ESISELVITYS PATALUODON VANHALLE UIMARANNALLE

Transkriptio

1 Vastaanottaja Paula Lamminsalo Joensuun kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä ESISELVITYS PATALUODON VANHALLE UIMARANNALLE

2 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Kuvaus Roy Snellman, Jaana Itkonen, Janne Kettunen, Thomas Banafa Johanna Jalonen Raporttiselostus Viite Kannen kuva Marko Mäyrä Ramboll 2

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Hankkeen taustaa Terminologia Suunnitelman koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä Kohteen sijainti 4 2. Käytetyt menetelmät ja aineistot Puron hydrologia Pielisjoen virtaama rannan kohdalla Maastokäynti ja vesinäytteenottopisteiden valinta Pataluodonpuron virtaamamittaukset ja vedenlaadun tutkimukset Pohjanmuoto ja syvyys 6 3. Puron vedenlaatu ja virtaamat Puron hydrologia Arvio puron siirtomahdollisuudesta ja putkituksesta Pataluodonpuron mitatut virtaamat Vesinäytteistä tehdyt aistinvaraiset havainnot Vedenlaatu Purkuputket (V1, V2, V3) Pataluodonpuro (V4) Hulevesikaivo (V5) Arvio Pataluodonpuron veden soveltuvuudesta uimavedeksi Pielisjoen luotaukset ja virtaamatarkastelut Luotaukset ja maanpinnan vaihtelut Pielisjoen virtaama uimapaikalla Pielisjoen virtausmittaukset uimapaikalla Yhteenveto ja suositukset 18 PIIRUSTUKSET Asemapiirustus A3, luotaukset ja virtaaman mittauspisteet Poikkileikkaus A-A Poikkileikkaus B-B Vesinäytepisteet ja virtaaman mittauspisteet Pataluodonpurossa LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Pielisjoen virtausmittaukset Yhteenveto vesinäytteiden tuloksista Vesinäytteiden tutkimustodistukset 3

4 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen taustaa Joensuussa laaditaan yleiskaavan päivitystä Rantakylä-Utra alueelle, johon liittyen tehdään esiselvitys Pataluodon vanhalle uimaranta-alueelle. Yleiskaavan päivitystä varten tarkastellaan mm. uimarannan perustamisen mahdollisuutta Rantakylän alueelle. Alueen läpi laskee puro (tässä raportissa Pataluodonpuro), jonka purkupaikka on putkitettu arviolta vuonna On käynyt ilmi, että nykyinen ratkaisu ei toimi, vaan uoma on syöpynyt leveämmäksi ylivirtaamien vuoksi. Tämän lisäksi on mahdollista, että puroon laskee seka- tai jätevesiviemärin ylivuotoputki. Työssä selvitetään seuraavat asiat: alueen läpi kulkevan Pataluodonpuron virtaama ja vedenlaatu puron putkituksen ja purkupaikan siirtomahdollisuudet entisen uimarannan pohjan muoto ja syvyys Pielisjoen virtaama uimarannan kohdalla Tilaajan työryhmä Joensuun kaupungilta: Paula Lamminsalo Hannu T. Holopainen Simo Vaskonen Rambollin työryhmä: Johanna Jalonen Thomas Banafa Janne Kettunen Jaana Itkonen Roy Snellman Tiia Valtonen Marko Mäyrä projektipäällikkö vesistöasiantuntija vesinäytteenotto ja puron virtaamamittaukset vedenlaatuasiat virtaama- ja valuma-aluetarkastelut sekä putken mitoitus miljöösuunnittelija luotaukset 1.2 Terminologia Keskivirtaama (MQ) Ylivirtaama (HQ) Keskiylivirtaama (MHQ) Alivirtaama (NQ) Keskialivirtaama (MHQ) Tarkastelujakson kaikkien virtaamahavaintojen keskiarvo Tarkastelujakson suurin havaittu virtaama Tarkastelujakson vuosittaisten ylivirtaamien keskiarvo Tarkastelujakson pienin havaittu virtaama Tarkastelujakson vuosittaisten alivirtaamien keskiarvo 1.3 Suunnitelman koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä Suunnitelmat on laadittu JNS-GK30 koordinaattijärjestelmään sekä N2000 korkeusjärjestelmään. 1.4 Kohteen sijainti Kohde sijaitsee Pataluodossa, noin 4 kilometriä Joensuun keskustasta Pielisjokea ylävirtaan (Kuva 1). 4

5 Kuva 1. Kohteen sijainti 2. KÄYTETYT MENETELMÄT JA AINEISTOT 2.1 Puron hydrologia Pataluodon purolle selvitettiin valuma-alue, valuntakertoimet sekä mitoitussateen aiheuttamat virtaamat. Selvityksessä käytettiin aineistona Maanmittauslaitoksen 2 metrin tarkkuista korkeusmallia, maastotietokantaa, ortoilmakuvia sekä taustakarttoja. Valuma-alue määritettiin paikkatietoanalyysin pohjata. Analyysissa selvitettiin korkeusaineistosta maaston korkeuserojen muokkaama vedenjakaja, jota muokattiin käsin sadevesiverkoston tietojen perusteella. Puron virtaaman arviointiin käytettiin peruskarttarasteria, rankkasateet ja taajamatulvat (RATU) - julkaisua sekä Kuntaliiton hulevesiopasta. Alueen valuntakerroin arvioitiin maanpeitteen ja vastaavan kirjallisuusarvon perusteella. Keskimääräinen maanpeite arvioitiin silmämääräisesti peruskarttarasterista ja ortoilmakuvista. Virtaamat arvioitiin valuntakertoimen, kertymäajan ja sateen intensiteetin avulla. Kertymäaika laskettiin uoman pituuden ja ohjeellisen virtausnopeuden uomassa (0,5 m/s) avulla. Keskivirtaama laskettiin keskisadannan ja valuma-alueen koon perusteella. 2.2 Pielisjoen virtaama rannan kohdalla Pielisjoen virtaama Pataluodon rannan kohdalla on määritetty valuma-alueen suhteessa yläpuolisen Kuurnan virtaamahavaintoihin perustuen. Havaintojaksona käytettiin vuosia Iiksenjoen vaikutusta virtaamaan ei arvioitu. Vaikutus on kuitenkin pieni, koska Iiksenjoen valuma-alueen koko on alle prosentin Pielisjoen valuma-alueen koosta. Kaikuluotausten yhteydessä mitattiin virtausnopeuksia veneestä siivikolla. Maastossa havainnoitiin, vaikuttaako uimarannan edustalla olevan erityisiä virtapaikkoja, joissa virtausnopeus olisi muuta ympäristöä korkeampi ja mittauspisteet kahdesta poikkileikkauksesta rannan ja saaren välissä valittiin maastohavaintojen perusteella. Virtausnopeudet mitattiin neljältä eri syvyydeltä vedenpinnasta 0,5 m välein (-0,2 m; -,0,7m; -1,2m; -1,7m). 5

6 2.3 Maastokäynti ja vesinäytteenottopisteiden valinta Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli selvittää uimarannalle laskevan Pataluodonpuron vedenlaatua. Lisäksi vedenlaadun perusteella tavoitteena oli selvittää, laskeeko Pataluodonpuroon sekaviemäröitäviä vesiä ja sitä kautta puhdistamattomia jätevesiä rankkasade-/ylivirtaamatilanteessa. Tilaajalla oli vanhaa tietoa, että alueella saattaisi olla jokin jätevesien ylivuoto, joka heikentää puroveden laatua, mutta tarkempaa tietoa asiasta ei ollut. Näin voi olla, mikäli esim. jossain vanhassa sekavesiviemärissä tai likakaivossa on ylivuodon purku sadevesiviemäriin. Tilaajalta saaduissa putkikartoissa sade- /hulevesiviemärien laskukohta oli Pataluodonpurossa Ranta-Mutalantien eteläpuolella. Purkuputkien sijaintia käytiin kartoittamassa maastokäynnillä viikolla 37, ja tuolloin Ranta- Mutalantien eteläpuolella havaittiin kolme hulevesiputkea, jotka purkavat Pataluodonpuroon. Purkuputkien läheisyydessä oli havaittavissa jäteveden haju. Putki V1 tulee Pataluodonkadulta. Keskimmäinen putki (V2) tulee voimalaitokselta, ja oikean puoleinen putki (V3) Utran suunnasta. Maastokäynnin jälkeen sovittiin tilaajan kanssa, että vesinäytteet otetaan kaikkien purkuputkien suulta (V1, V2, V3) sekä Pataluodonpuron alajuoksulta. Lisäksi työn aikana sovittiin otettavaksi vesinäytteet kolmesta sade-/hulevesiputkesta sekä 1-2 kaivosta. 2.4 Pataluodonpuron virtaamamittaukset ja vedenlaadun tutkimukset Vesinäytteitä otettiin kahdesti lokakuussa Näytteenotto ajoitettiin sade/- ylivirtaamatilanteeseen. Vesinäytteet otettiin seuraavista havaintopisteitä (näytepisteiden sijainti on esitetty piirustuksessa ): V1, purkuputki näytteet ja V2, purkuputki näytteet ja V3, purkuputki näytteet ja V4, Pataluodonpuro näytteet ja V5, hulevesikaivo näytteet Vesinäytteenoton yhteydessä mitattiin Pataluodonpuron virtausnopeudet siivikkomittarilla, ja laskettiin puron virtaama näytteenottohetkellä. Virtaama mitattiin noin 100 m Pataluodonpuron vesinäytepisteestä ylävirtaan. Vesinäytteistä tehtiin seuraavat analyysit akkreditoidussa laboratoriossa: Näytepiste Analyysi V1 V2 V3 V4 V5 E. Coli x x x suolistoperäiset enterokokit x x x BOD7 x kokonaistyppi x kokonaisfosfori x CODCr x ammoniumtyppi x kiintoaine x sähkönjohtavuus x sameus x metallit (kokonaispitoisuudet) x BTEX+MTBE+TAME+C5-C10 x öljyhiilivedyt C10-C40 x* x* x* x *analysoitu vain otetusta näytteestä 2.5 Pohjanmuoto ja syvyys Luotaus tehtiin veneestä käsin kaikuluotaimella, johon on yhdistetty GPS-mittalaite, kaikuluotaimessa on luotausohjelma joka tallettaa syvyystiedot ennakolta määrätyin aikavälein. Mit- 6

7 taus tehtiin mittalinjoja pitkin, ja mittauksen perusteella luotiin maastomalli joen pohjasta. Matalat alueet, joihin ei päästy veneellä, mitattiin kahlaamalla. Luodatun alueen pinta-ala on n. 3 ha. Kuva luodattavasta alueesta on esitetty alla (Kuva 2). Lisäksi mitattiin koko joen poikkileikkaus kahdesta kohtaa, ennen ja jälkeen uimarannan edustalla sijaitsevan saaren (Piirustus 01). Lähtötietoina saaduista uimarannan ja saaren korkopisteistä tehtiin korkeuskäyrät, jotka yhdistettiin luotauksiin asemapiirustuksessa (Piirustus 01). Kuva 2. Luodattavan alueen rajaus. Lisäksi mitattiin koko joen poikkileikkaus ennen ja jälkeen saaren. 7

8 3. PURON VEDENLAATU JA VIRTAAMAT 3.1 Puron hydrologia Pataluodon puro kulkee Joensuun kaupunginosien Latolan ja Pataluodon lävitse. Puro purkautuu Pielisjokeen, jonka suu alueen valuma-alueeseen puro kuuluu. Valuma-alueen vedet kerätään sadevesiviemäreillä puroon, jonka eteläpään putki purkaa vedet Pielisjokeen hiekkarannan länsipuolella. Puron valuma-alue rajoittuu pohjoisessa Lehmonsuohon, lännessä Kiviniemen asuinalueeseen ja idässä noin 300 metrin etäisyydelle purosta (Kuva 3). Valuma-alueen koko on noin 220 hehtaaria. Maankäytöltään valuma-alue on melko yhtenäistä asuinaluetta. Kuva 3. Pataluodon Puron valuma-alue ja hulevesiverkosto. Taustalla Maanmittauslaitoksen korkeusmalli. 3.2 Arvio puron siirtomahdollisuudesta ja putkituksesta Aluetta ollaan uudelleen kaavoittamassa ja sen maankäyttö saattaa muuttua, minkä vuoksi puron purkukohta saattaa muuttua. Lisäksi puron putkituksen mitoitus Pielisjoen kohdalla on havaittu riittämättömäksi. Kappaleessa esitetään purolle ja sen purkuputkelle alustavat mitoitukset virtaamatietojen perusteella, minkä perusteella voidaan arvioida puron siirtomahdollisuuksia jatkosuunnittelussa. 8

9 Mitoitusvirtaama Valuntakertoimeksi arvioitiin maankäytön ja Kuntaliiton hulevesioppaan kirjallisuusarvojen perusteella noin 0,4. Mitoitussateen kestoaika (45 min) arvioitiin mittaamalla veden kulkema matka valuma-alueen rajalta hulevesiviemärissä purkupisteelle sekä käyttämällä viitteellisenä virtausnopeutena 1 m/s. Sateen intensiteetit oletettiin tasaiseksi. Mitoitusvirtaamat eri toistuvuuksille laskettiin kaavalla: Q = C i A jossa Q [l/s] on mitoitusvirtaama, C valuntakerroin, i [l/(s*ha)] mitoitussateen keskimääräinen intensiteetti ja A [ha] valuma-alueen pinta-ala Lasketut mitoitusvirtaamat eri toistuvuuksille on esitetty alla (Taulukko 1). Taulukko 1. Mitoitusvirtaamat eri toistuvuuksille Toistuvuus Sateen intensiteetti Virtaama [l/s/ha] [m 3 /s] 1/1 30 2,65 1/2 42 3,70 1/5 50 4,41 1/ ,29 1/ ,35 Puron teoreettinen keskivirtaama laskettiin keskisadannan (550 mm/a), valuma-alueen koon sekä valuntakertoimen perusteella. Puron teoreettinen keskivirtaama on näin laskettuna noin 15,4 l/s. Purkuputken alustava mitoitus Nykyisellään Pataluodon puro purkaa Pielisjokeen hulevesiviemäriä sekä avouomaa pitkin (Kuva 4). Putken mitoitus on todettu liian pieneksi, koska ylivirtaamatilanteissa purkuputken kohdalta uoma on syöpynyt leveämmäksi. Puron purkuputken kapasiteetti (1000 mm) ei nykytilassa riitä puroon purkavien kolmen hulevesiviemärin (1000 mm, 2x800 mm) vesien purkamiseksi. Alustavissa suunnitelmissa on avata uimaranta käyttöön, jolloin olisi tarkoituksenmukaista ohjata puron virtaama kokonaisuudessaan uimarannasta alavirtaan, jotta vedenlaatu rannalla ei kärsisi. Tässä mitoituksessa oletettiin, että puron virtaama ohjataan kokonaisuudessaan putkeen ennen uimarantaa. 9

10 Kuva 4. Purkuputken alkupää (alla) sekä kuvaa vanhasta toteutetusta suunnitelmasta (yllä). Uoma on erodoitunut leveämmäksi pohjapadon kohdalta paljastaen purkuputken pinnan. Nykyinen purkuputki on halkaisijaltaan 1 metriä ja sen laskennallinen virtaama 70 % täyttyneenä on noin 1,2 m 3 /s. Tämä vastaa noin puolta kerran vuodessa tapahtuvan rankkasateen muodostamasta virtaamasta (2,65 m 3 /s, Taulukko 1). Putken mitoitus laskettiin toistuvuudeltaan neljälle eri mitoitussateelle (Taulukko 2). Halkaisijaltaan 1400 mm putki riittäisi purkamaan 70 % täyttyneenä noin 2,9 m 3 /s kokoisen virtaaman, joka vastaa kerran yhdessä tai kahdessa vuodessa tapahtuvan tunnin kestoisen sateen muodostamaa virtaamaa. Täyden 1400 mm putken kapasiteetti (4,16 m 3 /s) riittäisi purkamaan puron laskennallisen maksimivirtaaman (3,6 m 3 /s). Laskennallinen maksimivirtaama on määritetty purkuputken alkupäästä noin 140 metriä ylävirtaan sijaitsevien kolmen hulevesiviemärin (800B, 1000B, 800B) yhteenlasketusta maksimikapasiteetista. Tulvatilanteessa puron virtaama olisi suurempi kuin yllä mainittujen Ranta-Mutalantien alittavan kolmen putken yhteenlaskettu kapasiteetti (3,6 m 3 /s), koska vesi virtaisi pintavaluntana lopulta puroon. Harvinaisen tulvatilanteen (kerran 50 vuodessa tapahtuva sade) virtaamille tarvittaisiin 10

11 alustavan arvion mukaan kaksi 1400 mm purkuputkea, jotta vettä ei jouduttaisi johtamaan uimarannalle. Vaihtoehtoisesti vedelle voitaisiin järjestää tulvareitti esim. ylivuotopadolla purkuputken alkupään kohdalla uimarannan kautta Pielisjokeen. Taulukko 2. Putken mitoitus erikokoisille sateille Sateen toistuvuus Virtaama [m 3 /s] 70 % täyttyneen putken kapasiteetti [m 3 /s] 100 % täyttyneen putken kapasiteetti [m 3 /s] Putken halkaisija [mm] 1/1 2,65 2,9 4, /2 3,70 2,9 4, /5 4,41 4,2 5, /50 7,35 5,85 8,3 2 x 1400 Siirtomahdollisuudet Siirtoa suunnitellessa tulee huomioida tarvittava putken koko ja peitesyvyydet, sekä tulvareitin säilyminen. Nykyisellään vesi pääsee tulvatilanteessa kulkemaan putken yli vanhaa uomaa pitkin uimaranta-alueelle. Riippuen tulevista suunnitelmista, voidaan jatkossakin järjestää harvinaisille tulville tulvareitti ylivuotopadon ja purkuputken yli. Puron purkuputken siirtoa tulee tarkastella tarkemmin jatkosuunnittelussa / kaavoituksen yhteydessä, mikäli rantaan kaavaillaan esimerkiksi rantaraittia. Putken siirto voidaan aloittaa myös aiemmin ylävirrasta kuin nykyisellään. Puron purkuputken toinen mahdollinen sijainti olisi rannan itäpuolella, mutta erityistä syytä siirtämiselle ei ole. Putken siirtäminen rannasta ylävirtaan saattaisi heikentää vedenlaatua rannalla. 3.3 Pataluodonpuron mitatut virtaamat Ensimmäisellä näytteenottokerralla ( ) Pataluodonpuron virtaama oli noin 14 l/s (Taulukko 3). Virtaama mitattiin kahdesta eri kohdasta, jotka sijaitsivat noin 6 m etäisyydellä toisistaan. Virtaaman mittauspiste 1 sijaitsi virtaussuunnassa ylempänä, ja virtaaman mittauspiste 2 alempana. Toisella näytteenottokerralla ( ) Pataluodonpuron virtaama oli 158 l/s. Virtaamamittauspisteiden sijainti on esitetty piirustuksessa Taulukko 3. Pataluodonpuron virtaamat ja virtaama, l/s Virtaaman mittauspiste 1, uoman leveys 0,9 m Virtaaman mittauspiste 2, uoman leveys 2,0 m Virtaaman mittauspiste 3, uoman leveys 1,4 m luotettavampi mittaustulos, siivikko pyöri joka mittauksessa siivikko pyöri joka mittauksessa Vesinäytteistä tehdyt aistinvaraiset havainnot Otetuissa vesinäytteissä ei havaittu hajua (Taulukko 4). Ensimmäisellä näytteenottokerralla ( ) vesi oli kirkasta purkuputkissa V1, V2 ja V3. Pataluodonpuron alajuoksulla (V4) vesi oli kirkasta ja kellertävää. Hulevesikaivossa V5 vesi oli sameaa ja kellertävää. Toisella näytteenottokerralla ( ) purkuputkissa V1 ja V3 vesi oli sameaa ja harmaata. Purkuputkessa V2 vesi oli kirkasta ja kellertävää (Kuva 5). Pataluodonpuron alajuoksulla (V4) vesi oli kirkasta ja harmaata. 11

12 Taulukko 4. Vesinäytteenoton havainnot. V1, purkuputki ei hajua kirkas, väritön ei hajua samea, harmaa V2, purkuputki ei hajua kirkas, kellertävä ei hajua kirkas, kellertävä V3, purkuputki ei hajua kirkas, väritön ei hajua samea, harmaa V4, Pataluodonpuro ei hajua kirkas, kellertävä ei hajua kirkas, harmaa V5, hulevesikaivo ei hajua samea, kellertävä Kuva 5. Vasemmalta oikealle: purkuputket V1, V2 ja V3. Kuva otettu Vedenlaatu Yhteenveto vesinäytteiden tuloksista on esitetty liitteessä 2. Laboratorion tutkimustodistukset on esitetty liitteessä Purkuputket (V1, V2, V3) Pataluodonpuroon laskevista purkuputkista V1, V2 ja V otetuista vesinäytteistä määritettiin öljyhiilivetyjen pitoisuudet. Kaikissa näytteissä todettiin öljyhiilivetyjä pieninä pitoisuuksina (0,18 0,41 mg/l). Molemmilla näytteenottokerroilla purkuputkista V1, V2 ja V3 otetuista vesinäytteistä määritettiin Escherichia coli bakteerien ja enterokokkien määrä. Purkuputkessa V1 enterokokkien määrä molemmilla näytteenottokierroksilla oli korkea ( pmy/100 ml) (Taulukko 5). Samassa purkuputkessa V1 todettiin myös suurin pitoisuus E. Coli bakteereita (2400 mpy/100 ml). Purkuputkessa V2 enterokokkien ja E. Coli bakteerien lukumäärä oli pienempi kuin purkuputkissa V1 ja V3. Purkuputkissa V1 ja V3 E. coli bakteereiden ja enterokokkien määrät olivat korkeita etenkin toisella näytteenottokerralla, jolloin puron virtaama oli suurempi (158 l/s). 12

13 Enterokokit / E. coli E. coli Enterokokit Taulukko 5. Escherichia coli bakteerien ja enterokokkien määrä sekä niiden välinen suhde purkuputkissa V1, V2 ja V3. Piste Ajankohta (3) asuinalue, mediaani (3) teollisuusalue, mediaani (3) paikoitusalue, mediaani 460 (4) Toimenpideraja, sisämaan uimavedet pmy/100 ml pmy/100 ml V1, purkuputki V2, purkuputki V3, purkuputki Hulevesien laatua on tutkittu 2014 ilmestyneessä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisussa (Airola, Nurmi, Pellikka 2014). Asuinalueiden hulevesien mediaani ja maksimiarvot on esitetty liitteessä 2 vertailuarvoina. Arvio bakteerien alkuperästä E. Coli ja enterokokit ovat suolistoperäisiä bakteereita, ja niitä esiintyy suuria määriä ulosteissa. Koirien ulosteissa suolistoperäisten enterokkien määrä on kertaluokkaa E. coli bakteereita suurempi. Ihmisen ulosteissa tilanne on päinvastoin (Vahtera & Lahti 2016). Purkuputkessa V1 enterokokkien lukumäärä oli korkea molemmissa otetuissa vesinäytteissä ja E. Coli bakteerien määrä oli korkea toisella näytteenottokerralla, jolloin puron virtaama oli suuri. Tuolloin enterokokkien ja E. Coli bakteerien määrä oli lähes yhtä suuri. Otettujen vesinäytteiden perusteella on mahdollista, että purkuputkeen V1 pääsee jätevesiä. Purkuputkessa V2 enterokokkien ja E. Coli bakteerien määrä oli pienempi kuin purkuputkissa V1 ja V3 molemmilla näytteenottokierroksilla. Keskivirtaamalla ( ) vedessä oli hyvin vähän E. Coli bakteereita, ja enterokokkeja oli yli 10-kertainen määrä E. Coli bakteerien lukumäärään verrattuna. Bakteerien suhdeluvun perusteella bakteerit olivat tuolloin hulevesistä peräisin. Ylivirtaamalla ( ) E. Coli bakteereita oli lähes yhtä paljon kuin enterokokkeja, joten on mahdollista, että purkuputkeen V2 pääsee myös jätevesiä ylivirtaamatilanteessa. Purkuputkessa V3 enterokokkien ja E. Coli bakteerien määrä oli lähes yhtä suuri ensimmäisellä näytteenottokerralla. Toisella näytteenottokerralla E. Coli bakteereita oli suhteessa hieman enemmän kuin enterokokkeja, mikä viittaisi ihmisperäiseen saastumiseen (jätevesivaikutus). Otettujen vesinäytteiden perusteella on mahdollista, että purkuputkeen V3 pääsee jätevesiä. Helsingissä asuinalueiden hulevesissä E. Coli bakteerien lukumäärän mediaani on ollut mpy/100 ml, ja enimmäismäärä mpy/100 ml (Airola, Nurmi, Pellikka 2014). Purkuputkissa V1, V2, V3 todetut E. Coli bakteerien määrät eivät siis ole poikkeuksellisia, ja vastaavia pitoisuuksia on todettu Helsingin asuinalueiden hulevesissä. Helsingin hulevedet voivat tosin yhtä lailla olla jätevesikuormitteisia. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tutkijan Katja Pellikan mukaan hulevesi- ja jätevesiputkien ristiinliitännät ovat Helsingissä yleisiä, ja monesti hulevesiputkissa virtaava vesi on todellisuudessa laimentunutta jätevettä, vaikka se ei haise tai näytä jätevedeltä. (Pellikka ). Myös toisessa hulevesitutkimuksessa asuin- ja kaupunkialueiden hulevesissä todettiin ajoittain enterokokkeja ja E. Coli bakteereita suuria määriä. (Vahtera & Lahti 2016)

14 3.5.2 Pataluodonpuro (V4) Sähkönjohtavuus kertoo veteen liuenneiden aineiden kokonaismäärästä. Pataluodonpuron alajuoksulta otetuista vesinäytteistä (V4) veden sähkönjohtavuus on ollut melko matala (6,5 10 ms/m). Sähkönjohtavuus on samaa suuruusluokka kuin Suomen purovesissä keskimäärin. Suomen purovesien laatua on tutkittu Geologian tutkimuskeskuksen raportissa vuodelta Purovesien minimi-, maksimi-, ja mediaaniarvot on esitetty liitteessä 2 vertailuarvoina. Orgaanisen aineen määrää, jota mitataan biologisen hapenkulutuksen määränä (BOD 7 ), oli molemmissa otetuissa näytteissä melko matala <2 5,7 mg/l. Ylivirtaamatilanteessa otetussa näytteessä veden kiintoainepitoisuus (50 mg/l), typpipitoisuus (0,8 mg/l) ja fosforipitoisuus (0,13 mg/l) olivat koholla aiempaan näytteenottokertaan nähden. Pitoisuudet eivät ole kuitenkaan poikkeuksellisia esimerkiksi pääkaupunkiseudun puroissa todettuihin pitoisuuksiin nähden. Pataluodonpurosta otetuista vesinäytteistä määritettiin useiden metallien pitoisuudet (Al, Sb, As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Mn, Ni, Zn, ja V). Metallien pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin on todettu Helsingissä asuinalueiden hulevesissä. Hulevesien laatua on tutkittu 2014 ilmestyneessä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisussa 3. Asuinalueiden hulevesien mediaani ja maksimiarvot on esitetty liitteessä 2 vertailuarvoina Hulevesikaivo (V5) Hulevesikaivosta V5 otetusta vesinäytteestä määritettiin öllyhiilivetyjen (C 5 -C 40 ) ja oksygenaattien (MTBE, TAME, ETBE, TAEE, DIPE) pitoisuudet. Kaikkien analysoitujen yhdisteiden pitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajan. 3.6 Arvio Pataluodonpuron veden soveltuvuudesta uimavedeksi Kaikissa purkuputkista V1, V2 ja V3 otetuissa vesinäytteissä todettiin ulosteperäistä kuormitusta. Ulosteperäiseen kuormitukseen viittaavat vesinäytteissä todetut bakteeripitoisuudet. Osa todetuista bakteeripitoisuuksista on mahdollisesti peräisin jätevesistä. Vesinäytteissä todettujen enterokokkien lukumäärä ylitti Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (177/2008) sisämaan uimavedelle asetetun toimenpiderajan 4 (400 pmy/100 ml) ylivirtaamatilanteessa purkuputkista V1 ja V3 otetuissa vesinäytteissä myös E. Coli bakteerien määrä ylitti sisämaan uimavesille asetetun toimenpiderajan (1 000 pmy/100 ml). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (177/2008) esitetyt toimenpiderajat sisämaan uimavedelle on esitetty liitteessä 2 vertailuarvoina. Koska etenkin enterokokkien lukumäärä on ollut korkea kaikissa puroon purkavissa hulevesiputkissa molemmilla näytteenottokerroilla keski- ja ylivirtaamatilanteessa, on syytä olettaa, että Pataluodon uimarannan kohdalla veden hygieeninen laatu on ainakin sade- ja ylivirtaamatilanteissa huono, eikä vedessä uiminen ole suositeltavaa. 4. PIELISJOEN LUOTAUKSET JA VIRTAAMATARKASTELUT 4.1 Luotaukset ja maanpinnan vaihtelut Luotaukset on esitetty asemapiirroksessa ( ) ja kaksi poikkileikkausta A-A ja B-B on esitetty piirustuksissa Tenhola, M. & T. Tarvainen (2008). Purovesien ja orgaanisten purosedimenttien alkuainepitoisuudet Suomessa vuosina 1990, 1995, 2000 ja Tutkimusraportti s. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 3 Airola, Nurmi, Pellikka (2014). Huleveden laatu Helsingissä, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen oppaita 2/ Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta (177/2008). Liitteessä I olevassa taulukossa 2 määritellyn toimenpiderajan ylittyessä kyseisen muuttujan pitoisuutta on seurattava uimavedestä otetuilla lisänäytteillä. 14

15 Ranta-alue on kohtuullisen jyrkkäpiirteinen ja laskee korosta +76 tasoon +74 n. 25 metrin matkalla (Kuva 6). Rannan kaltevuus tässä kohtaa on tällöin n %. Syvimmillään uimarannan kohdalla pohjan korko on noin tasossa 73,3. Saaren ylävirran puolella on lisäksi syvännepaikka korossa +71,3. Rantaviiva ja vedenpinta oli mittaushetkellä tasossa +76,93. Kuva 6. Ote asemapiirustuksesta (Piirustus 01). Luotausten perusteella joen pohja laskee nopeasti uimarannan ja saaren välissä. 4.2 Pielisjoen virtaama uimapaikalla Pielisjoen virtaaman tunnusluvut Pataluodon entisen uimarannan kohdalla on esitetty alla (Taulukko 6). Virtaamat ovat lähes identtiset 15 kilometriä ylävirtaan sijaitsevan Kuurnan mittausaseman kanssa, koska valuma-alueiden koot ovat lähes samansuuruiset. Taulukko 6 Pielisjoen virtaaman tunnusluvut Pataluodon rannan kohdalla. HQ NQ MQ MHQ MNQ 628 m 3 /s 22 m 3 /s 253 m 3 /s 403 m 3 /s 130 m 3 /s Pielisjoen virtaama vaihtelee keskimääräisenä vuonna välillä m 3 /s. Pienimmillään virtaamat ovat keväällä huhtikuussa ja suurimmat arvot saavutetaan kesäkuussa. Vuosijakson mitattujen virtaamien päivittäiset keski- ja ääriarvot on esitetty alla (Kuva 7). 15

16 Q (m 3 /s) keskiarvo Max Min MQ MHQ MNQ Kuva 7. Havaintojakson mitattujen virtaamien päivittäiset keski- ja ääriarvot Pielisjoen Kuurnan havaintoasemalla 4.3 Pielisjoen virtausmittaukset uimapaikalla Virtaaman mittauspaikat on merkitty asemapiirustukseen (piirustus 01) sekä poikkileikkaukseen B- B (piirustus 03), josta virtausmittauspisteet sijaitsevat n. 20 m alavirtaan. Kaikki tulokset syvyyssuunnassa on esitetty liitteessä 1. Virtausmittauspisteet valittiin veneestä käsin luotauksien yhteydessä arvioiden, missä kohdin uimarannan edustalla virtaukset näyttivät olevan suurimmat. Virtausnopeudet olivat silmämääräisesti keskellä uomaa suurempia kuin lähempänä rantaa (Kuva 8). Kuva 8. Pielisjoki uimarannan kohdalla Pielisjoen virtausnopeudet vaihtelivat näytteenottopaikalla n. 0,2 m/s 0,8 m/s välillä, ja olivat keskimäärin 0,42 m/s (Taulukko 7, liite 1). Suurimmat virtausnopeudet olivat pisteessä VM4 syvyyksillä -0,2 m ja -0,7 m vedenpinnasta. Virtausnopeudet usein pienentyvät pohjaa kohden, sillä pohjan lähellä virtausvastus on suurempi. 16

17 Virtausnopeudet saaren ja rannan välissä pisteissä VM2-VM4 olivat muita mittauksia korkeammat. Tämä johtuu siitä, että tässä kohtaa saaren ja rannan välinen poikkileikkaus on kapeimmillaan (Kuva 9). Virtausnopeudet pienenevät poikkileikkauksen kasvaessa Pielisjokea alavirtaan mentäessä. Pienimmät mitatut virtausnopeudet olivat lähimpänä rantaa pisteissä VM1 (0,15 m/s) ja VM8 (0,23 m/s). Taulukko 7. Mittauspisteiden keskimääräiset virtausnopeudet sekä kaikkien pisteiden keskimääräinen virtausnopeus Mittauspiste virtausnopeus (m/s) VM1 0,15 VM2 0,54 VM3 0,52 VM4 0,67 VM5 0,43 VM6 0,45 VM7 0,34 VM8 0,23 Keskiarvo 0,42 Kuva 9. Vesisyvyys rannan kohdalla ja virtausnopeuden mittauspaikat VM1 VM8. Ihan rannan tuntumassa vesisyvyys oli n. 0,5 1 m kasvaen nopeasti saaren ja rannan välissä. Pielisjoen virtaama mittaushetkellä ( ) uimarannan kohdalla oli yläpuolisen Kuurnan virtaamahavaintojen perusteella 357,5 m 3 /s. Mittaushetken virtaama vastaa tyypillistä keskivirtaamaa Pielisjoella touko-kesäkuussa. Koko mittaushistorian ( ) lukuihin nähden mittaushetken virtaama osuu keskivirtaaman (253 m 3 /s) ja keskiylivirtaaman (403 m 3 /s) väliin. Teoreettinen virtausnopeus keskiylivirtaama tilanteessa voisi nousta mittauspisteillä VM2 VM4 välille 0,6 0,75 m/s. Vastaavasti Pielisjoen ylivirtaama tilanteessa (627,7 m 3 /s) mittauspisteillä VM2 VM4 virtausnopeus voisi teoreettisesti nousta välille 0,81 1,18 m/s. Rantaa lähimpänä olevien mittauspisteiden VM1 ja VM8 virtausnopeudet jäisivät molemmissa tilanteissa huomattavasti pienemmäksi (v MHQ = 0,17 0,25 m/s ja v HQ = 0,27 0,4 m/s). Pielisjoen keskimääräinen virtasnopeus mittaushetkellä poikkileikkauksen A-A pinta-alan ja Kuurnan virtaamahavaintojen perusteella laskettuna oli noin 0,031 m/s. 17

18 5. YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Tässä raportissa laadittiin esiselvitys Joensuun Pataluodon vanhalle uimaranta-alueelle. Selvityksen taustalla on suunnitteilla oleva Rantakylän-Utran alueen osayleiskaava. Esiselvityksen tarkoituksena on tukea vanhan uimarannan alueen jatkosuunnittelua. Työssä selvitettiin Pataluodon alueen läpi kulkevan puron hydrologiaa ja vedenlaatua, uimarannan topografia veneestä tehdyin luotauksin sekä tehtiin alustava mitoitus puron purkuputkelle. Lisäksi Pielisjoen virtausnopeuksia uimarannan kohdalla mitattiin niiltä kohdin, joissa virtaus oli suurimmillaan. Pielisjoen virtaama uimarannan kohdalla arvioitiin virtaamamittausaseman havaintojen perusteella. Puron hydrologiaa tarkasteltiin valuma-alue analyysin ja virtausmittauksien perusteella. Puron valuma-alue on kooltaan 220 hehtaaria ja se muodostuu pitkälti alueen hulevesiverkoston mukaisesti. Laskennallinen keskivirtaama on n. 15 l/s, joka vastaa puron mitattua virtaamaa (14 l/s). Pataluodonpuroon laskevissa purkuputkissa etenkin enterokokkien lukumäärä vedessä oli korkea sekä keski- että ylivirtaamalla uimaveden toimenpideraja-arvoon nähden. Bakteerien mukana vesistöihin voi kulkeutua myös patogeenisiä mikro-organismeja (Vahtera & Lahti 2016). Pataluodonpuron siirto on suositeltavaa Pataluodon uimarannan veden hygieenisen laadun parantamiseksi. Bakteerien lukumäärien ja enterokokkien ja E. Coli -bakteerien suhdeluvun perusteella purkuputkiin V1, V2 ja V3 pääsee mahdollisesti jätevesiä. Jätevesien mahdollista vuotokohtaa hulevesiverkostoon suositellaan selvitettävän tarkemmin. Puron purkuputken alustava mitoitus tehtiin neljälle mitoitussateelle. Nykytilanteessa puron vedet purkavat Pielisjokeen purkuputkea sekä rannan kautta kulkevaa avouomaa pitkin. Mikäli puron virtaama haluttaisiin kokonaisuudessaan johtaa purkuputkea pitkin uimarannasta alavirtaan, tulisi putken kokoa kasvattaa vähintään 1400 mm kokoiseksi. Tällä putken kapasiteetilla pystyttäisiin purkamaan kerran yhdessä tai kahdessa vuodessa tapahtuvan tunnin mittaisen sateen muodostava virtaama. Riippuen tulevista suunnitelmista, voidaan jatkossakin harvinaisille tulville järjestää tulvareitti ylivuotopadon ja purkuputken yli. Vesisyvyydet uimarannan kohdalla olivat n. 0,5 1 metriä kasvaen nopeasti saaren ja rannan välissä n. 2,5 5 metriin. Rannan kaltevuus on n %. Virtausnopeudet ovat suurimmillaan ennen uimarantaa syvimmässä ja poikkileikkaukseltaan pienimmässä kohdassa (mittauspisteet VM2- VM4, noin 0,6 m/s). Matalammalla, lähempänä rantaa mitatuissa pisteissä virtausnopeudet olivat pienempiä (mittauspisteet VM1 ja VM8, noin 0,2 m/s). Virtausnopeus pienenee kohti rantaviivaa. Pielisjoen virtaama mittaushetkellä (358 m 3 /s) vastasi keskimääräistä virtaamaa toukokesäkuussa. Ylivirtaamatilanteessa virtausnopeudet voisivat nousta mittauspisteissä VM2-VM4 n. tasolle 0,8..1,2 m/s ja lähempänä rantaa (VM1, VM8) n. tasolle 0,4 m/s. Virtausnopeudet uimarannan, erityisesti rantaviivan kohdalla, eivät vaikuta estävän rannan virkistyskäyttöä normaalissa tilanteessa. Rannan kaltevuus täyttää pääosin perustason esteettömyyden vaatimukset (enintään 8 %). Rannan toiminnot, pintamateriaalit ja rakennetut kulkuväylät tulee olla toteutettu esimerkiksi RT-kortin vähimmäisvarustetun uimarannan mukaisesti. Vesisyvyydet uimarannan läheisyydessä sallivat myös pienten lasten ja uimataidottomien veteen pääsyn (vedensyvyyden tulee olla pienille lapsille maksimissaan 0,5 m ja uimataidottomille n. 0,8 m). Pienten lasten kahlausalue tulee rajata muusta vesialueesta. Jos uimarannan läheisyydessä havaitaan voimakkaita virtauksia, on syytä merkata turvallinen uintialue poijuin riittävän etäälle virtaamavyöhykkeestä. Ramboll Finland Oy Johanna Jalonen projektipäällikkö 18 Jaana Itkonen suunnittelija

19 LÄHTEET Airola, Nurmi, Pellikka (2014). Huleveden laatu Helsingissä, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen oppaita 2/2014. Tenhola, M. & T. Tarvainen (2008). Purovesien ja orgaanisten purosedimenttien alkuainepitoisuudet Suomessa vuosina 1990, 1995, 2000 ja Tutkimusraportti 172. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Vahtera & Lahti (2016). Hulevesien haitta-aineet. Kuormitusriski Vantaanjoen vesistölle? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys. Raportti 25/

20 PIIRUSTUKSET Asemapiirustus A3, luotaukset ja virtaaman mittauspisteet Poikkileikkaus A-A Poikkileikkaus B-B Vesinäytepisteet ja virtaaman mittauspisteet Pataluodonpurossa

21 Virtausmittauspiste, jossa otokset -0.2 m, -0.7 m, -1.2 m ja -1.7 m vedenpinnan tasosta VM VM VM VM VM : kt kt POIKKILEIKKAUS A POIKKILEIKKAUS B VM4 VM2 VM3 VM Koordinaattijärjestelmät: Piirustusnumero ETRS-GK30 ja N2000 Ramboll Finland Oy Länsikatu JOENSUU puh KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTATEKNIIKKA Päiväys Mittakaavat Suunnittelija Kadunpitopäätös Hyväksyjät Päätökset Suunn.ala Piir.n:o Osa n:o Vuosi M Johanna Jalonen

22 Virtausmallinnuspiste, jossa otokset -0.2, -0.7, -1.2 ja -1.7 vedenpinnan tasosta VM1 80 Vedenpinnan korkeus 76, Päällysrakenne Putkien perustamistapa Matka Kaltevuus / pyöristyssäde KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTATEKNIIKKA Päiväys Mittakaavat Tasausviivan korkeus Suunnittelija Kadunpitopäätös Hyväksyjät Päätökset Joen pohjan korkeus POIKKILEIKKAUS A Koordinaattijärjestelmät: Piirustusnumero ETRS-GK30 ja N2000 Ramboll Finland Oy Länsikatu JOENSUU puh Suunn.ala Piir.n:o Osa n:o Vuosi M Johanna Jalonen

23 Vedenpinnan korkeus 76,93 virtausmittauspisteet n. 20 m mittalinjasta VM4 VM2 VM3 VM1 75 Päällysrakenne Putkien perustamistapa 70 Matka Kaltevuus / pyöristyssäde Tasausviivan korkeus Joen pohjan korkeus KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTATEKNIIKKA Päiväys Mittakaavat Suunnittelija Kadunpitopäätös Virtausmittauspiste, jossa otokset -0.2 m, -0.7 m, -1.2 m ja -1.7 m vedenpinnan tasosta Hyväksyjät Päätökset POIKKILEIKKAUS B VM1 Koordinaattijärjestelmät: Piirustusnumero ETRS-GK30 ja N2000 Ramboll Finland Oy Länsikatu JOENSUU puh Suunn.ala Piir.n:o Osa n:o Vuosi M Johanna Jalonen

24 Merkinnät $ Vesinäytepisteet ja virtaaman mittauspisteet! ( vesinäytepiste! ( virtaaman mittauspiste Hulevesilinjat Valuma-alueen raja! ( V5, hulevesikaivo! ((!! ( V3, purkuputki P ataluo donp uro V1, purkuputki V2, purkuputki Virtaaman mittauspiste 1 (0,9 m)! (! (! ( (! V1, V2, V3 purkuputket virtaaman mittauspisteet! (! ( Virtaaman mittauspiste 2 (2,0 m) Virtaaman mittauspiste 3 (1,4 m) 0! ( Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen taustakartta (kartat.kapsi.fi, 11/2017) Tutkimuskohteen nimi ja osoite V4, Pataluodonpuro m Johanna Jalonen m Mittakaava Vesinäytepisteet ja virtaaman mittauspisteet Pataluodonpurossa Ramboll Finland Oy PL25, Säterinkatu ESPOO puh fax hyv. 4 Piirustuksen sisältö Pataluoto Joensuu 0 2 Suunn. ala YMP Piirustusnumero Projektinumero Piirtäjä JAANAK Suunnittelija Janne Kettunen 1: :350 Tiedosto (A3) Muutos Pvm

25 LIITE 1 PIELISJOEN VIRTAUSMITTAUKSET

26 Pataluodon uimarannan esiselvitys LIITE 1 Virtausmittaukset Joensuu Pataluoto Keskiarvo 0,416 Siivikko: 6 Keskiarvo Piste Syvyys vedenpinnasta (cm) v m/s v m/s VM1-20 0,151 0, , , ,125 VM2-20 0,593 0, , , ,397 VM3-20 0,520 0, , , ,510 VM4-20 0,791 0, , , ,576 VM5-20 0,495 0, , , ,395 VM6-20 0,466 0, , , ,386 VM7-20 0,377 0, , , ,323 VM8-20 0,233 0, , , ,226

27 Mittauspiste virtausnopeus (m/s) VM1 0,154 VM2 0,538 VM3 0,521 VM4 0,671 VM5 0,426 VM6 0,447 VM7 0,343 VM8 0,228 Keskiarvo 0,416

28 LIITE 2 YHTEENVETO VESINÄYTTEIDEN TULOKSISTA

29 Enterokokit / E. coli E. coli Enterokokit Fosfori (kokonaispitoisuus) Ammoniumtyppi (NH 4 -N) Typen kokonaispitoisuus Kiintoaine Sähkönjohtavuus Sameus Esiselvitys Pataluodon vanhalle uimaranalle Joensuun kaupunki Liite 2 Yhteenveto vesinäytteiden tuloksista Sivu 1/2 Kenttähavainnot Vedenlaadun perusanalyysit Typpi (N) Piste Ajankohta Haju Ulkonäkö Virtaama Vuorokauden sadekertymä (Linnunlahti) BOD 7 COD Cr (1) Purovesien mediaani 5.2 (1) Purovesien minimi 1.3 (1) Purovesien maksimi 101 (2) asuinalue, mediaani (hulevesi) (2) asuinalue, maksimi (hulevesi) (3) Toimenpideraja, sisämaan uimavedet aistinvarainen aistinvarainen l/s mm NTU ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pmy/100 ml pmy/100 ml V1, purkuputki ei hajua kirkas, väritön ei hajua samea, harmaa V2, purkuputki ei hajua kirkas, kellertävä ei hajua kirkas, kellertävä V3, purkuputki ei hajua kirkas, väritön ei hajua samea, harmaa V4, Pataluodonpuro ei hajua kirkas, kellertävä < < ei hajua kirkas, harmaa V5, hulevesikaivo ei hajua samea, kellertävä 1.40 Virtaaman mittauspiste 1, uoman leveys 0,9 m luotettavampi mittaustulos, siivikko pyöri joka mittauksessa Virtaaman mittauspiste 2, uoman leveys 2,0 m Virtaaman mittauspiste 3, uoman leveys 1,4 m luotettava mittaustulos, siivikko pyöri joka mittauksessa Viitearvot: tulosten lukumäärä [n] keskiarvo: mediaani: minimi: maksimi: keskihajonta: Tenhola, M. & T. Tarvainen (2008). Purovesien ja orgaanisten purosedimenttien alkuainepitoisuudet Suomessa vuosina 1990, 1995, 2000 ja Tutkimusraportti s. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 2. Airola, Nurmi, Pellikka (2014). Huleveden laatu Helsingissä, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen oppaita 2/ Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta (177/2008). Liite 1, taulukko 2.

30 sum. Raskaat Keskit. Bensiini DIPE TAEE ETBE TAME MTBE Etyylibentseeni Summapitoisuus ksyleenit o-ksyleeni m+p Ksyleeni Tolueeni Bentseeni Esiselvitys Pataluodon vanhalle uimaranalle Joensuun kaupunki Liite 2 Yhteenveto vesinäytteiden tuloksista Sivu 2/2 Metallit, kokonaispitoisuudet Öljyhiilivedyt Aromaattiset hiilivedyt Oksygenaatit ja eetterit C 5 -C 10 C 10 -C 21 C 21 -C 40 C 10 -C 40 Piste Ajankohta Al Sb As Cd Co Cr Cu Pb Mn Ni Zn V (1) Purovesien mediaani (1) Purovesien minimi (1) Purovesien maksimi (2) asuinalue, mediaani (hulevesi) (2) asuinalue, maksimi (hulevesi) (3) Toimenpideraja, sisämaan uimavedet V1, purkuputki V2, purkuputki V3, purkuputki V4, Pataluodonpuro V5, hulevesikaivo Virtaaman mittauspiste 1, uoman leveys 0,9 m Virtaaman mittauspiste 2, uoman leveys 2,0 m Virtaaman mittauspiste 3, uoman leveys 1,4 m Viitearvot: 1. Tenhola, M. & T. Tarvainen (2008). Purovesien ja orgaanisten purosedim 2. Airola, Nurmi, Pellikka (2014). Huleveden laatu Helsingissä, Helsingin ka 3. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yleisten uimarantojen uimaveden µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 170 < 0, < < 0, <0, <0, <0, <0.05 <0.05 <0.05 <0.05 <0.1 <1 <0.1 <0.1 0 < <0.1 <0.1 <0.1 <

31 LIITE 3 VESINÄYTTEIDEN TUTKIMUSTODISTUKSET

32 Eurofins Pvm: /2 Tutkimustodistus Projekti: /1 Ramboll Finland Oy / Espoo PL ESPOO Tutkimuksen nimi: Pataluodonpuro Näytteenottopvm: Näyte saapui: Näytteenottaja: Janne Kettunen Analysointi aloitettu: Pintavesi Näytteenottopisteet V1 V2 V3 V4 V5 Näytenumero MÄÄRITYKSET Enterokokit Escherichia coli Sameus Sähkönjohtavuus Kiintoaine (GF/C) BOD 7 CODCr Typpi (N), kokonais- Ammoniumtyppi (NH4-N) Fosfori (P), kokonais- 17VV VV VV VV VV Yksikkö Menetelmä pmy/100 ml ISO7899-2¹ L mpn/100 ml ISO ¹ L 22 NTU EF2024¹ L 10 ms/m EF2013¹ L 7,5 mg/l EF2029¹ L <2,0 mg/l EF2006¹ L 34 mgo2/l EF2011¹ L 610 µg/l EF2087¹ L <0,0040 mg/l EF2046¹ L 68 µg/l EF2087¹ L Metallit (PIMA), vesi ok EF3000 L Alumiini (Al) Antimoni (Sb) Arseeni (As) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Mangaani (Mn) Nikkeli (Ni) Rauta (Fe) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40) Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni m+p-ksyleeni o-ksyleeni 0,17 mg/l <0,00020 mg/l 0,00067 mg/l 0, mg/l 0,0038 mg/l 0,0015 mg/l 0,0043 mg/l 0,00033 mg/l 0,14 mg/l 0,014 mg/l 3,6 mg/l 0,063 mg/l 0,0011 mg/l <0,05 mg/l EF4019¹ L <0,05 mg/l EF4019¹ L <0,05 mg/l EF4019¹ L tod. EF4050¹ L <0,1 µg/l EF4050¹ L <1 µg/l EF4050¹ L <0,1 µg/l EF4050¹ L <0,1 µg/l EF4050¹ L <0,1 µg/l EF4050¹ L Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Eurofins Environment Testing Finland Oy Niemenkatu 73, Lahti Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Lahti

33 Eurofins Pvm: /2 Tutkimustodistus Projekti: /1 MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) TAME (tert.amyylimetyylieetteri) TAEE (tert.amyylietyylieetteri) ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) DIPE (di-isopropyylieetteri) Bensiinijakeet C5-C10 17VV VV VV VV VV Yksikkö Menetelmä 0,1 µg/l EF4050¹ L <0,1 µg/l EF4050¹ L <0,1 µg/l EF4050¹ L <0,1 µg/l EF4050¹ L <0,1 µg/l EF4050¹ L <0,05 mg/l EF4050B¹ L ¹ FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Eurofins Environment Testing Finland Oy Antti Oksalahti FM, kemisti, Lisätiedot Näytteen kiintoainesuodatus tehty säilyvyysajan ulkopuolella. Laboratoriot L Analysoitu Lahdessa Jakelu jaana.itkonen@ramboll.fi; johanna.jalonen@ramboll.fi; janne.kettunen@ramboll.fi Menetelmien kuvaukset EF4019 Öljyhiilivetyjakeet C10- C40 Öljyhiilivedyt määritettiin kaasukromatografisesti käyttäen heksaaniuuttoa ja FIdetektoria standardin SFS-EN ISO mukaisesti ("hiilivetyöljyindeksi"). Menetelmällä määritettiin poolittomien hiilivetyjen summa välillä C10H22 - C40H82 (dekaani - tetrakontaani) verraten pitoisuuksia kevyen polttoöljyn (diesel) ja voiteluöljyn vasteeseen. Menetelmän normaali määritysraja on 0,05 mg/l. Menetelmässä ei vastata toteamisrajan ja määritysrajan välissä olevia tuloksia. Mittausepävarmuus on 26 %. EF4050 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) määritettiin käyttäen HS/GC/MS-tekniikkaa (mod. ISO ja mod. EN ISO 10301). Mittausepävarmuus % yhdisteestä riippuen. EF4050B Bensiinihiilivedyt (C5- C10) Haihtuvat hiilivedyt 1+2 paketit: Näytteestä määritettiin liitteenä olevan listan mukaiset yhdisteet. Tuloksissa esim. "analysoitu yhdiste <0,5 μg/l" tarkoittaa, ett ä kyseistä yhdistettä on havaittu alle määritysrajan oleva pitoisuus. TAI VOC PIMA, Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit sekä klooratut alifaattiset hiilivedyt (PIMA-paketit): Menetelmässä ei vastata toteamisrajan ja määritysrajan välissä olevia tuloksia. Bensiinihiilivedyt (C5-C10) määritettiin HS/GC/MS-tekniikalla kokonaisionikromatogrammin (TIC) avulla. Bensiinijakeeseen lasketaan kuuluvaksi kaikki yhdisteet, joiden signaali on ko. tekniikalla n-pentaanin ja n-dekaanin välillä. (Ympäristöhallinnon ohje 6/2014). Pitoisuutta verrattiin heksaanin vasteeseen, josta laskettuna normaali määritysraja on 0,05 mg/l (50 µg/l). Menetelmässä ei vastata totemisrajan ja määritysrajan välissä olevia tuloksia. Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Eurofins Environment Testing Finland Oy Niemenkatu 73, Lahti Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Lahti

34 Eurofins Pvm: /2 Tutkimustodistus Projekti: /2 Ramboll Finland Oy / Espoo PL ESPOO Tutkimuksen nimi: Pataluodonpuro Näytteenottopvm: Näyte saapui: Näytteenottaja: Janne Kettunen Analysointi aloitettu: Pintavesi Näytteenottopisteet V1 V2 V3 V4 Näytenumero MÄÄRITYKSET Enterokokit Escherichia coli Sameus Sähkönjohtavuus Kiintoaine (GF/C) BOD 7 CODCr Typpi (N), kokonais- Ammoniumtyppi (NH4-N) Fosfori (P), kokonais- 17VV VV VV VV Yksikkö Menetelmä pmy/100 ml ISO7899-2¹ L mpn/100 ml ISO ¹ L 63 NTU EF2024¹ L 6,5 ms/m EF2013¹ L 50 mg/l EF2029¹ L 5,7 mg/l EF2006¹ L 56 mgo2/l EF2011¹ L 800 µg/l EF2087¹ L 5,1 µg/l EF2046¹ L 130 µg/l EF2087¹ L Esikäsittely, mikroaaltohajotus, ok EF3010 L typpihappo Metallit PIMA ok EF3000 L Alumiini (Al) Antimoni (Sb) Arseeni (As) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Mangaani (Mn) Nikkeli (Ni) Rauta (Fe) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40) Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) 1,2 mg/l <0,0010 mg/l 0,0012 mg/l <0,00020 mg/l 0,0033 mg/l 0,0048 mg/l 0,013 mg/l 0,0015 mg/l 0,10 mg/l 0,012 mg/l 5,2 mg/l 0,11 mg/l 0,0047 mg/l 0,37 0,18 0,41 mg/l EF4019¹ L <0,05 <0,05 <0,05 mg/l EF4019¹ L 0,34 0,16 0,38 mg/l EF4019¹ L Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Eurofins Environment Testing Finland Oy Niemenkatu 73, Lahti Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Lahti

35 Eurofins Pvm: /2 Tutkimustodistus Projekti: /2 ¹ FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Eurofins Environment Testing Finland Oy Sami Tyrväinen FM, kemisti, Laboratoriot L Analysoitu Lahdessa Jakelu jaana.itkonen@ramboll.fi; johanna.jalonen@ramboll.fi; janne.kettunen@ramboll.fi Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Eurofins Environment Testing Finland Oy Niemenkatu 73, Lahti Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Lahti