TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNKI TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Ehdotus YK 214:6

2 Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava TAHKON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

3

4 Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava SISÄLLYS JOHDANTO 1. LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutyön määritys Suunnittelualueen sijainti Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli Loikka Yleiskaavoitus Tahkon kehittämissuunnitelma Asemakaavoitus Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Toimenpide- ja rakennuskiellot Kehitystarpeet SELVITYKSET Rajaukset ja menetelmät Kaupunkirakenne ja historia Tahkon historiaa Kaupunkirakenne Työpaikat ja palvelut Työpaikat Palvelut Asuminen ja väestö Rakennettu ympäristö Alueen nykykäyttö Rakennuskanta, kulttuurihistoria Tiestö, reitistö Ympäristö Luonnonympäristö Topografia ja maaperä Vesisuhteet Maisemarakenne ja maisemakuva Kasvisto ja kasvillisuus Kulutuskestävyys Valtakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat alueet Eläimistö Ympäristön häiriötekijät Ympäristön erityispiirteet Liikenne Liikenneverkko Ajoneuvoliikenne Kevytliikenne Joukkoliikenne Liikenneturvallisuus Yhdyskuntatekniikka Vesi- ja viemärijohdot Kaukolämpö Sähköjohdot Maanomistus Sosiaaliset olot TAVOITTEET Valtakunnalliset tavoitteet Seudulliset tavoiteet Paikalliset tavoitteet Muut OSAYLEISKAAVA... 2

5 Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava 4.1 Osayleiskaavojen Tahkovuoren ja Tahkon keskustan vertailu Mitoitus Rakenne Nimistö Osayleiskaavan maankäyttö Asuminen Palvelut Liikennejärjestelyt Virkistys, ulkolureitit Erityispiirteet Yhdyskuntatekniikka Osallistuminen vuorovaikutus OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Vertailu tavoitteisiin Valtakunnalliset tavoitteet Kaupunkirakenne 21 - tavoitteet Kuopion strategian tavoitteet Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli 23 - Loikka - tavoitteet Tahkon kehittämissuunnitelma 23:n strategiset tavoitteet Edellisiä täydentävät tavoiteet/yleiskaava, selvitykset ja kehitystarpeet Toteutus Suunnitteluvaiheet LÄHTEET KARTAT KARTTA 1: KARTTA 2: KARTTA 3: KARTTA 4: KARTTA : KARTTA 6: KARTTA 7: KARTTA 8: KARTTA 9: KARTTA 1: KARTTA 11: KARTTA 12: KARTTA 13: KARTTA 14: KARTTA 1: KARTTA 16: KARTTA 17: KARTTA 18: KARTTA 19: KARTTA 2: KARTTA 21: KARTTA 22: Sijaintikartta Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta Ote yleiskaavasta Ote Tahko 23 - kehittämissuunnitelmasta Ajantasa-asemakaava Rakennuskanta käyttötarkoituksen mukaan Rakennuskannan ikä Liikenneverkko, nykytilanne Reitistö, nykytilanne Topografia Maaperä Vesisuhteet Maisemakuva, maisemarakenne Yhdyskuntatekniikka, nykytilanne Maanomistus Osayleiskaavakartta Liikenne Reitistö Yhdyskuntatekniikka Rakennetut tontit Luontoarvot Idealuonnos Kansikuva Jukka Pelkonen

6 Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava JOHDANTO Tämä raportti sisältää osayleiskaava selostuksen perustoineen, tavoitteineen, vaikutustarkasteluineen sekä suunnitelmaehdotuksen Tahkon keskustan matkailualueelle. Osayleiskaava on tarkoitus hyväksyä oikeusvaikutteisena yleiskaavana; se korvaa vuonna 3 hyväksytyn Tahkovuoren osayleiskaavan suunnittelualuetta koskevana muutoksena. Osayleiskaavan luonnosvaihe oli nähtävänä Tahkon keskustan osayleiskaava perustuu Pohjois-Savon maakuntakaavaan, jossa Tahkon alue on matkailualuetta. Tavoitteena on pitää kehittyvä matkailukaupunki ja sen rakenne tiiviinä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Olevaan rakenteeseen tukeutuva laajeneminen on kokonaistaloudellisesti hajasijoittamista edullisempi vaihtoehto. Osayleiskaavassa on selvitetty alueen soveltuvuus asunto- ja loma-asuntorakentamiseen sekä matkailua palvelevien toimintojen sijoittumiseen: alueen liittyminen yhdyskuntarakenteeseen, rakennettavien alueiden rajautuminen, kortteleiden tuleva käyttö, liikenne, palvelut, virkistykseen liittyvät asiat ja kaupunkikuvallinen hahmo. Osayleiskaavoitus ohjaa alueen asemakaavoitusta ja yksityiskohtaista suunnittelua. Vaikutusten arvioinnissa kaava on verrattu tavoitteisiin ja tarkasteltu mitä muutoksia kaavaratkaisu tuo nykyiseen maankäyttöön. Osayleiskaava on laadittu Kuopion kaupungin konsernipalvelun strategisen maankäytön suunnittelun yksikössä yhteistyössä talous- ja strategiapalvelujen, kaupunkiympäristön suunnittelupalvelun ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen kanssa. Yksikössä työstä ovat vastanneet Heli Laurinen, Juha Romppanen ja Pirjo Jokiniemi. Kuopiossa

7

8 Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelutyön määritys Tahkon keskustan osayleiskaava on laadittu Tahkon matkailualueelle Nilsiään. Kaavassa on tarkennettu voimassa olevaa oikeusvaikutteista, Nilsiän kunnanvaltuuston hyväksymää Tahkovuoren osayleiskaavaa, joka tämän kaavan vahvistuessa kumoutuu osayleiskaava-alueen osalta. Osayleiskaavalla määritetään alueen matkailu-, asunto- ja palvelurakentamisen sekä liikenteen perusratkaisut ja selvitetään alueen liittyminen muuhun yhdyskuntarakenteeseen, määritetään rakennettavien alueiden rajautuminen, kortteleiden tuleva käyttö sekä alueen sovittaminen maisemakuvaan ja ympäröivään luontoon. Painoarvo on erityisesti alueen virkistyskäytön ja matkailukäytön mahdollistamisessa. Osayleiskaava palvelee alueen tulevaa asemakaavoitusta ja yksityiskohtaista suunnittelua sekä luo edellytykset asuntotuotanto- ja kehittämisohjelmien toteuttamiselle. 1.2 Suunnittelualueen sijainti (kartta 1) Suunnittelualue sijaitsee Nilsiässä, noin 6 km Kuopion keskustasta koilliseen. Alue käsittää Tahkon keskeisimmän matkailualueen Sääskiniemen. Etelässä alue rajautuu Tahkolaaksonn ja Tonttun lähiympäristöön. Muilta osin alue rajautuu Syvärin järven vesialueisiin. Suunnittelualueen pinta-ala on 43 hehtaaria, josta veden osuus on hehtaaria. 1.3 Suunnittelutilanne Osayleiskaavatyön perustana ovat olleet Pohjois-Savon maakuntakaavassa ja Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemallin Loikka 23 :ssa asetetut tavoitteet, Tahkovuoren osayleiskaava sekä Tahkon kehittämissuunnitelma 23. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on käsitelty maakuntakaavan laadinnan yhteydessä Maakuntakaava (kartta 2) Pohjois-Savon maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa alue on merkitty matkailupalvelujen alueeksi (RM), jota koskee suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, luonnonarvoihin, ympärivuotisen matkailun mahdollistamiseen sekä yhtenäisiin viher- ja virkistysreitistöihin. Alueen käytön suunnittelussa on huolehdittava siitä, ettei hanke tai suunnitelma yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa luonnonsuojelulain 6 :n tarkoittamalla tavalla merkittävästi heikennä Natura -verkostoon kuuluvien alueiden SL (Huutavanholma) ja sl 43. (Pieni-Tarpisen lehto) perusteena olevia luonnonarvoja. Suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon vaikutukset Naturaalueiden pohjavesi- ja pintavalumaolosuhteisiin, maaston kulumiseen ja pienilmastoon. Alueella on varsin suuri työllistävä vaikutus. Alueella on myös merkittäviä virkistysarvoja varsin laajalle käyttäjäkunnalle paikallisesti että myös alueellisesti ja valtakunnallisesti. Välittömästi suunnittelualueen ulkopuolella Tahkolaaksonn itäpuolella on Natura -verkostoon kuuluva Huutavanholman luonnonsuojelualue Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli Loikka 23 Tahkosta kehittyy rakennemallin mukaan Lapin ulkopuolisen Suomen johtavin matkailukaupunki, jonka matkailukapasiteetti ja palvelutarjonta laajenevat merkittävästi. Matkailukeskuksia ja niiden välisiä yhteyksiä kehitetään: Tahkoa kehitetään yhdessä seudun matkailun kärkikohteena niin, että muut matkailupalvelut ja -alueet linkittyvät yhteiseen matkailutarjontaan. Tahkon matkailualue on yksi neljästä alueen keskeisistä uusista työpaikka-alueista. Nilsiän kuntakeskus ja Tahko muodostavat yhteisen asuin- ja palvelualueen. Rakennemalli luo maankäytössä sekoittuneiden toimintojen alueita, joissa asuminen, palvelut ja työpaikat limittyvät; rakennemallissa asutusrakenne Nilsiässä painottuu Nilsiän keskusta Tahko -vyöhykkeelle ja kasvu laajenee Tahkon suuntaan. Rakennemallissa edistetään maakuntakaavan mukaisesti joukkoliikenteen kehittymistä kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi henkilöautolle. Ra- 1

9 Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava kennemallissa joukkoliikennekäytävä ulottuu Nilsiään ja Tahkoon asti. Kävelyn ja pyöräilyn ympäristöt kehittyvät lähellä palveluja Nilsiän keskustassa ja Tahkolla. Kuopio Tahko -matkailuyhteys huomioidaan liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Panostukset liikenneyhteyksiin parantavat Tahkon saavutettavuutta. Alueella turvataan maakuntakaavan mukaisesti edellytykset taajamajunaliikenteen kehittämiseen Siilinjärveltä Tahkolle. Rakennemallin mukaan lentoyhteydet monipuolistuvat ja valtakunnallisia pääväyliä valtatä ja valtatä 9 kehitetään kansainvälisinä liikennekäytävinä. Vesiliikenneyhteyksiä hyödynnetään matkailussa. Monipuoliset ja ympärivuotiset virkistys- ja matkailureitistöt palvelevat asukkaita ja matkailijoita. Erityisenä kehittämiskohteena on vesimatkailu. Matkailun toimintaedellytyksiä luodaan suunnitelmallisesti kunn ja eri toimijoiden yhteistyössä sekä ennakoivan kaavoituksen avulla. Matkailua kehitetään ekologisin ratkaisuin ja arvokkaat kulttuuri- ja luonnonympäristöt huomioiden. Tahko vahvistaa omaa matkailuprofiiliaan, samoin kuin muut alueet. Maankäytössä varaudutaan mm. Tahkon matkailuradan rakentamiseen eli yhteyden rakentamiseen Savon radalta Tahkolle. Rautayhteydellä olisi Tahkon saavutettavuudelle ja vetovoimalle suuri merkitys Yleiskaavoitus (kartta 3) Suunnittelualueella on voimassa Nilsiän kaupunginvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutteinen Tahkovuoren osayleiskaava. Sääskiniemen länsilaidalle on osoitettu lähes katkeamaton nauha - ja RM-alueita. Alueelle ei ole osoitettu pysyvää asutusta. Keskustatoiminnot on rajattu varsin laajaksi kokonaisuudeksi. Viheralueet ovat kapeina nauhoina yksittäisten maanomistajien maille suunniteltujen loma- tai majoitusalueiden välissä. Yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita ei ole alueelle osoitettu. Yhdyskuntateknisen huollon alueet on sijoitettu pään varteen. Kaavassa esitetty Tahkolaaksonn uusi linjaus on toteutettu vuonna. Tahkovuoren osayleiskaavassa selvitysalueeksi merkitylle osalle tullaan lähivuosina laatimaan osayleiskaava ja kaavan ympäristövaikutusten arviointi. Yleiskaavan vaikutukset Natura -verkostoon kuuluvien alueiden SL (Huutavanholma) ja sl 43. (Pieni-Tarpisen lehto) osalta ovat vähäiset; sl 43. (Pieni-Tarpisen lehto ei ole suunnittelualueella, vaan sijaitsee Varpaisjärvenn ja Sääskiniemenn risteysalueella sekä SL (Huutavanholma) rajautuu suurelta osin suunnitelma-alueen ulkopuolelle. Tekeillä oleva Tahkon keskustan osayleiskaava ei ratkaisuillaan merkittävästi heikennä alueen luontoarvoja. Aluetta hallinnoivalla Metsähallituksella ei ollut luonnosvaiheessa kaavaan lausuttavaa Tahkon kehittämissuunnitelma 23 (kartta 4) Keskustatoimintojen alue Kasvava ja kehittyvä matkailukeskus tarvitsee yhden selkeän keskusalueen, jonka yhteyteen tai välittömään läheisyyteen alueen tärkeimmät hotelli-, ravintola- ja vähittäiskaupan palvelut ovat keskittyneet. Selkeä keskusta toimii koko alueen kokoontumispaikkana ja tapahtumien ympärivuotisena areenana. Keskusta-alueen tulee olla selvästi muista alueista erottuva. Keskusta-aluetta tulisi kehittää koko alueen keskeisenä jalankulkuympäristönä, jolloin erityisesti kevyen liikenteen yhteyksiin tulee kiinnittää huomiota. Tahkon maankäytön suunnittelussa tulee varmistaa keskusta-alueen laajentumismahdollisuudet, jotta tuleville palveluille ja uudelle tehokkaammalle rakentamiselle löytyy sijoituspaikkoja aivan Tahkon ytimestä. Nykyisten rakentamattomien tontn lisäksi keskusta-alueella tulisi pyrkiä etsiä keinoja nykyisen olemassa olevan lomarakentamisen tehostamiseen sekä jalankulkualueiden asteittaiseen laajentumiseen. Tahkon keskusta-alueen maankäytön kehittämisen ja laajentamisen edellytyksenä on alueen maanomistajien ja yrittäjien sitoutuminen pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Loma-asumisen rakentamisalueet Tahkon loma-asuminen on kehittynyt voimakkaasti, mutta hajanainen maanomistus on johta- 2

10 Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava nut osin liikenteen ja kunnallistekniikan kannalta epätaloudellisiin ratkaisuihin. Maankäytön suunnittelulla tulee jatkossakin turvata riittävät loma-asumisen laajentumisalueet. Toisaalta samanaikaisesti tulisi ottaa huomioon tonttitarjonnan monipuolisuus, jotta Tahkolla olisi mahdollista vastata kuluttajien erilaisiin tarpeisiin. Eri loma-asuntoalueita tulisi siten jo kaavoitusvaiheessa profiloida rohkeammin erilaisiksi. Tahkon ympärivuotisen matkailutarjonnan näkökulmasta erityisesti vesistöt ja niiden läheisyys ovat selkeä vahvuus, joka tulee ottaa huomioon myös loma-asumisen suunnittelussa ja rakentamisessa. Tulevaisuudessa Tahkon alueella on osin mahdollista eheyttää olemassa olevaa loma-asutusrakennetta erityisesti keskusta-alueen läheisyydessä, mutta laajentuminen tulee jatkossakin pääosin toteutumaan uusien loma-asuntoalueiden toteuttamisen myötä. Alueiden toteuttamisen tulisi nojautua sellaiseen kokonaisrakenteeseen, joka mahdollistaa järkevän katu- ja kunnallisteknisen verkoston kehittämisen sekä myös joukkoliikenteen hyvän saavutettavuuden. Tahkon kehittämisen kannalta tärkeimpiä valintoja ovat tulevan loma-asumisen kasvusuunnan ja -periaatteiden valitseminen ja siihen sitoutuminen. Urheilu- ja rinnealueet Tahkon kasvun edellytyksenä on loma-asuntorakentamisen lisäksi myös urheilu- ja rinnealueiden laajentumisen turvaaminen tulevaisuudessa. Kasvavat kävijämäärät edellyttävät suurempaa rinnekapasiteettia sekä käyttäjäystävällisten rinnekokonaisuuksien rakentamista sujuvine siirtymäosuuksineen. Maankäytön näkökulmasta urheilu- ja rinnealueiden laajentuminen on toteutettava muut reunaehdot (suojelualueet) sekä muu maankäyttö huomioon ottaen. Erityisesti loma-asumista tulisi kehittää urheilu- ja rinnealueiden kanssa samansuuntaisesti, koska rinnetai golfkenttäpalveluiden saavutettuus on valtti myös loma-asumiselle. Maankäytön keskeisenä kehittämistarpeena onkin muodostaa alueelle sellainen kokonaisrakenne, että palvelut ovat hyvin koko alueelta saavutettavissa. Virkistys-, ulkoilualueet sekä reitistöt Viihtyisän vapaa-ajan ympäristön muodostamiseksi Tahkon aluetta tulee kehittää kokonaisuutena, jossa ympäröivä luonto on hyvin saavutettavissa eri puolilta aluetta yhtenäisten reitistöjen avulla eri vuodenaikoina. Reitistöjen tulee palvella eri liikkumismuotoja. Tahkon alueella on nykyisin kattavasti eripituisia reittejä, mutta erityisesti lähireitn ja yhteysreitn kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota loma-asutuksen laajentuessa. Maankäytön suunnittelun avulla on turvattava reitistöjen jatkuvuus sekä mahdollisuudet reitistöjen laajentumiselle. Myös katuverkoston, moottorikelkkareitn ja muiden reitistöjen risteämiseen sekä reitistöjen turvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Vesistöt tulee ottaa huomioon myös virkistys- ja ulkoilualueiden sekä reitistöjen suunnittelussa. Jatkossa onkin tärkeä varmistaa riittävät vapaat ranta-alueet virkistyskäyttöön sekä kehittää niiden palvelutarjontaa. Erityisesti keskusta-alueella ja keskustan ranta-alueilla on tarpeellista kiinnittää huomiota rakentamisen ja viherrakentamisen laatutasoon. Liikenne ja liikkuminen matkailukeskuksessa Tahkon alueen loma-asutuksen laajentuessa myös liikenneverkkoa tulisi kehittää kokonaisuutena, joka mahdollistaisi nykyisen liikenneverkon tehokkaan käytön sekä erityisesti joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksien parantumisen alueen sisäisessä liikenteessä. Joukkoliikenteen kehittäminen edellyttäisi yhtenäisen päärinnakkaisn kehittämisen Sääskiniemenlle, jolloin suurimmalta osalta loma-asuntoalueista olisi hyvä joukkoliikenteen saavutettavuus. Joukkoliikenteen käyttö voisi osaltaan vähentää Tahkon keskusta-alueen pysäköintipaikka tarvetta. Keskustan pysäköintiä on joka tapauksessa kehitettävä ja keskusta-alueen maankäytön tehokas kehittäminen edellyttää maanalaisten pysäköintiratkaisujen toteuttamista. Ajoneuvo- ja joukkoliikenteen lisäksi Tahkon alueen kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota kaikkiin liikkumistapoihin. Turvallisen jalankulkuympäristön ja reitistöjen kehittäminen edellyttää moottorikelkkojen, mönkijöiden ja golfautojen ohjaamisen tarkoituksenmukaisille reiteille. 3

11 Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava Maisema- ja luontoarvot Tahkon alueen maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen maisema- ja luontoarvot. Luonnonsuojelualueiden lisäksi Tahkon alueella on useita arvokkaita pienempiä luontokohteita ja liito-oravaesiintymiä, jotka asettavat reunaehtoja maankäytön suunnittelulle. Maisema- ja luontoarvojen yhteensovittaminen maankäytön suunnitteluun tapahtuu alueen yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä. Kaavoituksen yhteydessä eri alueilta laaditaan yksityiskohtaisempia selvityksiä. Kriittiset menestystekijät Pitkäjänteisellä ja ennakoivalla maapolitiikalla sekä kaavoituksella tulee varmistaa edellytykset investoinneille ja niiden toteuttamiselle. Asiakasmäärien kasvu on kaikkien matkailukeskusten tavoite. Kilpailu on kovaa ja kotimaisessa kysynnässä raja tulee pian vastaan. Tahkolla on kuitenkin potentiaalia kasvattaa kotimaista asiakaskuntaa, mikäli se pystyy entisestään parantamaan saavutettavuuttaan, palvelutarjontaansa ja laatua. Tahkolla on hyvät mahdollisuudet kilpailla asiakkaista Pohjois-Suomen johtavien hiihtokeskusten kanssa. Lähimarkkinoiden asiakkaat on saatava sitoutumaan Tahkoon niin, että yhä suurempi osa heistä on vakiokävijöitä, jotka hyödyntävät Tahkon palveluita useina eri vuodenaikoina. Uusia kansainvälisiä asiakkaita tarvitaan Venäjän lisäksi mm. Saksasta ja muualta Keski-Euroopasta, josta on kohtuulliset yhteydet Tahkolle ja joissa on kysyntää erityisesti kesäiselle järvi-suomelle. Tahkon merkittävä vetovoimatekijä on järvi, ranta-alueet ja saaret. Nämä muodostavat myös erinomaisen erottautumistekijän muista matkailukeskuksista sekä vahvistavat lumettoman ajan tarjontaa. Saarien, ranta-alueiden ja järven hyödyntäminen on tähän asti ollut vähäistä, mutta ne tarjoavat merkittävän potentiaalin Tahkon kehittämiseksi. Saarien, ranta-alueiden ja järven hyödyntäminen on Tahkon kriittinen menestystekijä, sillä näiden alueiden täysi potentiaali pitäisi pystyä ottamaan käyttöön niin tontti- kuin palvelutarjonnan näkökulmastakin. Tahkon maankäytön kehityskuva Tahkolla on yhteensä 2 vuodepaikkaa. Tahkon maankäytön kehittämisperiaatteiden mukaan: Tahkon uusi loma-asutus sijoittuu kehittyvien Nilsiä-Tahko liikenneyhteyksien varteen sekä Syvärin saaristoon. Laajentumissuunnat tarjoavat monipuolisesti erilaisia vapaa-ajan asumisen mahdollisuuksia. Nilsiän ja Tahkon väliset loma-asuntoalueet rakentuvat nauhamaisesti. Rinne- ja golftoiminnot sekä virkistysreitistöt ovat näiltä alueilta hyvin saavutettavissa. Saaristoihin loma-asutus rakentuu vaiheittain; Sieraniemessä rakentaminen ulottuu Kylmä- ja Kalkkisaareen ja Tahkon itäpuolisessa saaristossa aina Kerssinsaareen saakka. Vesistöistä syntyy uusi loma-asumisen vahvuus ja saaristo mahdollistaa rantatontn suuren tarjonnan. Tahkon keskusta tiivistyy ja laajenee vaiheittain. Tahkon matkailualueen kaupalliset ja ravintolapalvelut keskittyvät keskustan alueelle tehokkaamman rakentamisen tavoin. Tahkon keskustaa kehitetään viihtyisänä jalankulkuympäristönä, joka toimii myös suurten tapahtumien areenana. Vähittäiskaupan suuret yksiköt ja julkiset palvelut sijaitsevat tulevaisuudessakin Nilsiän keskustassa. Keskustan ranta-alueita kehitetään viihtyisiksi vapaan-ajan alueiksi. Rinnealueet laajentuvat Välimäki-Tarpisenmäkeen. Tahkon keskustan ja Välimäen välinen gondolihissi lyhentää eri rinnealueiden välisiä etäisyyksiä. Tarpisenmäen ja nykyiset Tahkovuoren rinteet yhdistetään yhdysrinteillä ja hisseillä. Golf- ja muut urheilutoiminnot (mm. hevostallit) sijoittuvat Sääskiniemen lisäksi Nilsiän ja Tahkon väliselle alueelle. Sieraniemen ja Nilsiän välinen alue kehittyy urheilutoimintojen painopistealueena, jolle on mahdollista sijoittaa kolmas 18 -reikäinen golfkenttä. Virkistysyhteyksissä nykyinen Nilsiä-Tahko yhteys toimii virkistysyhteyksien selkäranka, johon kehitetään hyvät poikittaiset yhteydet. Syvärin saariston käyttöönoton myötä ulkoilumahdollisuuksissa korostuu vesistön luomat mahdollisuudet. Saaristoon rakennetaan sekä veneilijöitä että muita ulkoilijoita palvelevia taukopaikkoja. Tahkon sisäistä joukkoliikennettä kehitetään Nilsiän ja Tahkon väliseen yhteyteen perustuen. Jalankulkuympäristöä ja kevyen liikenteen yhteyksiä kehitetään erityisesti Tahkon keskustan alueella sekä muilla tehokkaammin rakennetuilla loma-asuntoalueilla. Rautan rakentamiseen varaudutaan Tahkon maankäytön suunnittelussa ja rautan sijoittumismahdollisuudet säilytetään optiona tulevaisuudessakin. Lähtökohtana suunnitelmassa on, että vuonna 4

12 Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava Tahkon strategiset kehittämistavoitteet Asiakkuudet ja palvelurakenne Erinomaisen palvelun ansiosta asiakaskunta on uskollista ja asiakasmäärät kasvavat koko ajan. Laadukkaan palvelun ja kasvavan kysynnän vuoksi palvelutarjonta voidaan hinnoitella niin, että se mahdollistaa menestyvän liiketoiminnan ja kestävän kasvun. Palvelutarjontaa kehitetään jatkuvasti säännöllisesti kerättävän asiakaspalautteen perusteella ja asiakkaiden tarpeisiin voidaan reagoida nopeasti. Kanta-asiakkaiden käynn tiheyttä ja palvelujen käyttöä tehostetaan. Maankäyttö Loma-asumisen, asumisen ja liikenneyhteyksien vaiheittainen ja nauhamainen kehittäminen Nilsiän ja Tahkon välisellä alueella. Loma-asumisen laajentaminen Syvärin saariin määrätoisin askelein. Tahkon keskustan elävöittäminen, tiivistäminen ja hallittu laajentaminen. Vesistön ja ranta-alueiden mahdollisuuksien hyödyntäminen rakentamisessa, palveluissa ja virkistyksessä. Rinnealueiden laajentaminen Välimäki-Tarpisenmäkeen. Urheilualueiden ja virkistysyhteyksien kehittäminen Nilsiän ja Tahkon välisellä alueella. Kunnallisteknisten investoinn kohdentaminen ja maankäytön ohjaaminen määrätoisesti ja rohkeasti valittuun strategiaan perustuen. Varautuminen ratayhteyteen ja matkakeskukseen. Rakentamisen ja tontn kysyntään vastaaminen riittävällä ja monipuolisella tonttivarannolla sekä pitkäjänteisellä maapolitiikalla ja kaavoituksella (yleis- ja asemakaavat), johon varataan riittävät resurssit. Investoinnit Tahkolla investoidaan kannattavan kasvun periaatteiden mukaisesti. Nykyisiä investointeja kehitetään ja uusia käynnistetään vaiheittain niin, että kannattavuus ja uusiutuminen turvataan. Kaavoitus ja maapolitiikka tukevat monipuolista investointitoimintaa (huom. rakennusvelvoite). Tahkon toimintaedellytyksiä talvikautena vahvistetaan. Lumettoman ajan Tahkosta rakennetaan vesistöön, ulkoiluun ja golfiin panostava aktiivinen ja monipuolinen matkailualue. Tontn hintatasolla turvataan myös reuna-alueiden kehittyminen. Kunnallisteknisissä investoinneissa varaudutaan saarten käyttöönoton suuriin kynnyskustannuksiin. Tahkolle saadaan lisää investoreita. Tahko 23-kehittämissuunnitelma toimii investoreiden apuvälineenä. Markkinointi ja viestintä Tahko 23 vision ja viesn aktiivinen viestintä ja Tahkon vetovoimaisuuden lisääminen kansallisesti ja kansainvälisesti. Asiakasuskollisuuden parantaminen Markkinoinnin, viestinnän ja myynnin yhteistyön kehittäminen paikallisesti ja alueellisesti. Tahkon eri toimijoiden oman viestinnän ja markkinoinnin tukeminen. Tahko/Nilsiä tunnetuksi investoreiden keskuudessa. Paikallisen kulttuurin, tapahtumien, ihmisten, ruokakulttuurin ja erikoisuuksien esiin nostaminen. Tahko-brändin määrätoinen kehittäminen.

13 Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava 1.3. Asemakaavoitus (kartta ) Suunnittelualueella on lukuisia yksittäisinä vahvistettuja asemakaavoja. Voimassa olevat tai vireillä olevat asema-/rantaasemakaava-alueet ilmenevät karttaliitteestä. Pysyvää rakentamista on alueelle osoitettu vain neljälle tontille eri puolille aluetta. Keskeisimpiä ongelmia alueella ovat liikenne ja pysäköinti haasteellisessa ympäristössä, toimintakeskittymien kaksinapaisuus sekä eri käyttäjien tasapuolinen huomiointi. Keskusta on muodostunut liikenteellisesti haasteelliseen paikkaan, autoliikennettä on suosittu, pysäköintiin liittyviä ratkaisuja ei ole viimeistelty, yhteys Tahkolahden pohjukkaan on ylikuormitettu eikä viheralueiden yhteyksiä ja ulkoilureitn jatkuvuutta ole turvattu. Tekeillä olevassa kaavassa keskustan liikennöintiä on selkeytetty ja jalankulkua parannettu, muodostettu keskustan ydinalue, osoitettu Tahkolahdelle palveluiden alue ja yhteys rinteisiin sekä jäsennelty ulkoilureittejä ja virkistysalueita. Alueen kehittymisen kannalta kriittisimpiä, asemakaavamuutoksia vaativia kohtia ovat ydinkeskusta ja Tahkolaakso. Myös Syvärin saariin mahdollisesti tulevaisuudessa johtavan uuden kadun lähiympäristö tulee myös asemakaavoittaa myöhemmin Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Muut suunnitelmat Maaliskuussa 2 informoitiin julkisuuteen ns. Tahkonvääntö-projekti. Projektin tavoitteena oli korottaa Välimäen ja Nipasen välistä aluetta Kemira-Agro Oyj Siilinjärven kaivoksen ylijäämämassoilla noin 2 m. Hanke jäi toteutumatta, koska alueellisen ympäristöviranomaisen mukaan hankkeen ympäristövaikutukset oli ympäristölupahakemuksessa arvioitu puutteellisesti. Tahkovuoren osayleiskaavassa em. projektin alue esitettiin selvitysalue-merkinnällä. Marraskuussa 213 lausuntovaiheessa olleessa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavassa kme-merkinnällä täsmennetään Pohjois-Savon maakuntakaavan merkinnän sallimaa kaupan mitoitusta. Tahkon, Pohjois-Savon merkittävimmän matkailukeskittymän ja Nilsiän keskustan väliselle alueelle ollaan sallimassa vielä toteutumaton, tilaa vaativan kaupan alue, koska alueella on hyvä kysyntäpotentiaali. Maakuntakaavan selostus linjaa alueen toteutumisen vahvistavan myös Tahkon kehittymistä. Muut selvitykset Tahkon itäpuolisen saariston esiselvitys Syvärin saaristo-alueen maankäyttö-selvitys, FCG Oy, 9 Liito-orava kartoitus/seuranta FCG Oy, Liito-orava seuranta 212 ja 213, Kuopion kaupunki, ympäristönsuojeluyksikkö Kasvillisuuskartoitus: arvokkaat kasvillisuusalueet, vanhat metsät ja norot, 213, Kuopion kaupunki, ympäristönsuojeluyksikkö Toimenpide- ja rakennuskiellot Tahkon alueella, ns. vanhan mökkikylän alueella on voimassa rakennuskielto. Tahkovuoren osayleiskaavassa koko Tahkon keskustan osayleiskaavan suunnittelualue on merkitty ohjeellisesti alueeksi, jolla on ennen rakentamista laadittava asemakaava ja uudet rakennukset on liitettävä viemäriverkkoon Kehitystarpeet Tahkon alueella esiin tulleita suunnittelussa huomioon otettavia kehitystarpeita ovat mm. loma-asuntorakentamisen ja pysyvän asumisen kaavaperiaatteiden täsmentäminen joukkoliikenteen ja katuverkoston palvelutaso vesihuollon järjestäminen sekä olemassa olevan verkoston hyödyntäminen olemassa olevien viheralueiden hyödyntäminen osana virkistys- ja ulkoiluverkostoa 6

14 Kuopion kaupunki Tahkon keskustan osayleiskaava 2 SELVITYKSET 2.1 Rajaukset ja menetelmät Osayleiskaavan selvitykset on tehty niin, että ne kattavat koko suunnittelualueen. Kasvillisuuskartoitus on poikkeuksellisesti tehty pääasiallisesti vain asemakaavoittamattomille suunnittelualueen osille. Tiedonhankintamenetelminä ovat olleet maastokäynnit, karttatyöskentely, lähdekirjallisuus, aiemmat ja suunnittelun aikaiset selvitykset sekä neuvottelut ja keskustelut asukkaiden, alueella toimivien yrittäjien ja asiantuntijoiden kesken. 2.2 Kaupunkirakenne ja historia Tahkon historiaa Nilsiä perustettiin v ja se liittyi Kuopioon Alueella on ollut kaskiviljelyä. Siitä on edelleen merkkejä näkyvissä asemakaavoittamattomalla alueella suunnittelualueen etelälaidalla; rinteessä metsän sisällä ja hakkuuaukeilla on havaittavissa kiviröykkiöitä. Lähialueella on ollut vaivaistalo, jonne on kuljettu vesiteitse. Muutamat tilat peltoineen ovat periytyneet sukupolvelta toiselle. Alueesta merkittävä osa on yksityisessä omistuksessa. Tahkovuoren matkailukeskus alkoi rakentua 6-luvun lopulla. Ensimmäiset hotellit valmistuivat 7-luvun alussa suunnittelualueen ulkopuolelle, Nipasen alueelle. Tämän jälkeen alueelle on tullut uutta rakennuskantaa siten, että alueella on vuodepaikkoja nykyisin noin 8 kpl. Loma-asutus (myös ei omarantainen) on levinnyt matkailupalveluiden ansiosta myös Sääskiniemen ja Sieraniemen ulkopuolelle. Vuodepaikkojen nykyinen käyttöaste jää jo alle 3 prosentin Kaupunkirakenne Tahko on selkeästi matkailurakentamiseen liittyvä rakentumiskeskittymä muuten maaseutumaisesti harvaan asutulla alueella. Alueen hahmo on vuosien varrella muotoutunut tiiviin kaupunkirakenteen ja varsinaisen maaseudun sekoittumisvyöhykkeeksi, jolla taajamarakentamiselle ominaisesti toteutuneet asuntoryhmät vuorottelevat maatilojen peltojen ja pihapiirien kanssa. Eniten asuntoja sijoittuu noin kilometrin säteelle hotellista. Asutus sijaitsee pääsääntöisesti pään tuntumassa. Alueen rantavyöhykkeille sijoittuu myös merkittävä määrä loma-asuntoja. Alueen etäisyys Nilsiä keskustasta on linnunteitse 1 km. Tahkovuoren alueelle on laadittu 1. asteen osayleiskaava vuosina Osayleiskaavaa on muutettu vuonna Kolmannen kerran Tahkovuoren alue yleiskaavoitettiin vuosina , jolloin kaava käsitti myös Kinahmin alueen. Yleiskaavassa oli osoitettu Sääskiniemen ja Sieraniemen alueille matkailupalvelujen sekä loma-asuntojen rakennusoikeutta yhteensä 168 k-m². Kokonaisrakenteellisesti Tahkovuoren alue on selkeä. Alueella on yksi selkeä alueellinen pääväylä (Sääskiniemen), minkä varaan lähes kaikki Tahkovuoren toiminnot tukeutuvat. Palveluiden keskipisteenä voidaan pitää Break Sokos Hotel Tahkon aluetta Tahkolahden rannalla, joka on myös tehokkaimmin rakennettua aluetta. Loma- ja muu matkailua palveleva rakentaminen on levinnyt hajanaisesti Sääskiniemen ja Sieraniemen väliselle alueelle. Alueelta puuttuu todellinen keskusta, mihin palveluja voitaisiin jatkossa sijoittaa. Aiempien yleiskaavojen yhteydessä ollut periaatteellinen pyrkimys jakaa alueen maanomistajille rakennusoikeutta tasapuolisesti, on johtanut siihen, ettei rakennusoikeuksien sijoittelussa ole pystytty huomioimaan riittävästi kunnallistekniikan toteuttamiskustannusten minimointia ja kokonaisrakenteen toimivuutta. Tahkovuoren alueella ei ole kokonaisrakenteen huomioon ottavaa katuverkkoa. Katujen suunnittelu on tapahtunut liiaksi yksittäisten detaljikaavojen yhteydessä, mikä on johtanut tehottomaan ja kalliisti rakennettaviin ja osin toteuttamiskelvottomiin ratkaisuihin. Huolimatta rakennusten sijoittumisen ohjaamisesta kaavan mukaisesti, on alueen maisemakuva paikoin varsin kirjava monityylisen rakennuskannan vuoksi. Tiiviit loma-asuntorakennukset ovat sekoittuneet perinteiseen harvaan maalaistalomiljööseen. Uusia rakennuksia on sijoitettu sekä pelloille että metsäkumpareille. Kylärakenne ja maisema ovat pirstoutuneet. 7