KASTE-OHJELMAN ALUEELLISTEN JOHTORYHMIEN LAUSUNTO KASTE II - OHJELMAN VALMISTELUSSA HUOMIOITAVAKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASTE-OHJELMAN ALUEELLISTEN JOHTORYHMIEN LAUSUNTO KASTE II - OHJELMAN VALMISTELUSSA HUOMIOITAVAKSI"

Transkriptio

1 1 LAUSUNTO, Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33, Valtioneuvosto Meritullinkatu 8, Helsinki 17 KASTE-OHJELMAN ALUEELLISTEN JOHTORYHMIEN LAUSUNTO KASTE II - OHJELMAN VALMISTELUSSA HUOMIOITAVAKSI Kaste-ohjelman aluejaoksen kokouksessa esitellyn mukaisesti Sosiaali- ja terveysministeriö (myöhemmin STM) on käynnistänyt työn Kaste II -ohjelman suunnittelemiseksi. Kaste-ohjelman Pohjois-Suomen alueellinen johtoryhmä lähestyi muita alueita puheenjohtajansa Sinikka Salon aloitteella , jossa esitettiin, että alueelliset johtoryhmät voisivat esittää yhteisen näkemyksen STM:lle Kaste II -ohjelman valmisteluun. Esityksen mukaan yhteenvetoa voitaisiin käsitellä alueellisten johtoryhmien syyskauden 2010 ensimmäisissä kokouksissa. Menettelytapana esitettiin, että alueelliset suunnittelijat valmistelevat luonnoksen elokuussa 2010 ja esittelevät sen puheenjohtajille. Pohjapaperia voitaisiin käsitellä tarvittaessa sähköisesti ja siirtää sen jälkeen johtoryhmien käsiteltäväksi. Lausunnon tarkoitus Alueellisten johtoryhmien lausunnossa kiinnitetään huomiota niihin kokonaisuuksiin ja yksityiskohtiin, joihin olisi tärkeää keskittyä seuraavan hallitusohjelmakauden aikana. Lausunto tuo myös esiin niitä havaintoja ja näkemyksiä, joita on tullut esiin johtoryhmien työssä ja tavoitteiden toteuttamisessa nykyisen Kaste-ohjelman aikana. Organisointi Yleisesti ottaen voidaan todeta, että työssä on päästy hyvään alkuun, eikä seuraavalle hallituskaudelle tule tehdä suuria rakenteellisia muutoksia Kaste-ohjelman alueelliseen toteuttamiseen. Järjestäytymisen ja luottamuksen kasvamisen jälkeen käytännön työn tekeminen tulee helpommaksi. Nyt tulee vain tarkentaa fokusta. Aluejakoja ei tule muuttaa, vaikka ne eivät vielä muodosta täysin luonnollisia yhteistyön kokonaisuuksia. Olennaista on, että tarvittaessa yli aluerajojen voidaan tehdä yhteistyötä, kuten käynnissä olevan ohjelmakauden aikana on tehtykin.

2 2 Alueellisia johtoryhmiä pidetään hyvänä tapana kommunikoida alueiden ja keskushallinnon kesken. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä kyetään jatkossa kansallisella tasolla koordinoimaan entistä tiiviimmin samaan suuntaan. Alueellisten johtoryhmien työskentelystä on nyt pääsääntöisesti hyviä kokemuksia, ja työtapaa tulee jatkaa. Alueelliset johtoryhmät nähdään strategisina toimijoina, joiden roolin tulisi vahvistua seuraavalla hallituskaudella Kaste-ohjelman valmistelussa, toimeenpanossa, viestinnässä, arvioinnissa ja edelleen kehittämisessä. Haasteellisena koetaan alueellisten johtoryhmien epädemokraattiseksi koettu luonne ja tietynlainen muodollisen vallan puute. Tämä korostuu erityisesti alueilla, joilla on hyvin sirpaloitunut kuntarakenne, joissa vain harva kunta on aluejohtoryhmässä edustettuna. Rakenteet ja ohjausmuodot Valtakunnallisesti hyväksytyt menettelytavat ja ohjeet antavat raamit ja tukea alueelliselle työskentelylle. Niiden tulee olla yhtenäiset ja tiedossa jo seuraavan hallitusohjelmakauden alussa. Alueilla toivotaan keskushallinnon sektorirajat ylittävää yhteistyötä niin Kaste-ohjelman ohjauksessa ja toimeenpanossa, kuin valtionavustuksien kanavoinnin suhteen. Keskusteluyhteyttä muiden rahoittajatahojen kanssa, kuten Tekes, RAY, Sitra, sekä muut ministeriöt, kuten Työ- ja elinkeinoministeriö, Opetusministeriö ja Valtiovarainministeriö on tarpeen tiivistää entisestään seuraavalla Kaste-ohjelmakaudella. Tarvetta kansalliselle koordinoinnille on, sillä alueellisesti toiminnan suunnittelu hankaloituu, mikäli samantyyppistä toimintaa rahoittaa usea taho, joilla kullakin on omat rahoituksen myöntämisen perusteet, aikataulut ja vaateet. Resurssiohjausta (valtionavustukset, budjetti- ja tulosohjaus) pidetään yleisesti parhaana tapana ohjata alueellista toimintaa, mutta myös oikeudelliset keinot (lainsäädäntö, säädökset ja rakenteet) sekä informaatio-ohjaukselle (esim. ohjeet, indikaattorit, menetelmällinen tuki) koetaan olevan jossain määrin tarvetta Itä- ja Keski-Suomessa, Länsi-Suomessa ja Pohjois-Suomessa tehtyjen kyselyjen mukaan. Väli-Suomessa korostettiin erityisesti selkeiden ohjeiden, linjauksien, organisoinnin ja viestinnän merkitystä alueiden suuntaan. Alueellisesti on toivottavaa, että seuraavan hallituskauden ohjelman käytännön toteutus ottaa riittävästi huomioon mahdolliset muutokset lainsäädännössä, kuten Terveydenhuoltolain suhteen. Kaste-ohjelman toivotaan olevan yhä enemmän kokonaisuuksia yhteen nivovaa toimintaa. Suomessa tarvitaan nykyistä systemaattisempaan kehittämistyöhön perehtynyttä yksikköä, jonka asiantuntijat voisivat kansallisella tasolla ohjata, tukea ja valmentaa sosiaali- ja terveysalan johtoa ja toimijoita. Tälle monialaiselle yksikölle sopiva kotipesä olisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL), jolle on jo nyt annettu tehtäväksi näyttöön perustuva sosiaali- ja terveyspalvelujen kansallinen koordinaatio. THL:n tehtävien,

3 3 resurssien ja vastuuhenkilöiden tulee olla tiedossa heti seuraavan ohjelmakauden alkaessa. Alueet ja kunnat tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyön tueksi ja sen vaikuttavuuden arvioimiseksi luotettavaa, ajantasaista tietoa. Erillisiä työkaluja ei kannata eikä tulisi kehittää yksittäisinä hankkeina eri puolilla valtakuntaa. Alueelliset johtoryhmät esittävät, että THL koordinoi ja kehittää indikaattorityötä yhteistyössä kuntien kanssa. Sosiaali- ja terveysalan alueellista tutkimus- ja kehittämistoimintaa toivotaan vahvistettavan siten, että tuloksia tuodaan aktiivisesti ja selkein esityksin osaksi kuntien työn kehittämistä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen systemaattiseen asiakas- ja kansalaislähtöiseen kehittämiseen liittyy olennaisesti myös palvelujen mallintaminen, konseptointi ja levittäminen. Suuret, yhteiset hankkeet luovat uudenlaista yhteistyötä alueen eri toimijoiden välille. Suurten kehittämiskokonaisuuksien varjopuolena on niiden hallinta, sillä vain harva taho pystyy ottamaan vetovastuun. Tämä johtaa kehittämistoiminnan kaatumiseen suurten kaupunkien ja kuntayhtymien, kuten sairaanhoitopiirien, harteille. Tämä on osittainen ongelma, sillä kunnilla on vastuu oman toimintansa (esim. perusterveydenhuolto) kehittämisestä, eikä kehittämisvastuuta tai sen johtamista, voi ulkoistaa kolmannelle osapuolelle. Kuntatasolla kehittämistyö näkyy edelleen osin pieninä oman kunnan hankkeina, vaikka kansallisesti haetaan suurten strategisten kehittämislinjojen toteuttamista. Kaksi eri tasoa on tärkeä tunnistaa ja pyrkiä luomaan niiden välille pysyviä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä tutkimus- ja kehittämisrakenteita. Tämä vahvistaa systemaattista, tuloksiin perustuvaa, aitoa kehittämistyötä. Alueellisissa kyselyissä saatujen vastauksien perusteella (Itä- ja Keski-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi, Väli-Suomi) alueilla toivotaan erityisesti keskisuuria, usean osapuolen hankekokonaisuuksia. Valtion virkamiesten ja ylimmän johdon jalkautuminen ja läheinen vuorovaikutus alueiden kanssa on koettu toimivaksi ja tärkeäksi toimintamuodoksi. Ajatustenvaihdon myötä käytännön kehittämistyö on saanut tarpeellista tukea. Toimintatavat Alueelliset johtoryhmät haluavat korostaa sitä, että kaikessa toiminnassa ja sen organisoinnissa tulee muistaa seuraavat kokonaisuudet: asiakaslähtöisyys, valinnanvapaus ja kuntalaisen kokema hyöty varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy henkilöstön hyvinvointi ja riittävyys uudet palvelutavat digitaalisten palveluiden kansallinen koordinointi kansalaisen vastuu omasta terveydestä ja hyvinvoinnista (esim. itsepalvelumenetelmät, omahoitoalustat) ehyet palveluketjut vaikuttavuus ja kustannustietoisuus

4 4 Kaste-ohjelman tavoitteena on innovatiivisuus, modernisaatio ja muutos palveluiden tuotanto- ja järjestämistavoissa. Johtoryhmien yhteisen näkemyksen mukaan kehittämistyö on osa normaalia toimintaa, ja sen suuntaan tarvitaan valtakunnallisia tavoitteita. Sellaista kehittämistyötä ei tulisi aloittaa, jonka tulokset eivät voi juurtua osaksi arkityötä. Tämän tulee näkyä myös valtionavustuksien myöntämisessä. Myöntämisperusteissa ei tule välttämättä vaatia aina täysin uutta ja innovatiivista toimintatapaa, vaan nimenomaan toiminnan kehittämistä ja levittämistä osana arkityötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen tulisi ottaa mukaan toimijoita eri sektoreilta yli valtakunnan rajojen uusien ja ennakkoluulottomien ajatusten mukaan saamiseksi kehittämistoimintaan. Kaste-ohjelman myötä syntyneitä hyviä käytänteitä saadaan levitettyä Innokylän avulla. Tällä hetkellä palvelujärjestelmässä tarvittaisiin systemaattisempaa tapaa toimia, jossa toiminta perustuu aina arviointiin, tuloksiin ja näyttöön. Tämä näkyy myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön johtamisessa, mikä on poikkeuksellisen haastavaa nykyisen kuntatalouden ja palvelukysynnän keskellä. Arviointi ja tulokset taas liittyvät asiakkaaseen, kuntalaiseen ja potilaaseen. Kehittämistyössä on tärkeää huomioida aina samanaikaisesti tarkastelunäkökulmina asiakkaan kokemukset, väestön hyvinvointi ja terveyden paraneminen sekä tehokkuus eli kustannus-vaikuttavuus. Hankkeissa tehtävä toimintatapojen muutoksen tulokset näkyvät vasta usean vuoden kehittämistyön jälkeen. Tätä muutosta tukemaan tarvitaan pysyviä kehittämisen rakenteita kuntiin. Moniammatillinen kehittäminen tulisi saada vakiintuneeksi, työhön kuuluvaksi toimintatavaksi kaikissa toiminnoissa. On tärkeää hyödyntää suurista kehittämistoimenpiteistä kertyneet kokemukset ja tieto seuraavan hallituskauden valmisteluun ja toteutukseen. Tärkeitä ovat hankkeiden hallinnoinnin, johtamisen ja ohjaamisen (maakunta, kunta, virasto, laitos) kysymykset pysyvien tutkimus- ja kehittämisrakenteiden varmistamiseksi. Alueelliset johtoryhmät korostavat monialaisen ja monitoimijaisen yhteistyön vahvistamista entisestään seuraavalla hallituskaudella. Alueellisesti kerättyjen näkökulmien mukaan yhteistyötä eri toimijoiden välille koetaan saatavan rakennetuksi melko tasaisesti niin lainsäädännön, valtionavustuksin tuetuin hankkein kuin erillisten valtionavustuksien muodossa. Luonnolliseen, omalla painollaan tapahtuvaan verkottumiseen ei uskota samalla tavalla. Hankemuotoiseen toimintatapaan uskotaan voimakkaasti Itä- ja Keski- Suomessa, Pohjois-Suomessa ja Länsi-Suomessa saavat painoarvoa enemmän lainsäädännön ja erillisten valtionavustuksien myötä tehtävä yhteistyö. Samalla todetaan, että lainsäädäntö tulee sopeuttaa olemassa oleviin resursseihin tai resurssit olemassa olevaan lainsäädäntöön. Kuntatalouden ei katsota kestävän uusia rahaa vieviä lakisääteisiä tehtäviä, joten kunnille pitää kyetä osoittamaan keinoja, joilla palveluiden laatua voidaan parantaa yhteistyöllä ja samalla säästää aikaa. Tätä varten tarvitaan selviä laskelmia ja esimerkkejä elävästä elämästä.

5 5 Alueellisten johtoryhmien näkökulmasta yhteistyö yritysten kanssa on haaste. Yritysten rooli on toistaiseksi ollut melko vaatimaton Kasteohjelman toteuttamisessa, vaikka niiden merkitys palvelutuotannossa on Suomessa kasvava. Odotettavissa on yhteiskunnallisten yritysten mukaan tulo sosiaali- ja terveydenhuollon työmarkkinoille. Syrjäytymisen ehkäisemisessä ja osallisuuden lisäämisessä myös sosiaalisten yritysten roolin voidaan olettaa vahvistuvan. Yritysten roolin vahvistaminen vaatii lisääntyvää sektorirajat ylittävää yhteistyötä joka tasolla. Yhteistyö järjestöjen kanssa on edennyt. Kolmas sektori tulisi silti saada tiiviimmin mukaan jo kehittämistyön suunnitteluun, ja pelisääntöjen rahoitustahojen suhteen tulisi olla selvempiä. Nyt yhdistysten kanssa yhteistyön valmistelu ja toteuttaminen ei ole helppoa, johtuen julkisen rahoituksen käyttöehdoista. Moni kunta ostaa osan sosiaali- ja terveysalan palveluista kolmannelta sektorilta, joten järjestöjen rooli palvelutuotannossa on jo nyt huomattava. Kuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön tulisi olla etu rahoituksen myöntämisessä niin STM:n, Tekesin kuin Raha-automaattiyhdistyksen kannalta. Myös järjestöjen keskinäinen yhä tiiviimpi yhteistyö on tarpeen. Toisin sanoen, on tuettava erilaisia kumppaniratkaisuja ja ohjaustoimia, joilla kaikki relevantit tahot saadaan integroitua laajamittaisemmin seuraavan ohjelmakauden valmisteluun ja toteutukseen. Sisällöt ja painopisteet Kaste-ohjelman puolesta on asetettu valtakunnalliset tavoitteet, joiden toteuttamista alueelliset johtoryhmät ovat priorisoineet omien alueittensa tarpeiden mukaisesti. Tämä on hyvä tapa edetä myös jatkossa. Ohjelmatason tavoitteita tosin olisi syytä rajata tai priorisoida enemmän, jotta alueilla on selvempi käsitys siitä, mitkä ovat keskushallinnossa priorisoituja strategisia kokonaisuuksia, ja mitä asioita painotetaan mm. valtionavustuksia jaettaessa. Nykyiselle ohjelmakaudelle asetettujen toimenpiteiden määrä (39) on liian suuri. Kokonaisuuksien kuuluu myös jatkossa olla strategisesti merkittäviä, riittävän suuria ja maantieteellisesti kattavia. Tämä ei kuitenkaan saa sulkea pois pienempien, ja kenties riskialttiimpien kokeilujen mahdollisuuksia, jota korostettiin myös ulkoisen arvioinnin ensimmäisessä väliraportissa. Alueellisesti kerättyjen tietojen perusteella alustaviksi kehittämisen painopisteiksi esitetään erityisesti seuraavia kokonaisuuksia: Palvelurakenteen eheys ja vaikuttavat toimintamallit Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Koulutuksesta ja työelämästä syrjäytyneet nuoret ja nuoret aikuiset Toimiva sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Lapset, nuoret ja lapsiperheet Päihde- ja mielenterveys Ikääntyneet

6 6 Toimivaa terveyskeskusohjelmaa voisi alueiden näkökulmasta suunnata toimivan sosiaali- ja terveyskeskusohjelman suuntaan, jotta se palvelisi entistä paremmin sote-kokonaisuutta. Huomattavaa on kyetä tarkastelemaan palvelujen parantamista yli perinteisten sektorirajojen. Tämä tarkoittaa luonnollisesti sosiaali- ja terveydenhuollon näkemistä yhtenä kokonaisuutena, johon tiiviisti liittyy opetuksen, nuorisopalveluiden, kulttuurin ja liikunnan merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Alueellisesti päätöksenteossa painotetaan jo nyt jossain määrin ongelmia ehkäiseviä toimenpiteitä, monialaista ja hallintorajat ylittävää yhteistyötä. Yleinen näkemys kuitenkin on, että eteneminen ei ole helppoa eikä kovin ripeätä, vaan vaatii muutoksia ajattelutavoissa kautta linjan. Kohderyhmät Alueellisesta näkökulmasta katsottuna on olennaista, että koko väestön hyvinvoinnista kyetään huolehtimaan. Tietyt erityisryhmät nähdään tärkeinä nostaa esiin, muita väestönosia unohtamatta. Viimeisen kolmen vuoden aikana huomiota on kiinnitetty erityisesti lapsiin, nuoriin ja vanhusväestöön. Seuraavalla hallituskaudella tulisi palveluja parantaa erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten osalta. Lisäksi jatkuvuuden tarvetta on yhä alati kasvavan vanhusväestön palveluiden turvaamisessa sekä lasten hyvinvoinnista huolehtimisessa. Työtä on tehtävänä niin työssä käyvien kuin työttömien osalta, ja erityisesti tarve näkyy ongelmien kasaantumisen (moniongelmaisuuden), mielenterveys- ja päihdeongelmien kohdalla. Kun monikulttuurisuuden mukanaan tuomat haasteet ovat paikallisesti merkittäviä, ne tulisi huomioida myös toiminnassa. Seuranta ja arvioinnin kehittäminen Arvioinnin kehittäminen ja toimeenpanon vaikutusten seuranta on Kaste-ohjelman kannalta kriittinen kysymys menestystekijä. Alueelliset johtoryhmät näkevät indikaattorit työvälineinä, mutta ovat samaa mieltä arvioitsijoiden kanssa siitä, että todelliseen hyvinvointivaikutusten mittaamiseen ne eivät ole riittävä väline. Indikaattoreita edelleen kehitettäessä yleisesti toivotaan kehitettäväksi nimenomaan hyvinvointi-indikaattoreita. Ehdotettuja prosessi-indikaattoreita pidetään hyvänä ratkaisuna todentaa hankkeiden alueellista vaikuttavuutta ja merkittävyyttä sekä innovatiivisuutta. Saatua tietoa tarvitaan tulevaisuuden Kaste-toimintatavan kehittämiseksi. Alueellisten johtoryhmien työskentelyn tueksi tarvitaan myös aktiivista toimintaympäristön muutoksen seurantaa muun muassa elinkeinoelämään, työllisyyskehitykseen ja lainsäädäntöön liittyen. Lisäksi tarpeen olisi löytää indikaattoreita, jotka kuvaisivat nykyisiä paremmin kuntien kehittämistyön vaikutuksia.

7 7 Lopullisten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden indikaattorien rinnalla olisi kehitettävä aktiivisesti myös hankekohtaisia mittareita ja näiden osalta tiedonvaihtoa hankkeiden välillä tulee tiivistää seuraavan ohjelmakauden aikana. Kansallisesti kaivataan tilastoja ja tuloksia, joiden tieto on nykyistä ajantasaisempaa. Nykyisellään käytettävissä olevien tilastojen tiedot ovat liian usein useamman vuoden takaa, jolloin niiden käyttäminen toiminnan ohjaamisessa ei ole aina mielekästä. Kunnilla on luonnollisesti velvollisuus tuottaa ja antaa tarvittava tieto käyttöön. Alueellisten johtoryhmien ja ohjelmaa toteuttavien hankkeiden toimintaa ja työn vaikuttavuutta olisi mahdollista arvioida kaikille alueille yhteiseksi luotavalla auditointityökalulla. Tämä antaisi parhaimmillaan myös mahdollisuuden vertailla alueellisia eroja toimintatavoissa ja niiden vaikuttavuudessa, ja auttaisi suuntaamaan alueellisesti tehtävää työtä. Keskushallinnon koordinoimissa tapaamisissa STM/THL antaisi omaa osaamistaan ja edellyttäisi hankkeilta keskeisten valtakunnallisten linjausten mukaisia toimenpiteitä ja kehittämistyötä. Alueellisten johtoryhmien puolesta, Maija Kyttä, Länsi-Suomen alueellisen johtoryhmän puheenjohtaja, Turun kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Erkki Lehtomäki, Väli-Suomen alueellisen johtoryhmän puheenjohtaja, Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Tuomo Meriläinen, Itä- ja Keski-Suomen alueellisen johtoryhmän puheenjohtaja, Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Metso, Etelä-Suomen alueellisen johtoryhmän puheenjohtaja, Espoon perusturvajohtaja Sinikka Salo, Pohjois-Suomen alueellisen johtoryhmän puheenjohtaja, Oulun kaupungin apulaiskaupunginjohtaja LIITTEET: Itä- ja Keski-Suomen maakuntaseminaarien kyselyjen yhteenveto Länsi-Suomen alueellisen kyselyn yhteenveto Pohjois-Suomen alueellisen kyselyn yhteenveto Väli-Suomen alueellisen johtoryhmän vastausten yhteenveto

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Itä- ja Keski-Suomi 843 000 asukasta,15.6 % Suomen väkiluvusta 75 KUNTAA 4 MAAKUNTIEN LIITTOA 2 AVIA 5 SAIRAANHOITOPIIRIÄ

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Mitä ehdittiin tehdä ja mitä jäi seuraavalle ohjelmakaudelle?

Mitä ehdittiin tehdä ja mitä jäi seuraavalle ohjelmakaudelle? 1 Mitä ehdittiin tehdä ja mitä jäi seuraavalle ohjelmakaudelle? Sosiaalialan kehittämishankkeen päätösseminaari Haminassa 15.11.2007 neuvotteleva virkamies Pirjo Marjamäki, STM 2 Yhteistyö kuntien ja valtion

Lisätiedot

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, STM Neuvotteleva virkamies Salme Kallinen-Kräkin, STM Neuvotteleva

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Mitä uutta on tulossa?

Mitä uutta on tulossa? Mitä uutta on tulossa? SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudessa kehitettävät kansalliset palvelut ja määrittelyt Hankepäällikkö Minna Angeria 8.10.2013 Minna Angeria/Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Kokemukset ja soveltamisesimerkit Suomessa, SFS seminaari 22.10.2014 26.9.2014 Jyväskylä Tietohallinto Saumattoman

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Maakuntauudistus ja hyvinvointi Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus 1. Millaista yhteistyötä alueellanne tehdään tietohallinnossa erva-laajuisesti (perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, erikoissairaanhoito)? 2. Entä muilla sote:n osa-alueilla

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste)

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline, jolla johdetaan valtakunnallista sosiaali- ja

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Kaste-ohjelmassa Paula Risikko Peruspalveluministeri 18.1.2010 Seinäjoki

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Kaste-ohjelmassa Paula Risikko Peruspalveluministeri 18.1.2010 Seinäjoki Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Kaste-ohjelmassa Paula Risikko Peruspalveluministeri 18.1.2010 Seinäjoki Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011 Valtakunnallisen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 8.3.2012

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 8.3.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 8.3.2012 Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa 1 (2) Ohjelma perustuu Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3. 1 (9) Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue Ohjelmat paikkakunnittain jäljempänä dokumentissa. PÄIVÄ AIKA KAUPUNKI PAIKKA tiistai 8. maaliskuuta 2011 klo 9.00-12.30/15.00 Helsinki Helsingin

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa. 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa. 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijana THL tukee toimeenpanoa siten, että varmistetaan: Asiakas- ja potilaslähtöisyys

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Hyve- johtamisen kartta

Hyve- johtamisen kartta Hyve- johtamisen kartta Johtamisen kehittämisverkoston johtoryhmän kokous 12.09.2012 Päivi Visuri Hankkeen toteutus Hanke koostuu koordinaatiohankkeesta ja kolmesta osahankkeesta. Osahankkeet muodostuvat:

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilasnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN MAHDOLLISUUDET JOHTAMISEN KEHITTÄMISVERKOSTOJEN TUKENA

KASTE-OHJELMAN MAHDOLLISUUDET JOHTAMISEN KEHITTÄMISVERKOSTOJEN TUKENA 23.9.2011 KASTE-OHJELMAN MAHDOLLISUUDET JOHTAMISEN KEHITTÄMISVERKOSTOJEN TUKENA 21.9.2011 MARGIT PÄÄTALO Alueellinen ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomen Kaste 23.9.2011 SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAMINEN PAINOPISTEENÄ

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014 Voimaa verkostoista Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014 2 17.3.2014 Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation organisaatio Koordinaatio taso

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Hallitus 208 24.09.2014 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeelle haetaan rahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Alueellinen ja valtakunnallinen kehittämistoiminta ja hankkeet Oulunkaaren kehittämistoiminta Perustuu Oulunkaaren strategiaan, palvelujen järjestämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot