Päästövähennystyöryhmä, kokous 2

Transkriptio

1 1 (5) Päästövähennystyöryhmä, kokous 2 Hiilineutraali Helsinki toimenpideohjelma Muistio Aika klo Paikka Kaupungintalo, Vihreiden ryhmähuone 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. 2. Asialistan hyväksyminen Lisätään asialistan kohtien 8 ja 9 väliin kohta Muut asiat. Muutoin hyväksyttiin asialista. 3. Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. 4. Tilannekatsaus Jari Viinanen selosti työn etenemistä, tulevaa aikataulua sekä konsulttitöihin sisältyviä kokonaisuuksia. Toimenpiteitä on ryhmitelty ja niiden yksityiskohtia on hiottu. Raporttia on alettu työstämään. Erilliset toimenpiteiden kustannusvaikutuksiin keskittyvät kokoukset järjestetään rakennusten osalta klo ja liikenteen osalta klo Kokouksiin on kutsuttu sellaisia kaupungin ja yhteistyötahojen asiantuntijoita, joiden asiantuntemusta on arvioitu tarvittavan toimenpiteiden kustannusvaikutusten määrittämisessä. Kokouksiin otetaan mielellään mukaan lisää osallistujia. Työn yhteydessä järjestetään lukuisia asiantuntijatapaamisia, joissa tunnistetaan ja muokataan toimenpiteitä (mm. vastuutus, vaikutukset). Listaa asiantuntijatapaamisista päivitetään täällä: QY/edit?usp=sharing Todettiin, että Sataman ja Staran näkemykset päästövähennysohjelmaan ja sen yhteydessä esitettäviin toimenpiteisiin tulee saada asiantuntijatapaamisten kautta. Myös rakennusvalvonta sovittiin kontaktoivaksi tahoksi. Esittelyn jälkeen käydyssä keskustelussa nousi esille mm. seuraavia asioita: - Toimenpide-excel jätetään jatkuvasti päivitettäväksi seurannan työkaluksi ja toimenpideohjelmaan nostetaan vain ns. keskeiset toimenpiteet. Toimenpideohjelmaan liittyvää päätöksentekoa selvitetään vielä. - Toimenpideohjelmaan voisi nostaa esimerkiksi sellaiset toimenpiteet, joiden osalta tarvitaan erityistä päätöksentekoa (esim. Khn tai Kvston päätös) tai toimenpiteet, jotka tunnistetaan jollakin tavalla haastavaksi toteuttaa organisaatioiden sisällä. Excelissä voisi esittää ne toimenpiteet, joita edistetään ns. normaalitoiminnan puitteissa. Toisaalta tunnistettiin, että toimenpideohjelmaan sisältyy kokonaisuuksia, jotka eivät ole yksin Helsingin kaupungin päätösvallassa. - Toimenpiteiden luokittelussa toivottiin käytettävän mm. seuraavia näkökulmia:

2 2 (5) Luokittelu Toteutettavuus: Helsingin oma päätös oma päätös, vaatii lisäselvityksiä ei yksin Helsingin päätösvallassa Aikataulu: (nykyinen Kvsto) Arvio kustannuksista: ilmainen / virkatyönä toteutettava vaatii lisäresursseja merkittävät kustannukset - Myös toimenpidekohtainen kustannustehokkuus (eur/päästövähenemä) ja vastuutahot tulee arvioida. Excel-tiedostoon toivottiin tunnistettavan myös muita kuin päästö- ja kustannusvaikutuksia (esim. elinkeinovaikutukset). Sovittiin, että toimenpideohjelma-aineisto lähetetään ohjausryhmälle kommentoitavaksi viikolla 7. Viimeisessä kokouksessa ma käydään läpi kommenttien huomiointi. Sovittiin, että viimeinen kokous aloitetaan jo klo (aiemmin klo 13). 5. Päästölaskenta Petteri Huuska esitteli BAU-skenaarion lähtöoletukset sekä Johannes Lounasheimon (HSY) tarkentamat osa-aluekohtaiset päästövähennystavoitteet. 6. Toimenpiteiden käsittely Jari Viinanen ja Timo Kärkinen (WSP) esittelivät liikenteen osa-alueen toimenpiteiden ryhmittelyä ja alustavia päästövähennyslaskelmia. Käytössä olevalla liikennemallinnuksella ei ole mahdollista arvioida biopolttoaineiden sekä työkoneiden ja satamien teknologioiden kehityksellä mahdollisesti saavutettavia päästövähennyksiä, vaan ne tulee arvioida erikseen. - Ilman ajoneuvoliikenteen hinnoittelua päädytään esim. pyöräilyn kulkutapaosuuden osalta tavoitteisiin, joita ei voida pitää realistisena. - Pyritään tuomaan esille päästövähennysvaikutusten lisäksi myös toimenpidekohtaiset muut vaikutukset (elinkeino-, melu-, terveys- yms.) - Tulisi pyrkiä tunnistamaan ns. keskeiset toimenpiteet ja ne selvitystarpeet tms. jotka jo sisältyvät ko. toimenpiteisiin. - Eri skenaarioiden ja vaihtoehtojen esittämistä pidettiin hyvänä. Toimenpideohjelmaan tulee joka tapauksessa jäämään epävarmuuksia, joita tarkennetaan jatkossa. - Keskusteltiin ajoneuvoliikenteen hinnoittelu toimenpiteen esittämisestä päästövähennysohjelmassa. Todettiin, että ajoneuvoliikenteen hinnoittelun osalta tulee kertoa, mikä on sen vaikutus kokonaisuuteen ja toisaalta, minkälaisia vaikutuksia sen poisjättämisellä olisi muiden osa-alueiden päästövähennystavoitteisiin. - Sähköautojen ym. käyttäytymistapojen ja teknologian muutosten vaikutusta vuoden 2035 päästövähennykseen on erittäin hankala arvioida. OECD:n tekemän mallisimuloinnin mukaan vaarana voi olla, että kyydinjakopalvelut tulevat korvaamaan joukkoliikennettä eikä henkilöautoliikennettä. HSL:llä on valmistunut MAL2019 suunnitteluun liittyen selvitys toimintaympäristön muutosskenaarioista tulevaisuudessa. Tuire Valkonen lupasi toimittaa selvityksen tiedoksi ryhmälle. - HSL:n bussien biopolttoaineiden kehityksen ja Staran työkoneiden päästökehityksen lisäksi olisi hyvä nostaa esille myös HSY:n jätehuollon kuljetusten päästökehitys. - Sähköisen liikenteen teknologiaan nojautuva päästövähennystavoite on erittäin kunnianhimoinen kun huomioidaan, että kehitys ei ole ollut kovin nopeaa viime vuosina. Keinot sähköisen liikenteen edistämiseen eivät ole viime vuosina juurikaan lisääntyneet. Kuitenkin voidaan arvioida, että eri toimenpiteet tulevat jossain määrin ns. kiihdyttämään toisiaan ja siten

3 3 (5) kokonaiskehitys voi olla tulevaisuudessa yksittäisten toimenpiteiden avulla saatua kehitystä nopeampaa. - Ehdotettiin, että toimenpideohjelmaan otetaan mukaan kirjaus siitä, että Helsinki haluaa jatkossa aktiivisesti mahdollistaa päästövähennystavoitteiden saavuttamista tukevien teknologioiden kehittymisen. Petteri Huuska ja Tuukka Rautiainen (Gaia) esittelivät rakennusten ja rakentamisen osa-alueen toimenpiteiden ryhmittelyä ja päästövähennyslaskelman periaatteita. - Tilankäytön tehokkuusnäkökulma otetaan laskelmissa huomioon asumis- ja työntekoväljyyden kautta. Kaupungilla on myös omia tavoitteita tilatehokkuuden kasvattamiseksi mm. kouluissa ja päiväkodeissa. - Aurinkosähkön hyödyntämismahdollisuuksiin vaikuttavat myös mm. talon sähköjärjestelmä ja katon kantavuus. - Energian kiinteistökohtainen varastointi olisi hyvä huomioida sillä ylituotantotilanteessa myynti ulkopuolelle voi olla haastavaa (alhainen hinta). Myynti vaatii mittarointia yms. Paikallisesti tuotetun energian osalta käyttö kiinteistön sisällä olisi tehokkainta. - Vanhan rakennuskannan osalta olisi hyvä pyrkiä arvioimaan myös esim. jäähdytyksen kautta tulevaa energiankulutuksen nousua. Markus Lukin esitteli kuluttamisen, hankintojen ja jakamistalouden näkökulmaa, joka ei valtaosin ole suoran päästölaskennan piirissä. Osa-aluetta on mahdollista käyttää kompensointiin, mikäli muut osa-alueet eivät riitä päästövähennysten saavuttamiseen. Kiertotaloustavoitteiden ja toimenpiteiden tarkasteluun ja määrittelyyn on tilattu konsulttityö Ethikalta. - Kasvatuksen ja koulutuksen vaikutus eritoten tällä osa-alueelle tunnistettiin. - Maksullisen One Planet Living konseptin sijaan HSY:n Local District -konsepti voisi olla käytettävämpi tässä yhteydessä. - Kaupunki alustana näkökulman toivottiin tulevan esille. Auni Haapala esitteli hiilinielujen ja kompensaation tarkastelua. SYKE on tekemässä HINKU-kuntiin liittyen ohjeistusta kompensaatiosta. Todettiin, että helmikuun aikana on mahdollista saada vain suunta-antava, karkea kustannusarvio kompensaatiosta. Toimenpiteiden ryhmittelyä ja toimenpide-ehdotuksia voi kommentoida: 7. Smart & Clean -liiketoiminnan kasvattaminen Helsingissä, Tiina Kähö Tiina Kähö esitteli Smart & Clean liiketoiminnan kasvattamisen näkökulmaa. Sovittiin, että asiasta laaditaan oma kappale toimenpideohjelmaan. Keskustelussa nousi esiin mm. seuraavia asioita: - Jatkossa olisi hyvä tunnistaa Helsingin vahvuudet, ns. painopistealueet, joihin panostetaan. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi smartmobility tai ihmisen hyvinvointi keskiössä - Vihreiden työpaikkojen osalta ei ole olemassa määritelmää, siten niiden määrän arviointi on haastavaa. Toisaalta on myös mahdollista luoda oma määritelmä. Nykyistä määrää tärkeämpää on tunnistaa ne toimenpiteet, joilla voidaan luoda lisää vihreitä työpaikkoja, uutta liiketoimintaa.

4 4 (5) 8. Ohjelmaluonnoksen käsittely Jari Viinanen esitteli raporttiluonnoksen. Luonnos on saatavilla: p=sharing Keskustelussa nousi esiin mm. seuraavia asioita: - Ohjelmasta tulee laatia tiivistelmä, jonka avulla on helposti tunnistettavissa toimenpiteet, joita Helsingin kaupunki voi heti toteuttaa. Toimenpiteet, joista ohjelman päätöksenteon yhteydessä päätetään, tulisi olla helposti tunnistettavissa. Esimerkiksi tiivistelmätaulukko, jossa esitetään keinot ja prosentuaaliset päästövähennystavoitteet. - Olisiko viestinnällisesti mahdollista kytkeä koko toimenpideohjelma jollain tavoin kaupunkilaisten hyvään elämään, ns. ihmisnäkökulma? - Tiina Kähö ja Marko Karvinen lupasivat tukea ohjelman viestinnällistä näkökulmaa; toimenpideohjelma ei ole vain kaupungin tavoite vaan tiivistää kaupunkilaisten ja puhtaan teknologian yritysten yhteisen tavoitteen. - Ehdotus toimenpiteiden seurannasta sekä ohjelman päätöksenteosta tulee liittää mukaan. 9. Muut asiat HSY järjestää Helsingin seudun ilmastoseminaarin torstaina klo (Messukeskus, tila 103, Messuaukio 1). Puheenjohtaja esittelee työn etenemisestä maanantaina kaupungin johtoryhmässä. 10. Seuraava kokous 3. kokous ma klo / Lähetystöhuone, käyntiosoite: Aleksi 20. HUOM! Muuttunut aloitusaika 11. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen ja kiitti osallistujia aktiivisesta työskentelystä.

5 5 (5) Liitteet Liite 1 Esitys: Tilannekatsaus työn etenemiseen Liite 2 Esitys: Päästölaskenta, BAU & tarkennetut osa-aluekohtaiset päästövähennykset Liite 3 Esitys: Liikenteen osa-alueen toimenpiteet ja alustavat päästövähennyslaskelmat Liite 4 Esitys: Rakennusten osa-alueen toimenpiteiden jaottelu Liite 5 Esitys: Kuluttaminen, hankinnat ja jakamistalous Liite 6 Esitys: Hiilinielut ja kompensaatio Liite 7 Esitys: Smart & Clean liiketoiminnan kasvattaminen Helsingissä Paikalla: Tiedoksi: maankäyttöjohtaja Raimo K Saarinen, Kymp, puheenjohtaja liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen, Kymp rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Sari Hildén, Kymp ympäristöjohtaja Esa Nikunen, Kymp strategiapäällikkö Marko Karvinen, kaupunginkanslia hankepäällikkö Juha Viljakainen, kaupunginkanslia tilapalvelupäällikkö Jaana Lunnela, Sote tilapalvelupäällikkö Matti Kuusela, Kuva tilapalvelupäällikkö Mauno Kemppi, Kasko tuotanto ja jakelu liiketoiminnan johtaja Heikki Hapuli, Helen Oy liikennesuunnittelija Tuire Valkonen, HSL tulosaluejohtaja Irma Karjalainen, HSY toimitusjohtaja Tiina Kähö, S&C -säätiö ympäristötarkastaja Jari Viinanen, Kymp, sihteeri suunnitteluinsinööri Saara Kanto, kaupunginkanslia, sihteeri talousarviopäällikkö Matti Malinen, kaupunginkanslia, varapuheenjohtaja Asiantuntijat: Sonja-Maria Ignatius, Kymp Markus Lukin, Kymp Johanna af Hällström, Kymp Petteri Huuska, Kymp Auni Haapala, Kymp Timo Kärkinen, WSP Tuukka Rautiainen, Gaia