Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen uuden toimintamallin kehittäminen. Selvitystyön loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen uuden toimintamallin kehittäminen. Selvitystyön loppuraportti"

Transkriptio

1 Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen uuden toimintamallin kehittäminen Selvitystyön loppuraportti CreaMentors Oy

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Taustaa 3 2. Menetelmät 3 3. Kehittämisratkaisut Välittömästi toteutettavat kehittämisratkaisut Hallitustyöskentelyn kehittäminen Toimitusjohtajan vastuiden ja vallan uudelleen määrittely Vuoden 2008 aikana toteutettavat kehittämisratkaisut Organisaatiorakenteen kehittäminen Laajan seudullisen kehittämisohjelman käynnistäminen Vuoden 2009 aikana toteutettavat kehittämisratkaisut Laajan seudullisen kehittämisohjelman toteuttaminen FSKK:n palveluiden jalostaminen strategian mukaisiksi Seutumarkkinoinnin ja viestinnän kehittäminen Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n nykytilanne Omistajat Hallitus Omistajaohjaus Tavoitteet Toimintaa ohjaavat strategiat Organisaatio Organisaation tehtävät Organisaation palvelut Haastatteluiden satoa FSKK:n hallituksen edustajat Kuntien luottamushenkilöt FSKK:n henkilökunta FSKK:n yhteistyökumppanit FSKK:n asiakkaat Lopuksi 24 2

3 1. Taustaa Tämän selvitystyön toimeksiantaja on Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy ja toteuttaja CreaMentors Oy. Selvitystyön tarkoituksena on luoda Forssan seudun kehittämiskeskukselle uusi toimintamalli. Selvitystyössä tarkasteltiin Kehittämiskeskuksen roolia ja vaikuttavuutta; mitä sen odotetaan tekevät ja millaisia tuloksia sen tulisi saada aikaiseksi. Lisäksi hahmotettiin yrittäjien ja omistajakuntien yhtiöön kohdistuvia odotuksia sekä näiden näkemyksiä siitä, onko yhtiöllä seudullista tarvetta tulevaisuudessa. Selvitystyössä perehdyttiin myös organisaatiorakenteeseen liittyviin muutostarpeisiin. Tämä raportti esittelee ensin kehittämisehdotukset, joiden jälkeen kuvataan yhtiön nykytilaa ja haastatteluiden satoa. Jälkimmäisten yhteydessä on selvitystyön toteuttajien kommentteja, jotka osaltaan ovat ohjanneet esitettyihin kehittämisratkaisuihin. Toimeksiantoon liittyi alkuvaiheessa myös Agropolis Oy:n ja Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n toimintoihin liittyvien mahdollisten päällekkäisyyksien selvittäminen. Toimeksiantaja tiivisti aloitustapaamisessa selvityksen koskemaan vain Kehittämiskeskuksen toimintamallin luomista. Tämän selvitystyö toteuttamisesta on vastannut toimitusjohtaja Jari Palonen. Hänen apunaan ovat olleet yht.tri, kehittämisasiantuntija Jari Hoffrén sekä tuottajat Johanna Antila ja Jouni Kärkkäinen. Lämmin kiitos kaikille haastatelluille ja muutoin selvitykseen osallistuneille. Jyväskylässä Jari Palonen, CreaMentors Oy 2. Menetelmät Tämä selvitystyö on tehty asiantuntijakonsultointina. Selvitystyössä on perehdytty yhtiön nykytilaan sekä tulevaisuuden odotuksiin ja haasteisiin. Selvityksen taustamateriaaleina on käytetty mm. FSKK:n yhtiöjärjestystä, toimintakertomusta, osakassopimusta, Forssan seudun kuntien kehittämis- ja elinkeinopoliittisen toiminnan yhteistyön organisointi ja käytännön menettelytavat asiakirjaa, Tilannekatsaus toukokuu 2008 raporttia, FSKK perusinfo 2008 esitystä,, FSKK:n hallituksen puheenjohtajan Tapani Venhon kehittämisluonnosta, tj. Timo Lindvallin tulostamaa Yrinet -asiakashallintajärjestelmän raporttia, Kanta-Hämeen maakuntaohjelmaa, Forssan seudun aluekeskusohjelma strategiaa sekä Forssan seudun elinkeinopainotteista strategiaa. Lisäksi selvitystyön tukena on käytetty FSKK:n ja sen omistajakuntien Internet-sivustoja. Selvityksessä haastateltiin FSKK:n hallituksen, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden edustajia sekä yhtiön toimitusjohtajaa. Yhtiön työntekijöille tehtiin sähköinen kysely. Selvitystyön aikana järjestettiin kolme kehittämistapaamista, joihin osallistuivat yhtiön hallituksen jäsenet. 3

4 Selvityksen aikana perehdyttiin myös FSKK:ta vastaaviin organisaatioihin, jotka toimivat eri puolilla Suomea. 3. KEHITTÄMISRATKAISUT FSKK:n kehittäminen jaetaan kolmeen osaan; välittömästi toteutettaviin kehittämistoimenpiteisiin, kuluvan vuoden aikana toteutettaviin toimenpiteisiin sekä vuoden 2009 aikana toteutettaviin kehittämistoimenpiteisiin. Kehittämistoimenpiteet ovat, mikäli omistajat ja yhtiö niin haluavat, toteutettavissa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tämä edellyttää kuitenkin useamman toimijan ja ihmisen vahvaa, myös ajallista, sitoutumista kehittämiseen. 3.1 Välittömästi toteutettavat kehittämisratkaisut Hallitustyöskentelyn kehittäminen Hallitustyöskentelyä kehitetään siten, että sen roolia muutetaan olennaisesti nykyistä enemmän strategiseksi ja toimintaa suoremmin ohjaavaksi. Hallituksen tehtävänä on jatkossa käsitellä erityisesti: 1) Seudullisen elinkeinostrategian johtaminen, 2) yhtiön strategioiden määrittäminen ja johtaminen, 3) vuosittaisen toimintasuunnitelmanhyväksyminen, 4) vuosittaisen toimintasuunnitelman hyväksyminen, 5) vuosittaisen toimintabudjetin hyväksyminen, 6) yhtiön ja toimitusjohtajan toiminnan tulosten valvomien ja ohjaaminen, 7) hyväksytyn budjetin ulkopuolisten investointien hyväksyminen, 8) hyväksytyn toimintasuunnitelman olennaisten muutosten hyväksyminen, 9) omistajapolitiikan toteuttaminen, 10) muita toimenpiteitä, jotka poikkeavat normaalista operatiivisesta toiminnasta ennakkotapausmerkitystensä, taloudellisen merkityksensä tms. syiden vuoksi. Hallitus ei jatkossa puutu yhtiön päivittäisten asioiden, kuten operatiivisen toiminnan ylläpitämiseen liittyvien hankintojen, työaikojen, jne. seurantaan, mikäli siihen ei ole erityistä syytä. Hallitus ei jatkossa puutu myöskään yhtiön (projekti)henkilöstön rekrytointiin eikä etenkään sen henkilökysymyksiin, muutoin kuin toimitusjohtajaa tarvittaessa auttaen. Lähtökohtaisesti toimitusjohtajan tulee saada kasata oma joukkueensa. Hallituksen ei tule puuttua myöskään operatiivisen toiminnan rahankäyttöön, mikäli yhtiö toimii tehdyn budjetin puitteissa. Hallituksen edustajat eivät jatkossa keskity hallitustyöskentelyssään edustamansa kunnan edunvalvontaan, vaan katsovat asioita yhtiön ja seudun näkökulmista. Kuntakohtaiset edunvalvonnat ja kuntien väliset ristiriidat tulee käsitellä muualla kuin hallituksessa. 4

5 Päätöksenteossa tulee siis ensisijaisesti hakea sellaisia ratkaisuja, jotka ovat eduksi seudulle, riippumatta siitä, tuovatko ne etua yksittäiselle kunnalle. On kuitenkin suositeltavaa, että kunnat tekevät yhtiölle uusia elinkeinopoliittisia aloitteita myös omista lähtökohdistaan. Ne arvioidaan hallituksen kokouksissa seudullisen kehittämisen ja yhtiön toimenkuvan näkökulmista Toimitusjohtajan vastuiden ja vallan uudelleen määrittely Toimitusjohtajan tehtävänä on toteuttaa valittua strategiaa käytännössä ja johtaa yrityksen päivittäistä toimintaa; tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä asioita, ihmisiä ja taloutta. Jotta työnjako hallituksen ja toimitusjohtajan välillä toimisi, tulee nimenomaan toimitusjohtajan tehdä hallituksen kokouksiin selkeä esityslista. Esityslistan tulisi sisältää mm. seuraavia asioita: - katsaus tehtyihin toimenpiteisiin ja niiden vaikuttavuuteen > mitä on tehty strategisilla painopistealueilla ja mitä on saatu aikaiseksi? - katsaus tulevaisuuteen > mihin ollaan menossa, miten toimintaympäristö tulee mahdollisesti muuttumaan, miten muutoksiin tulisi reagoida? - katsaus strategisiin ja operatiivisiin haasteisiin > missä tarvitaan apua ja näkemyksiä hallitukselta? - katsaus resursoituviin asioihin > mihin tarvitaan lisää rahaa, kuinka paljon ja mitä sillä oletetaan saavan aikaiseksi? - katsaus yhtiön taloudelliseen tilanteeseen > mihin rahaa on käytetty ja kuinka paljon, toimitaanko budjettiraamien sisällä? Tilikautta varten toimitusjohtaja valmistelee hallitukselle yhtiön keskeiset strategiat, vuosittaisen toimintasuunnitelman ja vuosittaisen toimintabudjetin. Hallituksen ja toimitusjohtajan välisestä työnjaosta tulee sopia mahdollisimman tarkoin johtajasopimuksessa. 3.2 Vuoden 2008 aikana toteutettavat kehittämisratkaisut Organisaatiorakenteen kehittäminen FSKK:n organisaatiota kehitetään sekä hallitus- että työntekijätasolla. Hallituksen kokoonpanoa muutetaan siten, että siihen valitaan yksi edustaja kustakin omistajakunnasta, kaksi oppilaitoksen edustajaa sekä kolme yrityselämän edustajaa. Hallitusten jäsenten tulee osaamiseltaan olla sellaisia, että heillä on näkemystä ja kykyä auttaa toimitusjohtajaa tavoitteiden saavuttamisessa. 5

6 Heillä tulee olla omistajien luottamus ja heidän täytyy olla aidosti kiinnostuneita FSKK:sta ja hallituksen jäsenyydestä. Heillä tulee olla hyvä yhteistoimintakyky ja FSKK:ta hyödyttävät suhdeverkostot yhteiskunnallisiin vaikuttajiin, kehittäjiin ja rahoittajiin sekä yrityselämään. Uusi hallitus voisi, mikäli se teknisesti on mahdollista, toimia myös aluekeskusohjelman ohjausryhmänä. Näin virtaviivaistettaisiin päätöksentekoa. Tätä kannattaa pohtia, vaikka AKO toimiikin vain vuoden 2009 loppuun asti ja sen tilalle tulee vuonna 2010 KOKO, jonka tiimoilta organisoituminen on pohdittava uudelleen. Yhtiökokouksen ja hallituksen väliin perustetaan hallintoneuvosto tai sitä vastaava strategiatyöryhmä, jonka tehtävänä on toteuttaa nykyistä olennaisesti selkeämpää omistajaohjausta. Omistajaohjauksella tarkoitetaan omistajien yhtiölle asettamia tehtäviä ja tavoitteita sekä yhtiön johdolle annettavia yhtiön strategiaan ja operatiiviseen toimintaan liittyviä ohjausimpulsseja. Strategiatyöryhmän tehtävänä on määritellä omistajien yhteiset tavoitteet FSKK:n toiminnalle. FSKK:n organisaatiota kehitetään siten, että työntekijöiden roolit tukeutuvat nykyistä vahvemmin strategisiin painopistealueisiin; yrityspalveluihin, klustereiden kehittämiseen sekä toimintaympäristön kehittämiseen. Työntekijöiden toimenkuvia tarkennetaan siten, että syntyy ns. kuntapalvelutiimi ja yrityspalvelutiimi. Kuntatiimi muodostuu toimitusjohtajasta, viestintäassistentista sekä aluekehityspäälliköstä. Yritystiimi muodostuu yritysneuvojista, jotka toimivat myös klusterivastaavina sekä kehittämisassistenteista. Työntekijöiden toimenkuvat ovat seuraavat: Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja vastaa yrityshankinnasta, kuntayhteistyön kehittämisestä elinkeinotoiminnan näkökulmasta, yhteiskunnallisesta edunvalvonnasta ja erilaisiin sidosryhmiin kohdistuvasta suhdetoiminnasta. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön strategisesta ja päivittäisestä johtamisesta. Toimitusjohtajan päävastuualue on toimintaympäristön kehittäminen. Aluekehityspäällikkö Aluekehityspäällikkö vastaa osaltaan aluekeskusohjelman toteuttamisesta sekä sen mukaisesti kuntasuhteiden hoitamisesta ja kehittämisen strategian mukaisesta resursoinnista. Viestintäassistentti Viestintäassistentti vastaa seutumarkkinoinnista ja -viestinnästä, jonka kohderyhminä ovat alueen ulkopuoliset yritykset ja potentiaaliset työntekijät. Lisäksi viestintäassistentti vastaa osaltaan kuntasuhteiden kehittämisestä. 6

7 Yritysneuvoja 1 Yritysneuvoja 1 vastaa hyvinvointiklusterin kehittämisestä sekä toimialariippumattomasta yritysneuvonnasta. Yritysneuvoja 2 Yritysneuvoja 2 vastaa vapaa-aika- ja matkailuklusterin kehittämisestä sekä yritysneuvonnasta. Yritysneuvoja 3 Yritysneuvoja 3 vastaa bio- ja ympäristöklustereiden kehittämisestä sekä toimialariippumattomasta yritysneuvonnasta. Yritysneuvoja 4 Yritysneuvoja 4 vastaa elektroniikka-, metalli- ja rakennustuoteklustereista sekä toimialariippumattomasta yritysneuvonnasta. Kehittämisassistentti 1 Kehittämisassistentti 1 vastaa elinkeinojen kehittämistoimintaan liittyvistä tietopalveluista sekä yhtiön taloushallinnosta. Kehittämisassistentti 2 Kehittämisassistentti 2 vastaa yrityskartoituksesta sekä toimitusjohtajan ja klusterivastaavien apuna klustereihin liittyvän verkottumis- ja innovaatiotoiminnan kehittämisestä. Kuvatut toimenkuvat ovat esimerkinomaisia ja organisaatiorakenteen kehittämistä ohjaavia. Se, miten toimenkuvat lopullisesti jakautuvat toimijoiden kesken, tulee pohtia huolella organisaation sisällä sekä johdon ja hallituksen kesken. 7

8 Kuva 1: FSKK:n uusi organisaatio Hallitus Strategiatyöryhmä: Omistajaohjaus > tavoitteet Viestintäassistentti: Seutumarkkinointi yrityksille, kuntasuhteet Toimitusjohtaja: Kuntayhteistyö, yrityshankinta, edunvalvonta ja operatiivinen johto Aluekehityspäällikkö: Kehittämisen resursointi, kuntasuhteet, kehittämisohjelmavastuu Kunnat sekä valtio, julkiset kehittäjät ja rahoittajat Palveluklusterit Teolliset klusterit Kehittämisassistentti -Tietopalvelut, talous, vierailujen järjestelyt Yritysneuvoja Hyvinvointi-klusteri, yritysneuvonta Yritysneuvoja Bio ja ympäristö-klusterit, yritysneuvonta Seudun yritykset Kehittämisassistentti -yrityskartoitus, verkottuminen ja innovaatio Yritysneuvoja Vapaa-aika- ja Matkailuklusteri yritysneuvonta Yritysneuvoja Elektroniikka-, metalli-ja rakennustuoteklusterit, yritysneuvonta FSKK:n kuntatiimi toteuttaa säännöllisesti vierailuja omistajakunnissa vähintään kerran kahdessa kuukaudessa, aluksi useamminkin. Kuntatiimin tehtävänä on kertoa seudullisista kehittämisnäkymistä ao. kunnan näkökulmasta sekä hakea kuntien edustajilta uusia näkemyksiä ja tarpeita kehittämistoiminnalle. Kuntatiimi vastaa lisäksi uuden laajan kehittämisohjelman johtamisesta. Kehittämisohjelma esitellään tarkemmin seuraavaksi. 8

9 3.2.2 Laajan seudullisen kehittämisohjelman käynnistäminen Laajan seudullisen kehittämisohjelman tarkoituksena on kehittää Forssan seudusta Suomen parasta seutua yritysten toimia. Kehittämisohjelman ajatuksena on se, että mikäli Forssan seutu on yrityksille hyvä paikka toimia, se mahdollistaa osaltaan seudulla jo toimivien yritysten kasvun, uusien yritysten syntymisen seudulla sekä erityisesti houkuttelee alueen ulkopuolisia yrityksiä muuttamaan Forssan seudulle. Näin voidaan luoda kestävä perusta uusien työpaikkojen syntymiselle seudulla. Kehittämisohjelman aluksi tulee luoda visio/ tavoitekuva sille, millainen Forssan seutu on, kun se on yrityksille Suomen paras seutu toimia. Samalla tulee määrittää ne keskeiset tekijät, jotka mahdollistavat vision toteutumisen. Niihin liittyen määritellään FSKK:n missio ja keskeiset strategiat eli mikä on tulevaisuudessa FSKK:n tehtävä (miksi se on olemassa) ja millä keskeisillä ratkaisuilla FSKK toteuttaa tehtäväänsä tehokkaimmin. 3.3 Vuoden 2009 aikana toteutettavat kehittämisratkaisut Laajan seudullisen kehittämisohjelman toteuttaminen Kehittämisohjelmassa tunnistetaan ja määritellään kuntakohtaiset vahvuudet ja muodostetaan niistä omaperäinen, kiinnostava seutukunta. Kehittämisohjelmassa määritellään yhteiset pelisäännöt kuntien maankäytön suunnitteluun, kunnallistekniikan rakentamiseen, muihin rakentamiseen liittyviin asioihin, asumiseen liittyviin asioihin sekä peruspalveluiden tarjoamiseen. Tavoitteena on se, että ratkaisut tukivat parhaalla mahdollisella tavalla yritystoimintaa ja sen toteuttamista alueella. Kehittämisohjelmassa kehitetään yhteistyötä ja selkiytetään rooleja alueellisten koulutusorganisaatioiden sekä kehittäjä- ja rahoittajaorganisaatioiden kanssa FSKK:n palveluiden jalostaminen strategian mukaisiksi FSKK:n palveluja kehitetään strategisiin painopistealueisiin perustuen. Tällöin yrityksille suunnattuja palveluja ovat mm. aloittavan yrityksen neuvonta, kasvuyrityksille suunnatut palvelut, yritysten omistajanvaihdoksiin liittyvät palvelut, yritysten kansainvälistymispalvelut sekä mahdollisesti kriisiyrityksille suunnatut palvelut. Aloittaville yrityksille suunnattujen palveluiden roolia kavennetaan nykyisestä laajuudesta, koska mm. kasvuyritys- ja kansainvälistymispalveluilla voidaan tehokkaammin edistää seudulle syntyvien työpaikkojen määrää. 9

10 Toisaalta aloittavien yritysten palveluja tulisi kehittää siten, että starttirahatoiminnan rinnalle luodaan vahvempaa ja laajempaa yrityshautomo-toimintaa, jossa yritykselle annetaan vahvemmat eväät menestymiseen. Klusterien kehittämisellä tarkoitetaan ydintoimialan ja siihen sidoksissa olevien rajapintatoimialojen muodostaman toimijaryväksen kehittämistä siten, että kyetään muodostamaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti vahvoja palvelu- ja tuotantokokonaisuuksia. Onnistuessaan nämä luovat seudulle uudenlaista kilpailukykyä, houkuttelevuutta ja mahdollistavat normaalia vahvemman työpaikkatarjonnan. Toisaalta ne luovat paineita osaavan työvoiman saatavuudelle, minkä vuoksi klustereiden kehittämiseen on sidottava nykyistä vahvemmin koulutusorganisaatiot ja työvoimahallinto, joiden tulee niidenkin kehittää uusia, innovatiivisia tapoja tuottaa osaavaa työvoimaa seudulle. Erityisesti koulutusorganisaatioiden kanssa yhdessä on luotava ennakoinnin malli, jolla voidaan nykyistä tehokkaammin tunnistaa maailmantilanteiden muutokset ja niiden vaikutukset toimialoihin ja elinkeinotoimintaan yleisemmin. Näin voidaan uskottavammin ja edes hiukan turvallisemmin jatkaa valittujen klustereiden kehittämistä tai tehdä niihin liittyviä tarvittavia muutoksia. Kuva 2: Strategiset painopistealueet TAVOITTEET STRATEGISET PAINOPISTEALUEET Yrityksille suunnatut palvelut -Aloittavan yrityksen neuvonta -Kasvuyrityspalvelut -Omistajanvaihdospalvelut -Kriisiyrityspalvelut(?) -Kansainvälistyminen Kilpailukykyisten toimintaympäristön kehittäminen -Seutumarkkinointi yrityksille -tietopalvelut -yrityskartoitus -verkottumis-ja innovaatiotyö -kuntayhteistyö -elinkeinopoliittinen Edunvalvonta -Kv kumppanuusmarkkina-alueet ASIANTUNTIJA- JA RAHOITUS- PALVELUT Klusterien kehittäminen Teolliset alat -Bioja ympäristö - elintarvike - Elektroniikka - teollinen tuotanto Palvelualat - Hyvinvointi - vapaa-aika ja matkailu HANKKEET MARKKINOINTI JA SUHDETOIMINTA 10

11 3.3.3 Seutumarkkinoinnin ja viestinnän kehittäminen Yrityksille ja potentiaalisille työntekijöille suunnattua seutumarkkinointia ja viestintää tulee aktiivisesti tehdä vasta sen jälkeen, kun edellä kuvatut muut kehittämistoimenpiteet on saatu valmiiksi. Seutuviestinnän onnistumiseksi tulee löytää seudullisen elinkeinotoiminnan ydinsanomat ja lupaukset; näiden seikkojen vuoksi Forssan seutu on hyvä paikka harjoittaa yritystoimintaa. Seutumarkkinoinnille ja viestinnälle tulee määrittää selkeät kohderyhmät, pikemminkin klustereittain ja toimialoittain kuin maantieteellisin perustein. Lisäksi tulee määrittää keskeiset keinot, joilla kohderyhmää lähestytään. Ensisijaisesti tulee etsiä täsmäviestinnän ja suhdemarkkinoinnin keinoja ja toissijaisesti kohdennettuja massamarkkinoinnin keinoja. Huomioitavaa on, että nykyaikaisen viestintäajattelun näkökulmasta viestintä ei ole vain yhden ihmisen tai osaston tehtävä, vaan siihen osallistuu koko organisaatio. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että koko henkilökunnan ja omistajien edustajien viestintä on yhdenmukaista. Tämän asian kehittäminen on ennen kaikkea viestintäassistentin tehtävä. 11

12 4. Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n nykytilanne 4.1 Omistajat Forssan seudun kehittämiskeskuksen omistajia ovat Forssan seudun kunnat seuraavasti: - Forssan kaupunki 53,4 % - Tammelan kunta 16,7 % - Jokioisten kunta 15,2 % - Ypäjän kunta 7,4 % - Humppilan kunta 7,3 % Omistusosuudet perustuvat yhtiön perustamisaikaiseen asukaslukuun. Omistajat rahoittavat yhtiötä vuosittain yhteensä miljoonalla eurolla, joka jaetaan kuntien asukaslukujen suhteessa. Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy on osa Forssan kaupunkikonsernia. Nykypäivän henkeen kuuluu se, että seutuja ja niiden kehittämistä tarkastellaan keskuskaupunkilähtöisesti. Naapurikuntien näkökulmasta katsottuna saattaa tuntua siltä, että kunnan omat tarpeet eivät tule riittävällä tasolla huomioiduksi. Vanhat elinkeinoasiamiesjärjestelmät tuntuivat palvelevan kuntalähtöistä elinkeinokehittämistä seudullista paremmin. Tällainen ajattelu johtaa kuitenkin nopeasti siihen, että kilpailu yrityksistä ja asukkaista käydään naapurikuntien kesken pienellä alueella, kun todellinen kilpailu on jo nyt kansallista ja enenevästi kansainvälistä. 4.2 Hallitus Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n hallitus koostuu omistajien edustajista sekä yrittäjäyhdistyksen jäsenestä. Hallituksessa on kustakin kunnasta kunnan/kaupunginjohtaja ja luottamushenkilö sekä Forssan kaupungista lisäksi kansliapäällikkö. Hallituksessa toimivat seuraavat henkilöt: Tapani Venho, Forssan kaupunginjohtaja Jarmo Määttä, Jokioisten kunnanjohtaja Anita Joenpalo, Forssan kansliapäällikkö Eino Järvinen, Forssan kaupunginhallituksen pj Matti Setälä, Tammelan kunnanjohtaja Minna Nissilä, Tammelan kunnanhallituksen pj puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen 12

13 Pentti Kirkkola, Jokioisten kunnanvaltuuston II vpj Sinikka Malin, Ypäjän kunnanjohtaja Markku Leppälahti, Ypäjän kunnanhallituksen pj Esko Tonteri, Humppilan kunnanjohtaja Pentti Kauppi, Humppilan kunnanvaltuutettu Markku Kari, toimitusjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Osakassopimuksen mukaan kuntien luottamushenkilöt valitaan seudun poliittisten voimasuhteiden perusteella ja siten, että myös osakaskuntien edustus tulee huomioitua. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy kunnallisvaaleja seuraavan toisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi päättyy kuitenkin vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiön hallituksen yhtenä keskeisenä tehtävänä on auttaa operatiivista johtoa saavuttamaan tavoitteet. Siksi hallituksiin etsitään ihmisiä, joilla on tarvittavaa kompetenssia (toimialaosaamista, kehittämisosaamista, yhteiskunnallisia suhteita, jne) auttaa yhtiötä menestymään tehtävässään. Vaikka FSKK on kuntien omistama yhtiö, kysymys kuuluu: onko poliittiset voimasuhteet oikea peruste valita hallituksen jäsenet (tai suuri osa hallituksen jäsenistä)? Tämä ei kuitenkaan suoraan käänteisesti tarkoita sitä, että luottamushenkilöillä ei olisi tarvittavaa osaamista. 4.3 Omistajaohjaus Forssan Seudun Kehittämiskeskuksessa omistajaohjausta tehdään yhtiökokouksessa sekä yhtiön hallituksen toimesta. Yhtiön suurin omistaja on Forssan kaupunki yli 50 % omistuksella, eli se on yhtiön keskeinen vallankäyttäjä. Forssan seudulla omistajaohjauksen tukena on seutuneuvosto, jonka (sitaatti osakassopimuksesta) tehtävänä on laatia seudun yhteinen kehittämisstrategia vähintään kerran valtuustokaudessa, tehdä ehdotus vuosittain kuntien budjetteihin otettavasta yhtiön toimintamäärärahasta ja kehittämishankkeisiin varattavasta rahamäärästä sekä niiden kehittymisestä lähivuosina. Seutuneuvosto määrittelee painopisteet, joihin yhteistä kehittämisrahaa suunnataan sekä ottaa kantaa koko seutua koskeviin kehittämis- ja elinkeinopoliittisiin asioihin. Seutuneuvostossa on 26 varsinaista jäsentä. Se on ylin yhteinen poliittisluonteinen yhteistoimintaelin, joka koostuu kuntien keskeisistä luottamushenkilöistä ja kuntien johtajista. Seutuneuvoston virallisena koollekutsujana toimii FSKK, joka myös vastaa kokousten teknisistä kustannuksista. Seutuneuvostolla ei ole varsinaista juridista päätösvaltaa. 13

14 Yli 50 % omistuksellaan Forssan kaupunki käytännössä päättää yhtiöön liittyvistä omistajapäätöksistä. Tämä asettaa Forssan kaupungille suuren vastuun ja samalla haasteen; sen tulee päätöksiä tehdessään ajaa vahvasti sellaista seudullista näkökulmaa, että myös naapurikuntien toiveet ja tarpeet tulee huomioitua päätöksissä. Päätöksien tulee aina pohjautua seudulliseen kehittämiseen, ei vain Forssan kaupungin etuihin. Tämä edellyttää kaikilta seudun kuntapäättäjiltä, ja erityisesti Forssan kaupungin päättäjiltä, avoimuutta ja kykyä vahvaan vuorovaikutteisuuteen. Seutuneuvosto on elin, joka käsittelee muitakin seudullisia asioita, kuin elinkeinotoimintaan ja sen kehittämiseen liittyviä. Tämän vuoksi tulee pohtia, tulisiko FSKK:n toiminta irrottaa seutuneuvostosta. Nykyinen käytäntö saattaa tukea ylimääräistä politiikan tekemistä FSKK:n toiminnassa. 4.4 Tavoitteet Omistajat ovat määritelleet yhtiölle seuraavat tavoitteet (lähde: Forssan kaupungin konserniyhteisö / talousarvio): - taloudellinen tulos on positiivinen, ei kuitenkaan tarkoituksena tuottaa merkittävää voittoa (v = 0 ) - omistajien kehittämispanoksille saavutetaan merkittävä generoiva vaikutus (v = 4) - toimivien yritysten kulumäärän nettomuutos on vuosittain kasvava (v = 75) - asiakastyytyväisyys kasvaa (v 2008 = 4) - sidosryhmätyytyväisyys (v = 4,1) - yritykset käyttävät kasvavasti yritysneuvonnan palveluja (v = perustamisneuvonta = 500, toimivien yritysten neuvonta = 750) - uusia hautomoyrityksiä syntyy vähintään 3 - Forssan seudun työttömyysprosentti on enintään valtakunnan keskiarvo ja 1 prosenttiyksikköä alle Hämeen TE-keskuksen keskiarvon (v = 7 / maakuntaohjelma) - Forssan työttömyysprosentti on enintään koko Suomen luku + 1 prosenttiyksikkö Edellä kuvattujen tunnuslukujen lisäksi seurattavia tunnuslukuja ovat matkailijoiden rekisteröidyt hotelliyöpymiset (v = ) sekä omistajien panostus aluekehitystoimintaan (v ,5 / asukas) 14

15 4.5 Toimintaa ohjaavat strategiat Forssan seudun kehittämiskeskuksen toimintaa ohjaavat seuraavat strategiat: Maakuntaohjelma Maakuntaohjelma perustuu Maakuntavaltuuston 2005 hyväksymään Maakuntasuunnitelmaan. Maakuntaohjelmassa kehittämisen linjaukset on koottu kolmeen toimintalinjaan: 1) Yritykset ja innovaatiot maakunnan kehittäjätahojen strategiatyö osaamista, innovaatiotoimintaa ja klusterimuodostuksen edellytyksiä kehitetään erityisesti teräs- ja koneenrakennuksen, elintarvike ja elektroniikka sekä noston ja siirron toimialoilla. liiketoimintaosaamista lisäävä palvelua, verkostotoiminnan taitoja sekä osaavan työvoiman saatavuutta kehitetään erityisesti seuraavilla klustereilla: elintarvikeketjut rakennustuoteteollisuus matkailupalvelujen kokonaisuus ympäristöliiketoiminta kehitetään yrityspalveluja kasvuyritysten tunnistaminen kansainvälistyminen innovaatiot aloittavien yritysten tukipalvelut yritysten tietopalvelut 2) Osaaminen ja työllisyys turvataan osaavan työvoiman saatavuus Lisätään työelämälähtöisen korkea-asteen koulutustarjontaa Tuetaan kansainvälistymistä Tuetaan avaintoimialojen kasvua 15

16 3) Kilpailukykyiset toimintaympäristöt kehitetään laadukasta asumista ja elämyksellistä ympäristöä uudistetaan palvelurakenteita ja edistetään hyvinvointia toteutetaan ajankohtaiset liikenteen ja teknisen huollon palveluhankkeet Forssan seudun aluekeskusohjelma Aluekeskusohjelman painopistealueita ovat 1) elinkeinojen ja klusterien kehittäminen 2) toiminta- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen 3) osaamisen kehittäminen 4) vetovoimaisuuden kehittäminen Aluekeskusohjelman budjetti on kuluvana vuonna , josta kuntien osuutta on ja valtion Forssan seudun elinkeinopainotteinen strategia Vuonna 2007 päivitetty seudullinen elinkeinopainotteinen strategia mainitsee visiokohdassaan painopistetoimialoiksi Bio ja ympäristö toimialan sekä elintarvike- ja elektroniikka toimialat. Näiden lisäksi kasvavina aloina nähdään perinteiset tuotannon alat sekä hyvinvoinnin ja vapaa-ajan palvelualat. Strategian mukaan Forssan seudun kehittämiskeskus vastaa yhteisen mission toteutuksesta. Strategia määrittelee Forssan seudun kehittämiskeskukselle tavoitteita, joita ovat mm. 180 uuden asukkaan hankkiminen seudulle vuosittain 200 uuden työpaikan hankkiminen seudulle vuosittain kokousmatkailun kehittäminen ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrän kasvattaminen seudulla 10 % vuosittain seudun yritysten kansainvälisten kontaktien lisääminen pelisääntöjen luominen maankäytön suunnitteluun seudulla 16

17 kehittämishankkeiden panosten säilyttäminen maan keskitasolla vaikuttamissuunnitelman laatiminen valta- ja rautatieyhteyksien parantamiseen liittyen seudun profiloituminen ympäristöklusterin kautta uusien yritysten määrän kasvattaminen seudulla uuden kehittämis- ja valmennusverkostoyksikön toiminnan kehittäminen. Omistajien tulisi asettaa yhtiölle selkeät tavoitteet. Strategioiden tulisi määritellä kehittämisen painopisteitä ja suunnata resursseja toimintoihin, joilla tavoitteet tehokkaimmin voidaan saavuttaa. Seudullisesti tarkasteluna voidaan kiteytetysti todeta, että elinkeinotoiminnan kehittämisen tavoitteena on luoda seudulle työpaikkoja, jotka mahdollistavat uusien asukkaiden saamisen seudulle, jne. Nykyiset strategiat eivät anna riittävän yksiselitteistä näkemystä siitä, miten tämä tavoite saavutetaan. On tunnistettavissa, että vaikka valintoja onkin tehty, ei selkeää yhteistä, FSKK:n toimintaa ohjaavaa tahtotilaa Forssan seudulla ole kyetty luomaan. 4.6 Organisaatio Forssan seudun kehittämiskeskuksen palveluksessa työskentelee kymmenen vakituista työntekijää sekä kaksi projektipäällikköä. Yhtiön henkilökunta ja sen tehtävät ovat: - Timo Lindvall, toimitusjohtaja - Pekka Ekholm, yrityspalvelupäällikkö - Kirsi Sippola, aluekehityspäällikkö (määräaikainen) - Sirpa Hirvonen, yritysneuvoja - Rauha Hätönen, yritysasiamies - Ossi Stenholm, liiketoiminnan kehittämispäällikkö (määräaikainen) - Mari Noromies, matkailusihteeri - Heidi Cavén, viestintäsihteeri (määräaikainen) - Elina Eriksson, toimistosihteeri - Anne Kuusisto, toimistosihteeri 17

18 - Hannu Saarinen, Yritysharava-hankkeen projektipäällikkö (määräaikainen) - Timo Vauhkonen, klusterihankkeen projektipäällikkö (määräaikainen) 4.7 Organisaation tehtävät Yhtiöjärjestys määrittelee yhtiön toimialaksi seuraavasti: Yhtiön toimialana on yrityskehitystoiminta ja Forssan seudun markkinointi, joita toteutetaan elinkeinotoimintaa, matkailua sekä yritysten, kuntien, tutkimuslaitosten sekä oppilaitosten yhteistoimintaa edistämällä ja kehittämällä. Osakassopimus määrittelee saman seuraavasti: Yhtiön toimialana on kehittämishankkeiden koordinointi, suunnittelu ja toteuttaminen sekä elinkeinopalveluiden järjestäminen Forssan seutukunnan alueella. Yhtiö harjoittaa yritysneuvontaa, kokoaa ja julkaisee kehittämiseen liittyviä tilastotietoja, edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja kuntien yhteistoimintaa sekä toimii seudullisena edunvalvojana toimialoillaan. Yhtiö itse määrittelee tehtävänsä Internet-sivuillaan seuraavasti: kehittämisyhtiö, joka luo hyvät toimintaedellytykset monipuoliselle elinkeinotoiminnalle ja aktiiviselle aluekehittämiselle Forssan seudulla. Kehittämiskeskuksen tehtäviä ovat elinkeinoelämän neuvonta, alueen elinkeinoasioiden valmistelu ja toteutus yhdessä kuntien ja yritysten kanssa, Lounais-Hämeen markkinointi sekä kehittämishankkeet. Kehitysnäkymiä 2008 esityksessä todetaan, että Back to Basics Keskitymme elinkeinopalveluihin ja elinkeinopainotteiseen aluekehitykseen. 4.8 Organisaation palvelut Yhtiö määritteli vuoden 2007 toimintakertomuksessaan palvelunsa näin: Palvelutarjonta kattaa lähes kaikki elinkeinoelämän neuvontapalvelut. Hämeen TEkeskus, Finnvera Oyj ja Hämeen Kauppakamari pitivät vastaanottoja kehittämiskeskuksessa ja palveluiden kysyntä oli vilkasta. Kehitysnäkymiä 2008 esityksessä määritellään yhtiön tuotteeksi kontakti. 18

19 Yhtiön internetsivuilla tarjotaan seuraavia palveluja seuraavasti: Yrittäjäksi > apua yritysidean ja kannattavuuden arviointiin tietoa yritysmuodoista tietoa alkavan yrityksen rahoituksesta tietoa elinkeinoluvista ja yrityksen rekisteröinnistä tietoa vapaista toimitiloista koulutuksesta ja kontakteista Julkinen rahoitus > Kehittämiskeskuksen rooli on tuntea eri tahojen mahdollisuudet rahoittaa asiakasyrityksen kehittämistä: Yritystoiminnan käynnistäminen Tuotteiden, palveluiden ja teknologian kehittäminen Investointien rahoitus Käyttöpääoma Vienti ja kansainvälistyminen Rahoituspalvelut A-Ö Yrityksen kehittäminen > asiantuntijapalvelut ja neuvonta julkisen rahoituksen saatavuuden parantaminen starttirahalausunnot ja startilla alkavien yritysten ohjaus yrityshautomo yritysten saattaminen yhteen toimialayhteistyöllä toimitilat ja koulutus Yhtiön internetsivuilla on ladattavissa kaksi esitettä; Kehittyvä yritys ja Minustako yrittäjä?, joissa esitellään seudulla saatavat, eri julkisten kehittäjien tarjoamat, palvelut. FSKK:n nykyinen organisaatio on lähinnä yrityspalveluihin keskittynyt ja työntekijöille ei muutoin ole asetettu kehittämiseen liittyviä toimenkuvia, aluekehityspäällikköä lukuun ottamatta. Nykyinen organisaatiomalli ei vastaa strategioita; ihmiset varmasti tekevät asioita oikein, mutta tekeekö jokainen heistä oikeita asioita? 19

20 5. Haastattelujen satoa 5.1 FSKK:n hallituksen edustajat FSKK:n hallituksen edustajilla on erilaisia näkemyksiä FSKK:n omistuksesta. Forssan naapurikuntien edustajat näkivät, että Forssan pääomistus FSKK:sta ja siten FSKK:n kuuluminen kaupunkikonserniin ei tue tasapuolista seudullista päätöksentekoa. Tämä näkyy heidän näkemyksensä mukaan myös siinä, että FSKK:n hallituksen puheenjohtajuuden kiertäminen kuntien välillä ei ole toiminut osakassopimuksen hengen mukaisesti. Forssan kaupungin edustajien asenne koettiin liian määräileväksi. Hallituksen edustajat olivat yksimielisiä siitä, että hallituksen toimintatapaa tulisi muuttaa; hallituksessa keskustellaan liian paljon operatiiviseen toimintaan liittyvistä asioista, jotka kuuluisivat toimitusjohtajalle. Toimitusjohtajan vastuiden ja vallan suhdetta hallituksen vastuisiin ja valtaan tulisi FSKK:n hallituksen edustajien mielestä tarkentaa. Yleisesti nähtiin, että yhtiön missio on täsmentymätön, kuten myös yhtiön tavoitteet. Seutuneuvostoa ei koettu hyvänä tapana toimia se ei ole löytänyt paikkaansa päätöksenteossa, joka näkyy mm. vähenevinä osallistumisina. Toisaalta nähtiin, että seudullinen keskustelufoorumi tarvitaan. Hanketoiminnan koettiin olevan yksi pullonkauloista ne eivät tuota hyötyä kuntiin tasaisesti. Koettiin, että yksittäisen kunnan tulisi olla vahvemmassa roolissa hankepäätöksiä tehtäessä. Hallituksen jäsenten puheenvuoroista kävi ilmi suoraan ja rivien välistä että kuntien keskinäisessä luottamuksessa on säröjä. Lähinnä asetelmaa voisi kuvata Forssa vastaan naapurikunnat. Tämä on vakava asia, johon tulee puuttua nopeasti. On huomattava, että FSKK:n toiminnan kehittämisellä ei ole, kärjistetysti todeten, mitään merkitystä, ellei omistajilla ole yhdensuuntaista näkemystä ja tahtotilaa siitä, mihin suuntaan seutua halutaan kehittää. Nyt tarvitaan enemmän seutunäkökulmaa kuin asioiden katsomista vain oman kunnan näkökulmasta. Näin siksi, että iso pelikenttä on todellakin Forssan seutua laajempi. 5.2 Kuntien luottamushenkilöt Haastatellut kuntien luottamushenkilöt (jotka eivät kuulu FSKK:n hallitukseen) pitivät yleisesti ottaen ongelmana sitä, ettei heillä ole tuntumaa Kehittämiskeskuksen toiminnasta informaatio elinkeinoasioista ja Kehittämiskeskuksen toiminnasta ei kulje kuntien sisällä riittävästi. Suurelta osin koettiin, että yhtiö on toiminut aikaisemmin paremmin ja nyt on loppunut puhti kehittämiseen toiminta koettiin monilta osin virkamiesmäiseksi. Toisaalta nähtiin, että yritys on tuonut seudulle työpaikkoja, joskin niin, että Forssan naapurikuntiin niitä ei juuri ole Kehittämiskeskuksen toimesta tullut. 20

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy. Timo Lindvall. toimitusjohtaja

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy. Timo Lindvall. toimitusjohtaja Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Timo Lindvall toimitusjohtaja Forssan seutu on business-suomen painopisteessä Tunti+ vain Helsinki, Turku,Tampere, Lahti, Pori Lentoasemat Rautatieasema Humppilassa Useita

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI - STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 Matkailu maakunnan yksi strategisista elinkeinoista ja toiseksi suurin työllistäjä

Lisätiedot

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013 Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Yrityskolmion toiminnan arviointi. Arvioinnin tuloksia 7.5.2013

Yrityskolmion toiminnan arviointi. Arvioinnin tuloksia 7.5.2013 Yrityskolmion toiminnan arviointi Arvioinnin tuloksia 7.5.2013 ESITYKSEN SISÄLTÖ Arvioinnin toteutus Tehokkuusvertailua Katsaus hanketoimintaan Toiminnan hyödyt (kyselytuloksia) Seudun kehitys Yhteenveto

Lisätiedot

28.10.2013 Ari Hiltunen

28.10.2013 Ari Hiltunen 28.10.2013 Ari Hiltunen Kaupunginhallituksen kokous 28.10.2013 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Mitattavuus ja vaikuttavuus Välittömät vaikutukset eli mitä tehdään ja välilliset tulokset muiden toimijoiden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8. 1 Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.2009 Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Täydentää

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020

JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020 JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020 Forssan seudun klusteriohjelma Juha Pirkkamaa 18.3.2011 1. Työn tarkoitus Strategia ohjaa työtä, jolla toteutetaan menestyksellisesti Forssan seudun elinkeinostrategiaa.

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan elinkeino- ja kehittämispalvelujen organisoinnista

Itä-Uudenmaan elinkeino- ja kehittämispalvelujen organisoinnista Itä-Uudenmaan elinkeino- ja kehittämispalvelujen organisoinnista 1. Itä-Uudenmaan elinkeinoelämä Asukkaat Itä-Uudellamaalla oli vuoden 2010 lopussa asukkaita yhteensä 96 800 jakaantuen siten, että Loviisan

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja edunvalvontatukea kaikilla yritystoiminnan osa alueilla koko

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE

Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE Neuvontapalvelut - tuotteistetut - asiakaspalvelu Koulutuspalvelut Rahoituspalvelut Balanssi DesignStart easkel Globaali Kunto Monitaito

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa YRITYSKEHITYS FÖRETAGSUTVECKLING BUSINESS DEVELOPMENT Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa Matkailun rahoitus-yritys tilaisuus Kirkkonummi, 29.11.2013 Carl-Johan Sandström www.novago.fi 1 OPERATIIVINEN

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

90 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 91 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 92 Käsittelyjärjestys...3

90 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 91 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 92 Käsittelyjärjestys...3 Kotkan - Haminan seudun seutuvaliokunta 9.9.2013 PÖYTÄKIRJA Nro 9/2013 KOKOUSAIKA Maanantaina 9.9.2013 kello 12.00 14.10 KOKOUSPAIKKA Eagle-talo 3. krs., Kyminlinnantie 6, Kotka 90 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Puitesopimus kehitysyhtiö Posintra Oy:n kanssa vuoteen 2020

Puitesopimus kehitysyhtiö Posintra Oy:n kanssa vuoteen 2020 ESITYS / Posintra Oy / 6.5.2015 Posintra Oy:n omistajakunnat: Porvoon ja Loviisan kaupungit Askolan, Myrskylän ja Lapinjärven kunnat Puitesopimus kehitysyhtiö Posintra Oy:n kanssa vuoteen 2020 Taustaa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot