys taloyhtiön tarpeisiin parhaiten sopivista korjaustavoista, olipa kyse sitten julkisivusta, linjastosta tai vaikkapa yhteisten tilojen käytön tehostamisesta. Vaihtoehtoisia korjaustapoja tulee tarkastella niin taloudellisesta, teknisestä, hallinnollisesta kuin toiminnallisesta näkökulmasta. On perisuomalaista painottaa teknistä ratkaisua ja sen kustannusvaikutusta, ja unohtaa vaikutukset asukkaiden arkeen muuten kuin nousevan yhtiövastikkeen kautta. Hankesuunnittelun osapuolet ovat käyttäjä/asukas, joita edustaa taloyhtiön hallitus, rakennuttajakonsultti, joka toimii isännöitsijän apuna sekä suunnittelijaryhmä. Ratkaisumallit ovat teknisiä ja niillä on joku kustannus, mutta hankesuunnittelussa tulisi selkokielellä ottaa kantaa myös joka ikisen vaihtoehtoisen toimenpiteen vaikutuksesta asukkaiden normaaliin elämiseen. Tällaisia keskeisiä kysymyksiä ovat esim. kuinka aiottu toimenpide muuttaa asukkaan asumisen nykytilaa kuinka kauan häiriö kestää asunnossa ja koko porraskäytävässä tai kauanko vesi- ja viemärikatkot kestävät tai huputuksesta syntyvät haitta vaatiiko toimenpide asumisen mahdollistavia väliaikaisratkaisuja ja miten ne järjestetään mahdollisten melu- ja pölyhaittojen minimointi miten turvataan asukkaiden turvallisuus ja omaisuus mahdollisuudet asuntokohtaisiin korjauspalveluihin/muutoksiin. Hankesuunnittelun lopputulos on parhaimmillaan ymmärrys vaihtoehtoisten korjaustapojen kannattavuudesta pitkällä tähtäimellä, mutta myös konkreettinen arvio häiriöstä asukkaalle. Hankesuunnittelusta ja asukasnäkökulman huomioonottamisesta luopuminen antaa mehevän alustan pihaparlamenteille, kun itse korjaustoimenpide on käynnissä: Olisiko sittenkin pitänyt korjata toisin? Tätä kysymystä ei tarvitse miettiä, kun päätöksiä tehtäessä on kaikki merkittävä tieto saatavilla. Ja se tulisi tuottaa nimenomaan hankesuunnitteluvaiheessa. Asuin- ja teollisuuskiinteistöjen energiatehokkuus -hanke (ASTE) on osa Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n koordinoimaa, ylimaakunnallista Kestävä asuminen ja ympäristö (K-EASY) -hanketta, jossa parannetaan olemassa olevan kiinteistökannan energia- ja materiaalitehokkuutta. ASTE-osahanke keskittyy asuinja teollisuuskiinteistöjen energiatehokkuuden parantamismallien kehittämiseen, erityisesti tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheiden systematisointiin. Hanke rahoitetaan Etelä- Suomen EU:n aluekehitysrahaston tuella. ASTE-osahankkeessa on valmisteltu mm. taloyhtiöiden tarpeisiin sopivaa tarjouspyyntömallia hankesuunnittelun tilaamiseen. Yhtenäisellä mallilla helpotetaan työn tilaamista, varmistetaan vertailtavuus sekä parannetaan tarjousten laatutasoa. Malli on vielä työn alla, mutta sen ensimmäiseen versioon voi pääsee tustustumaan osoitteessa Johanna Veikkolainen projektipäällikkö Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Parasta paikallista kunnossapitopalvelua Toimivatko laitteesi luotettavasti? Laitteiden toimivuus on luonnollisesti ykkösasia. Siksi annamme kunnossapidossamme oleville hisseille, liukuportaille ja automaattioville käytettävyystakuun. Keskimäärin laitteemme ovat olleet asiakkaidemme käytössä 99,8 % vuoden tunneista. Ennakoivalla, laitteen käyttöön perustuvalla kunnossapidolla varmistamme myös laitteen pitkän ja taloudellisen elinkaaren. Kuinka nopeasti viat hoidetaan kuntoon? Jos laitteeseen hyvästä huollosta huolimatta tulee vika, saamme sen kuntoon keskimäärin kahdessa tunnissa. Jos ihminen on jäänyt hissiin, asentajamme on paikalla keskimäärin 24 minuutissa. KONE on myös tunnettu sitkeydestään. Me emme jätä asiakasta pulaan. Saatko apua silloin kun tarvitset? Oma, ainoastaan hissien, liukuportaiden ja automaattiovien vikatilanteisiin erikoistunut asiakaspalvelukeskuksemme päivystää ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä numerossa Näin saat ammattitaitoista apua nopeasti aina, kun sitä tarvitset. Ketkä laitettasi huoltavat? Tarjoamme käyttöösi Päijät-Hämeen kattavimman ja ammattitaitoisimman palveluverkoston. Lahden seudun yli 20 ammattitaitoista osaajaamme pitävät huolen, että hissisi, liukuportaasi ja automaattiovesi toimivat luotettavasti ja turvallisesti. Mitkä ovat palvelusi todelliset kustannukset? Paperilla kaksi eri kunnossapitosopimusta voivat näyttää samalta, mutta palvelun sisältö ja todelliset vuosikustannukset voivat vaihdella huimasti. Pyydä meiltä tarjous, niin osoitamme, että pystymme tarjoamaan kustannustehokkaan vaihtoehdon hissien kunnossapitoon. Uusia koteja Salpakankaalle Uudet NCC Tähtikodit rakennetaan viihtyisälle paikalle Salpakankaan palveluiden läheisyyteen. Hollola on erinomainen kotipaikka moneen elämäntilanteeseen. Kysy lisää Hermannin kodeista! Hollola, Salpakangas HERMANNI Tiilijärventie 7 G Tyylikkäitä kerrostalokoteja hyvälle paikalle Hollolan keskustan tuntumaan. Valoisat kodit, lasitetut parvekkeet ja avokeittiöt, joissa erinomainen varustelu. Hermannin kotiin pääset myös valitsemaan kiinteiden kalusteiden ja NCC Rakennus Oy ASUNTOMYYNTI Avoinna arkisin klo 8 16 Puh /Lea Varjola Hämeenkatu 26 A, Lahti ncc.fi/asunnot pintamateriaalien ilmeen. Asunnot valmistuvat arviolta kesällä Kaikki palvelut, koulut, luonto ja harrastusmahdollisuudet kävely etäisyydellä. Myös viereisestä palvelutalosta voi hankkia palveluita tai osallistua vanhemman väen tapahtumiin. Sovi henkilökohtainen esittely! Katso: ncc.fi/ asumisturva HUONEISTOESIMERKKEJÄ: 45,5 m 2 2H+KT+SAUNA MH VH ,0 m 2 3H+K+SAUNA MH VH ,5 m 2 3H+K+SAUNA MH VH ,5 m 2 3H+K+SAUNA MH VH ncc.fi/hermanni

18 Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen teemalehti hallituksille ja asukkaille Päijät-Hämeen Kiinteistöviesti 1/ Aloita korjausrakennusprojekti hankesuunnittelulla! Hankesuunnittelussa syntyy vain pieni osa kustannuksista, mutta siinä voidaan vaikuttaa aivan kaikkiin tuleviin kustannuksiin. Mitä pitemmälle projekti etenee, sitä enemmän kustannuksia syntyy, mutta vaikutusmahdollisuudet pienenevät. Kustannusten syntyminen Mahdollisuus vaikuttaa kustannuksiin Suomessa on muuhun maailmaan nähden poikkeava malli asuinkiinteistöjen omistuksessa: asunto-osakeyhtiöt. Se antaa mahdollisuuden meille tavallisille ihmisille omistaa osuuden kiinteistöstä ja samalla mahdollisuuden kasvattaa omaisuuttamme kiinteistön arvonnousun myötä. Koska mikään ei ole ikuista, niin myös rakennukset vanhenevat ja kaipaavat kunnostusta aika ajoin. Ominaista Suomen rakennuskannalle on myös sen ikä. Rakennuksemme ovat varsin uusia ja suurin osa rakennuskannastamme käy vasta ensimmäistä korjauskierrostaan läpi tai on vasta kohta tulossa korjausikään. Se tarkoittaa myös sitä, että omistajat, me tavalliset ihmiset, olemme uusien asioiden edessä, sillä korjaamiselle ei ole muodostunut vielä perinnettä. Miten rakennuksia sitten pitäisi korjata? Ihan juuri niin kuin omistajat haluavat, sillä hehän sen kaiken lopulta maksavat, tai toisin päin, hehän siitä lopulta hyötyvät. Vaikka yksittäinen korjaushanke saattaa olla suuri niin kustannuksiltaan kuin vaikutuksiltaan, se ei useinkaan ole se ainoa, joka olisi ajatuksissa oltava. Toivottavaa olisi, että kiinteistöjen korjauksista päättävät osaisivat katsoa asioita vuoden tähtäimellä. Jokainen korjaushanke tulisi olla harkittu ja perustua siihen tietoon, mitä kiinteistöstä ja sen kunnosta on saatavilla. Tieto voi olla jonkun asianomaisen ajatuksissa, mutta sen siirtäminen ja saattaminen muiden arvioitavaksi on erittäin vaikeaa. Kirjallisessa tai nykyisin sähköisessä muodossa oleva tieto on helposti kaikkien saatavilla. Hyvä lähtökohta on kiinteistöstä tehtävä kuntoarvio, jossa silmämääräisesti rakenteita avaamatta asiantuntija kertoo oman näkemyksensä tarvittavista toimenpiteistä ja laatii PTS:n seuraavalle kymmenelle vuodelle. Hyvä olisi pohtia myös sen jälkeen tulevia toimenpiteitä, vaikka tarkempia aikatauluja tai kustannustasoa ei voisikaan arvioida. Tarvittaessa tehdään myös tarkempia tutkimuksia korjaustarpeen laajuuden selvittämiseksi. Erittäin tärkeä vaihe hankkeen saattamiseksi hyvään lopputulokseen on hankesuunnittelu. Siinä tutkitaan ja vertaillaan erilaisia korjausvaihtoehtoja, mahdollisia laajennuksia tai muita kiinteistön kehittämismahdollisuuksia, selvitetään viranomaisten mahdollisia vaatimuksia eri vaihtoehdoille ja lopulta arvioidaan eri vaihtoehtojen kustannustasoja karkeasti. Hankesuunnittelu toteutetaan yhteistyössä suunnittelijoiden ja kiinteistön omistajien välillä, jolloin on tärkeää tuoda esille kaikki ne ajatukset ja ideat, miten kiinteistöä voisi kehittää tai jalostaa. Tässä vaiheessa eri vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien vertailu on mahdollisimman edullista. Ohessa kuva siitä, millainen vaikutusmahdollisuus eri vaiheissa korjauskustannuksiin on ja miten ne sitten lopulta muodostuvat. Hankesuunnittelussa syntyy vain pieni osa kustannuksista, mutta siinä voidaan vaikuttaa aivan kaikkiin tuleviin kustannuksiin. Mitä pitemmälle projekti etenee, sitä enemmän kustannuksia syntyy, mutta vaikutusmahdollisuudet pienenevät. Asunto-osakeyhtiöissä omistajia edustaa useimmiten yhtiön hallitus. Onkin paljon kiinni hallituksen jäsenistä, miten he hankesuunnitteluun suhtautuvat ja miten laajasti eri vaihtoehtoja hankesuunnittelun yhteydessä vertaillaan. Tietenkin suunnittelijat voisivat tutkia kaikki lennokkaatkin vaihtoehdot, mutta hallituksen jäsenten näkemysten on ohjattava hankesuunnitelman laatijoita. Turhaa työtä kukaan ei halua tehdä, mutta tarpeellisten ja mahdollisten vaihtoehtojen vertailu on tärkeää. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty kuuluu vanha suomalainen sanonta, mutta yhtä hyvin voisi sanoa, että hyvin suunniteltu on oikein tehty. Antero Joki Lahden aluepäällikkö Suomen Talokeskus Oy Lähdesuonkatu 3, LAHTI GSM Fax (03) Nostolava-autot m Matti Järvinen KERÄYSPAPERI LAAKSONEN OY Keräämme paperit ja pahvit kierrätykseen omakotitaloista, taloyhtiöistä ja yrityksistä. Keräysastiat veloituksetta käyttöön. Puh KIINTEISTÖT PERUSKORJAA TAKUUTYÖNÄ YLI 30 vuotta VARATTU Merrasojantie 10, Lahti Puh. (03)

19 10 Päijät-Hämeen Kiinteistöviesti 1/2012 Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen teemalehti hallituksille ja asukkaille Taloyhtiöille uusia energiatehokkuusvaatimuksia Tiedätkö Sinä, milloin taloyhtiö jatkossa tarvitsee energiatodistuksen? Mistä taloyhtiö voi hankkia energiatodistuksen ja mitä hyötyä todistuksesta on? Määrääkö valtiovalta tulevaisuudessa, milloin ja miten taloyhtiöissä tulee toteuttaa korjaushankkeita? Tuovatko uudet energiatehokkuusvaatimukset vain kustannuksia vai myös säästöjä asumiskustannuksiin? Nämä ovat kaikki oleellisia kysymyksiä, kun energiatodistuslainsäädäntö uudistuu ja korjausrakentamiselle asetetaan historiallisesti ensimmäistä kertaa selkeitä energiatehokkuusvaatimuksia. Nämä kaikki muutokset ovat seurausta vuonna 2010 uudistetusta rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä ja sen vaatimusten jalkauttamisesta kotimaiseen lainsäädäntöön. Uudet ja muuttuvat määräykset tullevat voimaan ensi vuonna. Energiatodistuslainsäädännön uudistukset tulevat kohdistumaan mm. todistuksen antajan pätevyysvaatimuksiin, todistuksen laatimistapaan ja todistuksen voimassaoloaikaan. On todennäköistä, ettei taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja tai isännöitsijä saa enää pelkästään asemansa perusteella LVI-Tiimiputki Oy LVI-asennukset Linjastosaneeraukset Vesi- ja viemärityöt Patteriventtiilien uusimiset asiallista isännöintiä Vasarakatu Lahti Puh Pertti Immonen puh Talosi tarvitsee asiallista isännöintiä Valitse ammattitaitoinen, kiinteistöalalle koulutettu isännöitsijä ja kirjanpitäjä, niin saat luotettavaa isännöintipalvelua. Palveluksessanne kuusi AIT-isännöitsijää, neljä ITS-isännöitsijää, neljä perustutkinnon suorittanutta isännöitsijää, kymmenen ammattikirjanpitäjää ja kaksi kiinteistösihteeriä. laatia energiatodistusta. Energiatodistuksen hankintavelvollisuus tullee myös pienille taloyhtiöille, jotka ovat nyt rajattu energiatodistusvaatimuksen ulkopuolelle. Lainsäädännössä määrätään myös, kuinka energiatodistuksen energialuokkaa tulee hyödyntää asuntojen myynnissä ja vuokrauksessa. Korjausrakentamisessa tullaan asettamaan energiatehokkuusvaatimuksia luvanvaraisille korjaustoimenpiteille. Tämä tarkoittaa, että taloyhtiöiden tulee pystyä toimimaan entistäkin suunnitelmallisemmin niin kiinteistön ylläpidossa kuin korjaushankkeissa. Uusien ja lisääntyvien energiatehokkuusvaatimusten käytännön toteuttaminen onnistuneesti edellyttää laajaa viestintää ja kohdennettua koulutusta niin kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisille kuin taloyhtiöiden osakkaille. Koulutuksella ja neuvonnalla on varmistettava se, etteivät uusien vaatimusten mukaisten ratkaisujen toteuttaminen heikennä asumisterveyttä ja viihtyvyyttä. Tätä tiedonjanoa varten keskeiset kiinteistö- ja rakennusalan järjestöt ovat yhdistäneet voimansa Energiaviisas Asuintalo- seminaarikiertueen puitteissa. Kiertueen maksuttomissa ammattilaisiltapäivissä ja koulutusilloissa tullaan vastaamaan edellä mainittuihin kysymyksiin ja kertomaan konkreettisesti tulevien energiatehokkuuteen liittyvien lakien ja määräysten vaikutuksesta taloyhtiöiden ja niiden Siivouspalvelut Kiinteistökorjaus Pesuainemyynti Keskustan myymälästämme löydät ammattikaäyttöön sopivia pesuaineita: - Kiilto-tuoteperheen pesuaineet A&M Kiinteistöpalvelut Oy Hämeenkatu 10, Lahti. Puh Myymälä ti-pe Kiinteistöpalvelua joustavasti ja luotettavasti. osakkaiden arkeen. Ammattilaisiltapäivä on tarkoitettu kaikille kiinteistö- ja rakentamisalan ammattilaisille kuten suunnittelijoille, urakoitsijoille ja isännöitsijöille. Koulutusilta on suunnattu kaikille kerros- ja rivitalojen osakkaille. Petri Pylsy energia-asiantuntija, DI Suomen Kiinteistöliitto Energiaviisas asuintalo- seminaarikiertue käynnistyy lokakuussa 2012 ja päättyy helmikuussa Kiertueen aikana vieraillaan yhteensä 12 paikkakunnalla. Lahdessa seminaari järjestetään (Wanha Teatteri). Lue lisää ohjelmasta ja ilmoittaudu seminaariin jo tänään: Ammattilaisiltapäivä: ajassa/energiakiertue/iltapaiva/ Koulutusilta: energiakiertue/ilta/ Kiertueen järjestävät Kiinteistöliitto, Rakennusteollisuus RT, LVI-talotekniikkateollisuus, SuLVI ja Kosteus- ja hometalkoot yhteistyössä ympäristöministeriön ja ERA17-toimintaohjelman kanssa. Isännöitsijäkeskus REIM Lahti Oy, ISA Aleksanterinkatu 7, toinen kerros LAHTI Puhelin

20 Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen teemalehti hallituksille ja asukkaille Päijät-Hämeen Kiinteistöviesti 1/ Energiatehokkuuden parantamiseen ei tarvita poppakonsteja 3,2 Energia- ja vesikustannukset puhututtavat taloyhtiöiden osakkaita - eikä syyttä. Vuonna 2011 eteläsuomalaisissa kerrostaloyhtiöissä keskimääräiset, kuukausittaiset hoitokulut nousivat noin viisi prosenttia vuodesta Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2011 kerrostaloyhtiöiden hoitokulut olivat 4,6 euroa per neliömetri. Tästä summasta energian- ja vedenkulutus haukkasi lähes 35 prosenttia. Tilojen ja käyttöveden lämmitykseen hoitokuluista käytettiin noin 22 prosenttia. Energian ja veden yksikköhinnat tuskin laskevat tulevaisuudessa, joten asumiskustannusten kurissa pitämiseksi on pystyttävä parantamaan energiatehokkuutta. Energiatehokkuuden parantamisen kannalta on erittäin tärkeää tietää taloyhtiön lähtötilanne. Hyviä työkaluja lähtötilanteen selvittämiseen ovat esimerkiksi kuntoarvio ja energiakatselmus. Rakennusten teknisen kunnon lisäksi on oltava perillä siitä, millainen tahtotila osakkailla on kehittää ja ylläpitää taloyhtiötä. Suunnitelmallisella ja tavoitteellisella toiminnalla on mahdollista vastata nousevien asumiskustannusten haasteeseen. Tavoitteellisessa toiminnassa on asetettava tavoitteita myös energian- ja vedenkulutukselle. Näiden tavoitteiden seuraamiseksi ja rakennuksen jokapäiväisen kunnon arvioimiseksi tarvitaan nykypäivän tekniikalla toteutettu, vähintään kuukausitason energian- ja veden kulutusseuranta. Jokaisen taloyhtiön hallituksen tulisi varmistua, että omassa taloyhtiössä on käytössä riittävän tasokas kulutusseurantajärjestelmä ja huoltokirja. Perusasiat haltuun Monessa taloyhtiössä olisi mahdollista parantaa energia- ja kustannustehokkuutta pelkästään suunnitelmallisella kiinteistönpidolla. Yleensä lyhyen takaisinmaksuajan ratkaisut löytyvät käyttöön ja ylläpitoon liittyvistä toimenpiteistä. Lähtötilanteesta riippuen tehokkaita tapoja olisivat esimerkiksi sopivan lämmityksen säätökäyrän löytäminen, vuotavien wc-istuimien ja tiputtavien vesihanojen korjaaminen ja asukkaiden motivointi viestinnän keinoin. Oikean säätökäyrän etsiminen ei useimmiten edellytä minkäänlaisia laiteinvestointeja, vaan ainoastaan paneutumista itse lämmitysjärjestelmän toimintaan. Energiatehokkaan lämmityksen kannalta on tärkeää, että patteriverkosto on tasapainossa. Jos näin ei ole, huomataan tämä talvella huoneilman lämpötilaeroina eri asuntojen välillä. Epätasapainossa oleva patteriverkosto saadaan kuntoon patteriverkoston perussäädöllä. Patteriverkoston perussäädöllä ja oikealla säätökäyrän valinnalla on saavutettu prosentin säästöjä lämmitysenergian kulutuksessa. Kaukolämmitetyissä taloyhtiössä on hyvä pitää mielessä, että perusmaksun määräytymisperusteena oleva, kaukolämpösopimukseen kirjattu tilausteho- tai vesivirta tulisi vastata todellisuutta mahdollisimman hyvin. Voi olla, että rakennuksen suunnitteluvaiheessa tilausteho tai -vesivirta on laskettu yläkanttiin tai on toteutettu energiatehokkuutta parantavia korjaushankkeita, esimerkiksi uusittu ikkunat. Tällöin tilausteho tai vesivirta tulisi määrittää uudelleen. Sopimuksessa määritellyn tilaustehon tai vesivirran aleneminen pienentää taloyhtiön maksaman perusmaksun suuruutta, mutta ei vähennä itse energiankulutusta. Asukkaiden tottumuksilla on erityisen suuri rooli vedenkäytöstä aiheutuvien kustannusten vähentämisessä. Taloyhtiön vesimaksut on määritettävä siten, että se kattaa vedenkäytöstä aiheutuvat todelliset kustannukset mukaan lukien lämpimän veden lämmityksen. Monesti vesimaksut ovat liian pieniä ja osa kustannuksista peritään osana hoitovastiketta. Vedenkäytön tehostamista voidaan motivoida oikein määritetyillä vesimaksuilla sekä asukasviestinnällä. Asukasviestinnän apuna voidaan käyttää mm. Kiinteistöliiton tuottamia Hyvä asuminen- tiedotteita (http:// hyvaasuminen/). Lue lisää taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantamisesta Taloyhtiön energiakirjasta (Virta, J. Pylsy, P. 2011), jota voit lukea maksutta osoitteessa net/ajassa/energiakirja/ Kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa Etelä-Suomessa vuonna 2011 Kiinteistövero 6,0 % Jätehuolto 3,2 % Sähkö 3,9 % Vesi ja jätevesi 7,5 % Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Korjauskustannukset 25,2 % Ei korjaamista vain energiansäästön vuoksi Korjaushankkeita ei kannata käynnistää vain ja ainoastaan energiansäästön takia. Korjaushankkeet tulee toteuttaa rakenteiden ja teknisten järjestelmien todellisten korjaustarpeiden perusteella. Kaikissa korjaushankkeissa on kuitenkin otettava huomioon energiatehokkuus ja sen parantaminen. Tässä avainasemaan nousee hankesuunnittelu. Usein kuitenkin laaja-alainen energiatehokkuusnäkökulma unohtuu suunnittelusta. Taloyhtiöissä on myös alettava arvostamaan enemmän huolella tehtyä hanke- ja toteutussuunnittelua ja oltava valmiita maksamaan siitä. Hanke- ja toteutussuunnitteluvaiheet ovat erittäin tärkeitä korjaushankkeen energia- ja kustannustehokkuuden kannalta. Taloyhtiöiden on järkevää hyödyntää korjausrakentamisen ammattilaisen osaamista hankkeen eri vaiheissa: mm. tarjouspyyntöjen laadinnassa, tarjousten arvioinnissa ja hankkeen valvonnassa. Näin taloyhtiö omalta osaltaan varmistaa hankkeen onnistumisen ja omien tavoitteidensa täyttymisen. 4,64 /m 2 /kk Lämmitys 22,4 % Muut hoitokulut 4,1 % Henkilöstökulut 1,9 % Siivous 2,4 % Hallinto 8,8 % Käyttö ja huolto 12,1 % Ulkoalueiden hoito 2,4 % Kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa Etelä-Suomessa vuonna 2011, Lähde: Tilastokeskus 2,3 16 Ilmanvaihdon tärkeä rooli energiatehokkuuden parantamisessa Korjaushankkeiden yhteydessä on kiinnitettävä huomiota ilmanvaihdon merkitykseen energiatehokkuuden parantamisessa. Toimiva ilmanvaihto on tärkeää asukkaiden terveyden ja viihtyvyyden kannalta: nykypäivänä ihminen oleskelee sisätiloissa n. 90 % ajasta. Olemassa olevissa kerrostaloyhtiöissä ilmanvaihto on toteutettu pääsääntöisesti painovoimaisen ilmanvaihdon tai koneellisen poistoilmanvaihtojärjestelmän avulla. Todellinen ilmanvaihdon parantaminen edellyttää siirtymistä koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmään, joka on varustettu poistoilman lämmöntalteenotolla. Tällöin sekä tulo- että poistoilma tuodaan huoneistoihin koneellisesti. Paras hetki uudistaa ilmanvaihtojärjestelmä 5kerrostalois- sa on toteuttaa se isomman putki- tai julkisivuremontin yhteydessä. Koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä mahdollistaa ulkoilman suodattamisen ja lämmittämisen ennen huoneisiin puhaltamista. Tämän lisäksi on mahdollista saada aikaan jopa 20 prosentin säästö lämmitysenergian kulutuksessa. Vanhoissa kerrostaloissa ilmanvaihdon uudistaminen on tehokkain tapa parantaa energiatehokkuutta. Investoinnin suuruusluokka on euroa per neliömetri. Takaisinmaksuaikaa arvioitaessa on myös mietittävä, kuinka paljon arvostaa omaa terveyttään ja asumisviihtyvyyttä. Suomessa kuo- Vuoto vuodessa Vuotokohdan koko Lisäkustannus 30m 3 /vuosi Tiheä tippavuoto 300m 3 /vuosi Ohut vesivirta 3 000m 3 /vuosi WC:n jatkuva vuoto m 3 /vuosi Jatkuva vesivirta Vesivuotojen aiheuttamia lisäkustannuksia (Taloyhtiön energiakirja, 2011) Ikkunat % Ilmanvaihto % Lämmitys % Sähkölaitteet % Ompelulanka Parsinneula Kynä Harjanvarsi Aurinko + ihmiset % Lämpöenergiatase lukujen kerrostaloissa (Taloyhtiön energiakirja, 2011) Yläpohja 4-6 % Alapohja 5-6 % Ulkoseinät % Viemäriin % lee vuosittain noin ihmistä ennen aikaisesti pienhiukkasten aiheuttamiin sairauksiin, joista osa olisi varmasti estettävissä paremmalla ulkoilman suodattamisella. Jokaisen tulisikin miettiä, mikä olisi n euron investoinnin takaisinmaksuaika, jos omat terveet elinvuodet lisääntyisivät muutamalla vuodella. Petri Pylsy energia-asiantuntija, DI Suomen Kiinteistöliitto

23.10.2012 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE PYSÄKÖINNINVALVONNASSA AVUSTAMISTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI

23.10.2012 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE PYSÄKÖINNINVALVONNASSA AVUSTAMISTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI Lausunto 1 (6) Eduskunnan hallintovaliokunta Viite: HE 79/2012 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE PYSÄKÖINNINVALVONNASSA AVUSTAMISTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI Suomen Kiinteistöliitosta Yleistä esityksestä

Lisätiedot

kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta!

kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta! Paloturvallisuustietoa kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta! Ohjeet asukkaalle Palovaroitin Asunnon jokainen kerros sekä niihin yhteydessä olevat kellarikerrokset ja ullakot on varustettava

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013. Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013. Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari. Suomen Kiinteistöliitto ry

Taloyhtiö 2013. Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013. Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari. Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiö 2013 Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013 Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari Miksi pelastussuunnitelma? Pelastussuunnitelman tarkoituksena parantaa arjen turvallisuutta

Lisätiedot

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Pelastustoiminta Helsingin pelastuslaitoksen suorittamien paloja pelastustehtävien kokonaismäärä

Lisätiedot

PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS. Palotarkastaja Raila Viljamaa. 24.4.2013 Pornainen

PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS. Palotarkastaja Raila Viljamaa. 24.4.2013 Pornainen PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS Palotarkastaja Raila Viljamaa 24.4.2013 Pornainen 1 KORJAUSRAKENTAMINEN Vanhan rakennuskannan moninaisuus ja eriaikaisten rakentamissäännösten vallitessa on aina tehnyt

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuus - Asuintalot Hämeenlinnan Seurakuntayhtymä - kiinteistötoimisto Verhonkatu 25-27, 13130, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä:

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

17.10.2011. Pelastuslaki ja pelastussuunnitelma: Tunnista ja vältä riskit. Marina Furuhjelm Lakimies, OTK

17.10.2011. Pelastuslaki ja pelastussuunnitelma: Tunnista ja vältä riskit. Marina Furuhjelm Lakimies, OTK 1 Pelastuslaki ja pelastussuunnitelma: Tunnista ja vältä riskit Kiinteistömessut 13.10.2011 Marina Furuhjelm Lakimies, OTK 1 Pelastuslaki ja asetus uudistui 1.7.2011 Tavoite on parantaa ihmisten turvallisuutta

Lisätiedot

6.1 Savunpoisto. Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa

6.1 Savunpoisto. Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa 6 ut P O R R A S K ÄY TÄVÄT es iv Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa poistumaan turvallisesti asunnostaan.

Lisätiedot

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company Ota kumppaniksi paloturvallisuuden ammattilainen A UTC Fire & Security Company Paloturvallisuus yhteinen asiamme Onko kiinteistön paloturvallisuus varmasti kunnossa? Omistajan ja vuokralaisen asenteet

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Vanajan kirkko Hautausmaantie, 13110, Hämeenlinna Raporttipäivä: 14.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 12.06.2014 2 (14) Vanajan kirkko

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010 1 Ohje on laadittu yhteistyössä; Helsingin pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa Itä-Uudenmaan pelastuslaitos;

Lisätiedot

Autosuojan paloturvallisuus

Autosuojan paloturvallisuus 2013 Autosuojan paloturvallisuus Päijät-Hämeen pelastuslaitos 19.4.2013 1 Sisältö 2 Soveltamisala... 2 3 Käsitteet... 2 4 Käyttötapa... 2 4.1 Autosuojan käyttäminen... 2 5 Pienet alle 60 m2 autosuojat...

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi

Lisätiedot

ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET

ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET Turvallista asumista YH Kodeilla YH Kodit tarjoaa elämän kestävää asumista, joka on paljon enemmän kuin pelkkä asunto. Me arvostamme turvallisen asumisen ja toimivan elinympäristön

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpito ja

Kiinteistöjen ylläpito ja Kiinteistöjen ylläpito ja muuttuvat energiamääräykset Matti Hellgrén Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Talokeskus Yhtiöt Oy Talokeskus Yhtiöt Oy on konserni, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

ASUINKIINTEISTÖN OMAVALVONTA

ASUINKIINTEISTÖN OMAVALVONTA Omavalvonnan lakitausta Omavalvonta on pelastuslain 379/2011 78 mukaista valvontaa. Tämän omavalvontalomakkeen täyttäminen ja palauttaminen annettujen ohjden mukaisesti on velvoittavaa. Vastaajan tulee

Lisätiedot

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pelastustoimi ja pelastuslaitos Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen

Lisätiedot

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Yleisötapahtuman turvallisuus Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Sisältö Lainsäädäntö Lupamenettely käytännössä Viranomaisten laatimia ohjeita Yleisötilaisuuden määritelmä ITSE TAPAHTUMANJÄRJESTÄJÄNÄ

Lisätiedot

10.4.2014 HE 79/2012 VP, HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE PYSÄKÖINNINVALVONNASSA AVUSTAMISTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI

10.4.2014 HE 79/2012 VP, HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE PYSÄKÖINNINVALVONNASSA AVUSTAMISTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI MUISTIO 1 (5) Lakivaliokunta lav@eduskunta.fi Kuultava:, päälakimies Jenni Hupli Kuulemispäivä: HE 79/2012 VP, HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE PYSÄKÖINNINVALVONNASSA AVUSTAMISTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS

ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS 12.9.2012, Kirkkotorin koulutuskeskus, Oulu 12.9.2012 1 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS ALUEELLINEN PELASTUSLAITOS VUODESTA 2004 ALKAEN - 16 kuntaa - 273 000 asukasta

Lisätiedot

Yritysinfo 16.9.2015

Yritysinfo 16.9.2015 Yritysinfo 16.9.2015 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Tomi Pursiainen Riskienhallintapäällikkö Mitä yrityksen tulee ottaa huomioon turvallisuuden ja riskienhallinnan takaamiseksi? Toiminnanharjoittajan velvollisuudet

Lisätiedot

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Taloyhtiön energiailta, Tarmo-hanke 28.08.2013, Tampere DI Petri Pylsy Mitä energiatehokkuus on? Primäärienergia (ostettu energia) Sisäilmasto

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Esteettömyys- ja hissiseminaari 26.10.2015, Kotka Sami Tammisto Toiminnanjohtaja Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen Ohje 1(5) OHJE PELASTUSVIRANOMAISEN VALVONTAKÄYNTIIN OSALLISTUVILLE Pelastuslain (379/2011) 2. luku sisältää yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia hätätilanteessa.

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Omatoiminen varautuminen 2014 (%)

Omatoiminen varautuminen 2014 (%) Väestön omatoiminen varautuminen on yleistynyt ja kehittynyt myönteisesti Omatoimisen varautumisen velvollisuuksia on jokaisella ihmisillä ja taloyhtiöillä. Pelastuslain velvoitteiden tavoitteena on, että

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Poltinahon seurakuntatalo Turuntie 34, 13130, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä: 24.06.2014 2 (12) Poltinahon

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuus - Asuintalot Syöksynsuun leirikeskus Syöksynsuu 27, 13500, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä: 24.06.2014 2 (10) Syöksynsuun

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

1 YYTERI BEACH JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

1 YYTERI BEACH JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Sisältö 1 YYTERI BEACH JÄRJESTYSSÄÄNNÖT... 3 1.1 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT ASUMISTA VARTEN... 3 1.1.1 YLEISTÄ... 3 1.1.2 VELVOITTAVUUS... 3 1.1.3 YHTEISET ALUEET... 3 1.1.4 JÄTEHUOLTO... 3 1.1.5 PYSÄKÖINTI... 3

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Asunto Oy Siltakyläntie 2

Asunto Oy Siltakyläntie 2 TURVALLISUUS- ja PELASTUSSUUNNITELMA Kiinteistön nimi Asunto Oy Siltakyläntie 2 1. Johdanto Suunnitelman tekemisestä on säädetty pelastuslaissa (468/2003) ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta

Lisätiedot

Talouden näkymät taloyhtiön näkökulmasta

Talouden näkymät taloyhtiön näkökulmasta Talouden näkymät taloyhtiön näkökulmasta SKH-Isännöinti Oy:n koulutustilaisuus 25.5.2016, Helsinki Pääekonomisti Jukka Kero Sisältö Esittäytyminen Talousnäkymät 2016-2017 Hoito- ja ylläpitokustannusten

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 10150 jäsentä Jäsenistö pääosin asunto-osakeyhtiöitä

Lisätiedot

Yksinkertaisia ohjeita moninkertaiseen paloturvallisuuteen

Yksinkertaisia ohjeita moninkertaiseen paloturvallisuuteen Yksinkertaisia ohjeita moninkertaiseen paloturvallisuuteen nopeammin hoitoon ja takaisin töihin www.if.fi Opas palovahinkojen ehkäisyyn ja mitä tehdä, jos sellainen kaikesta huolimatta sattuu. Tärkein

Lisätiedot

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912 Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos Kainuun pelastuslaitos Kuva: Kainuun pelastuslaitos www.kaipe.fi Uutisaiheita Kelomökki syttyi Luostolla www.lapinkansa.fi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa kansallinen

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI)

Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) TkT Jari Virta Kiinteistöliitto Kiinteistönpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä vastaaminen Rakentaminen Kiinteistön ylläpito toiminta,

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA TURVALLISEEN HUOMISEEN PALOTURVALLISUUTTA KOTONA Kunta/kaupunki: Katuosoite: Ovikoodi: Asukkaan puhelinnumero: HÄTÄNUMERO: 112 Säilytä tämä lehtinen näkyvällä paikalla. 1 Palovaroitin Kiinnitä palovaroitin

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET Taloyhtiön mitä, miten ja milloin Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Korjausrakentamiselle määräykset Tähän saakka korjausrakentamisessa on kuntakohtaisesti rakennusvalvonta soveltanut

Lisätiedot

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Talokeskus Yhtiöt Oy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa?

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Energiansäästöllä tarkoitetaan yleensä energiankäytön absoluuttista vähentämistä. Energiatehokkuus puolestaan tarkoittaa suuremman tuotoksen aikaansaamista samalla

Lisätiedot

Nykyinen energiatodistuskäytäntö

Nykyinen energiatodistuskäytäntö ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Energiatodistus on ollut

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Riskienhallinta taloyhtiössä

Riskienhallinta taloyhtiössä Riskienhallinta taloyhtiössä Taloyhtiö 2014 Maria Kulomäki Asunto-osakeyhtiölaki: asunto-osakeyhtiön toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen

Lisätiedot

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Taloyhtiöiden hallitusforum 24.9.2011 Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Tarvitaan lisää tietoa Taloyhtiöllä

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013

VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013 VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013 Perusteet valvontakohteiden maksullisuudesta Keski-Suomen pelastuslaitoksen liikelaitoksen johtosäännön 3 :n mukaisesti johtokunnan tehtävinä on mm. ohjata ja

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

AS OY UNTO TURVALLISUUSTARKASTUS

AS OY UNTO TURVALLISUUSTARKASTUS AS OY UNTO TURVALLISUUSTARKASTUS TARKASTETTAVA KIINTEISTÖ Kiinteistön postiosoite Agricolankatu 13 / Kaarlenkatu 1 Kaupunki Helsinki Kaupunginosa Kallio Kiinteistössä tarkastettuja rakennuksia 1 Tämä tarkastusraportti

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. 50. Vihdin Hiihdot 18.1.2014 Vihdin Nummelassa

Pelastussuunnitelma. 50. Vihdin Hiihdot 18.1.2014 Vihdin Nummelassa Pelastussuunnitelma 50. Vihdin Hiihdot 18.1.2014 Vihdin Nummelassa 1. SUUNNITELMAN TARKOITUS Tämän pelastussuunnitelman tarkoitus on ohjata Maakuntaviestin toteuttamisesta vastaavaa henkilökuntaa turvallisuusasioissa

Lisätiedot

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s -

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - l a i t t e i s t o t u r v a l l i s e s t i, e n e r g i a t e h o k k a a s t i j a y m pä r i s t ö ä s ä ä s tä e n? Ky s y n u o h o o j a l t a s i!

Lisätiedot

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä Energiatodistukset käyttöön Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennukset kuluttavat Suomessa liki 40 prosenttia energiasta. Rakennusten energiankulutus vastaa 30

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Turvallisuuskulttuuri koostuu... Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1

Lisätiedot

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe 1. Esipuhe Tämän dvd:n tarkoituksena on havainnollistaa poistumisturvallisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä erilaisissa asumisympäristöissä ja julkisissa rakennuksissa. Video tai sen erilliset osat soveltuvat

Lisätiedot

Korjausrakentamisen turvallisuus

Korjausrakentamisen turvallisuus Sisältö 1. Turvaohjeen tarkoitus... 1 2. Turvaohjeen velvoittavuus... 1 3. Paloturvallisuus... 1 3.1 Palo-osastointi ja palokuorma... 1 3.2 Uloskäytävä ja pelastustie... 1 3.3 Tuhopolttojen torjunta...

Lisätiedot

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN 10.10.2012 Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto Liikevaihto 13 milj. Henkilöstö

Lisätiedot