Uutta kohden. «Ihmiset ovat FUASin arvokkain voimavara ja keskeisin menestystekijä, sanoo tuore FUAS-liittouman toiminnanjohtaja Leena Treuthardt.

Transkriptio

1 FUAS-LEHTI nro Uusi toiminnanjohtaja Leena Treuthardt: FUAS on sosiaalinen innovaatio 6 Opiskelijat otettu hyvin mukaan liittouman kehittämiseen 11 Maakuntajohtajat näkevät kolmen kimpalla kilpailuedun 4

2 3 Pääkirjoitus FUAS-LEHTI» 1/2013 Sisällys Lea Mustonen «Ihmiset ovat FUASin arvokkain voimavara ja keskeisin menestystekijä, sanoo tuore FUAS-liittouman toiminnanjohtaja Leena Treuthardt. kuva Petri Kuittinen 6 2» Pääkirjoitus 4» Maakuntajohtajat: Tuloksellinen toiminta on kaikista tärkeintä» Uutta kohden FUAS-liittoumaa rakennetaan monella tasolla ja monella rintamalla: toiminnanohjausta, laadunvarmistusta ja liittoumahallintoa kehitetään. Kansainvälistymisessä on uusia avauksia. Tietohallinnossa aloitetaan yhteinen kokonaisarkkitehtuurityö. Viestintää terävöitetään ja virtuaalikampusta synnytetään. Toimintojen kehittämisvastaavia ja projektipäälliköitä rekrytoidaan parhaillaan tätä kirjoitettaessa. Liittoumalle on jo valittu toiminnanjohtaja. Toiminnanjohtajan valinta ja yhteisten toimintojen kehittäminen vievät koko FUAS-liittoumaa pysyvämpään suuntaan. Olemme yhä lähempänä hetkeä, jossa aidosti FUAS-tasoisesti toteutetaan yhteisiä tehtäviä yhtenäisin toimintatavoin. Suurimpia haasteita FUASin rakentamisessa on se, miten kehittämistyö saadaan tehokkaammin muuttumaan konkreettiseksi työelämää ja opiskelijoita hyödyntäväksi toiminnaksi. Se tarkoittaa näin isossa kokonaisuudessa valintojen tekemistä ja yhteisiä päätöksiä. Kannattaa edetä keskittymällä asioihin, joiden kautta liittouman hyödyt ovat nopeasti ja tehokkaasti opiskelijoiden ja työelämän käytössä. FUAS-liitoumasta rakennetaan yhtenäistä kolmen itsenäisen ammattikorkeakoulun liittoumaa. Rakentamisen näky on hyvä pitää vahvasti tulevaisuudessa katsotaan vähän pidemmälle. Tavoitteena kannattaa pitää tuskin mitään vähäisempää kuin valtakunnallista ykkösasemaa ammattikorkeakoulujen joukossa. Tätä tavoitetta ja kuvaa siitä, mitä se oikeasti tarkoittaa, voimme kaikki muodostaa. Yhtä tärkeää on yhdessä ymmärtää tarvittavat pidemmän tähtäimen ratkaisut, mutta kuitenkin edetä ja tehdä oikeansuuntaisia ensimmäisiä askeleita jo tänään. FUAS-liittouman strategia muodostaa hyvän pohjan kehittämistyölle. Se sisältää meille tärkeitä asioita. Yhteiset painoalat on valittu, johtavan kehittäjän rooli on tunnistettu ja kansainvälistymisen tarve nähdään. Tavoitteena on palvella paremmin työelämän tarpeita, alueellisen kehittämistä ja ennen kaikkea opiskelijan etua. Olemme lähteneet yhdessä matkalle. Tarkennetaan matkalla lopullista päämäärää. Edetään kuitenkin jo tänään. Pertti Puusaari rehtori Hämeen ammattikorkeakoulu From To When EXPRESS INNOVATION EXPRESS INNOVATION EXPRESS INNOVATION EXPRESS INNOVATION EXPRESS INNOVATION EXPRESS INNOVATION Innovation Express antoi inspiraatiota ja kontakteja, sanoo Laurean opiskelija Tommi Lehtonen. Page FUAS BRUSSEL/STRASBOURG/NIZZA/BARCELONA INNOVATION EXPRESS» 6» FUAS-liittouman uusi toiminnanjohtaja Leena Treuthardt: Suuret haasteet ovat totta 8» Innovation Express opiskelijoiden liikeideat lentoon Euroopan kierroksella 10» Pääsihteeri Jari Koistinen: FUAS tuo lisää potkua opiskelijakuntiin 13» FUAS-liittouma sai rahoitusta KKA:lta 14» Afrikasta uusi markkina-alue suomalaisille uusiutuvan energian yrityksille? 16» Liittoumakorkeakoulut-seminaarin antia: Yhdistetään voimat, ei ongelmia! 18» Uutiskatsaus FUAS-lehti on FUAS-liittouman yhteinen sidosryhmälehti. JULKAISIJA Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu TOIMITUS Toimituskunta Tuula Kilpinen, Päivi Korhonen, Lea Mustonen, Leena Treuthardt Toimitussihteeri Helena Salakka, viestinta@lamk.fi Graafinen suunnittelu ja taitto Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Viestintä- ja markkinointipalvelut, Mikko Murtonen Kannen kuva Ville Salminen PAINOSMÄÄRÄ kpl PAINO M&P Paino Oy ISSN ISSN-L FUAS-lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

3 4 5 Ossi Savolainen Uudenmaan maakuntajohtaja jari parkkonen Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Timo Reina Hämeen maakuntajohtaja 1. Millainen yhteistyö on tärkeää alueen ja korkeakoulujen välillä? Elinkeinoelämän uusiin, nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin tulisi reagoida nykyistä nopeammin. Tämä on mahdollista vain korkeakoulujen ja työelämän, niin yritysten kuin julkisen sektorinkin, välistä vuoropuhelua lisäämällä. Myös pk-yritykset tulee saada nykyistä tiiviimmin mukaan osaamistarpeiden ennakointiyhteistyöhön ja opiskelijoita tulee kannustaa yhtenä vaihtoehtona myös yrittäjyyteen. Uudenmaan liitto on edistänyt nuorta yrittäjyyttä mm. Euroopan yrittäjyysalue teemavuoden puitteissa rahoitetuilla hankkeilla. Hyvän yhteistyön lopputulos on tuloksellinen toiminta, ja siihen päästään määrittelemällä yhteiset tavoitteet ja keinot. Oman käsitykseni mukaan FUAS-yhteistyö on valtakunnallisesti parhaita esimerkkejä siitä, miten asioita voidaan tehdä yhdessä kolmen maakunnan kesken ja kolmen koulutuksenjärjestäjän kesken. Ammattikorkeakoulujen ja alueen vahvuuksien tulisi limittyä toisiinsa. Se on myös yhteistyön perusta. Ammattikorkeakouluilla on selvä lakisääteinen aluekehitystehtävä, joten ne ovat keskeinen yhteistyökumppani alueen kehittämisstrategian laadinnassa ja sen toteuttamisessa. Tämä koskee niin itse koulutuksen suuntaamista kuin hanketoimintaakin. Koonti FUAS-toimitus Tuloksellinen toiminta on kaikista tärkeintä Maakuntajohtajien mielestä kolme on enemmän kuin kolme, kun monipuolista koulutustarjontaa osataan hyödyntää tehokkaasti. 2. Mitä ammattikorkeakoulujen toiminnalta ja toimintatavalta odotetaan? 3. Mitä mahdollisuuksia kolmen ammattikorkeakoulun FUAS-liittouma ja yhteistyö mielestäsi tuo tai voisi tuoda laajalle metropolialueelle? Osaavan työvoiman tuottamista, avoimuutta ja yhteistyövalmiutta työelämän edustajien ja aluekehittämistoimijoiden, kuten Uudenmaan liiton, kanssa. Opintotarjonnan tulee vastata joustavasti osaamistarpeiden muutokseen ja mahdollistaa yksilölliset opintopolut. Rakennemuutoksen myötä yleistyvät alaa vaihtavat opiskelijat, joiden osalta tulee kehittää aiemman osaamisen tunnustamista ja käytäntöjä, jotka mahdollistavat sujuvan siirtymisen takaisin työmarkkinoille. Aiempaa laajemman ja monialaisemman opintotarjonnan avulla voidaan tuottaa monipuolisempaa ja elinkeinoelämän tarpeita paremmin vastaavaa osaamista. FUAS-littouma on tärkeä suunnannäyttäjä korkeakoulujen välisen yhteistyön kehittämisessä ja voi toimia esimerkkinä oppilaitosten yhteistyön tiivistämiselle myös muualla Suomessa. Kansainväliset yhteydet toivottavasti tuovat uusia näkökulmia ja avauksia TKI-toimintaan, mikä on tärkeää metropolialueen kilpailukyvyn säilyttämiselle. Ammattikorkeakoulut pitävät sisällään paljon osaamista ja käytännönläheistä tutkimusta. Ne ovat isoja vaikuttajia omalla alueellaan. Henkilöstön ja opiskelijoiden osaaminen pitää pystyä hyödyntämään alueen kehittämisessä. FUASin toiminta-alue pitää sisällään 40 prosenttia maan väestöstä. On hirvittävän iso kysymys, kuinka paljon tämän alueen kilpailukyky kehittyy, ja siinä keskeisessä avainasemassa ovat koulutuksenjärjestäjät. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö on tärkeää myös tulevaisuudessa. Lahdessa on siitä hyviä esimerkkejä ja kokemuksia. Yhteistyössä voidaan luoda sellaisia koulutussisältöjä, jotka vastaavat tulevaisuuden haasteita ja opiskelijoiden tarpeita. Tällaisessa verkostossa voidaan erikoistua ja hakea siten kilpailuetua. Vahva toimija pystyy helpommin ennakoimaan tulevaisuutta ja siten myös muovaamaan sitä. Tärkeintä on laadukas koulutus, jossa painottuvat muun muassa vahva työelämäyhteys sekä yrittäjämäisyyteen kannustaminen. Tarvitaan kykyä ennakoida koulutustarpeita sekä valmiutta vastata niihin tehokkaasti. Lisäksi odotetaan kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijaverkostoissa toimimista organisaatiorajoista välittämättä osana soveltavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Avainkysymys on oikean yhteistyön ja työnjaon löytyminen. Kolme on enemmän kuin kolme, kun monipuolista koulutustarjontaa osataan tehokkaasti hyödyntää. Laajan metropolialueen maakunnat tekevät jo nyt tiivistä yhteistyötä. FUAS-liittouma voisi parhaimmillaan tukea ketterästi tätä, koska se toimii laajan metropolialueen sisällä kattaen kaikki kolme nykymaakuntaa. FUAS-liittouma tuo lisäarvoa myös kansainväliseen yhteistyöhön ja muun muassa koulutusvientiin.

4 6 7 Ihmiset ovat FUASin arvokkain voimavara ja keskeisin menestystekijä. Haluan nostaa tekemisen keskiöön, FUAS-liittouman uusi toiminnanjohtaja Leena Treuthardt sanoo. Kansainvälisessä toiminnassa on keskeistä, että se on luonteva osa kaikkea toimintaa. Teksti Päivi Korhonen Kuva Anita Westerback Suuret haasteet ovat totta FUAS-liittouman uusi toiminnanjohtaja Leena Treuthardt näkee FUASin sosiaalisena innovaationa, jossa suuria haasteita ei ratkaista yksin, vaan siihen tarvitaan vahvaa yhteistyötä, monialaisuutta, tieteidenvälisyyttä, riskinottoa ja uusien avauksien tekemistä. Näin luodaan hyvinvointia ja kilpailukykyä laajalle metropolialueelle ja kansainvälisille markkinoille. YTT Leena Treuthardt aloitti FUASliittouman toiminnanjohtajana vuoden 2013 alussa. Hänellä on pitkäaikainen ja monipuolinen johtamis- ja strategiatyön kokemus korkeakouluja tutkimuspolitiikan alalta. Ennen FUAS-liittoumaa hän toimi Suomen Akatemian strategiajohtajana vastasi johdon tukena strategia- ja ennakointityöstä sekä tiedejärjestelmätason arviointien toteuttamisesta. Hän on väitellyt korkeakoulututkimuksen alalta. Millaiseen FUASiin tulit töihin? FUAS on sosiaalinen innovaatio, jonka muodostavat kolme korkeatasoista, monialaista korkeakoulua. Liittoumassa työskentelevät ovat motivoituneita ja kehittämistahtoisia. FUASilla on hyvä strategia vuoteen 2015 saakka, joten lähtökohdat ovat erinomaiset aloittaa tässä tehtävässä. Strategian toimeenpano edellyttää laadukasta ja vaikuttavaa strategia- ja ennakointityötä, yhteisten toimintojen ja palvelujen kehittämistä sekä FUASin valitsemien painoalojen (Hyvinvoinnin turvaaminen, Yhteiskunnan turvallisuus ja eheys, Ympäristö ja energiatehokkuus sekä Teknologia ja yrittäjyys) kehittämistä vastaamaan muun muassa globaaleihin haasteisiin. Ja kaiken edellä olevan toteutumiseksi tarvitaan toimiva johtamis- ja ohjausjärjestelmä. miten FUASia johdetaan ja ohjataan jatkossa? FUAS merkitsee HAMKille, Lamkille ja Laurealle luontevaa yhteisten toimintojen ja palveluiden kokonaisuutta. Strategiatyön avulla selkiytetään työnjakoa, tehdään valintoja ja poisvalintoja sekä priorisointeja yhteistyössä. Ohjaus- ja johtamisjärjestelmän on oltava tehokas ja vaikuttava, sillä tulosohjauksen prosessien avulla ohjataan toimintaa, tuetaan linjausten toimeenpanoa ja seurataan tuloksellisuutta. Jatkossa kaikilla FUAS-toimielimillä on määritetyt, strategiasta johdetut tavoitteet ja tehtävät sekä toimielinten välillä on selkeät ohjaussuhteet samalla karsitaan mahdollisia päällekkäisyyksiä. Budjetointi toimii suunnittelun välineenä, joten talouden seuranta on keskiössä. Näin voimme keskittyä olennaiseen eli konkreettisten tulosten aikaansaamiseen laadukkaasti ja tehokkaasti. Mikä on FUASin tärkein voimavara? Ihmiset ovat FUASin arvokkain voimavara ja keskeisin menestystekijä. Haluan nostaa tekemisen niin opiskelijoiden kuin henkilöstön keskiöön. Näin saamme koulutuksen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä aluekehityksen alalla konkreettisia tuloksia, joita voimme hyödyntää ja joilla on myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kansainvälisessä toiminnassa on keskeistä, että se on luonteva osa kaikkea toimintaa. Yhteistyösuhteita on luotava sellaisten toimijoiden kanssa, joiden kanssa voimme toimia tasavertaisina kumppaneina ja yhteistyöstä syntyy konkreettista tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Keskeisten yhteistyökumppaneiden määrittely on osa strategiatyötä. Miksi hait FUASiin? Näen FUASin merkittävänä kansallisena toimijana ja ammattikorkeakoulusektorin suunnannäyttäjänä. Sekä koko ammattikorkeakoulusektori että FUAS ovat nyt hyvin mielenkiintoisessa kehitysvaiheessa. Halusin mukaan siihen, ja koska minulle on kertynyt kokemusta niin korkeakoulutuksen, TKI-toiminnan kuin alueellisen kehittämistoiminnankin aloilta, koin, että minulla voisi olla myös annettavaa. Entä mitä harrastat? Purjehdusta. Ja pyrin kerran vuodessa juoksemaan puoli- ja kokomaratonin.

5 8 9 EXPRESS Teksti Päivi Korhonen Innovation Express laittoi opiskelijoiden liikeideat lentoon Euroopan kierroksella Mitä syntyy, kun 17 yrittäjähenkistä opiskelijaa matkustaa junalla halki Euroopan? Seitsemäntoista yrittäjähenkistä FUAS-opiskelijaa matkusti junalla Brysselistä Strasbourgin ja Nizzan kautta Barcelonaan Matkan aikana opiskelijat kehittivät liikeideoitaan kansainvälisessä ympäristössä, saivat sparrausneuvoja nimekkäiltä bisnesguruilta ja tapasivat EU:n virkamiehiä rahoituksen, lobbauksen ja verkostoitumisen saralta. Brysselissä opiskelijoilla oli mahdollisuus luovuttaa Nuorten yrittäjien manifesti kilpailukomissaari Joaquín Almunialle ja talouskomissaari Olli Rehnille. Manifestissa korostetaan, että yrittäjät luovat innovaatioita, hyvinvointia ja työpaikkoja. Nuorten yrittäjien mielestä riskit on nähtävä mahdollisuuksina eikä uhkina. Manifestissa sanottiin myös, että niin epäonnistuminen kuin menestys ovat tärkeitä oppimiselle. Innovation Expressin järjesti Laurea Entrepreneurship Society, LaureaES, ja sen rahoittivat FUAS ja Uudenmaan liitto osana eurooppalaista yrittäjyysaluevuotta (EER 2012). Matkan tarkoituksena oli edistää korkeakouluissa syntyneiden yritysideoiden kasvutavoitteita ja kansainvälistymistä. Tommi Lehtosen yritysidea investoijien ykkönen Tommi Lehtonen (kuvassa oikealla) Laurea Leppävaaran hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelmasta osallistui yritysideamatkalle yhdessä yrityskollegoidensa kanssa. Opiskelijat olivat perustaneet täyden palvelun luksusmatkoja venäläisille tarjoavan yrityksen, johon he ovat saaneet myös Tekesin TULI-rahoitusta (Tutkimuksesta liiketoimintaa). Tommi Lehtonen ja hänen yrityskumppaninsa idea sai huomiota, kun matkan aikana opiskelijoiden liikeideoita sparranneet bisnesenkelit ja -sijoittajat valitsivat opiskelijoiden liikeideoista parhaan Venture Academy Winner Most investable companyn. Tämän palkinnon saivat Tommi Lehtonen ja hänen yrityskumppaninsa. Innovation Express antoi inspiraatiota, kontakteja ja vahvisti käsitystä, että olemme oikealla tiellä, summaa Tommi Lehtonen tyytyväisenä saamastaan tunnustuksesta. Reissun aikana opiskelijat tapasivat poliittisia päättäjiä, perehtyivät vaikuttamiseen ja lobbaukseen, verkostoitumiseen, myyntiin sekä markkinointiin. Myyntipuhekilpailun voitto Lamkiin Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden alan opiskelijat Anniina Makkonen ja Sonja Henttinen voittivat Innovation Express -matkan Venture Academy Winner Best presentation -myyntipuhekilpailun Nizzassa. Anniina Makkosen (kuvassa oikealla) yritysideassa on kyse yhteiskuntavastuullisesti tuotetusta bisneksestä. LifeCoaching-yrityksessä toimivat niin sanotut oman elämänsä asiantuntijat. Heillä ei tarvitse olla kirjaviisautta, vain ja ainoastaan eletty kokemus, jonka he jakavat vertaistuen lailla muille ihmisille. Ideana on, että esimerkiksi oppimisvaikeuksien, koulukiusaamisen tai vanhempien alkoholismin kanssa kamppailleet kertovat oman tarinansa kouluissa. Lapset ja nuoret ymmärtävät, että he eivät ole yksin. Tavoitteenani onkin saada LifeCoaching-tunnit koulutusjärjestelmään alakoulusta eteenpäin. Mielestäni nuorille on annettava mahdollisuus kehittää omaa polkuaan ja omia unelmiaan. Sonja Henttisen (kuvassa vasemmalla) oma bisnesidea pohjautuu yritysten konsultoimiseen. Opiskelijat yhdistivät ideansa ja siitä syntyi palkittu Attitude Consultation. Kyseessä olisi yritys, joka tarjoaa saman katon alta LifeCoaching- ja yritysten konsultointipalveluita, opiskelijat sanovat. Olemme erittäin tyytyväisiä, että saimme tällaisen mahdollisuuden. Seuraavaksi alamme kehittää yritystämme eteenpäin esimerkiksi markkinoinnin ja myynnin osalta.

6 10 11 Teksti Helena Salakka Kuva Aleksi Tikkala FUAS tuo lisää potkua opiskelijakuntiin Kun kolme opiskelijakuntaa lisää yhteistyötä, mitä siitä seuraa? Ainakin yhteinen jalkapalloturnaus ja paljon muuta. Opiskelijan näkökulmasta FUAS on tuonut lisää tarjontaa. Kesäopinnot on tästä selkein esimerkki. Niihin on osallistunut iso joukko opiskelijoita. On hienoa, että opiskelijat voivat ottaa ristiin opintojaksoja FUAS-liittouman amkeista, sanoo Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAMKOn pääsihteeri Jari Koistinen. Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAMKOn toimiston seinällä on värikäs rivistö tapahtumajulisteita. Tapahtumat ovat se juttu, josta opiskelijakunta tunnetaan opiskelijoiden keskuudessa: lautapeli-illat, hankifudisturnaukset, opiskelijabileet ja yhteiset reissut ovat suosittuja. Opiskelijoille näyttäydymme ennen kaikkea tapahtumien sekä järjestötoiminnan kautta. Opiskelijakunnan edunvalvontatyö ei ole tuttua suurelle opiskelijaporukalle, kertoo opiskelijakunnan 29-vuotias pääsihteeri Jari Koistinen. Edunvalvonnalla hän viittaa opiskelijakunnan ykköstehtävään, joka on valvoa, että opiskelijan etu toteutuu ammattikorkeakoulun toiminnassa ja päätöksissä. Tällä hetkellä LAMKOon kuuluu hieman yli 2000 jäsentä eli noin 40 prosenttia Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoista. Vuoden 2012 lopussa meillä oli kasvupyrähdys. Olisi optimi, että ainakin 75 prosenttia Lamkin opiskelijoista kuuluisi opiskelijakuntaan. Mitä enemmän jäseniä, sitä enemmän opiskelijakunta saa äänivaltaa ja sitä kautta painoarvoa Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:ssä. Tietysti isompi jäsenmäärä toisi myös taloudellisia resursseja tuottaa lisää palveluita. Jäsenmäärän nousua on kirittänyt monivuotisen jäsenyyden käyttöönotto vuonna Opiskelija pystyy maksamaan koko opiskelija-ajan jäsenmaksut halutessaan kerralla, jolloin siitä saa alennusta. Yhtenä uusimmista ponnistuksista LAMKOssa on syksyllä 2012 jäsenten käyttöön rakennettu uusi kuntosali, joka sijaitsee kaupungin keskustassa oppimiskeskus Fellmannian alakerrassa. Uutta on myös yhä tiiviimpi yhteistyö FUAS-liittouman opiskelijakuntien kesken. Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa opiskelijakunnan nimenä on HAMKO ja Laurea-ammattikorkeakoulussa LAUREAMKO. Viime vuonna me FUAS-liittouman opiskelijakunnat selvästi tiivistimme yhteistyötämme, Koistinen sanoo. Yhteistyö näkyy suurelle yleisölle ennen kaikkea yhteisinä tapahtumina. Tälle vuodelle on Koistisen mukaan luvassa ainakin yhteinen, iso jalkapalloturnaus sekä yhteisiä retkiä kansainvälisille opiskelijoille esimerkiksi Suomenlinnaan. Lisäksi kaikille FUAS-liittouman ammattikorkeakoulujen opiskelijoille on tulossa yhteinen hyvinvointikysely.»

7 12 13 Teksti Mervi Friman FUAS-liittouma sai rahoitusta KKA:lta Jari KoistiSen tuntuman mukaan FUAS on monelle opiskelijalle vielä kysymysmerkki. Ehkä termin on nähnyt jossain, mutta siitä ei tiedä sen enempää. Koistinen arvelee, että FUAS on tullut tutuksi opiskelijoille ennen kaikkea yhteisten kesäopintojen kautta. Opiskelijan näkökulmasta FUAS on tuonut lisää tarjontaa ja kesäopinnot on tästä selkein esimerkki. Niihin on osallistunut iso joukko opiskelijoita. On hienoa, että opiskelijat voivat ottaa ristiin opintojaksoja FUAS-liittouman amkeista. Tradenomiksi valmistunut ja nykyisin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kauppatieteitä opiskeleva Koistinen arvioi, että FUAS-liittoumassa on selvästi laitettu paukkuja toimintojen yhtenäistämiseen. Uskon sen tuovan konkreettisia hyötyjä opiskelijalle. Hyötynäkökulmasta siitä pitäisi tulla myös taloudellisia säästöjä, sillä eihän yhteistyöllä olisi muuten funktiota. Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HAMKO Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAMKO Lahden ammattikorkeakoulu LAMKOn hallitus vuodelle Koistisen mielestä FUASissa on potentiaalia. Sitä kautta opiskelijat saavat lisää tarjontaa, mikä puolestaan nopeuttaa valmistumista. Kesällä pitäisi pystyä suorittamaan enemmän myös ammattiopintoja eli pakollisia opintoja, eikä vain valinnaisiin tulevia opintoja. Koistinen kiittelee sitä, että opiskelijat ja opiskelijakunnat on otettu mukaan FUASin kehittämiseen, niin ohjausryhmiin kuin strategisiin ryhmiin ja työryhmiin. Hän on itse mukana ohjaus- ja järjestelmät -ohjausryhmässä. On tärkeää, että FUASin toimintaan ja kehittämiseen saadaan esille opiskelijanäkökulmaa. Itselleni mukana olo antaa laajempaa näkökulmaa koko FUASin toimintaan ja toiminnan kehittämiseen. Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAUREAMKO FUAS-laaturyhmän ja liittouman uuden partnerin KU Leuven Associationin laatima esitys yhteisestä benchmarking-projektista (Quality Management and Systems) on hyväksytty yhdeksi KKA:n rahoittamaksi kansainväliseksi benchmarking-hankkeeksi. Projekti toteutetaan vuoden 2013 aikana, ja sen tarkoituksena on vahvistaa kumppanien yhteistyötä jakamalla tietoa ja kokemuksia laadunhallinnan käytänteistä. Tavoitteena on molempien osapuolten laadunhallintatoiminnan kehittäminen ja vahvistaminen. Kansainvälinen verkostoituminen ja benchmarking-toiminta ovat vahvasti esillä FUAS-liittoumastrategiassa Vahvistaakseen kansainvälistä kilpailukykyään FUAS on solminut strategisen kumppanuussopimuksen belgialaisen KU Leuven Association -korkeakoululiittouman kanssa. Kumppanuuden tarkoituksena on laajentaa osapuolten kansainvälistä ymmärrystä ja tietoutta sekä kehittää molempien osapuolten toimintaa yhteisöjä ja alueita hyödyntävällä tavalla. Benchmarking-hanke koostuu kahdesta osa-alueesta, laaja-alaisemmasta laadunhallintaa ja laatujärjestelmää käsittelevästä osasta sekä caseesimerkkinä mukana olevasta oppimistavoitteiden (learning outcomes) tarkastelusta. Molemmat ovat jo alkaneet esimateriaalin kirjoittamisella ja ensimmäinen yhteinen tapaaminen järjestetään FUAS-liittouman ammattikorkeakoulussa toukokuussa. Hanke huipentuu elokuussa järjestettävään lopputulosten esittelyyn. Mukana olleet osallistuvat myös KKA:n järjestämään kaikkien hankkeiden yhteiseen loppuseminaariin loppusyksyllä. KKA:lle jätettiin lokakuussa 35 hakemusta, ja se päätti tukea seitsemää kansainvälistymisen laadunhallinnan kehittämistä parhaiten tukevaa benchmarking-hanketta. FUAS-liittouman lisäksi rahoitusta saivat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Savonia-ammattikorkeakoulu. Benchmarking-hankkeen loppuraportointi tapahtuu lokakuun 2013 loppuun mennessä, minkä jälkeen KKA järjestää hankkeista seminaarin. Ytimessä on tiedon ja kokemusten jakaminen laadunhallinnan käytänteistä.

8 14 15 Teksti Taina Lehtomäki ja Maarit Virtanen Kuvitus Mikko Murtonen Afrikasta uusi markkina-alue suomalaisille uusiutuvan energian yrityksille? HAMKin Industrial Management -koulutusohjelmassa opiskeleva Joonas Leskelä kartoitti opinnäytetyönään Namibian uusiutuvan energian markkinoita suomalaisia yrityksiä varten. Leskelän opinnäytetyö on osa FUAS-liittouman Connect-hanketta, jonka tavoitteena on tukea uusiutuvan energian pk-yritysten vientiä kehitysmaihin. Hankkeessa mallinnetaan verkostojen luomista ja hyödynnetään erityisesti Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten potentiaalia. Afrikan maat ovat nyt samassa tilanteessa kuin Kiina kymmenen vuotta sitten, eli alueella on valtava markkinapotentiaali. Suomalaisten olisi unohdettava ennakkoluulot kehitysmaista, sillä Afrikassakin keskiluokka kasvaa nopeasti ja sitä myötä ostovoima sekä markkinat. Kehitys kulkee valtavin harppauksin, taustoittaa Helena Sarén Finprosta. Opiskelijat ovat tehneet Connectprojektissa maaselvityksiä ja markkina-analyysejä englanninkielisen Afrikan maista. Opiskelijayhteistyö jatkuu muun muassa opinnäytetöinä sekä yritysten, opiskelijoiden ja muiden sidosryhmien workshopeissa ja ammattikorkeakoulujen kursseilla. Tekesin Groove-ohjelman rahoittamassa hankkeessa on ollut jo tähän mennessä mukana yhteensä noin kaksisataa opiskelijaa. HAMKin Valkeakosken yksikön Industrial Management -koulutusohjelman koulutusvastaava Kristiina Ranta iloitsee mahdollisuudesta osallistua hankkeeseen. Opiskelijat voivat hyödyntää omaa taustaansa ja erikoisosaamistaan oikeassa projektissa. Lisäksi opiskelijat saavat kaivattuja yrityskontakteja, jotka taas tuovat toivottavasti harjoittelupaikkoja, mielekkäitä opinnäytetyöaiheita ja ehkä jopa työpaikkoja. Koska kyseessä on rajoja ylittävä yhteistyö ammattikorkeakoulujen, koulutusalojen, yksiköiden ja koulutusohjelmien välillä, niin totta kai tässä on ollut omat haasteensakin. Meille on kuitenkin tämän hankkeen myötä esimerkiksi avautunut yhteistyö kestävän kehityksen koulutusohjelman kanssa. Sen myötä insinööriopiskelijat saavat lisää ymmärrystä juuri uusiutuvasta energiasta, Ranta jatkaa. Joonas Leskelä pitää Connecthanketta hienona juttuna ja erittäin hyvin toteutettuna. Opinnäytetyöprosessiaan hän kuvailee pitkäksi ja vaikeaksi. Sain onneksi apua muutamalta Namibiassa alan töitä tekevältä tutultani. Opinnäytetyöni antaa mielestäni kohtuullisen hyvän ja tarkan kuvan maan markkinoiden tilanteesta, joten uskon, että siitä on hyötyä yrityksille. Itse olen ainakin tyytyväinen lopputulokseen. Leskelän opinnäytetyö kantaa nimeä Renewable Energy Market in Namibia. Leskelä on kiinnostunut kansainvälisistä asioista ja uusiutuvasta energiasta. Maaksi valikoitui Namibia siksi, että Leskelä on käynyt siellä kaksi kertaa ja on muuttamassa sinne mahdollisesti pysyvästi tämän vuoden aikana. Olen jo hakenut aurinkoenergiaan liittyvää työpaikkaa Namibiasta. En ole vielä sopinut mitään konkreettista, mutta pyörät ovat pyörimässä. Uusiutuvalle energialle on suuri tarve kehittyvissä maissa, koska energiasta on pulaa, monilla alueilla sähköverkko ei kata maaseutua ja verkon kapasiteetti on riittämätön. Kehityksen myötä tehdyt virheet ja ympäristön pilaaminen voidaan välttää siirtymällä suoraan käyttämään uusiutuvaa energiaa. Afrikan markkinoilla on myös paljon haasteita yrityksille. Haasteet liittyvät muun muassa toimintakulttuuriin, pankkijärjestelmiin, rahoitukseen, logistiikkaan ja yleensä asiakkaiden tavoittamiseen. Sarah Laaru Mwaawaaru Suomi- Ghana Kauppakamariyhdistyksestä ohjeistaakin yrityksiä kartoittamaan ensimmäiseksi kohdemaansa erilaisten ihmisryhmien tarpeet. Sen jälkeen tarjottavasta tuotteesta ja teknologiasta on tehtävä käytännöllistä paikallisiin oloihin sekä hinnaltaan saavutettavaa. Suomalaisten pk-yritysten markkinoille pääsyä edistäisi myös yhteistyö muiden saman alan yritysten kanssa.

9 16 17 Teksti ja Kuva: Lea Mustonen Yhdistetään voimat, ei ongelmia! Valtakunnallinen Liittoumakorkeakoulutseminaari pureutui liittouman tuomiin hyötyihin eri osapuolille. Kansainvälinen näkökulma korostui vahvasti. Dagmar Eberle Saksasta ja David James Englannista toivat Liittoumakorkeakoulutseminaariin kansainvälistä näkökulmaa. Lisätietoja»» Seminaarin materiaalit ovat saatavilla FUAS-verkkosivustolla Liittoumaseminaari järjestettiin Helsingissä. Sen toteuttivat FUASin lisäksi ISAT (Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy (Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Mikkelin ammattikorkeakoulu) ja Lapin korkeakoulukonserni (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu). Avauspuheessaan rehtori Outi Kallioinen Lahden ammattikorkeakoulusta nosti esille korkeakoulujen merkityksen kansainvälisen kilpailukyvyn edistämisessä. Innovaatioiden uskotaan olevan tärkein draiveri, kun luodaan uusia työpaikkoja ja kehitetään kansainvälistä kilpailukykyä. Innovaatioita tulee luoda lokaalisti. Yksilöt sekä pienet ja keskisuuret yritykset ovat keskeisiä toimijoita. Liittoumakorkeakoulut ovat keskeisessä roolissa vauhdittamassa tätä kehitystä, kuvasi Kallioinen. Ylijohtaja Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä esitteli yhteenvedon AMK-lakiehdotukseen annetuista lausunnoista. Lainsäädäntöuudistus ei Lehikoisen mukaan ole tuomassa muutoksia korkeakoulujen välisiä liittoumia koskevaan sääntelyyn. Hän myös kuvasi tulevaa toimilupaprosessia ja peräänkuulutti strategista pohdintaa: toimilupaa tulee aidosti miettiä suhteessa alueellisiin ja valtakunnan tarpeisiin. David James (Higher Education Policy Consultant, Higher Education Funding Council for England) ja Dr. Dagmar Eberle (Director, Mercator Research Center Ruhr) kuvasivat tutkimuksia, joissa oli selvitetty eriasteisten liittoumien ominaisuuksia ja hyötyjä. Liittoumat voivat olla luonteeltaan löyhiä verkostoja ja vain joidenkin tiettyjen toimintakokonaisuuksien kehittämiseen tähtääviä yhteistyömuotoja. Tällöin ei rakenneta yhteistä korkeakoulukokonaisuutta vaan haetaan nopeampia hyötyjä ja vauhditetaan kehitystä valituilla alueilla. Toisessa päässä on fuusio ja näiden välimaastossa eriasteisia liittoumia. Molemmat toivat esille myös sen, että nopeita taloudellisia säästöjä ei liittoumilla saada, mutta pidemmällä aikavälillä ne ovat mahdollisia. Join forces, not problems. Be realistic about synergies and efficiencies. All relationships require time, effort, trust and leadership, tiivisti David James. Seminaarin toisessa osuudessa pureuduttiin liittoumakorkeakoulujen tuomiin hyötyihin opiskelijoille, henkilöstölle, alueelle ja kansainväliselle kilpailukyvylle. Opiskelijoiden edustaja Jari Koistinen LAMKista nosti esille FUAS-liittouman kesäopinnot hyvänä esimerkkinä liittouman hyödyistä. Juha Asikainen Savoniasta korosti vaihtoehtojen tärkeyttä: opiskelijan tulee pystyä rakentamaan henkilökohtainen opintosuunnitelmansa siten, että hänen osaamisensa vastaa alueen tarpeisiin. Henkilöstön ja alueen kokemia hyötyjä puolestaan yhdisti se, että laajemmalla liittoumakokonaisuudella saadaan lisää mahdollisuuksia kehittämiseen. Alueen elinkeinoelämälle tarjoutuu laajempi tutkimuksen ja kehityksen osaamispohja ja verkostot, totesi hallituksen puheenjohtaja Jussi Lehtinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy:stä. Johtaja Antti Palo Palot-Yhtiöt Oy:stä puolestaan nosti esille opinnäytetöiden merkitystä. Ne ovat yrityksille mainio väline teettää selvitystöitä, jotka lisäävät liikevaihtoa ja joiden tekemiseen yrityksillä itsellään ei olisi mahdollisuuksia. Kansainvälisen kilpailukyvyn nosto on liittoumien merkittävin hyöty, ja se on kaikkein parasta aluekehitystä, totesi projektijohtaja Antti Kauppi FUAS-liittoumasta. Hän korosti toimialojen ja koulutusalojen rajapinnoista löytyviä innovaatioita, kansainvälisen huippuosaamisen pohjalle rakentavan pk-sektorin kasvua sekä digitaalisten markkinoiden merkitystä. Sinänsä pienehkökin asia voi saada suuren liikevaihdon globaaleilla markkinoilla. Puheenjohtaja Arvo Jäppinen Lapin korkeakoulukonsernin strategiaryhmästä kokosi seminaarin annin. Liittoutuminen on eurooppalainen trendi. Kansainvälisen osaamisen merkitys kasvaa, ja syntyy uudenlaisia osaamisen tarpeita, joihin liittoumilla voidaan vastata. Liittoumat tarvitsevat selkeät tavoitteet, aikaa niiden toteuttamiseen, selkeät erottuvat brändit sekä vahvaa johtajuutta, hän kiteytti.

10 18 UUTISKATSAUS Innovaatioareenalta uusia tuulia hyvinvointialalle Kuinka ideasta muokkautuu innovaatio ja kuinka ihmisestä tulee innovaattori? Tällaisia kysymyksiä pohdittiin ensimmäistä kertaa järjestetyllä Care Innovations -areenalla Hämeenlinnassa. Yksi esiintyjistä oli BlindSquare-mobiilisovelluksen kehittäjä Ilkka Pirttimaa. BlindSquare-sovellus on näkövammaisille kehitetty paikannusohjelma, joka tunnistaa sovelluksen käyttäjän sijainnin ja kertoo äänen avulla käyttäjän valinnan mukaan vaikkapa, missä alueen suosituimmat ravintolat sijaitsevat tai koska käyttäjä saapuu oikealle bussipysäkille. Pirttimaan kohdalla innovaatioprosessi lähti havainnosta, että lisätyn todellisuuden sovellusten määrä on suuressa kasvussa ja hänkin halusi tehdä vastaavan sovelluksen. Suurin osa lisätyn todellisuuden sovelluksista hyödyntää videota ja kuvaa, joten Pirttimaa päättikin käyttää näiden sijasta ääntä. Kohderyhmäksi valikoituivat sokeat, sillä heille sovelluksesta olisi eniten hyötyä. Tämän jälkeen alkoi kova taustatutkimus, jossa hyödynnettiin moderneja lähteitä, kuten näkövammaisten kirjoittamia blogeja ympäri maailmaa. Taustatutkimuksen kautta sovellusta lähdettiin kehittämään konkreettisesti näkövammaisten globaaleja tarpeita vastaavaksi, kertoo Pirttimaa. Sovelluksesta on kehitetty eri versioita käyttäjiltä tulleiden palautteiden perusteella. Sovelluksen suosio kasvoi niin vauhdikkaasti, että BlindSquarella ei ollut vielä edes kotisivuja silloin kun sovellus oli jo levinnyt useampaan maahan. Kolmen ensimmäisen viikon aikana sovelluksella oli käyttäjiä jo yli 30 maassa, ja tällä hetkellä sovellusta käytetään yli 50 maassa. Areenan järjestivät FUAS-ammattikorkeakoulut eli Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Tavoitteena oli auttaa opiskelijoita tunnistamaan hyvinvointialan kehittämiskohteita sekä luomaan uusia ratkaisuja monialaisesti. Teksti: Eveliina Toivonen ja Taina Lehtomäki Ville Salminen Koulutuksen laatupalautekysely: vahvuuksina monipuolisuus FUAS-koulutuksen laadun arviointi toteutettiin opiskelijakyselynä ensimmäistä kertaa kevättalvella Koulutuksen laatupalautekyselyn avulla haluttiin saada tietoa opiskelijoiden näkemyksistä koskien opintojen suunnittelua, ohjausta ja arviointia, oppimisympäristöjä, osaamisen kehittymistä sekä tuki- ja opiskelijapalveluja. Erityisesti haluttiin saada tietoa liittouman opiskelijoille tuottamasta hyödystä. FUAS-ammattikorkeakoulujen tutkinto-opiskelijoilta saatuja palautetuloksia on peilattu suhteessa FUAS-liittouman strategisiin linjauksiin ja opiskelijoille tuottamiin hyötyihin. Vahvuutena kyselyssä nousi esille muun muassa se, että FUAS-liittouma laajentaa ja monipuolistaa kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia tarjoamalla ympäri vuoden opintotukeen oikeuttavaa koulutusta. Lisäksi opintoja voi suorittaa joustavasti kaikissa FUAS-liittouman ammattikorkeakouluissa ja opiskelijat, joilla on kokemusta FUAS-opinnoista, ovat olleet melko tyytyväisiä toteutettuihin järjestelyihin. Kehittämiskohteet liittyivät FUASin strategiseen linjaukseen siitä, että opiskelija voi suorittaa opintoja kaikissa FUAS-liittouman ammattikorkeakouluissa. Saadun palautteen perusteella opiskelijat eivät kuitenkaan olleet saaneet tukea opintojensa suunnitteluun ja toteuttamiseen toisissa FUAS-ammattikorkeakouluissa. Lisäksi palautteen perusteella opiskelijoilla on vähän tietoa mahdollisuuksista suorittaa opintojaan toisissa FUAS-ammattikorkeakouluissa. Koulutuksen laatupalaute toteutetaan jatkossa vuorovuosin FUAS-opiskeluhyvinvointikyselyn kanssa, joka toteutetaan ensimmäisen kerran kevättalvella Ville Salminen Yli 1200 opiskelijaa suoritti kesäopintoja Kolmantena perättäisenä kesänä järjestetyissä FUAS-ammattikorkeakoulujen yhteisissä kesäopinnoissa oli tarjolla tänä vuonna 95 opintojaksoa, joista neljäsosa toteutettiin englanninkielisinä ja yli kolmannes verkossa. Tarjonnassa oli ensimmäistä kertaa myös yksi opintojakso ruotsiksi. Tarjonnan laajuus opintopisteinä oli 405. Edelliseen vuoteen verrattuna tarjonta oli kokonaisuudessaan hieman pienempi, mutta verkko-opintojen ja englanninkielisten opintojen määrä kasvoi. Kesäopintoihin osallistuneista 1244 opiskelijalla (69 %) oli hyväksytty arviointi lokakuun loppuun mennessä. Hyväksytyistä opinnoista kertyi 6083 opintopistettä. Opiskelijat suorittivat keskimäärin 4,9 opintopistettä kesän aikana. Kesäopintoihin hyväksytyiltä opiskelijoilta kerättiin palaute, jonka perusteella opintoja kehitetään edelleen. Opiskelijapalautteessa keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousi opintotarjonnan monipuolistaminen ja sen muuttaminen opiskelijalähtöisemmäksi. Myös opintojen toteuttamiseen kaivattiin lisää joustavuutta opiskelun ajan ja paikan suhteen. Positiivista palautetta annettiin opintojaksoista ja niiden opettajista. Kesäopiskelumahdollisuudesta oltiin vastoinkäymisistäkin huolimatta kiitollisia ja toivottiin jatkossa lisää tarjontaa. FUAS-opiskelijaliikkuvuutta on pyritty parantamaan kehittämällä toimintaa selkeyttäviä linjauksia ja opintoihin liittyviä käytänteitä. Lisäksi on pyritty poistamaan esteitä opintojen järjestämiselle ja opintoihin osallistumiselle. Ilmoittautumisaika kesäopintoihin 2013 alkaa Lisätietoja kesäopintojen sivuilta: FUAS-LEHTI» 1/2013

11 Ville Salminen FUAS-liittouma Federation of Universities of Applied Sciences on Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun muodostama strateginen liittouma. Tiesitkö tämän FUAS-liittoumasta? Suomen laajin kesäopintotarjonta mahdollistaa päätoimisen opiskelun ympäri vuoden. Opiskelijat voivat valita opintoja koko FUAS-liittouman kesäopintotarjonnasta, siis myös muista kuin omasta ammattikorkeakoulustaan. Kesäopintojen avulla opiskelijat voivat edetä opinnoissaan nopeammin ja vauhdittaa valmistumista. FUAS-liittouma lisää valinnanvaraa myös lukuvuoden aikaisiin opintoihin. Opiskelija voi valita opintoja muista jäsenkorkeakouluista lukuvuoden aikana 30 opintopisteen verran. Kesän ja lukuvuoden aikana valittavissa oleva opintotarjonta laajenee jatkuvasti, ja opintoja tarjotaan myös virtuaaliopintoina sekä vieraskielisinä toteutuksina. Vahva panostus kansainvälisyyteen on liittoumalle keskeistä. Yhteistyökorkeakouluja ja -yliopistoja on yhteensä yli 500. Tämä luo laajat ja laadukkaat liikkuvuusmahdollisuudet sekä tuo opintojaksoille vierailevia opettajia ja asiantuntijoita. Lisätietoja on koottu sivustolle: Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK PL 230 (Visamäentie 35 A) Hämeenlinna Puh Lahden ammattikorkeakoulu PL 214, Lahti Puh Laurea-ammattikorkeakoulu Ratatie 22, Vantaa Puh