SAIRAANHOITOPIIRI hyväksynyt , 103 HUS Tilakeskus VUODEOSASTON PERUSKORJAUS 6. KERROS, KORVAKLINIKKA

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN HYKS sairaanhoitoalueen johtaja SAIRAANHOITOPIIRI hyväksynyt , 103 HUS Tilakeskus SILMÄ KORVASAIRAALA VUODEOSASTON PERUSKORJAUS 6. KERROS, KORVAKLINIKKA HANKESUUNNITELMA

2 Tiivistelmä HUS:n Silmä korvasairaalan, jonka muodostavat Silmätautien ja Korva, nenä ja kurkkutautien klinikat, päärakennus valmistui vuonna Vuonna 1980 valmistui Korvaklinikan ja vuonna 1988 Silmäklinikan lisärakennus leikkaus ja anestesiaosastoja varten. Silmä korvasairaalan päärakennus muodostuu keskellä sijaitsevasta korkeasta rakennusosasta, ns. vuodeosastosiivestä sekä molempien klinikoiden omista poliklinikkasiivistä. Päärakennus on suurimmalta osalta peruskorjaamatta. Suunnitelman mukaan vuodeosastosiipi korjataan ylhäältä alaspäin yksi kerros kerrallaan. Vuonna 2000 valmistui 8. kerrokseen iv konehuoneet, jolloin myös rakennettiin LVIS hormit ja kuilut 1. ja 8. kerroksen välille, sillä ilmastoinnin ym. tekniikan uusiminen on edellytys vuodeosastosiiven peruskorjaukselle. Vuodeosastosiiven ylin eli 7. kerros valmistui 2008 Silmäklinikan käyttöön. Hankesuunnitelman mukaan 6. kerros rakennetaan Korvaklinikan käyttöön. Tiloihin, joissa aikaisemmin on ollut kaksi vuodeosastoa tulee koko vuodeosastosiiven alueen muodostama vuodeosasto. Nykyiset vuodeosastot KO24 ja KO25 kerroksista 4 ja 5 siirretään 6. kerrokseen. Näillä vuodeosastoilla on yhteensä 38 sairaansijaa. Uudelle vuodeosastolle tulee 26 sairaansijaa. Hoitojaksoja osastolle arvioidaan tulevan 3300 ja hoitopäiviä n Osastolla on pääasiassa kolme erilaista potilasryhmää: A) tuumori, nenä ja korvakirurgia, B) pienten lasten seurantaa vaativa kirurgia ja C) päivystyspotilaat, joista osa on konservatiivisessa hoidossa, osa leikattuja potilaita. Osasto tulee olemaan klinikan ainoa korva, nenä ja kurkkutauteja hoitava vuodeosasto. Osastolle sijoittuu myös avohoitotoimintaa, kun lähtökohtana on leikkauspotilaiden kokonaisvaltainen hoito preoperatiivisesta selvityksestä postoperatiiviseen seurantaan. Päiväkirurgia ja siihen liittyvät poliklinikkakäynnit pyritään keskittämään kokonaan P kerroksen ja poliklinikalle. Kansainvälisen arvion mukaan 10% suunnitelluista päiväkirurgisista hoitojaksoista muuttuu erilaisista syistä kuitenkin vuodehoitojaksoiksi. Näitä noin 450 potilasta/vuosi on tässä esityksessä käsitelty vuodeosastoon päivystystoimintana. Suunnitelman mukaan tiloihin tulee 14 potilashuonetta. Huoneista kaksi on 3 hengen potilashuoneita, kahdeksan on 2 hengen potilashuoneita ja neljä 1 hengen potilashuonetta, joista kolme on eristyshuoneita. Kahden vierekkäisen 2 hengen huoneen välissä on yhteinen wc suihkutila. kaikissa 1 hengen huoneissa on oma wc suihku. Tutkimushuoneita lääkäreiden käyttöön esitetään rakennettavaksi 4 ja vastaanottohuoneita yksi syöpäsairaanhoitajan käyttöön. Lisäksi tulevat tarvittavat oheistilat. Hankkeen hyötypinta ala on 603 hym2, bruttolaajuus 991 brm2 ja tilavuus n m3. Hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio on euroa (alv=0). Hanke on hyväksytty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2009 talous arvioon ja vuosien investointisuunnitelmaan euron suuruisena. Suunnitelman mukaan hankkeen rakennustyöt alkavat helmikuussa 2010 ja valmistuvat joulukuussa

3 1 JOHDANTO SILMÄ KORVASAIRAALAN YLEISKUVAUS Silmäklinikka Korvaklinikka SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT VUODEOSASTOSIIVEN 6. KERROKSEEN SIIRTYVÄT TOIMINNOT Korvaklinikan vuodeosasto Korvaklinikan vuodeosasto Polikliiniset potilaat VUODEOSASTOSIIVEN 6. KERROKSEN SUUNNITELTU TOIMINTA JA TILANTARVE Tuleva toiminta Tilantarve SELVITYS HENKILÖKUNNASTA HANKKEEN TILARATKAISUT JA TEKNINEN TOTEUTUS Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus Suunnitellut tilaratkaisut Rakennustekniset työt LVI tekniikka Sähkö ja teletekniikka Kiinteät sairaalalaitteet TILAPÄISJÄRJESTELYT JA HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA HANKKEEN KUSTANNUSARVIO AIKATAULUTAVOITTEET ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA TOIMINTAKULUIHIN LIITTEET Liite 1 Asemapiirros Liite 2 Pohjapiirustukset ja havainnekuvat Liite 3 Kiinteiden sairaalalaitteiden laiteluettelo Liite 4 Aikataulu 3

4 1 JOHDANTO HUS:n Silmä korvasairaala, jonka muodostavat Silmätautien ja Korva, nenä ja kurkkutautien klinikat, sijaitsee Meilahden sairaala alueelle osoitteessa Haartmaninkatu 4. Klinikkaryhmän yhteinen klinikkarakennus, nykyinen päärakennus, valmistui vuonna Vuonna 1980 valmistui Korva, nenä ja kurkkutautien klinikan ja vuonna 1988 valmistui Silmäklinikan lisärakennus leikkaus ja anestesiaosastoja varten. Silmäkorvasairaalan bruttopinta ala on br m2. Päärakennuksen pinta ala on br m2 ja tilavuus m3 ja se on pääosin peruskorjaamatta. Silmätautien ja korva, nenä ja kurkkutautien toimintojen lisäksi Silmä korvasairaalan kiinteistössä on tiloja tukitoiminnoille kuten välinehuolto, laitoshuolto sekä tekstinkäsittelijät. Myös Meilahden sairaala alueen irtaimisto ja laitekunnossapito yksikkö, joka kuuluu HUS Kiinteistöt Oy:n, sijaitsee Silmäklinikan lisärakennuksen tunnelikerroksessa. Silmä korvasairaalasta ei ole hyväksyttyä yleissuunnitelmaa, mutta tilankäytön ja toimintojen kokonaissuunnitelma tarkistettiin syksyllä 2005 ennen vuodeosastosiiven peruskorjaustöiden suunnittelun aloittamista. Tämän jälkeen on tapahtunut toiminnallisia muutoksia kuten Jorvin ja Peijaksen sairaalan korva, nenä ja kurkkutautien toimintojen siirtyminen Korvaklinikalle sekä Peijaksen sairaalan silmätautien toimintojen siirtyminen Silmäklinikalle vuodenvaihteessa Jorvin sairaalasta siirtyy heinäkuun 2009 lopussa silmätautien polikliininen toiminta Helsingin silmäklinikalle. Elokuussa 2009 siirtyy osa silmätautien näönkuntoutustoiminnasta Jorvin silmäpoliklinikan tiloihin. Lastenklinikan yleissuunnitelmassa on esitetty Huuli ja suulakihalkiokeskuksen (Husuke) siirtämistä Töölön sairaalasta Lastenklinikalle, mutta Lastenklinikan tilan puutteen vuoksi asia tullaan arvioimaan uudelleen. Husuken toimintojen siirtämistä on esitetty myös Korvaklinikalle. HUS käynnisti keväällä 2003 yhteistyössä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja Helsingin yliopiston kanssa Meilahden sairaala alueen kehittämishankkeen, jossa selvitettiin alueen lisärakentamis ja kaupunkikuvallisia tavoitteita ja mahdollisuuksia asemakaavan muutostyötä varten. HUS:n ensisijaisena tavoitteena hankkeessa on ollut erittäin huonokuntoisen Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjaaminen ja uudisrakentaminen siten, että HYKS, Helsingin sairaaloiden toimintoja voidaan keskittää Meilahden alueelle. Meilahden sairaalan yhteyteen rakennetaan ensin Kolmiosairaala, joka valmistuu syksyllä Suunnitelman mukaan myöhemmin rakennetaan Traumakeskus Töölön sairaalasta siirtyviä toimintoja varten. Helsingin kaupunki rakennutti keväällä 2007 puretun Silmä korvasairaalan opetusrakennuksen paikalle yhteispäivystysrakennuksen, joka valmistui toukokuussa Korvaavia opetustiloja on rakennettu Silmä korvasairaalan päärakennukseen, mutta tilat eivät vastaa laajuudeltaan opetusrakennuksessa sijanneita. Uusi asemakaava hyväksyttiin Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjauksen käynnistyessä Silmä korvasairaalan vuodeosastosiiven 5. kerros on suunniteltu otettavaksi sen yhdeksi väistötilaksi, jolloin 5. kerroksen peruskorjaus tulisi myöhentymään suunnitellusta. Tämä hankesuunnitelma käsittää Silmä korvasairaalan vuodeosastosiiven 6. kerroksen peruskorjauksen Korvaklinikan vuodeosastoksi. Hanke on hyväksytty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2009 talousarvioon ja vuosien investointisuunnitelmaan 2.3 milj. euron suuruisena. Hankesuunnittelun yhteydessä on laadittu turvallisuusselvitys. 4

5 2 SILMÄ KORVASAIRAALAN YLEISKUVAUS Silmä korvasairaalan klinikat kuuluvat vuoden 2008 alusta perustettuun operatiiviseen tulosyksikköön, sen pään ja kaulan alueen kirurgian klinikkaryhmään, ollen sitä ennen osa NSK eli neurologian, neurokirurgian sekä silmä ja korvatautien toimialaa eli tulosyksikköä. Silmätautien ja korva, nenä ja kurkkutautien erikoisalat vastaavat pääasiassa oman alansa erikoissairaanhoidosta ja kuntoutuksesta Uudellamaalla. Molemmilla erikoisaloilla on myös valtakunnallisia velvoitteita. Silmä korvasairaala vastaa myös vastuualueensa päivystyksestä. Vuoden 2006 alusta perustettiin HYKSsairaanhoito alue, johon kuuluu Helsingissä sijaitsevien HYKS:n sairaaloiden lisäksi Jorvin sairaala sekä Peijaksen sairaala. Silmätautien klinikkaan on liitetty keväällä 2006 hallinnollisesti Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden silmätautien yksiköt ja vastaavasti korva, nenä ja kurkkutautien toiminnot Korvaklinikkaan. 2.1 Silmäklinikka Syksyllä 2007 tehdyn päätöksen mukaan Peijaksen silmätautien toiminta on sijoitettu Silmäklinikalle Silmätautien leikkaus ja poliklinikkatoiminnat on keskitetty Silmä korvasairaalaan sekä osin Lohjan sairaalaan, silmätautien kuntoutus keskitetään Jorvin sairaalaan. Silmätautien klinikka on silmätautien hoidon, silmätutkimuksen ja opetuksen alalla selvästi suurin yksikkö maassa. Erikoisaloista on edustettuna silmätautien lisäksi neuro oftalmologia. Silmäkirurgia ja muu sairaalassa annettava silmätautien tutkimus ja hoito on muuttunut vähitellen päiväkirurgiseksi. Hoitojaksoja tuotettiin 8800 vuonna 2007 ja 8600 vuonna 2008 ( ml. Peijaksen toiminta n v ja Jorvin toiminta 1000 v ja 1100 v. 2008), näistä yli 90 % on kirurgisia. Keskimääräinen hoitoaika on 1,2 vuorokautta. Tavallisimmat leikkaustyypit ovat kaihileikkaus, lasiais ja verkkokalvoleikkaus, silmänpaineen alentaminen kirurgisesti ja eri tyyppiset karsastus ja okuloplastiset leikkaukset. Päivystysleikkauksia tehdään vuodessa. Sairaansijoja on 19, kaikki peruskorjatulla vuodeosastolla S7. Erityisiä päiväkirurgisia hoitopaikkoja ei ole erikseen ilmaistu. Avohoitotoimintaa tapahtuu silmätautien poliklinikan lisäksi glaukoomayksikössä sekä lasten ja karsastusyksikössä ja merkittävässä määrin vuode ja päiväkirurgisten osastojen omilla poliklinikoilla. Poliklinikkakäynnin tyyppisiä suoritteita Silmätautien klinikassa oli noin vuonna 2007 ja vuonna 2008 (josta Jorvin toiminta n ja 1900). Päivystyskäyntien osuus on n. 20 %, ensikäyntien osuus n. 19 % ja uusintakäyntien osuus n. 60 %. Loput käynnit, vajaa 1%, ovat sarjahoitokäyntejä, hoitokäyntejä ja konsultaatioita. Nämä lukumäärät ovat potilaskohtaisia. Silmätautien luonteesta johtuen useimmat poliklinikkapotilaat käyvät hoitopäivän aikana tutkimushuoneessa kahdesti, ennen ja jälkeen mustuaisen laajentamisen. Silmätautien klinikkaan on valtakunnallisesti keskitetty silmäpatologia ja silmäkasvainpotilaiden silmän säästävä hoito. Eräitä glaukooma ja kaihileikkauksia on keskitetty muihinkin yliopistollisiin keskussairaaloihin. 5

6 2.2 Korvaklinikka Korvaklinikka on Suomen suurin alansa hoito, tutkimus ja opetusyksikkö. Klinikassa hoidetaan pääasiassa HUS sairaanhoitopiirin potilaita. Klinikassa toimii alueen ainoa ympärivuorokautinen päivystys. Väestön vanheneminen lisää kasvaintautien hoidon ja kuntoutuksen määrää. KNKtoiminnan kehittämisessä vaativan pään ja kaulan alueen syövän hoidon koordinointia on lisätty yhdessä muiden erikoisalojen kanssa. Korvaklinikan erikoisaloina ovat korva, nenä ja kurkkutaudit sekä foniatria ja suppeana erikoisalana audiologia. Peijaksen korva, nenä ja kurkkutautien toiminta siirrettiin Korvaklinikalle vuonna 2005 ja Jorvin Sairaalatoiminta on muuttunut viime vuosina yhä lyhytkestoisempaan ja päiväkirurgisempaan suuntaan. Hoitojaksoja toteutetaan nykytilanteessa noin 8000 vuodessa, näistä 91 % kirurgisia hoitojaksoja. Elektiivisestä leikkaustoiminnasta noin 75 % on yhden päivän jaksoja. Päivystysleikkauksia tehdään noin 600 vuodessa. KNK klinikassa on sairaansijoja kaikkiaan 48. Näistä 10 osastopaikkaa on lasten audiofoniatrisella kuntoutusosastolla KO22. Se toimii päiväosastona klinikan 2. kerroksessa. Tässä selvityksessä ei käsitellä KO22 toimintaa, vaan ainoastaan niitä 38 vuodeosastopaikkaa, joissa hoidetaan korva, nenä ja kurkkutautien erikoisalan potilaita. Päiväkirurgisessa yksikössä hoitopaikkoja on 13. Avohoitotoimintaa tapahtuu pääasiassa korva, nenä ja kurkkutautien ajanvarauspoliklinikalla, vuodeosastojen poliklinikoilla, kuulokeskuksissa sekä puhe ja äänihäiriöpoliklinikalla. Polikliinisia käyntejä on yhteensä vuosittain runsaat SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT Silmä korvasairaalan päärakennus on suurimmalta osalta peruskorjaamatta. Rakennus muodostuu keskellä sijaitsevasta korkeasta rakennusosasta, ns. vuodeosastosiivestä, jossa sijaitsevat molempien klinikoiden vuodeosastot, päiväkirurgiset osastot sekä jonkin verran polikliinista toimintaa ja toimistoja. Molemmilla klinikoilla on omat ns. poliklinikkasiivet, joissa on poliklinikkatoimintaa sekä hallintotiloja. Vuodeosastosiiven toinen puoli on ollut Silmäklinikan käytössä ja toinen Korvaklinikan käytössä. Vuodeosastosiivestä on peruskorjattu P kerros ja 1. kerros, josta Silmäklinikan puoli peruskorjattiin silmätautien poliklinikan peruskorjauksen yhteydessä vuosina ja Korvaklinikan puoli iv konehuoneiden rakentamisen kanssa samanaikaisesti vuosina Vuodeosastosiiven 7. kerroksen peruskorjaus valmistui vuonna Kokonaan korjaamatta on 2 6 kerrokset. Sekä Silmäklinikan että Korvaklinikan poliklinikka ja hallintosiivissä on tehty vain osittaisia peruskorjauksia. Tehtyjen selvitysten mukaan vuodeosastosiiven ilmastointia ei ollut mahdollista saada kuntoon ilman 8. kerrokseen rakennettavaa vuodeosastoja ja muita tiloja palvelevia ivkonehuoneita, jotka valmistuivat vuonna Samalla rakennettiin LVIS hormit ja kuilut 1. ja 8. kerroksen välille, sillä ilmastoinnin ym. tekniikan uusiminen on edellytys vuodeosastosiiven peruskorjaukselle. Lähtökohtana oli, että neljään ylimpään kerrokseen sijoitetaan vuodeosastotoimintaa ja alempiin poliklinikka ym. toimintaa. Ivkonehuoneita ei ollut mahdollista rakentaa katolle suojelupäätöksen vuoksi. 6

7 Suunnitelman mukaisesti vuodeosastosiiven peruskorjaus on aloitettu vuonna 2007 ylhäältä alaspäin yksi kerros kerrallaan. Silmäklinikan käyttöön on suunniteltu 7. ja 5. kerrosta ja Korvaklinikalle 6. ja 4. kerrosta. Kerrokset kolmannesta alaspäin muodostuvat pienemmistä kokonaisuuksista, jotka jakautuvat kahteen osaan Silmäklinikan ja Korvaklinikan päätyihin kuten nykytoiminta. Silmäklinikan käyttöön valmistui maaliskuussa vuonna 2008 koko 7. kerros. Tiloihin sijoitettiin klinikan aikuisten ja lasten ympärivuorokautinen ja kokoviikkoinen vuodeosastotoiminta, lasiais ja verkkokalvoyksikkö sekä lasten ja karsastusyksikkö. Lastenyksiköltä vapautui P kerroksen tiloja 7. kerroksen valmistuttua päiväkirurgisen yksikön käyttöön. Vuonna 2001 valmistui päiväkirurginen yksikkö P kerrokseen, josta oli vapautunut tilaa vuonna 1998 röntgentoiminnan loputtua Silmä korvasairaalassa. Silmätautien sekä korva, nenä ja kurkkutautien leikkaustoiminta on painottunut yhä enemmän päiväkirurgiaan (silmätaudit yli 85 % potilaista ja yli 70 % leikkaussaliajasta, knk taudit 75%), joten päiväkirurginen yhteisosasto oli nykyvaatimuksiin nähden liian pieni. Sairaalan vuodeosastojen peruskorjaus on antanut nyt mahdollisuuden suunnitella toimintaa kokonaan uudella tavalla. Yhteisen laajennetun päiväkirurgisen yksikön korjaus ja muutostyö valmistui keväällä Päiväkirurgia hanke ei sisältänyt leikkaussalien rakentamista. Silmä korvasairaalan vuodeosastosiiven 6. kerrokseen on suunniteltu sijoittavaksi Korvaklinikan vuodeosasto, jossa tullaan hoitamaan kaikkia korva, nenä ja kurkkutautien erikoisalan hoitoon kuuluvia potilaita. Päiväkirurgiset potilaat pyritään keskittämään kokonaan uuteen P kerrokseen valmistuneeseen päiväkirurgiseen yksikköön. 4 VUODEOSASTOSIIVEN 6. KERROKSEEN SIIRTYVÄT TOIMINNOT Suunnitelman mukaan 6. kerrokseen siirtyy Korvaklinikan vuodeosastot KO24 ja KO25, jotka sijaitsevat 4. ja 5. kerroksessa. Seuraavassa esitetään siirtyvien yksiköiden nykyinen toiminta, joka koostuu pääasiassa vuodehoitojaksoista ja leikkaukseen liittyvistä polikliinisista käynneistä KO24 KO Elektiivinen vos Päiväkirurginen hoitojakso Päivystyspotilaiden vos Muut vos (esim. siirrot osastoilta) Yhteensä vos Poliklinikkakäynnit Korvaklinikan vuodeosasto 24 Osastolla on 19 sairaansijaa, joilla hoidetaan päivä ja lyhytkirurgisia aikuis ja lapsipotilaita, myös päivystyspotilaita tulee osastolle. Yleisimpiä tehtäviä toimenpiteitä ovat, nielu ja kitarisaleikkaukset sekä korvien putkitukset. Osastolle on keskitetty korvaleikkauspotilaiden hoito, niistä yleisimpiä ovat tärykalvon sekä kuuloluiden korjausleikkaukset sekä otoskleroosin vuoksi tehtävät kuulonparannusleikkaukset ja kroonisen korvatulehduksen vuoksi tehtävät leikkaukset. 7

8 Vaikeasti kuulovammaisille potilaille tehdään myös sisäkorvaimplanttileikkauksia. Nenään kohdistuvista leikkauksista ovat yleisimpiä, väliseinän muovausleikkaukset, ulkonenän korjausleikkaukset sekä poskionteloiden ilmastointileikkaukset. Potilaat käyvät osastolla myös poliklinikkakäynnillä ennen ja jälkeen toimenpiteen. Päivystyspotilaista tavallisimpia ovat vaikeat nenäverevuodot, erilaiset nielutulehdukset, korvaperäiset huimaukset ja leikkausten jälkeiset verenvuodot ja erilaiset tapaturmat. Osastolla työskentelee vastuulääkärin lisäksi 2 3 erikoislääkäriä ja 2 3 sairaalalääkäriä. 1 osastonhoitaja 1 apulaisosastonhoitaja, 11 sairaanhoitajaa, 6 perushoitajaa ja 2 osastonsihteeriä joista toinen on yhteinen os. 25:n kanssa. 4.2 Korvaklinikan vuodeosasto 25 Vuodeosastolla on 19 sairaansijaa. Suurin osa potilaista tulee osastolla hoidonvarauksen kautta. Osastolla hoidetaan erityisesti nielun ja kaulan alueen kirurgiaa, mukaan luettuna sylkirauhasten, kurkunpään ja uniapnean kirurgiset hoidot. Osastolle on keskitetty myös erityisosaamista vaativa pään ja kaulan alueen tuumoripotilaiden hoito. Syöpää sairastavien potilaiden hoidon suunnittelussa ovat mukana myös eri erikoisalueiden asiantuntijat, jotka kokoontuvat säännöllisesti viikottain korvaklinikalla. Osastolla on erityisrooli Töölön sairaalassa plastiikkakirurgien kanssa yhteistyönä tehtävien leikkauspotilaiden hoito tehohoitojakson jälkeen. Osastolla hoidetaan myös päivystyksen kautta tulleita potilaita. Lisäksi osastolla käy potilaita polikliinisellä käynnillä ennen ja jälkeen toimenpiteen. Henkilökunta muodostuu seuraavasti. Osaston vastuulääkärin lisäksi osastolla työskentelee 2 3 erikoislääkäriä ja 2 sairaalalääkäriä. 1osastonhoitaja, 1 apulaisosastonhoitaja, 1 syöpäsairaanhoitaja, 11 sairaanhoitajaa ja 5 perushoitajaa sekä 1 osastosihteeri. Toinen osastonsihteeri os. 24:ltä on kahtena päivänä myös osastolla 4.3 Polikliiniset potilaat Tuumoripoliklinikalla on noin käyntiä vuodessa KO25 tiloissa. Korvaleikatut ja jossakin määrin muut jälkikontrollit muodostavat 1270 poliklinikkakäyntiä KO24 tiloissa. 8

9 5 VUODEOSASTOSIIVEN 6. KERROKSEN SUUNNITELTU TOIMINTA JA TILANTARVE 5.1 Tuleva toiminta Peruskorjauksen jälkeen vuodeosastosiiven 6. kerros tulee kokonaisuudessaan Korvaklinikan käyttöön. Siellä tulee sijaitsemaan 26 sairaansijaa käsittävä vuodeosasto. Osastolla on pääasiassa kolme erilaista potilasryhmää: A) tuumori, nenä ja korvakirurgia, B) pienten lasten seurantaa vaativa kirurgia ja C) päivystyspotilaat, joista osa on konservatiivisessa hoidossa, osa leikattuja potilaita. Osasto tulee olemaan klinikan ainoa korva, nenä ja kurkkutauteja hoitava vuodeosasto. Osastolle sijoittuu myös avohoitotoimintaa, kun lähtökohtana on leikkauspotilaiden kokonaisvaltainen hoito preoperatiivisesta selvityksestä postoperatiiviseen seurantaan. Päiväkirurgia ja siihen liittyvät poliklinikkakäynnit pyritään keskittämään kokonaan P kerroksen ja poliklinikalle. Kansainvälisen arvion mukaan 10% suunnitelluista päiväkirurgisista hoitojaksoista muuttuu erilaisista syistä kuitenkin vuodehoitojaksoiksi. Näitä noin 450 potilasta/vuosi on tässä esityksessä käsitelty vuodeosastoon päivystystoimintana. 5.2 Tilantarve Tilantarpeen suunnittelun lähtökohtana pidetään toimintalukija, joiden on arvioitu pysyvän ennallaan. Sairaansijatarve on laskettu arvioidusta hoitopäivämäärästä käyttäen 80% kuormitusta käyttäen. Tarvittavan tutkimushuoneiden määrän laskennassa käytetään keskimääräisiä vastaanottoaikoja ja käyttöajaksi 6 tuntia päivässä. Työpäiviä lasketaan tässä teoreettisessa laskelmassa olevan 240 vuodessa poliklinikkapotilaiden osalta, mutta vuodeosastopotilaita hoidetaan vuoden kaikkina päivänä, sunnuntaisin tosin selvästi vähemmän kuin maanantai perjantai. Tästä syystä vuodeosastopotilaiden tutkimushuonetarve on laskettu 300 vuorokauden mukaan. Sairaansijatarpeen arvio perustuu vuoden 2012 arvioituun hoitopäivämäärään: Vuodeos.hoitojaksot LKM Kesto ka Hp yhteensä Tarvittavat ss Elektiiviset kirurgiset vos hj , ,0 Päivystys kirurgiset vos hj ,4 Päivystys konservat vos hj , ,2 Yhteensä vos hj Tutkimus ja vastaanottohuoneiden määrän tarvelaskelma: Jokainen vuodeosastolla hoidettu potilas katsotaan päivittäin tutkimushuoneessa, mukaan luettuna tulo ja lähtöpäivän (keskimääräinen hoitoaika 2,3 vrk, joten potilas käy tutkimushuoneessa keskimäärin 3,3 kertaa). Osa potilaista tarvitsee KNK lääkärin pientoimenpiteitä (hengitysteiden tähystyksiä, tamponien poistoja, hengityskanyylien vaihtoa. poskionteloiden ja korvan huuhteluja). Joissakin tilanteissa näitä tehdään useamman kerran vuorokaudessa. 9

10 Vastaanotot Osastopotilaiden tutkimushuoneet Polikliinisten potilaiden tutkimushuone Hoitajan vastaanottohuone Käyntimäärä arvio v = Keskim. vastaanottoaika min 30 min min h yhteensä 5 Käyntejä/ vastaanottotila/pv Vastaanottopäiviä/ vuosi Huonetarve/ päivä Laskelman mukaan uudelle vuodeosastolle tarvitaan 26 sairaansijaa. Tutkimus ja vastaanottohuoneita tarvitaan yhteensä 5. Potilashuoneiden sekä toimenpidehuoneiden ja vastaanottohuoneen lisäksi osastolle rakennetaan muut vuodeosastolla tarvittavat tilat, jotka esitetään seuraavassa. Huonetilat Potilashuoneet Kolmen hengen huone 2 kpl 6 sairaansijaa Kahden hengen huone + wc + suihku 8 kpl 16 sairaansijaa Yhden hengen huone + wc + suihku 1 kpl 1 sairaansijaa Yhden hengen eristyshuone + wc + suihku + sulkutila 3 kpl 3 sairaansijaa yht. 26 sairaansijaa Tilat suunnitellaan niin, että kahden vierekkäisen 2 hh välissä on yhteinen wc/suihku. Tällöin myös hätäpoistumistie on huomioitu mahdollisissa uhkatilanteissa. Yhden ja kahdenhengen huoneet mahdollistavat sairaalahygienian ja infektiotilanteen paremman huomioimisen. Eristyshuoneet sijoitetaan Korvaklinikan puoleiseen päähän hissien läheisyyteen. Pienet huoneet mahdollistavat lisäksi paremmin potilaiden yksityisyyden sekä lapsiperheiden erityistarpeet. Potilashuonevarustukseen kuuluvat myös potilaiden vaateiden säilytyskaapit. Jokaisessa huoneessa tulee olla sairaalakaasu ja atk valmiudet. Tutkimus ja vastaanottohuoneet Osastolle rakennetaan suunnitelman mukaan 4 tutkimushuonetta. Näistä kaksi sijoitetaan osaston vuodeosastotoimintaan painottuvaan päähän ja kaksi poliklinikkapäähän eli Silmäklinikan puoleiseen päähän. Jokainen tutkimushuone varustetaan niin, että niitä voidaan käyttää monipuolisesti erilaisten potilaiden tutkimiseen, ohjaukseen ja tarvittaessa myös potilashuoneena. Tutkimushuoneista kolme tulee osaston potilaita varten ja yksi osaston näyttö ja jälkipoliklinikkaa varten. Erityisesti tuumoripotilaiden kokonaisvaltainen hoito keskitetään 6. kerrokseen. Kolme lääkärin tutkimushuoneista on sellaisia, että sinne mahtuu potilas, saattaja ja hoitaja yhdessä lääkärin kanssa. Tarvittaessa huoneeseen potilas voidaan tuoda huo 10

11 neeseen myös vuoteella. Näissä tiloissa tarvitaan kaatoallas tavanomaisen käsienpesualtaan lisäksi. Yksi tutkimushuoneista on polikliinisia kontrolleja varten ja se voi olla pienempi. Kussakin on kuitenkin täydellinen knk lääkärin tarvitsema tutkimusyksikkö (potilastuoli, videokuvantamiseen, tähystämiseen tarvittava laitteisto videotornissa ja otomikroskooppi). Syöpäsairaanhoitajalla on osastolla omaa vastaanottotoimintaa. Vastaanotolla annetaan potilaille ja omaisille ohjausta, tehdään pieniä toimenpiteitä kuten ravintoletkujen hoitoon liittyvää, henkitorviavannekanyylien vaihtoja sekä haavahoitoja. Hoitajan vastaanottohuone kalustetaan niin, että siteidenvaihdot ja muu asiaan liittyvä potilastyö on mahdollista. Huoneisiin sijoitetaan kaappi ja hyllytilaa erilasten sairaalatarvikkeiden säilyttämiseen, koska osaston varastotilat ovat tilan puutteen vuoksi melko vähäiset. Toimistotilat Osastonkanslia sijoitetaan osaston keskivaiheilla. Tämän tilan tulee olla riittävän suuri ottaen huomioon ison moniammatillisen henkilökunnan tarpeet esim. yhteiset neuvottelutilanteet. Kansliatilan välittömässä yhteydessä on osastonsihteerin huone. Vuodeosastolle tulevat potilaat ilmoittautuvat tähän kansliaan. Silmäklinikan päähän sijoittuu osastonsihteerin huone, johon poliklinikkapotilaat ilmoittautuvat. Potilaiden ilmoittautumispisteet täytyy olla hyvin opastettu ja siinä otetaan huomioon myös potilaan yksityisyyden suoja. Lääkäreiden toimistotiloja tulee kaksi. Toinen on osastonylilääkärille ja toinen osastolla toimiville muille lääkäreille. Ylilääkärin huone mahdollistaa mm. neuvottelutilanteet ja tieteellisen työn tekemisen. Osastonhoitajan huone on luonteeltaan toimistotila ja se mahdollistaa muutaman henkilön neuvottelun järjestämisen. Hoitajien käyttöön tarvitaan työhuone, joka on toimistotila. Sitä käytetään potilaan tulohaastattelu ja kotiutustilana. Tilaa voivat käyttää myös opiskelijat, puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, sairaalapastori, sosiaalityöntekijä jne. Huoneeseen on tarkoitus myös varastoida pientä sairaalatarviketta. Lääkehuone Lääkehuoneessa tehdään keskitetysti kaikki lääkehuoltoon liittyvät toimenpiteet. Se on erillinen rauhallinen tila, jossa on huomioitu myös uhkatilanteen mahdollisuus. (videovalvonta ja päällekarkaushälytysjärjestelmä). Lääkehuone sijoitetaan osastonkanslian yhteyteen ja se varustetaan suojakaapilla. Henkilökunnan taukotila Taukotilassa henkilökunnalla on mahdollisuus pitää tauot ja halutessaan myös ruokailla. Taukotilassa voidaan pitää myös osaston henkilökunnan yhteisiä neuvottelu, kokous ja koulutustilaisuuksia. Osastokeittiö 11

12 Osaston keittiö varustetaan niin, että se mahdollistaa 26 paikkaisen vuodeosaston ruokahuollon. Huoltohuone Huoltohuone on kaksiosainen. Ns. likaisella puolella tehdään hoitovälineiden puhdistusta, desinfektiota, eritteiden hävittämistä ja eritenäytteiden esikäsittelyä laboratoriotutkimuksia varten. Välineet annetaan likaiselta puolelta läpiantokaapin tai läpiantomallisen pesukoneen kautta puhtaalle puolelle pakattavaksi ja säilytettäväksi. Puhdas puoli toimii myös steriilin tavaran varastona. Huoltohuone sijoitetaan osaston keskivaiheilla. Jätehuone Jätehuone toimii jätteiden keräilypisteenä. Sinne sijoitetaan lajitteluohjeiden mukaiset jätesäiliöt jätteiden välivarastointia varten. Siivoushuone Siivoushuone on osastokohtaisen siivouskärryn ja siivousvälineiden ja aineiden säilytystila ja se on varustettu siivousvesien ja osin myös eritteiden kaatoaltaalla. Odotustilat Uudella osastolla vain Korvaklinikan päässä sijaitseva aula jää odotuskäyttöön ns. päiväsaliksi. Siitä erotetaan kalusteilla osa osastolla olevien lasten leikkitilaksi. Silmäklinikan päätyyn olevan henkilökunnan taukotilan sisäänvedettyyn syvennykseen sijoitetaan rivi tuoleja poliklinikkapotilaita varten. Wc ja suihkutilat Potilashuoneissa on wc ja suihkutilat lukuun ottamatta kahta 3 hengen huonetta. Potilaita varten on lisäksi yksi yhteinen wc/suihkutila. Tämän lisäksi potilaiden, heidän omaistensa ja osaston poliklinikkapotilaiden käyttöön on yksi wc. Osastolla on kaksi henkilökunnan käyttöön varattua wc tilaa. Varastot Osastolla on liinavaate varasto, johon voidaan sijoittaa liinavaaterullakoita ja liinavaatehuoltoon tarvittavat kärryt ja lisäksi tulee hyllyjä ja kaappeja. Pieni varasto Korvaklinikan päässä sisääntulon vasemmalla puolella varataan pyörätuolien ja lastenvaunujen tilapäiseen säilyttämiseen. Lisäksi tulee ikkunallinen varasto, joka tulee toimimaan myös toimistotilana. 12

13 6 SELVITYS HENKILÖKUNNASTA Nykyisillä kahdella vuodeosastolla on yhteensä 41 hoitohenkilökunnan vakanssia. Osastolla 24 on yksi osastonhoitajan ja yksi apulaisosastonhoitajan vakanssi, sairaanhoitajan vakansseja on 11 ja perushoitajan 6 sekä yksi osastonsihteerin vakanssi. Osastolla 25 on samoin yksi osastonhoitajan ja yksi apulaisosastonhoitajan vakanssi sekä 11 sairaanhoitajan vakanssia. Osastolla on lisäksi yksi syöpäsairaanhoitajan vakanssi ja 5 perushoitajan vakanssia sekä kaksi osastonsihteerin vakanssia, joista toinen on osastojen yhteinen sissi osastonsihteerin vakanssi. Kummallakin vuodeosastolla työskentelee päivittäin noin 5 6 lääkäriä. HUS Desikon työntekijöitä molemmilla osastoilla yhteensä on 7. Uudella suunniteltavalla vuodeosastolla hoitohenkilökuntaa tarvitaan yhteensä 34:n vakanssin verran. Tämän hetkistä pienemmällä miehityksellä selvitään sairaansijojen vähenemisen vuoksi. Henkilökunnan tarve on pienempi myös siksi, koska viikonloppuisin ja öisin henkilökuntaa tarvitaan vähemmän nykyiseen kahteen osastoon verrattuna. Vapautuvia vakansseja siirretään vaiheittain laajentuvaan Silmä korvasairaalan päiväkirurgiseen yksikköön. Lääkäreitä tulevalla osastolla työskentelee päivittäin noin 10 ja HUS Desikon työntekijöitä HANKKEEN TILARATKAISUT JA TEKNINEN TOTEUTUS Hankkeen alussa asetettiin tavoitteet hyödyntää tietomalliavusteista suunnittelua suunnitteluprosessin aikana mm: tietomallien yhdistämisen avulla, joka mahdollistaa eri suunnittelualojen mallien tarkastelun yhtenä kokonaisuutena ja näin ollen suunnitelmien (ja mallien) yhteensopivuuden tutkimisen. havainnollistamisen avulla, jolloin voidaan esittää käyttäjäpalavereissa tilaryhmät ja niiden käyttötarkoitus sekä tilojen eri sijoitusvaihtoehtoja ymmärrettävästi myös hankkeen osapuolille, jotka eivät ole rakennusalan ammattilaisia Hankesuunnitteluvaiheessa hyödynnettiin tietomalliavusteista suunnittelua siten, että luotiin arkkitehdin, LVIA ja sähkösuunnittelijoiden malleista yhteinen tietomalli. Rakennesuunnittelija ei mallintanut kantaviin rakenteisiin tehtäviä muutoksia, vaan toimitti tarvittavat tiedot arkkitehdille, joka lisäsi ne omaan malliinsa. Malleja yhdistämällä voitiin tarkistaa mallien yhteensopivuus ja poistaa eri suunnittelualojen ristiriitoja. Erityisesti taloteknisten järjestelmien tilanvaraus ja yhteensovittaminen käytävien alakattojen yläpuolella helpottui tietomallinnuksen ansiosta. Huomiota kiinnitettiin myös itse suunnitteluprosessiin ja eri osapuolten tehtäviin. Tarkoituksena on kerätä kokemuksia hankkeesta ja laatia niistä suunnittelualakohtaisia ohjeita. 7.1 Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus Hanke käsittää Silmä korvasairaalan koko 6. kerroksen, jota ei ole aiemmin peruskorjattu. Kerrokseen tulee kahdesta osastosta (Silmäklinikan os. 6 ja Korvaklinikan os. 26, opetusosasto) koostuva koko kerroksen käsittävä 26 sairaansijan vuodeosasto 13

14 Korvaklinikan käyttöön. Peruskorjauksen yhteydessä joudutaan purkutöiden ja pystykanavien reittimuutosten takia tekemään pienempiä rakennustöitä myös 5., 7. ja 8. kerroksessa. Osaston hyötypinta ala on 603 hym 2, yhteenlasketut huonealat 784 hum2 ja bruttolaajuus 991 m² ilman porrashuoneita ja parvekkeita sekä tilavuus n m³. Huonetilat vuodeosasto 6 krs hyötypinta ala Tutkimushuone 17,7 Tutkimushuone 11,3 Tutkimushuone 20,0 Tutkimushuone 18,3 Potilashuone 3h 20,4 Potilashuone 3h 20,9 Potilashuone 2h 18,9 Potilashuone 2h 18,5 Potilas WC/suihku 3,8 Potilashuone 2h 19,1 Potilashuone 2h 18,2 Potilas WC/suihku 4,1 Potilashuone 2h 18,2 Potilashuone 2h 17,8 Potilas WC/suihku 4,7 Potilashuone 2h 19,4 Potilashuone 2h 17,2 Potilas WC/suihku 4,6 Potilashuone 1 h 12,1 Potilas WC/suihku 3,4 Potilashuone /eristyshuone 9,6 Potilas WC/suihku 2,9 Sulkutila 2,2 Potilashuone /eristyshuone 8,9 Potilas WC/suihku 2,6 Sulkutila 2,2 Potilashuone/eristys 9,0 Potilas WC/suihku 2,6 Sulkutila 2,3 Toimisto/ylilääkäri 20,9 Vastaanottohuone/sairaanhoitaja 19,2 Taukotila 26,1 Jätehuone 6,5 Päivähuone 28,9 Henkilökunnan WC 2,0 Henkilökunnan WC 2,3 Varasto /laite 4,3 Toimisto/osastonsihteeri 10,6 Osastonkanslia 33,6 Lääkehuone 9,2 Varasto/liinavaate 9,5 Siivoushuone 4,8 Huoltohuone (puhdas) 11,0 14

15 Huoltohuone (likainen) 9,1 Toimisto/lääkärit 9,8 Varasto/toimistotila 9,7 Osastonkeittiö 15,9 WC 1,8 Suihkuhuone 3,7 Toimisto/osastonhoitaja 11,3 Toimisto/osastonsihteeri 14,6 Odotustila/osuus käytävästä 7,0 Hyötypinta ala yhteensä 602,7 Asemapiirros on liitteenä 1 ja pohjapiirustukset ja havainnekuvat ovat liitteenä Suunnitellut tilaratkaisut Kerroksessa sijaitsevat kaksi erillistä osastoa korvataan palo ovella kahteen osaan jaetulla Korvaklinikan vuodeosastolla. Potilashuoneiden lisäksi osastolle sijoitetaan neljä tutkimushuonetta ja yksi vastaanottohuone, henkilökunnan tilat sekä osastoa palvelevat huolto ja varastotilat. Osastolle sisääntulo tapahtuu osastohoitoon tulevien potilaiden osalta Korvaklinikan puoleisesta päästä ja avohoitopotilaiden osalta Silmäklinikan puoleisesta päästä. Osaston Silmäklinikan puoleisen pään tiloihin sijoittuu osaston poliklinikkatoimintaa. Käytävän laajennukseen sijoitettu odotustila varustetaan irtokalusteilla. Potilas wc on odotustilan vieressä. Potilashuoneet sijoittuvat kerroksen koko pituuteen painottuen Korvaklinikan päähän. Vuodeosastolle sijoitetaan kaksi kolmen sairaansijan huonetta, kahdeksan, erillisillä saniteettitiloilla varustettua, kahden sairaansijan huonetta ja neljä yhden sairaansijan huonetta, mistä kolme on varustettu erillisellä sulkutilalla ja ovat sijoitettu Korvaklinikan puoleiseen päätyyn hissien lähelle. Osastonkanslia, lääkehuone, taukotila, potilaskeittiö sekä aputilat sijoittuvat osaston keskivaiheille. Huolto ja siivoustilat sijoitetaan osaston keskivaiheelle tukeutuen D portaan hissiin, jolloin niiden liikenne ei häiritse osaston muuta toimintaa. Tilojen sijoittelussa on pyritty ottamaan potilasliikenteen lisäksi huolto liikenne sekä omaiset. Ruokakuljetus, pesulakuljetus ja muu tavarakuljetus tapahtuu Korvaklinikan puoleisia hissejä sekä osin myös D portaan hissiä käyttäen. Potilaat ja heidän omaisensa käyttävät sekä Korvaklinikan että Silmäklinikan portaita ja hissejä. Potilashuoneiden ovet ja käytävän seinät mahdollisuuksien mukaan varustetaan ikkunoin potilaiden seurantaa ja tarkkailua varten. Vuodepotilaiden kuljetuksen helpottamiseksi kerroksen porrashuoneiden ovet (2 kpl) varustetaan oviautomatiikalla. 15

16 7.3 Rakennustekniset työt Toiminnalliset muutokset aiheuttavat joitakin muutoksia kantaviin rakenteisiin. Suurimmat rakennustekniset työt aiheutuvat uusien oviaukkojen ylityspalkkien tekemisestä sekä muutamista nykyisten oviaukkojen suurentamisista. Lisäksi ei kantavia tiiliväliseiniä puretaan. Uusia viemäriputkia varten joudutaan purkutöitä suorittamaan välipohjissa. Suurimmat haitat aiheutuvat purkutöistä johtuvasta pölystä ja melusta heti työmaan alkuvaiheessa. Muita rakennusteknisiä töitä ovat ei kantavien väliseinien rakentaminen. Kaikkiin tiloihin tehdään rakennustekninen peruskorjaus, jossa kaikki pinnat uusitaan; käytäviin tulee alakatot, lattiamateriaalit uusitaan sekä sisäkatot ja seinät maalataan. Märissä tiloissa tehdään vesieristystyöt ja seinät laatoitetaan. Uudet ovet ovat laminaattipintaisia laitosovia ja sisäikkunat turvalasia. Kiintokalusteet uusitaan. Uudet kiintokalusteet ovat laminaattipintaisia ja runko on kosteudenkestävää lastulevyä tammireunalistoin. Pintamateriaalien valinnassa pyritään siihen että tuotteet ovat vähäpäästöisiä, päästöluokituksen M1 mukaisia tuotteita. Silmä korvasairaalan vuodeosastosiipi on suojeltu asemakaavassa; suojeluluokka on SR 2. Suojelu velvoittaa pitäytymään julkisivu ja vesikattomuutoksista. 7.4 LVI tekniikka Silmä korvasairaalaan on 2000 luvun alussa tehty uusi iv konehuone 8. kerrokseen, johon asennettiin poliklinikka ja vuodeosastotiloja varten uudet iv koneet ja vedenjäähdytyskone. Samalla tehtiin uudet pääkuilut läpi koko rakennuksen. Kuiluihin on asennettu ilmanvaihdon, veden ja viemärin, höyryn ja lauhteen, sairaalakaasujen, iv lämmityksen ja jäähdytyksen pystyrungot. Peruskorjattavan 6. kerroksen LVIA tekniikka on alkuperäistä lukuun ottamatta pieniä paikallisia muutoksia kuten väliaikaisia ilmanvaihtojärjestelyjä. Nyt toteutettavassa peruskorjauksessa 6. kerroksen LVIA tekniikka uusitaan kokonaisuudessaan, patteriverkostoa lukuun ottamatta. Lämmitysjärjestelmä Nykyiset lämmityspatterit irroitetaan ja huuhdellaan sekä niiden termostaattiset patteriventtiilit uusitaan. Uudet putkistot ja kanavistot liitetään pystykuiluissa kulkeviin nykyisiin ilmanvaihto ja putkirunkoihin ja nykyiset järjestelmät uudelleen säädetään kuormituksen kasvaessa. Ilmanvaihtojärjestelmä Nyt tehtävän peruskorjauksen yhteydessä tehdään lisäksi kaksi uutta poistohormia 7. ja 8. kerroksen läpi vesikatolle palvelemaan lääke ja eristyshuoneiden vaatimia erillispoistoilmajärjestelmiä. Kaikki potilashuoneisiin menevät kanavat varustetaan määräysten mukaisesti potilashuonekohtaisilla savuilmaisintoimisilla moottoroiduilla savupelleillä. 16

17 Jäähdytysjärjestelmä Peruskorjauksen yhteydessä asennetaan jäähdytysrungot 6. kerrokseen ja tiloihin toteutetaan huonekorttien perusteella laadittavien LVIA suunnitelmien mukaiset lisäjäähdytyslaitteet. Vesijohdot ja viemärit Pesualtaat ovat pääsääntöisesti posliinialtaita ilman ylivuotoaukkoa varustettuna kupusihdillä ja pullovesilukolla. Hanat ovat pääsääntöisesti yksiote seinähanoja. Vesipisteet liitetään käyttövesiverkostoon yläjakoisesti ja viemäripisteet viemäriverkostoon alemman kerroksen puolella. Kytkentäjohdot asennetaan rakenteiden sisään näkymättömiin. 7. kerrosta palvelevia nykyisiä viemärihajoituksia joudutaan mahdollisesti siirtämään 6. kerrokseen tulevien uusien asennusten vuoksi, mikä aiheuttaa paikallisia käyttökatkoja 7. kerroksen vesipisteille. 6. kerroksen käytävän molempiin päihin asennetaan uudet pikapalopostit, jotka liitetään uusittuihin kylmän veden pystynousuihin. Sairaalakaasuverkostot Sairaalakaasuverkostot liitetään aiemmin uusittuihin pystynousuihin (happi ja hengityspaineilma). Verkostot toteutetaan standardin mukaisista putkista kaasunottoventtiilein ja varustein. Tiloihin toteutetaan huonekorttien mukaiset sairaalakaasupisteet. 6. kerrokseen tulee pikasulkukotelot (2 kpl), jotka varustetaan alapaineen hälytysantureilla. Kukin kaasu varustetaan kahdella erillisellä paineanturilla, joista toinen lähettää hälytyksen osastolla olevaan paikallishälyttimeen (ns. kansliakoje) ja toinen kiinteistön valvontajärjestelmään. Höyry ja lauhdeverkostot Huoltohuoneen huuhtelulaite liitetään aiemmin uusittuihin höyryn ja lauhteen pystynousuihin 5. kerroksen katossa. Nykyinen 6. kerroksen käytävällä kulkeva 7. kerrosta palveleva höyry lauhdelinja jää käyttöön. Rakennusautomaatio Kohteen toiminnassa olevaan rakennusautomaatiojärjestelmään lisätään tarvittavat toimintamodulit ja liitetään uusien järjestelmien toiminnot. Automaatiojärjestelmän alakeskus sijaitsee IV konehuoneessa, jossa kojeistojen säätö ja ohjaustoiminnot tapahtuvat. Alakeskus on itsenäiseen toimintaan kykenevä, mutta on liitetty väyläyhteydellä valvomon keskusyksikköön keskitettyä operointia, hälytysvalvontaa ja raportointia varten. 7.5 Sähkö ja teletekniikka 17

18 Peruskorjattavan alueen sähkö ja teleasennukset ovat pääosin joko alkuperäisiä tai luvulla muutostöiden yhteydessä osittain korjattuja ja uusittuja. Rakennukseen on tehty uudet nousukuilut sähkö ja telekaapelointeja varten ja ne säilytetään nykyisillä paikoillaan. Jakokeskukset ja niitä syöttävät nousujohdot on peruskorjausalueella uusittu. Rakennuksen tunnelitasolla on uusitut sähkönjakelun muuntamo, pääkeskukset ja nousukeskukset. Peruskorjattavan alueen poistumistievalaistus ei ole nykymääräysten mukainen. Peruskorjattavan alueen nykyinen puhelin, atk ja pikapuhelinverkko ei ole käyttökelpoinen esitettyihin uusiin tilaratkaisuihin. Edellä olevan perusteella peruskorjattavan alueen nykyiset sähkö ja tele asennukset puretaan ja uusitaan. Nykyisistä asennuksista vain 2000 luvulla uusitut nousujohdot säilytetään. Sähkön jakelu Sähkönjakelukeskukset uusitaan ja liitetään nykyisiin nousujohtoihin. 6. kerroksen uusittavat telejärjestelmät liitetään tunnelitasolla rakennuksen nykyisiin televerkkoihin ja keskuslaiteisiin. Nykyisiin liitettäviä järjestelmiä ovat puhelin, pikapuhelin, henkilöturva, kulunvalvonta ja paloilmoitus. Osastojen sähkönjakelu asennetaan määräysten mukaisesti siten että osa laitteista ja valaistuksesta syötetään sähkökatkon aikana varavoimalla toimivasta sähköverkosta. Lääkintätiloiksi luokiteltavien tilojen pistorasiaryhmäjohdot suojataan vikavirtasuojin ja tiloihin asennetaan potentiaalitasaus. Johtotiet Sähkö ja telejohtojen johtoteinä käytetään käytävien alakatoissa teräskaapelihyllyjä ja toimisto ja työhuoneissa valkoiseksi polttomaalattuja johtokanavia. Tiloihin asennetaan valaistukselle ja pistorasiaryhmille tarvittavat ryhmäjohdot tiloissa tapahtuvan toiminnan mukaisesti. Normaalivalaistuksen ja turvasyöttöjärjestelmän valaistuksille asennetaan erilliset ko. järjestelmiin liittyvät ryhmäjohdot. Vastaavasti erillisiä pistorasiaryhmiä asennetaan normaalipistorasioille, turvasyöttöverkkoon liitetyille pistorasioille ja atk käyttöön tuleville pistorasioille. Pistorasiat sijoitetaan pääosin johtokanaviin ja potilaskouruihin. Osa pistorasioista sijoitetaan kiinteisiin väliseniin toiminnan tarpeiden mukaisesti. Valaistus Henkilökunnan työskentelytiloissa, kuten vastaanotto, toimisto, tutkimus, toimenpide sekä vastaavissa tiloissa käytetään sairaalakäyttöön soveltuvia suoria häikäisemättömiä loistevalaisimia. Vastaanotto ja tutkimushuoneiden yleisvalaisimet asennetaan säädettävinä. Potilaspaikoille asennetaan potilaskohtaiset valaisimet, joissa on huomioitu tarpeet yleis, luku, tutkimus ja yövalaistukselle. Yleisvalaistusten taso, ja laatuluokituksessa noudatetaan yleiseurooppalaisia voimassa olevia laatuluokituksia. Käytävä, aula ja odotustilojen valaistus suunnitellaan käyttäjän tarpeet ja tilojen yleisilme huomioiden. Poistumisteille asennetaan jatkuvasti valaistut opastevalaisimet ja poistumisreitit kuten käytävät ja portaat varustetaan sähkökatkon aikana valaisevin turvavalaisimin. 18

19 Heikkovirtajärjestelmät Tilat varustetaan käyttäjän tarpeiden mukaisella atk ja puhelinkäyttöön soveltuvalla yleiskaapelointiverkolla. Tiloihin asennetaan pikapuhelinverkko josta voidaan kuuluttaa osastolla myös käytävä ja aulatiloihin. Tiloihin asennetaan TV antenniverkko jonka pisteitä potilashuoneissa, odotusauloissa ja henkilökunnan taukotiloissa. Työ, tutkimus, vastaanottotiloihin ja käytävälle asennetaan aikakellot. Osastolta portaisiin johtavat ovet ja kanslian ovi varustetaan sähkölukituksella ja kulunvalvonnalla. Lääkehuoneen ovet varustetaan kulunvalvonnalla ja tila suojataan rikosilmoitinkeskukseen liitettävällä liikeilmaisimella ja ohituslaitteella. Osaston tilat suojataan pääosin osoitteellisilla paloilmaisimilla, joista hälytys kytkeytyy automaattisesti pelastuslaitoksen aluehälytyskeskukseen. Tiloihin asennetaan pääsy kielletty tekstillä varustettuja varattuvaloja 10 kpl. Osaan henkilökunnan työtiloista asennetaan sisään pyyntö /koputusjärjestelmät 10 kpl. Osastot varustetaan potilaspaikoille asennettavin puheyhteyksillä varustetuilla hoitajakustukojeilla, joista yhteys kansliakojeisiin. Potilaskojeissa, hälytys, lisäapu, elvytys ja hälytysten kuittaus toiminnot sekä radiokanavien kuunteluun soveltuvat potilaskojeet. Osastot varustetaan kaikki tilat kattavalla langattomalla henkilökohtaisilla painikkeilla toimivilla henkilöturvajärjestelmillä, joista hälytys kytkeytyy automaattisesti turvavalvomoon. Osaston käytävän turvavalvontaa varten asennetaan tallentavat videokamerat 3 kpl Videokamerakuvat siirretään myös kansliaan ja taukotilaan asennettaviin monitoreihin 2 kpl. 7.6 Kiinteät sairaalalaitteet Jätehuone on jätteiden välivarastointia ja keräilyä varten. Tilaan asennetaan säädettävät seinähyllyt ruostumattomasta teräksestä. Hyllyjen alle jätetään tilavaraus jätteiden keräilyastioita varten. Siivoushuone on siivousvälineiden huoltoa ja säilytystä varten: Tilaan asennetaan pesupöytä lukollisin alakaapein sekä yläkaapisto ja seinähyllyä. Seinähyllyjen alle jätetään tilavaraus siivouskärryä varten. Koko tilan kalustus on ruostumattomasta teräksestä. Huoltohuoneissa suoritetaan hoitovälineiden puhdistus ja instrumenttien esipuhdistus. Huoltohuone on kaksiosainen: Likaiseen huoneeseen tulee pesupöytä, vesipistooli, reunahuuhtelulla varustettu kaatoallas sekä läpiantomallinen sairaalavälineiden pesukone, joka liitetään talon höyryverkkoon. Lisäksi tulee yläkaapistoa ja seinähyllystöä. Koko tilan kalustus on ruostumattomasta teräksestä. Puhtaaseen huoneeseen tulee kaksi työpöytää ruostumattomasta teräksestä, joista toinen varustetaan lukittavilla pyörillä, sekä rst yläkaapistoa. Lisäksi tulee mela 19

20 miinipintaista yläkaapistoa. Puhtaalla puolella on myös sairaalavälineiden kuivauskaappi ja paineilmapistooli. Lääkehuone varustetaan luokan II suojakaapilla lääkelaimennosten turvallista käsittelyä varten. Lääkkeidenjakohuoneeseen tulee lisäksi kaksiosainen lääkejääkaappi. Henkilökunnan taukotila varustetaan laitosmallin astianpesukoneella, joka upotetaan kalusteeseen, kellokytkimellä varustetulla kaksilevyisellä keraamisella keittotasolla sekä kylmälaitteilla. Osastokeittiö varustetaan laitosmallisella astianpesukoneella, joka asetetaan jalustalle ergonomian parantamiseksi. Lisäksi osastokeittiöön tulee turvaliesi, pakastin sekä laitosmallinen jääkaappi. Tutkimushuoneet (4kpl) varustetaan tutkimusvalaisimella ja pienellä kaatoaltaalla, jossa on reunahuuhtelu. Samoin jokaiseen tutkimushuoneeseen tulee lämpökaappi. Syöpäsairaanhoitajan vastaanottohuone varustetaan tutkimusvalaisimella ja pienellä kaatoaltaalla, jossa on reunahuuhtelu. Päivähuone varustetaan pienellä jääkaapilla, joka tulee potilaiden käyttöön. KSL huoneluettelo on liitteenä 3 8 TILAPÄISJÄRJESTELYT JA HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA Silmä korvasairaalan 6. kerros tyhjennetään peruskorjauksen alta seuraavalla tavalla: Korvaklinikan opetus siirtyy peruskorjauksen alkaessa Silmäklinikan 5. kerrokseen Tekstinkäsittely siirtyy osittain 4. kerrokseen osastolle KO24, osittain Meilahden sairaalaan Silmäklinikan osasto 6 siirtyy valmistuneeseen uuteen päiväkirurgian yksikköön P kerrokseen. Työmaa alue eristetään toimivasta sairaalasta paloa ja pölyä eristävin (luokka EI 60) väliaikaisin seinin ja ovin. Työmaa aiheuttaa portaan käytölle rajoituksia työmaan ajan. Pääosin työmaan liikenne hoidetaan D portaan kautta tai suoraan ulkoa työmaahissin avulla porrashuoneen parvekkeen kautta. Klinikan toiminnan kannalta rakennustyömaa ei aiheuta tilapäisjärjestelyitä. Putkien pystylinjojen uusimisen ja viemärien hajotusten tekeminen aiheuttaa häiriötä 5. kerroksen tiloihin. Työvaiheet ajoitetaan mahdollisuuksien mukaan ilta ja viikonlopputyöksi haittojen minimoimiseksi. Käytöstä poistettavien ilmanvaihtokuilujen purku tulee aiheuttamaan väliaikaisen ilmanvaihdon tarpeen alemmissa kerroksissa. (kts. Ilmanvaihto) Teknisten järjestelmien uusimisen yhteydessä aiheutuu järjestelmissä katkoksia. Katkokset sovitetaan käyttäjän kanssa mahdollisimman vähän haittaa aiheuttavaan ajankohtaan. Piha alueelta varataan n. 300 m2 tilaa työmaan tukitoiminnoille. 20

21 21

22 9 HANKKEEN KUSTANNUSARVIO HUS kuntayhtymän toiminta ja taloussuunnitelmaan sisältyvässä investointisuunnitelmassa on hyväksytty vuosille Silmä korvasairaalan 6. kerroksen vuodeosaston peruskorjaukseen euroa (alv 0%), josta oli vuodelle 2009 ja loput euroa vuosille Hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio on euroa (alv=0%). Hankkeen kustannukset jakautuvat seuraavasti: B1 B1 Rakennuttaminen ja suunnittelu B2 Rakennustekniset työt B3 LVI työt B4 Sähkötyöt B5 KSL hankinnat Yhteensä Hankeen kustannusarvio hyötypinta alaan (603 hym²) nähden on /hym² ja bruttoneliötä (991 brm²) kohden /brm². Hankkeen kustannukset arvioidaan jakautuvan vuosille seuraavasti: vuosi vuosi vuosi Kustannuslaskenta on tehty Taku2009 ohjelmalla (Haahtela kehitys Oy). Kustannusarvio on tehty luonnossuunnitelman tiloin, rakennustapaselostuksen mukaisen laatutason ja korjausasteen mukaan. LVIS ja KSL työt on otettu huomioon suunnittelijoiden kustannusarvioiden mukaisena. Irtaimiston, joka kuuluu käyttäjän hankintoihin, kustannuksia ei ole ei ole kustannusarvioissa arvioitu (esim. ATK laitteet ja irtokalusteet jne.). Kustannusarvion hintataso nykytasossa 6 / 2009 on 77,5 ko. hintataso vastaa Tarjoushintaindeksin pistelukua 145,0. Lisäksi hankkeen kustannusarvioissa on otettu huomioon HUS kuntayhtymän vastaavankaltaisten kohteiden toteutuneita kustannuksia. 10 AIKATAULUTAVOITTEET Hankkeen toteutussuunnitteluvaihe, joka sisältää urakkalaskennan, käynnistyy hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Aikataulusuunnitelman mukaan toteutussuunnittelu valmistuu marraskuussa Rakennusajaksi on arvioitu 10 kuukautta. Rakennustyöt on tarkoitus käynnistää helmikuun lopussa 2010 ja suorittamaan siten, että työt valmistuisivat joulukuussa Tavoiteaikataulu on liitteenä 4. 22

23 11 ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA TOIMINTAKULUIHIN Korvaklinikan vuodeosastojen KO24 ja KO25 vuodeosastojen vuoden 2008 toteutuneet toimintakulut ovat olleet euroa. Peruskorjauksen jälkeen kyseisten osastojen sisäisen vuokran arvioidaan nousevan eurosta n euroon, joten vuokran nousu on vuositasolla euroa. Henkilöstömäärä vähenee yhteensä kahdeksalla, joista 1 on lääkäri, 6 hoitohenkilökuntaa ja 1 muuta henkilöstöä, joten henkilöstökulujen arvioidaan vähenevän euroa vuodessa. Kyseinen henkilökunta siirtyy lähinnä uuteen päiväkirurgiseen yksikköön. Palvelujen ostojen arvioidaan pienenevän eurolla, josta sairaanhoidollisten palveluiden ostot muodostavat euroa. Sairaanhoidolliset palvelut vähenevät, koska ostot vuodeosastolta vähenevät, kun laboratorio, röntgen ja patologian palveluiden ostot siirtyvät päiväkirurgiseen yksikköön. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannusten arvioidaan nousevan euroa vuodessa, joista suurin osa koostuu lääkkeistä ja hoitotarvikkeista. Arvion mukaan tämä vuodeosastohanke vähentää kyseisten osastojen toimintakuluja vuodessa yhteensä n euroa. 23