Uutta kohden. «Ihmiset ovat FUASin arvokkain voimavara ja keskeisin menestystekijä, sanoo tuore FUAS-liittouman toiminnanjohtaja Leena Treuthardt.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uutta kohden. «Ihmiset ovat FUASin arvokkain voimavara ja keskeisin menestystekijä, sanoo tuore FUAS-liittouman toiminnanjohtaja Leena Treuthardt."

Transkriptio

1 FUAS-LEHTI nro Uusi toiminnanjohtaja Leena Treuthardt: FUAS on sosiaalinen innovaatio 6 Opiskelijat otettu hyvin mukaan liittouman kehittämiseen 11 Maakuntajohtajat näkevät kolmen kimpalla kilpailuedun 4

2 3 Pääkirjoitus FUAS-LEHTI» 1/2013 Sisällys Lea Mustonen «Ihmiset ovat FUASin arvokkain voimavara ja keskeisin menestystekijä, sanoo tuore FUAS-liittouman toiminnanjohtaja Leena Treuthardt. kuva Petri Kuittinen 6 2» Pääkirjoitus 4» Maakuntajohtajat: Tuloksellinen toiminta on kaikista tärkeintä» Uutta kohden FUAS-liittoumaa rakennetaan monella tasolla ja monella rintamalla: toiminnanohjausta, laadunvarmistusta ja liittoumahallintoa kehitetään. Kansainvälistymisessä on uusia avauksia. Tietohallinnossa aloitetaan yhteinen kokonaisarkkitehtuurityö. Viestintää terävöitetään ja virtuaalikampusta synnytetään. Toimintojen kehittämisvastaavia ja projektipäälliköitä rekrytoidaan parhaillaan tätä kirjoitettaessa. Liittoumalle on jo valittu toiminnanjohtaja. Toiminnanjohtajan valinta ja yhteisten toimintojen kehittäminen vievät koko FUAS-liittoumaa pysyvämpään suuntaan. Olemme yhä lähempänä hetkeä, jossa aidosti FUAS-tasoisesti toteutetaan yhteisiä tehtäviä yhtenäisin toimintatavoin. Suurimpia haasteita FUASin rakentamisessa on se, miten kehittämistyö saadaan tehokkaammin muuttumaan konkreettiseksi työelämää ja opiskelijoita hyödyntäväksi toiminnaksi. Se tarkoittaa näin isossa kokonaisuudessa valintojen tekemistä ja yhteisiä päätöksiä. Kannattaa edetä keskittymällä asioihin, joiden kautta liittouman hyödyt ovat nopeasti ja tehokkaasti opiskelijoiden ja työelämän käytössä. FUAS-liitoumasta rakennetaan yhtenäistä kolmen itsenäisen ammattikorkeakoulun liittoumaa. Rakentamisen näky on hyvä pitää vahvasti tulevaisuudessa katsotaan vähän pidemmälle. Tavoitteena kannattaa pitää tuskin mitään vähäisempää kuin valtakunnallista ykkösasemaa ammattikorkeakoulujen joukossa. Tätä tavoitetta ja kuvaa siitä, mitä se oikeasti tarkoittaa, voimme kaikki muodostaa. Yhtä tärkeää on yhdessä ymmärtää tarvittavat pidemmän tähtäimen ratkaisut, mutta kuitenkin edetä ja tehdä oikeansuuntaisia ensimmäisiä askeleita jo tänään. FUAS-liittouman strategia muodostaa hyvän pohjan kehittämistyölle. Se sisältää meille tärkeitä asioita. Yhteiset painoalat on valittu, johtavan kehittäjän rooli on tunnistettu ja kansainvälistymisen tarve nähdään. Tavoitteena on palvella paremmin työelämän tarpeita, alueellisen kehittämistä ja ennen kaikkea opiskelijan etua. Olemme lähteneet yhdessä matkalle. Tarkennetaan matkalla lopullista päämäärää. Edetään kuitenkin jo tänään. Pertti Puusaari rehtori Hämeen ammattikorkeakoulu From To When EXPRESS INNOVATION EXPRESS INNOVATION EXPRESS INNOVATION EXPRESS INNOVATION EXPRESS INNOVATION EXPRESS INNOVATION Innovation Express antoi inspiraatiota ja kontakteja, sanoo Laurean opiskelija Tommi Lehtonen. Page FUAS BRUSSEL/STRASBOURG/NIZZA/BARCELONA INNOVATION EXPRESS» 6» FUAS-liittouman uusi toiminnanjohtaja Leena Treuthardt: Suuret haasteet ovat totta 8» Innovation Express opiskelijoiden liikeideat lentoon Euroopan kierroksella 10» Pääsihteeri Jari Koistinen: FUAS tuo lisää potkua opiskelijakuntiin 13» FUAS-liittouma sai rahoitusta KKA:lta 14» Afrikasta uusi markkina-alue suomalaisille uusiutuvan energian yrityksille? 16» Liittoumakorkeakoulut-seminaarin antia: Yhdistetään voimat, ei ongelmia! 18» Uutiskatsaus FUAS-lehti on FUAS-liittouman yhteinen sidosryhmälehti. JULKAISIJA Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu TOIMITUS Toimituskunta Tuula Kilpinen, Päivi Korhonen, Lea Mustonen, Leena Treuthardt Toimitussihteeri Helena Salakka, Graafinen suunnittelu ja taitto Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Viestintä- ja markkinointipalvelut, Mikko Murtonen Kannen kuva Ville Salminen PAINOSMÄÄRÄ kpl PAINO M&P Paino Oy ISSN ISSN-L FUAS-lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

3 4 5 Ossi Savolainen Uudenmaan maakuntajohtaja jari parkkonen Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Timo Reina Hämeen maakuntajohtaja 1. Millainen yhteistyö on tärkeää alueen ja korkeakoulujen välillä? Elinkeinoelämän uusiin, nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin tulisi reagoida nykyistä nopeammin. Tämä on mahdollista vain korkeakoulujen ja työelämän, niin yritysten kuin julkisen sektorinkin, välistä vuoropuhelua lisäämällä. Myös pk-yritykset tulee saada nykyistä tiiviimmin mukaan osaamistarpeiden ennakointiyhteistyöhön ja opiskelijoita tulee kannustaa yhtenä vaihtoehtona myös yrittäjyyteen. Uudenmaan liitto on edistänyt nuorta yrittäjyyttä mm. Euroopan yrittäjyysalue teemavuoden puitteissa rahoitetuilla hankkeilla. Hyvän yhteistyön lopputulos on tuloksellinen toiminta, ja siihen päästään määrittelemällä yhteiset tavoitteet ja keinot. Oman käsitykseni mukaan FUAS-yhteistyö on valtakunnallisesti parhaita esimerkkejä siitä, miten asioita voidaan tehdä yhdessä kolmen maakunnan kesken ja kolmen koulutuksenjärjestäjän kesken. Ammattikorkeakoulujen ja alueen vahvuuksien tulisi limittyä toisiinsa. Se on myös yhteistyön perusta. Ammattikorkeakouluilla on selvä lakisääteinen aluekehitystehtävä, joten ne ovat keskeinen yhteistyökumppani alueen kehittämisstrategian laadinnassa ja sen toteuttamisessa. Tämä koskee niin itse koulutuksen suuntaamista kuin hanketoimintaakin. Koonti FUAS-toimitus Tuloksellinen toiminta on kaikista tärkeintä Maakuntajohtajien mielestä kolme on enemmän kuin kolme, kun monipuolista koulutustarjontaa osataan hyödyntää tehokkaasti. 2. Mitä ammattikorkeakoulujen toiminnalta ja toimintatavalta odotetaan? 3. Mitä mahdollisuuksia kolmen ammattikorkeakoulun FUAS-liittouma ja yhteistyö mielestäsi tuo tai voisi tuoda laajalle metropolialueelle? Osaavan työvoiman tuottamista, avoimuutta ja yhteistyövalmiutta työelämän edustajien ja aluekehittämistoimijoiden, kuten Uudenmaan liiton, kanssa. Opintotarjonnan tulee vastata joustavasti osaamistarpeiden muutokseen ja mahdollistaa yksilölliset opintopolut. Rakennemuutoksen myötä yleistyvät alaa vaihtavat opiskelijat, joiden osalta tulee kehittää aiemman osaamisen tunnustamista ja käytäntöjä, jotka mahdollistavat sujuvan siirtymisen takaisin työmarkkinoille. Aiempaa laajemman ja monialaisemman opintotarjonnan avulla voidaan tuottaa monipuolisempaa ja elinkeinoelämän tarpeita paremmin vastaavaa osaamista. FUAS-littouma on tärkeä suunnannäyttäjä korkeakoulujen välisen yhteistyön kehittämisessä ja voi toimia esimerkkinä oppilaitosten yhteistyön tiivistämiselle myös muualla Suomessa. Kansainväliset yhteydet toivottavasti tuovat uusia näkökulmia ja avauksia TKI-toimintaan, mikä on tärkeää metropolialueen kilpailukyvyn säilyttämiselle. Ammattikorkeakoulut pitävät sisällään paljon osaamista ja käytännönläheistä tutkimusta. Ne ovat isoja vaikuttajia omalla alueellaan. Henkilöstön ja opiskelijoiden osaaminen pitää pystyä hyödyntämään alueen kehittämisessä. FUASin toiminta-alue pitää sisällään 40 prosenttia maan väestöstä. On hirvittävän iso kysymys, kuinka paljon tämän alueen kilpailukyky kehittyy, ja siinä keskeisessä avainasemassa ovat koulutuksenjärjestäjät. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö on tärkeää myös tulevaisuudessa. Lahdessa on siitä hyviä esimerkkejä ja kokemuksia. Yhteistyössä voidaan luoda sellaisia koulutussisältöjä, jotka vastaavat tulevaisuuden haasteita ja opiskelijoiden tarpeita. Tällaisessa verkostossa voidaan erikoistua ja hakea siten kilpailuetua. Vahva toimija pystyy helpommin ennakoimaan tulevaisuutta ja siten myös muovaamaan sitä. Tärkeintä on laadukas koulutus, jossa painottuvat muun muassa vahva työelämäyhteys sekä yrittäjämäisyyteen kannustaminen. Tarvitaan kykyä ennakoida koulutustarpeita sekä valmiutta vastata niihin tehokkaasti. Lisäksi odotetaan kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijaverkostoissa toimimista organisaatiorajoista välittämättä osana soveltavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Avainkysymys on oikean yhteistyön ja työnjaon löytyminen. Kolme on enemmän kuin kolme, kun monipuolista koulutustarjontaa osataan tehokkaasti hyödyntää. Laajan metropolialueen maakunnat tekevät jo nyt tiivistä yhteistyötä. FUAS-liittouma voisi parhaimmillaan tukea ketterästi tätä, koska se toimii laajan metropolialueen sisällä kattaen kaikki kolme nykymaakuntaa. FUAS-liittouma tuo lisäarvoa myös kansainväliseen yhteistyöhön ja muun muassa koulutusvientiin.

4 6 7 Ihmiset ovat FUASin arvokkain voimavara ja keskeisin menestystekijä. Haluan nostaa tekemisen keskiöön, FUAS-liittouman uusi toiminnanjohtaja Leena Treuthardt sanoo. Kansainvälisessä toiminnassa on keskeistä, että se on luonteva osa kaikkea toimintaa. Teksti Päivi Korhonen Kuva Anita Westerback Suuret haasteet ovat totta FUAS-liittouman uusi toiminnanjohtaja Leena Treuthardt näkee FUASin sosiaalisena innovaationa, jossa suuria haasteita ei ratkaista yksin, vaan siihen tarvitaan vahvaa yhteistyötä, monialaisuutta, tieteidenvälisyyttä, riskinottoa ja uusien avauksien tekemistä. Näin luodaan hyvinvointia ja kilpailukykyä laajalle metropolialueelle ja kansainvälisille markkinoille. YTT Leena Treuthardt aloitti FUASliittouman toiminnanjohtajana vuoden 2013 alussa. Hänellä on pitkäaikainen ja monipuolinen johtamis- ja strategiatyön kokemus korkeakouluja tutkimuspolitiikan alalta. Ennen FUAS-liittoumaa hän toimi Suomen Akatemian strategiajohtajana vastasi johdon tukena strategia- ja ennakointityöstä sekä tiedejärjestelmätason arviointien toteuttamisesta. Hän on väitellyt korkeakoulututkimuksen alalta. Millaiseen FUASiin tulit töihin? FUAS on sosiaalinen innovaatio, jonka muodostavat kolme korkeatasoista, monialaista korkeakoulua. Liittoumassa työskentelevät ovat motivoituneita ja kehittämistahtoisia. FUASilla on hyvä strategia vuoteen 2015 saakka, joten lähtökohdat ovat erinomaiset aloittaa tässä tehtävässä. Strategian toimeenpano edellyttää laadukasta ja vaikuttavaa strategia- ja ennakointityötä, yhteisten toimintojen ja palvelujen kehittämistä sekä FUASin valitsemien painoalojen (Hyvinvoinnin turvaaminen, Yhteiskunnan turvallisuus ja eheys, Ympäristö ja energiatehokkuus sekä Teknologia ja yrittäjyys) kehittämistä vastaamaan muun muassa globaaleihin haasteisiin. Ja kaiken edellä olevan toteutumiseksi tarvitaan toimiva johtamis- ja ohjausjärjestelmä. miten FUASia johdetaan ja ohjataan jatkossa? FUAS merkitsee HAMKille, Lamkille ja Laurealle luontevaa yhteisten toimintojen ja palveluiden kokonaisuutta. Strategiatyön avulla selkiytetään työnjakoa, tehdään valintoja ja poisvalintoja sekä priorisointeja yhteistyössä. Ohjaus- ja johtamisjärjestelmän on oltava tehokas ja vaikuttava, sillä tulosohjauksen prosessien avulla ohjataan toimintaa, tuetaan linjausten toimeenpanoa ja seurataan tuloksellisuutta. Jatkossa kaikilla FUAS-toimielimillä on määritetyt, strategiasta johdetut tavoitteet ja tehtävät sekä toimielinten välillä on selkeät ohjaussuhteet samalla karsitaan mahdollisia päällekkäisyyksiä. Budjetointi toimii suunnittelun välineenä, joten talouden seuranta on keskiössä. Näin voimme keskittyä olennaiseen eli konkreettisten tulosten aikaansaamiseen laadukkaasti ja tehokkaasti. Mikä on FUASin tärkein voimavara? Ihmiset ovat FUASin arvokkain voimavara ja keskeisin menestystekijä. Haluan nostaa tekemisen niin opiskelijoiden kuin henkilöstön keskiöön. Näin saamme koulutuksen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä aluekehityksen alalla konkreettisia tuloksia, joita voimme hyödyntää ja joilla on myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kansainvälisessä toiminnassa on keskeistä, että se on luonteva osa kaikkea toimintaa. Yhteistyösuhteita on luotava sellaisten toimijoiden kanssa, joiden kanssa voimme toimia tasavertaisina kumppaneina ja yhteistyöstä syntyy konkreettista tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Keskeisten yhteistyökumppaneiden määrittely on osa strategiatyötä. Miksi hait FUASiin? Näen FUASin merkittävänä kansallisena toimijana ja ammattikorkeakoulusektorin suunnannäyttäjänä. Sekä koko ammattikorkeakoulusektori että FUAS ovat nyt hyvin mielenkiintoisessa kehitysvaiheessa. Halusin mukaan siihen, ja koska minulle on kertynyt kokemusta niin korkeakoulutuksen, TKI-toiminnan kuin alueellisen kehittämistoiminnankin aloilta, koin, että minulla voisi olla myös annettavaa. Entä mitä harrastat? Purjehdusta. Ja pyrin kerran vuodessa juoksemaan puoli- ja kokomaratonin.

5 8 9 EXPRESS Teksti Päivi Korhonen Innovation Express laittoi opiskelijoiden liikeideat lentoon Euroopan kierroksella Mitä syntyy, kun 17 yrittäjähenkistä opiskelijaa matkustaa junalla halki Euroopan? Seitsemäntoista yrittäjähenkistä FUAS-opiskelijaa matkusti junalla Brysselistä Strasbourgin ja Nizzan kautta Barcelonaan Matkan aikana opiskelijat kehittivät liikeideoitaan kansainvälisessä ympäristössä, saivat sparrausneuvoja nimekkäiltä bisnesguruilta ja tapasivat EU:n virkamiehiä rahoituksen, lobbauksen ja verkostoitumisen saralta. Brysselissä opiskelijoilla oli mahdollisuus luovuttaa Nuorten yrittäjien manifesti kilpailukomissaari Joaquín Almunialle ja talouskomissaari Olli Rehnille. Manifestissa korostetaan, että yrittäjät luovat innovaatioita, hyvinvointia ja työpaikkoja. Nuorten yrittäjien mielestä riskit on nähtävä mahdollisuuksina eikä uhkina. Manifestissa sanottiin myös, että niin epäonnistuminen kuin menestys ovat tärkeitä oppimiselle. Innovation Expressin järjesti Laurea Entrepreneurship Society, LaureaES, ja sen rahoittivat FUAS ja Uudenmaan liitto osana eurooppalaista yrittäjyysaluevuotta (EER 2012). Matkan tarkoituksena oli edistää korkeakouluissa syntyneiden yritysideoiden kasvutavoitteita ja kansainvälistymistä. Tommi Lehtosen yritysidea investoijien ykkönen Tommi Lehtonen (kuvassa oikealla) Laurea Leppävaaran hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelmasta osallistui yritysideamatkalle yhdessä yrityskollegoidensa kanssa. Opiskelijat olivat perustaneet täyden palvelun luksusmatkoja venäläisille tarjoavan yrityksen, johon he ovat saaneet myös Tekesin TULI-rahoitusta (Tutkimuksesta liiketoimintaa). Tommi Lehtonen ja hänen yrityskumppaninsa idea sai huomiota, kun matkan aikana opiskelijoiden liikeideoita sparranneet bisnesenkelit ja -sijoittajat valitsivat opiskelijoiden liikeideoista parhaan Venture Academy Winner Most investable companyn. Tämän palkinnon saivat Tommi Lehtonen ja hänen yrityskumppaninsa. Innovation Express antoi inspiraatiota, kontakteja ja vahvisti käsitystä, että olemme oikealla tiellä, summaa Tommi Lehtonen tyytyväisenä saamastaan tunnustuksesta. Reissun aikana opiskelijat tapasivat poliittisia päättäjiä, perehtyivät vaikuttamiseen ja lobbaukseen, verkostoitumiseen, myyntiin sekä markkinointiin. Myyntipuhekilpailun voitto Lamkiin Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden alan opiskelijat Anniina Makkonen ja Sonja Henttinen voittivat Innovation Express -matkan Venture Academy Winner Best presentation -myyntipuhekilpailun Nizzassa. Anniina Makkosen (kuvassa oikealla) yritysideassa on kyse yhteiskuntavastuullisesti tuotetusta bisneksestä. LifeCoaching-yrityksessä toimivat niin sanotut oman elämänsä asiantuntijat. Heillä ei tarvitse olla kirjaviisautta, vain ja ainoastaan eletty kokemus, jonka he jakavat vertaistuen lailla muille ihmisille. Ideana on, että esimerkiksi oppimisvaikeuksien, koulukiusaamisen tai vanhempien alkoholismin kanssa kamppailleet kertovat oman tarinansa kouluissa. Lapset ja nuoret ymmärtävät, että he eivät ole yksin. Tavoitteenani onkin saada LifeCoaching-tunnit koulutusjärjestelmään alakoulusta eteenpäin. Mielestäni nuorille on annettava mahdollisuus kehittää omaa polkuaan ja omia unelmiaan. Sonja Henttisen (kuvassa vasemmalla) oma bisnesidea pohjautuu yritysten konsultoimiseen. Opiskelijat yhdistivät ideansa ja siitä syntyi palkittu Attitude Consultation. Kyseessä olisi yritys, joka tarjoaa saman katon alta LifeCoaching- ja yritysten konsultointipalveluita, opiskelijat sanovat. Olemme erittäin tyytyväisiä, että saimme tällaisen mahdollisuuden. Seuraavaksi alamme kehittää yritystämme eteenpäin esimerkiksi markkinoinnin ja myynnin osalta.

6 10 11 Teksti Helena Salakka Kuva Aleksi Tikkala FUAS tuo lisää potkua opiskelijakuntiin Kun kolme opiskelijakuntaa lisää yhteistyötä, mitä siitä seuraa? Ainakin yhteinen jalkapalloturnaus ja paljon muuta. Opiskelijan näkökulmasta FUAS on tuonut lisää tarjontaa. Kesäopinnot on tästä selkein esimerkki. Niihin on osallistunut iso joukko opiskelijoita. On hienoa, että opiskelijat voivat ottaa ristiin opintojaksoja FUAS-liittouman amkeista, sanoo Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAMKOn pääsihteeri Jari Koistinen. Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAMKOn toimiston seinällä on värikäs rivistö tapahtumajulisteita. Tapahtumat ovat se juttu, josta opiskelijakunta tunnetaan opiskelijoiden keskuudessa: lautapeli-illat, hankifudisturnaukset, opiskelijabileet ja yhteiset reissut ovat suosittuja. Opiskelijoille näyttäydymme ennen kaikkea tapahtumien sekä järjestötoiminnan kautta. Opiskelijakunnan edunvalvontatyö ei ole tuttua suurelle opiskelijaporukalle, kertoo opiskelijakunnan 29-vuotias pääsihteeri Jari Koistinen. Edunvalvonnalla hän viittaa opiskelijakunnan ykköstehtävään, joka on valvoa, että opiskelijan etu toteutuu ammattikorkeakoulun toiminnassa ja päätöksissä. Tällä hetkellä LAMKOon kuuluu hieman yli 2000 jäsentä eli noin 40 prosenttia Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoista. Vuoden 2012 lopussa meillä oli kasvupyrähdys. Olisi optimi, että ainakin 75 prosenttia Lamkin opiskelijoista kuuluisi opiskelijakuntaan. Mitä enemmän jäseniä, sitä enemmän opiskelijakunta saa äänivaltaa ja sitä kautta painoarvoa Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:ssä. Tietysti isompi jäsenmäärä toisi myös taloudellisia resursseja tuottaa lisää palveluita. Jäsenmäärän nousua on kirittänyt monivuotisen jäsenyyden käyttöönotto vuonna Opiskelija pystyy maksamaan koko opiskelija-ajan jäsenmaksut halutessaan kerralla, jolloin siitä saa alennusta. Yhtenä uusimmista ponnistuksista LAMKOssa on syksyllä 2012 jäsenten käyttöön rakennettu uusi kuntosali, joka sijaitsee kaupungin keskustassa oppimiskeskus Fellmannian alakerrassa. Uutta on myös yhä tiiviimpi yhteistyö FUAS-liittouman opiskelijakuntien kesken. Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa opiskelijakunnan nimenä on HAMKO ja Laurea-ammattikorkeakoulussa LAUREAMKO. Viime vuonna me FUAS-liittouman opiskelijakunnat selvästi tiivistimme yhteistyötämme, Koistinen sanoo. Yhteistyö näkyy suurelle yleisölle ennen kaikkea yhteisinä tapahtumina. Tälle vuodelle on Koistisen mukaan luvassa ainakin yhteinen, iso jalkapalloturnaus sekä yhteisiä retkiä kansainvälisille opiskelijoille esimerkiksi Suomenlinnaan. Lisäksi kaikille FUAS-liittouman ammattikorkeakoulujen opiskelijoille on tulossa yhteinen hyvinvointikysely.»

7 12 13 Teksti Mervi Friman FUAS-liittouma sai rahoitusta KKA:lta Jari KoistiSen tuntuman mukaan FUAS on monelle opiskelijalle vielä kysymysmerkki. Ehkä termin on nähnyt jossain, mutta siitä ei tiedä sen enempää. Koistinen arvelee, että FUAS on tullut tutuksi opiskelijoille ennen kaikkea yhteisten kesäopintojen kautta. Opiskelijan näkökulmasta FUAS on tuonut lisää tarjontaa ja kesäopinnot on tästä selkein esimerkki. Niihin on osallistunut iso joukko opiskelijoita. On hienoa, että opiskelijat voivat ottaa ristiin opintojaksoja FUAS-liittouman amkeista. Tradenomiksi valmistunut ja nykyisin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kauppatieteitä opiskeleva Koistinen arvioi, että FUAS-liittoumassa on selvästi laitettu paukkuja toimintojen yhtenäistämiseen. Uskon sen tuovan konkreettisia hyötyjä opiskelijalle. Hyötynäkökulmasta siitä pitäisi tulla myös taloudellisia säästöjä, sillä eihän yhteistyöllä olisi muuten funktiota. Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HAMKO Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAMKO Lahden ammattikorkeakoulu LAMKOn hallitus vuodelle Koistisen mielestä FUASissa on potentiaalia. Sitä kautta opiskelijat saavat lisää tarjontaa, mikä puolestaan nopeuttaa valmistumista. Kesällä pitäisi pystyä suorittamaan enemmän myös ammattiopintoja eli pakollisia opintoja, eikä vain valinnaisiin tulevia opintoja. Koistinen kiittelee sitä, että opiskelijat ja opiskelijakunnat on otettu mukaan FUASin kehittämiseen, niin ohjausryhmiin kuin strategisiin ryhmiin ja työryhmiin. Hän on itse mukana ohjaus- ja järjestelmät -ohjausryhmässä. On tärkeää, että FUASin toimintaan ja kehittämiseen saadaan esille opiskelijanäkökulmaa. Itselleni mukana olo antaa laajempaa näkökulmaa koko FUASin toimintaan ja toiminnan kehittämiseen. Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAUREAMKO FUAS-laaturyhmän ja liittouman uuden partnerin KU Leuven Associationin laatima esitys yhteisestä benchmarking-projektista (Quality Management and Systems) on hyväksytty yhdeksi KKA:n rahoittamaksi kansainväliseksi benchmarking-hankkeeksi. Projekti toteutetaan vuoden 2013 aikana, ja sen tarkoituksena on vahvistaa kumppanien yhteistyötä jakamalla tietoa ja kokemuksia laadunhallinnan käytänteistä. Tavoitteena on molempien osapuolten laadunhallintatoiminnan kehittäminen ja vahvistaminen. Kansainvälinen verkostoituminen ja benchmarking-toiminta ovat vahvasti esillä FUAS-liittoumastrategiassa Vahvistaakseen kansainvälistä kilpailukykyään FUAS on solminut strategisen kumppanuussopimuksen belgialaisen KU Leuven Association -korkeakoululiittouman kanssa. Kumppanuuden tarkoituksena on laajentaa osapuolten kansainvälistä ymmärrystä ja tietoutta sekä kehittää molempien osapuolten toimintaa yhteisöjä ja alueita hyödyntävällä tavalla. Benchmarking-hanke koostuu kahdesta osa-alueesta, laaja-alaisemmasta laadunhallintaa ja laatujärjestelmää käsittelevästä osasta sekä caseesimerkkinä mukana olevasta oppimistavoitteiden (learning outcomes) tarkastelusta. Molemmat ovat jo alkaneet esimateriaalin kirjoittamisella ja ensimmäinen yhteinen tapaaminen järjestetään FUAS-liittouman ammattikorkeakoulussa toukokuussa. Hanke huipentuu elokuussa järjestettävään lopputulosten esittelyyn. Mukana olleet osallistuvat myös KKA:n järjestämään kaikkien hankkeiden yhteiseen loppuseminaariin loppusyksyllä. KKA:lle jätettiin lokakuussa 35 hakemusta, ja se päätti tukea seitsemää kansainvälistymisen laadunhallinnan kehittämistä parhaiten tukevaa benchmarking-hanketta. FUAS-liittouman lisäksi rahoitusta saivat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Savonia-ammattikorkeakoulu. Benchmarking-hankkeen loppuraportointi tapahtuu lokakuun 2013 loppuun mennessä, minkä jälkeen KKA järjestää hankkeista seminaarin. Ytimessä on tiedon ja kokemusten jakaminen laadunhallinnan käytänteistä.

8 14 15 Teksti Taina Lehtomäki ja Maarit Virtanen Kuvitus Mikko Murtonen Afrikasta uusi markkina-alue suomalaisille uusiutuvan energian yrityksille? HAMKin Industrial Management -koulutusohjelmassa opiskeleva Joonas Leskelä kartoitti opinnäytetyönään Namibian uusiutuvan energian markkinoita suomalaisia yrityksiä varten. Leskelän opinnäytetyö on osa FUAS-liittouman Connect-hanketta, jonka tavoitteena on tukea uusiutuvan energian pk-yritysten vientiä kehitysmaihin. Hankkeessa mallinnetaan verkostojen luomista ja hyödynnetään erityisesti Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten potentiaalia. Afrikan maat ovat nyt samassa tilanteessa kuin Kiina kymmenen vuotta sitten, eli alueella on valtava markkinapotentiaali. Suomalaisten olisi unohdettava ennakkoluulot kehitysmaista, sillä Afrikassakin keskiluokka kasvaa nopeasti ja sitä myötä ostovoima sekä markkinat. Kehitys kulkee valtavin harppauksin, taustoittaa Helena Sarén Finprosta. Opiskelijat ovat tehneet Connectprojektissa maaselvityksiä ja markkina-analyysejä englanninkielisen Afrikan maista. Opiskelijayhteistyö jatkuu muun muassa opinnäytetöinä sekä yritysten, opiskelijoiden ja muiden sidosryhmien workshopeissa ja ammattikorkeakoulujen kursseilla. Tekesin Groove-ohjelman rahoittamassa hankkeessa on ollut jo tähän mennessä mukana yhteensä noin kaksisataa opiskelijaa. HAMKin Valkeakosken yksikön Industrial Management -koulutusohjelman koulutusvastaava Kristiina Ranta iloitsee mahdollisuudesta osallistua hankkeeseen. Opiskelijat voivat hyödyntää omaa taustaansa ja erikoisosaamistaan oikeassa projektissa. Lisäksi opiskelijat saavat kaivattuja yrityskontakteja, jotka taas tuovat toivottavasti harjoittelupaikkoja, mielekkäitä opinnäytetyöaiheita ja ehkä jopa työpaikkoja. Koska kyseessä on rajoja ylittävä yhteistyö ammattikorkeakoulujen, koulutusalojen, yksiköiden ja koulutusohjelmien välillä, niin totta kai tässä on ollut omat haasteensakin. Meille on kuitenkin tämän hankkeen myötä esimerkiksi avautunut yhteistyö kestävän kehityksen koulutusohjelman kanssa. Sen myötä insinööriopiskelijat saavat lisää ymmärrystä juuri uusiutuvasta energiasta, Ranta jatkaa. Joonas Leskelä pitää Connecthanketta hienona juttuna ja erittäin hyvin toteutettuna. Opinnäytetyöprosessiaan hän kuvailee pitkäksi ja vaikeaksi. Sain onneksi apua muutamalta Namibiassa alan töitä tekevältä tutultani. Opinnäytetyöni antaa mielestäni kohtuullisen hyvän ja tarkan kuvan maan markkinoiden tilanteesta, joten uskon, että siitä on hyötyä yrityksille. Itse olen ainakin tyytyväinen lopputulokseen. Leskelän opinnäytetyö kantaa nimeä Renewable Energy Market in Namibia. Leskelä on kiinnostunut kansainvälisistä asioista ja uusiutuvasta energiasta. Maaksi valikoitui Namibia siksi, että Leskelä on käynyt siellä kaksi kertaa ja on muuttamassa sinne mahdollisesti pysyvästi tämän vuoden aikana. Olen jo hakenut aurinkoenergiaan liittyvää työpaikkaa Namibiasta. En ole vielä sopinut mitään konkreettista, mutta pyörät ovat pyörimässä. Uusiutuvalle energialle on suuri tarve kehittyvissä maissa, koska energiasta on pulaa, monilla alueilla sähköverkko ei kata maaseutua ja verkon kapasiteetti on riittämätön. Kehityksen myötä tehdyt virheet ja ympäristön pilaaminen voidaan välttää siirtymällä suoraan käyttämään uusiutuvaa energiaa. Afrikan markkinoilla on myös paljon haasteita yrityksille. Haasteet liittyvät muun muassa toimintakulttuuriin, pankkijärjestelmiin, rahoitukseen, logistiikkaan ja yleensä asiakkaiden tavoittamiseen. Sarah Laaru Mwaawaaru Suomi- Ghana Kauppakamariyhdistyksestä ohjeistaakin yrityksiä kartoittamaan ensimmäiseksi kohdemaansa erilaisten ihmisryhmien tarpeet. Sen jälkeen tarjottavasta tuotteesta ja teknologiasta on tehtävä käytännöllistä paikallisiin oloihin sekä hinnaltaan saavutettavaa. Suomalaisten pk-yritysten markkinoille pääsyä edistäisi myös yhteistyö muiden saman alan yritysten kanssa.

9 16 17 Teksti ja Kuva: Lea Mustonen Yhdistetään voimat, ei ongelmia! Valtakunnallinen Liittoumakorkeakoulutseminaari pureutui liittouman tuomiin hyötyihin eri osapuolille. Kansainvälinen näkökulma korostui vahvasti. Dagmar Eberle Saksasta ja David James Englannista toivat Liittoumakorkeakoulutseminaariin kansainvälistä näkökulmaa. Lisätietoja»» Seminaarin materiaalit ovat saatavilla FUAS-verkkosivustolla Liittoumaseminaari järjestettiin Helsingissä. Sen toteuttivat FUASin lisäksi ISAT (Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy (Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Mikkelin ammattikorkeakoulu) ja Lapin korkeakoulukonserni (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu). Avauspuheessaan rehtori Outi Kallioinen Lahden ammattikorkeakoulusta nosti esille korkeakoulujen merkityksen kansainvälisen kilpailukyvyn edistämisessä. Innovaatioiden uskotaan olevan tärkein draiveri, kun luodaan uusia työpaikkoja ja kehitetään kansainvälistä kilpailukykyä. Innovaatioita tulee luoda lokaalisti. Yksilöt sekä pienet ja keskisuuret yritykset ovat keskeisiä toimijoita. Liittoumakorkeakoulut ovat keskeisessä roolissa vauhdittamassa tätä kehitystä, kuvasi Kallioinen. Ylijohtaja Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä esitteli yhteenvedon AMK-lakiehdotukseen annetuista lausunnoista. Lainsäädäntöuudistus ei Lehikoisen mukaan ole tuomassa muutoksia korkeakoulujen välisiä liittoumia koskevaan sääntelyyn. Hän myös kuvasi tulevaa toimilupaprosessia ja peräänkuulutti strategista pohdintaa: toimilupaa tulee aidosti miettiä suhteessa alueellisiin ja valtakunnan tarpeisiin. David James (Higher Education Policy Consultant, Higher Education Funding Council for England) ja Dr. Dagmar Eberle (Director, Mercator Research Center Ruhr) kuvasivat tutkimuksia, joissa oli selvitetty eriasteisten liittoumien ominaisuuksia ja hyötyjä. Liittoumat voivat olla luonteeltaan löyhiä verkostoja ja vain joidenkin tiettyjen toimintakokonaisuuksien kehittämiseen tähtääviä yhteistyömuotoja. Tällöin ei rakenneta yhteistä korkeakoulukokonaisuutta vaan haetaan nopeampia hyötyjä ja vauhditetaan kehitystä valituilla alueilla. Toisessa päässä on fuusio ja näiden välimaastossa eriasteisia liittoumia. Molemmat toivat esille myös sen, että nopeita taloudellisia säästöjä ei liittoumilla saada, mutta pidemmällä aikavälillä ne ovat mahdollisia. Join forces, not problems. Be realistic about synergies and efficiencies. All relationships require time, effort, trust and leadership, tiivisti David James. Seminaarin toisessa osuudessa pureuduttiin liittoumakorkeakoulujen tuomiin hyötyihin opiskelijoille, henkilöstölle, alueelle ja kansainväliselle kilpailukyvylle. Opiskelijoiden edustaja Jari Koistinen LAMKista nosti esille FUAS-liittouman kesäopinnot hyvänä esimerkkinä liittouman hyödyistä. Juha Asikainen Savoniasta korosti vaihtoehtojen tärkeyttä: opiskelijan tulee pystyä rakentamaan henkilökohtainen opintosuunnitelmansa siten, että hänen osaamisensa vastaa alueen tarpeisiin. Henkilöstön ja alueen kokemia hyötyjä puolestaan yhdisti se, että laajemmalla liittoumakokonaisuudella saadaan lisää mahdollisuuksia kehittämiseen. Alueen elinkeinoelämälle tarjoutuu laajempi tutkimuksen ja kehityksen osaamispohja ja verkostot, totesi hallituksen puheenjohtaja Jussi Lehtinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy:stä. Johtaja Antti Palo Palot-Yhtiöt Oy:stä puolestaan nosti esille opinnäytetöiden merkitystä. Ne ovat yrityksille mainio väline teettää selvitystöitä, jotka lisäävät liikevaihtoa ja joiden tekemiseen yrityksillä itsellään ei olisi mahdollisuuksia. Kansainvälisen kilpailukyvyn nosto on liittoumien merkittävin hyöty, ja se on kaikkein parasta aluekehitystä, totesi projektijohtaja Antti Kauppi FUAS-liittoumasta. Hän korosti toimialojen ja koulutusalojen rajapinnoista löytyviä innovaatioita, kansainvälisen huippuosaamisen pohjalle rakentavan pk-sektorin kasvua sekä digitaalisten markkinoiden merkitystä. Sinänsä pienehkökin asia voi saada suuren liikevaihdon globaaleilla markkinoilla. Puheenjohtaja Arvo Jäppinen Lapin korkeakoulukonsernin strategiaryhmästä kokosi seminaarin annin. Liittoutuminen on eurooppalainen trendi. Kansainvälisen osaamisen merkitys kasvaa, ja syntyy uudenlaisia osaamisen tarpeita, joihin liittoumilla voidaan vastata. Liittoumat tarvitsevat selkeät tavoitteet, aikaa niiden toteuttamiseen, selkeät erottuvat brändit sekä vahvaa johtajuutta, hän kiteytti.

10 18 UUTISKATSAUS Innovaatioareenalta uusia tuulia hyvinvointialalle Kuinka ideasta muokkautuu innovaatio ja kuinka ihmisestä tulee innovaattori? Tällaisia kysymyksiä pohdittiin ensimmäistä kertaa järjestetyllä Care Innovations -areenalla Hämeenlinnassa. Yksi esiintyjistä oli BlindSquare-mobiilisovelluksen kehittäjä Ilkka Pirttimaa. BlindSquare-sovellus on näkövammaisille kehitetty paikannusohjelma, joka tunnistaa sovelluksen käyttäjän sijainnin ja kertoo äänen avulla käyttäjän valinnan mukaan vaikkapa, missä alueen suosituimmat ravintolat sijaitsevat tai koska käyttäjä saapuu oikealle bussipysäkille. Pirttimaan kohdalla innovaatioprosessi lähti havainnosta, että lisätyn todellisuuden sovellusten määrä on suuressa kasvussa ja hänkin halusi tehdä vastaavan sovelluksen. Suurin osa lisätyn todellisuuden sovelluksista hyödyntää videota ja kuvaa, joten Pirttimaa päättikin käyttää näiden sijasta ääntä. Kohderyhmäksi valikoituivat sokeat, sillä heille sovelluksesta olisi eniten hyötyä. Tämän jälkeen alkoi kova taustatutkimus, jossa hyödynnettiin moderneja lähteitä, kuten näkövammaisten kirjoittamia blogeja ympäri maailmaa. Taustatutkimuksen kautta sovellusta lähdettiin kehittämään konkreettisesti näkövammaisten globaaleja tarpeita vastaavaksi, kertoo Pirttimaa. Sovelluksesta on kehitetty eri versioita käyttäjiltä tulleiden palautteiden perusteella. Sovelluksen suosio kasvoi niin vauhdikkaasti, että BlindSquarella ei ollut vielä edes kotisivuja silloin kun sovellus oli jo levinnyt useampaan maahan. Kolmen ensimmäisen viikon aikana sovelluksella oli käyttäjiä jo yli 30 maassa, ja tällä hetkellä sovellusta käytetään yli 50 maassa. Areenan järjestivät FUAS-ammattikorkeakoulut eli Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Tavoitteena oli auttaa opiskelijoita tunnistamaan hyvinvointialan kehittämiskohteita sekä luomaan uusia ratkaisuja monialaisesti. Teksti: Eveliina Toivonen ja Taina Lehtomäki Ville Salminen Koulutuksen laatupalautekysely: vahvuuksina monipuolisuus FUAS-koulutuksen laadun arviointi toteutettiin opiskelijakyselynä ensimmäistä kertaa kevättalvella Koulutuksen laatupalautekyselyn avulla haluttiin saada tietoa opiskelijoiden näkemyksistä koskien opintojen suunnittelua, ohjausta ja arviointia, oppimisympäristöjä, osaamisen kehittymistä sekä tuki- ja opiskelijapalveluja. Erityisesti haluttiin saada tietoa liittouman opiskelijoille tuottamasta hyödystä. FUAS-ammattikorkeakoulujen tutkinto-opiskelijoilta saatuja palautetuloksia on peilattu suhteessa FUAS-liittouman strategisiin linjauksiin ja opiskelijoille tuottamiin hyötyihin. Vahvuutena kyselyssä nousi esille muun muassa se, että FUAS-liittouma laajentaa ja monipuolistaa kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia tarjoamalla ympäri vuoden opintotukeen oikeuttavaa koulutusta. Lisäksi opintoja voi suorittaa joustavasti kaikissa FUAS-liittouman ammattikorkeakouluissa ja opiskelijat, joilla on kokemusta FUAS-opinnoista, ovat olleet melko tyytyväisiä toteutettuihin järjestelyihin. Kehittämiskohteet liittyivät FUASin strategiseen linjaukseen siitä, että opiskelija voi suorittaa opintoja kaikissa FUAS-liittouman ammattikorkeakouluissa. Saadun palautteen perusteella opiskelijat eivät kuitenkaan olleet saaneet tukea opintojensa suunnitteluun ja toteuttamiseen toisissa FUAS-ammattikorkeakouluissa. Lisäksi palautteen perusteella opiskelijoilla on vähän tietoa mahdollisuuksista suorittaa opintojaan toisissa FUAS-ammattikorkeakouluissa. Koulutuksen laatupalaute toteutetaan jatkossa vuorovuosin FUAS-opiskeluhyvinvointikyselyn kanssa, joka toteutetaan ensimmäisen kerran kevättalvella Ville Salminen Yli 1200 opiskelijaa suoritti kesäopintoja Kolmantena perättäisenä kesänä järjestetyissä FUAS-ammattikorkeakoulujen yhteisissä kesäopinnoissa oli tarjolla tänä vuonna 95 opintojaksoa, joista neljäsosa toteutettiin englanninkielisinä ja yli kolmannes verkossa. Tarjonnassa oli ensimmäistä kertaa myös yksi opintojakso ruotsiksi. Tarjonnan laajuus opintopisteinä oli 405. Edelliseen vuoteen verrattuna tarjonta oli kokonaisuudessaan hieman pienempi, mutta verkko-opintojen ja englanninkielisten opintojen määrä kasvoi. Kesäopintoihin osallistuneista 1244 opiskelijalla (69 %) oli hyväksytty arviointi lokakuun loppuun mennessä. Hyväksytyistä opinnoista kertyi 6083 opintopistettä. Opiskelijat suorittivat keskimäärin 4,9 opintopistettä kesän aikana. Kesäopintoihin hyväksytyiltä opiskelijoilta kerättiin palaute, jonka perusteella opintoja kehitetään edelleen. Opiskelijapalautteessa keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousi opintotarjonnan monipuolistaminen ja sen muuttaminen opiskelijalähtöisemmäksi. Myös opintojen toteuttamiseen kaivattiin lisää joustavuutta opiskelun ajan ja paikan suhteen. Positiivista palautetta annettiin opintojaksoista ja niiden opettajista. Kesäopiskelumahdollisuudesta oltiin vastoinkäymisistäkin huolimatta kiitollisia ja toivottiin jatkossa lisää tarjontaa. FUAS-opiskelijaliikkuvuutta on pyritty parantamaan kehittämällä toimintaa selkeyttäviä linjauksia ja opintoihin liittyviä käytänteitä. Lisäksi on pyritty poistamaan esteitä opintojen järjestämiselle ja opintoihin osallistumiselle. Ilmoittautumisaika kesäopintoihin 2013 alkaa Lisätietoja kesäopintojen sivuilta: FUAS-LEHTI» 1/2013

11 Ville Salminen FUAS-liittouma Federation of Universities of Applied Sciences on Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun muodostama strateginen liittouma. Tiesitkö tämän FUAS-liittoumasta? Suomen laajin kesäopintotarjonta mahdollistaa päätoimisen opiskelun ympäri vuoden. Opiskelijat voivat valita opintoja koko FUAS-liittouman kesäopintotarjonnasta, siis myös muista kuin omasta ammattikorkeakoulustaan. Kesäopintojen avulla opiskelijat voivat edetä opinnoissaan nopeammin ja vauhdittaa valmistumista. FUAS-liittouma lisää valinnanvaraa myös lukuvuoden aikaisiin opintoihin. Opiskelija voi valita opintoja muista jäsenkorkeakouluista lukuvuoden aikana 30 opintopisteen verran. Kesän ja lukuvuoden aikana valittavissa oleva opintotarjonta laajenee jatkuvasti, ja opintoja tarjotaan myös virtuaaliopintoina sekä vieraskielisinä toteutuksina. Vahva panostus kansainvälisyyteen on liittoumalle keskeistä. Yhteistyökorkeakouluja ja -yliopistoja on yhteensä yli 500. Tämä luo laajat ja laadukkaat liikkuvuusmahdollisuudet sekä tuo opintojaksoille vierailevia opettajia ja asiantuntijoita. Lisätietoja on koottu sivustolle: Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK PL 230 (Visamäentie 35 A) Hämeenlinna Puh Lahden ammattikorkeakoulu PL 214, Lahti Puh Laurea-ammattikorkeakoulu Ratatie 22, Vantaa Puh

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

FUAS pähkinänkuoressa 5/2014

FUAS pähkinänkuoressa 5/2014 FUAS pähkinänkuoressa 5/2014 FUAS liittouman kehitysvaiheet Kumppanuussopimus 2008 Yhteinen strateginen tahtotila 2020: sopimus OKM:n kanssa (2010 2012) Toimenpideohjelma (2010 2012) FUAS liittouman perustamissopimus

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

FUAS-opinnot Irina Salminen

FUAS-opinnot Irina Salminen FUAS-opinnot 2012 Irina Salminen 2 FUAS-liikkuvuus FUAS-liittouman kesäopinnot 2010 alkaen Tavoitteena on, että jokainen koulutusohjelma järjestää yksin tai kumppaniamkien kanssa vähintään 15 op kesäopintoja

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

InvEstoI MEnEstYksEEn

InvEstoI MEnEstYksEEn Executive MBA -ohjelma, laajuus 100 opintopistettä. InvEstoI MEnEstYksEEn Osaamisen kehittäminen on investointi oman tulevaisuuden rakentamiseen. Kansainvälisesti akkreditoitu Avance Executive MBA on Jyväskylän

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Olavi Mertanen, Tuija Laurén Johdannoksi Globaalia liiketoimintaa; johtavia maita USA, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti (valmiiksi englanninkieliset

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry:n strategia vuosille 2016 2020 Hyväksytty Arenen kevätvuosikokouksessa 17.3.2016

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita

Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Kv-kevätpäivät 11.6.2016 Raisa Asikainen ja AnneSophie Hokkanen, Helsingin yliopisto Tuija Koponen, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Yrittäjien strategia vuoteen 2020

Etelä-Karjalan Yrittäjien strategia vuoteen 2020 Etelä-Karjalan Yrittäjien strategia vuoteen 2020 Etelä-Karjalan Yrittäjien strategia vuoteen 2020 22.9.2014 1 2 Etelä-Karjalan Yrittäjien strategia vuoteen 2020 SISÄLLYS ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJIEN STRATEGIA

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

strategisen muutoksen tukena

strategisen muutoksen tukena Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot