liitteet Asia Sivu KV 1 TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 KV 2 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2

Transkriptio

1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 1 Kunnanvaltuusto sivu 1 Kokousaika , kello Kokouspaikka Ilmajoen kunnantalon juhlasali Saapuvilla olleet jäsenet Oheisen liitteen mukaan Muut saapuvilla olleet Kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski Pöytäkirjanpitäjänä hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää Viranhaltijoista paikalla tekninen johtaja Paavo Perälä, sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, sosiaalijohtaja Tytti Luoto Asiantuntijoina :n 5 aikana työterveyslääkäri Timo Kosonen klo sekä :n 6 aikana jätelautakunnan va. esittelijä Raimo Alhoke Asiat :t 1-12 Pöytäkirjan allekirjoitus Terhi Pirilä-Porvali puheenjohtaja Mika Sillanpää pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu Kunnantalolla Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Tarja Oja-Nisula Juha Mäenpää , klo Hallintotoimistossa Mika Sillanpää hallinto- ja talousjohtaja

2 ILMAJOEN KUNTA Kunnanvaltuusto KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Kokousaika , kello Kokouspaikka Ilmajoen kunnantalon juhlasali Käsiteltävät asiat Pykälä Pöytäkirjan liitteet Asia Sivu KV 1 TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 KV 2 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 KV 3 TILAPÄISLUOTTO ILMAJOEN HEVOSYSTÄVÄT RY:LLE / VELKA- AJAN PIDENTÄMINEN 3 KV 4 VUODEN 2012 AVUSTUS RENGONHARJU-SÄÄTIÖLLE 5 KV 5 VUODEN 2012 AVUSTUS ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLAT RY:LLE 7 KV 6 JÄTEASIAMIEHEN VIRAN PERUSTAMINEN 9 KV 7 KV 8 KV 9 KV 10 KV 11 VALTUUSTOALOITE KODINHOITOTUEN HOITORAHAN KUNTALISÄN MAKSAMINEN AINAKIN 3 IKÄVUOTEEN SAAKKA 13 VALTUUSTOALOITE LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄN KÄYTTÖÖN OTTAMISESTA 17 KUNTALAISALOITE KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JA KOULULAISTEN OSAPÄIVÄHOIDON MAKSUJEN TASAVERTAISTAMISESTA 19 VALTUUSTOALOITE KODINHOITAJAN SAAMISEKSI LAPSIPERHEILLE 21 VALTUUSTOALOITE VIEMÄRIVERKON LAAJENTAMISESTA MUNAKKAAN 23 KV 12 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT 25 Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus pi-detään yleisesti nähtävänä kunnantalon hallintotoimistossa torstaina 2. päivänä helmikuuta 2012, kello Pöytäkirja tarkastetaan , klo Puheenjohtaja Ilmajoella 25. päivänä tammikuuta 2012 Julkipanotodistus Terhi Pirilä-Porvali, merk. Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Todistaa: Ilmajoella Ilmoitustaulunhoitaja.

3 Kunnanvaltuusto KV 1 TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kuntalain 54 :n sekä kunnanvaltuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään neljä päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle, kunnanhallituksen jäsenille ja kunnanjohtajalle ja samassa ajassa annettava yleisesti tiedoksi julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta on myös ilmoitettava niissä sanomalehdissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksestaan ilmoittaa. Kutsu valtuuston kokoukseen on tehdyn päätöksen mukaisesti julkaistu ilmoitustaululla, Ilmajoki-lehdessä sekä kunnan www-sivuilla. Sen lisäksi on lähetetty kullekin valtuutetulle kutsu postitse. Kuntalain 58 :n mukaan kunnanvaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 valtuutetuista on saapuvilla. Kunnanvaltuuston kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksessa läsnä todettiin olevan 35 varsinaista tai varavaltuutettua. KV 2 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Kunnanvaltuusto valitsee jäsenistään kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Aakkosjärjestyksen mukaan vuorossa ovat Markku Löppönen ja Juha Mäenpää, joita pyydetään varmistamaan, että heillä ei ole estettä pöytäkirjantarkistukseen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Tarja Oja-Nisula ja Juha Mäenpää.

4 Kunnanvaltuusto YHT 285/2011/142 KV 3 TILAPÄISLUOTTO ILMAJOEN HEVOSYSTÄVÄT RY:LLE / VELKA-AJAN PIDENTÄMINEN KH , 221 Ilmajoen Hevosystäväyhdistys ry, joka hallinnoi Elämysliikuntareitistön hoitolana kehittämishanketta, anoo saapuneella kirjeellään, että kunta myöntäisi ,30 euron väliaikaisrahoituksen ennen hankeajan päättymistä, hankkeen loppuunsaattamiseen mennessä. Laina maksettaisiin liitteenä olevan kirjeen mukaan kunnalle takaisin heti, kun EU-rahoitusosuus on yhdistykselle maksettu. Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä olevan velkakirjan tilapäisluotosta. Luotto tulee olla kokonaisuudessaan suoritettu kunnan ilmoittamalle tilille mennessä. Pöytäkirja tämän päätöksen osalta tarkastettiin ja hyväksyttiin heti kokouksessa sekä annettiin täytäntöönpano-oikeus välittömästi. Pöytäkirjan liitteenä 3 velkakirja ja Ilmajoen Hevosystävät ry:n hakemus liitteineen. (Lisätietoja: kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski, puh ) KH , 394 Ilmajoen Hevosystäväyhdistys ry anoo saapuneella kirjeellään jatko-aikaa tilapäisluotolle saakka. Kirje esityslistan oheismateriaalina. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se myöntää saakka lisäaikaa ko. tilapäisluotolle. (Lisätietoja: kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski, puh )

5 Kunnanvaltuusto KV Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. (Lisätietoja: kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski, puh )

6 Kunnanvaltuusto YHT 447/2011/141 KV 4 VUODEN 2012 AVUSTUS RENGONHARJU-SÄÄTIÖLLE KH , 6 Vuoden 2012 talousarviossa on yhteensä euron määräraha kunnanvaltuuston käytettävissä yhteisöjen avustuksia varten. Kunnanhallituksen talousarvioon sisältyvän ehdotuksen mukaisesti valtuusto päättää yli euron avustukset ja kunnanhallituksella on oikeus ratkaista yleisavustukset enintään euroon saakka. Rengonharju-säätiö hakee Ilmajoen kunnalta vuodelle 2012 lentoaseman toiminta-avustusta euroa. Anottu määrä perustuu Rengonharju-säätiön taustayhteisökuntien veroäyrikertymään ja asukaslukuun. Taustayhteisökuntia ovat Ilmajoen lisäksi Seinäjoki, Lapua, Kurikka ja Jalasjärvi. Vuonna 2008 avustus oli euroa, vuonna euroa, vuonna euroa ja vuonna euroa. Esityslistan oheismateriaalina on kuntien osuudet, tilinpäätös 2010 ja alustava tilinpäätös Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto päättää myöntää säätiölle avustusta euroa. Avustusta perustellaan sillä, että Ilmajoen kunta on yksi Rengonharju-säätiön taustayhteisökunnista ja säätiön ylläpitämä lentokenttä sijaitsee Ilmajoen kunnan alueella ja että lentokenttätoiminnan ja lentoliikenteen ylläpitäminen on Ilmajoen elinkeinoelämän ja ilmajoen kunnan edun mukaista. Markku Ojala, Seppo Pirttikoski ja Veli Haavisto. poistuivat kokouksesta esteellisinä (Rengonharju-säätiön hallitus) tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Esittelijänä tämän pykälän kohdalla toimi hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää. Kunnanhallitus valitsi yksimielisesti tilapäiseksi puheenjohtajaksi tämän pykälän ajaksi Pentti Luhtalan. Kutsuttuna asiantuntija tämän pykälän aikana kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski klo Pöytäkirja tämän päätöksen osalta tarkastettiin ja hyväksyttiin heti kokouksessa. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

7 Kunnanvaltuusto KV Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Kokouksesta poistuivat esteellisinä Markku Ojala, Veli Haavisto ja Seppo Pirttikoski (Rengonharju-säätiön hallitus) tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti asiantuntijaksi tämän pykälän ajaksi kunnanjohtaja Seppo Pirttikosken klo Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen esityksen. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

8 Kunnanvaltuusto YHT 324/2011/141 KV 5 VUODEN 2012 AVUSTUS ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLAT RY:LLE KH , 7 Ilmajoen Musiikkijuhlat ry on kirjeellään anonut vuodelle 2012 avustusta Vuoden 2012 talousarviossa on kunnanvaltuuston määrärahoihin varattu yhteensä euroa yhteisöjen avustuksia varten. Vuonna 2011 Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:lle myönnettiin avustusta Kunnanhallituksella on oikeus ratkaista avustus euroon saakka. Avustus kohdentuu vuoden 2012 Musiikkijuhlia varten, jotka järjestetään Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:n kirje : Avustusanomus Ilmajoen Musiikkijuhlat ry. anoo kohteliaimmin toiminta-avustusta vuoden 2012 musiikkijuhlia varten, jotka järjestetään Ilmajoen Musiikkijuhlat kiittää kuluneelle vuodelle saamastaan avustuksesta, mikä osaksi mahdollisti Taipaleenjoki -oopperan tuottamisen. Oopperaa kävi katsomassa 8500 henkilöä ja muissa tapahtumissamme vieraili 5000 henkeä, kokonaiskävijämäärän ollessa henkilöä. Tulevalla esityskaudella 2012 tullaan näkemään uudelleen suuren suosion saavuttanut Taipaleenjoki-ooppera sekä konsertteja niin ulko- kuin sisätiloissa. Ooppera esitetään ooppera-areenalla ja Tulevana vuotena työstämme myös uutta kotimaista oopperaa, työnimeltään Kekkonen. Kustannuksia tulee olemaan tulevan vuoden aikana mm. libreton ja sävellyksen tilaamisesta. Perustamamme erillisen markkinointiryhmän kanssa jatkamme hyvin alkanutta yhteistyötä markkinoinnin eteen. Lisäksi olemme tiivistäneet yhteistyötä kuntaan päin kunnanjohtajan, kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajan kanssa pidettävien erillisten palaverien kautta. Toivomme Ilmajoen kunnalta myönteistä päätöstä hakemaamme avustukseen, jolla saamme osin toteuttaa 38:nnet musiikkijuhlat ja säilyttää elinvoimainen tapahtuma omassa kunnassa. Yhteistyöstä kiittäen Ilmajoen Musiikkiijuhlat ry. Aikaisemman käytännön mukaan kunnan erääntyneet saatavat peritään suoraan Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:n avustuksesta.

9 Kunnanvaltuusto Esityslistan oheismateriaalina on tilinpäätös 2010 ja alustava tilinpäätös Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:lle myönnetään vuodelle 2012 avustusta asiaselostuksessa esitetyin perustein Avustusta perustellaan kunnan tehtävällä edistää kulttuuritoimintaa sekä sillä, että Ilmajoen Musiikkijuhlat on pitkäaikainen, laajasti tunnettu ja arvostettu valtakunnallinen kulttuuri- ja musiikkitapahtuma ja tapahtuma on tärkeä kunnan myönteisen kuntakuvan ja imagon kannalta ja tapahtumalla on myönteisiä vaikutuksia laajasti Ilmajoen kulttuuritoiminnalle. Jari Mäki poistui kokouksesta esteellisenä (Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:n hallitus) tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Pöytäkirja tämän päätöksen osalta tarkastettiin ja hyväksyttiin heti kokouksessa. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh ) KV Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Kokouksesta poistuivat esteellisinä Aulis Hahtola ja Jari Mäki (Musiikkijuhlat ry:n hallitus) tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Matti Järviharju esitti, että avustuksesta leikataan 10 %. Ehdotus raukesi kannattamattomana. Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti asiantuntijaksi tämän pykälän ajaksi Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:n puheenjohtaja Timo Kososen. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

10 Kunnanvaltuusto YHT 511/2011/180 KV 6 JÄTEASIAMIEHEN VIRAN PERUSTAMINEN JKL , 4 Lakeuden jätelautakunta hoitaa 11 kunnan jätehuoltoviranomaistehtäviä ns. yhteislautakuntana. Perustamissopimuksen mukaan lautakunnan isäntäkunta on Ilmajoki. Lautakunnan esittelijänä toimii isäntäkunnan määräämä viranhaltija ja Ilmajoen valtuusto on toimivaltainen päättämään lautakunnan talousarviosta. Lautakunnan alaisia tehtäviä ovat viime vuoden loppuun saakka hoitaneet osa-aikainen (30 %) esittelijä ja kokopäiväinen työsuhteinen toimistosihteeri. Jätelautakunnan esittelijän virkatehtäviä on hoidettu lautakunnan perustamisesta alkaen yhdistettynä rakennustarkastajan virkaan 30 % työajalla. Tehtävää on hoidettu määräaikaisilla sopimuksilla toukokuusta 2011 alkaen, jolloin viran vakituinen hoitaja Satu Kangas- Kuittinen määrättiin kokonaan rakennusvalvonnan tehtäviin. Vuoden 2012 talousarviossa ennakoitiin tehtävien lisäystä nostamalla esittelijän työpanos 50 % mukaiseksi. Uusi jätelaki astuu voimaan Vaikka merkittävimmät päätökset lainmuutoksen kohteena olevista asioista, yhteislautakunnan perustaminen ja kuljetusjärjestelmäratkaisut on Lakeuden jätelautakunnan toimialueella jo tehty, on uudella lailla kuitenkin vaikutusta kunnallisen jäteviranomaisen toimintaan. Lautakunnan alaisen viranhaltijan tehtäväkenttä laajenee mm. raportoinnin, tiedottamisen ja päätösasioiden valmistelun osalta. Kunta-alan jätehuoltoseminaarissa viime marraskuun lopulla Kuntaliiton taholta jätelakiuudistuksesta saadun lisätiedon perusteella on ilmeistä, että laissa määritellyt uudet tehtävät ja maakunnallisen viran asianmukainen hoito edellyttävät jatkossa esittelijän työpanoksen lisäämistä kokoaikaiseksi. Isäntäkuntana Ilmajoen kunnan edun mukaista on hoitaa tämä tehtävä mahdollisimman hyvin. Jätelautakunnan esittelijän tehtäviin kuuluu jätetaksan ja palvelutasopäätöksen sekä jätehuoltomääräysten muutosten valmistelu, esittelijälle delegoitujen päätösasioiden, kuten jätehuoltomääräyksistä poikkeamishakemusten (n kpl/v) ja jätemaksumuistutusten (n. 10 kpl/v) käsittely ja ratkaiseminen, ns. kalkkistabilointi-ilmoitusten käsittely (n kpl/v), jätemaksujen maksuunpano- ja perintäluetteloiden vahvistaminen, jätemaksujen kohtuullistamiset, väärinkäyttömaksut, tyhjennysten keskeytykset, jätehuoltomääräysten vastaisten tyhjennysvälien yhdenmukaistamispäätösten käsittely (muutama sata kpl/v vielä useamman vuoden ajan, kunnes toimialueella on yhdenmukainen käytäntö) sekä jätehuoltoon liittymättömien talouksien seuranta ja liittymiskehotukset. Lähivuosina esittelijän merkittävin työllistäjä tulee olemaan siirtyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen sakokaivolietteen kuljetuksissa yhdeksäs-

11 Kunnanvaltuusto sä toimialueen kunnassa. Esittelijä pitää viikoittain yhteyttä Etapin toimihenkilöihin, joko viikkopalavereissa tai muulla tavoin. Esittelijän tulisi pitää yhteyttä myös kaikkiin toimialueensa kuntiin. Nykytilanteessa yhteydenpito on jäänyt ympäristösihteerien kanssa järjestettävien muutaman kerran vuodessa tapahtuvien kokoontumisten varaan. Jäterekisterin ylläpito on uuden lain voimaan tultua järjestettävä jäteviranomaisen toimesta, tällä hetkellä rekisteriä ylläpitää Lakeuden Etappi. Jätemaksun kertymästä ja käytöstä tiedottaminen on samoin uusi lainmukainen tehtävä. Uuden jätelain perusteella jäteviranomaisella on jatkossa kasvava rooli mm. jätehuoltojärjestelmän suunnittelussa vaikka päävastuu onkin jäteyhtiöllä. Westenergy Oy:n jätteenpolttolaitoksen toiminnan alkaminen kuluvan vuoden lopulla antaa aiheen tiivistää yhteistyötä viiden osakasalueen jäteviranomaisten kesken. Mikäli tehtävän hoitoa varten perustetaan uusi virka, kelpoisuusvaatimuksina tulisi edellyttää vähintään opistotasoista koulutusta sekä hyvää kirjallista ja suullista suomen kielen taitoa, yhteistyökykyä, jätehuoltoalan tietämystä ja kuntasektorin tuntemusta, hyviä asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaitoja sekä itsenäistä työotetta. Tehtävän muuttuessa kokopäiväiseksi, myös virkanimike tulisi muuttaa vastaamaan paremmin tehtävän luonnetta. Monissa jätelautakunnissa on käytössä jäteasiamiehen virkanimike. Uusi virka tulisi sijoittaa Kuntien teknisen virkaehtosopimuksen palkkaryhmään 3. Ilmajoen kunnalle palkkakustannusten lisäys (v n sivukulut n ) ei aiheuta nettomenojen lisäystä, koska lautakunnan kulut on yhteislautakunnan perustamissopimuksessa sovittu katettavaksi jätehuollon perusmaksusta (ns. ekomaksuvaroista). Täytettävän viran hakukustannuksiin tulisi varata n Esityksestä on informoitu Lakeuden Etappi Oy:n toimitusjohtaja Hakolaa, joka pitää viran muuttamista täysipäiväiseksi positiivisena asiana jätehuollon lisääntyvien viranomaistehtävien kannalta. Hakola katsoo, ettei Etapin osalta ole estettä muutokseen kesken talousarviokauden. Etapin hallitus käsittelee asian helmikuun kokouksessaan saatuaan tiedon kunnan päätöksestä. On ilmeistä, että viran muuttuminen kokoaikaiseksi helpottaisi asian hoitamista myös käytännössä, koska tehtävän liittäminen jonkin toisen viran hoitoon on keinotekoista. Vertailtaessa omaa tilannettamme muiden alueiden henkilöstötilanteeseen on todettava, että muilla yhteislautakunta-alueilla on vähintäänkin kolme henkilöä jätehuollon viranomaistehtäviä hoitamassa.

12 Kunnanvaltuusto Päätösesitys: Jätelautakunta esittää, että Ilmajoen kunnanhallitus ryhtyy toimenpiteisiin jätelautakunnan esittelijän virkatehtävän muuttamiseksi kokoaikaiseksi jäteasiamiehen virkanimikkeellä ja että virka täytettäisiin mahdollisimman pian ja varaa talousarvioon euron lisämäärärahan viran palkkauskustannuksiin ja euroa viran hakukustannuksiin. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Sopimus yhteisestä jätelautakunnasta pöytäkirjan liitteenä 1. Lisätietoja jätelautakunnan vs. esittelijä Raimo Alhoke puh tai KH , 18 Koska jätelautakunnan kokous on esityslistan lähettämisen jälkeen, päätösehdotus annetaan kokouksessa. Asiantuntijana jätelautakunnan va. esittelijä Raimo Alhoke. Esittelijä teki kokouksessa seuraavansisältöisen päätösehdotuksen: Kunnanhallitus hyväksyy jätelautakunnan päätösehdotuksen ja esittää kunnanvaltuustolle, että kuntaan perustetaan jäteasiamiehen virka ja että talousarvioon varataan euron lisämääräraha viran palkkauskustannuksiin ja euroa viran hakukustannuksiin. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän kokouksessa tekemän päätösehdotuksen. (Lisätietoja: jätelautakunnan va. esittelijä Raimo Alhoke, puh tai raimo.alhoke@ilmajoki.fi) KV Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Asiantuntijana tämän pykälän aikana va. jätelautakunnan esittelijä Raimo Alhoke.

13 Kunnanvaltuusto Lisätietoja jätelautakunnan va. esittelijä Raimo Alhoke puh tai

14 Kunnanvaltuusto YHT 172/2009/117 KV 7 VALTUUSTOALOITE KODINHOITOTUEN HOITORAHAN KUNTALISÄN MAKSAMINEN AINAKIN 3 IKÄVUOTEEN SAAKKA KH , 10 Valtuutetut Mervi Haapoja, Hannu Siltaloppi, Kari Väli-Torala, Christel Björk, Heikki Kuula, Tuula Ranta, Salme Hautala, Esa Niemistö, Markku Löppönen, Risto Yli-Rasku ja Terhi Pirilä ovat jättäneet seuraavansisältöinen valtuustoaloitteen: Ilmajoen positiivisin ongelma on päivähoitopaikkojen tarpeen lisääntyminen nopeasti viime ja tulevina vuosina. Juuri tälläkin hetkellä Ilmajoen kunnassa päivähoidossa on ylipaikoilla lukuisia lapsia. Tämä väistämättä tarkoittaa suuria haasteita päivähoidonjohdon taholle joka varmasti tahtoisi tarjota jatkossakin laadukasta hoitoa. Uusien perhepäivähoitajien saatavuudessa on suuria haasteita ja haasteet lisääntyvät edelleen suurten ikäluokkien jäädessä lähivuosina eläkkeelle. Tällä hetkellä Ilmajoen kunta on budjetissaan varautunut 3 uuden päiväkodin rakentamiseen joista ensimmäinen eli Ahonkylän kohde on käynnistymässä. Uusien päivähoitopaikkojen rakentaminen on kallista ja jokainen pidempään kotona hoidettava lapsi helpottaisi kuntaa näissä velvoitteissa. Kunnan velkamäärä on jo nyt huolestuttavan suuri. Edelleen kiristyvä kuntatalous ja taantuman syveneminen laittaa meidät pohtimaan rakentavia ratkaisuja ilmajokisten lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kuntalisä olisi yksi ruuhkien purkukeino joka loisi sellaista hyvinvointia ilmajokisiin lapsiperheisiin, jota ei pysty ainakaan taloudellisilla mittareilla lyhyessä ajassa mittamaan. Paljon on puhuttu koulusurmien aikana siitä, että päättäjien tulee tehdä todellisia lapsen arkea koskettavia positiivisia päätöksiä jotka edesauttavat turvallista lapsuutta ja positiivisen minäkuvan ja vahvan itsetunnon kehittymistä. Tämä olisi sellainen hyvä päätös. Kaikkein paras paikka alle kolmivuotiaalle lapselle on oma koti ja oman äidin tai isän syli (vrt. Liisa Kelttikangas-Järvisen tutkimustulokset lapsen kasvusta ja kehityksestä & hoidosta). Tapaukset joissa vanhemmuus horjuu tarvitsevat tietenkin päivähoitoa lastensuojelun avohuollontukimuotona kuten aikaisemminkin. Kodinhoidontuen kuntalisän myöntäminen ei ole vastakkainasetelmassa suhteessa päiväkotien olemassaoloon sillä selvää on, että molempia tarvitaan. Perheet tarvitsevat erilaisissa elämäntilanteissa eri vaihtoehtoja ja tottahan me kaikki tahdomme ilmajokelaisten parasta ja siksi myös tarjota heille todellisia valinnan mahdollisuuksia. Lasten kotihoito pitää olla todellinen vaihtoehto ainakin alle 3-vuotiaiden lasten hoitomuotona. Monet tutkimukset puoltavat sitä, että lapsella tulee olla oikeus kiireettömään ja turvalliseen lapsuuteen. Vanhemmille täytyisi taata todellinen valinnan vapaus päivähoitoratkaisujen tekemisessä. Valintaa helpottaisi kodinhoidontuen kuntalisän myöntäminen Ilmajoen kunnassa.

15 Kunnanvaltuusto Kuntalisä on keino jolla lapsiperheiden mahdollisuuksia lastensa hoidon järjestämiseksi voidaan ennen kaikkea monipuolistaa. Maksettavalla kunnollisella kuntalisällä voidaan merkittävästi lisätä kunnan vetovoimaisuutta ja luoda entistäkin lapsiystävällisempi imago Ilmajoen kuntaan. Monesti tontin osto ja rakentaminen ajoittuvat juuri siihen ajankohtaan jolloin perheen perustaminen on ajankohtaista ja näillä seikoilla on merkitystä. Kuntalisä houkuttelee nuoria perheitä Ilmajoelle. Listaan seuraavaksi muutamia positiivisia asioita joita kuntalisän myöntäminen parhaimmillaan toisi tullessaan edellä mainittujen seikkojen lisäksi; - Kotihoito antaa vanhemmille mahdollisuuden viettää enemmän aikaa lapsensa kanssa. Nykytieto sekä tutkimukset puoltavat kotihoitoa pikkulapsi vaiheessa. - Kotihoitajalle (äiti tai isä) jää aikaa kehittää kotihoidettavien lasten elinympäristöä sekä verkostoitua muiden vertaistensa kanssa. Tämä lisää sitä paljon perään kuulutettua yhteisöllisyyttä. - Monien infektioherkkien lapsien sairaudet vähenevät kotihoidossa ja näin myös terveydenhuoltopalvelujen tarve pienenee. Ja ennen kaikkea lapsen kärsiminen ainaisista flunssista vähenee. - Pienituloisten perheiden taloudellinen tilanne, esimerkiksi yksinhuoltajilla, kohenisi. Kuntaliitto on selvittänyt vuonna 2008, että Manner-Suomessa kodinhoidontuen kuntalisää maksaa noin viidennes kunnista. Sitä maksavien kuntien määrä on noussut viime vuosina. Selvityksestä ilmeni, että sitä maksetaan noin 151 /lapsi (vaihteluväli ). Kuntalisää maksetaan pääsääntöisesti alle kolmivuotiaista lapsista. Kunnat voivat itse päättää millä ehdoin ja kenelle kuntalisää maksetaan. Yleisimmin on asetettu seuraavia ehtoja: - vanhempi hoitaa itse lasta (76 % tukea myöntävissä kunnissa) - perheen kaikki lapset hoidetaan kotona (51 %) - vanhempi jää hoitovapaalle työstä (42 %) - kuntalisä maksetaan vain täysistä kuukausista (38 %) - oikeus tuen saamiseen edellyttää tietyn vähimmäisajan (minimikotihoitoaika) (37 %) - vanhempi keskeyttää määräajaksi opiskelun (26 %) Ilmajoella maksettiin kotihoidontuen hoitorahan kuntalisää kokeilumuotoisesti aikaisemmin. Tuolloin maksamisen ehdot kuitenkin olivat sellaiset, että vain hyvin harva perhe täytti ne. Siksi ei saatu hyvää kuvaa kotihoidontuen kuntalisän vaikutuksista. Kunnallinen päivähoito maksaa noin 50 euroa/lapsi päivässä Jos kotihoidontuki kuntalisineen antaa todellisen vaihtoehdon vanhemmille, se osaltaan myös säästää kunnan menoja. Lisäksi saadaan edellä mainitut vaikeammin rahassa mitattavat mutta huomattavat edut. Ehdotan kunnioittavasti, että Ilmajoen kunta tällä kertaa asettaa kuntalisän saamiseen sellaiset ehdot, että siitä tulee todellinen vaihtoehto, joka on usean perheen saatavilla ja siten aivan käytännössä luo uusia valinnan mahdollisuuksia pikkulasten hoidon järjestämiseen. Ystävällisin terveisin Mervi Haapoja

16 Kunnanvaltuusto Kotiäiti / Sosionomi Tätä valtuustoaloitetta kannattavat lukuisten kuntalaisten lisäksi mm. alkutekstissä mainitut Ilmajoen kunnan valtuutetut. Ehdotamme kunnioittavasti, että Ilmajoen kunnassa ryhdytään toimenpiteisiin kotihoidontuen hoitorahan kuntalisän maksamiseksi. Vielä tähän liitteeksi Kelan internetsivuilta ment ( ) Kotihoidontuen määrä Lasten kotihoidon tukee kuuluu hoitoraha ja perheen tuloista riippuen hoitolisä. Lisäksi sinun kannattaa tiedustella kotikunnastasi kuntalisää. Hoitorahaa maksetaan jokaisesta tukeen oikeutetusta lapsesta erikseen. Hoitoraha on - yhdestä alle 3-vuotiaasta 314,28 e/kk - muista alle 3-vuotiaista sisaruksista kustakin 94,09 e/kk - yli 3-vuotiaista, alle kouluikäisistä sisaruksista 60,46 e/kk kustakin. Hoitolisään vaikuttavat perheen koko ja tulot. Hoitolisä on enintään 168,19 euroa kuukaudessa. Sitä maksetaan vain yhdestä lapsesta. (Näistä summista maksetaan vielä vero. Lue lisää netistä!) Ns. kuntalisä oli kokeiluluonteisesti käytössä vuonna Kotihoidontuen kuntalisään liittyen sivistyslautakunta on / 137 päättänyt, että sivistyslautakunta suorittaa kyselyn kuntalaisille varhaiskasvatuspalvelujen tarpeesta helmikuun 2012 loppuun mennessä. Vuoden 2010 budjetissa oli euron määrärahavaraus kuntalisään. Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kokouksessaan / 103 toivomuspontena, että kotihoidontuen kuntalisä ja sen käyttöönotto selvitetään perusteellisesti mennessä Ilmajoen kunnan osalta. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle valtuustoaloitteen tulleen loppuun käsitellyksi asiaselostuksessa esitetyillä perusteilla. (Lisätietoja: päivähoidonjohtaja Vivi-Ann Koskimäki, puh )

17 Kunnanvaltuusto KV Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. (Lisätietoja: päivähoidonjohtaja Vivi-Ann Koskimäki, puh )

18 Kunnanvaltuusto YHT 173/2009/117 KV 8 VALTUUSTOALOITE LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄN KÄYTTÖÖN OTTAMISESTA KH , 11 Kokoomuksen valtuustoryhmän jäsenet ovat jättäneet seuraavansisältöisen valtuustoaloitteen: Ilmajoella on ns. positiivinen ongelma - olemme niiden harvojen eteläpohjalaisten kuntien joukossa, joka kasvattaa väkilukuaan. Tämä tuo mukanaan kunnalle myös velvoitteita; kuntalaisten palvelut tulee hoitaa asianmukaisesti. Tällä hetkellä akuutein haaste Ilmajoella on päivähoitopalveluiden riittävä tarjonta. Keskustelussahan on ollut jo jonkin aikaa kolmen uuden päiväkodin rakentamistarve. Ilmajoella on muutama vuosi sitten ollut mahdollisuus hakea lasten kotihoidontuen kuntalisää. Kriteerit tuen saamiseksi olivat tuolloin niin vaativat, että vain harvat perheet ne täyttivät. Lasten kotihoidontuki höystettynä kuntalisällä olisi yksi vaihtoehto perheille, kun he miettivät lastensa hoitojärjestelyitä. Sillä voitaisiin ehkä saada myös hiukan "peliaikaa" edellä mainittujen investointien suhteen. Esitämmekin nyt, että lasten kotihoidon tuen kuntalisä otetaan uudelleen selvitettäväksi ja valmisteltavaksi niin, että se voidaan huomioida jo vuoden 2010 budjetin valmistelussa. Ns. kuntalisä oli kokeiluluonteisesti käytössä vuonna Kotihoidontuen kuntalisään liittyen sivistyslautakunta on / 137 päättänyt, että sivistyslautakunta suorittaa kyselyn kuntalaisille varhaiskasvatuspalvelujen tarpeesta helmikuun 2012 loppuun mennessä. Vuoden 2010 budjetissa oli euron määrärahavaraus kuntalisään. Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kokouksessaan / 103 toivomuspontena, että kotihoidontuen kuntalisä ja sen käyttöönotto selvitetään perusteellisesti mennessä Ilmajoen kunnan osalta. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle valtuustoaloitteen tulleen loppuun käsitellyksi asiaselostuksessa esitetyillä perusteilla. (Lisätietoja: päivähoidonjohtaja Vivi-Ann Koskimäki, puh )

19 Kunnanvaltuusto KV Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. (Lisätietoja: päivähoidonjohtaja Vivi-Ann Koskimäki, puh )

20 Kunnanvaltuusto YHT 453/2009/117 KV 9 KUNTALAISALOITE KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JA KOULULAISTEN OSAPÄIVÄHOIDON MAKSUJEN TASAVERTAISTAMISESTA KH , 24 Jarkko Leiniö on jättänyt seuraavansisältöisen kuntalaisaloitteen: Kuntalaisaloite koululaisten iltapäivätoiminnan ja koululaisen osapäivähoidon maksujen tasavertaistamisesta. Tällä hetkellä koululaisen iltapäivä toiminnan hinta 60,00 euroa ja koululaisen osapäivähoidon hinta ko. tapauksessa 139,80 euroa. Hoidon tarve maksimissaan 8h/viikko. Tämä hinta tällä hetkellä on 60 % kokopäivämaksusta. Hinnoittelu on tällä hetkellä syrjivä sivukylillä asuvia kohtaan. Liitteeksi aloitteeseen valtakunnallinen ohjeistus (aamu- ja iltapäivätoiminnan säännökset ja niiden soveltaminen) ja kolmen kunnan päätökset. Esityslistan oheismateriaalina aloitteen mukana toimitettu materiaali. Opetushallituksen uusissa perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa 2011 (voimaantulo ), on maksujen perimisen osalta viitattu perusopetuslain pykälään 48 f, 1 mom, jossa ei anneta ohjeita tilanteisiin, jossa koululaisten iltapäivä järjestettäisiin jossain muualla kuin aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Oleellista maksujen määräytymisessä on se, kuka toiminnan järjestää. Asiakkaat eivät saa joutua eriarvoiseen asemaan, saadessaan samasta paikasta, samalta henkilökunnalta, samaa palvelua. Eli jos otettaisiin esioppilaita iltapäivätoimintaan, ei heiltä voisi periä päivähoidon mukaista maksua. Kuin myös, jos koululaisen sijoittaa päivähoidon puolelle, hän saa siellä palvelun päivähoitona ja siitä peritään sama maksu, kuin muiltakin päivähoitopalvelun asiakkailta. Kyseessä ei tällöin ole perusopetuksen tarkoittama iltapäivätoiminta, vaan koululaiselle tarjottava päivähoitopalvelu. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle kuntalaisaloitteen tulleen loppuun käsitellyksi asiaselostuksessa esitetyillä perusteilla. (Lisätietoja: päivähoidonjohtaja Vivi-Ann Koskimäki, puh )

21 Kunnanvaltuusto KV Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. (Lisätietoja: päivähoidonjohtaja Vivi-Ann Koskimäki, puh )

22 Kunnanvaltuusto YHT 208/2009/117 KV 10 VALTUUSTOALOITE KODINHOITAJAN SAAMISEKSI LAPSIPERHEILLE KH , 23 Kokoomuksen valtuustoryhmän jäsenet ovat jättäneet seuraavansisältöisen valtuustoaloitteen: Ilmajoella lapsiperheiden saama kotipalvelu on huolestuttavasti entisestään vähentynyt. Vuonna 2007 kodinhoitokäynneistä 2,8% oli lapsiperheisiin kohdistuneita, vuonna 2008 vain 1,4% - siis puolet vähemmän! Tämä on näkynyt esim. siten, että osa kotipalveluun kuuluvista asiakkaista on ohjautunut lastensuojelun perhetyön piiriin. Lisäksi viime vuonna kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä sekä laitossijoitukset ja sitä kautta niihin liittyvät kustannukset ovat lisääntyneet. Mikä ei ole millään mittarilla mitattuna järkevää - ei inhimillisesti lasten ja perheiden kannalta katsottuna kuin ei myöskään kunnan taloudenpidon kannalta katsottuna. On siis "sammutettu tulipaloja" sen sijaan, että olisi tehty enemmän ennaltaehkäisevää työtä, jota peräänkuulutetaan niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Konkreettinen toiminta vain on tahtonut jäädä vähäiseksi. On siis aika tehdä asialle jotakin! Esitämmekin, että Ilmajoella nimetään yksi kodinhoitaja tekemään pelkästään lapsiperhetyötä ja ensisijaisesti nimenomaan ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. Organisatorisesti tämän kodinhoitajan paikka voisi olla joko JIK:ssä lastenneuvolassa kätilö / terveydenhoitaja -tiimissä tai vaihtoehtoisesti kunnan sosiaalitoimessa - kumpi käytännön kannalta järkevämpää on. Asia nousee esiin varmasti siinä vaiheessa, kun Ilmajoellakin ryhdytään laatimaan lakisääteistä (Lastensuojelulaki 417/ ) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Tiedossa toki on, että kunnan talous on "tarkan markan" taloutta, etenkin tänä päivänä, mutta satsaus tämän tyyppiseen toimintaan "haukkuu varmasti hintansa". Jos kyetään välttämään yhdenkin lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle, on kodinhoitajan palkkakustannukset jo hankittu - yhden lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle saattaa maksaa kunnalle useita tuhansia euroja kuukaudessa. Kunnan tulee tehdä kaikki voitava lasten ja perheiden hyvinvoinnin eteen, jottei koko perheelle rankkoihin toimenpiteisiin tarvitsisi mennä kuin äärimmäisissä tapauksissa. Oma, vain lapsiperhetyötä tekevä kodinhoitaja olisi yksi lääke tähän. Toukokuun 2011 alusta lukien JIK:lle on myyty 1 pv/vko kunnan toimesta ennaltaehkäisevää toimintaa (neuvola). Työpanosta on lisätty lukien 2 pv/vko. JIK:n puolella on todettu em. työpanoksen olevan riittävä.

23 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle valtuustoaloitteen tulleen loppuun käsitellyksi asiaselostuksessa esitetyillä perusteilla. (Lisätietoja: sosiaalijohtaja Tytti Luoto, puh ) KV Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. (Lisätietoja: sosiaalijohtaja Tytti Luoto, puh )

24 Kunnanvaltuusto YHT 176/2009/117 KV 11 VALTUUSTOALOITE VIEMÄRIVERKON LAAJENTAMISESTA MUNAKKAAN KH , 12 Valtuutetut Juha Mäenpää, Kari Knuuttila, Kai Väli-Torala, Christel Björk, Heikki Kuula ja Esa Niemistö ovat jättäneet seuraavansisältöisen valtuustoaloitteen: Viemärilaitoksen toiminta-alueen laajentamisen suunnittelu käynnistyi teknisen lautakunnan päätöksen suuntaviivojen mukaisesti kunnan teknisen toimen Ramboil Oy - nimisen yrityksen kanssa yhteistyössä. Ilmajoen kunnan teknisessä lautakunnassa ja kunnanhallituksessa on käsitelty alkuvuoden 2009 aikana suunnitelmaa viemärilaitoksen toimintaalueen laajentamisesta Ilmajoen haja-asutusalueille. Nyt asia on päätettävänä kunnanvaltuustossa. Tehdyssä suunnitelmassa, viemäröinti ei kuitenkaan ulotu, lähinnä taloudellisista syistä koko kunnan alueelle. Kunnan viemäriverkoston ulkopuolisille alueille tarjotaan vaihtoehdoksi joko kiinteistökohtaisia - tai ns. kyläjätevesipuhdistamoja. Seinäjoen seudun kuntien yhteisenä projektina tuetaan em. toimintaa neuvonnalla yms. tukipalveluin. Tarpeellisten tukipalvelujen jälkeenkin jätevesien puhdistamisen ylläpito jää pääsääntöisesti asukkaiden itse hoidettavaksi, joka on yleensä kalliimpaa kuin kunnallisen jätevesihuollon yhteydessä. Jätevesihuollossa ylläpidon toimiminen on erityisen tärkeää, kunnallisessa viemäröinnissä tämä asia on ammattitaitoisesti hyvin hoidettu. Kuntalaisten kanssa keskustellessa on huoli jätevesihuollon toimimisesta haja-asutusalueella ollut ilmeinen. Mm. Munakan jätevesi-illan jälkeen on nähty parhaana vaihtoehtona Munakan alueen kunnallisen viemäröinnin toteuttaminen Ilmajoen kunnan toimesta. Kunnan hoitaessa viemäröinnin, sen ylläpito olisi luotettavaa ja kuntalaiselle tasa-arvoisen helppohaitoista. Alustavasti on selvitetty mm. Munakan Seinäjokeen liittymishankkeen yhteydessä Munakan alueen viemäröinnin järjestämistä Ylistaro-Seinäjoen runkoviemäriputken kautta, tällöin Munakan siirtoviemärin osuus jäisi muutamaan kilometriin. Liittymishankkeen aikaan myös Ilmajoen kunnan taholta ilmaistiin valmiutta Munakan alueen kunnallisen palvelutason nostamiseen. Seinäjoen Veden verkostopäällikön Jari Mäntylän suullisen lausunnon mukaan Munakan alueen liittämiselle Ylistaro-Seinäjoen runkoviemäriputkeen ei ole teknistä kapasiteetti estettä. Liittyminen vaatii Ilmajoen kunnan ja Seinäjoen kaupungin välisiä neuvotteluja seutuyhteistyön hengessä. Munakka on n. 10 minuutin ajomatkan päässä Seinäjoen kaupungin keskustasta ja asutus nauhamaisen tiiviinä käsittää n.160 kiinteistöä. Alue on kylänä kiinteistömäärältään suurin viemäröinnin toiminta-alueen ulkopuolelle jäävä alue. Munakka on kyläläisten aktiivisen perustyön myötä vahvasti mukana tonttimyynnissä. Tontteja on saatukin mukavasti myyntiin. Munakkaan rakentamista suunnittelevat, maaseutumaista asumista kaupungin lähellä hakevat, kaipaavat kuitenkin kunnallisia perus-

25 Kunnanvaltuusto palveluja, kuten mm. viemäröintiä. Munakan nykyinen viemäröinti purkautuu pääosin tulva-alueella olevien avo-ojien kautta hajakuormituksena Kyrönjokeen, joka on ympäristöriski. Edellä mainituin perustein esitetään, että Munakan alue liitetään Ilmajoen kunnan viemärilaitoksen toiminta-alueeseen. Kunnanvaltuusto on päättänyt viemärilaitoksen toiminta-alueesta. Mikäli toiminta-aluetta laajennetaan edelleen, täytyy koko kunnan alue tutkia kokonaisuutena. Tällä hetkellä ei ole taloudellisia resursseja laajentaa viemärilaitoksen toiminta-aluetta. Kunnan investointiohjelmaa rasittaa nyt mm. useampivuotinen haja-asutusalueiden viemäröintiohjelma. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle valtuustoaloitteen tulleen loppuun käsitellyksi asiaselostuksessa esitetyillä perusteilla. (Lisätietoja: vesihuoltorak.mestari Pekka Hirvonen, puh ) KV Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. (Lisätietoja: vesihuoltorak.mestari Pekka Hirvonen, puh )

26 Kunnanvaltuusto KV 12 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT Kunnanvaltuustolle saatetaan tiedoksi seuraavaa: Kh:n päätös / 19: Osakkuus perustettavassa Seinäjoen ammattikorkeakouluosakeyhtiössä (esityslistan oheismateriaalina) Ilmajoen nuorisovaltuuston aloite hidasteista Koskenkorvan keskustaan (esityslistan oheismateriaalina) JIK-peruspalvelukuntayhtymän talousarviomuutos, erikoissairaanhoito / Ilmajoki, määrärahalisäys (esityslistan oheismateriaalina) Jaana Loukasmäen kuntalaisaloite koulujen järjestyssääntöjen päivittämisestä ( esityslistan oheismateriaalina) Merkittiin tiedoksi. Kokouksen alussa esittäytyi aloittanut tekninen johtaja Paavo Perälä. Saatettiin tiedoksi Matti Järviharjun valtuustoaloite koskien maakunnan kustannuksella tapahtuvan ylikunnallisen koulutuksen keskittämisen estämisestä Seinäjoelle. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )