ESISELVITYS PURONSUUN UIMARAN- NALLE

Transkriptio

1 Vastaanottaja Paula Lamminsalo Joensuun kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä LUONNOS ESISELVITYS PURONSUUN UIMARAN- NALLE

2 2 Päivämäärä LUONNOS Laatija Johanna Jalonen, Iikka Hyvönen, Janne Kettunen Tarkastaja Kuvaus Raporttiselostus Viite Kannen kuva Ramboll

3 3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Hankkeen taustaa Terminologia Suunnitelman koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä Kohteen sijainti 5 2. Käytetyt menetelmät ja aineistot Pielisjoen virtaama rannan kohdalla Pohjanmuoto ja syvyys Pohjatutkimukset Pima-näytteet 7 3. Pielisjoen luotaukset ja virtaamatarkastelut Luotaukset ja vesisyvyydet Pielisjoen virtaama uimapaikalla Pielisjoen virtausmittaukset uimapaikalla Arvio virtausnopeuksista uimarannan alueella eri virtaamatilanteissa Pohjan laatu Poistettava vesikasvillisuus Kivikot ja ruoppaustarve Ranta-alueen laatu kuivalla maalla Maaperätiedot Pilaantuneisuus Yhteenveto ja suositukset 13 PIIRUSTUKSET Asemapiirustus A3, luotaukset ja virtaaman mittauspisteet Poikkileikkaus A-A ja B-B Vesisyvyydet A Kairapoikkileikkaus uimarannalta LIITTEET LIITE 1 Pielisjoen virtausmittaukset, LIITE 2 Yhteenveto maanäytteiden tuloksista LIITE 3 Laboratorion analyysitodistus

4 4 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen taustaa Joensuussa laaditaan osayleiskaavan päivitystä Rantakylä-Utra alueelle, johon liittyen tehtiin selvitys Puronsuun alueella kaavaillulle uimaranta-alueelle. Esiselvitystyö tarvitaan Rantakylän osayleiskaavan ehdotusvaiheen ratkaisun pohjaksi. Työssä tarkasteltiin epävirallisen uimapaikan soveltuvuutta uimarantakäyttöön. Alueesta tarkastellaan maaperän laatua ja haitta-aineita, pohjan muotoa ja syvyyttä sekä virtaamia joella. Työssä selvitetään seuraavat asiat: - Pielisjoen virtaukset uimarannan alueella - keskivedenkorkeuden mukaiset syvyydet - pohjan laatu, kivikot, ruoppaustarve, vesikasvillisuus ja sen poisto - ranta-alueen laatu kuivalla maalla Tilaajan työryhmä Joensuun kaupungilta: Paula Lamminsalo Simo Vaskonen Timo Ritala Rambollin työryhmä: Johanna Jalonen Janne Kettunen Jukka Tengvall Jussi Hämäläinen Iikka Hyvönen projektipäällikkö virtausmittaus, pimat suunnittelu ja raportointi pimat, tarkistus joen pohjan luotaus ja kartoitusmittaukset geosuunnittelija Kuva 1 Kaavaillulle uimarannalle kulkeva polku. Nykyisellään rantaa käytetään epävirallisena koirien uimapaikkana. 1.2 Terminologia Keskivirtaama (MQ) Ylivirtaama (HQ) Keskiylivirtaama (MHQ) Alivirtaama (NQ) Keskialivirtaama (MHQ) Tarkastelujakson kaikkien virtaamahavaintojen keskiarvo Tarkastelujakson suurin havaittu virtaama Tarkastelujakson vuosittaisten ylivirtaamien keskiarvo Tarkastelujakson pienin havaittu virtaama Tarkastelujakson vuosittaisten alivirtaamien keskiarvo

5 5 1.3 Suunnitelman koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä Suunnitelmat on laadittu JNS-GK30 koordinaattijärjestelmään sekä N2000 korkeusjärjestelmään. 1.4 Kohteen sijainti Kohde sijaitsee Puronsuussa, noin 3 kilometriä Joensuun keskustasta Pielisjokea ylävirtaan (Kuva 2). Kuva 2 Kohteen sijainti 2. KÄYTETYT MENETELMÄT JA AINEISTOT 2.1 Pielisjoen virtaama rannan kohdalla Pielisjoen virtaama Pataluodon rannan kohdalla on määritetty valuma-alueen suhteessa yläpuolisen Kuurnan virtaamahavaintoihin perustuen. Havaintojaksona käytettiin vuosia Iiksenjoen vaikutusta virtaamaan ei arvioitu. Vaikutus on kuitenkin pieni, koska Iiksenjoen valuma-alueen koko on alle prosentin Pielisjoen valuma-alueen koosta. Virtausnopeuksia mitattiin veneestä siivikolla (mitataan 3.6.). Mittauspisteet suunniteltiin kahdesta poikkileikkauksesta rannan ja saaren välissä (kuva 5). Virtausnopeudet mitataan neljältä eri syvyydeltä vedenpinnasta 0,5 m välein (-0,2 m; -,0,7m; -1,2m; -1,7m). 2.2 Pohjanmuoto ja syvyys Uimarannan maanpinta, mittaushetken vesiraja ja rantaviiva kartoitettiin takymetri- ja gps mittauksella ja täydennettiin rannan korkeusmittaustiedoilla. Luotaus tehtiin veneestä käsin mahdollisuuksien mukaan joko kaikuluotaimen ja GPS-laitteen yhdistelmällä tai veneestä laskettavalla painolla ja gps havainnoilla. Luotaus ulotettiin rannan läheisyyteen alueille, joissa ei ollut mittaushetkellä kasvillisuutta.

6 6 Ranta-alue, johon ei päästy veneellä, mitattiin kahlaamalla gps-laitteistolla. Lisäksi mitattiin koko joen poikkileikkaus kahdesta kohtaa uimarannan kohdalta. Luotausreittien korkeustietojen avulla muodostettiin korkeuskäyrät joen pohjasta ja rantaviivasta. Korkeusaineistoihin yhdistettiin lähtötietoina saadut alueelta kartoitetut ja ilmakuvista saadut korkeustiedot. Näiden avulla muodostettiin leikkaukset, joissa näkyy maanpinta uimarannan lähellä, rantaviiva sekä jokialue. Kuva 3 Luotausreitit 2.3 Pohjatutkimukset Kohteessa hyödynnettiin Joensuun kaupungin aikaisemmin tekemiä pohjatutkimuksia sekä tehtiin uusia pohjatutkimuksia kahdeksasta kohtaa uimaranta-alueen ympäristöstä. Uudet kairaukset on tehty määräsyvyyteen maanpinta -6 metriä. Kovan pohjan / kallion sijainti ei siis ole tiedossa. Kairapisteestä 4 otettiin häiriintyneet näytteet määräsyvyydestä mp -2 ja -4 metriä. Näytteistä tutkittiin rakeisuus ja vesipitoisuus.

7 7 Pimanäytepisteet Kuva 4 Ote alueen pohjatutkimuksista 2.4 Pima-näytteet Maaperän haitta-aineet tutkittiin pohjatutkimusten yhteydessä pisteistä 2, 4 ja 6 (kuva 4, piirustus 1). Maanäytteet otettiin kierrekairalla syvyyksiltä 0-0,5 m ja 0,5 1,5 m. Kaikista kuudesta näytteestä määritettiin alkuaineet ja öljyhiilivetyjakeet C10 C40. Lisäksi määritettiin klooratut alifaattiset hiilivedyt 0 0,5 metrin syvyydeltä kaikista pisteistä sekä PAH -yhdisteet pisteistä S2 ja S4. Näytteet analysoitiin Eurofins Environment Testing Finland Oy:llä Lahdessa. 3. PIELISJOEN LUOTAUKSET JA VIRTAAMATARKASTELUT 3.1 Luotaukset ja vesisyvyydet Pielisjoen virtaamatietoina käytettiin ajanjaksoa Luotauspäivänä virtaama oli hieman kesäkuun keskivirtaamia korkeampia (kappale 3.2). Kuurnan mittausasema on hieman Puronsuusta yläjuoksulle. Aineistosta johdetut vesisyvyydet vastaavat hieman keskimääräistä kesäajan vedenpintaa korkeampaa vesisyvyyttä, mutta voidaan katsoa olevan lähellä kesäkuun vesisyvyyksiä. Uimarannan maanpuolella lähellä vesirajaa rannan kaltevuus on jyrkin, n. 10 % ja vesirajan alapuolella n. 5 %. Rannan edustalla, n. 50 m matkalla kaltevuudet ovat pieniä. Vedenpinta mittaushetkellä oli +76,93. Kohteesta noin 2 km alavirtaan on mittauspiste Pielisjoki, Joensuu, ylä Pielisjoen suualueella, jossa keskimääräinen vedenpinnan korkeus on 76,5 N2000. Tämä on n. 40 cm luotaushetken tasoa +76,93 vähemmän.

8 8 Kuva 5 Vesisyvyys rannan kohdalla mittaushetkellä, rannan jyrkkyys ja virtausnopeuden mittauspaikat (piirustusnumero 02) 3.2 Pielisjoen virtaama uimapaikalla Pielisjoen virtaaman tunnusluvut Puronsuun rannan kohdalla on esitetty alla (Taulukko 1). Virtaamat ovat lähes identtiset 15 kilometriä ylävirtaan sijaitsevan Kuurnan mittausaseman kanssa, koska valuma-alueiden koot ovat lähes samansuuruiset. Taulukko 1 Pielisjoen virtaaman tunnusluvut Puronsuun rannan kohdalla. HQ NQ MQ MHQ MNQ 625 m 3 /s 22 m 3 /s 253 m 3 /s 403 m 3 /s 130 m 3 /s

9 Pielisjoen virtaama vaihtelee keskimääräisenä vuonna välillä m 3 /s. Pienimmillään virtaamat ovat keväällä huhtikuussa ja suurimmat arvot saavutetaan kesäkuussa. Mitattujen virtaamien päivittäiset keski- ja ääriarvot on esitetty alla (Kuva 6). 9 Luotauspäivänä ( ) virtaama oli 385 m 3 /s. Tämä on hieman keskimääräistä kesäajan virtaamaa korkeampi. Kesäkuun keskimääräinen virtaama on n. 350 m 3 /s. Heinä-elokuussa virtaamat ovat pienempiä, n. 300 m 3 /s Q (m 3 /s) keskiarvo Max Min MQ MHQ MNQ Kuva 6. Havaintojakson mitattujen virtaamien päivittäiset keski- ja ääriarvot Pielisjoen Kuurnan havaintoasemalla 3.3 Pielisjoen virtausmittaukset uimapaikalla Luotaushetkellä virtaukset uimarannan kohdalla olivat pieniä. Tiivis kaislikkoalue suojaa uimarannan aluetta. Virtausmittaukset tehdään 3.6. Kuva 7 Kasvillisuusniemeke suojaa rannan aluetta virtauksilta.

10 Arvio virtausnopeuksista uimarannan alueella eri virtaamatilanteissa Mittaushetkellä virtaama oli xx. Tämä vastaa n. XX. Arvio virtausnopeuksien vaihtelusta. 4. POHJAN LAATU 4.1 Poistettava vesikasvillisuus Piirustuksen 01 kuvassa näkyy rannassa olevan vesikasvillisuuden rajaus sekä puuston rajaus (kuva 6). Nykyinen koirien uittopaikan hiekkaranta-alue, jossa ei kasva puustoa/pensasta rannassa on n. 10 m leveä. Vesikasvillisuutta on rantaviivassa noin 150 m matkalla, pinta-alaltaan n m 2. Mikäli halutaan poistaa myös kauempana rannasta oleva kasvillisuusniemeke (kuva 9), sen pinta-ala on n m 2. Kasvillisuusniemekettä ei kuitenkaan välttämättä kannata poistaa, sillä se suojaa rantaa virtauksilta. Ennen kasvien niittoa tulee alueella kasvava lajisto määrittää, sillä niittotapa riippuu lajistosta. Ilmaversoiset kasvit, kuten järviruoko, voidaan hävittää niittämällä leikkaamalla kasvi juurakon tyvestä niin läheltä pohjaa kuin mahdollista. Niitto kannattaa tehdä kasvukaudella, sillä talvella ravinteet ovat juuressa, ja kasvi lähtee helpommin uudelleen kasvuun. Kelluslehtiset kasvit, kuten ulpukan versot, saattavat kasvaa takaisin niiton jälkeen ravinnepitoisen juurakon avulla. Uposkasvit taas lisääntyvät versojen palasistakin, jolloin niitettäessä ne voivat runsastua entisestään. Vesilain mukaan ruoppauksesta ja kasvillisuuden niitosta on ilmoitettava ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle 30 vrk ennen toimenpiteen suorittamista.

11 11 Kuva 8 uimarannan molemmin puolin on vesikasvillisuutta. Rantaviiva on puustoinen. 4.2 Kivikot ja ruoppaustarve Vesistöalueen puolelle tehtyjen kairausten perusteella (kairauspiste 26 ja 27) uimarannan kohdalla vesistön pohjassa on noin 1,2 metrin paksuinen liejukerros. Uimarannan kohta on suojainen, minkä vuoksi lieju ei ole huuhtoutunut joen virtauksen mukana rannan alueelta. Liejukerroksen alapuolella on kairaajan arvion mukaan hiekkaa, joka alkaa korkeustasolta +75,00. Jos uimarannan edustalle halutaan hiekkapohja, olisi ruoppaustarve noin 1 metri. Vesisyvyydet uimarannan läheisyydessä ovat riittäviä uimarantakäyttöön ja sallivat myös pienten lasten ja uimataidottomien veteen pääsyn (vedensyvyyden tulee olla pienille lapsille maksimissaan 0,5 m ja uimataidottomille n. 0,8 m). Mikäli ruoppaukset ylittävät 500 m 3, täytyy hakea vesilain mukainen lupa. Joka tapauksessa vesilain mukaan ruoppauksesta ja kasvillisuuden niitosta on ilmoitettava ELYkeskukselle ja vesialueen omistajalle 30 vrk ennen toimenpiteen suorittamista. Luodattavalla alueella ei havaittu kivikkoa. Luotaukset ulottuivat vihreällä merkittyyn vesikasvillisuuden reunaan, sillä siitä eteenpäin ei luotausta voitu tehdä. Taustakartassa MML kasvillisuuden reunan oikealla puolella on esitetty olevan kivikkoa.

12 12 Kuva 9 Luotaus ulottui vihreällä merkattuun kasvillisuuden reunaan. Taustakartassa (MML) kasvillisuuden reuna on merkitty kivikoksi. 5. RANTA-ALUEEN LAATU KUIVALLA MAALLA 5.1 Maaperätiedot Luonnon pohjamaa uimarannan kohdalla on hiekkaa (kairauspiste 25), jonka tiiveys vaihtelee löyhästä keskitiiviiseen. Uimarannan itä- ja länsisivustalla kairauspisteissa 3 ja 4 on havaittu löyhä humuspitoinen turve/liejukerros, jonka paksuus on noin 2,0 metriä. Edellä mainittujen kerrosten alapuolella maaperä muuttuu kairaajan arvion mukaan löyhäksi siltiksi, jonka kerrospaksuus on noin 5,0 6,0 metriä. Silttikerroksen alapuolella maaperä muuttuu tiiviiksi moreeniksi, jonka sisältämiin kiviin/kallioon kairaukset ovat päättyneet 11,45 12,67 metrin syvyydessä maanpinnasta mitattuna. 5.2 Pilaantuneisuus Maaperänäytteissä ei todettu Vna 214/2007 alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia, jota pidetään yleensä tavanomaisen maankäytön alueilla pilaantuneisuuden viitearvona. Pisteissä 4 ja 6 todettiin arseenin kynnysarvon ylitys ja lyijyn kynnysarvon ylitys pisteessä 4. Haitta-aineiden yhteenvetotaulukko on liitteenä 2. Pisteessä S4 (turvemaa) todettiin Vna 214/2007 kynnysarvot ylittävät pitoisuus lyijyä (110 mg/kg) syvyydellä 0-0,5 m ja arseenia (9,2 mg/kg) syvyydellä 0,5-1,5 m. Pisteessä S6 syvyydellä 0,5 1,5 m (hiekkamaa) todettiin arseenin (6 mg/kg) kynnysarvot ylittävä pitoisuus. Öljyhiilivetyjakeissa sekä klooratuissa alifaattisissa hiilivedyissä ei todettu laboratorion määritysrajoja ylittäviä pitoisuuksia. Näytteiden laboratorioanalyysien tulokset ovat esitetty yhteenvetotaulukossa, joka on liitteenä 2 sekä tutkimustodistuksessa, joka on liitteenä 3. Todetut arseenin kynnysarvon ylitykset ovat pieniä ja voivat olla luontaisia pitoisuuksia. Turvenäytteen kynnysarvon ylittävä pitoisuus ei todennäköisesti ole luontaista vaan seurausta ulkoisesta kuormituksesta. Kynnysarvon ylittävät pitoisuudet alittavat kuitenkin selvästi terveysperusteiset haitattomat pitoisuudet (SHPter), joka on arseenille 424 mg/kg ja lyijylle (lapset) 212 mg/kg. Tulosten perusteella alueen maaperä ei ole pilaantunut.

13 13 6. YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Rantaviivan ylävirran puolen niemekkeen ja siitä lähtevän kasvillisuusniemekkeen takana uimaranta oli hyvin suojassa, eikä siinä havaittu maastossa juuri virtausta, mutta keskemmällä jokea virtausnopeudet kasvavat. Mikäli kasvillisuusniemeke poistetaan, voi se lisätä hieman virtausnopeuksia rannan läheisyydessä, mutta ylävirran puoleinen rantaniemeke suojaa vielä uimarannan aluetta. Rantavyöhykkeellä on n m 2 alueella kasvillisuutta. Kasvillisuusniemekkeen poisto lisää pintaalaa n m 2. Kasvillisuuden poistoa suunniteltaessa suositellaan kartoitettavan tarkemmin kasvillisuuden lajisto, sillä se vaikuttaa niittotapaan. Rannan kaltevuus täyttää pääosin perustason esteettömyyden vaatimukset (enintään 8 %). Rantaviivaa voidaan vähän loiventaa uimarannan perustamisen yhteydessä. Rannan syvyys kasvaa nopeasti kasvillisuuden uloimmasta rajasta kohti joen keskiosaa. Rannan toiminnot, pintamateriaalit ja rakennetut kulkuväylät tulee olla toteutettu esimerkiksi RTkortin vähimmäisvarustetun uimarannan mukaisesti. Vesisyvyydet uimarannan läheisyydessä sallivat myös pienten lasten ja uimataidottomien veteen pääsyn (vedensyvyyden tulee olla pienille lapsille maksimissaan 0,5 m ja uimataidottomille n. 0,8 m). Pienten lasten kahlausalue tulee rajata muusta vesialueesta. Luotaushetkellä virtaama (385 m 3 /s) oli hieman keskimääräistä kesäajan virtaamaa korkeampi, mutta ovat lähellä kesäkuun virtaamia. Keskimäärin heinäkuussa vesisyvyydet ovat hieman mittaushetkeä pienemmät. Rannan edustaa voidaan joutua ruoppaamaan hieman. Rannan edustalta voidaan haluta poistaa kuitenkin liejua ja täyttää rannan vesialuetta hieman hiekalla. Mikäli halutaan poistaa liejua uimarannan alueelta, yli 500 m 3 ylittävät ruoppaukset tarvitsevat vesilain mukaisen lupahakemussuunnitelman. Tässä työssä ei tarkasteltu mahdollisia haittaaineita sedimentissä. Viitteitä sedimentin pilaantuneisuudelle ei kuitenkaan havaittu. Uimarannan ylävirran puolelta todettiin arseenin kynnysarvon ylitys kahdessa pisteessä ja lyijyn kynnysarvon ylitys yhdessä pisteessä. Alemman ohjearvon ylityksiä ei todettu. Tulosten perusteella maaperä ei ole pilaantunut, eivätkä todetut pitoisuudet estä uimarantakäyttöä. Mikäli kynnysarvopitoisia massoja kaivetaan ylös, tulee huomioida, että niiden hyötykäyttö ja loppusijoitus ei ole vapaata. Kaivettavien massojen laatu voidaan varmistaa myöhemmin lisätutkimuksilla. Uimaranta-alue on suojassa kasvillisuusvyöhykkeen takana. Äkkisyvä alkaa heti ns. kasvillisuusvyöhykkeen jälkeen ja samalla virtaukset kasvavat. Turvallinen uintialue on syytä merkata poijuin riittävän etäälle virtaamavyöhykkeestä. Ramboll Finland Oy Johanna Jalonen projektipäällikkö Janne Kettunen suunnittelija