Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen uuden toimintamallin kehittäminen. Selvitystyön loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen uuden toimintamallin kehittäminen. Selvitystyön loppuraportti"

Transkriptio

1 Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen uuden toimintamallin kehittäminen Selvitystyön loppuraportti CreaMentors Oy

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Taustaa 3 2. Menetelmät 3 3. Kehittämisratkaisut Välittömästi toteutettavat kehittämisratkaisut Hallitustyöskentelyn kehittäminen Toimitusjohtajan vastuiden ja vallan uudelleen määrittely Vuoden 2008 aikana toteutettavat kehittämisratkaisut Organisaatiorakenteen kehittäminen Laajan seudullisen kehittämisohjelman käynnistäminen Vuoden 2009 aikana toteutettavat kehittämisratkaisut Laajan seudullisen kehittämisohjelman toteuttaminen FSKK:n palveluiden jalostaminen strategian mukaisiksi Seutumarkkinoinnin ja viestinnän kehittäminen Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n nykytilanne Omistajat Hallitus Omistajaohjaus Tavoitteet Toimintaa ohjaavat strategiat Organisaatio Organisaation tehtävät Organisaation palvelut Haastatteluiden satoa FSKK:n hallituksen edustajat Kuntien luottamushenkilöt FSKK:n henkilökunta FSKK:n yhteistyökumppanit FSKK:n asiakkaat Lopuksi 24 2

3 1. Taustaa Tämän selvitystyön toimeksiantaja on Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy ja toteuttaja CreaMentors Oy. Selvitystyön tarkoituksena on luoda Forssan seudun kehittämiskeskukselle uusi toimintamalli. Selvitystyössä tarkasteltiin Kehittämiskeskuksen roolia ja vaikuttavuutta; mitä sen odotetaan tekevät ja millaisia tuloksia sen tulisi saada aikaiseksi. Lisäksi hahmotettiin yrittäjien ja omistajakuntien yhtiöön kohdistuvia odotuksia sekä näiden näkemyksiä siitä, onko yhtiöllä seudullista tarvetta tulevaisuudessa. Selvitystyössä perehdyttiin myös organisaatiorakenteeseen liittyviin muutostarpeisiin. Tämä raportti esittelee ensin kehittämisehdotukset, joiden jälkeen kuvataan yhtiön nykytilaa ja haastatteluiden satoa. Jälkimmäisten yhteydessä on selvitystyön toteuttajien kommentteja, jotka osaltaan ovat ohjanneet esitettyihin kehittämisratkaisuihin. Toimeksiantoon liittyi alkuvaiheessa myös Agropolis Oy:n ja Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n toimintoihin liittyvien mahdollisten päällekkäisyyksien selvittäminen. Toimeksiantaja tiivisti aloitustapaamisessa selvityksen koskemaan vain Kehittämiskeskuksen toimintamallin luomista. Tämän selvitystyö toteuttamisesta on vastannut toimitusjohtaja Jari Palonen. Hänen apunaan ovat olleet yht.tri, kehittämisasiantuntija Jari Hoffrén sekä tuottajat Johanna Antila ja Jouni Kärkkäinen. Lämmin kiitos kaikille haastatelluille ja muutoin selvitykseen osallistuneille. Jyväskylässä Jari Palonen, CreaMentors Oy 2. Menetelmät Tämä selvitystyö on tehty asiantuntijakonsultointina. Selvitystyössä on perehdytty yhtiön nykytilaan sekä tulevaisuuden odotuksiin ja haasteisiin. Selvityksen taustamateriaaleina on käytetty mm. FSKK:n yhtiöjärjestystä, toimintakertomusta, osakassopimusta, Forssan seudun kuntien kehittämis- ja elinkeinopoliittisen toiminnan yhteistyön organisointi ja käytännön menettelytavat asiakirjaa, Tilannekatsaus toukokuu 2008 raporttia, FSKK perusinfo 2008 esitystä,, FSKK:n hallituksen puheenjohtajan Tapani Venhon kehittämisluonnosta, tj. Timo Lindvallin tulostamaa Yrinet -asiakashallintajärjestelmän raporttia, Kanta-Hämeen maakuntaohjelmaa, Forssan seudun aluekeskusohjelma strategiaa sekä Forssan seudun elinkeinopainotteista strategiaa. Lisäksi selvitystyön tukena on käytetty FSKK:n ja sen omistajakuntien Internet-sivustoja. Selvityksessä haastateltiin FSKK:n hallituksen, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden edustajia sekä yhtiön toimitusjohtajaa. Yhtiön työntekijöille tehtiin sähköinen kysely. Selvitystyön aikana järjestettiin kolme kehittämistapaamista, joihin osallistuivat yhtiön hallituksen jäsenet. 3

4 Selvityksen aikana perehdyttiin myös FSKK:ta vastaaviin organisaatioihin, jotka toimivat eri puolilla Suomea. 3. KEHITTÄMISRATKAISUT FSKK:n kehittäminen jaetaan kolmeen osaan; välittömästi toteutettaviin kehittämistoimenpiteisiin, kuluvan vuoden aikana toteutettaviin toimenpiteisiin sekä vuoden 2009 aikana toteutettaviin kehittämistoimenpiteisiin. Kehittämistoimenpiteet ovat, mikäli omistajat ja yhtiö niin haluavat, toteutettavissa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tämä edellyttää kuitenkin useamman toimijan ja ihmisen vahvaa, myös ajallista, sitoutumista kehittämiseen. 3.1 Välittömästi toteutettavat kehittämisratkaisut Hallitustyöskentelyn kehittäminen Hallitustyöskentelyä kehitetään siten, että sen roolia muutetaan olennaisesti nykyistä enemmän strategiseksi ja toimintaa suoremmin ohjaavaksi. Hallituksen tehtävänä on jatkossa käsitellä erityisesti: 1) Seudullisen elinkeinostrategian johtaminen, 2) yhtiön strategioiden määrittäminen ja johtaminen, 3) vuosittaisen toimintasuunnitelmanhyväksyminen, 4) vuosittaisen toimintasuunnitelman hyväksyminen, 5) vuosittaisen toimintabudjetin hyväksyminen, 6) yhtiön ja toimitusjohtajan toiminnan tulosten valvomien ja ohjaaminen, 7) hyväksytyn budjetin ulkopuolisten investointien hyväksyminen, 8) hyväksytyn toimintasuunnitelman olennaisten muutosten hyväksyminen, 9) omistajapolitiikan toteuttaminen, 10) muita toimenpiteitä, jotka poikkeavat normaalista operatiivisesta toiminnasta ennakkotapausmerkitystensä, taloudellisen merkityksensä tms. syiden vuoksi. Hallitus ei jatkossa puutu yhtiön päivittäisten asioiden, kuten operatiivisen toiminnan ylläpitämiseen liittyvien hankintojen, työaikojen, jne. seurantaan, mikäli siihen ei ole erityistä syytä. Hallitus ei jatkossa puutu myöskään yhtiön (projekti)henkilöstön rekrytointiin eikä etenkään sen henkilökysymyksiin, muutoin kuin toimitusjohtajaa tarvittaessa auttaen. Lähtökohtaisesti toimitusjohtajan tulee saada kasata oma joukkueensa. Hallituksen ei tule puuttua myöskään operatiivisen toiminnan rahankäyttöön, mikäli yhtiö toimii tehdyn budjetin puitteissa. Hallituksen edustajat eivät jatkossa keskity hallitustyöskentelyssään edustamansa kunnan edunvalvontaan, vaan katsovat asioita yhtiön ja seudun näkökulmista. Kuntakohtaiset edunvalvonnat ja kuntien väliset ristiriidat tulee käsitellä muualla kuin hallituksessa. 4

5 Päätöksenteossa tulee siis ensisijaisesti hakea sellaisia ratkaisuja, jotka ovat eduksi seudulle, riippumatta siitä, tuovatko ne etua yksittäiselle kunnalle. On kuitenkin suositeltavaa, että kunnat tekevät yhtiölle uusia elinkeinopoliittisia aloitteita myös omista lähtökohdistaan. Ne arvioidaan hallituksen kokouksissa seudullisen kehittämisen ja yhtiön toimenkuvan näkökulmista Toimitusjohtajan vastuiden ja vallan uudelleen määrittely Toimitusjohtajan tehtävänä on toteuttaa valittua strategiaa käytännössä ja johtaa yrityksen päivittäistä toimintaa; tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä asioita, ihmisiä ja taloutta. Jotta työnjako hallituksen ja toimitusjohtajan välillä toimisi, tulee nimenomaan toimitusjohtajan tehdä hallituksen kokouksiin selkeä esityslista. Esityslistan tulisi sisältää mm. seuraavia asioita: - katsaus tehtyihin toimenpiteisiin ja niiden vaikuttavuuteen > mitä on tehty strategisilla painopistealueilla ja mitä on saatu aikaiseksi? - katsaus tulevaisuuteen > mihin ollaan menossa, miten toimintaympäristö tulee mahdollisesti muuttumaan, miten muutoksiin tulisi reagoida? - katsaus strategisiin ja operatiivisiin haasteisiin > missä tarvitaan apua ja näkemyksiä hallitukselta? - katsaus resursoituviin asioihin > mihin tarvitaan lisää rahaa, kuinka paljon ja mitä sillä oletetaan saavan aikaiseksi? - katsaus yhtiön taloudelliseen tilanteeseen > mihin rahaa on käytetty ja kuinka paljon, toimitaanko budjettiraamien sisällä? Tilikautta varten toimitusjohtaja valmistelee hallitukselle yhtiön keskeiset strategiat, vuosittaisen toimintasuunnitelman ja vuosittaisen toimintabudjetin. Hallituksen ja toimitusjohtajan välisestä työnjaosta tulee sopia mahdollisimman tarkoin johtajasopimuksessa. 3.2 Vuoden 2008 aikana toteutettavat kehittämisratkaisut Organisaatiorakenteen kehittäminen FSKK:n organisaatiota kehitetään sekä hallitus- että työntekijätasolla. Hallituksen kokoonpanoa muutetaan siten, että siihen valitaan yksi edustaja kustakin omistajakunnasta, kaksi oppilaitoksen edustajaa sekä kolme yrityselämän edustajaa. Hallitusten jäsenten tulee osaamiseltaan olla sellaisia, että heillä on näkemystä ja kykyä auttaa toimitusjohtajaa tavoitteiden saavuttamisessa. 5

6 Heillä tulee olla omistajien luottamus ja heidän täytyy olla aidosti kiinnostuneita FSKK:sta ja hallituksen jäsenyydestä. Heillä tulee olla hyvä yhteistoimintakyky ja FSKK:ta hyödyttävät suhdeverkostot yhteiskunnallisiin vaikuttajiin, kehittäjiin ja rahoittajiin sekä yrityselämään. Uusi hallitus voisi, mikäli se teknisesti on mahdollista, toimia myös aluekeskusohjelman ohjausryhmänä. Näin virtaviivaistettaisiin päätöksentekoa. Tätä kannattaa pohtia, vaikka AKO toimiikin vain vuoden 2009 loppuun asti ja sen tilalle tulee vuonna 2010 KOKO, jonka tiimoilta organisoituminen on pohdittava uudelleen. Yhtiökokouksen ja hallituksen väliin perustetaan hallintoneuvosto tai sitä vastaava strategiatyöryhmä, jonka tehtävänä on toteuttaa nykyistä olennaisesti selkeämpää omistajaohjausta. Omistajaohjauksella tarkoitetaan omistajien yhtiölle asettamia tehtäviä ja tavoitteita sekä yhtiön johdolle annettavia yhtiön strategiaan ja operatiiviseen toimintaan liittyviä ohjausimpulsseja. Strategiatyöryhmän tehtävänä on määritellä omistajien yhteiset tavoitteet FSKK:n toiminnalle. FSKK:n organisaatiota kehitetään siten, että työntekijöiden roolit tukeutuvat nykyistä vahvemmin strategisiin painopistealueisiin; yrityspalveluihin, klustereiden kehittämiseen sekä toimintaympäristön kehittämiseen. Työntekijöiden toimenkuvia tarkennetaan siten, että syntyy ns. kuntapalvelutiimi ja yrityspalvelutiimi. Kuntatiimi muodostuu toimitusjohtajasta, viestintäassistentista sekä aluekehityspäälliköstä. Yritystiimi muodostuu yritysneuvojista, jotka toimivat myös klusterivastaavina sekä kehittämisassistenteista. Työntekijöiden toimenkuvat ovat seuraavat: Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja vastaa yrityshankinnasta, kuntayhteistyön kehittämisestä elinkeinotoiminnan näkökulmasta, yhteiskunnallisesta edunvalvonnasta ja erilaisiin sidosryhmiin kohdistuvasta suhdetoiminnasta. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön strategisesta ja päivittäisestä johtamisesta. Toimitusjohtajan päävastuualue on toimintaympäristön kehittäminen. Aluekehityspäällikkö Aluekehityspäällikkö vastaa osaltaan aluekeskusohjelman toteuttamisesta sekä sen mukaisesti kuntasuhteiden hoitamisesta ja kehittämisen strategian mukaisesta resursoinnista. Viestintäassistentti Viestintäassistentti vastaa seutumarkkinoinnista ja -viestinnästä, jonka kohderyhminä ovat alueen ulkopuoliset yritykset ja potentiaaliset työntekijät. Lisäksi viestintäassistentti vastaa osaltaan kuntasuhteiden kehittämisestä. 6

7 Yritysneuvoja 1 Yritysneuvoja 1 vastaa hyvinvointiklusterin kehittämisestä sekä toimialariippumattomasta yritysneuvonnasta. Yritysneuvoja 2 Yritysneuvoja 2 vastaa vapaa-aika- ja matkailuklusterin kehittämisestä sekä yritysneuvonnasta. Yritysneuvoja 3 Yritysneuvoja 3 vastaa bio- ja ympäristöklustereiden kehittämisestä sekä toimialariippumattomasta yritysneuvonnasta. Yritysneuvoja 4 Yritysneuvoja 4 vastaa elektroniikka-, metalli- ja rakennustuoteklustereista sekä toimialariippumattomasta yritysneuvonnasta. Kehittämisassistentti 1 Kehittämisassistentti 1 vastaa elinkeinojen kehittämistoimintaan liittyvistä tietopalveluista sekä yhtiön taloushallinnosta. Kehittämisassistentti 2 Kehittämisassistentti 2 vastaa yrityskartoituksesta sekä toimitusjohtajan ja klusterivastaavien apuna klustereihin liittyvän verkottumis- ja innovaatiotoiminnan kehittämisestä. Kuvatut toimenkuvat ovat esimerkinomaisia ja organisaatiorakenteen kehittämistä ohjaavia. Se, miten toimenkuvat lopullisesti jakautuvat toimijoiden kesken, tulee pohtia huolella organisaation sisällä sekä johdon ja hallituksen kesken. 7

8 Kuva 1: FSKK:n uusi organisaatio Hallitus Strategiatyöryhmä: Omistajaohjaus > tavoitteet Viestintäassistentti: Seutumarkkinointi yrityksille, kuntasuhteet Toimitusjohtaja: Kuntayhteistyö, yrityshankinta, edunvalvonta ja operatiivinen johto Aluekehityspäällikkö: Kehittämisen resursointi, kuntasuhteet, kehittämisohjelmavastuu Kunnat sekä valtio, julkiset kehittäjät ja rahoittajat Palveluklusterit Teolliset klusterit Kehittämisassistentti -Tietopalvelut, talous, vierailujen järjestelyt Yritysneuvoja Hyvinvointi-klusteri, yritysneuvonta Yritysneuvoja Bio ja ympäristö-klusterit, yritysneuvonta Seudun yritykset Kehittämisassistentti -yrityskartoitus, verkottuminen ja innovaatio Yritysneuvoja Vapaa-aika- ja Matkailuklusteri yritysneuvonta Yritysneuvoja Elektroniikka-, metalli-ja rakennustuoteklusterit, yritysneuvonta FSKK:n kuntatiimi toteuttaa säännöllisesti vierailuja omistajakunnissa vähintään kerran kahdessa kuukaudessa, aluksi useamminkin. Kuntatiimin tehtävänä on kertoa seudullisista kehittämisnäkymistä ao. kunnan näkökulmasta sekä hakea kuntien edustajilta uusia näkemyksiä ja tarpeita kehittämistoiminnalle. Kuntatiimi vastaa lisäksi uuden laajan kehittämisohjelman johtamisesta. Kehittämisohjelma esitellään tarkemmin seuraavaksi. 8

9 3.2.2 Laajan seudullisen kehittämisohjelman käynnistäminen Laajan seudullisen kehittämisohjelman tarkoituksena on kehittää Forssan seudusta Suomen parasta seutua yritysten toimia. Kehittämisohjelman ajatuksena on se, että mikäli Forssan seutu on yrityksille hyvä paikka toimia, se mahdollistaa osaltaan seudulla jo toimivien yritysten kasvun, uusien yritysten syntymisen seudulla sekä erityisesti houkuttelee alueen ulkopuolisia yrityksiä muuttamaan Forssan seudulle. Näin voidaan luoda kestävä perusta uusien työpaikkojen syntymiselle seudulla. Kehittämisohjelman aluksi tulee luoda visio/ tavoitekuva sille, millainen Forssan seutu on, kun se on yrityksille Suomen paras seutu toimia. Samalla tulee määrittää ne keskeiset tekijät, jotka mahdollistavat vision toteutumisen. Niihin liittyen määritellään FSKK:n missio ja keskeiset strategiat eli mikä on tulevaisuudessa FSKK:n tehtävä (miksi se on olemassa) ja millä keskeisillä ratkaisuilla FSKK toteuttaa tehtäväänsä tehokkaimmin. 3.3 Vuoden 2009 aikana toteutettavat kehittämisratkaisut Laajan seudullisen kehittämisohjelman toteuttaminen Kehittämisohjelmassa tunnistetaan ja määritellään kuntakohtaiset vahvuudet ja muodostetaan niistä omaperäinen, kiinnostava seutukunta. Kehittämisohjelmassa määritellään yhteiset pelisäännöt kuntien maankäytön suunnitteluun, kunnallistekniikan rakentamiseen, muihin rakentamiseen liittyviin asioihin, asumiseen liittyviin asioihin sekä peruspalveluiden tarjoamiseen. Tavoitteena on se, että ratkaisut tukivat parhaalla mahdollisella tavalla yritystoimintaa ja sen toteuttamista alueella. Kehittämisohjelmassa kehitetään yhteistyötä ja selkiytetään rooleja alueellisten koulutusorganisaatioiden sekä kehittäjä- ja rahoittajaorganisaatioiden kanssa FSKK:n palveluiden jalostaminen strategian mukaisiksi FSKK:n palveluja kehitetään strategisiin painopistealueisiin perustuen. Tällöin yrityksille suunnattuja palveluja ovat mm. aloittavan yrityksen neuvonta, kasvuyrityksille suunnatut palvelut, yritysten omistajanvaihdoksiin liittyvät palvelut, yritysten kansainvälistymispalvelut sekä mahdollisesti kriisiyrityksille suunnatut palvelut. Aloittaville yrityksille suunnattujen palveluiden roolia kavennetaan nykyisestä laajuudesta, koska mm. kasvuyritys- ja kansainvälistymispalveluilla voidaan tehokkaammin edistää seudulle syntyvien työpaikkojen määrää. 9

10 Toisaalta aloittavien yritysten palveluja tulisi kehittää siten, että starttirahatoiminnan rinnalle luodaan vahvempaa ja laajempaa yrityshautomo-toimintaa, jossa yritykselle annetaan vahvemmat eväät menestymiseen. Klusterien kehittämisellä tarkoitetaan ydintoimialan ja siihen sidoksissa olevien rajapintatoimialojen muodostaman toimijaryväksen kehittämistä siten, että kyetään muodostamaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti vahvoja palvelu- ja tuotantokokonaisuuksia. Onnistuessaan nämä luovat seudulle uudenlaista kilpailukykyä, houkuttelevuutta ja mahdollistavat normaalia vahvemman työpaikkatarjonnan. Toisaalta ne luovat paineita osaavan työvoiman saatavuudelle, minkä vuoksi klustereiden kehittämiseen on sidottava nykyistä vahvemmin koulutusorganisaatiot ja työvoimahallinto, joiden tulee niidenkin kehittää uusia, innovatiivisia tapoja tuottaa osaavaa työvoimaa seudulle. Erityisesti koulutusorganisaatioiden kanssa yhdessä on luotava ennakoinnin malli, jolla voidaan nykyistä tehokkaammin tunnistaa maailmantilanteiden muutokset ja niiden vaikutukset toimialoihin ja elinkeinotoimintaan yleisemmin. Näin voidaan uskottavammin ja edes hiukan turvallisemmin jatkaa valittujen klustereiden kehittämistä tai tehdä niihin liittyviä tarvittavia muutoksia. Kuva 2: Strategiset painopistealueet TAVOITTEET STRATEGISET PAINOPISTEALUEET Yrityksille suunnatut palvelut -Aloittavan yrityksen neuvonta -Kasvuyrityspalvelut -Omistajanvaihdospalvelut -Kriisiyrityspalvelut(?) -Kansainvälistyminen Kilpailukykyisten toimintaympäristön kehittäminen -Seutumarkkinointi yrityksille -tietopalvelut -yrityskartoitus -verkottumis-ja innovaatiotyö -kuntayhteistyö -elinkeinopoliittinen Edunvalvonta -Kv kumppanuusmarkkina-alueet ASIANTUNTIJA- JA RAHOITUS- PALVELUT Klusterien kehittäminen Teolliset alat -Bioja ympäristö - elintarvike - Elektroniikka - teollinen tuotanto Palvelualat - Hyvinvointi - vapaa-aika ja matkailu HANKKEET MARKKINOINTI JA SUHDETOIMINTA 10

11 3.3.3 Seutumarkkinoinnin ja viestinnän kehittäminen Yrityksille ja potentiaalisille työntekijöille suunnattua seutumarkkinointia ja viestintää tulee aktiivisesti tehdä vasta sen jälkeen, kun edellä kuvatut muut kehittämistoimenpiteet on saatu valmiiksi. Seutuviestinnän onnistumiseksi tulee löytää seudullisen elinkeinotoiminnan ydinsanomat ja lupaukset; näiden seikkojen vuoksi Forssan seutu on hyvä paikka harjoittaa yritystoimintaa. Seutumarkkinoinnille ja viestinnälle tulee määrittää selkeät kohderyhmät, pikemminkin klustereittain ja toimialoittain kuin maantieteellisin perustein. Lisäksi tulee määrittää keskeiset keinot, joilla kohderyhmää lähestytään. Ensisijaisesti tulee etsiä täsmäviestinnän ja suhdemarkkinoinnin keinoja ja toissijaisesti kohdennettuja massamarkkinoinnin keinoja. Huomioitavaa on, että nykyaikaisen viestintäajattelun näkökulmasta viestintä ei ole vain yhden ihmisen tai osaston tehtävä, vaan siihen osallistuu koko organisaatio. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että koko henkilökunnan ja omistajien edustajien viestintä on yhdenmukaista. Tämän asian kehittäminen on ennen kaikkea viestintäassistentin tehtävä. 11

12 4. Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n nykytilanne 4.1 Omistajat Forssan seudun kehittämiskeskuksen omistajia ovat Forssan seudun kunnat seuraavasti: - Forssan kaupunki 53,4 % - Tammelan kunta 16,7 % - Jokioisten kunta 15,2 % - Ypäjän kunta 7,4 % - Humppilan kunta 7,3 % Omistusosuudet perustuvat yhtiön perustamisaikaiseen asukaslukuun. Omistajat rahoittavat yhtiötä vuosittain yhteensä miljoonalla eurolla, joka jaetaan kuntien asukaslukujen suhteessa. Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy on osa Forssan kaupunkikonsernia. Nykypäivän henkeen kuuluu se, että seutuja ja niiden kehittämistä tarkastellaan keskuskaupunkilähtöisesti. Naapurikuntien näkökulmasta katsottuna saattaa tuntua siltä, että kunnan omat tarpeet eivät tule riittävällä tasolla huomioiduksi. Vanhat elinkeinoasiamiesjärjestelmät tuntuivat palvelevan kuntalähtöistä elinkeinokehittämistä seudullista paremmin. Tällainen ajattelu johtaa kuitenkin nopeasti siihen, että kilpailu yrityksistä ja asukkaista käydään naapurikuntien kesken pienellä alueella, kun todellinen kilpailu on jo nyt kansallista ja enenevästi kansainvälistä. 4.2 Hallitus Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n hallitus koostuu omistajien edustajista sekä yrittäjäyhdistyksen jäsenestä. Hallituksessa on kustakin kunnasta kunnan/kaupunginjohtaja ja luottamushenkilö sekä Forssan kaupungista lisäksi kansliapäällikkö. Hallituksessa toimivat seuraavat henkilöt: Tapani Venho, Forssan kaupunginjohtaja Jarmo Määttä, Jokioisten kunnanjohtaja Anita Joenpalo, Forssan kansliapäällikkö Eino Järvinen, Forssan kaupunginhallituksen pj Matti Setälä, Tammelan kunnanjohtaja Minna Nissilä, Tammelan kunnanhallituksen pj puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen 12

13 Pentti Kirkkola, Jokioisten kunnanvaltuuston II vpj Sinikka Malin, Ypäjän kunnanjohtaja Markku Leppälahti, Ypäjän kunnanhallituksen pj Esko Tonteri, Humppilan kunnanjohtaja Pentti Kauppi, Humppilan kunnanvaltuutettu Markku Kari, toimitusjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Osakassopimuksen mukaan kuntien luottamushenkilöt valitaan seudun poliittisten voimasuhteiden perusteella ja siten, että myös osakaskuntien edustus tulee huomioitua. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy kunnallisvaaleja seuraavan toisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi päättyy kuitenkin vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiön hallituksen yhtenä keskeisenä tehtävänä on auttaa operatiivista johtoa saavuttamaan tavoitteet. Siksi hallituksiin etsitään ihmisiä, joilla on tarvittavaa kompetenssia (toimialaosaamista, kehittämisosaamista, yhteiskunnallisia suhteita, jne) auttaa yhtiötä menestymään tehtävässään. Vaikka FSKK on kuntien omistama yhtiö, kysymys kuuluu: onko poliittiset voimasuhteet oikea peruste valita hallituksen jäsenet (tai suuri osa hallituksen jäsenistä)? Tämä ei kuitenkaan suoraan käänteisesti tarkoita sitä, että luottamushenkilöillä ei olisi tarvittavaa osaamista. 4.3 Omistajaohjaus Forssan Seudun Kehittämiskeskuksessa omistajaohjausta tehdään yhtiökokouksessa sekä yhtiön hallituksen toimesta. Yhtiön suurin omistaja on Forssan kaupunki yli 50 % omistuksella, eli se on yhtiön keskeinen vallankäyttäjä. Forssan seudulla omistajaohjauksen tukena on seutuneuvosto, jonka (sitaatti osakassopimuksesta) tehtävänä on laatia seudun yhteinen kehittämisstrategia vähintään kerran valtuustokaudessa, tehdä ehdotus vuosittain kuntien budjetteihin otettavasta yhtiön toimintamäärärahasta ja kehittämishankkeisiin varattavasta rahamäärästä sekä niiden kehittymisestä lähivuosina. Seutuneuvosto määrittelee painopisteet, joihin yhteistä kehittämisrahaa suunnataan sekä ottaa kantaa koko seutua koskeviin kehittämis- ja elinkeinopoliittisiin asioihin. Seutuneuvostossa on 26 varsinaista jäsentä. Se on ylin yhteinen poliittisluonteinen yhteistoimintaelin, joka koostuu kuntien keskeisistä luottamushenkilöistä ja kuntien johtajista. Seutuneuvoston virallisena koollekutsujana toimii FSKK, joka myös vastaa kokousten teknisistä kustannuksista. Seutuneuvostolla ei ole varsinaista juridista päätösvaltaa. 13

14 Yli 50 % omistuksellaan Forssan kaupunki käytännössä päättää yhtiöön liittyvistä omistajapäätöksistä. Tämä asettaa Forssan kaupungille suuren vastuun ja samalla haasteen; sen tulee päätöksiä tehdessään ajaa vahvasti sellaista seudullista näkökulmaa, että myös naapurikuntien toiveet ja tarpeet tulee huomioitua päätöksissä. Päätöksien tulee aina pohjautua seudulliseen kehittämiseen, ei vain Forssan kaupungin etuihin. Tämä edellyttää kaikilta seudun kuntapäättäjiltä, ja erityisesti Forssan kaupungin päättäjiltä, avoimuutta ja kykyä vahvaan vuorovaikutteisuuteen. Seutuneuvosto on elin, joka käsittelee muitakin seudullisia asioita, kuin elinkeinotoimintaan ja sen kehittämiseen liittyviä. Tämän vuoksi tulee pohtia, tulisiko FSKK:n toiminta irrottaa seutuneuvostosta. Nykyinen käytäntö saattaa tukea ylimääräistä politiikan tekemistä FSKK:n toiminnassa. 4.4 Tavoitteet Omistajat ovat määritelleet yhtiölle seuraavat tavoitteet (lähde: Forssan kaupungin konserniyhteisö / talousarvio): - taloudellinen tulos on positiivinen, ei kuitenkaan tarkoituksena tuottaa merkittävää voittoa (v = 0 ) - omistajien kehittämispanoksille saavutetaan merkittävä generoiva vaikutus (v = 4) - toimivien yritysten kulumäärän nettomuutos on vuosittain kasvava (v = 75) - asiakastyytyväisyys kasvaa (v 2008 = 4) - sidosryhmätyytyväisyys (v = 4,1) - yritykset käyttävät kasvavasti yritysneuvonnan palveluja (v = perustamisneuvonta = 500, toimivien yritysten neuvonta = 750) - uusia hautomoyrityksiä syntyy vähintään 3 - Forssan seudun työttömyysprosentti on enintään valtakunnan keskiarvo ja 1 prosenttiyksikköä alle Hämeen TE-keskuksen keskiarvon (v = 7 / maakuntaohjelma) - Forssan työttömyysprosentti on enintään koko Suomen luku + 1 prosenttiyksikkö Edellä kuvattujen tunnuslukujen lisäksi seurattavia tunnuslukuja ovat matkailijoiden rekisteröidyt hotelliyöpymiset (v = ) sekä omistajien panostus aluekehitystoimintaan (v ,5 / asukas) 14

15 4.5 Toimintaa ohjaavat strategiat Forssan seudun kehittämiskeskuksen toimintaa ohjaavat seuraavat strategiat: Maakuntaohjelma Maakuntaohjelma perustuu Maakuntavaltuuston 2005 hyväksymään Maakuntasuunnitelmaan. Maakuntaohjelmassa kehittämisen linjaukset on koottu kolmeen toimintalinjaan: 1) Yritykset ja innovaatiot maakunnan kehittäjätahojen strategiatyö osaamista, innovaatiotoimintaa ja klusterimuodostuksen edellytyksiä kehitetään erityisesti teräs- ja koneenrakennuksen, elintarvike ja elektroniikka sekä noston ja siirron toimialoilla. liiketoimintaosaamista lisäävä palvelua, verkostotoiminnan taitoja sekä osaavan työvoiman saatavuutta kehitetään erityisesti seuraavilla klustereilla: elintarvikeketjut rakennustuoteteollisuus matkailupalvelujen kokonaisuus ympäristöliiketoiminta kehitetään yrityspalveluja kasvuyritysten tunnistaminen kansainvälistyminen innovaatiot aloittavien yritysten tukipalvelut yritysten tietopalvelut 2) Osaaminen ja työllisyys turvataan osaavan työvoiman saatavuus Lisätään työelämälähtöisen korkea-asteen koulutustarjontaa Tuetaan kansainvälistymistä Tuetaan avaintoimialojen kasvua 15

16 3) Kilpailukykyiset toimintaympäristöt kehitetään laadukasta asumista ja elämyksellistä ympäristöä uudistetaan palvelurakenteita ja edistetään hyvinvointia toteutetaan ajankohtaiset liikenteen ja teknisen huollon palveluhankkeet Forssan seudun aluekeskusohjelma Aluekeskusohjelman painopistealueita ovat 1) elinkeinojen ja klusterien kehittäminen 2) toiminta- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen 3) osaamisen kehittäminen 4) vetovoimaisuuden kehittäminen Aluekeskusohjelman budjetti on kuluvana vuonna , josta kuntien osuutta on ja valtion Forssan seudun elinkeinopainotteinen strategia Vuonna 2007 päivitetty seudullinen elinkeinopainotteinen strategia mainitsee visiokohdassaan painopistetoimialoiksi Bio ja ympäristö toimialan sekä elintarvike- ja elektroniikka toimialat. Näiden lisäksi kasvavina aloina nähdään perinteiset tuotannon alat sekä hyvinvoinnin ja vapaa-ajan palvelualat. Strategian mukaan Forssan seudun kehittämiskeskus vastaa yhteisen mission toteutuksesta. Strategia määrittelee Forssan seudun kehittämiskeskukselle tavoitteita, joita ovat mm. 180 uuden asukkaan hankkiminen seudulle vuosittain 200 uuden työpaikan hankkiminen seudulle vuosittain kokousmatkailun kehittäminen ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrän kasvattaminen seudulla 10 % vuosittain seudun yritysten kansainvälisten kontaktien lisääminen pelisääntöjen luominen maankäytön suunnitteluun seudulla 16

17 kehittämishankkeiden panosten säilyttäminen maan keskitasolla vaikuttamissuunnitelman laatiminen valta- ja rautatieyhteyksien parantamiseen liittyen seudun profiloituminen ympäristöklusterin kautta uusien yritysten määrän kasvattaminen seudulla uuden kehittämis- ja valmennusverkostoyksikön toiminnan kehittäminen. Omistajien tulisi asettaa yhtiölle selkeät tavoitteet. Strategioiden tulisi määritellä kehittämisen painopisteitä ja suunnata resursseja toimintoihin, joilla tavoitteet tehokkaimmin voidaan saavuttaa. Seudullisesti tarkasteluna voidaan kiteytetysti todeta, että elinkeinotoiminnan kehittämisen tavoitteena on luoda seudulle työpaikkoja, jotka mahdollistavat uusien asukkaiden saamisen seudulle, jne. Nykyiset strategiat eivät anna riittävän yksiselitteistä näkemystä siitä, miten tämä tavoite saavutetaan. On tunnistettavissa, että vaikka valintoja onkin tehty, ei selkeää yhteistä, FSKK:n toimintaa ohjaavaa tahtotilaa Forssan seudulla ole kyetty luomaan. 4.6 Organisaatio Forssan seudun kehittämiskeskuksen palveluksessa työskentelee kymmenen vakituista työntekijää sekä kaksi projektipäällikköä. Yhtiön henkilökunta ja sen tehtävät ovat: - Timo Lindvall, toimitusjohtaja - Pekka Ekholm, yrityspalvelupäällikkö - Kirsi Sippola, aluekehityspäällikkö (määräaikainen) - Sirpa Hirvonen, yritysneuvoja - Rauha Hätönen, yritysasiamies - Ossi Stenholm, liiketoiminnan kehittämispäällikkö (määräaikainen) - Mari Noromies, matkailusihteeri - Heidi Cavén, viestintäsihteeri (määräaikainen) - Elina Eriksson, toimistosihteeri - Anne Kuusisto, toimistosihteeri 17

18 - Hannu Saarinen, Yritysharava-hankkeen projektipäällikkö (määräaikainen) - Timo Vauhkonen, klusterihankkeen projektipäällikkö (määräaikainen) 4.7 Organisaation tehtävät Yhtiöjärjestys määrittelee yhtiön toimialaksi seuraavasti: Yhtiön toimialana on yrityskehitystoiminta ja Forssan seudun markkinointi, joita toteutetaan elinkeinotoimintaa, matkailua sekä yritysten, kuntien, tutkimuslaitosten sekä oppilaitosten yhteistoimintaa edistämällä ja kehittämällä. Osakassopimus määrittelee saman seuraavasti: Yhtiön toimialana on kehittämishankkeiden koordinointi, suunnittelu ja toteuttaminen sekä elinkeinopalveluiden järjestäminen Forssan seutukunnan alueella. Yhtiö harjoittaa yritysneuvontaa, kokoaa ja julkaisee kehittämiseen liittyviä tilastotietoja, edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja kuntien yhteistoimintaa sekä toimii seudullisena edunvalvojana toimialoillaan. Yhtiö itse määrittelee tehtävänsä Internet-sivuillaan seuraavasti: kehittämisyhtiö, joka luo hyvät toimintaedellytykset monipuoliselle elinkeinotoiminnalle ja aktiiviselle aluekehittämiselle Forssan seudulla. Kehittämiskeskuksen tehtäviä ovat elinkeinoelämän neuvonta, alueen elinkeinoasioiden valmistelu ja toteutus yhdessä kuntien ja yritysten kanssa, Lounais-Hämeen markkinointi sekä kehittämishankkeet. Kehitysnäkymiä 2008 esityksessä todetaan, että Back to Basics Keskitymme elinkeinopalveluihin ja elinkeinopainotteiseen aluekehitykseen. 4.8 Organisaation palvelut Yhtiö määritteli vuoden 2007 toimintakertomuksessaan palvelunsa näin: Palvelutarjonta kattaa lähes kaikki elinkeinoelämän neuvontapalvelut. Hämeen TEkeskus, Finnvera Oyj ja Hämeen Kauppakamari pitivät vastaanottoja kehittämiskeskuksessa ja palveluiden kysyntä oli vilkasta. Kehitysnäkymiä 2008 esityksessä määritellään yhtiön tuotteeksi kontakti. 18

19 Yhtiön internetsivuilla tarjotaan seuraavia palveluja seuraavasti: Yrittäjäksi > apua yritysidean ja kannattavuuden arviointiin tietoa yritysmuodoista tietoa alkavan yrityksen rahoituksesta tietoa elinkeinoluvista ja yrityksen rekisteröinnistä tietoa vapaista toimitiloista koulutuksesta ja kontakteista Julkinen rahoitus > Kehittämiskeskuksen rooli on tuntea eri tahojen mahdollisuudet rahoittaa asiakasyrityksen kehittämistä: Yritystoiminnan käynnistäminen Tuotteiden, palveluiden ja teknologian kehittäminen Investointien rahoitus Käyttöpääoma Vienti ja kansainvälistyminen Rahoituspalvelut A-Ö Yrityksen kehittäminen > asiantuntijapalvelut ja neuvonta julkisen rahoituksen saatavuuden parantaminen starttirahalausunnot ja startilla alkavien yritysten ohjaus yrityshautomo yritysten saattaminen yhteen toimialayhteistyöllä toimitilat ja koulutus Yhtiön internetsivuilla on ladattavissa kaksi esitettä; Kehittyvä yritys ja Minustako yrittäjä?, joissa esitellään seudulla saatavat, eri julkisten kehittäjien tarjoamat, palvelut. FSKK:n nykyinen organisaatio on lähinnä yrityspalveluihin keskittynyt ja työntekijöille ei muutoin ole asetettu kehittämiseen liittyviä toimenkuvia, aluekehityspäällikköä lukuun ottamatta. Nykyinen organisaatiomalli ei vastaa strategioita; ihmiset varmasti tekevät asioita oikein, mutta tekeekö jokainen heistä oikeita asioita? 19

20 5. Haastattelujen satoa 5.1 FSKK:n hallituksen edustajat FSKK:n hallituksen edustajilla on erilaisia näkemyksiä FSKK:n omistuksesta. Forssan naapurikuntien edustajat näkivät, että Forssan pääomistus FSKK:sta ja siten FSKK:n kuuluminen kaupunkikonserniin ei tue tasapuolista seudullista päätöksentekoa. Tämä näkyy heidän näkemyksensä mukaan myös siinä, että FSKK:n hallituksen puheenjohtajuuden kiertäminen kuntien välillä ei ole toiminut osakassopimuksen hengen mukaisesti. Forssan kaupungin edustajien asenne koettiin liian määräileväksi. Hallituksen edustajat olivat yksimielisiä siitä, että hallituksen toimintatapaa tulisi muuttaa; hallituksessa keskustellaan liian paljon operatiiviseen toimintaan liittyvistä asioista, jotka kuuluisivat toimitusjohtajalle. Toimitusjohtajan vastuiden ja vallan suhdetta hallituksen vastuisiin ja valtaan tulisi FSKK:n hallituksen edustajien mielestä tarkentaa. Yleisesti nähtiin, että yhtiön missio on täsmentymätön, kuten myös yhtiön tavoitteet. Seutuneuvostoa ei koettu hyvänä tapana toimia se ei ole löytänyt paikkaansa päätöksenteossa, joka näkyy mm. vähenevinä osallistumisina. Toisaalta nähtiin, että seudullinen keskustelufoorumi tarvitaan. Hanketoiminnan koettiin olevan yksi pullonkauloista ne eivät tuota hyötyä kuntiin tasaisesti. Koettiin, että yksittäisen kunnan tulisi olla vahvemmassa roolissa hankepäätöksiä tehtäessä. Hallituksen jäsenten puheenvuoroista kävi ilmi suoraan ja rivien välistä että kuntien keskinäisessä luottamuksessa on säröjä. Lähinnä asetelmaa voisi kuvata Forssa vastaan naapurikunnat. Tämä on vakava asia, johon tulee puuttua nopeasti. On huomattava, että FSKK:n toiminnan kehittämisellä ei ole, kärjistetysti todeten, mitään merkitystä, ellei omistajilla ole yhdensuuntaista näkemystä ja tahtotilaa siitä, mihin suuntaan seutua halutaan kehittää. Nyt tarvitaan enemmän seutunäkökulmaa kuin asioiden katsomista vain oman kunnan näkökulmasta. Näin siksi, että iso pelikenttä on todellakin Forssan seutua laajempi. 5.2 Kuntien luottamushenkilöt Haastatellut kuntien luottamushenkilöt (jotka eivät kuulu FSKK:n hallitukseen) pitivät yleisesti ottaen ongelmana sitä, ettei heillä ole tuntumaa Kehittämiskeskuksen toiminnasta informaatio elinkeinoasioista ja Kehittämiskeskuksen toiminnasta ei kulje kuntien sisällä riittävästi. Suurelta osin koettiin, että yhtiö on toiminut aikaisemmin paremmin ja nyt on loppunut puhti kehittämiseen toiminta koettiin monilta osin virkamiesmäiseksi. Toisaalta nähtiin, että yritys on tuonut seudulle työpaikkoja, joskin niin, että Forssan naapurikuntiin niitä ei juuri ole Kehittämiskeskuksen toimesta tullut. 20

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy. Timo Lindvall. toimitusjohtaja

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy. Timo Lindvall. toimitusjohtaja Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Timo Lindvall toimitusjohtaja Forssan seutu on business-suomen painopisteessä Tunti+ vain Helsinki, Turku,Tampere, Lahti, Pori Lentoasemat Rautatieasema Humppilassa Useita

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI - STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 Matkailu maakunnan yksi strategisista elinkeinoista ja toiseksi suurin työllistäjä

Lisätiedot

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013 Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu KOKOUSMUISTIO 2 / 2016 1 (5) Seuturyhmän kokousmuistio Aika: ke 24.8.2016 klo 13:00 16:15 Paikka: Ilomantsin kunnanvirasto, Kalevalasali Läsnä: Pekka Kukkonen seututyöryhmän puheenjohtaja, poistui kokouksesta

Lisätiedot

28.10.2013 Ari Hiltunen

28.10.2013 Ari Hiltunen 28.10.2013 Ari Hiltunen Kaupunginhallituksen kokous 28.10.2013 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Mitattavuus ja vaikuttavuus Välittömät vaikutukset eli mitä tehdään ja välilliset tulokset muiden toimijoiden

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Esityksessä on määritelty ja perusteltu Humanpolis Oy:n toiminta toiminta-alueittain, niihin käytettävä työaika sekä niitä koskevat resurssit.

Esityksessä on määritelty ja perusteltu Humanpolis Oy:n toiminta toiminta-alueittain, niihin käytettävä työaika sekä niitä koskevat resurssit. Humanpolis Oy Toiminta ja resurssit 2016-2017 Ritva Okkonen Humanpolis Oy hallitus/ 24.5.2016 Humanpolis Oy:n omistajakunnat Muhos, Utajärvi ja Vaala myönsivät keväällä 2016 yhtiölle pääomalainaa yhteensä

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Yrityskolmion toiminnan arviointi. Arvioinnin tuloksia 7.5.2013

Yrityskolmion toiminnan arviointi. Arvioinnin tuloksia 7.5.2013 Yrityskolmion toiminnan arviointi Arvioinnin tuloksia 7.5.2013 ESITYKSEN SISÄLTÖ Arvioinnin toteutus Tehokkuusvertailua Katsaus hanketoimintaan Toiminnan hyödyt (kyselytuloksia) Seudun kehitys Yhteenveto

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan elinkeino- ja kehittämispalvelujen organisoinnista

Itä-Uudenmaan elinkeino- ja kehittämispalvelujen organisoinnista Itä-Uudenmaan elinkeino- ja kehittämispalvelujen organisoinnista 1. Itä-Uudenmaan elinkeinoelämä Asukkaat Itä-Uudellamaalla oli vuoden 2010 lopussa asukkaita yhteensä 96 800 jakaantuen siten, että Loviisan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Palvelukeskusvalmistelun tilanne

Palvelukeskusvalmistelun tilanne Palvelukeskusvalmistelun tilanne Sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta 23.2.2017 Urpo Karjalainen 1 13.12.2016 ICT palvelukeskus maakunnille 2 13.12.2016 Lähtökohdat ja tavoitteet Palvelukeskusten perustamisella

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020

JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020 JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020 Forssan seudun klusteriohjelma Juha Pirkkamaa 18.3.2011 1. Työn tarkoitus Strategia ohjaa työtä, jolla toteutetaan menestyksellisesti Forssan seudun elinkeinostrategiaa.

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanhallitus KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN

Kunnanhallitus Kunnanhallitus KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN Kunnanhallitus 115 17.08.2015 Kunnanhallitus 237 28.11.2016 KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN Khall 17.08.2015 115 Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015, mutta kuntien toimintaan eniten vaikuttavia säännöksiä

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja edunvalvontatukea kaikilla yritystoiminnan osa alueilla koko

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8. 1 Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.2009 Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Täydentää

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 4/2016 1 (5) 4 Kaupunginjohtajan toimialaan kuuluvien tytäryhteisöjen edustajien nimeäminen Pöydälle 29.02.2016 HEL 2016-000721 T 00 01 05 Päätösehdotus päättää 1 kehottaa

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Puitesopimus kehitysyhtiö Posintra Oy:n kanssa vuoteen 2020

Puitesopimus kehitysyhtiö Posintra Oy:n kanssa vuoteen 2020 ESITYS / Posintra Oy / 6.5.2015 Posintra Oy:n omistajakunnat: Porvoon ja Loviisan kaupungit Askolan, Myrskylän ja Lapinjärven kunnat Puitesopimus kehitysyhtiö Posintra Oy:n kanssa vuoteen 2020 Taustaa

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa YRITYSKEHITYS FÖRETAGSUTVECKLING BUSINESS DEVELOPMENT Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa Matkailun rahoitus-yritys tilaisuus Kirkkonummi, 29.11.2013 Carl-Johan Sandström www.novago.fi 1 OPERATIIVINEN

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Kokemäen kaupungin henkilöstöstrategian hyväksyminen 242/020/2013

Kokemäen kaupungin henkilöstöstrategian hyväksyminen 242/020/2013 KH:n henkilöstöjaosto 56 17.10.2013 Yhteistyötoimikunta 32 12.11.2013 KH:n henkilöstöjaosto 65 28.11.2013 KH:n henkilöstöjaosto 74 18.12.2013 KH:n henkilöstöjaosto 8 13.03.2014 Yhteistyötoimikunta 14 25.03.2014

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Forssan seudun Green Care - klusterihanke

Forssan seudun Green Care - klusterihanke Forssan seudun Green Care - klusterihanke 2016 2017 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Forssa Museo Militarian Tykkihalli, Linnankasarmi, Hämeenlinna

Lisätiedot

Keskustelut osa 1 Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut Page 1

Keskustelut osa 1 Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut Page 1 Keskustelut osa 1 Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut 12.5.2015 Page 1 (alku)keskustelut osa 1_Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut Yrityspuisto Oy Toiminta tulisi olla muutakin kuin kiinteistöjen

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE

Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE Neuvontapalvelut - tuotteistetut - asiakaspalvelu Koulutuspalvelut Rahoituspalvelut Balanssi DesignStart easkel Globaali Kunto Monitaito

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot