ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 1 Kunnanhallitus sivu 1. Ilkanradin kokoushuone

Transkriptio

1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 1 Kunnanhallitus sivu 1 Kokousaika , kello Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Ilkanradin kokoushuone Haavisto Veli, puheenjohtaja Hautala Salme Luhtala Pentti Mäki Jari Ojala Markku, I vpj Reinilä Johanna Viitamäki Raija Väli-Torala Kai Kapiala Keijo, vj Poissa Knuuttila Kari, II vpj Vannesluoma Paula Muut saapuvilla olleet Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Terhi Pirilä-Porvali sekä varapuheenjohtaja Markku Koskela Esittelijänä, paitsi 6, kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski Pöytäkirjanpitäjänä ja esittelijänä :ssä 6 hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää Asiat :t 1-15 Pöytäkirjan allekirjoitus Veli Haavisto puheenjohtaja Mika Sillanpää pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu Kunnantalolla Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Pentti Luhtala Jari Mäki , virka-aikana Hallintotoimistossa Mika Sillanpää hallinto- ja talousjohtaja

2 ILMAJOEN KUNTA Kunnanhallitus KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Kokousaika Kokouspaikka , kello Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Pykälä Pöytäkirjan liitteet Asia Sivu KH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 KH 2 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 KH 3 VUODEN 2012 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 3 KH 4 KUNNANHALLITUKSEN KOKOUSAJAT ALKUVUONNA KH 5 ERÄILLE RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITAJILLE LIIKAA MAKSETTUJEN PALKKOJEN TAKAISINPERINTÄ 5 KH 6 VUODEN 2012 AVUSTUS RENGONHARJU-SÄÄTIÖLLE 8 KH 7 VUODEN 2012 AVUSTUS ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLAT RY:LLE 10 KH 8 KH 9 KH 10 KH 11 KH 12 SAATAVIEN POISTOT RESKONTRASTA JA KIRJANPIDOSTA VUODELTA KUNNANVALTUUSTON TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN LAILLISUUS JA TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISUUS 13 VALTUUSTOALOITE KODINHOITOTUEN HOITORAHAN KUNTALISÄN MAKSAMINEN AINAKIN 3 IKÄVUOTEEN SAAKKA 14 VALTUUSTOALOITE LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄN KÄYTTÖÖN OTTAMISESTA 18 VALTUUSTOALOITE VIEMÄRIVERKON LAAJENTAMISESTA MUNAKKAAN 20 KH 13 1 ENERGENT OY:N JA KUNNAN VÄLINEN VUOKRASOPIMUS 22 KH 14 KURIKAN KAUPUNGIN ESITYS ILMAJOEN KUNNALLE KURIKAN KAUKOLÄMPÖ OY:N OSAKKEIDEN OSTOSTA 23 KH 15 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT 24 Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimus-osoitus ja valitusosoitus pidetään yleisesti nähtävänä kunnantalon hallintotoimistossa tiistaina 24. päivänä tammikuuta 2012 virka-aikana. Puheenjohtaja Ilmajoella 11. päivänä tammikuuta 2012 Veli Haavisto, merk.

3 Kunnanhallitus KH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. KH 2 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Kunnanhallitus valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Aakkosjärjestyksen mukaan vuorossa ovat Pentti Luhtala ja Jari Mäki, joita pyydetään varmistamaan, että heillä ei ole estettä pöytäkirjantarkastukseen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Pentti Luhtala ja Jari Mäki

4 Kunnanhallitus KH 3 VUODEN 2012 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET YHT 9/2012/130 Kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2012 talousarvion kokouksessaan Kunnanhallituksen antamilla täytäntöönpanoohjeilla ohjataan vuoden 2012 talousarvion toteutumista. Kunnanhallitus hyväksyy talousarvion ja taloussuunnitelman täytäntöönpano-ohjeet liitteen mukaisina. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

5 Kunnanhallitus KH 4 KUNNANHALLITUKSEN KOKOUSAJAT ALKUVUONNA 2012 YHT 10/2012/112 Hallintosäännön 23 :n mukaan toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Tarkoituksenmukaista on, että kunnanhallitus päättää vuoden ensimmäisessä kokouksessaan varsinaisten kokoustensa ajan ja paikan, joista ilmoitetaan niin kuin kunnallisten ilmoitusten julkaisemisesta kunnassa on päätetty. Kunnanhallitus on pitänyt kokouksia pääsääntöisesti joka toinen maanantai. Tarvittaessa säännönmukaisesta kokousajasta on poikettu esim. juhlapyhien, lomajärjestelyjen tai talousarviokäsittelyjen johdosta. Kunnanhallitus päättää kokousajoista vuodelle Kunnanhallitus kokoontuu pääsääntöisesti joka toinen maanantai ja että kokoukset alkavat pääsääntöisesti klo Esitys alkuvuoden kokousajoiksi: ma ma ma ma ma ma ti ma ma 7.5. ma ma 4.6. ma Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

6 Kunnanhallitus YHT 181/2011/117 KH 5 ERÄILLE RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITAJILLE LIIKAA MAKSETTUJEN PALKKOJEN TAKAISINPERINTÄ PAL , 16 Viikonloppuhoidon ylityökynnyksestä ja palkkauksesta on neuvoteltu Ahonradin ja ja Krannin henkilökunnan kanssa Neuvottelusta on laadittu muistio, joka on liitteenä. Sittemmin on tullut ilmi, että ryhmäperhepäivähoitajille on maksettu liian suuria korvauksia, jotka tulee nyt periä takaisin. Virheet johtuvat varhaiskasvatusjohtaja Vivi-Ann Koskimäen mukaan inhimillisistä syistä. Palkat tulee maksaa oikeansuuruisina; jos perusteetta maksetaan liikaa tai liian vähän, peritään palkkaa takaisin/maksetaan lisää palkkaa. Työsopimuslain 17 :n mukaan työnantaja ei saa kuitata palkkasaamista vastasaamisellaan siltä osin kuin palkka on ulosottolain ja suojaosuudesta palkan ulosmittauksessa annetun asetuksen mukaan jätettävä ulosmittaamatta. Sopimuksen vakuudeksi tai muutoin maksettu palkkaennakko voidaan vähentää palkasta. Saatavat vanhenevat 5 vuodessa, työsuhteen päättymisen jälkeen 2 vuodessa. Perhepäivähoidonohjaaja Teija Elon mukaan tarkoitus oli nostaa ylityökynnystä 13 tuntiin, koska tuolloin ( ) lasten lukumäärä viikonloppuisin ei välttämättä vaatinut enempää kuin yhden hoitajan. Mutta työaika tuli usein vastaan, joten sen takia olisi pitänyt ottaa myös toinen työntekijä viikonloppuun. Tällöin viikkovapaat olisivat kuormittaneet kahden työntekijän osalta yksikköä arkipäivisin, jolloin hoitajatarve on suurimmillaan ja viikkovapaat aiheuttavat aina sijaistarpeen. Ylityökynnys KVTES:n mukaan on vuorokaudessa 8 h tai suunnitellusti 9 h. Jotta voidaan ylityökynnystä muuttaa ja teettää pitempääkin päivää kuin 9 h, vaatii se paikallisen sopimuksen. Laskimme Krannin ja Ahonradin hoitajien (ryhmikset, jotka olivat vuorohoitoryhmiksiä) keskituntiansion tuolloin, joka oli 9,76 / h. Tavoite oli, että viikonlopputyö olisi tasapuolista työntekijöiden kesken (hoitajilla on eri tuntipalkkoja). Sopimuksella sovittiin, että ryhmiksen henkilökunta voi tehdä max 13 tunnin työpäivän viikonloppuna ilman, että siinä on vielä tuntiakaan ylityötä ja tällöin palkka tulisi ko. muistion mukaisesti eli la 13,04 / h ja su 21,74 / h. 13 tuntia oli siis ylityöraja eikä pidempää päivää työntekijöillä teetetä, tarkoittaen siis, että ei suunnitella pitempiä päiviä. Mikäli 13 tun-

7 Kunnanhallitus tia ei riitä, tarkoitti se automaattisesti, että toistakin hoitajaa tarvitaan ja tällöin päivän pituus ei nouse kummallakaan yli 9 tuntiin. Lause Mikäli näin kuitenkin joskus tapahtuisi, niin ylityö korvataan KVTES:n mukaan tarkoittaa sitä, että jos lapsen hakuaika pitenee (vanhemmat myöhästyvät) ja hoitajan työaika venyy yli 13 tuntia, merkitsee se silloin ylityökorvauksia. Palkanlaskennassa tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen hoitajan kohdalla olisi pitänyt tehdä laskelmia ja muuttaa viikonlopun osalta keskituntiansiota ja laittaa se lukema sunnuntaityön (9,76 ) kohdalle eikä 21,74. (Sunnuntain tunnit sisältyvät kuukausipalkkaan). On tullut ilmi, että ryhmäperhepäivähoitajille on maksettu liian suuria korvauksia, jotka tulee nyt periä takaisin. Työsopimuslain 17 :n mukaan työnantaja ei saa kuitata palkkasaamista vastasaamisellaan siltä osin kuin palkka on ulosottolain ja suojaosuudesta palkan ulosmittauksessa annetun asetuksen mukaan jätettävä ulosmittaamatta. Sopimuksen vakuudeksi tai muutoin maksettu palkkaennakko voidaan vähentää palkasta. Saatavat vanhenevat 5 vuodessa, kuitenkin työsuhteen päättymisen jälkeen 2 vuodessa. Palkkatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että liikaa maksetut korvaukset peritään takaisin. Perintäaikataulusta päättää henkilöstöpäällikkö neuvoteltuaan asiasta varhaiskasvatusjohtajan ja henkilöstön edustajan kanssa. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti KH Kunnanhallitus hyväksyy palkkatoimikunnan esityksen. Markku Koskela poistui esteellisenä (pääluottamusmies) kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Asia merkitään tiedoksi ja jätetään pöydälle. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän kokouksessa muuttaman päätösehdotuksen.

8 Kunnanhallitus (Lisätietoja: henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka, puh )

9 Kunnanhallitus YHT 447/2011/141 KH 6 VUODEN 2012 AVUSTUS RENGONHARJU-SÄÄTIÖLLE Vuoden 2012 talousarviossa on yhteensä euron määräraha kunnanvaltuuston käytettävissä yhteisöjen avustuksia varten. Kunnanhallituksen talousarvioon sisältyvän ehdotuksen mukaisesti valtuusto päättää yli euron avustukset ja kunnanhallituksella on oikeus ratkaista yleisavustukset enintään euroon saakka. Rengonharju-säätiö hakee Ilmajoen kunnalta vuodelle 2012 lentoaseman toiminta-avustusta euroa. Anottu määrä perustuu Rengonharju-säätiön taustayhteisökuntien veroäyrikertymään ja asukaslukuun. Taustayhteisökuntia ovat Ilmajoen lisäksi Seinäjoki, Lapua, Kurikka ja Jalasjärvi. Vuonna 2008 avustus oli euroa, vuonna euroa, vuonna euroa ja vuonna euroa. Esityslistan oheismateriaalina on kuntien osuudet, tilinpäätös 2010 ja alustava tilinpäätös Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto päättää myöntää säätiölle avustusta euroa. Avustusta perustellaan sillä, että Ilmajoen kunta on yksi Rengonharju-säätiön taustayhteisökunnista ja säätiön ylläpitämä lentokenttä sijaitsee Ilmajoen kunnan alueella ja että lentokenttätoiminnan ja lentoliikenteen ylläpitäminen on Ilmajoen elinkeinoelämän ja ilmajoen kunnan edun mukaista. Markku Ojala, Seppo Pirttikoski ja Veli Haavisto. poistuivat kokouksesta esteellisinä (Rengonharju-säätiön hallitus) tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Esittelijänä tämän pykälän kohdalla toimi hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää. Kunnanhallitus valitsi yksimielisesti tilapäiseksi puheenjohtajaksi tämän pykälän ajaksi Pentti Luhtalan. Kutsuttuna asiantuntija tämän pykälän aikana kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski klo Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

10 Kunnanhallitus Pöytäkirja tämän päätöksen osalta tarkastettiin ja hyväksyttiin heti kokouksessa. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

11 Kunnanhallitus YHT 324/2011/141 KH 7 VUODEN 2012 AVUSTUS ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLAT RY:LLE Ilmajoen Musiikkijuhlat ry on kirjeellään anonut vuodelle 2012 avustusta Vuoden 2012 talousarviossa on kunnanvaltuuston määrärahoihin varattu yhteensä euroa yhteisöjen avustuksia varten. Vuonna 2011 Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:lle myönnettiin avustusta Kunnanhallituksella on oikeus ratkaista avustus euroon saakka. Avustus kohdentuu vuoden 2012 Musiikkijuhlia varten, jotka järjestetään Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:n kirje : Avustusanomus Ilmajoen Musiikkijuhlat ry. anoo kohteliaimmin toiminta-avustusta vuoden 2012 musiikkijuhlia varten, jotka järjestetään Ilmajoen Musiikkijuhlat kiittää kuluneelle vuodelle saamastaan avustuksesta, mikä osaksi mahdollisti Taipaleenjoki -oopperan tuottamisen. Oopperaa kävi katsomassa 8500 henkilöä ja muissa tapahtumissamme vieraili 5000 henkeä, kokonaiskävijämäärän ollessa henkilöä. Tulevalla esityskaudella 2012 tullaan näkemään uudelleen suuren suosion saavuttanut Taipaleenjoki-ooppera sekä konsertteja niin ulko- kuin sisätiloissa. Ooppera esitetään ooppera-areenalla ja Tulevana vuotena työstämme myös uutta kotimaista oopperaa, työnimeltään Kekkonen. Kustannuksia tulee olemaan tulevan vuoden aikana mm. libreton ja sävellyksen tilaamisesta. Perustamamme erillisen markkinointiryhmän kanssa jatkamme hyvin alkanutta yhteistyötä markkinoinnin eteen. Lisäksi olemme tiivistäneet yhteistyötä kuntaan päin kunnanjohtajan, kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajan kanssa pidettävien erillisten palaverien kautta. Toivomme Ilmajoen kunnalta myönteistä päätöstä hakemaamme avustukseen, jolla saamme osin toteuttaa 38:nnet musiikkijuhlat ja säilyttää elinvoimainen tapahtuma omassa kunnassa. Yhteistyöstä kiittäen Ilmajoen Musiikkiijuhlat ry. Aikaisemman käytännön mukaan kunnan erääntyneet saatavat peritään suoraan Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:n avustuksesta.

12 Kunnanhallitus Esityslistan oheismateriaalina on tilinpäätös 2010 ja alustava tilinpäätös Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:lle myönnetään vuodelle 2012 avustusta asiaselostuksessa esitetyin perustein Avustusta perustellaan kunnan tehtävällä edistää kulttuuritoimintaa sekä sillä, että Ilmajoen Musiikkijuhlat on pitkäaikainen, laajasti tunnettu ja arvostettu valtakunnallinen kulttuuri- ja musiikkitapahtuma ja tapahtuma on tärkeä kunnan myönteisen kuntakuvan ja imagon kannalta ja tapahtumalla on myönteisiä vaikutuksia laajasti Ilmajoen kulttuuritoiminnalle. Jari Mäki poistui kokouksesta esteellisenä (Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:n hallitus) tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirja tämän päätöksen osalta tarkastettiin ja hyväksyttiin heti kokouksessa. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

13 Kunnanhallitus YHT 11/2012/146 KH 8 SAATAVIEN POISTOT RESKONTRASTA JA KIRJANPIDOSTA VUODELTA 2008 Kunnanhallituksen johtosäännön 5 :n mukaan kunnanhallitus päättää kunnan saatavien tileistä poistamisesta. Kunnan tilintarkastajan kannan mukaan tileistä tulisi poistaa yli kolme vuotta vanhat saatavat. Saatavien poistaminen tileistä ei merkitse sitä, ettei saatavaa pystytä enää perimään. Kirjanpidosta poistettuja saatavia seurataan vuosittain. Taloustoimisto on tehnyt yhteenvedon asiakkaittain tileistä poistettavista, yli kolme vuotta vanhoista saatavista, yhteissummaltaan ,44. Poistot kirjataan vuoden 2011 menoksi asianomaisille hallintokunnille. Saatavista poistettaviksi esitetyt laskut on lähetetty perittäväksi perintätoimisto Lindorffille, mistä ne laskut, mille ei ole saatu suoritusta perintätoimiston kautta, on lähetetty edelleen ulosottoviranomaisille. Osa laskuista on palautunut kunnalle asiakkaiden varattomuudesta johtuen, osaan laskuista ulosotto tilittää edelleen suorituksia, mitkä tuloutetaan ao. hallintokunnille. Kunnanhallitus päättää poistaa kirjanpidosta yli kolme vuotta vanhat saatavat, yhteensä ,44. Pentti Luhtala jääväsi itsensä tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjan tämän päätöksen osalta tarkastettiin ja hyväksyttiin heti kokouksessa. (Lisätietoja: laskentasihteeri Heli Malkola, puh )

14 Kunnanhallitus KH 9 KUNNANVALTUUSTON TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN LAILLISUUS JA TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISUUS Kunnanhallitus toteaa kaikki kunnanvaltuuston tekemät päätökset, pykälät laillisiksi ja täytäntöönpanokelpoisiksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

15 Kunnanhallitus YHT 172/2009/117 KH 10 VALTUUSTOALOITE KODINHOITOTUEN HOITORAHAN KUNTALISÄN MAKSAMINEN AINAKIN 3 IKÄVUOTEEN SAAKKA Valtuutetut Mervi Haapoja, Hannu Siltaloppi, Kari Väli-Torala, Christel Björk, Heikki Kuula, Tuula Ranta, Salme Hautala, Esa Niemistö, Markku Löppönen, Risto Yli-Rasku ja Terhi Pirilä ovat jättäneet seuraavansisältöinen valtuustoaloitteen: Ilmajoen positiivisin ongelma on päivähoitopaikkojen tarpeen lisääntyminen nopeasti viime ja tulevina vuosina. Juuri tälläkin hetkellä Ilmajoen kunnassa päivähoidossa on ylipaikoilla lukuisia lapsia. Tämä väistämättä tarkoittaa suuria haasteita päivähoidonjohdon taholle joka varmasti tahtoisi tarjota jatkossakin laadukasta hoitoa. Uusien perhepäivähoitajien saatavuudessa on suuria haasteita ja haasteet lisääntyvät edelleen suurten ikäluokkien jäädessä lähivuosina eläkkeelle. Tällä hetkellä Ilmajoen kunta on budjetissaan varautunut 3 uuden päiväkodin rakentamiseen joista ensimmäinen eli Ahonkylän kohde on käynnistymässä. Uusien päivähoitopaikkojen rakentaminen on kallista ja jokainen pidempään kotona hoidettava lapsi helpottaisi kuntaa näissä velvoitteissa. Kunnan velkamäärä on jo nyt huolestuttavan suuri. Edelleen kiristyvä kuntatalous ja taantuman syveneminen laittaa meidät pohtimaan rakentavia ratkaisuja ilmajokisten lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kuntalisä olisi yksi ruuhkien purkukeino joka loisi sellaista hyvinvointia ilmajokisiin lapsiperheisiin, jota ei pysty ainakaan taloudellisilla mittareilla lyhyessä ajassa mittamaan. Paljon on puhuttu koulusurmien aikana siitä, että päättäjien tulee tehdä todellisia lapsen arkea koskettavia positiivisia päätöksiä jotka edesauttavat turvallista lapsuutta ja positiivisen minäkuvan ja vahvan itsetunnon kehittymistä. Tämä olisi sellainen hyvä päätös. Kaikkein paras paikka alle kolmivuotiaalle lapselle on oma koti ja oman äidin tai isän syli (vrt. Liisa Kelttikangas-Järvisen tutkimustulokset lapsen kasvusta ja kehityksestä & hoidosta). Tapaukset joissa vanhemmuus horjuu tarvitsevat tietenkin päivähoitoa lastensuojelun avohuollontukimuotona kuten aikaisemminkin. Kodinhoidontuen kuntalisän myöntäminen ei ole vastakkainasetelmassa suhteessa päiväkotien olemassaoloon sillä selvää on, että molempia tarvitaan. Perheet tarvitsevat erilaisissa elämäntilanteissa eri vaihtoehtoja ja tottahan me kaikki tahdomme ilmajokelaisten parasta ja siksi myös tarjota heille todellisia valinnan mahdollisuuksia. Lasten kotihoito pitää olla todellinen vaihtoehto ainakin alle 3-vuotiaiden lasten hoitomuotona. Monet tutkimukset puoltavat sitä, että lapsella tulee olla oikeus kiireettömään ja turvalliseen lapsuuteen. Vanhemmille täytyisi taata todellinen valinnan vapaus päivähoitoratkaisujen tekemisessä. Valintaa helpottaisi kodinhoidontuen kuntalisän myöntäminen Ilmajoen kunnassa.

16 Kunnanhallitus Kuntalisä on keino jolla lapsiperheiden mahdollisuuksia lastensa hoidon järjestämiseksi voidaan ennen kaikkea monipuolistaa. Maksettavalla kunnollisella kuntalisällä voidaan merkittävästi lisätä kunnan vetovoimaisuutta ja luoda entistäkin lapsiystävällisempi imago Ilmajoen kuntaan. Monesti tontin osto ja rakentaminen ajoittuvat juuri siihen ajankohtaan jolloin perheen perustaminen on ajankohtaista ja näillä seikoilla on merkitystä. Kuntalisä houkuttelee nuoria perheitä Ilmajoelle. Listaan seuraavaksi muutamia positiivisia asioita joita kuntalisän myöntäminen parhaimmillaan toisi tullessaan edellä mainittujen seikkojen lisäksi; - Kotihoito antaa vanhemmille mahdollisuuden viettää enemmän aikaa lapsensa kanssa. Nykytieto sekä tutkimukset puoltavat kotihoitoa pikkulapsi vaiheessa. - Kotihoitajalle (äiti tai isä) jää aikaa kehittää kotihoidettavien lasten elinympäristöä sekä verkostoitua muiden vertaistensa kanssa. Tämä lisää sitä paljon perään kuulutettua yhteisöllisyyttä. - Monien infektioherkkien lapsien sairaudet vähenevät kotihoidossa ja näin myös terveydenhuoltopalvelujen tarve pienenee. Ja ennen kaikkea lapsen kärsiminen ainaisista flunssista vähenee. - Pienituloisten perheiden taloudellinen tilanne, esimerkiksi yksinhuoltajilla, kohenisi. Kuntaliitto on selvittänyt vuonna 2008, että Manner-Suomessa kodinhoidontuen kuntalisää maksaa noin viidennes kunnista. Sitä maksavien kuntien määrä on noussut viime vuosina. Selvityksestä ilmeni, että sitä maksetaan noin 151 /lapsi (vaihteluväli ). Kuntalisää maksetaan pääsääntöisesti alle kolmivuotiaista lapsista. Kunnat voivat itse päättää millä ehdoin ja kenelle kuntalisää maksetaan. Yleisimmin on asetettu seuraavia ehtoja: - vanhempi hoitaa itse lasta (76 % tukea myöntävissä kunnissa) - perheen kaikki lapset hoidetaan kotona (51 %) - vanhempi jää hoitovapaalle työstä (42 %) - kuntalisä maksetaan vain täysistä kuukausista (38 %) - oikeus tuen saamiseen edellyttää tietyn vähimmäisajan (minimikotihoitoaika) (37 %) - vanhempi keskeyttää määräajaksi opiskelun (26 %) Ilmajoella maksettiin kotihoidontuen hoitorahan kuntalisää kokeilumuotoisesti aikaisemmin. Tuolloin maksamisen ehdot kuitenkin olivat sellaiset, että vain hyvin harva perhe täytti ne. Siksi ei saatu hyvää kuvaa kotihoidontuen kuntalisän vaikutuksista. Kunnallinen päivähoito maksaa noin 50 euroa/lapsi päivässä Jos kotihoidontuki kuntalisineen antaa todellisen vaihtoehdon vanhemmille, se osaltaan myös säästää kunnan menoja. Lisäksi saadaan edellä mainitut vaikeammin rahassa mitattavat mutta huomattavat edut. Ehdotan kunnioittavasti, että Ilmajoen kunta tällä kertaa asettaa kuntalisän saamiseen sellaiset ehdot, että siitä tulee todellinen vaihtoehto, joka on usean perheen saatavilla ja siten aivan käytännössä luo uusia valinnan mahdollisuuksia pikkulasten hoidon järjestämiseen.

17 Kunnanhallitus Ystävällisin terveisin Mervi Haapoja Kotiäiti / Sosionomi Tätä valtuustoaloitetta kannattavat lukuisten kuntalaisten lisäksi mm. alkutekstissä mainitut Ilmajoen kunnan valtuutetut. Ehdotamme kunnioittavasti, että Ilmajoen kunnassa ryhdytään toimenpiteisiin kotihoidontuen hoitorahan kuntalisän maksamiseksi. Vielä tähän liitteeksi Kelan internetsivuilta ment ( ) Kotihoidontuen määrä Lasten kotihoidon tukee kuuluu hoitoraha ja perheen tuloista riippuen hoitolisä. Lisäksi sinun kannattaa tiedustella kotikunnastasi kuntalisää. Hoitorahaa maksetaan jokaisesta tukeen oikeutetusta lapsesta erikseen. Hoitoraha on - yhdestä alle 3-vuotiaasta 314,28 e/kk - muista alle 3-vuotiaista sisaruksista kustakin 94,09 e/kk - yli 3-vuotiaista, alle kouluikäisistä sisaruksista 60,46 e/kk kustakin. Hoitolisään vaikuttavat perheen koko ja tulot. Hoitolisä on enintään 168,19 euroa kuukaudessa. Sitä maksetaan vain yhdestä lapsesta. (Näistä summista maksetaan vielä vero. Lue lisää netistä!) Ns. kuntalisä oli kokeiluluonteisesti käytössä vuonna Kotihoidontuen kuntalisään liittyen sivistyslautakunta on / 137 päättänyt, että sivistyslautakunta suorittaa kyselyn kuntalaisille varhaiskasvatuspalvelujen tarpeesta helmikuun 2012 loppuun mennessä. Vuoden 2010 budjetissa oli euron määrärahavaraus kuntalisään. Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kokouksessaan / 103 toivomuspontena, että kotihoidontuen kuntalisä ja sen käyttöönotto selvitetään perusteellisesti mennessä Ilmajoen kunnan osalta. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle valtuustoaloitteen tulleen loppuun käsitellyksi asiaselostuksessa esitetyillä perusteilla. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: päivähoidonjohtaja Vivi-Ann Koskimäki, puh )

18 Kunnanhallitus

19 Kunnanhallitus YHT 173/2009/117 KH 11 VALTUUSTOALOITE LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄN KÄYTTÖÖN OTTAMISESTA Kokoomuksen valtuustoryhmän jäsenet ovat jättäneet seuraavansisältöisen valtuustoaloitteen: Ilmajoella on ns. positiivinen ongelma - olemme niiden harvojen eteläpohjalaisten kuntien joukossa, joka kasvattaa väkilukuaan. Tämä tuo mukanaan kunnalle myös velvoitteita; kuntalaisten palvelut tulee hoitaa asianmukaisesti. Tällä hetkellä akuutein haaste Ilmajoella on päivähoitopalveluiden riittävä tarjonta. Keskustelussahan on ollut jo jonkin aikaa kolmen uuden päiväkodin rakentamistarve. Ilmajoella on muutama vuosi sitten ollut mahdollisuus hakea lasten kotihoidontuen kuntalisää. Kriteerit tuen saamiseksi olivat tuolloin niin vaativat, että vain harvat perheet ne täyttivät. Lasten kotihoidontuki höystettynä kuntalisällä olisi yksi vaihtoehto perheille, kun he miettivät lastensa hoitojärjestelyitä. Sillä voitaisiin ehkä saada myös hiukan "peliaikaa" edellä mainittujen investointien suhteen. Esitämmekin nyt, että lasten kotihoidon tuen kuntalisä otetaan uudelleen selvitettäväksi ja valmisteltavaksi niin, että se voidaan huomioida jo vuoden 2010 budjetin valmistelussa. Ns. kuntalisä oli kokeiluluonteisesti käytössä vuonna Kotihoidontuen kuntalisään liittyen sivistyslautakunta on / 137 päättänyt, että sivistyslautakunta suorittaa kyselyn kuntalaisille varhaiskasvatuspalvelujen tarpeesta helmikuun 2012 loppuun mennessä. Vuoden 2010 budjetissa oli euron määrärahavaraus kuntalisään. Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kokouksessaan / 103 toivomuspontena, että kotihoidontuen kuntalisä ja sen käyttöönotto selvitetään perusteellisesti mennessä Ilmajoen kunnan osalta. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle valtuustoaloitteen tulleen loppuun käsitellyksi asiaselostuksessa esitetyillä perusteilla. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

20 Kunnanhallitus (Lisätietoja: päivähoidonjohtaja Vivi-Ann Koskimäki, puh )

21 Kunnanhallitus YHT 176/2009/117 KH 12 VALTUUSTOALOITE VIEMÄRIVERKON LAAJENTAMISESTA MUNAKKAAN Valtuutetut Juha Mäenpää, Kari Knuuttila, Kai Väli-Torala, Christel Björk, Heikki Kuula ja Esa Niemistö ovat jättäneet seuraavansisältöisen valtuustoaloitteen: Viemärilaitoksen toiminta-alueen laajentamisen suunnittelu käynnistyi teknisen lautakunnan päätöksen suuntaviivojen mukaisesti kunnan teknisen toimen Ramboil Oy - nimisen yrityksen kanssa yhteistyössä. Ilmajoen kunnan teknisessä lautakunnassa ja kunnanhallituksessa on käsitelty alkuvuoden 2009 aikana suunnitelmaa viemärilaitoksen toimintaalueen laajentamisesta Ilmajoen haja-asutusalueille. Nyt asia on päätettävänä kunnanvaltuustossa. Tehdyssä suunnitelmassa, viemäröinti ei kuitenkaan ulotu, lähinnä taloudellisista syistä koko kunnan alueelle. Kunnan viemäriverkoston ulkopuolisille alueille tarjotaan vaihtoehdoksi joko kiinteistökohtaisia - tai ns. kyläjätevesipuhdistamoja. Seinäjoen seudun kuntien yhteisenä projektina tuetaan em. toimintaa neuvonnalla yms. tukipalveluin. Tarpeellisten tukipalvelujen jälkeenkin jätevesien puhdistamisen ylläpito jää pääsääntöisesti asukkaiden itse hoidettavaksi, joka on yleensä kalliimpaa kuin kunnallisen jätevesihuollon yhteydessä. Jätevesihuollossa ylläpidon toimiminen on erityisen tärkeää, kunnallisessa viemäröinnissä tämä asia on ammattitaitoisesti hyvin hoidettu. Kuntalaisten kanssa keskustellessa on huoli jätevesihuollon toimimisesta haja-asutusalueella ollut ilmeinen. Mm. Munakan jätevesi-illan jälkeen on nähty parhaana vaihtoehtona Munakan alueen kunnallisen viemäröinnin toteuttaminen Ilmajoen kunnan toimesta. Kunnan hoitaessa viemäröinnin, sen ylläpito olisi luotettavaa ja kuntalaiselle tasa-arvoisen helppohaitoista. Alustavasti on selvitetty mm. Munakan Seinäjokeen liittymishankkeen yhteydessä Munakan alueen viemäröinnin järjestämistä Ylistaro-Seinäjoen runkoviemäriputken kautta, tällöin Munakan siirtoviemärin osuus jäisi muutamaan kilometriin. Liittymishankkeen aikaan myös Ilmajoen kunnan taholta ilmaistiin valmiutta Munakan alueen kunnallisen palvelutason nostamiseen. Seinäjoen Veden verkostopäällikön Jari Mäntylän suullisen lausunnon mukaan Munakan alueen liittämiselle Ylistaro-Seinäjoen runkoviemäriputkeen ei ole teknistä kapasiteetti estettä. Liittyminen vaatii Ilmajoen kunnan ja Seinäjoen kaupungin välisiä neuvotteluja seutuyhteistyön hengessä. Munakka on n. 10 minuutin ajomatkan päässä Seinäjoen kaupungin keskustasta ja asutus nauhamaisen tiiviinä käsittää n.160 kiinteistöä. Alue on kylänä kiinteistömäärältään suurin viemäröinnin toiminta-alueen ulkopuolelle jäävä alue. Munakka on kyläläisten aktiivisen perustyön myötä vah-

22 Kunnanhallitus vasti mukana tonttimyynnissä. Tontteja on saatukin mukavasti myyntiin. Munakkaan rakentamista suunnittelevat, maaseutumaista asumista kaupungin lähellä hakevat, kaipaavat kuitenkin kunnallisia peruspalveluja, kuten mm. viemäröintiä. Munakan nykyinen viemäröinti purkautuu pääosin tulva-alueella olevien avo-ojien kautta hajakuormituksena Kyrönjokeen, joka on ympäristöriski. Edellä mainituin perustein esitetään, että Munakan alue liitetään Ilmajoen kunnan viemärilaitoksen toiminta-alueeseen. Kunnanvaltuusto on päättänyt viemärilaitoksen toiminta-alueesta. Mikäli toiminta-aluetta laajennetaan edelleen, täytyy koko kunnan alue tutkia kokonaisuutena. Tällä hetkellä ei ole taloudellisia resursseja laajentaa viemärilaitoksen toiminta-aluetta. Kunnan investointiohjelmaa rasittaa nyt mm. useampivuotinen haja-asutusalueiden viemäröintiohjelma. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle valtuustoaloitteen tulleen loppuun käsitellyksi asiaselostuksessa esitetyillä perusteilla. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: vesihuoltorak.mestari Pekka Hirvonen, puh )

23 Kunnanhallitus YHT 14/2012/173 KH 13 ENERGENT OY:N JA KUNNAN VÄLINEN VUOKRASOPIMUS Energent Oy:n nykyinen määräaikainen vuokrasopimus 2720m 2 toimitiloihin (os. Kivistöntie 1) on päättymässä tammikuun lopussa. Yritys olisi kiinnostunut jatkamaan vuokralla nykyisissä toimitiloissa. Yleinen taloudellisen tilanteen epävarmuus on huomattavaa, mutta toisaalta tilojen vuokratasossa on tarvetta tarkastukselle. Vuokratason korotusesityksessä onkin päädytty kolmivaiheiseen korotukseen, jossa vuokra nousee nykyisestä 2,24 /m 2 tasosta 2,8 euroon/m 2 vuonna Vuokraan lisätään arvonlisävero. Yritys vastaa tilojen käyttömaksuista. Vastaavasti Ilmajoen kunta korjaa toimistotilan katon vesivuodot kuluvan vuoden aikana. Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä olevan vuokrasopimuksen Energent Oy:lle Liite 1 Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Vuokrasopimus on pöytäkirjan liitteenä 1. (Lisätietoja: vt. yritysasiamies Anne Rintamäki, puh )

24 Kunnanhallitus YHT 13/2012/143 KH 14 KURIKAN KAUPUNGIN ESITYS ILMAJOEN KUNNALLE KURIKAN KAUKOLÄMPÖ OY:N OSAKKEIDEN OSTOSTA Kurikan kaupunginhallituksen kirje kuuluu seuraavasti: Kurikan kaupunki omistaa yhdessä Fortum Oyj:n kanssa Kurikan Kaukolämpö Oy:n, Kurikan kaupunki 75 % ja Fortum Oyj 25 %. Kurikan Kaukolämpö omistaa myös Ilmajoen lämpökeskuksen. Fortum Oyj:n puolesta on annettu ymmärtää, että se olisi valmis myymään osakkuutensa Kurikan Kaukolämpö Oy:stä. Kurikan kaupunginhallitus esittää Ilmajoen kunnanhallitukselle, että se harkitsisi olisiko Ilmajoen kunta mahdollinen Kurikan Kaukolämpö Oy:n osakkeiden ostaja. Näin Ilmajoen kunta olisi mukana yhä laajenevassa kaukolämpötoiminnassa. Kunnanhallitus käy alustavan keskustelun asiasta. Kunnanhallitus merkitsi asian tiedoksi. (Lisätietoja: kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski, puh )

25 Kunnanhallitus KH 15 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT Kunnanhallitukselle saatetaan tiedoksi seuraava: ELY-keskus: Ilmajoen kunnan työttömyysaste : 6,8% Taloustoimisto on koonnut yhteenvedon talouden toteutumisesta 1-11 kuukaudelta Raportti sisältää laskelman toimintakuluista ja -tuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista sekä vertailut edellisen vuoden vastaavan ajankohdan toteutumiseen. Raportti siältää myös hallintokunnittaisen vertailun. Tasaisen taulukon mukaan talousarvion toteutumisaste on ,7 %. Ilmajoen kunnan menot olivat toteutuneet ,9 %, tulot 81,7%, nettomäärän ollessa 94,7 %. Talousarvion mukainen vuosikate on Toteutumisvertailu investoinnit (suurimmat yksittäiset investoinnit tilikaudella 2011). Toteutumisvertailu investoinnit määräraha käyttö Maa- ja vesialueet Maanosto ,00 Maanmyynti ,92 Rakennukset Poliklinikan ja hamm.hoitolan laaj.+muutost Jaakko Ilkan koulun ja lukion pk+laaj., menot Jaakko Ilkan koulun irtaimisto, menot tulot ,00 Keskustan nuorisotilat, menot ,78 tulot Muu talonrakennus ,33 tulot 8.333,68 Kunnallistekniset työt Napustanmäen tiet ja vesihuolto Alkontie ,23 Käpälämäen alue ,58 Haja-asutusalueen viem.laajennus, menot ,82 tulot ,30 Etapin ja Laskunmäen kaava-al.vedenhankinta ,48 tulot Altian siirtoviemärin uusiminen menot ,87 tulot Muut kunnallistekniset työt menot ,52 tulot 4.079,00 Muut investointimenot yhteensä ,85 Muut investointitulot yhteensä 0 0,00

26 Kunnanhallitus Kaikki investointimenot yhteensä ,40 Kaikki investointitulot yhteensä , 90 Kaikki investoinnit netto , 50 määrärahasarake sisältää myös määrärahamuutokset JIK-peruspalvelukuntayhtymän talousarviomuutos, erikoissairaanhoito/ilmajoki, määrärahalisäys (esityslistan oheismateriaalina, tiedoksi myös valtuustolle). Vaasan hallinto-oikeus : Matti Talvitien kunnallisvalitus koskien kunnanvaltuuston päätöstä 70/ /Seppälän nuorisotalon uudisrakennushankkeen toteutus ja lisämääräraha. Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt valituksen (asiakirjat nähtävillä kokouksessa). Vaasan hallinto-oikeus : Juha Nikkolan valitus ympäristölupa-asiassa. Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt valituksen (asiakirjat nähtävillä kokouksessa). Jaana Loukasmäen kuntalaisaloite koulujen järjestyssääntöjen päivittämisestä (esityslistan oheismateriaalina). Merkittiin tiedoksi. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )