Uutta kohden. «Ihmiset ovat FUASin arvokkain voimavara ja keskeisin menestystekijä, sanoo tuore FUAS-liittouman toiminnanjohtaja Leena Treuthardt.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uutta kohden. «Ihmiset ovat FUASin arvokkain voimavara ja keskeisin menestystekijä, sanoo tuore FUAS-liittouman toiminnanjohtaja Leena Treuthardt."

Transkriptio

1 FUAS-LEHTI nro Uusi toiminnanjohtaja Leena Treuthardt: FUAS on sosiaalinen innovaatio 6 Opiskelijat otettu hyvin mukaan liittouman kehittämiseen 11 Maakuntajohtajat näkevät kolmen kimpalla kilpailuedun 4

2 3 Pääkirjoitus FUAS-LEHTI» 1/2013 Sisällys Lea Mustonen «Ihmiset ovat FUASin arvokkain voimavara ja keskeisin menestystekijä, sanoo tuore FUAS-liittouman toiminnanjohtaja Leena Treuthardt. kuva Petri Kuittinen 6 2» Pääkirjoitus 4» Maakuntajohtajat: Tuloksellinen toiminta on kaikista tärkeintä» Uutta kohden FUAS-liittoumaa rakennetaan monella tasolla ja monella rintamalla: toiminnanohjausta, laadunvarmistusta ja liittoumahallintoa kehitetään. Kansainvälistymisessä on uusia avauksia. Tietohallinnossa aloitetaan yhteinen kokonaisarkkitehtuurityö. Viestintää terävöitetään ja virtuaalikampusta synnytetään. Toimintojen kehittämisvastaavia ja projektipäälliköitä rekrytoidaan parhaillaan tätä kirjoitettaessa. Liittoumalle on jo valittu toiminnanjohtaja. Toiminnanjohtajan valinta ja yhteisten toimintojen kehittäminen vievät koko FUAS-liittoumaa pysyvämpään suuntaan. Olemme yhä lähempänä hetkeä, jossa aidosti FUAS-tasoisesti toteutetaan yhteisiä tehtäviä yhtenäisin toimintatavoin. Suurimpia haasteita FUASin rakentamisessa on se, miten kehittämistyö saadaan tehokkaammin muuttumaan konkreettiseksi työelämää ja opiskelijoita hyödyntäväksi toiminnaksi. Se tarkoittaa näin isossa kokonaisuudessa valintojen tekemistä ja yhteisiä päätöksiä. Kannattaa edetä keskittymällä asioihin, joiden kautta liittouman hyödyt ovat nopeasti ja tehokkaasti opiskelijoiden ja työelämän käytössä. FUAS-liitoumasta rakennetaan yhtenäistä kolmen itsenäisen ammattikorkeakoulun liittoumaa. Rakentamisen näky on hyvä pitää vahvasti tulevaisuudessa katsotaan vähän pidemmälle. Tavoitteena kannattaa pitää tuskin mitään vähäisempää kuin valtakunnallista ykkösasemaa ammattikorkeakoulujen joukossa. Tätä tavoitetta ja kuvaa siitä, mitä se oikeasti tarkoittaa, voimme kaikki muodostaa. Yhtä tärkeää on yhdessä ymmärtää tarvittavat pidemmän tähtäimen ratkaisut, mutta kuitenkin edetä ja tehdä oikeansuuntaisia ensimmäisiä askeleita jo tänään. FUAS-liittouman strategia muodostaa hyvän pohjan kehittämistyölle. Se sisältää meille tärkeitä asioita. Yhteiset painoalat on valittu, johtavan kehittäjän rooli on tunnistettu ja kansainvälistymisen tarve nähdään. Tavoitteena on palvella paremmin työelämän tarpeita, alueellisen kehittämistä ja ennen kaikkea opiskelijan etua. Olemme lähteneet yhdessä matkalle. Tarkennetaan matkalla lopullista päämäärää. Edetään kuitenkin jo tänään. Pertti Puusaari rehtori Hämeen ammattikorkeakoulu From To When EXPRESS INNOVATION EXPRESS INNOVATION EXPRESS INNOVATION EXPRESS INNOVATION EXPRESS INNOVATION EXPRESS INNOVATION Innovation Express antoi inspiraatiota ja kontakteja, sanoo Laurean opiskelija Tommi Lehtonen. Page FUAS BRUSSEL/STRASBOURG/NIZZA/BARCELONA INNOVATION EXPRESS» 6» FUAS-liittouman uusi toiminnanjohtaja Leena Treuthardt: Suuret haasteet ovat totta 8» Innovation Express opiskelijoiden liikeideat lentoon Euroopan kierroksella 10» Pääsihteeri Jari Koistinen: FUAS tuo lisää potkua opiskelijakuntiin 13» FUAS-liittouma sai rahoitusta KKA:lta 14» Afrikasta uusi markkina-alue suomalaisille uusiutuvan energian yrityksille? 16» Liittoumakorkeakoulut-seminaarin antia: Yhdistetään voimat, ei ongelmia! 18» Uutiskatsaus FUAS-lehti on FUAS-liittouman yhteinen sidosryhmälehti. JULKAISIJA Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu TOIMITUS Toimituskunta Tuula Kilpinen, Päivi Korhonen, Lea Mustonen, Leena Treuthardt Toimitussihteeri Helena Salakka, Graafinen suunnittelu ja taitto Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Viestintä- ja markkinointipalvelut, Mikko Murtonen Kannen kuva Ville Salminen PAINOSMÄÄRÄ kpl PAINO M&P Paino Oy ISSN ISSN-L FUAS-lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

3 4 5 Ossi Savolainen Uudenmaan maakuntajohtaja jari parkkonen Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Timo Reina Hämeen maakuntajohtaja 1. Millainen yhteistyö on tärkeää alueen ja korkeakoulujen välillä? Elinkeinoelämän uusiin, nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin tulisi reagoida nykyistä nopeammin. Tämä on mahdollista vain korkeakoulujen ja työelämän, niin yritysten kuin julkisen sektorinkin, välistä vuoropuhelua lisäämällä. Myös pk-yritykset tulee saada nykyistä tiiviimmin mukaan osaamistarpeiden ennakointiyhteistyöhön ja opiskelijoita tulee kannustaa yhtenä vaihtoehtona myös yrittäjyyteen. Uudenmaan liitto on edistänyt nuorta yrittäjyyttä mm. Euroopan yrittäjyysalue teemavuoden puitteissa rahoitetuilla hankkeilla. Hyvän yhteistyön lopputulos on tuloksellinen toiminta, ja siihen päästään määrittelemällä yhteiset tavoitteet ja keinot. Oman käsitykseni mukaan FUAS-yhteistyö on valtakunnallisesti parhaita esimerkkejä siitä, miten asioita voidaan tehdä yhdessä kolmen maakunnan kesken ja kolmen koulutuksenjärjestäjän kesken. Ammattikorkeakoulujen ja alueen vahvuuksien tulisi limittyä toisiinsa. Se on myös yhteistyön perusta. Ammattikorkeakouluilla on selvä lakisääteinen aluekehitystehtävä, joten ne ovat keskeinen yhteistyökumppani alueen kehittämisstrategian laadinnassa ja sen toteuttamisessa. Tämä koskee niin itse koulutuksen suuntaamista kuin hanketoimintaakin. Koonti FUAS-toimitus Tuloksellinen toiminta on kaikista tärkeintä Maakuntajohtajien mielestä kolme on enemmän kuin kolme, kun monipuolista koulutustarjontaa osataan hyödyntää tehokkaasti. 2. Mitä ammattikorkeakoulujen toiminnalta ja toimintatavalta odotetaan? 3. Mitä mahdollisuuksia kolmen ammattikorkeakoulun FUAS-liittouma ja yhteistyö mielestäsi tuo tai voisi tuoda laajalle metropolialueelle? Osaavan työvoiman tuottamista, avoimuutta ja yhteistyövalmiutta työelämän edustajien ja aluekehittämistoimijoiden, kuten Uudenmaan liiton, kanssa. Opintotarjonnan tulee vastata joustavasti osaamistarpeiden muutokseen ja mahdollistaa yksilölliset opintopolut. Rakennemuutoksen myötä yleistyvät alaa vaihtavat opiskelijat, joiden osalta tulee kehittää aiemman osaamisen tunnustamista ja käytäntöjä, jotka mahdollistavat sujuvan siirtymisen takaisin työmarkkinoille. Aiempaa laajemman ja monialaisemman opintotarjonnan avulla voidaan tuottaa monipuolisempaa ja elinkeinoelämän tarpeita paremmin vastaavaa osaamista. FUAS-littouma on tärkeä suunnannäyttäjä korkeakoulujen välisen yhteistyön kehittämisessä ja voi toimia esimerkkinä oppilaitosten yhteistyön tiivistämiselle myös muualla Suomessa. Kansainväliset yhteydet toivottavasti tuovat uusia näkökulmia ja avauksia TKI-toimintaan, mikä on tärkeää metropolialueen kilpailukyvyn säilyttämiselle. Ammattikorkeakoulut pitävät sisällään paljon osaamista ja käytännönläheistä tutkimusta. Ne ovat isoja vaikuttajia omalla alueellaan. Henkilöstön ja opiskelijoiden osaaminen pitää pystyä hyödyntämään alueen kehittämisessä. FUASin toiminta-alue pitää sisällään 40 prosenttia maan väestöstä. On hirvittävän iso kysymys, kuinka paljon tämän alueen kilpailukyky kehittyy, ja siinä keskeisessä avainasemassa ovat koulutuksenjärjestäjät. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö on tärkeää myös tulevaisuudessa. Lahdessa on siitä hyviä esimerkkejä ja kokemuksia. Yhteistyössä voidaan luoda sellaisia koulutussisältöjä, jotka vastaavat tulevaisuuden haasteita ja opiskelijoiden tarpeita. Tällaisessa verkostossa voidaan erikoistua ja hakea siten kilpailuetua. Vahva toimija pystyy helpommin ennakoimaan tulevaisuutta ja siten myös muovaamaan sitä. Tärkeintä on laadukas koulutus, jossa painottuvat muun muassa vahva työelämäyhteys sekä yrittäjämäisyyteen kannustaminen. Tarvitaan kykyä ennakoida koulutustarpeita sekä valmiutta vastata niihin tehokkaasti. Lisäksi odotetaan kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijaverkostoissa toimimista organisaatiorajoista välittämättä osana soveltavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Avainkysymys on oikean yhteistyön ja työnjaon löytyminen. Kolme on enemmän kuin kolme, kun monipuolista koulutustarjontaa osataan tehokkaasti hyödyntää. Laajan metropolialueen maakunnat tekevät jo nyt tiivistä yhteistyötä. FUAS-liittouma voisi parhaimmillaan tukea ketterästi tätä, koska se toimii laajan metropolialueen sisällä kattaen kaikki kolme nykymaakuntaa. FUAS-liittouma tuo lisäarvoa myös kansainväliseen yhteistyöhön ja muun muassa koulutusvientiin.

4 6 7 Ihmiset ovat FUASin arvokkain voimavara ja keskeisin menestystekijä. Haluan nostaa tekemisen keskiöön, FUAS-liittouman uusi toiminnanjohtaja Leena Treuthardt sanoo. Kansainvälisessä toiminnassa on keskeistä, että se on luonteva osa kaikkea toimintaa. Teksti Päivi Korhonen Kuva Anita Westerback Suuret haasteet ovat totta FUAS-liittouman uusi toiminnanjohtaja Leena Treuthardt näkee FUASin sosiaalisena innovaationa, jossa suuria haasteita ei ratkaista yksin, vaan siihen tarvitaan vahvaa yhteistyötä, monialaisuutta, tieteidenvälisyyttä, riskinottoa ja uusien avauksien tekemistä. Näin luodaan hyvinvointia ja kilpailukykyä laajalle metropolialueelle ja kansainvälisille markkinoille. YTT Leena Treuthardt aloitti FUASliittouman toiminnanjohtajana vuoden 2013 alussa. Hänellä on pitkäaikainen ja monipuolinen johtamis- ja strategiatyön kokemus korkeakouluja tutkimuspolitiikan alalta. Ennen FUAS-liittoumaa hän toimi Suomen Akatemian strategiajohtajana vastasi johdon tukena strategia- ja ennakointityöstä sekä tiedejärjestelmätason arviointien toteuttamisesta. Hän on väitellyt korkeakoulututkimuksen alalta. Millaiseen FUASiin tulit töihin? FUAS on sosiaalinen innovaatio, jonka muodostavat kolme korkeatasoista, monialaista korkeakoulua. Liittoumassa työskentelevät ovat motivoituneita ja kehittämistahtoisia. FUASilla on hyvä strategia vuoteen 2015 saakka, joten lähtökohdat ovat erinomaiset aloittaa tässä tehtävässä. Strategian toimeenpano edellyttää laadukasta ja vaikuttavaa strategia- ja ennakointityötä, yhteisten toimintojen ja palvelujen kehittämistä sekä FUASin valitsemien painoalojen (Hyvinvoinnin turvaaminen, Yhteiskunnan turvallisuus ja eheys, Ympäristö ja energiatehokkuus sekä Teknologia ja yrittäjyys) kehittämistä vastaamaan muun muassa globaaleihin haasteisiin. Ja kaiken edellä olevan toteutumiseksi tarvitaan toimiva johtamis- ja ohjausjärjestelmä. miten FUASia johdetaan ja ohjataan jatkossa? FUAS merkitsee HAMKille, Lamkille ja Laurealle luontevaa yhteisten toimintojen ja palveluiden kokonaisuutta. Strategiatyön avulla selkiytetään työnjakoa, tehdään valintoja ja poisvalintoja sekä priorisointeja yhteistyössä. Ohjaus- ja johtamisjärjestelmän on oltava tehokas ja vaikuttava, sillä tulosohjauksen prosessien avulla ohjataan toimintaa, tuetaan linjausten toimeenpanoa ja seurataan tuloksellisuutta. Jatkossa kaikilla FUAS-toimielimillä on määritetyt, strategiasta johdetut tavoitteet ja tehtävät sekä toimielinten välillä on selkeät ohjaussuhteet samalla karsitaan mahdollisia päällekkäisyyksiä. Budjetointi toimii suunnittelun välineenä, joten talouden seuranta on keskiössä. Näin voimme keskittyä olennaiseen eli konkreettisten tulosten aikaansaamiseen laadukkaasti ja tehokkaasti. Mikä on FUASin tärkein voimavara? Ihmiset ovat FUASin arvokkain voimavara ja keskeisin menestystekijä. Haluan nostaa tekemisen niin opiskelijoiden kuin henkilöstön keskiöön. Näin saamme koulutuksen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä aluekehityksen alalla konkreettisia tuloksia, joita voimme hyödyntää ja joilla on myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kansainvälisessä toiminnassa on keskeistä, että se on luonteva osa kaikkea toimintaa. Yhteistyösuhteita on luotava sellaisten toimijoiden kanssa, joiden kanssa voimme toimia tasavertaisina kumppaneina ja yhteistyöstä syntyy konkreettista tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Keskeisten yhteistyökumppaneiden määrittely on osa strategiatyötä. Miksi hait FUASiin? Näen FUASin merkittävänä kansallisena toimijana ja ammattikorkeakoulusektorin suunnannäyttäjänä. Sekä koko ammattikorkeakoulusektori että FUAS ovat nyt hyvin mielenkiintoisessa kehitysvaiheessa. Halusin mukaan siihen, ja koska minulle on kertynyt kokemusta niin korkeakoulutuksen, TKI-toiminnan kuin alueellisen kehittämistoiminnankin aloilta, koin, että minulla voisi olla myös annettavaa. Entä mitä harrastat? Purjehdusta. Ja pyrin kerran vuodessa juoksemaan puoli- ja kokomaratonin.

5 8 9 EXPRESS Teksti Päivi Korhonen Innovation Express laittoi opiskelijoiden liikeideat lentoon Euroopan kierroksella Mitä syntyy, kun 17 yrittäjähenkistä opiskelijaa matkustaa junalla halki Euroopan? Seitsemäntoista yrittäjähenkistä FUAS-opiskelijaa matkusti junalla Brysselistä Strasbourgin ja Nizzan kautta Barcelonaan Matkan aikana opiskelijat kehittivät liikeideoitaan kansainvälisessä ympäristössä, saivat sparrausneuvoja nimekkäiltä bisnesguruilta ja tapasivat EU:n virkamiehiä rahoituksen, lobbauksen ja verkostoitumisen saralta. Brysselissä opiskelijoilla oli mahdollisuus luovuttaa Nuorten yrittäjien manifesti kilpailukomissaari Joaquín Almunialle ja talouskomissaari Olli Rehnille. Manifestissa korostetaan, että yrittäjät luovat innovaatioita, hyvinvointia ja työpaikkoja. Nuorten yrittäjien mielestä riskit on nähtävä mahdollisuuksina eikä uhkina. Manifestissa sanottiin myös, että niin epäonnistuminen kuin menestys ovat tärkeitä oppimiselle. Innovation Expressin järjesti Laurea Entrepreneurship Society, LaureaES, ja sen rahoittivat FUAS ja Uudenmaan liitto osana eurooppalaista yrittäjyysaluevuotta (EER 2012). Matkan tarkoituksena oli edistää korkeakouluissa syntyneiden yritysideoiden kasvutavoitteita ja kansainvälistymistä. Tommi Lehtosen yritysidea investoijien ykkönen Tommi Lehtonen (kuvassa oikealla) Laurea Leppävaaran hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelmasta osallistui yritysideamatkalle yhdessä yrityskollegoidensa kanssa. Opiskelijat olivat perustaneet täyden palvelun luksusmatkoja venäläisille tarjoavan yrityksen, johon he ovat saaneet myös Tekesin TULI-rahoitusta (Tutkimuksesta liiketoimintaa). Tommi Lehtonen ja hänen yrityskumppaninsa idea sai huomiota, kun matkan aikana opiskelijoiden liikeideoita sparranneet bisnesenkelit ja -sijoittajat valitsivat opiskelijoiden liikeideoista parhaan Venture Academy Winner Most investable companyn. Tämän palkinnon saivat Tommi Lehtonen ja hänen yrityskumppaninsa. Innovation Express antoi inspiraatiota, kontakteja ja vahvisti käsitystä, että olemme oikealla tiellä, summaa Tommi Lehtonen tyytyväisenä saamastaan tunnustuksesta. Reissun aikana opiskelijat tapasivat poliittisia päättäjiä, perehtyivät vaikuttamiseen ja lobbaukseen, verkostoitumiseen, myyntiin sekä markkinointiin. Myyntipuhekilpailun voitto Lamkiin Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden alan opiskelijat Anniina Makkonen ja Sonja Henttinen voittivat Innovation Express -matkan Venture Academy Winner Best presentation -myyntipuhekilpailun Nizzassa. Anniina Makkosen (kuvassa oikealla) yritysideassa on kyse yhteiskuntavastuullisesti tuotetusta bisneksestä. LifeCoaching-yrityksessä toimivat niin sanotut oman elämänsä asiantuntijat. Heillä ei tarvitse olla kirjaviisautta, vain ja ainoastaan eletty kokemus, jonka he jakavat vertaistuen lailla muille ihmisille. Ideana on, että esimerkiksi oppimisvaikeuksien, koulukiusaamisen tai vanhempien alkoholismin kanssa kamppailleet kertovat oman tarinansa kouluissa. Lapset ja nuoret ymmärtävät, että he eivät ole yksin. Tavoitteenani onkin saada LifeCoaching-tunnit koulutusjärjestelmään alakoulusta eteenpäin. Mielestäni nuorille on annettava mahdollisuus kehittää omaa polkuaan ja omia unelmiaan. Sonja Henttisen (kuvassa vasemmalla) oma bisnesidea pohjautuu yritysten konsultoimiseen. Opiskelijat yhdistivät ideansa ja siitä syntyi palkittu Attitude Consultation. Kyseessä olisi yritys, joka tarjoaa saman katon alta LifeCoaching- ja yritysten konsultointipalveluita, opiskelijat sanovat. Olemme erittäin tyytyväisiä, että saimme tällaisen mahdollisuuden. Seuraavaksi alamme kehittää yritystämme eteenpäin esimerkiksi markkinoinnin ja myynnin osalta.

6 10 11 Teksti Helena Salakka Kuva Aleksi Tikkala FUAS tuo lisää potkua opiskelijakuntiin Kun kolme opiskelijakuntaa lisää yhteistyötä, mitä siitä seuraa? Ainakin yhteinen jalkapalloturnaus ja paljon muuta. Opiskelijan näkökulmasta FUAS on tuonut lisää tarjontaa. Kesäopinnot on tästä selkein esimerkki. Niihin on osallistunut iso joukko opiskelijoita. On hienoa, että opiskelijat voivat ottaa ristiin opintojaksoja FUAS-liittouman amkeista, sanoo Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAMKOn pääsihteeri Jari Koistinen. Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAMKOn toimiston seinällä on värikäs rivistö tapahtumajulisteita. Tapahtumat ovat se juttu, josta opiskelijakunta tunnetaan opiskelijoiden keskuudessa: lautapeli-illat, hankifudisturnaukset, opiskelijabileet ja yhteiset reissut ovat suosittuja. Opiskelijoille näyttäydymme ennen kaikkea tapahtumien sekä järjestötoiminnan kautta. Opiskelijakunnan edunvalvontatyö ei ole tuttua suurelle opiskelijaporukalle, kertoo opiskelijakunnan 29-vuotias pääsihteeri Jari Koistinen. Edunvalvonnalla hän viittaa opiskelijakunnan ykköstehtävään, joka on valvoa, että opiskelijan etu toteutuu ammattikorkeakoulun toiminnassa ja päätöksissä. Tällä hetkellä LAMKOon kuuluu hieman yli 2000 jäsentä eli noin 40 prosenttia Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoista. Vuoden 2012 lopussa meillä oli kasvupyrähdys. Olisi optimi, että ainakin 75 prosenttia Lamkin opiskelijoista kuuluisi opiskelijakuntaan. Mitä enemmän jäseniä, sitä enemmän opiskelijakunta saa äänivaltaa ja sitä kautta painoarvoa Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:ssä. Tietysti isompi jäsenmäärä toisi myös taloudellisia resursseja tuottaa lisää palveluita. Jäsenmäärän nousua on kirittänyt monivuotisen jäsenyyden käyttöönotto vuonna Opiskelija pystyy maksamaan koko opiskelija-ajan jäsenmaksut halutessaan kerralla, jolloin siitä saa alennusta. Yhtenä uusimmista ponnistuksista LAMKOssa on syksyllä 2012 jäsenten käyttöön rakennettu uusi kuntosali, joka sijaitsee kaupungin keskustassa oppimiskeskus Fellmannian alakerrassa. Uutta on myös yhä tiiviimpi yhteistyö FUAS-liittouman opiskelijakuntien kesken. Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa opiskelijakunnan nimenä on HAMKO ja Laurea-ammattikorkeakoulussa LAUREAMKO. Viime vuonna me FUAS-liittouman opiskelijakunnat selvästi tiivistimme yhteistyötämme, Koistinen sanoo. Yhteistyö näkyy suurelle yleisölle ennen kaikkea yhteisinä tapahtumina. Tälle vuodelle on Koistisen mukaan luvassa ainakin yhteinen, iso jalkapalloturnaus sekä yhteisiä retkiä kansainvälisille opiskelijoille esimerkiksi Suomenlinnaan. Lisäksi kaikille FUAS-liittouman ammattikorkeakoulujen opiskelijoille on tulossa yhteinen hyvinvointikysely.»

7 12 13 Teksti Mervi Friman FUAS-liittouma sai rahoitusta KKA:lta Jari KoistiSen tuntuman mukaan FUAS on monelle opiskelijalle vielä kysymysmerkki. Ehkä termin on nähnyt jossain, mutta siitä ei tiedä sen enempää. Koistinen arvelee, että FUAS on tullut tutuksi opiskelijoille ennen kaikkea yhteisten kesäopintojen kautta. Opiskelijan näkökulmasta FUAS on tuonut lisää tarjontaa ja kesäopinnot on tästä selkein esimerkki. Niihin on osallistunut iso joukko opiskelijoita. On hienoa, että opiskelijat voivat ottaa ristiin opintojaksoja FUAS-liittouman amkeista. Tradenomiksi valmistunut ja nykyisin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kauppatieteitä opiskeleva Koistinen arvioi, että FUAS-liittoumassa on selvästi laitettu paukkuja toimintojen yhtenäistämiseen. Uskon sen tuovan konkreettisia hyötyjä opiskelijalle. Hyötynäkökulmasta siitä pitäisi tulla myös taloudellisia säästöjä, sillä eihän yhteistyöllä olisi muuten funktiota. Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HAMKO Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAMKO Lahden ammattikorkeakoulu LAMKOn hallitus vuodelle Koistisen mielestä FUASissa on potentiaalia. Sitä kautta opiskelijat saavat lisää tarjontaa, mikä puolestaan nopeuttaa valmistumista. Kesällä pitäisi pystyä suorittamaan enemmän myös ammattiopintoja eli pakollisia opintoja, eikä vain valinnaisiin tulevia opintoja. Koistinen kiittelee sitä, että opiskelijat ja opiskelijakunnat on otettu mukaan FUASin kehittämiseen, niin ohjausryhmiin kuin strategisiin ryhmiin ja työryhmiin. Hän on itse mukana ohjaus- ja järjestelmät -ohjausryhmässä. On tärkeää, että FUASin toimintaan ja kehittämiseen saadaan esille opiskelijanäkökulmaa. Itselleni mukana olo antaa laajempaa näkökulmaa koko FUASin toimintaan ja toiminnan kehittämiseen. Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAUREAMKO FUAS-laaturyhmän ja liittouman uuden partnerin KU Leuven Associationin laatima esitys yhteisestä benchmarking-projektista (Quality Management and Systems) on hyväksytty yhdeksi KKA:n rahoittamaksi kansainväliseksi benchmarking-hankkeeksi. Projekti toteutetaan vuoden 2013 aikana, ja sen tarkoituksena on vahvistaa kumppanien yhteistyötä jakamalla tietoa ja kokemuksia laadunhallinnan käytänteistä. Tavoitteena on molempien osapuolten laadunhallintatoiminnan kehittäminen ja vahvistaminen. Kansainvälinen verkostoituminen ja benchmarking-toiminta ovat vahvasti esillä FUAS-liittoumastrategiassa Vahvistaakseen kansainvälistä kilpailukykyään FUAS on solminut strategisen kumppanuussopimuksen belgialaisen KU Leuven Association -korkeakoululiittouman kanssa. Kumppanuuden tarkoituksena on laajentaa osapuolten kansainvälistä ymmärrystä ja tietoutta sekä kehittää molempien osapuolten toimintaa yhteisöjä ja alueita hyödyntävällä tavalla. Benchmarking-hanke koostuu kahdesta osa-alueesta, laaja-alaisemmasta laadunhallintaa ja laatujärjestelmää käsittelevästä osasta sekä caseesimerkkinä mukana olevasta oppimistavoitteiden (learning outcomes) tarkastelusta. Molemmat ovat jo alkaneet esimateriaalin kirjoittamisella ja ensimmäinen yhteinen tapaaminen järjestetään FUAS-liittouman ammattikorkeakoulussa toukokuussa. Hanke huipentuu elokuussa järjestettävään lopputulosten esittelyyn. Mukana olleet osallistuvat myös KKA:n järjestämään kaikkien hankkeiden yhteiseen loppuseminaariin loppusyksyllä. KKA:lle jätettiin lokakuussa 35 hakemusta, ja se päätti tukea seitsemää kansainvälistymisen laadunhallinnan kehittämistä parhaiten tukevaa benchmarking-hanketta. FUAS-liittouman lisäksi rahoitusta saivat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Savonia-ammattikorkeakoulu. Benchmarking-hankkeen loppuraportointi tapahtuu lokakuun 2013 loppuun mennessä, minkä jälkeen KKA järjestää hankkeista seminaarin. Ytimessä on tiedon ja kokemusten jakaminen laadunhallinnan käytänteistä.

8 14 15 Teksti Taina Lehtomäki ja Maarit Virtanen Kuvitus Mikko Murtonen Afrikasta uusi markkina-alue suomalaisille uusiutuvan energian yrityksille? HAMKin Industrial Management -koulutusohjelmassa opiskeleva Joonas Leskelä kartoitti opinnäytetyönään Namibian uusiutuvan energian markkinoita suomalaisia yrityksiä varten. Leskelän opinnäytetyö on osa FUAS-liittouman Connect-hanketta, jonka tavoitteena on tukea uusiutuvan energian pk-yritysten vientiä kehitysmaihin. Hankkeessa mallinnetaan verkostojen luomista ja hyödynnetään erityisesti Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten potentiaalia. Afrikan maat ovat nyt samassa tilanteessa kuin Kiina kymmenen vuotta sitten, eli alueella on valtava markkinapotentiaali. Suomalaisten olisi unohdettava ennakkoluulot kehitysmaista, sillä Afrikassakin keskiluokka kasvaa nopeasti ja sitä myötä ostovoima sekä markkinat. Kehitys kulkee valtavin harppauksin, taustoittaa Helena Sarén Finprosta. Opiskelijat ovat tehneet Connectprojektissa maaselvityksiä ja markkina-analyysejä englanninkielisen Afrikan maista. Opiskelijayhteistyö jatkuu muun muassa opinnäytetöinä sekä yritysten, opiskelijoiden ja muiden sidosryhmien workshopeissa ja ammattikorkeakoulujen kursseilla. Tekesin Groove-ohjelman rahoittamassa hankkeessa on ollut jo tähän mennessä mukana yhteensä noin kaksisataa opiskelijaa. HAMKin Valkeakosken yksikön Industrial Management -koulutusohjelman koulutusvastaava Kristiina Ranta iloitsee mahdollisuudesta osallistua hankkeeseen. Opiskelijat voivat hyödyntää omaa taustaansa ja erikoisosaamistaan oikeassa projektissa. Lisäksi opiskelijat saavat kaivattuja yrityskontakteja, jotka taas tuovat toivottavasti harjoittelupaikkoja, mielekkäitä opinnäytetyöaiheita ja ehkä jopa työpaikkoja. Koska kyseessä on rajoja ylittävä yhteistyö ammattikorkeakoulujen, koulutusalojen, yksiköiden ja koulutusohjelmien välillä, niin totta kai tässä on ollut omat haasteensakin. Meille on kuitenkin tämän hankkeen myötä esimerkiksi avautunut yhteistyö kestävän kehityksen koulutusohjelman kanssa. Sen myötä insinööriopiskelijat saavat lisää ymmärrystä juuri uusiutuvasta energiasta, Ranta jatkaa. Joonas Leskelä pitää Connecthanketta hienona juttuna ja erittäin hyvin toteutettuna. Opinnäytetyöprosessiaan hän kuvailee pitkäksi ja vaikeaksi. Sain onneksi apua muutamalta Namibiassa alan töitä tekevältä tutultani. Opinnäytetyöni antaa mielestäni kohtuullisen hyvän ja tarkan kuvan maan markkinoiden tilanteesta, joten uskon, että siitä on hyötyä yrityksille. Itse olen ainakin tyytyväinen lopputulokseen. Leskelän opinnäytetyö kantaa nimeä Renewable Energy Market in Namibia. Leskelä on kiinnostunut kansainvälisistä asioista ja uusiutuvasta energiasta. Maaksi valikoitui Namibia siksi, että Leskelä on käynyt siellä kaksi kertaa ja on muuttamassa sinne mahdollisesti pysyvästi tämän vuoden aikana. Olen jo hakenut aurinkoenergiaan liittyvää työpaikkaa Namibiasta. En ole vielä sopinut mitään konkreettista, mutta pyörät ovat pyörimässä. Uusiutuvalle energialle on suuri tarve kehittyvissä maissa, koska energiasta on pulaa, monilla alueilla sähköverkko ei kata maaseutua ja verkon kapasiteetti on riittämätön. Kehityksen myötä tehdyt virheet ja ympäristön pilaaminen voidaan välttää siirtymällä suoraan käyttämään uusiutuvaa energiaa. Afrikan markkinoilla on myös paljon haasteita yrityksille. Haasteet liittyvät muun muassa toimintakulttuuriin, pankkijärjestelmiin, rahoitukseen, logistiikkaan ja yleensä asiakkaiden tavoittamiseen. Sarah Laaru Mwaawaaru Suomi- Ghana Kauppakamariyhdistyksestä ohjeistaakin yrityksiä kartoittamaan ensimmäiseksi kohdemaansa erilaisten ihmisryhmien tarpeet. Sen jälkeen tarjottavasta tuotteesta ja teknologiasta on tehtävä käytännöllistä paikallisiin oloihin sekä hinnaltaan saavutettavaa. Suomalaisten pk-yritysten markkinoille pääsyä edistäisi myös yhteistyö muiden saman alan yritysten kanssa.

9 16 17 Teksti ja Kuva: Lea Mustonen Yhdistetään voimat, ei ongelmia! Valtakunnallinen Liittoumakorkeakoulutseminaari pureutui liittouman tuomiin hyötyihin eri osapuolille. Kansainvälinen näkökulma korostui vahvasti. Dagmar Eberle Saksasta ja David James Englannista toivat Liittoumakorkeakoulutseminaariin kansainvälistä näkökulmaa. Lisätietoja»» Seminaarin materiaalit ovat saatavilla FUAS-verkkosivustolla Liittoumaseminaari järjestettiin Helsingissä. Sen toteuttivat FUASin lisäksi ISAT (Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy (Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Mikkelin ammattikorkeakoulu) ja Lapin korkeakoulukonserni (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu). Avauspuheessaan rehtori Outi Kallioinen Lahden ammattikorkeakoulusta nosti esille korkeakoulujen merkityksen kansainvälisen kilpailukyvyn edistämisessä. Innovaatioiden uskotaan olevan tärkein draiveri, kun luodaan uusia työpaikkoja ja kehitetään kansainvälistä kilpailukykyä. Innovaatioita tulee luoda lokaalisti. Yksilöt sekä pienet ja keskisuuret yritykset ovat keskeisiä toimijoita. Liittoumakorkeakoulut ovat keskeisessä roolissa vauhdittamassa tätä kehitystä, kuvasi Kallioinen. Ylijohtaja Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä esitteli yhteenvedon AMK-lakiehdotukseen annetuista lausunnoista. Lainsäädäntöuudistus ei Lehikoisen mukaan ole tuomassa muutoksia korkeakoulujen välisiä liittoumia koskevaan sääntelyyn. Hän myös kuvasi tulevaa toimilupaprosessia ja peräänkuulutti strategista pohdintaa: toimilupaa tulee aidosti miettiä suhteessa alueellisiin ja valtakunnan tarpeisiin. David James (Higher Education Policy Consultant, Higher Education Funding Council for England) ja Dr. Dagmar Eberle (Director, Mercator Research Center Ruhr) kuvasivat tutkimuksia, joissa oli selvitetty eriasteisten liittoumien ominaisuuksia ja hyötyjä. Liittoumat voivat olla luonteeltaan löyhiä verkostoja ja vain joidenkin tiettyjen toimintakokonaisuuksien kehittämiseen tähtääviä yhteistyömuotoja. Tällöin ei rakenneta yhteistä korkeakoulukokonaisuutta vaan haetaan nopeampia hyötyjä ja vauhditetaan kehitystä valituilla alueilla. Toisessa päässä on fuusio ja näiden välimaastossa eriasteisia liittoumia. Molemmat toivat esille myös sen, että nopeita taloudellisia säästöjä ei liittoumilla saada, mutta pidemmällä aikavälillä ne ovat mahdollisia. Join forces, not problems. Be realistic about synergies and efficiencies. All relationships require time, effort, trust and leadership, tiivisti David James. Seminaarin toisessa osuudessa pureuduttiin liittoumakorkeakoulujen tuomiin hyötyihin opiskelijoille, henkilöstölle, alueelle ja kansainväliselle kilpailukyvylle. Opiskelijoiden edustaja Jari Koistinen LAMKista nosti esille FUAS-liittouman kesäopinnot hyvänä esimerkkinä liittouman hyödyistä. Juha Asikainen Savoniasta korosti vaihtoehtojen tärkeyttä: opiskelijan tulee pystyä rakentamaan henkilökohtainen opintosuunnitelmansa siten, että hänen osaamisensa vastaa alueen tarpeisiin. Henkilöstön ja alueen kokemia hyötyjä puolestaan yhdisti se, että laajemmalla liittoumakokonaisuudella saadaan lisää mahdollisuuksia kehittämiseen. Alueen elinkeinoelämälle tarjoutuu laajempi tutkimuksen ja kehityksen osaamispohja ja verkostot, totesi hallituksen puheenjohtaja Jussi Lehtinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy:stä. Johtaja Antti Palo Palot-Yhtiöt Oy:stä puolestaan nosti esille opinnäytetöiden merkitystä. Ne ovat yrityksille mainio väline teettää selvitystöitä, jotka lisäävät liikevaihtoa ja joiden tekemiseen yrityksillä itsellään ei olisi mahdollisuuksia. Kansainvälisen kilpailukyvyn nosto on liittoumien merkittävin hyöty, ja se on kaikkein parasta aluekehitystä, totesi projektijohtaja Antti Kauppi FUAS-liittoumasta. Hän korosti toimialojen ja koulutusalojen rajapinnoista löytyviä innovaatioita, kansainvälisen huippuosaamisen pohjalle rakentavan pk-sektorin kasvua sekä digitaalisten markkinoiden merkitystä. Sinänsä pienehkökin asia voi saada suuren liikevaihdon globaaleilla markkinoilla. Puheenjohtaja Arvo Jäppinen Lapin korkeakoulukonsernin strategiaryhmästä kokosi seminaarin annin. Liittoutuminen on eurooppalainen trendi. Kansainvälisen osaamisen merkitys kasvaa, ja syntyy uudenlaisia osaamisen tarpeita, joihin liittoumilla voidaan vastata. Liittoumat tarvitsevat selkeät tavoitteet, aikaa niiden toteuttamiseen, selkeät erottuvat brändit sekä vahvaa johtajuutta, hän kiteytti.

10 18 UUTISKATSAUS Innovaatioareenalta uusia tuulia hyvinvointialalle Kuinka ideasta muokkautuu innovaatio ja kuinka ihmisestä tulee innovaattori? Tällaisia kysymyksiä pohdittiin ensimmäistä kertaa järjestetyllä Care Innovations -areenalla Hämeenlinnassa. Yksi esiintyjistä oli BlindSquare-mobiilisovelluksen kehittäjä Ilkka Pirttimaa. BlindSquare-sovellus on näkövammaisille kehitetty paikannusohjelma, joka tunnistaa sovelluksen käyttäjän sijainnin ja kertoo äänen avulla käyttäjän valinnan mukaan vaikkapa, missä alueen suosituimmat ravintolat sijaitsevat tai koska käyttäjä saapuu oikealle bussipysäkille. Pirttimaan kohdalla innovaatioprosessi lähti havainnosta, että lisätyn todellisuuden sovellusten määrä on suuressa kasvussa ja hänkin halusi tehdä vastaavan sovelluksen. Suurin osa lisätyn todellisuuden sovelluksista hyödyntää videota ja kuvaa, joten Pirttimaa päättikin käyttää näiden sijasta ääntä. Kohderyhmäksi valikoituivat sokeat, sillä heille sovelluksesta olisi eniten hyötyä. Tämän jälkeen alkoi kova taustatutkimus, jossa hyödynnettiin moderneja lähteitä, kuten näkövammaisten kirjoittamia blogeja ympäri maailmaa. Taustatutkimuksen kautta sovellusta lähdettiin kehittämään konkreettisesti näkövammaisten globaaleja tarpeita vastaavaksi, kertoo Pirttimaa. Sovelluksesta on kehitetty eri versioita käyttäjiltä tulleiden palautteiden perusteella. Sovelluksen suosio kasvoi niin vauhdikkaasti, että BlindSquarella ei ollut vielä edes kotisivuja silloin kun sovellus oli jo levinnyt useampaan maahan. Kolmen ensimmäisen viikon aikana sovelluksella oli käyttäjiä jo yli 30 maassa, ja tällä hetkellä sovellusta käytetään yli 50 maassa. Areenan järjestivät FUAS-ammattikorkeakoulut eli Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Tavoitteena oli auttaa opiskelijoita tunnistamaan hyvinvointialan kehittämiskohteita sekä luomaan uusia ratkaisuja monialaisesti. Teksti: Eveliina Toivonen ja Taina Lehtomäki Ville Salminen Koulutuksen laatupalautekysely: vahvuuksina monipuolisuus FUAS-koulutuksen laadun arviointi toteutettiin opiskelijakyselynä ensimmäistä kertaa kevättalvella Koulutuksen laatupalautekyselyn avulla haluttiin saada tietoa opiskelijoiden näkemyksistä koskien opintojen suunnittelua, ohjausta ja arviointia, oppimisympäristöjä, osaamisen kehittymistä sekä tuki- ja opiskelijapalveluja. Erityisesti haluttiin saada tietoa liittouman opiskelijoille tuottamasta hyödystä. FUAS-ammattikorkeakoulujen tutkinto-opiskelijoilta saatuja palautetuloksia on peilattu suhteessa FUAS-liittouman strategisiin linjauksiin ja opiskelijoille tuottamiin hyötyihin. Vahvuutena kyselyssä nousi esille muun muassa se, että FUAS-liittouma laajentaa ja monipuolistaa kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia tarjoamalla ympäri vuoden opintotukeen oikeuttavaa koulutusta. Lisäksi opintoja voi suorittaa joustavasti kaikissa FUAS-liittouman ammattikorkeakouluissa ja opiskelijat, joilla on kokemusta FUAS-opinnoista, ovat olleet melko tyytyväisiä toteutettuihin järjestelyihin. Kehittämiskohteet liittyivät FUASin strategiseen linjaukseen siitä, että opiskelija voi suorittaa opintoja kaikissa FUAS-liittouman ammattikorkeakouluissa. Saadun palautteen perusteella opiskelijat eivät kuitenkaan olleet saaneet tukea opintojensa suunnitteluun ja toteuttamiseen toisissa FUAS-ammattikorkeakouluissa. Lisäksi palautteen perusteella opiskelijoilla on vähän tietoa mahdollisuuksista suorittaa opintojaan toisissa FUAS-ammattikorkeakouluissa. Koulutuksen laatupalaute toteutetaan jatkossa vuorovuosin FUAS-opiskeluhyvinvointikyselyn kanssa, joka toteutetaan ensimmäisen kerran kevättalvella Ville Salminen Yli 1200 opiskelijaa suoritti kesäopintoja Kolmantena perättäisenä kesänä järjestetyissä FUAS-ammattikorkeakoulujen yhteisissä kesäopinnoissa oli tarjolla tänä vuonna 95 opintojaksoa, joista neljäsosa toteutettiin englanninkielisinä ja yli kolmannes verkossa. Tarjonnassa oli ensimmäistä kertaa myös yksi opintojakso ruotsiksi. Tarjonnan laajuus opintopisteinä oli 405. Edelliseen vuoteen verrattuna tarjonta oli kokonaisuudessaan hieman pienempi, mutta verkko-opintojen ja englanninkielisten opintojen määrä kasvoi. Kesäopintoihin osallistuneista 1244 opiskelijalla (69 %) oli hyväksytty arviointi lokakuun loppuun mennessä. Hyväksytyistä opinnoista kertyi 6083 opintopistettä. Opiskelijat suorittivat keskimäärin 4,9 opintopistettä kesän aikana. Kesäopintoihin hyväksytyiltä opiskelijoilta kerättiin palaute, jonka perusteella opintoja kehitetään edelleen. Opiskelijapalautteessa keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousi opintotarjonnan monipuolistaminen ja sen muuttaminen opiskelijalähtöisemmäksi. Myös opintojen toteuttamiseen kaivattiin lisää joustavuutta opiskelun ajan ja paikan suhteen. Positiivista palautetta annettiin opintojaksoista ja niiden opettajista. Kesäopiskelumahdollisuudesta oltiin vastoinkäymisistäkin huolimatta kiitollisia ja toivottiin jatkossa lisää tarjontaa. FUAS-opiskelijaliikkuvuutta on pyritty parantamaan kehittämällä toimintaa selkeyttäviä linjauksia ja opintoihin liittyviä käytänteitä. Lisäksi on pyritty poistamaan esteitä opintojen järjestämiselle ja opintoihin osallistumiselle. Ilmoittautumisaika kesäopintoihin 2013 alkaa Lisätietoja kesäopintojen sivuilta: FUAS-LEHTI» 1/2013

11 Ville Salminen FUAS-liittouma Federation of Universities of Applied Sciences on Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun muodostama strateginen liittouma. Tiesitkö tämän FUAS-liittoumasta? Suomen laajin kesäopintotarjonta mahdollistaa päätoimisen opiskelun ympäri vuoden. Opiskelijat voivat valita opintoja koko FUAS-liittouman kesäopintotarjonnasta, siis myös muista kuin omasta ammattikorkeakoulustaan. Kesäopintojen avulla opiskelijat voivat edetä opinnoissaan nopeammin ja vauhdittaa valmistumista. FUAS-liittouma lisää valinnanvaraa myös lukuvuoden aikaisiin opintoihin. Opiskelija voi valita opintoja muista jäsenkorkeakouluista lukuvuoden aikana 30 opintopisteen verran. Kesän ja lukuvuoden aikana valittavissa oleva opintotarjonta laajenee jatkuvasti, ja opintoja tarjotaan myös virtuaaliopintoina sekä vieraskielisinä toteutuksina. Vahva panostus kansainvälisyyteen on liittoumalle keskeistä. Yhteistyökorkeakouluja ja -yliopistoja on yhteensä yli 500. Tämä luo laajat ja laadukkaat liikkuvuusmahdollisuudet sekä tuo opintojaksoille vierailevia opettajia ja asiantuntijoita. Lisätietoja on koottu sivustolle: Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK PL 230 (Visamäentie 35 A) Hämeenlinna Puh Lahden ammattikorkeakoulu PL 214, Lahti Puh Laurea-ammattikorkeakoulu Ratatie 22, Vantaa Puh

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

FUAS pähkinänkuoressa 5/2014

FUAS pähkinänkuoressa 5/2014 FUAS pähkinänkuoressa 5/2014 FUAS liittouman kehitysvaiheet Kumppanuussopimus 2008 Yhteinen strateginen tahtotila 2020: sopimus OKM:n kanssa (2010 2012) Toimenpideohjelma (2010 2012) FUAS liittouman perustamissopimus

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

FUAS pähkinänkuoressa

FUAS pähkinänkuoressa FUAS pähkinänkuoressa Tulevaisuusseminaari Långvik 30.-31.1.2014 Outi Kallioinen rehtorikollegion pj. FUAS-liittouman kehitysvaiheet Kumppanuussopimus 2008 Yhteinen strateginen tahtotila 2020: sopimus

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää

AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää 2 Näistä asioista puhumme tänään Hankkeen lähtökohdat Hankkeen tavoitteet ja toimintavaiheet

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

HAMK VISIO. HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI

HAMK VISIO. HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI HAMK VISIO 2020 HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI Rakenteellinen kehittäminen Esimerkkejä toiminnasta

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Oppiminen kannattaa aina S. Niinistö-Sivuranta Laurea 17.3.2014 www.laurea.fi Oppia voi milloin vain Mitä Laureassa on

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen

Lisätiedot

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 1 Kilpailukykyä ja hyvinvointia Itä-Suomeen ISAT on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Opetus- ja kulttuuriministeriö) Kasvuyrityksen johtaminen (KASVU V 30 opiskelijaa) ja Medialiiketoiminta ja konseptisuunnittelu (MEKON II 25

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia 25.2.2014 Janne Salminen Avoin strategointi malli Kuntayhtymän hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Hallitusten ja johdon seminaarit Johtoryhmä ja johtotiimit LUONNOS

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot

Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot Taru Penttilä 25.5.2015 Turun AMK Vetovoimainen opiskelupaikka noin 2000 aloituspaikkaa

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho

Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho Hankkeissa (N=17) on mukana 2 25 amkia/hanke Lähes jokaisessa hankkeessa on tavoitteena Yritys/organisaatioyhteistyön tehostaminen, osaamisen kehittäminen,

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Vantaan alueyksikkö, Laurea ammattikorkeakoulu

Vantaan alueyksikkö, Laurea ammattikorkeakoulu PUITESOPIMUS KEHITTÄMISYHTEISTYÖSTÄ 2010-2012 Sopijaosapuolet Loviisan kaupunki ja Vantaan alueyksikkö, Laurea ammattikorkeakoulu Sopimuksen tarkoitus Sopijaosapuolten strategiset tahtotilat ja tavoitteet

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 11/2012 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta keskisuomi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Susanne Forsberg susanne.forsberg@jao.fi +358 40 341 5146 www.yritystentaitava.fi

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen Mira Pihlaja Kouvolan SVAyhteyshenkilöpäivät Ma 19.3.2007 AMK-kartoitus Tavoitteista: - Selvittää yhteneväisyyksiä opinnoissa (perus&ammatilliset)

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Katsaus Lounais-Suomen. toimintavuoteen 2014. Anne Kärki apulaistoiminnanjohtaja Olli Mertanen toiminnanjohtaja 5.2.2015

Katsaus Lounais-Suomen. toimintavuoteen 2014. Anne Kärki apulaistoiminnanjohtaja Olli Mertanen toiminnanjohtaja 5.2.2015 Katsaus Lounais-Suomen ammattikorkeakoululiittouman ensimmäiseen toimintavuoteen 2014 Anne Kärki apulaistoiminnanjohtaja Olli Mertanen toiminnanjohtaja 5.2.2015 Pentti Rauhalan selvityksestä sopimusperusteiseen

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu AMK-KOULUTUKSESTA JA PEDAGOGISESTA KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVIEN VARAREHTOREIDEN TYÖPAJA TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Työpajan osallistujat

Lisätiedot

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012. - Huomisen logistiikkaa -

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012. - Huomisen logistiikkaa - Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012 - Huomisen logistiikkaa - Yhteistyössä Tausta: Etelä-Suomen EAKRohjelma Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKRohjelman

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Verkkokeskustelujen tavoite

Verkkokeskustelujen tavoite Anu Valtari 25.1.2012 FUAS-LIITTOUMA FUAS tunnetuksi Verkkokeskustelujen tuloksia Verkkokeskustelujen tavoite Kaksivaiheisen projektin kokonaistavoitteena oli tehdä FUAStoimijoille liittouma tunnetuksi,

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Laatuaskelia - seminaari 15.2.2007 Aino-Maija Hiltunen Hilma- Naistutkimuksen yliopistoverkosto Mitä Hilmassa tehtiin? verkkokurssien arvioinnin kehittäminen lähtökohtana

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot