SUOMEN TOIMENPITEET HYÖDYKE- JA PÄÄOMAMARKKINOIDEN UUDISTAMISEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN TOIMENPITEET HYÖDYKE- JA PÄÄOMAMARKKINOIDEN UUDISTAMISEKSI"

Transkriptio

1 SUOMEN TOIMENPITEET HYÖDYKE- JA PÄÄOMAMARKKINOIDEN UUDISTAMISEKSI MARRASKUU 2002

2

3 YHTEENVETO Hallituksen talouspolitiikan keskeinen tavoite on vahvistaa kestävän talouskasvun edellytyksiä toteuttamalla hyödyke-, pääoma- ja työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia. Elinkeinopolitiikan painopisteitä on markkinoiden toimivuuden parantaminen, yritysten toimintaympäristön kehittäminen sekä kilpailuympäristöä ja markkinoille pääsyä tehostavat toimenpiteet. Hallituksen tavoitteena on myös, että ympäristön kannalta kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomion johdonmukaisesti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Vuoden 2002 talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa todetaan Suomen hyödykemarkkinoista, yrittäjyydestä ja osaamistaloudesta Suomen syrjäisen sijainnin EU:ssa olevan syynä siihen, ettei Suomen taloudessa ole niin voimakasta kansainvälistä kilpailua kuin useimmissa muissa jäsenvaltioissa. Suuntaviivoissa todetaan lisäksi, että kuluttajahinnat kuuluvat Euroopan unionin korkeimpiin osittain joidenkin alojen markkinoiden suuren keskittymisen vuoksi, kuten joukkoviestinnässä ja vähittäiskaupassa. Sisämarkkinadirektiivien täytäntöönpanoaste on Suomessa EU:n korkeimpia ja teleliikenne ja sähkömarkkinat on vapautettu täysin. Osaamistalouteen siirtymisessä Suomi on Euroopan edistyneimpiä jäsenvaltioita. Vuoden 2002 talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaan Suomen tulisi kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin hyödykemarkkinoita, yrittäjyyttä ja osaamistaloutta koskeviin seikkoihin: - kilpailua on voimistettava julkisten palvelujen tarjonnassa paikallistasolla lisäämällä yksityisen sektorin osallistumista ja yksityisen palvelutarjoajien kilpailua. - yritysten perustamista on helpotettava lyhentämällä edelleen uuden yhtiön rekisteröimiseen tarvittavaa aikaa. - Suomen kilpailuvirastolle on annettava toimivalta EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan soveltamiseen. Hallitus on toteuttanut ja käynnistänyt useita markkinoiden toimivuuden parantamisen tähtääviä uudistuksia. Kilpailupolitiikka Kilpailupolitiikan tavoitteena on markkinoiden toimivuuden parantaminen. Suomen kansallinen kilpailulainsäädäntö vastaa käytännössä yhteisön kilpailusääntöjä, eikä artiklojen 81 ja 82 soveltamismahdollisuuksien puuttuminen heikennä Suomen kilpailupolitiikkaa. EY:n kilpailusääntöjen uudistusprojekti (asetuksen 17/62 uudistaminen) jatkuu. Suomi ei ole pitänyt tarpeellisena tehdä muutoksia ennen kuin uudistushankkeen lopullinen muoto on selvillä ja sen edellyttämien lainmuutosten

4 koko sisältö ennakoitavissa. Suomi on valmis tekemään tarvittavat lainsäädäntöuudistukset lyhyelläkin aikavälillä. Maaliskuussa 2002 aloitti uusi erityistuomioistuin, markkinaoikeus, toimintansa. Markkinaoikeus voi kieltää kilpailunrajoituksen käytön ja määrätä sille seuraamusmaksun. Markkinaoikeudelle kuuluu myös yrityskauppojen valvontaan liittyviä tehtäviä. Lisäksi se voi kumota julkista hankintaa koskevan päätöksen, oikaista hankintamenettelyä tai määrätä hyvitysmaksun. Verotus Vuoden 2003 talousarvioesityksessä hallitus esittää ansiotulojen keventämistä edelleen siten, että palkkatulon veroaste alenee noin puoli prosenttiyksikköä aleneman painottuessa pienituloisiin palkansaajiin. Nestemäisen polttoaineen, sähkön, kivihiilen, maakaasun ja turpeen valmisteveroa ehdotetaan korotettavaksi noin 5 prosenttiyksikköä. Myös jäteveroa ehdotetaan korotettavaksi 15,14 eurosta 23 euroon yleiselle kaatopaikalle toimitetulta jätetonnilta. Julkiset hankinnat Suomessa julkiset hankinnat on avattu kilpailulle. Kansallinen lainsäädäntö edellyttää julkisia hankintayksiköitä kilpailuttamaan hankintansa myös EU:n kynnysarvon alittavissa hankinnoissa. Julkisten hankintojen direktiiviuudistusten voimaansaattamisen yhteydessä tarkoituksena on arvioida uudelleen hankintalainsäädäntöä myös ilmoitusmenettelyn ja valitusmenettelyn tehostamiseksi. Suomessa kunnat vastaavat suurelta osin julkisten palvelujen järjestämisestä. Kuntien tuottamien palvelujen kilpailuttamiseen ei käytännössä ole lainsäädännöllisiä esteitä. Kunnat voivat järjestää palvelut haluamallaan tavalla. Kilpailun lisäämiseen palvelutuotannossa on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota erityisesti väestön nopeaan ikääntymiseen liittyvien palvelutarpeen kasvun ja työvoiman vähenemisen vuoksi. Palvelutuotannon avaamista kilpailulle on pyritty edistämään erilaisilla kokeiluilla, kehittämishankkeilla ja valtion kilpailun esteitä poistavilla toimenpiteillä. Esimerkiksi arvonlisäverotusta muutettiin vuoden 2002 alussa kuntien terveyden- ja sairaanhoitoon ja sosiaalihuoltoon liittyvien palvelujen oston veroneutraalisuuden lisäämiseksi. Yrittäjyyden edistäminen Yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä on valmisteltu vuonna 2000 käynnistyneessä yrittäjyyshankkeessa. Hankkeen ulkopuolinen arviointi julkaistiin syksyllä Hankkeen yhteydessä valmistellaan mm. Pientyönantajain maksupalvelujärjestelmä nimistä portaalia. Järjestelmän avulla voidaan kaikki pientyönantajan ns. työnantaja

5 suorituksiin liittyvät velvoitteet hoitaa yhtenäisellä tavalla, minkä lisäksi mitään muuta viranomaisraportointia ei tarvita. Järjestelmä otetaan käyttöön syyskuussa Tärkein syy aikaisempiin pitkiin kaupparekisteri-ilmoitusten käsittelyaikoihin Suomessa on ollut kaupparekisterin ruuhkaantuminen. Työtapoja kehittämällä ja uudelleen organisoinnilla ruuhkat on saatu purettua ja käsittelyaikoja lyhennettyä merkittävästi. Yritysten rekisteröintiin liittyviä hallinnollisia rasitteita on pyritty keventämään ottamalla käyttöön vuonna 2001 patentti- ja rekisterihallinnon ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä. Verkostotoimialat Verkostotoimialat on Suomessa avattu kilpailulle rautatieliikennettä lukuun ottamatta. EU:n sisäinen kansainvälinen rautatieliikenne avataan kilpailulle Markkinoiden avautuminen on laskenut erityisesti televiestinnän ja sähkön hintoja. Tehtyjen selvitysten mukaan verkostotoimialojen palvelujen laatu on Suomessa korkea. Ympäristönsuojelu Hallitus on sitoutunut toteuttamaan Kioton pöytäkirjan ja Euroopan yhteisön sisäisen taakanjaon mukaiset tavoitteet. Valtioneuvosto hyväksyi elokuussa 2002 tarkistetun jätesuunnitelman, joka ulottuu vuoteen Suunnitelman mukaan sekä jätteiden määrän vähentämiseksi, jätteiden hyödyntämisen lisäämiseksi että jätehuollon kasvihuonekaasujen vähentämiseksi tullaan kehittämään uusia ohjauskeinoja. Jätevero on keskeinen jätehuollon kasvihuonekaasujen vähentämisen ohjauskeino. Hallitus on tehnyt esityksen eduskunnalle jäteveron korottamiseksi 15,14 eurosta 23 euroon tonnilta jätettä lukien ja 30 euroon jätetonnilta lukien. Hallitus on tehnyt myös esityksen sähköntuotannon verotukien laajentamiseksi koskemaan biokaasulla ja kierrätyspolttoaineella tuotettua sähköä. Rahoitusmarkkinat Vuonna 2002 on kehitetty pankki- ja arvopaperimarkkinalainsäädäntöä sekä valmisteltu lakiesitys, joka parantaa Rahoitustarkastuksen toimintaedellytyksiä. Pankkilait on säädetty lähemmäksi yleistä osakeyhtiö- ja osuuskuntalainsäädäntöä. Liikepankkien ja muiden osakeyhtiömuotoisten luottolaitosten, osuuspankkien ja muiden osuuskuntamuotoisten luottolaitosten sekä säästöpankkien sulautumiseen, jakautumiseen ja purkamiseen on sovellettu vuoden 2002 alusta lukien pääsääntöisesti osakeyhtiölakia ja osuuskuntalakia vastaavia säännöksiä. Arvopaperin käsitettä on muutettu joustavammaksi.

6 Uusien eläkelaitosten perustamista edistetään. Kilpailua työeläkemarkkinoilla ehdotetaan lisättäväksi siten, että uusien eläkesäätiöiden ja eläkekassojen perustaminen helpottuu. Varhaiseläke-järjestelmä Suomessa on useita erilaisia varhaiseläkejärjestelmiä. Vuonna 2001 varhaiseläkkeen saajia oli ja heidän osuutensa kaikista eläkkeen saajista oli 30.8%. Varhaiseläkemenot olivat 33,0 % kaikista eläkemenoista. Varhaiseläkkeen saajien lukumäärä on vuodesta 1990 lähtien pysynyt lähes ennallaan. Suhteessa kaikkiin eläkkeen saajiin niiden osuus on kuitenkin supistunut vanhuuseläkkeen saajien lukumäärän kasvun takia. Useilla eläkeuudistuksilla on tähdätty todellisen eläkeiän nostamiseen, joka tällä hetkellä on noin 59 vuotta, kun yleinen lakisääteinen eläkeikä on 65 vuotta. Hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa työstä poistumisikää 2-3 vuodella pitkällä aikavälillä. Viimeisin laaja eläkeuudistuspaketti, joka pääosin astuu voimaan vuoden 2005 alusta, mutta eräiltä osin jo vuosina 2003 ja 2004, sisältää myös monia varhaiseläkejärjestelmiä koskevia muutoksia: Vuoden 2005 alusta siirrytään joustavaan vanhuuseläkeikään (62-68 vuotta). Ikävälillä vuotta on mahdollista siirtyä varhennetulle vanhuuseläkkeelle, johon tehdään 0.6%:n varhennusvähennys jokaista 63 vuoden ikää edeltävää varhennuskuukautta kohti eli 7,2% varhennusvuotta kohti. Yksilöllinen varhaiseläke poistuu; uudistus koskee v tai sen jälkeen syntyneitä ikäluokkia. Osa-aikaeläkkeen ikäraja palaa 56 vuodesta 58 vuoteen ja vanhuuseläkettä karttuu osa-aikaeläkkeestä puolet aiempaan verrattuna. Myös työttömyyseläke poistuu asteittain.

7 SISÄLLYS: 1 JOHDANTO HYÖDYKE-MARKKINAT Taloudellisen integraation edistäminen Hyödyke-markkinoiden toiminnan edistäminen Kilpailupolitiikka ja valtiontuet Verotus Julkiset hankinnat Yrittäjyyden edistäminen Verkostotoimialat Televiestintä Energiamarkkinat Postipalvelut Rautatieliikenne Tietoyhteiskunnan kehittäminen Ympäristöpolitiikka RAHOITUSMARKKINAT Arvopaperimarkkinoiden kehittäminen Rahoituspalveluyritysten toiminta ympäristön kehittäminen Pk-yrityksien pääomahuolto LIITE: VARHAISELÄKEJÄRJESTELMÄT VUONNA

8 8

9 1 JOHDANTO Hallituksen talouspolitiikan keskeinen tavoite on vahvistaa kestävän talouskasvun edellytyksiä toteuttamalla hyödyke-, pääoma- ja työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia. Elinkeinopolitiikan painopisteitä on markkinoiden toimivuuden parantaminen, yritysten toimintaympäristön kehittäminen sekä kilpailuympäristöä ja markkinoille pääsyä tehostavat toimenpiteet. Hallituksen tavoitteena on myös, että ympäristön kannalta kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomion johdonmukaisesti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Vuoden 2002 talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa todetaan Suomen hyödykemarkkinoista, yrittäjyydestä ja osaamistaloudesta Suomen syrjäisen sijainnin EU:ssa olevan syynä siihen, ettei Suomen taloudessa ole niin voimakasta kansainvälistä kilpailua kuin useimmissa muissa jäsenvaltioissa. Suuntaviivoissa todetaan lisäksi, että kuluttajahinnat kuuluvat Euroopan unionin korkeimpiin osittain joidenkin alojen markkinoiden suuren keskittymisen vuoksi, kuten joukkoviestinnässä ja vähittäiskaupassa. Sisämarkkinadirektiivien täytäntöönpanoaste on Suomessa EU:n korkeimpia ja teleliikenne ja sähkömarkkinat on vapautettu täysin. Osaamistalouteen siirtymisessä Suomi on Euroopan edistyneimpiä jäsenvaltioita. Vuoden 2002 talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaan Suomen tulisi kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin hyödykemarkkinoita, yrittäjyyttä ja osaamistaloutta koskeviin seikkoihin: - kilpailua on voimistettava julkisten palvelujen tarjonnassa paikallistasolla lisäämällä yksityisen sektorin osallistumista ja yksityisen palvelutarjoajien kilpailua. - yritysten perustamista on helpotettava lyhentämällä edelleen uuden yhtiön rekisteröimiseen tarvittavaa aikaa. - Suomen kilpailuvirastolle on annettava toimivalta EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan soveltamiseen. Raportti toimenpiteistä hyödyke- ja pääomamarkkinoiden uudistamiseksi Suomessa kuvaa viime aikoina toteutettuja markkinoiden toimivuutta edistäviä uudistuksia ja on jatkoa vuosina 1998, 1999, 2000 ja 2001 laadituille vastaaville raporteille. Se on osa vuonna 1998 Cardiffin Eurooppa-neuvoston kokouksessa käynnistettyä menettelyä, jossa jäsenvaltiot raportoivat vuosittain toteutetuista hyödyke- ja pääomamarkkinoiden uudistuksista. Kansallisten raporttien pohjalta talouspoliittinen komitea järjestää maatutkinnat ja laatii yhteenvedon. Komissio laatii raportin markkinoiden kehityksestä yhteisön näkökulmasta. Sekä kansalliset, yhteenveto- että komission raportti muodostavat pohjan EU:n talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen valmistelulle. Raportti on laadittu noudattaen talouspoliittisen komitean antamia ohjeita. Tänä vuonna erityisaiheeksi on valittu varhaiseläkejärjestelmät. 9

10 Hallituksen EU-ministerivaliokunta on hyväksynyt raportista laaditun yhteenvedon, mutta ei ole käsitellyt varsinaista raporttia. Raportti on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa ja sitä on käsitelty EU-asioiden komiteassa ja sen alaisessa talouspolitiikan koordinointijaostossa. Raportti toimitetaan komissiolle ja talouspoliittisen komitean kautta muille EU:n jäsenvaltioille sekä annetaan tiedoksi eduskunnalle. 10

11 2 HYÖDYKE-MARKKINAT 2.1 Taloudellisen integraation edistäminen Suomen talouskasvu lähes pysähtyi viime vuonna, bruttokansantuote kasvoi ainoastaan 0,7 %. Vaikka viennin pitkä kasvukausi katkesi viime vuonna, viennin BKTosuus pysyi yhä 40 prosentin yläpuolella. EU-maiden osuus tavaraviennistä oli viime vuonna 54 % ja tuonnista 56 %. Huipputeknologian tuotteiden osuus viennistä oli 21 %. Kuvio 1. Tuonnin ja viennin % osuus bruttokansantuotteesta Vienti Tuonti Lähde: Tulli/Taskutilasto 2001 Komission 1 toukokuussa 2002 julkaiseman tiedon mukaan Suomen sisämarkkinadirektiivien voimaansaattamisvaje oli ainoastaan 0,9 % ja saavutti Eurooppa-neuvoston tavoitteeksi asetettaman 1,5 % vajeen. Ainoastaan Ruotsin ja Tanskan voimaansaattamisvajeet olivat Suomea pienemmät. Komission 2 julkaisemien tietojen mukaan suhteellinen hintataso on Suomessa korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin, mutta hintataso ei ole EU:n korkeimpia. Myös päivittäistavaroiden hintavertailun mukaan hintataso on EU:n keskiarvoa korkeampi, mutta Suomi ei ole kallein maa. 1 Sisämarkkinoiden tulostaulu, Nro 10, Euroopan Komissio, toukokuu Graphical Presentation of the Structural Indicators, European Commission, 17 October

12 2.2 Hyödyke-markkinoiden toiminnan edistäminen Kilpailupolitiikka ja valtiontuet Kilpailupolitiikan tavoitteena on markkinoiden toimivuuden parantaminen. Esteetön ja tasapuolinen markkinoille pääsy on kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan keskeinen edellytys. Hyvin toimivat markkinat kannustavat yrityksiä innovaatioihin, panostamaan uusille liiketoiminta-alueille sekä kehittämään joustavia toimintatapoja. Talouden kansainvälistyminen ja sähköinen liiketoiminta asettaa kilpailupolitiikalle uusia haasteita. Kilpailupolitiikan kehittämistarpeiden ja tavoitteiden arviointia jatketaan. Vuoden 2002 talouspolitiikan laajat suuntaviivat sisälsivät suosituksen Suomelle antaa Suomen kilpailuvirastolle toimivalta EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan soveltamiseen. EY:n kilpailusääntöjen uudistusprojekti (asetuksen 17/62 uudistaminen) jatkuu. Uudistusprojekti edellyttää, että kansallisille kilpailuviranomaisille annetaan oikeus soveltaa 81 ja 82 artikloja suoraan kansallisten prosessisääntöjen mukaisesti. Suomi on edelleen valmis tekemään tarvittavat lainsäädäntöuudistukset lyhyelläkin aikavälillä. Toisaalta Suomi ei ole pitänyt tarpeellisena tehdä muutoksia ennen kuin uudistushankkeen lopullinen muoto on selvillä ja sen edellyttämien lainmuutosten koko sisältö ennakoitavissa. Suomen kansallinen kilpailulainsäädäntö vastaa käytännössä yhteisön kilpailusääntöjä, eikä artiklojen 81 ja 82 soveltamismahdollisuuksien puuttuminen heikennä Suomen kilpailupolitiikkaa. Kilpailuvirasto on itsenäinen valtion virasto, jonka toiminta-ajatuksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sekä talouden tehokkuuden lisääminen kilpailua edistämällä ja sen esteitä poistamalla. Kilpailuvirasto käsittelee sekä kotimaisia että EU:ssa vireillä olevia kilpailunrajoitus- ja yrityskauppa-asioita. Lähivuosien tavoitteena on siirtää asteittain painopistettä jälkikäteen tapahtuvasta kilpailuvalvonnasta ennalta ehkäisevän toimintaan ja vaikuttamiseen. Viraston budjetti on vuonna ,6 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä on n. 60. Maaliskuussa 2002 aloitti uusi erityistuomioistuin, markkinaoikeus, toimintansa. Markkinaoikeus voi kieltää kilpailunrajoituksen käytön ja määrätä sille seuraamusmaksun. Markkinaoikeudelle kuuluu myös yrityskauppojen valvontaan liittyviä tehtäviä. Lisäksi se voi kumota julkista hankintaa koskevan päätöksen, oikaista hankintamenettelyä tai määrätä hyvitysmaksun. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa tuomioistuimen riippumattomuus sekä vahvistaa käytettävissä olevia resursseja. Suomessa on Barcelonan Eurooppa-neuvoston kokouksessa asetetun tavoitteen mukaisesti valtiontukia kohdennettu horisontaalisia tavoitteita kuten tutkimus ja kehittämistoimintaa edistäviin toimenpiteisiin. Vuonna 2000 valtiontuet olivat yhteensä 1,44 % bruttokansantuotteesta, kun osuus EU:ssa keskimäärin oli 0,99 % 3. 3 State aid scoreboard - Spring 2002 update, Commission, COM(2002)242,

13 Tukien korkea osuus aiheutuu suhteellisesti suuresta maataloustuesta, jonka osuus valtiontuista oli 73 %. Muun tuen kuin maataloustuen osuus oli 0,39 % bruttokansantuotteesta, kun se EU:ssa keskimäärin oli 0,83 %. Tuki kohdistettiin Suomessa suurimmaksi osaksi (71 %) horisontaalisiin tukiin. Vastaava osuus EU:ssa keskimäärin oli alle puolet (47%). T&K -tukien osuus oli Suomessa 32 %. Sektorikohtainen tuki kohdistui lähes kokonaan telakkateollisuuteen. Liikenteen osuus kaikista tuista vuosina oli Suomessa ainoastaan 2 %, kun se EU:ssa keskimäärin oli 37 %. Energiatukea myönnettiin vuonna 2001 n. 21 milj. euroa. Tästä uusiutuviin energialähteisiin käytettiin n. 80 % ja loput energiasäästöön ja tehokkuuteen. Yritystukien yleisiä ehtoja koskevan lain mukaan viranomaisten velvollisuutena on arvioida tukien vaikuttavuutta ja tukijärjestelmän toimivuutta. Laaja tukijärjestelmien arviointiohjelma on parhaillaan valmisteilla. Ohjelmaan liittyen on käynnistetty yritystuki-instrumenttien vertailututkimus Verotus Hallitusohjelman mukaan talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi verokevennyksiä suunnataan ansiotuloihin. Lisäksi energia- ja ympäristöverojen määrää lisätään ottaen huomioon teollisuuden kilpailukyky. Vuoden 2003 talousarvioesityksessä hallitus esittää ansiotulojen keventämistä edelleen siten, että palkkatulon veroaste alenee noin puoli prosenttiyksikköä aleneman painottuessa pienituloisiin palkansaajiin. Nestemäisen polttoaineen, sähkön, kivihiilen, maakaasun ja turpeen valmisteveroa ehdotetaan korotettavaksi noin 5 prosenttiyksikköä. Myös jäteveroa ehdotetaan korotettavaksi Julkiset hankinnat Laajoissa suuntaviivoissa todetaan, että vaikka Suomessa on tehty parannuksia, julkisesti ilmoitettujen tarjouskilpailujen osuus julkisista hankinnoista on Euroopan keskiarvon alapuolella ja yksityisen sektorin osallistuminen julkisten palvelujen tarjontaan on vähäistä varsinkin paikallistasolla. Tästä syystä suuntaviivat sisälsivät suosituksen Suomelle kiinnittää erityistä huomiota kilpailun voimistamiseen julkisten palvelujen tuotannossa paikallistasolla lisäämällä yksityisen sektorin osallistumista ja yksityisten palvelutarjoajien kilpailua. Suomessa julkiset hankinnat on avattu kilpailulle. Kansallinen lainsäädäntö edellyttää julkisia hankintayksiköitä kilpailuttamaan hankintansa myös EU:n kynnysarvon aloittavissa hankinnoissa joko pyytämällä tarjousta riittävältä määrältä mahdollisia tarjoajia tai julkaisemalla tarjouspyynnön. Julkiset hankinnat ovat Suomessa suurelta osin niin pieniä, että ne jäävät alle EU-kynnysarvojen, jolloin niistä ei ole pakollista ilmoitusvelvollisuutta. 13

14 Suomessa kunnat vastaavat suurelta osin julkisten palvelujen järjestämisestä. Kunnat voivat järjestää palvelut haluamallaan tavalla. Palvelujen kilpailuttamiseen ei käytännössä ole lainsäädännöllisiä esteitä. Yksityisen palvelusektorin osuus kuntien julkisten palvelujen tuotannosta on yhä vähäinen. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamismahdollisuuksiin vaikuttavat paikalliset palvelumarkkinat. Kilpailun lisäämiseen palvelutuotannossa on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota väestön nopeaan ikääntymiseen liittyvien palvelutarpeen kasvun ja työvoiman vähenemisen vuoksi. Palvelutuotannon avaamista kilpailulle on pyritty edistämään erilaisilla kokeiluilla, kehittämishankkeilla ja valtion kilpailunesteitä poistavilla toimenpiteillä. Esimerkiksi arvonlisäverotusta muutettiin vuoden 2002 alussa kuntien terveyden- ja sairaanhoitoon ja sosiaalihuoltoon liittyvien palvelujen oston veroneutraalisuuden lisäämiseksi. Lisäksi on pyritty vahvistamaan kuntien välistä yhteistyötä ja saumattomien palveluketjujen rakentamista sosiaali- ja terveyspalveluihin. Valtioneuvosto asetti syyskuussa 2002 neuvottelukunnan valtion hankintatoimen kehittämiseen ja hallinnonalojen väliseen yhteistyöhön. Julkisten hankintojen sähköinen, kaikille avoin markkinapaikka avattiin vuonna Tähän mennessä markkinapaikalla on julkaistu huomattavasti enemmän ilmoituksia kynnysarvot alittavista hankinnoista kuin mitä direktiivien mukaisista kynnysarvot ylittävistä hankinnoista julkaistaan. Hankintalainsäädännön uudistaminen käynnistyy vuoden 2003 aikana direktiiviuudistuksen valmistuttua. Samassa yhteydessä tarkoituksena on arvioida mm. kynnysarvot alittavien hankintojen kilpailuttamisen tehostamista ja valitusmenettelyjen uudistamista Yrittäjyyden edistäminen Hallituksen elinkeinopolitiikan yksi painopisteistä on yrittäjyyden edistäminen. Yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä on valmisteltu vuonna 2000 käynnistyneessä yrittäjyyshankkeessa. Hankkeen ulkopuolinen arviointi julkaistiin syksyllä Hankkeen yhteydessä on valmisteltu suuri joukko toimenpiteitä, joista mainittakoon Pientyönantajain maksupalvelujärjestelmä niminen portaali. Järjestelmän avulla voidaan kaikki pientyönantajan ns. työnantajasuorituksiin liittyvät velvoitteet hoitaa yhtenäisellä tavalla, minkä lisäksi mitään muuta viranomaisraportointia ei tarvita. Järjestelmä otetaan käyttöön syyskuussa Vuoden 2002 talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa todetaan, että vaikka Suomessa on yrittäjyyden edistämiseksi toteutettu toimenpiteitä, yrityksen rekisteröimiseen tarvittava aika on edelleen EU:n pisimpiä. Tärkein syy aikaisempiin pitkiin kaupparekisteri-ilmoitusten käsittelyaikoihin Suomessa on ollut kaupparekisterin ruuhkaantuminen. Työtapoja kehittämällä ja uudelleen organisoinnilla ruuhkat on saatu purettua ja käsittelyaikoja lyhennettyä merkittävästi. Kaupparekisterin omalla tunnusluvulla laskettuna uusien yritysten 14

15 perustamisilmoitusten käsittelyaika on vuonna 2002 vaihdellut 2,5 ja 4 viikon välillä. Rekisteri-ilmoitusten käsittelyaikaan vaikuttaa oleellisesti viranomaisten tekemien tarkistusten laajuus. Suomalaisen käytännön mukaisesti kaupparekisteri tarkistaa ennen rekisteröintiä perustamistoimenpiteiden ja asiakirjojen, kuten yhtiöjärjestyksen, lainmukaisuuden ja tutkii toiminimen rekisteröitävyyden edellytykset. Pohjoismaiden ulkopuolella useissa maissa nämä eivät ole rekisteriviranomaisten tehtävänä. Patentti- ja rekisterihallituksen teettämien asiakaskyselyjen mukaan suomalainen elinkeinoelämä odottaa edelleen rekisteriviranomaisen tekevän nämä tarkastukset ja hyväksyy niihin kuluvan ajan. Uuden yrityksen perustamiseen kuluva aika koostuu useista toimenpiteistä. Näitä on analysoitu tarkemmin komission tammikuussa 2002 julkaisemassa aloittavien yritysten hallinnointiin liittyvää vertailuanalyysiä koskevassa 4 raportissa. Raportin mukaan Suomessa ei ole juurikaan ennen rekisteröintiä vaadittavia toimenpiteitä. Viranomaisraportointi muodostuu lähinnä vain kaupparekisteriin ja verohallintoon tehtävistä ilmoituksista. Kustannukset olivat Suomessa viidenneksi halvimmat. Uusi yritys voi lisäksi aloittaa toimintansa heti kun se on jättänyt kaupparekisteri-ilmoituksensa. Yritysten rekisteröintiin liittyviä hallinnollisia rasitteita on pyritty keventämään ottamalla käyttöön vuonna 2001 patentti- ja rekisterihallinnon ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä. Järjestelmässä on toteutettu mm. seuraavat komission suositukset: - yksi ilmoituslomake: Yritykset ilmoittautuvat hallintoon yhteisellä ilmoituksella, joka sisältää sekä kaupparekisterin että verohallinnon tarvitsemat tiedot. Ilmoitus uuden yrityksen perustamisesta tehdään yhteen paikkaan. - yksi yhteyspiste: Suomessa suurin osa ilmoituksista jätetään postitse, mutta ilmoitus voidaan jättää myös patentti- ja rekisterihallitukseen, verotoimistoon, TE-keskukseen tai maistraattiin. - yksi yritystunnus: Yrityksille annetaan hallinnossa vain yksi, yhteinen tunnus. 2.3 Verkostotoimialat Verkostotoimialat on Suomessa avattu kilpailulle rautatieliikennettä lukuun ottamatta. EU:n sisäinen kansainvälinen rautatieliikenne avataan kilpailulle Markkinoiden avautuminen on laskenut erityisesti televiestinnän ja sähkön hintoja. Tehtyjen selvitysten mukaan verkostotoimialojen palvelujen laatu on Suomessa korkea. 4 DG Enterprice Benchmarking the administration of business start-ups,

16 2.3.1 Televiestintä Suomen televiestintä on avattu kilpailulle jo 1990-luvun alkupuoliskolla. GSM-verkot ja datasiirto avattiin kilpailulle vuonna Täysimittainen kilpailu paikallisja kaukoteletoiminnassa sekä kansainvälisessä teletoiminnassa alkoi vuonna Nykyisin telepalvelun aloittaminen edellyttää vain liikenne- ja viestintäministeriölle tehtävää ilmoitusta, ainoastaan matkaviestintäverkkojen rakentaminen edellyttää valtioneuvoston toimilupaa Hallitus on antanut syyskuussa 2002 eduskunnalle esityksen viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on luoda entistä paremmat lainsäädännölliset edellytykset keskenään kilpailevalle liiketoiminnalle, viestintäteknologian kehitykselle ja innovaatioille. Huomattavan markkinavoiman teleyrityksillä olisi esityksen mukaan esimerkiksi velvollisuus luovuttaa käyttöoikeus matkapuhelinliittymän tai muun vastaavan älykortin kapasiteettiin. Telepalvelujen käyttäjä saisi säilyttää puhelinnumeronsa myös matkaviestinpalvelun tarjoajaa vaihtaessa. Muutoksen odotetaan lisäävän matkaviestinnän kilpailua. Kuvio 2. Puheviestinnän hintaindeksit (1995=100) Matkaviestintä Paikallistoiminta Kaukopuhelut Ulkomaanpuhelut Yhteensä Lähde: Liikenneministeriö Kilpailun avaaminen on laskenut puheviestinnän hintoja 20 prosenttia vuodesta 1993 vuoteen Reaalisesti puheviestinnän hinnat ovat laskeneet kilpailun avautumisen jälkeen 29 prosenttia. Vuonna 2001 matka- ja ulkomaanpuhelujen hinnat laskivat, mutta paikallis- ja kaukopuhelujen hinnat kohosivat edelleen. Digitaalisten matkapuhelujen hinnat olivat maaliskuussa 2002 EU-maissa Suomea edullisemmat ainoastaan Luxemburgissa. 16

17 Viestintäsektoria valvovan viranomaisen, Viestintäviraston tehtäviin kuuluvat valvoa viestintämarkkinalain ja sen nojalla annettujen muiden säädösten noudattamista. Viestintäviraston tehtävänä on valvoa mm. hinnoittelun kohtuullisuutta sekä markkinoiden toimintaa. Teleasioiden ohella viestintäviraston tehtäviin kuuluvat mm. yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan liittyviä asioita, radiotaajuuksien hallinnointia, televisio- ja toimilupamaksujen hallinnointia sekä postitoiminnan ohjausta Energiamarkkinat Suomen sähkömarkkinat avattiin kilpailulle vuonna Markkinat avattiin velvoittamalla sähköverkkoyhtiöt avaamaan verkkonsa muiden markkinoilla toimivien osapuolien käyttöön. Alkuvaiheessa vain yli 500 kw asiakkaat pystyivät kilpailuttamaan sähkönhankintaansa. Vuoden 1997 alussa sähkömarkkinat avautuivat kaikille sähkönkäyttäjille. Vuonna 1998 toteutetulla tyyppikuormituskäyräjärjestelmällä parannettiin pienten sähkönkäyttäjien mahdollisuutta kilpailuttaa sähkönhankintaansa. Vuonna 2000 kaikesta jakeluverkkojen kautta toimitetusta sähköstä 53 % perustui kilpailutettuihin sopimuksiin. Kotitalouksille toimitetusta sähköstä n. 23 % oli kilpailutettu. Tehtyjen selvitysten mukaan ainoastaan neljä prosenttia sähkön pienkäyttäjistä on vaihtanut sähkönmyyjää markkinoiden avautumisen jälkeen. Sähköntoimittajan vaihtamisesta saatava hyöty on monessa tapauksessa niin vähäinen sähkön pienkäyttäjälle, että pienikin lisäkustannus tekee myyjän vaihtamisen asiakkaalle kannattamattomaksi. Tästä syystä hallitus on antanut eduskunnalle lakimuutosesityksen, jonka mukaan erilliset sähkönmyyjän vaihtoon ja sähkömittarin lukemiseen vaihdon yhteydessä perustuvat palvelumaksut ovat kiellettyjä silloin kun myyjän edellisestä vaihdosta on kulunut vähintään vuosi. Samassa yhteydessä sähkön oston kilpailuttamismahdollisuus ulotetaan kuluttajiin, jotka ostavat sähkönsä vuokranantajalta tai taloyhtiöltä. Kuvio 3. Sähkön hinta kuluttajatyypeittäin vuodesta 1991 c/kwh 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 1/91 1/93 1/95 1/97 1/99 1/01 Lähde: Kauppa- ja teollisuusministeriö Kotitalous, kerrostalo Sähkölämmitys, suora Teollisuus, keskisuuri (2 GWh/a) 17

18 Sähkön hinta kohosi vuoden 2001 aikana ja on jatkanut nousuaan myös vuonna Hintakehitykseen on vaikuttanut Pohjoismaiden aikaisempaa heikompi vesitilanne, jonka seurauksena sähkön pörssihinnat ovat kohonneet. Sähkön verollinen kokonaishinta nousi vuonna 2001 eri käyttäjäryhmissä 5,1 6,2 prosenttia. Reaalinen hinnannousu oli keskimäärin 4,5 prosenttia. Hinnan noususta huolimatta sähkön hinta Suomessa on EU-maiden edullisimpia. Maakaasumarkkinalaki tuli voimaan vuonna Lailla saatettiin voimaan EU:n maakaasun sisämarkkinadirektiivi. Direktiivi sallii Suomelle poikkeuksen olla avaamatta maakaasumarkkinoita kilpailulle siihen saakka, kunnes Suomen maakaasuverkko on liitetty muiden jäsenvaltioiden yhteen liitettyyn maakaasuverkkoon ja kunnes Suomella on useampia kuin yksi pääasiallinen maakaasun toimittaja. Maakaasun jälkimarkkinakauppa käynnistyi Jälkimarkkinakaupan osuus koko maakaasukaupasta oli vuonna 2001 n. 0,6 prosenttia. Sähkömarkkinoita valvoo Energiamarkkinavirasto. Virastolla on oikeus mm. selvittää verkkopalvelujen hinnoittelun lainmukaisuutta ja kohtuullisuutta sekä tarvittaessa puuttua hinnoitteluun. Sähkömarkkinoiden avautumisen ympäristövaikutuksia ei ole Suomessa tutkittu. Sekä sähkön että energian kulutus on laskenut 1990-luvulla suhteessa bruttokansantuotteeseen, koska palvelujen ja vähän sähköä käyttävien teollisuusalojen kasvu on ollut nopeinta. Markkinoiden avautuminen on mahdollistanut sen, että sähkön kuluttajat voivat valita sähköntuottajansa myös sähköntuotannon ympäristöarvojen perusteella ja edistää siten uusiutuvien energian käyttöä henkilökohtaisilla valinnoilla. Useat yhtiöt ovatkin investoineet uusiutuvaan energiaan. Valtio tukee uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja uuden teknologian kehittämistä investointi- ja t&k-tuilla sekä verotuksella. Valtioneuvoston ilmastostrategiassa esitetyistä toimenpiteistä kasvihuonekaasujen vähentämiseksi tärkeimmät kohdistuvat energiasektoriin, lähinnä energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen. Uusiutuvien energialähteiden osuus primäärienergian kokonaiskulutuksesta oli vuonna 2001 n. 23 %. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä teollisuudessa että kaukolämmön tuotannossa on edennyt Suomessa kansainvälisesti vertaillen erittäin hyvin. Menetelmällä tuotettiin vuonna 2000 sähköstä 31 % ja kaukolämmöstä 73 %. Kaukolämmön osuus rakennusten lämmitysenergiasta on n. 49 %. Yhteistuotannon tehokkuuden vuoksi ympäristöpäästöt jäävät noin 30 % pienemmiksi kuin sähkön ja lämmön erillistuotannossa Postipalvelut Suomessa postitoiminta avattiin kilpailulle vuonna Uusi postipalvelulaki tuli voimaan Lain tavoitteena on säännellä postipalveluiden maan kattavaa yleispalvelua. Lain mukaan postitoimintaan vaaditaan valtioneuvoston myöntämä toimilupa. Mikäli toimiluvan haltija harjoittaa rajoitettua postitoimintaa vain tiheimmin asutuilla seuduilla, peritään liikevaihdosta haja-asutusalueitten postitoiminnan 18

19 turvaamiseksi perittävästä maksusta annetun lain (708/1997) mukainen maksu. Koska rajoitettua postitoimintaa harjoittavia yrityksiä ei ole, ei maksua ole vielä peritty. Suomen Suoramainonta Oy:llä on toimilupa alueellisesti rajoitettuun postitoimintaan, mutta sen nojalla ei ole toistaiseksi aloitettu toimintaa. Ainoa koko maan kattavaa postitoimintaa harjoittava yritys on Suomen Posti Oy, valtion kokonaan omistama yhtiö. N toimipisteen verkosta hieman yli tuhatta hoitaa asiamiespostina paikallinen yksityinen yrittäjä. Ahvenanmaalla postitoimintaa harjoittaa Posten på Åland sen toiminnasta annetun lain nojalla. Postitoimintaa valvova viranomainen on Viestintävirasto, jonka tehtävänä on annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvonta ja asiakasvalitusten käsittely ja jonka on mm. vuosittain julkaistava kertomus postipalvelulaissa säädettyjen laatustandardien noudattamisesta Rautatieliikenne Valtion rataverkkoa hallinnoi erillinen valtion virasto Ratahallintokeskus. Rataverkon hallinnointi ja liikennöinti erotettiin hallinnollisesti toisistaan vuonna Rautatieliikennettä harjoittaa Suomessa valtion omistama osakeyhtiö VR-Yhtymä Oy (VR- Group Ltd). Muita rautatieliikenteen harjoittajia ei Suomessa ole. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen rautatieliikennettä koskevaksi lainsäädännöksi. Lailla avataan EU:n sisäinen kansainvälinen rautatieliikenne kilpailulle yhteisölainsäädännön mukaisesti. Valtion rataverkon kunnosta ja turvallisuudesta huolehtii Ratahallintokeskus, jonka tehtäväksi tulisi myös ratakapasiteetin tasapuolinen jakaminen rautatieyrityksille. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Henkilöliikenteen kilpailun avaamista valmistellaan EU:ssa. Henkilöliikenteen kilpailusta EU:ssa päätettäessä tulisi ottaa huomioon Suomen erityisolosuhteet, kuten pitkät etäisyydet ja erilainen raideleveys. Tämän vuoksi Suomi haluaa itse käyttää päätäntävaltaa kilpailun avaamisessa. 2.4 Tietoyhteiskunnan kehittäminen Suomi on sijoittunut korkealle kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. Suomen vahvuuksina on yleisesti pidetty korkeaa koulutuksen tasoa, panostusta tutkimus ja kehitystoimintaan, hyvin toimivaa hallintoa sekä hyvää yhteistyötä yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja hallinnon kesken. Nämä ovat pitkäjänteisen mm. hallitusohjelmassa esitetyn politiikan tulosta, jonka tavoitteena on taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys kohti tietoyhteiskuntaa. 19

20 T&K ja innovaatio Tutkimus- ja kehitysinvestoinnit kasvoivat Suomessa erityisen voimakkaasti luvun jälkipuoliskolla. Tutkimusinvestointien kasvu jatkui myös vuonna 2001, jolloin tutkimusinvestointien osuus bruttokansantuotteesta kasvoi 3,6 prosenttiin. Yksityisen sektorin osuus tutkimusrahoituksesta oli n. 70 %. Erityisesti sähkötekninen teollisuus on kasvattanut tutkimuspanostustaan. Toimialan tutkimusinvestoinnit olivat 55 prosenttia koko yrityssektorin tutkimustoiminnasta. Julkisen t&k rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta oli edelleen noin yhden prosentin tasolla, mikä on kansainvälisesti verrattuna korkea. Suomi ylittää Euroopan Neuvoston Barcelonan kokouksessa asettamat tavoitteet kohottaa t&k investoinnit 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä siten, että yksityisen sektorin osuus investoinneista on vähintään 2/3. Kuvio 4. Tutkimus- ja kehityspanostus eräissä OECD-maissa % BKT:sta 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 Suomi Ruotsi Yhdysvallat Japani EU 1, Lähde: Suomen Tieteen ja Teknologian Tietopalvelu Patenttien lukumäärä suhteessa asukaslukuun on Suomessa huomattavasti yli EU:n keskiarvon. High tech alan patenttihakemustenmäärä suhteessa asukaslukuun on Suomessa maailman suurin. Patenttihakemusten kasvu kuitenkin pysähtyi vuonna Suomen innovaatiojärjestelmä on arvioitu mm. OECD:n ja EU:n vertailuissa tehokkaaksi ja toimivaksi. Järjestelmän on todettu olevan selkeä ja julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön toimivan hyvin. Pääministerin vetämä Valtion tiede- ja teknologianeuvosto tulee antamaan raporttinsa osaamisen ja innovaatiotoiminnan kehittämisestä vuoden 2002 loppuun mennessä. Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi valmistuu vuonna

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla lukien toistaiseksi 1 (6) Luottolaitoksille Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Vero 2010 -tapahtuma 10. 11.3.2010 Päivi Turunen Esityksen sisältö Mikä Finanssivalvonta on ja mitä se tekee? Mikä on Finanssivalvonnan rooli pitkäaikaissäästämisessä?

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Muutoslait selkeyttävät oikeustilaa Asetus tuli voimaan 17.9.2014. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Ei tarvitse panna täytäntöön kuten

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 25.IX.2007 K(2007) 4297 lopull. Asia: Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY 1. Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015

Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Taustaa EU:n julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevat direktiivit uudistettiin

Lisätiedot

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU ASIAKKAIDEN LUOKITTELU 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN LUOKITTELUSTA Arvopaperimarkkinalain mukaan arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperipörsseille, sijoituspalveluyrityksille, luottolaitoksille, ulkomaisille luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille sekä muun julkisen kaupankäynnin järjestäjille

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Määräys velka-arvopaperikauppojen ilmoittamisesta

Määräys velka-arvopaperikauppojen ilmoittamisesta lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperipörsseille, sijoituspalveluyrityksille, luottolaitoksille, ulkomaisille luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille sekä muun julkisen kaupankäynnin järjestäjille

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies, VT Jonna Törnroos Sähköiset viestintävälineet Jäsenvaltioiden on huolehdittava

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.12.2014 C(2014) 9656 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY täydentämisestä tietyillä huomattavia

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittava tai säännelty yhteisö (1 ja siihen rinnastettava

Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittava tai säännelty yhteisö (1 ja siihen rinnastettava ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. Ei-ammattimainen asiakas Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. Ammattimainen asiakas 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa

Lisätiedot

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa SGEI-palvelut pähkinänkuoressa Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 15.11.2012 Eeva Vahtera,VT, neuvotteleva virkamies SGEI-palvelut pähkinänkuoressa ESITYKSEN SISÄLTÖ 1)Mitä SGEI-palvelut* ovat? 2)

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 128/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi jäteverolain 4 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan jäteverolakia muutettavaksi siten, että kaatopaikoille toimitettavasta jätteestä valtiolle kannettavan

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta 2 Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin on perustettu jokaiseen EU:n jäsenvaltioon ja sen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Miten näytteenottovälineet päätyvät näytteenottajan kärryyn? Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Hankintalainsäädäntö Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Yritysten hallinnollinen taakka Yritysten hallinnollisella taakalla tarkoitetaan lainsäädännön

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 4 päivänä tammikuuta 2002

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 4 päivänä tammikuuta 2002 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 4 päivänä tammikuuta 2002 Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9.

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. 1 TAUSTA 2 Sääntelyn tausta Komission pitkäaikaisena tavoitteena ollut luoda tehokkaat eurooppalaiset

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014

Hankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014 Hankintalain uudistaminen Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014 Aikataulu Uudet hankintadirektiivit tulivat voimaan 17.4.2014» yleinen hankintadirektiivi 2014/24/EU» Erityisalojen hankintadirektiivi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015 Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen kaupungin hankintojen kilpailuttaminen Tampereen kaupungin eri yksiköiden hankintojen

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT Voimaan 1.1.2013. Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT Voimaan 1.1.2013. Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. A. Ei-ammattimainen asiakas Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. Ammattimainen asiakas 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittava tai säännelty

Lisätiedot

HILMA: Energialiiketoiminnan asiakastietohallintajärjestelmä, sen käyttöönotto ja konv...

HILMA: Energialiiketoiminnan asiakastietohallintajärjestelmä, sen käyttöönotto ja konv... Sivu 1/5 Hankintailmoitus, erityisalat: : Energialiiketoiminnan asiakastietohallintajärjestelmä, sen käyttöönotto ja konversio sekä ohjelmiston asiakastuki ja ylläpito Hankintailmoitus, erityisalat I.1

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä. Johtava asiantuntija Tytti Peltonen

Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä. Johtava asiantuntija Tytti Peltonen Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä Johtava asiantuntija Tytti Peltonen Julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasavertaisuus Kilpailuneutraliteettiongelmat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen

Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 29.01.2004 C(2004)261 Asia: Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen Herra Ministeri, 1. MENETTELY Suomen viranomaiset

Lisätiedot

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Terveys ja Talous -päivät 18.9.2014 Suvi Posio Hankinta- ja sopimuslakimies Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Uudet hankintadirektiivit Tulivat voimaan 17.4.2014

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut Viestintävirasto 1 (5) VIESTINTÄVIRASTON KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMIEN TARKASTUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (56 A/2009 M) PERUSTELUMUISTIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto voi viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tilannekatsaus. Alustus AMK-päivillä Lahdessa 13.5.2014 Johtaja Hannu Sirén

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tilannekatsaus. Alustus AMK-päivillä Lahdessa 13.5.2014 Johtaja Hannu Sirén Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tilannekatsaus Alustus AMK-päivillä Lahdessa 13.5.2014 Johtaja Hannu Sirén AMMATTIKORKEAKOULU-UUDISTUKSEN II VAIHE Hallituksen esitys uudeksi ammattikorkeakoululaiksi eduskunnalle

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta

Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2003 Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan luottolaitostoiminnasta 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

kirjaamo@lvm.fi ja risto.saari@lvm.fi

kirjaamo@lvm.fi ja risto.saari@lvm.fi LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ kirjaamo@lvm.fi ja risto.saari@lvm.fi Asia Pyydetty lausunto Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2012/34/EU) yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (ns.

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta?

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Esa Pitkänen Studia monetaria 7.10.2014 Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta

Lisätiedot

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotannon edistäminen Suomessa Poistetaan esteitä ja luodaan mahdollisuuksia Rahoitusta

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö ja luonnonvarat - aihealue http://tilastokeskus.fi/ymparisto Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot