Syöpä. Toivo vie. cancer.fi. elämää eteenpäin 4/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syöpä. Toivo vie. cancer.fi. elämää eteenpäin 4/2011"

Transkriptio

1 Syöpä 4/2011 SYÖPÄJÄRJESTÖJEN AIKAKAUSLEHTI cancer.fi Mitä syöpiä Suomessa seulotaan? Eturauhasen syöpä seuloa vai ei? Potilaan polku - kirjoituskilpailun satoa Toivo vie elämää eteenpäin

2 Tässä numerossa 4/ Eturauhasen syövän seulonta hyötyä ja haittaa Eturauhasen syöpä on miesten yleisin syöpä. Nea Malila Kuka pääsee tutkimuksiin? Tyhmät kysymykset seulonnoista. Maarit Rautio Mitä syöpiä Suomessa seulotaan ja miksi? Lakisääteisiä seulontoja on tällä hetkellä kolme. Nea Malila Huoli nuorista naisista Kohdunkaulan syövän seulonta on ollut menestystarina. Nina Malmberg s Yksi kolmesta rintasyövästä löytyy seulontojen välissä Hyvin organisoidulla seulonnalla voidaan pienentää rintasyöpäkuolleisuutta neljänneksellä. Tytti Sarkela Uusi kolumnistimme Tuula Vainikainen aloittaa s Toivo on elämänvoima Hyvä hoito tukee toivoa. Merja Perttula Suomi tukee intialaista syöpärekisteröintiä Aleamma Mathew, toimittaen kääntänyt Satu Lipponen Potilaan polku - tarina toivosta ja luopumisista Kirjoituskilpailussamme toisen palkinnon saaneen Mari Viherkannon kirjoitus. 29 Suomen Syöpäyhdistys täytti 75 vuotta Joka numerossa 3 Pääkirjoitus Miksei kaikkia syöpiä seulota? Päivi Hietanen s Puheenvuoro 40 vuotta toinen toistamme tukien Leena Rosenberg-Ryhänen, Suomen Syöpäpotilaat Kolumni Kun sanoja on vähän Tuula Vainikainen 30 Ajassa Kuva: Kati Molin 2

3 Pääkirjoitus Elokuu 2011 Miksei kaikkia syöpiä seulota? Kannen kuva: Kimmo Torkkeli Voita Aalto-malja! Kerro meille mielipiteesi? Mikä on lehden paras juttu? Anna palautetta lehden sisällöstä ja ulkoasusta sähköpostilla tai postikortilla osoitteeseen Syöpä-lehti Pieni Roobertinkatu Helsinki Kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan kolme pinkkiä Aalto-minimaljaa. Syöpä-lehden numeron 3/2011 parhaaksi artikkeliksi lukijat valitsivat jutun: Iina taas oman kodin ovella. Juomapullon voittivat Marita Lindström Lahdesta, Tarja Aittala Sauvosta ja Irja Ojansuu Rengosta Kiitos palautteesta! Kun seulonnassa löytyy yllättäen syöpä, on alkujärkytys luonnollisesti suuri. Menin terveenä ja tuli tappotuomio totesi eräs potilas. Sairautta on vaikea uskoa, kun oireita ei ole. Pitemmällä tähtäimellä sairastunut on kuitenkin kiitollinen, ja syystä kyllä, sillä seulonnassa löytyneistä syövistä paranee usein. Miksei kaikkia syöpiä sitten seulota? Seulonta ei lisää parantuneita kaikissa syöpäsairauksissa ainakaan vielä. Tehokkuuteen vaikuttavat monet tekijät käytettävissä oleva testi, sairauden luonne ja hoidot. Parhaiten seulontaan soveltuvat taudit, joissa on hoidettavissa oleva esiaste. Tyypillinen esimerkki tästä on kohdunkaulan syöpä, joka voidaan todeta esiasteena Papa-seulonnassa. Ylilääkäri Nea Malila toteaakin jutussaan s. 10, että kohdunkaulansyövän seulonnan ansiosta kuolleisuus tähän tautiin on vähentynyt jopa 80 %. Mammografiaseulonnallakin voidaan säästää ihmishenkiä, mutta se ei ole kovin herkkä seulontamenetelmä, sillä kaikki syövät eivät näy siinä varhain. Rintasyöpä ei myöskään kehity hitaan esiasteen kautta, vaan sen kiukkuisemmat muodot saattavat ehtiä pitkälle seulontakierrosten välillä. Rintojen magneettikuvaus löytää syövät mammografiaa tehokkaammin, mutta sen herkkyyden varjopuolena ovat väärät hälytykset. Se ei aina erota syöpää hyvänlaatuisesta muutoksesta, jolloin se pelästyttää syyttä ja aiheuttaa turhia toimenpiteitä. Magneettikuvaus ei ole vielä soveltuva seulontaan, mutta sitä voidaan käyttää, jos henkilö on tavallista suuremmassa vaarassa sairastua. Kuvauksen kehittyminen ja laitteiden saatavuuden parantuminen saattaa muuttaa tämän menetelmän aseman seulonnassa. Osa syöpäsairauksista on niin hidaskasvuisia, ettei niistä kehity koskaan varsinaista sairautta. Ihminen siis saattaa kantaa syöpää onnellisen tietämättömänä ja ehtiä menehtyä iäkkäänä muuhun sairauteen. Jos tällainen syöpä löytyy seulonnassa, se yleensä hoidetaan. Emme vielä osaa varmuudella erottaa näitä kilttejä syöpiä pahoista, ja näin osa potilaista tulee hoidetuksi turhaan. Hoidoilla on sivuvaikutuksia, joskus raskaitakin, puhumattakaan sairauden henkisestä hinnasta. Jos eturauhassyöpää seulottaisiin PSA-verikokeella, osa löytyvistä sairauksista olisi tällaisia. Tästä syystä tutkijat yrittävät kuumeisesti löytää keinoja, miten erotetaan hoitoa vaativat syövät vaarattomista syövistä. Maailman muuttuessa seulontoihin osallistumishalukkuus muuttuu. Vanhemmat sukupolvet ottivat kiitollisena vastaan kaiken ennaltaehkäisevän toiminnan ja vastasivat enempiä kyselemättä viranomaisten kutsuun, mutta nuoret haluavat enemmän tietoa seulonnan hyödyistä ja haitoista. On tärkeää, että niistä kerrotaan rehellisesti. Toisaalta kansalaisten on hyvä ymmärtää, että ennen kuin jokin sairaus otetaan kansalliseen seulontaohjelmaan, päätös on käynyt läpi asiantuntijoiden varsin perusteellisen harkinnan. Päätös on suuri paitsi osallistujien, myös terveydenhuollon voimavarojen, siis kansalaisten rahojen käytön kannalta. Nuorten osallistuminen kohdunkaulansyövän seulontaan on huolestuttavasti vähentynyt ja muutamia heistä on kuollut sairauteen viime vuosina. Uusilla sukupolvilla ei ole kokemusta tämän sairauden aiheuttamasta kärsimyksestä. Kansakunnan muisti on lyhyt ja siksi on tärkeää kertoa, että kohdunkaulansyöpä on edelleen hyvin tappava tauti siellä, missä seulontoja ei toteuteta. Kuva: Jouko Keski-Säntti Päivi Hietanen, päätoimittaja

4 aajassa Kuva: Teemu Jehkonen Bussimatka ja muita vertauskuvia Parhaillaan monissa syöpäyhdistyksissä ympäri maailmaa pohditaan, miten hyödyntää paremmin verkkoa potilaiden tukemiseen ja vertaistuen vahvistamiseen. Syöpäjärjestöjen valtakunnallinen neuvontapalvelu vastaa puhelimen lisäksi sähköpostitse ja tapaamisen neuvontahoitajan kanssa voi sopia myös verkossa osoitteessa Suomen Syöpäpotilaat on perustanut potilasverkostoja, joiden avulla voi olla yhteydessä toisiin, saman kohtalon kokeneisiin. Mats Brommels, professori ja Folkhälsanin puheenjohtaja totesi Syöpäjärjestöjen 75-vuotisjuhlassa kesäkuussa Finlandia-talolla, että järjestöt saavat tottua jäseniin, jotka ovat mukana hetken aikaa ja sitten haluavat pois. Brommels kuvasi heitä postmoderneiksi jäseniksi, joita yhdistää pyöröovi välillä se heittää järjestöön sisään, välillä ulos. Neuvonnassakin tarvitaan pyöröovia. Kun on parannuttu, ei haluta jäädä potilaaksi. Kun syöpä uusiutuu, palataan takaisin. Verkko pyydystää nämä virvatulien lailla järjestön tukea etsivät, usein hyvin itsenäiset syöpäpotilaat. Yllättävästi verkko näyttää auttavan myös kuolevia syöpäpotilaita. Tähän matkaan liittyy usein senkaltaista yksinäisyyttä, että kuoleva erkaantuu ystävistään ja läheisistään. Australialaisen tutkimuksen mukaan kuolevien keskustelupalstalla vertauskuvat ovat vahvoja. Keskustelijat puhuvat bussista, joka tekee matkaa kohti lopullista päämäärää. Matka on kuoppainen. Ulkopuoliset potkitaan bussista ulos tai alennuslipun saa vain ystävä, joka ymmärtää. Elämä muuttuu potilaiden keskusteluissa kaukosäätimeksi. Osa elämästä pistetään stoppiin ja kaukosäätimellä kelataan taaksepäin. Vertauskuva on myös hyvä elämänohje: kaukosäädin käteen ja kelaus elämän hyvistä hetkistä päälle, vaikka bussipysäkille ei vielä ole tarvinnut lähteä. Toivoa ei ole valmiissa paketissa annettavissa, koska se on niin omakohtainen kokemus. JARI KYLMÄ s.19 Satu Lipponen, toimituspäällikkö Puheenvuoro 40 vuotta toinen toistamme tukien Neljäkymmentä vuotta sitten perustettiin nykyinen Suomen Syöpäpotilaat ry. Silloin syöpä oli huomattavasti salaperäisempi ja pelottavampi sairaus. Siitä puhuttiin kuiskaamalla, asenteissa, hoidossa ja etuisuuksissa oli paljon korjaamisen varaa. Yhdistyksen toiminnalle oli valtavasti haasteita. Tänään on toisin, mutta haasteita on edelleen. Hoidon kehittyminen on johtanut siihen, että syöpä on sairaus muiden vakavien sairauksien rinnalla ja hoitotulokset ovat samaa luokkaa niiden kanssa. Syövästä voi jo puhua ääneen ja syöpäpotilaisiin suhtaudutaan kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon sairauden lisäksi myös psykososiaalisen selviytymisen. Haasteet eivät kuitenkaan ole loppuneet ja yhdistyksen panosta tarvitaan edelleen. Onhan nelikymppinen työtehonsa huippuvaiheessa. Lista on pitkä ja se muuttuu yhteiskunnan ja ihmisten muutosten myötä: Tasa-arvoisen hoidon turvaaminen, kuntoutumisen tuki, sosiaalisten etujen pysyminen, perheiden tukeminen, yksinäisyyden torjuminen ja monet muut asiat eivät hoidu itsestään. Kuten sairastuneenkin, yhdistyksen on vaikea selviytyä yksin. Tarvitaan kumppaneita, joiden kanssa edetä. Potilas tarvitsee läheisiään ja vertaisiaan, yhdistys koko jäsenkenttää ja jokaista sen toimijaa. Mennään eteenpäin ja saavutetaan tuloksia toinen toistamme tukien koko rintamalla yksittäisestä potilaasta yhdistyksiin ja syövän hoidon ammattilaisista valtakunnan päättäjiin. Leena Rosenberg-Ryhänen, Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja 4

5 Elokuu 2011 SyöpäCancer on Syöpäjärjestöjen julkaisema aikakauslehti. Ilmestyy kuusi kertaa vuonna Painosmäärä on Tilaushinta 30 vuosikerralta. Jäsenille lehti on ilmainen. 41. vuosikerta ISSN Päätoimittaja: Päivi Hietanen Toimituspäällikkö: Satu Lipponen Toimitussihteeri: Maarit Rautio (vt) Pääkirjoitukset ja kolumnit: Harri Vertio Toimitus: Caj Haglund, Sirkku Jyrkkiö, Päivi Lähteenmäki, Päivi Pakarinen, Leena Rosenberg- Ryhänen, Risto Sankila Toimittajat: Jaana Ruuth, Anu Kytölä Lääketieteellinen toimittaja: Katja Aktan-Collan AD: Kirsi-Marja Puuras/Design Puuras Valokuvaajat: Hannu Hentilä, Teemu Jehkonen, TeppoJ ohansson, Jouko Keski-Säntti, Kuvatoimisto Plugi, Eeva Mehto, Kati Molin, Mikko Pitkänen, Aarre Rinne, Kimmo Torkkeli, Barbro Wickström Toimitusneuvosto: Marja-Liisa Ala-Luopa Satakunnan Syöpäyhdistys, Riitta Korhonen Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Kalevi Kiviniitty Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys, Marja-Liisa Kotisaari Pirkanmaan Syöpäyhdistys, Leila Märkjärvi Saimaan Syöpäyhdistys, Auli Nevantaus Keski-Suomen Syöpäyhdistys, Kari Ojala Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, Katriina Päivinen Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys, Leena Rosenberg-Ryhänen Suomen Syöpäpotilaat, Markku Suoranta Pohjanmaan Syöpäyhdistys, Leena Vasankari-Väyrynen SYLVA, Marjut Öster Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Toimituksen osoite: Pieni Roobertinkatu 9, Helsinki Osoitteenmuutos tehdään omaan jäsenyhdistykseen, jonka yhteystiedot löytyvät lehden sivulta 31. Puhelin: Fax: Sähköposti: Internet: Repro: TS-Yhtymä Oy, Helsinki Paino: Hansaprint, Turku 2011 Potilaan polku tutkimuksen kohteeksi Syöpäsäätiö jakoi toukokuussa psykososiaaliseen syöpätutkimukseen apurahoja, joiden lisäksi varattiin euroa Potilaan polkua koskevaan tutkimus- ja selvityskokonaisuuteen. Potilaan polulla tarkoitetaan sitä, miten potilas kokee sairastumisen eri vaiheet: epäilyn syövästä, diagnoosin saamisen, odotusajan ennen hoitojen alkamista ja hoidon aikana saamansa tuen. Myös potilaan voimavarat eri vaiheissa ja sairastumisen aiheuttamat kustannukset kuuluvat potilaan polkuun. Potilaan polusta ei ole juuri tutkimustietoa. Tietoa tarvitaan lähes kaikista polun vaiheista: sairastumisesta aina seurantaan tai palliatiiviseen hoitoon siirtymiseen asti. Mitä enemmän tiedetään potilaan polusta, sitä paremmin pystytään kehittämään paitsi hoitoa, myös suunnittelemaan tukitoimia, jotka auttavat syöpään sairastuvaa parhaalla mahdollisella tavalla. Mansikkajuoma 500 g mansikoita 7 dl maustamatonta, rasvatonta jogurttia 4 rkl kauraleseitä 1-2 rkl hunajaa Lisäksi: 1 dl raejuustoa (tai leipäjuustoa pieninä kuutioina) Soseuta mansikat, jogurtti, leseet ja hunaja tasaiseksi sauvasekoittimella. Annostele raejuusto tai leipäjuustokuutiot laseihin. Kaada marjajuoma varovasti päälle. Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson Kuva: Plugi 5

6 Eturauhasen syövän seulonta Hyötyä ja haittaa Eturauhasen syöpä on nykyisin miesten yleisin syöpä Suomessa. Vuonna 2009 se todettiin miehellä ja siitä aiheutui 785 kuolemaa. uuusien syöpätapausten määrä alkoi nousta voimakkaasti 1990-luvulla, kun seerumin PSA-testaus rantautui Suomeen. Tällä veritestillä voidaan löytää piilevän syövän vaara. Varsinainen syöpädiagnoosi tehdään jatkotutkimusten eli eturauhasen neulanäytteiden avulla. Arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia uusista eturauhasen syövistä todetaan PSA-testin perusteella tehtyjen tutkimusten jälkeen oireettomilta mieheltä. Osa syövistä todetaan sattumalta eturauhasen suurentuman takia tehtyjen hoitojen yhteydessä. Alkuvaiheen innostuksen jälkeen on herännyt myös paljon kysymyksiä. Näyttää siltä, että monet piilevistä syövistä ovatkin melko hyvänlaatuisia, eli ne eivät hoitamattominakaan aiheuttaisi merkittävää haittaa. Uusien syöpätapausten määrä on noussut huimasti PSA-näytteen tultua yleisesti käyttöön. Tämä nousu on tosin taittunut luvun puolivälissä. Eturauhasen syöpä ei kuitenkaan aiheuta aiempaa enempää kuolemia, eli uusista syöpätapauksista valtaosa on melko hyvänlaatuisia. Koska PSA-testi näytti soveltuvan hyvin oireettomien miesten testaukseen, käynnistettiin 1990-luvulla laaja eurooppalainen eturauhassyövän seulontakoe. Tavoitteena oli selvittää, voidaanko seulonnalla vähentää eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta. Suomi on ollut mukana tässä tutkimuksessa vuodesta 1996 lähtien. Suomen Teksti NEA MALILA Kuva PLUGI osuus koko tutkimuksesta on suuri, yli puolet tutkimusaineistosta on Suomesta. Siihen on osallistunut miehiä Tampereelta ja pääkaupunkiseudulta. Kuolleisuus pieneni viidenneksen Seulontakoe osoitti, että eturauhasen syövän seulonta PSA-testillä pienentää siitä aiheutuvaa kuolleisuutta noin viidenneksen. Eturauhasen syövän seulontaa voisi siis pitää hyvin perusteltuna, onhan sillä todettu kiistaton terveysvaikutus kuolleisuuden väheneminen. Seulonnan hyödyt perustuvat kuolleisuuden vähentämiseen eli elämän pituuteen. Toisaalta monista seulonnassa käyneistä miehistä tulee syöpäpotilaita ja heidän syöpäänsä hoidetaan. Eturauhasen syöpää hoidetaan joko leikkaushoidolla tai radikaalilla sädehoidolla. Toisinaan valitaan hormonaalinen hoito tai säännöllinen seuranta. Hoidoista aiheutuu aina myös haittoja, joista yleisimpiä ovat virtsanpidätyskyvyn ja sukupuolielämän ongelmat sekä suoliston ärsytysoireet (viimeisimmät erityisesti sädehoitoon liittyen). Jopa viidennes eturauhasen syövän takia hoidetuista potilaista katuu tehtyä hoitopäätöstä, ja puolet on sitä mieltä, ettei saanut riittävästi tietoa hoidon mahdollisista haittavaikutuksista. Suomessa on tutkittu eturauhasen syöpään sairastuneen potilaan kokemuksia hoidosta. Kyselytutkimus selvitti myös potilaiden psyykkistä hyvinvointia. Noin puolet potilaista koki saaneensa liian vähän tietoja hoitojen haittavaikutuksista diagnoosin tekohetkellä. Psyykkinen hyvinvointi oli yhteydessä siihen, miten ja missä diagnoosi kerrottiin. Puhelimessa saatu diagnoosi huononsi psyykkistä hyvinvointia vielä vuosien päästä. Jopa puolella potilaista oli jäänyt jokin pysyvä haitta hoidoista. Miten seulontaan tulisi suhtautua? Nykytilanteessa miehiltä otetaan paljon PSA-testejä, vaikka heillä ei olisi mitään oireita. Monesti unohdetaan valmistautua siihen, että testin perusteella pitää päättää jatkotutkimuksista ja tuloksena voi olla syöpädiagnoosi. Mitä sitten? Se, toivooko henkilö ensisijaisesti pitkää elämää, vaikka hieman vaivaista vai onko toiveena korkealaatuinen oirevapaa joskin hieman lyhyempi elämä, on päätös, jota ei kukaan voi toisen puolesta tehdä. Seulontojen osalta kyse on valinnoista. On saatu selkeä näyttö siitä, että seulonta voi pidentää elämää. Toisaalta taas seulonta tuo esille ja hoidettavaksi myös sellaisia syöpiä, joista ei olisi ollut mitään haittaa henkilölle ilman hoitojakaan. Syöpähoidoista on aina jonkin verran haittaa, etenkin eturauhasen poistoleikkauksesta tai sädehoidosta. Nämä haitat ovat yleisiä ja niiden vaikeutta tai merkitystä henkilölle on mahdotonta etukäteen arvioida. Seulonnoista on siis odotettavissa sekä hyötyä että haittaa ja siksi onkin tärkeää kuulla väestön mielipidettä seulonnasta päätettäessä. 6

7 Eturauhasen syöpä on miesten yleisin syöpä Eturauhasen syöpä Paksu- ja peräsuolen syöpä Keuhkosyöpä Ihomelanooma Virtsarakon syöpä Non-Hodgkin-lymfooma Mahasyöpä Miesten uusien syöpätapausten vuosittain todettu määrä vuosina ja ennustettu määrä vuoteen 2027 asti.

8 mmiksi kaikki kunnat eivät seulo rintasyöpää yli 65-vuotiaita? Kuka pääsee tutkimuksiin? Kunnat velvoitetaan seulomaan vuoden 1947 jälkeen syntyneet 69-ikävuoteen asti. Vuonna 47 syntyneet täyttävät tänä vuonna vasta 64 vuotta, jolloin tätä aiempia ikäluokkia ei ole pakko seuloa. Jotkut kunnat seulovat jo nyt 69- tai 70- vuotiaaksi asti. Mieheni sai kutsun suolistosyöpäseulontaan, miksi minä en saanut? Suolistosyöpä ei kuulu vielä Suomessa seulontaohjelmaan, vaan sitä testataan osassa kuntia. Näissäkään kunnissa kaikki eivät saa kutsua seulontaan, vaan sen vaikuttavuutta testataan niin, että puolet ikäluokasta seulotaan ja toista puolta ei seulota. Näin pystytään parhaiten arvioimaan, vähentääkö seulonta kuolleisuutta kyseiseen syöpään. Mikäli itsellä on oireita, joiden epäilee liittyvän suolistosyöpään, pitää mennä lääkäriin, ja sitä kautta pääsee jatkotutkimuksiin. Miksi PSA-testi ei kuulu seulontaohjelmaan? Eturauhasen syöpää seulovaa PSA-testiä on Suomessa kokeiltu, mutta sitä ei ole otettu seulontaohjelmaan. Eturauhasen kasvaimia löytyy PSA-testin avulla paljon, mutta niistä ei pystytä arvioimaan, mitkä olisivat ns. kilttejä hyvin hitaasti eteneviä syöpiä, jotka eivät olisi lyhentäneet elinikää, ja mitkä muuttuvat aggressiivisiksi. 8 Seulonnan ongelmana siis on löydösten tulkinta, ja mitä löydöksille tehdään. Varsinkin kun hoidoista, leikkauksesta ja sädehoidosta voi tulla pysyviä haittavaikutuksia, ja monet hoidetut potilaat katuvatkin toimenpiteitä. Minulla on rinnassa outo patti. Kannattaako odottaa ensi vuonna tulevaa kutsua mammografiaseulontaan? Ei. Aina jos on oireita, pitää hakeutua heti lääkäriin. Seulonnan tarkoitus on löytää piilevät sairaudet, oireet ja löydökset kuten kyhmy rinnassa pitää tutkia nopeammalla aikataululla. Kävin seulonnassa äskettäin ja nyt minulla on oireita. Syöpää se ei varmasti voi olla? Valitettavasti voi. Mikään seulonta ei ole aukoton, ja jos sinulla on oireita, hakeudu aina lääkäriin. Jotkut syövät kehittyvät hyvin nopeasti, ja toisaalta joskus syöpää ei havaita vaikka se olisikin ollut olemassa jo seulontahetkellä. Miksi kohdunkaulan seulonnassa kannattaisi käydä vaikka kohdunkaulan syöpä on niin harvinainen? Kohdunkaulan syöpä on harvinaistunut nimenomaan seulontojen ansiosta. Kun Papa-kokeessa löydetään solumuutos tai syövän esiaste riittävän ajoissa, se pystytään hoitamaan ja välttämään syöpä. Tämän seulonnan teho on aivan omaa luokkaansa, syöpään kuolleisuus on saatu vähenemään 80 prosent- tia. Keskitetty seulonta vähentää ylidiagnostiikan haittoja. Jos nuoremmat ikäluokat alkavat laistaa seulonnoista, esiastemuutokset jäävät havaitsematta ja syöpä pääsee kehittymään yhä useammalle. Vahvemmat solumuutokset ovat lähes aina papilloomaviruksen (HPV) aiheuttamia, eikä papilloomavirus ole harvinaistunut, päinvastoin. Tutkimusten mukaan 2 3 vuoden kuluessa yhdyntöjen alkamisesta yli puolet naisista on saanut HPV-infektion. Voiko kohdunkaulan seulontaan mennä kuukautisten aikana? Kuukautiset eivät ole este näytteenotolle, mutta koska irtosolunäytteen tulkitseminen on tällöin vaikeampaa, ei irtosolunäytettä mielellään oteta kuukautisten aikana. Jos kuukautiset osuvat näytteenottohetkelle, seulontakäynnin ajankohtaa voi helposti vaihtaa. Muusta syystä kuin kuukautisista johtuva verenvuoto ei koskaan ole este osallistumiselle, vaan päinvastoin, se pitää tutkia. Mitä tarkoittaa väestöpohjainen seulonta? Väestöpohjainen seulonta koskee koko väestöä, jolloin tietyt ikäluokat koko väestöstä kutsutaan testiin. Tärkeää on, että jokainen testiin kutsuttava identifioidaan ja hän saa henkilökohtaisen kutsun testiin.

9 Jos on oireita, mene lääkäriin. sinulla Kuva: Eeva Mehto Mitä seulontaan osallistuminen maksaa? Seulontaan osallistuminen on ilmaista. Miten voi olla mahdollista, että menee seulontaan terveenä ja tulee ulos sairaana? Jos ihmisellä ei ole mitään oireita, hän ei ehkä tule seulontaan mennessään edes ajatelleeksi, että hänellä voisi olla syöpä. Siksi diagnoosi onkin valtava järkytys. Seulonnoissa haetaan nimenomaan piileviä syöpiä, joten useimmiten diagnoosi on potilaalle yllätys. Toki kaikissa seulonnoissa jatkotutkimukseen joutuvista suurin osa on vääriä hälytyksiä. Kuinka moni joutuu jatkotutkimuksiin? Kohdunkaulan syövän seulonnassa noin yksi kymmenestä joutuu jatkotutkimuksiin, joka voi olla joko uusi Papakoe tai kohdunkaulan tähystys eli kolposkopia. Kolposkopiassa poistetaan alue, jossa solumuutoksia on. Tämä ei ole vielä syöpää, eikä usein edes syövän esiaste. Suolistosyövän seurannassa noin kaksi henkilöä sadasta joutuu jatkotutkimuksiin. Noin yhdeksän kymmenestä näistä verilöydöksistä johtuu jostain muusta syystä kuin syövästä, esimerkiksi peräpukamista. Mammografiassa jatkotutkimuksiin joutuu noin kolme sadasta ja niistä noin neljä viidestä on muuta kuin syöpää. Matti Hakama, epidemiologian professori Matti Hakama muistuttaa, että keskitetty seulonta vähentää ylidiagnostiikan haittoja. Mikä merkitys on villeillä PSA-tutkimuksilla? Villien PSA-tutkimusten hyötyjä ja haittoja on hankala arvioida, sillä ei-organisoitujen seulontojen hyödyistä ei ole selkeää näyttöä. Villejä tutkimuksia ovat esimerkiksi työterveystarkastuksissa oireettomilta miehiltä otetut PSA-testit. Niiden haitta on se, että silloin löytyvät myös ne hidaskasvuiset syövät, joista ei kehittyisi koskaan varsinaista sairautta. Sen vuoksi osa potilaista tulee hoidetuksi turhaan. Seulontaohjelmien ulkopuoliset toimijat eivät joudu kantamaan vastuuta ylidiagnostiikan seurauksista. Hyötyjen ja haittojen tasapainoa tulisikin korostaa hoidon ja seulonnan arvioinnissa. Teksti JUULIA LIPPONEN Teksti MAARIT RAUTIO

10 Mitä syöpiä Suomessa t seulotaan ja miksi? Seulonnalla etsitään tautia suuresta väestöjoukosta. Näin pyritään löytämään henkilöt, joille pitää tehdä jatkotutkimuksia mahdollisen piilevän taudin toteamiseksi. Seulontatesti ei siis totea tautia eikä normaali seulontatulos myöskään ole tae siitä, että tautia ei ole. Teksti NEA MALILA Testi erottelee väestön joukosta ne, joilla on muita suurempi piilevän taudin vaara. Varhaisvaiheessa todettu syöpä on usein parantavasti hoidettavissa. Syöpäseulontojen tavoitteena onkin vähentää syöpätaudista aiheutuvaa kuolleisuutta löytämällä ja hoitamalla syöpä paikallisessa vaiheessa, kun se ei ole vielä levinnyt. Uuden Terveydenhuoltolain mukaan kuntien velvoitteena on järjestää tietyt seulonnat väestölleen. Seulontoja säätelee tarkemmin Valtioneuvoston asetus seulonnoista, jonka mukaan kohdun kaulaosan syövän seulontaa tulee tarjota vuotiaille naisille viiden vuoden välein ja rintasyöpäseulontaa vuotiaille naisille kuukauden välein. Rintasyövän seulontavelvoite yli 60-vuotiaiden osalta koskee 1947 tai sen jälkeen syntyneitä naisia. Näitä kahta syöpäseulontaa kutsutaan myös lakisääteisiksi seulonnoiksi. Syöpäseulonnan aloittamista harkitaan, jos sen myönteinen vaikutus terveyteen tai elämänlaatuun on todettu. Selkeä osoitus myönteisestä vaikutuksesta on syöpäkuolleisuuden aleneminen seulotussa väestössä. Suolistosyövän (paksu- ja peräsuolisyöpä) seulontaa voidaan tällä perusteella jo nyt pitää suositeltavana, koska satunnaistetut seulontakokeet ovat osoittaneet kuolleisuuden pienenevän seulonnan ansiosta. Vaikutus on kuitenkin pienehkö ja siksi selvitetään, saadaanko seulonnasta varmasti enemmän hyötyjä kuin haittoja. Tällä hetkellä kunnat siis voivat käynnistää suolistosyövän seulonnan, mutta se ei ole niille pakollinen velvoite. Kohdun kaulaosan syöpä Kohdun kaulaosan syövän seulonta alkoi Syöpäjärjestöjen organisoimana 1960-luvun alkupuolella ja se kattoi koko Suomen vuosikymmenen lopulla. Tällöin oli jo nähtävissä, että seulontaohjelma vähensi huomattavasti kohdun kaulaosan syövän ilmaantuvuutta. 1 Kuva: Jouko Keski-Säntti 2 Kuva: Jouko Keski-Säntti Syöpäyhdistyksen kutsupalvelu organisoi kuntien toimeksiannosta kohdeväestön poiminnan Väestörekisteristä ja on yhteydessä seulontakeskuksiin. Kutsut lähtevät joko seulontakeskuksista tai kuntien omista toimipaikoista. Kutsu tulee kotiin postitse. Useimmiten siinä ehdotetaan tiettyä aikaa saapua seulontaan jollekin terveysasemalle tai neuvolaan. Suolistosyövän seulontanäyte otetaan itse kotona ja postissa tulee ohjeet ja näytteenottokortit. 10

11 Kohdun kaulaosan syövän seulonta perustuu irtosolunäytteeseen (niin sanottu Papa-koe). Jos seulontanäytteen tulos on normaali, on äärimmäisen harvinaista, että syöpä ehtii kehittyä ennen seuraavaa seulontaa, eli viiden vuoden kuluessa. Seulonnan myötä kohdun kaulaosan syöpä on Suomessa harvinaistunut ja sen aiheuttama kuolleisuus on pienentynyt huomattavasti (jopa 80%). Vuonna 2009 Suomessa todettiin 148 uutta kohdun kaulaosan syöpää ja syöpäkuolemia oli 52. Suurin osa syövistä todetaan nykyään seulontojen ulkopuolella. Vaaravyöhykkeessä ovat ne naiset, jotka eivät ole osallistuneet seulontaan joko korkean ikänsä tai muiden syiden vuoksi. Vuosittain seulonnan ansiosta vältetään yli 200 syöpäkuolemaa. Rintasyöpä Rintasyövän väestöseulonnat aloitettiin Suomessa vuoden 1987 alusta organisoituna ohjelmana siten, että tiettyinä vuosina syntyneet kutsuttiin seulontaan ja toisia ei alkuvaiheessa kutsuttu. Vuodesta 1992 lähtien koko kohdeväestö, eli siinä vaiheessa vuotiaat naiset, ovat saaneet kutsun kahden vuoden välein. Rintasyöpäseulonnan tavoitteena on pienentää rintasyövästä aiheutuvia kuolemia. Rintasyöpäseulonta perustuu mammografiatestiin eli rintojen röntgentutkimukseen. Jos mammografialöydös on poikkeava, henkilö kutsutaan täydentäviin tutkimuksiin (esim. lisäkuvat, ultraäänitutkimus tai neulanäyte). 3 Tarvittaessa tutkimuksia jatketaan sairaalassa ja rinnasta otetaan koepala kasvaimen laadun selvittämiseksi. Rintasyövän esiintyvyys alkaa kasvaa 40 ikävuoden jälkeen. Rintasyövän riskitekijöitä ovat korkea elintaso ja elämäntavat, kuten korkea ensisynnytysikä, pieni lapsilukumäärä, vähäinen liikunta, lihavuus tai alkoholin kulutus. Myös vaihdevuosioireiden hormonihoitojen on todettu suurentavan rintasyövän vaaraa. Vuonna 2009 rintasyöpään sairastui Suomessa kaikkiaan naista ja 820 naista kuoli tähän tautiin. Suolistosyöpä Kuva: Hannu Hentilä 4 Useista ulkomailla tehdyistä seulontakokeista on saatu tieto, jonka mukaan seulonnalla voidaan pienentää suolistosyövän aiheuttamaa kuolleisuutta noin 16%. Seulontatesti löytää ulosteessa piilevän veren. Suolistosyövän ensisijainen hoito on leikkaus, ja jos tauti on suolen seinämään rajautunut, potilas useimmiten paranee. Seulonnassa todetut syöpätapaukset havaitaan usein varhaisessa vaiheessa kun taas oireiden perusteella hoitoon hakeutuneista potilaista lähes puolella syöpä on todettaessa levinnyt. Varhaisen syövän oireet ovat usein epämääräisiä tai niitä ei ole lainkaan. Suomessa on seulottu vuotiaita miehiä ja naisia joka toinen vuosi vuodesta 2004 alkaen niissä kunnissa, jotka ovat olleet halukkaita käynnistämään seulontaohjelman. Seulontatestit postitetaan seulottaville kotiin ja he palauttavat ne postitse seulontakeskukseen. Jos ulostenäytteistä löytyy verta, tehdään jatkotutkimuksena suoliston tähystys. Useimmiten piilevä veri johtuu jostain muusta kuin syövästä, esimerkiksi peräpukamista, suoliston tulehduksista tai hyvälaatuisista polyypeista. Paksusuolen ja peräsuolen syöpä (suolistosyöpä) on kolmanneksi yleisin syöpämuoto Suomessa heti eturauhasja rintasyövän jälkeen. Vuonna 2009 Suomessa todettiin suolistosyöpää ja henkilöä kuoli suolistosyöpään. Eturauhasen syöpä Suomi on ollut mukana vuodesta 1996 alkaen Eurooppalaisessa seulontatutkimuksessa (ERSPC), jonka tulokset osoittivat, että PSA-testiin perustuvalla seulonnalla voidaan alentaa eturauhassyövän aiheuttamien kuolemien määrää jopa viidenneksellä. Varsinainen seulontavaihe päättyi vuoden 2007 lopussa. Eturauhasen syöpiä löydettiin seulotussa ryhmässä huomattavasti enemmän kuin vertailuryhmässä. Tulos on tulkittu siten, että kaikki varhaisvaiheen kasvaimet eivät olisi kehittyneet haittaa aiheuttaviksi syöviksi ilman hoitoakaan. Saatujen tulosten perusteella ei ole varmaa, aiheuttaako seulonta enemmän hyötyjä kuin haittoja. Eturauhassyöpä on nykyisin miesten yleisin syöpä Suomessa. Vuonna 2009 siihen sairastui miestä ja kuolemia aiheutui 785. Tämän seulonnan liittämistä suomalaiseen seulontaohjelmaan ei vielä harkita, koska seulonnalla on paljon haitallisia vaikutuksia elämänlaatuun. Kuva: Plugi Kun seulottava on käynyt testissä, tulokset analysoidaan seulontalaboratorioissa, kuten Suomen Syöpäyhdistyksen patologian laboratoriossa Oulussa. Mammografiakuvat katsoo kaksi röntgenlääkäriä, suolistosyövän seulontakortit luetaan Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen seulontalaboratoriossa Tampereella. Seulottava saa vastauksen postitse kotiin. Useimmiten seulonnassa saadaan normaali vastaus ja seulottava voi jäädä odottamaan seuraavaa kutsua seulontaan. Jos jatkotutkimukset tai -hoidot ovat tarpeen, ohjeet toimenpiteistä löytyvät vastauskirjeestä. (Kuvan henkilö ei liity artikkeliin.) 11

12 puolet kutsutuista Vain vuotiaista osallistuu seulontaan.

13 Huoli nuorista naisista Kohdunkaulan syöpä on petollinen, koska se ei aina aiheuta oireita. Tauti on usein edennyt jo pitkälle vatsakipujen ja verenvuotojen ilmaantuessa. Se on maailmalla naisten toiseksi yleisin syöpätauti rintasyövän jälkeen. Suomessa tilanne on huomattavasti parempi. Teksti NINA MALMBERG Kuva JOUKO KESKI-SÄNTTI Pitäähän se tarkistaa nainen, 25 vuotta On hyvä, että kunta järjestää kohdunkaulan syövän seulonnan. Luulisin nuorempien vähäisen osallistumisen johtuvan tiedon puutteesta ja elämäntilanteesta. S Seulonnat aloitettiin meillä 60-luvulla ja se oli vielä silloin naisten kolmanneksi yleisin syöpä. Nykyään tilanne on toinen. On laskettu, että seulonnoilla saadaan ehkäistyä neljä viidestä kohdunkaulan syövästä, iloitsee Joukkotarkastusrekisterin tutkija Anni Virtanen. Suomessa kohdunkaulan syövän seulontaan kutsutaan kaikki vuotiaat naiset. Joissakin kunnissa kutsutaan myös sitä nuoremmat ja vanhemmat ikäluokat. Kohdunkaulan syövän seulontojen tehokkuudesta huolimatta vain noin puolet kutsutuista vuotiaista osallistuu siihen. Se on huolestuttavaa. Heidän ikäryhmässään kohdunkaulan syövän esiintyvyys on lisääntynyt. Yleistyneet HPV-infektiot, naisten tupakointi ja seksuaalikäyttäytymisen muutokset lisäävät riskiä sairastua, Virtanen toteaa. Myös maahanmuuttajat osallistuvat huonosti seulontoihin. Kaikista kutsutuista 70 prosenttia osallistuu kohdunkaulan syövän seulontoihin. Tavoitteena on nostaa osallistuminen yli 80 prosenttiin. Osallistumattomuuden monet syyt Naisten osallistumista seulontaan halutaan parantaa, jotta saataisiin ehkäistyä mahdollisimman suuri osa syöpätapauksista. Virtanen on tutkinut vuosina Espoossa syitä siihen, miksi kohdunkaulan syövän seulontoihin ei osallistuta. Yleisin syy oli se, että henkilö oli käynyt hiljattain jossakin muualla Papakokeessa. Toiseksi yleisin syy oli käytännön ongelmat. Näytteenottopaikkaa oli hankala löytää tai saada sopiva aika. Kolmanneksi yleisin syy oli se, että unohti koko asian, Virtanen luettelee. Neljänneksi yleisin syy oli raskaus tai synnytys. Naisilla on epätietoisuutta siitä, voiko raskaana tulla Papa-kokeeseen. Virtanen kuitenkin vakuuttaa, että se ei ole este. Pieni ryhmä naisista ei halunnut gynekologista tutkimusta ja jättivät siksi osallistumatta seulontaan. Syöpä ei tullut mieleeni, kun kutsu tuli. Ajattelin vain, että pitäähän se tarkistaa. En tiedä kovinkaan paljon kohdunkaulan syövästä. Rintasyöpää on brändätty Roosa-nauhalla sen verran enemmän, että tietoisuus on suurempi siitä kuin muista syövistä. Minulle Papa-koe oli positiviinen kokemus. Toivottavasti seulontoja jatketaan! nainen, 45 vuotta Minä osallistun kaikkiin seulontoihin! Se on ennaltaehkäisevää ja jos jotain löytyisi, niin toivottavasti mahdollisimman varhain. Silloin sen saisi hoidettua pienellä vaivalla sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Omasta lähipiiristä löytyy kaikenlaista. Toivon, että seulontoja jatketaan tulevaisuudessakin eikä säästetä niistä! 13

14 ehkäistään neljä Seulonnalla viidestä kohdunkaulan syövästä. Kuva: Eeva Mehto Täysin välinpitämättömien ryhmä puuttuu tästä tutkimuksesta kokonaan. He eivät viitsi osallistua, eivätkä myöskään vastata kyselyihin, Virtanen harmittelee. Uusintakutsu laajemmin käyttöön Yksi keino nostaa osallistuvuutta on uusintakutsun käyttö. Se tarkoittaa sitä, että kun nainen saa kutsun ja ajan mutta ei osallistu, niin hänelle laitetaan uusi kutsu ja muistutus seulonnasta. Tavoite olisi saada uusintakutsu käyttöön kaikissa kunnissa. Nyt se on käytössä vain harvoissa. Se ei vaadi isoja kustannuksia eikä resursseja ja sillä saadaan nostettua osallistumista peräti kymmenellä prosentilla, Virtanen sanoo. Toinen keino on tehdä seulontaan osallistumisesta mahdollisimman vaivatonta. Lisäksi on tarkoitus selvittää mahdollisuuksia ottaa käyttöön kotona itse tehtävä testi. Se on helppo ja sen voi postittaa 24 tunnin kuluessa näytteen otosta. Yhdessä uusintakutsun kanssa sillä voidaan nostaa osallistumista 15 prosentilla, Virtanen laskeskelee. Kohdunkaulan syöpä voidaan ehkäistä Kohdunkaulan syöpä on oma erikoisuutensa, koska se muodostaa syövän esiasteen. Esiaste näkyy solumuutoksina Papa-kokeessa. Riittävän ajoissa löydetyt solumuutokset saadaan hoidettua ja parannettua ennen kuin ne muuttuvat syöpäasteelle, Virtanen painottaa. HPV-infektio on merkittävä tekijä kohdunkaulan syövän synnyssä. Syövän kehittymiseksi tarvitaan pitkittynyt HPVinfektio yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa. Ehkäisypillereiden pitkäaikaisella käytöllä on myös vaikutusta. Niiden kanssa kondomi jää usein käyttämättä ja se lisää HPV-infektion riskiä. Seulonta-aktiivisuus on mammografiassa parempi kuin Papakokeissa. Jukka Pellinen, Helsingin kaupungin hallintoylilääkäri Kunnilla on vastuu seulonnasta miltä vastuu tuntuu? Suomalaiseen terveydenhuoltoon liittyy paljon vastuuta, ja seulonta on yksi niistä. Seulonta on Suomessa lakisääteistä, mutta toki ennakoimme ja tartumme mahdollisuuksiin parantaa toimintaa ennen virallisia asetuksia. Helsingissä näin on tehty esimerkiksi seulontojen ikähaarukkaa laajentamalla. Parannusta toivoisin vielä seulonta-aktiivisuuteen. Syitä osallistumattomuuteen kaivataan erityisesti Papa-kokeissa. Nyt voimme vain arvailla, että osa naisista saattaa käydä kokeissa muualla. Seulontaan kutsutaan paljon ihmisiä vuosittain, joten automatisoidun järjestelmän kautta on vaikea lähteä selvittämään, onko kokeita tehty yksityisellä. Teksti JUULIA LIPPONEN 14

15 Lisäksi hormonaalisilla tekijöillä uskotaan olevan merkitystä infektion pidentymiseen ja syövän esiasteiden muodostumiseen, Virtanen varoittaa. Varhain aloitetut seksisuhteet, seksikumppaneiden vaihtuvuus ja muut sukupuolitaudit nostavat riskiä. Myös immuunitilan alenemisella joko lääkityksen tai sairauden vuoksi on oma merkityksensä syövän kehittymiselle, Virtanen lisää. Suurin osa meistä saa HPV-infektion jossakin vaiheessa elämää. Kuitenkin yli 90 prosenttia niistä paranee itsestään aiheuttamatta vakavia seurauksia. Erittäin pieni osa HPV-infektioista etenee syövän esiasteiksi tai syöväksi asti. Kaarina Höykinpuro haluaa rohkaista aktiivisuuteen oman terveydentilan seuraamisessa. Kuva: Eeva Mehto osa meistä saa HPV-infektion Suurin jossain vaiheessa elämää. Suomi kärkikastissa seulonnoissa Suomessa on Euroopan alhaisin esiintyvyys kohdunkaulan syövän osalta. Meillä ollaan maailman kärkijoukoissa seulontojen järjestämisessä. Suomessa sairastuu vuosittain 145 naista kohdunkaulan syöpään ja 44 kuolee siihen. Kehitysmaissa ja jopa Euroopassa on edelleen maita, joissa ei tehdä lainkaan seulontoja. Esimerkiksi Kypros ja Malta eivät järjestä seulontoja. Lisäksi useissa maissa seulonta on järjestetty niin, että valtio tai sairausvakuutuskassa maksaa Papa-kokeet, mutta niiden otto on jätetty täysin naisten oman aktiivisuuden varaan. Heitä ei kutsuta seulontoihin eikä seulonnan laatua valvota systemaattisesti, Virtanen kertoo. EU:ssa sairastuu vuosittain naista kohdunkaulan syöpään ja siihen kuolee naista. Osa Euroopan maista käynnistelee seulontoja. Suomessa seulotaan kohdunkaulan syövän lisäksi rintasyöpää ja suolistosyöpiä. Tulokset ovat myös niiden osalta merkittäviä. Seulonnat ja mahdolliset jatkotutkimukset ovat täysin maksuttomia. Kaarina Höykinpuro, Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen hallituksen jäsen ja tukihenkilö Miksi seulontaan kannattaa osallistua? Tutkimuksiin lähtemistä ei kannata epäröidä. Pelko saattaa tehdä sen, että seulontaa siirtää myöhemmäksi. On tärkeää, että tarpeen mukaan hoidot päästään aloittamaan hyvissä ajoin. Vaikka mitään ei löytyisikään, epävarmasta olosta pääsee eroon. Pelon vallassa on sietämätön olla, eikä tutkimustilanteessa ole pelättävää. Olen käynyt seulonnoissa moneen kertaan ja kaikki kokemukseni ovat olleet myönteisiä. Teksti JUULIA LIPPONEN 15

16 Yksi kolmesta rintasyövästä löytyy seulontojen välissä Rintasyövän seulonnassa rinnoista otetaan röntgenkuva eli mammografia. Jos mammografialöydös on poikkeava, nainen kutsutaan täydentäviin tutkimuksiin, joita voivat olla uudet mammografiakuvat, ultraäänitutkimus tai neulalla otettava kudosnäyte. Tarvittaessa rinnasta otetaan koepala muutoksen laadun selvittämiseksi ja tarvittavien hoitotoimien käynnistämiseksi. Vuosittain rintasyövän seulontaan kutsutaan lähes naista. Noin 85 % kutsutuista osallistuu ja noin 3 % heistä saa kutsun täydentäviin lisätutkimuksiin. Noin yksi viidestä lisätutkimuksissa käyneestä naisesta lähetetään leikkaukseen. Loput neljä ovat terveitä. Osalla naisista, joiden mammografiakuva on normaali, voi olla rintasyöpä, jota mammografiassa ei havaita. Tällainen rintasyöpä voidaan löytää eri syistä 16 Hyvin organisoidulla seulonnalla voidaan pienentää rintasyöpäkuolleisuutta noin neljänneksellä. Teksti TYTTI SARKELA Kuva PLUGI tehtävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa ennen seuraavaa seulontaa. Seulontojen välissä löydettyjä rintasyöpiä kutsutaan välisyöviksi. Seulonnan herkkyys, eli seulonnassa löydettyjen rintasyöpien osuus kaikista seulontaikäisten naisten rintasyövistä, on tärkeimpiä seulonnan laatua kuvaavia tunnuksia. Yksinkertaisimmillaan herkkyys määritetään seulonnassa löytyneiden syöpien osuutena välisyöpien ja seulonnassa löytyneiden syöpien summasta. Näin arvioituna suomalaisen rintasyövän seulontaohjelman herkkyys oli 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa noin 65 prosenttia eli noin joka kolmas seulontaikäisen naisen rintasyöpä oli tuona ajanjaksona välisyöpä. Luku vastaa muissa Euroopan maissa julkaistuja arvioita. Tiiviit rinnat riski Välisyövän vaara on suurempi tiivisrintaisilla naisilla. Mammografiaseulonta havaitsee syöpäkasvaimen helpommin naiselta, jonka rinnat eivät ole tiiviit, sillä röntgensäteet läpäisevät paremmin rasvaa kuin tiivistä kudosta. Vaara pienenee naisen ikääntyessä, kun rintakudoksen tiiviys vähenee ja kudos korvautuu rasvalla. Hormonikorvaushoito lisää välisyövän vaaraa, koska korvausvalmisteita käyttävien naisten rintakudos on usein tiiviimpää kuin samanikäisillä naisilla, jotka eivät käytä korvaushoitoa. Rintakudoksen koostumuksen lisäksi välisyövän vaaraan vaikuttavat muun muassa seulontojen välisen ajan pituus (pidentyminen lisää vaaraa) ja seulontatutkimusten laatu. Tutkimusten laatuun vaikuttavat henkilökunnan kokemus ja ammattitaito sekä käytössä olevat tutkimusmenetelmät. Konkreettisia syitä sille, miksi rintasyöpä löytyy seulontojen välissä, on useita. Syöpäkasvain on voinut kehittyä niin nopeasti, ettei se ole ollut edellisen mammografian hetkellä vielä olemassa. Toisaalta syöpäkasvain on myös voinut olla piilevä tai kuvissa on ollut vain vähäisiä muutoksia, jolloin kasvainta on ollut kuvaushetkellä lähes mahdotonta havaita. Kolmas syy on, että syöpäkasvain on kyllä näkynyt alkuperäisissä seulontakuvissa, mutta se on jäänyt kuvaa tulkinneilta lääkäreiltä havaitsematta. Paksuneulanäyte parantaa tarkkuutta Vaikka poikkeava kudosmuutos havaittaisiinkin mammografiassa, syöpäkasvain voi jäädä havaitsematta täydentävissä tutkimuksissa, tai tutkimusten tulkinta kasvaimen laadusta voi olla väärä. Viime vuosina seulontakeskuksissa yleistynyt paksuneulanäytteen käyttö on parantanut täydentävien tutkimusten laatua ja samalla seulonnan tarkkuutta.

17 Vuosittain rintasyövän seulontaan kutsutaan lähes naista. Osa seulontaikäisistä naisista käy hoitavan lääkärin lähettämänä mammografiassa seulontojen välillä joko oireiden takia tai oireettomina, esimerkiksi hormonivalmisteiden käytön vuoksi. Myös tämä seulonnan ulkopuolinen mammografiatoiminta voi lisätä välisyöpien määrää, koska rintasyöpä löytyy seulontojen välissä eikä vasta seuraavalla seulontakierroksella. Ei ole juurikaan tutkittu, paraneeko ennuste, jos rintasyöpä on löytynyt seulonnan ulkopuolisessa mammografiassa. Jos ennuste ei parane, on henkilö saanut diagnoosin aiemmin kuin olisi ollut tarvetta, ja hänen sairastamisaikansa pitenee. Noin yhdeksän kymmenestä rintasyöpään sairastuneesta on elossa viiden vuoden kuluttua syövän toteamisesta, eli rintasyövän ennuste on kaiken kaikkiaan Suomessa hyvä. Suomalainen seulontaohjelma löytää suurimman osan seulontahetken rintasyövistä, mutta ei kaikkia. Tässä seulonta muistuttaa muita lääketieteellisiä tutkimuksia, sillä sellaista tutkimusta, joka varmasti havaitsisi kaikki olemassa olevat poikkeavuudet, ei ole. Organisoidun seulonnan rintasyöpäkuolleisuutta vähentävä vaikutus on todettu useassa Euroopan maassa. Tärkeää kuitenkin on, että seulonnan laatua jatkuvasti seurataan, ja välisyöpien määrä pyritään pitämään alhaisena, jotta seulonnasta saadaan enemmän hyötyä kuin haittaa. 17

18 Toivo dynaamisena elämänvoimana auttaa myös tilanteissa, joissa yksittäiset toiveet pettävät. 18

19 Toivo on elämänvoima Toivo on elämää eteenpäin vievä perusvoima, kkun aikuiset lapset tulivat käymään, he ihmettelivät, oliko heidän yli 70-vuotias äitinsä seonnut: korvia piti pidellä, kun kotona soi Elviksen musiikki täysillä. Äiti vain selitti, että musiikki antoi hänelle, syöpäpotilaalle, toivoa. Eräs hevostyttö sairastui vakavasti syöpään. Perheen isä keksi nostaa hänet syliinsä ja ratsastaa hänen kanssaan, koska hän ei yksin jaksanut. Koko perhettä piti koossa puuhailu hevosen kanssa. Vaikka eläisi hyvin vaikeissa olosuhteissa, toivo auttaa niiden keskellä. Toivoa ei ole valmiissa paketissa annettavissa, koska se on niin omakohtainen kokemus. Se mikä auttaa toista, ei välttämättä ole toiselle keino nousta toivoa kohti, Tampereen yliopistossa hoitotiedettä opettava FT Jari Kylmä toteaa. Hän on tutkinut toivon olemusta lähes 30 vuotta. Toivo kytkeytyy hänestä elämän syviin virtoihin, kuten elämänhaluun ja elämänvoimaan. Se on kuin ovi johonkin mahdollisuuteen. Tutkimuksissa on myös osoitettu, että toivosta on hyötyä terveydelle: joka jokaisella syöpäpotilaalla on tallella sisimmässään. Kun tuntuu, että se on kadonnut, toisen tuki voi auttaa löytämään sen uudelleen. Teksti MERJA PERTTULA Kuvat KIMMO TORKKELI toiveikkaat potilaat sitoutuvat hoitoonsa paremmin kuin toivottomat ja heidän on helpompi kestää raskaita hoitoja. Toivo ja toiveet eroavat toisistaan. Toiveet kohdentuvat johonkin tiettyyn asiaan ja ne voivat muuttua sairausprosessin aikana. Esimerkiksi syöpäpotilaan toiveet kohdistuvat aluksi paranemiseen. Ellei se ole mahdollista, ihminen voi toivoa, että saa elää vielä jonkin aikaa ja toteuttaa jonkun unelmansa. Kuoleman lähestyessä hän voi toivoa, että kuolema olisi kivuton ja levollinen. Toivo dynaamisena elämänvoimana auttaa ihmistä myös tilanteissa, kun yksittäiset toiveet pettävät. Toivo on sisäisenä voimavarana aina olemassa, vaikka se tuntuisi subjektiivisessa todellisuudessa katoavan. Silloin tarvitaan toinen ihminen, joka auttaa näkemään sen. Lohduttavaa on kuulla, että syöpäpotilaat säilyttävät melko hyvin toivon kipinän. Erään tutkimuksen mukaan noin neljännes kokee jonkinasteista toivottomuutta. Oma osuutensa on varmasti sillä, että hoidot ovat kehittyneet ja Toivoa vahvistavat Tiedon antaminen oikeaan aikaan Potilaan ottaminen mukaan omaan hoitoonsa Oireiden ja kipujen lievittäminen Huolien kuunteleminen, läsnä oleminen Arjen sujumisen helpottaminen Ystävällisyys, kohteliaisuus, toisen kunnioittaminen Koskettaminen, halaaminen Apuvälineet, proteesit Lasten vanhempien, perheen ja lähiomaisten tukeminen Sopeutumisvalmennuskurssit, vertaisryhmät ja tukihenkilöt Luova tekeminen, musiikki, piirtäminen, liikunta, luonto Vihan ilmaiseminen rakentavasti Lievä masennus ei aina tarvitse psykiatria, vaan keskustelu hoitajan kanssa usein riittää. Univaikeuksiin pian apua. 19

20 luottamus paranemis- ja selviytymismahdollisuuksiin kasvanut. Alkuvaihe tärkeä Kun ihminen saa kuulla sairastavansa syöpää, se on monelle sokki. Jari Kylmä kertoo ystävästään, joka sai perjantaiiltana kuulla melanooma-diagnoosistaan puhelimitse. Seurasi ahdistava viikonloppu, kun mistään ei saanut lisätietoa eikä voinut keskustella sairaudestaan. Toivoa uhkaa erityisesti, jos potilas kokee jäävänsä yksin. Diagnoosista kertominen on herkkä hetki potilaalle. Pitää myös ymmärtää, mitä tietoa ja kuinka paljon ihminen pystyy sillä hetkellä ottamaan vastaan. Lapsen sairastuessa syöpään on tärkeää, että molemmat vanhemmat ovat läsnä, kun diagnoosi kerrotaan. Vaikka sairaus olisi edennyt pitkälle, niin hoitohenkilöstön tehtävä on luoda uskoa potilaaseen ja hänen läheisiinsä: me yritämme yhdessä tehdä parhaamme tilanteen hyväksi. Jari Kylmä sanoo, että hoitavan henkilöstön resurssit ovat niukat ja kiire kova, mutta toivoa tuottavat keinot ovat sittenkin aika arkisia eivätkä vie paljon aikaa. Monesti riittää, kun hoitava henkilö on kunnolla läsnä ja ihmisen käytettävissä. Kuuntelee, mitä toisella on sanottavana ja ottaa vastaan Kolme kuormaa Syöpäpotilaiden toivoa kuormittavat Tiedollinen kuorma. Tietoa on liikaa eikä se ole luotettavaa. Oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti annettu tieto helpottaa. Tunnekuorma. Pelosta, ahdistuksesta ja surusta pitää saada puhua ja tuulettaa tunteitaan. Huumori auttaa, samoin toiminta. Kehollinen kuorma. Hiukset lähtevät, muutokset kehossa, raajan tai rinnan menettäminen. Peruukki ja proteesit lisäävät toimintakykyä. Tampereen yliopistossa hoitotiedettä opettava Jari Kylmä on tutkinut toivon olemusta lähes 30 vuotta. hänen tunteensa ja hätänsä. Ymmärtää, että on kysymys asioista, jotka voivat mullistaa toisen elämän. Jos ihminen on toivoton, ei kannata vakuutella hänelle, että kyllä sinä pärjäät tai usko nyt huomiseen. Se tuntuu toisesta kuin iskulta vasten kasvoja. Järkevämpää on rohkaista häntä puhumaan, miten hän kokee toivottomuuden. Miltä se tuntuu, minkä värinen se on? Kun toivottomuus jaetaan yhdessä, niin toinen voi päästä vähitellen toivon puolelle. Diagnoosi voi pysäyttää ja ihminen sulkeutuu itseensä. Tieto voi olla niin vaikea kestää, että ihminen kieltää sen. Se pitäisi sallia, vaikka terveydenhoitojärjestelmä suhtautuu kieltämiseen melko negatiivisesti ja odottaa potilaan tunnustavan tilanteen. Jari Kylmän mielestä potilas on sillä hetkellä voimavarojen hakumatkalla. Hän luopuu kieltämisestä, kun on siihen valmis. Samantyyppistä rajoittamista voi tapahtua silloin, kun syöpäpotilas ei halua osallistua vertaisryhmän toimintaan, koska pelkää näkevänsä itseään huonommassa tilanteessa olevia ja miettii, tuoko on omakin tulevaisuus. Eräs syöpään sairastuneen pojan isä kertoi, ettei kestä kuulla poikansa tilanteesta kuin muutaman päivän eteenpäin. Ihmisen päätöstä pitää aina kunnioittaa. Hyvä hoito tukee toivoa On hyvä asia, että jokaista pyritään hoitamaan tasavertaisesti ja näyttöön perustuvan tiedon avulla. Jari Kylmän mielestä vaarana on kuitenkin terveydenhuollon teknistyminen, jolloin potilas sijoitetaan hoito-ohjelmaan sen sijaan, että hoito-ohjelma sijoitettaisiin ihmisen elämään. Lääkärin asiantuntemusta tietysti tarvitaan hoitovaihtoehdoista päätettäessä, mutta elämänhalua vahvistaa, kun ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa hoitoonsa. Hyvin merkittävä toivoa lisäävä asia on potilaan hyvä hoitaminen. Syöpään sairastuneiden lasten vanhemmat ovat tuoneet esiin, että hoidon sujuminen suunnitellusti antoi paljon toivoa. Kun hoidetaan lapsia ja nuoria, on tärkeää, että he säilyttävät kosketuksen terveiden ikätoveriensa maailmaan. Sairaudesta huolimatta heillä on samat unelmat, ilot ja surut kuin muillakin samanikäisillä. Alle 6-vuotiaiden toivoa on tutkittu vähän. Heitä voidaan auttaa parhaiten, kun vanhemmat pysyvät toiveikkaina. Eräskin isä kertoi, että heidän perheessään toivo rakentui siitä, että yritettiin pitää kiinni tavallisista arjen rutiineista. 20

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta

Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta Miksi Suomessa mammografia on valittu rintasyövän seulontamenetelmäksi? rintasyövän ilmaantuvuus v. 2006 4069 naista ja 20 miestä rintasyövän vaaratekijät rintasyöpä ja ammatti? varhaismuutokset havaitaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

Syöpäseulonnat II - sairauksien

Syöpäseulonnat II - sairauksien Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 16 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Pia Pakarisen ym. valtuustoaloitteesta mm. mahasyövän riskin seulonnan pilotin

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Osatyökykyiset ja työssäkäynti Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot