SUOMEN TOIMENPITEET HYÖDYKE- JA PÄÄOMAMARKKINOIDEN UUDISTAMISEKSI

Transkriptio

1 SUOMEN TOIMENPITEET HYÖDYKE- JA PÄÄOMAMARKKINOIDEN UUDISTAMISEKSI MARRASKUU 2002

2

3 YHTEENVETO Hallituksen talouspolitiikan keskeinen tavoite on vahvistaa kestävän talouskasvun edellytyksiä toteuttamalla hyödyke-, pääoma- ja työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia. Elinkeinopolitiikan painopisteitä on markkinoiden toimivuuden parantaminen, yritysten toimintaympäristön kehittäminen sekä kilpailuympäristöä ja markkinoille pääsyä tehostavat toimenpiteet. Hallituksen tavoitteena on myös, että ympäristön kannalta kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomion johdonmukaisesti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Vuoden 2002 talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa todetaan Suomen hyödykemarkkinoista, yrittäjyydestä ja osaamistaloudesta Suomen syrjäisen sijainnin EU:ssa olevan syynä siihen, ettei Suomen taloudessa ole niin voimakasta kansainvälistä kilpailua kuin useimmissa muissa jäsenvaltioissa. Suuntaviivoissa todetaan lisäksi, että kuluttajahinnat kuuluvat Euroopan unionin korkeimpiin osittain joidenkin alojen markkinoiden suuren keskittymisen vuoksi, kuten joukkoviestinnässä ja vähittäiskaupassa. Sisämarkkinadirektiivien täytäntöönpanoaste on Suomessa EU:n korkeimpia ja teleliikenne ja sähkömarkkinat on vapautettu täysin. Osaamistalouteen siirtymisessä Suomi on Euroopan edistyneimpiä jäsenvaltioita. Vuoden 2002 talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaan Suomen tulisi kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin hyödykemarkkinoita, yrittäjyyttä ja osaamistaloutta koskeviin seikkoihin: - kilpailua on voimistettava julkisten palvelujen tarjonnassa paikallistasolla lisäämällä yksityisen sektorin osallistumista ja yksityisen palvelutarjoajien kilpailua. - yritysten perustamista on helpotettava lyhentämällä edelleen uuden yhtiön rekisteröimiseen tarvittavaa aikaa. - Suomen kilpailuvirastolle on annettava toimivalta EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan soveltamiseen. Hallitus on toteuttanut ja käynnistänyt useita markkinoiden toimivuuden parantamisen tähtääviä uudistuksia. Kilpailupolitiikka Kilpailupolitiikan tavoitteena on markkinoiden toimivuuden parantaminen. Suomen kansallinen kilpailulainsäädäntö vastaa käytännössä yhteisön kilpailusääntöjä, eikä artiklojen 81 ja 82 soveltamismahdollisuuksien puuttuminen heikennä Suomen kilpailupolitiikkaa. EY:n kilpailusääntöjen uudistusprojekti (asetuksen 17/62 uudistaminen) jatkuu. Suomi ei ole pitänyt tarpeellisena tehdä muutoksia ennen kuin uudistushankkeen lopullinen muoto on selvillä ja sen edellyttämien lainmuutosten

4 koko sisältö ennakoitavissa. Suomi on valmis tekemään tarvittavat lainsäädäntöuudistukset lyhyelläkin aikavälillä. Maaliskuussa 2002 aloitti uusi erityistuomioistuin, markkinaoikeus, toimintansa. Markkinaoikeus voi kieltää kilpailunrajoituksen käytön ja määrätä sille seuraamusmaksun. Markkinaoikeudelle kuuluu myös yrityskauppojen valvontaan liittyviä tehtäviä. Lisäksi se voi kumota julkista hankintaa koskevan päätöksen, oikaista hankintamenettelyä tai määrätä hyvitysmaksun. Verotus Vuoden 2003 talousarvioesityksessä hallitus esittää ansiotulojen keventämistä edelleen siten, että palkkatulon veroaste alenee noin puoli prosenttiyksikköä aleneman painottuessa pienituloisiin palkansaajiin. Nestemäisen polttoaineen, sähkön, kivihiilen, maakaasun ja turpeen valmisteveroa ehdotetaan korotettavaksi noin 5 prosenttiyksikköä. Myös jäteveroa ehdotetaan korotettavaksi 15,14 eurosta 23 euroon yleiselle kaatopaikalle toimitetulta jätetonnilta. Julkiset hankinnat Suomessa julkiset hankinnat on avattu kilpailulle. Kansallinen lainsäädäntö edellyttää julkisia hankintayksiköitä kilpailuttamaan hankintansa myös EU:n kynnysarvon alittavissa hankinnoissa. Julkisten hankintojen direktiiviuudistusten voimaansaattamisen yhteydessä tarkoituksena on arvioida uudelleen hankintalainsäädäntöä myös ilmoitusmenettelyn ja valitusmenettelyn tehostamiseksi. Suomessa kunnat vastaavat suurelta osin julkisten palvelujen järjestämisestä. Kuntien tuottamien palvelujen kilpailuttamiseen ei käytännössä ole lainsäädännöllisiä esteitä. Kunnat voivat järjestää palvelut haluamallaan tavalla. Kilpailun lisäämiseen palvelutuotannossa on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota erityisesti väestön nopeaan ikääntymiseen liittyvien palvelutarpeen kasvun ja työvoiman vähenemisen vuoksi. Palvelutuotannon avaamista kilpailulle on pyritty edistämään erilaisilla kokeiluilla, kehittämishankkeilla ja valtion kilpailun esteitä poistavilla toimenpiteillä. Esimerkiksi arvonlisäverotusta muutettiin vuoden 2002 alussa kuntien terveyden- ja sairaanhoitoon ja sosiaalihuoltoon liittyvien palvelujen oston veroneutraalisuuden lisäämiseksi. Yrittäjyyden edistäminen Yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä on valmisteltu vuonna 2000 käynnistyneessä yrittäjyyshankkeessa. Hankkeen ulkopuolinen arviointi julkaistiin syksyllä Hankkeen yhteydessä valmistellaan mm. Pientyönantajain maksupalvelujärjestelmä nimistä portaalia. Järjestelmän avulla voidaan kaikki pientyönantajan ns. työnantaja

5 suorituksiin liittyvät velvoitteet hoitaa yhtenäisellä tavalla, minkä lisäksi mitään muuta viranomaisraportointia ei tarvita. Järjestelmä otetaan käyttöön syyskuussa Tärkein syy aikaisempiin pitkiin kaupparekisteri-ilmoitusten käsittelyaikoihin Suomessa on ollut kaupparekisterin ruuhkaantuminen. Työtapoja kehittämällä ja uudelleen organisoinnilla ruuhkat on saatu purettua ja käsittelyaikoja lyhennettyä merkittävästi. Yritysten rekisteröintiin liittyviä hallinnollisia rasitteita on pyritty keventämään ottamalla käyttöön vuonna 2001 patentti- ja rekisterihallinnon ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä. Verkostotoimialat Verkostotoimialat on Suomessa avattu kilpailulle rautatieliikennettä lukuun ottamatta. EU:n sisäinen kansainvälinen rautatieliikenne avataan kilpailulle Markkinoiden avautuminen on laskenut erityisesti televiestinnän ja sähkön hintoja. Tehtyjen selvitysten mukaan verkostotoimialojen palvelujen laatu on Suomessa korkea. Ympäristönsuojelu Hallitus on sitoutunut toteuttamaan Kioton pöytäkirjan ja Euroopan yhteisön sisäisen taakanjaon mukaiset tavoitteet. Valtioneuvosto hyväksyi elokuussa 2002 tarkistetun jätesuunnitelman, joka ulottuu vuoteen Suunnitelman mukaan sekä jätteiden määrän vähentämiseksi, jätteiden hyödyntämisen lisäämiseksi että jätehuollon kasvihuonekaasujen vähentämiseksi tullaan kehittämään uusia ohjauskeinoja. Jätevero on keskeinen jätehuollon kasvihuonekaasujen vähentämisen ohjauskeino. Hallitus on tehnyt esityksen eduskunnalle jäteveron korottamiseksi 15,14 eurosta 23 euroon tonnilta jätettä lukien ja 30 euroon jätetonnilta lukien. Hallitus on tehnyt myös esityksen sähköntuotannon verotukien laajentamiseksi koskemaan biokaasulla ja kierrätyspolttoaineella tuotettua sähköä. Rahoitusmarkkinat Vuonna 2002 on kehitetty pankki- ja arvopaperimarkkinalainsäädäntöä sekä valmisteltu lakiesitys, joka parantaa Rahoitustarkastuksen toimintaedellytyksiä. Pankkilait on säädetty lähemmäksi yleistä osakeyhtiö- ja osuuskuntalainsäädäntöä. Liikepankkien ja muiden osakeyhtiömuotoisten luottolaitosten, osuuspankkien ja muiden osuuskuntamuotoisten luottolaitosten sekä säästöpankkien sulautumiseen, jakautumiseen ja purkamiseen on sovellettu vuoden 2002 alusta lukien pääsääntöisesti osakeyhtiölakia ja osuuskuntalakia vastaavia säännöksiä. Arvopaperin käsitettä on muutettu joustavammaksi.

6 Uusien eläkelaitosten perustamista edistetään. Kilpailua työeläkemarkkinoilla ehdotetaan lisättäväksi siten, että uusien eläkesäätiöiden ja eläkekassojen perustaminen helpottuu. Varhaiseläke-järjestelmä Suomessa on useita erilaisia varhaiseläkejärjestelmiä. Vuonna 2001 varhaiseläkkeen saajia oli ja heidän osuutensa kaikista eläkkeen saajista oli 30.8%. Varhaiseläkemenot olivat 33,0 % kaikista eläkemenoista. Varhaiseläkkeen saajien lukumäärä on vuodesta 1990 lähtien pysynyt lähes ennallaan. Suhteessa kaikkiin eläkkeen saajiin niiden osuus on kuitenkin supistunut vanhuuseläkkeen saajien lukumäärän kasvun takia. Useilla eläkeuudistuksilla on tähdätty todellisen eläkeiän nostamiseen, joka tällä hetkellä on noin 59 vuotta, kun yleinen lakisääteinen eläkeikä on 65 vuotta. Hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa työstä poistumisikää 2-3 vuodella pitkällä aikavälillä. Viimeisin laaja eläkeuudistuspaketti, joka pääosin astuu voimaan vuoden 2005 alusta, mutta eräiltä osin jo vuosina 2003 ja 2004, sisältää myös monia varhaiseläkejärjestelmiä koskevia muutoksia: Vuoden 2005 alusta siirrytään joustavaan vanhuuseläkeikään (62-68 vuotta). Ikävälillä vuotta on mahdollista siirtyä varhennetulle vanhuuseläkkeelle, johon tehdään 0.6%:n varhennusvähennys jokaista 63 vuoden ikää edeltävää varhennuskuukautta kohti eli 7,2% varhennusvuotta kohti. Yksilöllinen varhaiseläke poistuu; uudistus koskee v tai sen jälkeen syntyneitä ikäluokkia. Osa-aikaeläkkeen ikäraja palaa 56 vuodesta 58 vuoteen ja vanhuuseläkettä karttuu osa-aikaeläkkeestä puolet aiempaan verrattuna. Myös työttömyyseläke poistuu asteittain.

7 SISÄLLYS: 1 JOHDANTO HYÖDYKE-MARKKINAT Taloudellisen integraation edistäminen Hyödyke-markkinoiden toiminnan edistäminen Kilpailupolitiikka ja valtiontuet Verotus Julkiset hankinnat Yrittäjyyden edistäminen Verkostotoimialat Televiestintä Energiamarkkinat Postipalvelut Rautatieliikenne Tietoyhteiskunnan kehittäminen Ympäristöpolitiikka RAHOITUSMARKKINAT Arvopaperimarkkinoiden kehittäminen Rahoituspalveluyritysten toiminta ympäristön kehittäminen Pk-yrityksien pääomahuolto LIITE: VARHAISELÄKEJÄRJESTELMÄT VUONNA

8 8

9 1 JOHDANTO Hallituksen talouspolitiikan keskeinen tavoite on vahvistaa kestävän talouskasvun edellytyksiä toteuttamalla hyödyke-, pääoma- ja työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia. Elinkeinopolitiikan painopisteitä on markkinoiden toimivuuden parantaminen, yritysten toimintaympäristön kehittäminen sekä kilpailuympäristöä ja markkinoille pääsyä tehostavat toimenpiteet. Hallituksen tavoitteena on myös, että ympäristön kannalta kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomion johdonmukaisesti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Vuoden 2002 talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa todetaan Suomen hyödykemarkkinoista, yrittäjyydestä ja osaamistaloudesta Suomen syrjäisen sijainnin EU:ssa olevan syynä siihen, ettei Suomen taloudessa ole niin voimakasta kansainvälistä kilpailua kuin useimmissa muissa jäsenvaltioissa. Suuntaviivoissa todetaan lisäksi, että kuluttajahinnat kuuluvat Euroopan unionin korkeimpiin osittain joidenkin alojen markkinoiden suuren keskittymisen vuoksi, kuten joukkoviestinnässä ja vähittäiskaupassa. Sisämarkkinadirektiivien täytäntöönpanoaste on Suomessa EU:n korkeimpia ja teleliikenne ja sähkömarkkinat on vapautettu täysin. Osaamistalouteen siirtymisessä Suomi on Euroopan edistyneimpiä jäsenvaltioita. Vuoden 2002 talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaan Suomen tulisi kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin hyödykemarkkinoita, yrittäjyyttä ja osaamistaloutta koskeviin seikkoihin: - kilpailua on voimistettava julkisten palvelujen tarjonnassa paikallistasolla lisäämällä yksityisen sektorin osallistumista ja yksityisen palvelutarjoajien kilpailua. - yritysten perustamista on helpotettava lyhentämällä edelleen uuden yhtiön rekisteröimiseen tarvittavaa aikaa. - Suomen kilpailuvirastolle on annettava toimivalta EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan soveltamiseen. Raportti toimenpiteistä hyödyke- ja pääomamarkkinoiden uudistamiseksi Suomessa kuvaa viime aikoina toteutettuja markkinoiden toimivuutta edistäviä uudistuksia ja on jatkoa vuosina 1998, 1999, 2000 ja 2001 laadituille vastaaville raporteille. Se on osa vuonna 1998 Cardiffin Eurooppa-neuvoston kokouksessa käynnistettyä menettelyä, jossa jäsenvaltiot raportoivat vuosittain toteutetuista hyödyke- ja pääomamarkkinoiden uudistuksista. Kansallisten raporttien pohjalta talouspoliittinen komitea järjestää maatutkinnat ja laatii yhteenvedon. Komissio laatii raportin markkinoiden kehityksestä yhteisön näkökulmasta. Sekä kansalliset, yhteenveto- että komission raportti muodostavat pohjan EU:n talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen valmistelulle. Raportti on laadittu noudattaen talouspoliittisen komitean antamia ohjeita. Tänä vuonna erityisaiheeksi on valittu varhaiseläkejärjestelmät. 9

10 Hallituksen EU-ministerivaliokunta on hyväksynyt raportista laaditun yhteenvedon, mutta ei ole käsitellyt varsinaista raporttia. Raportti on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa ja sitä on käsitelty EU-asioiden komiteassa ja sen alaisessa talouspolitiikan koordinointijaostossa. Raportti toimitetaan komissiolle ja talouspoliittisen komitean kautta muille EU:n jäsenvaltioille sekä annetaan tiedoksi eduskunnalle. 10

11 2 HYÖDYKE-MARKKINAT 2.1 Taloudellisen integraation edistäminen Suomen talouskasvu lähes pysähtyi viime vuonna, bruttokansantuote kasvoi ainoastaan 0,7 %. Vaikka viennin pitkä kasvukausi katkesi viime vuonna, viennin BKTosuus pysyi yhä 40 prosentin yläpuolella. EU-maiden osuus tavaraviennistä oli viime vuonna 54 % ja tuonnista 56 %. Huipputeknologian tuotteiden osuus viennistä oli 21 %. Kuvio 1. Tuonnin ja viennin % osuus bruttokansantuotteesta Vienti Tuonti Lähde: Tulli/Taskutilasto 2001 Komission 1 toukokuussa 2002 julkaiseman tiedon mukaan Suomen sisämarkkinadirektiivien voimaansaattamisvaje oli ainoastaan 0,9 % ja saavutti Eurooppa-neuvoston tavoitteeksi asetettaman 1,5 % vajeen. Ainoastaan Ruotsin ja Tanskan voimaansaattamisvajeet olivat Suomea pienemmät. Komission 2 julkaisemien tietojen mukaan suhteellinen hintataso on Suomessa korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin, mutta hintataso ei ole EU:n korkeimpia. Myös päivittäistavaroiden hintavertailun mukaan hintataso on EU:n keskiarvoa korkeampi, mutta Suomi ei ole kallein maa. 1 Sisämarkkinoiden tulostaulu, Nro 10, Euroopan Komissio, toukokuu Graphical Presentation of the Structural Indicators, European Commission, 17 October

12 2.2 Hyödyke-markkinoiden toiminnan edistäminen Kilpailupolitiikka ja valtiontuet Kilpailupolitiikan tavoitteena on markkinoiden toimivuuden parantaminen. Esteetön ja tasapuolinen markkinoille pääsy on kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan keskeinen edellytys. Hyvin toimivat markkinat kannustavat yrityksiä innovaatioihin, panostamaan uusille liiketoiminta-alueille sekä kehittämään joustavia toimintatapoja. Talouden kansainvälistyminen ja sähköinen liiketoiminta asettaa kilpailupolitiikalle uusia haasteita. Kilpailupolitiikan kehittämistarpeiden ja tavoitteiden arviointia jatketaan. Vuoden 2002 talouspolitiikan laajat suuntaviivat sisälsivät suosituksen Suomelle antaa Suomen kilpailuvirastolle toimivalta EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan soveltamiseen. EY:n kilpailusääntöjen uudistusprojekti (asetuksen 17/62 uudistaminen) jatkuu. Uudistusprojekti edellyttää, että kansallisille kilpailuviranomaisille annetaan oikeus soveltaa 81 ja 82 artikloja suoraan kansallisten prosessisääntöjen mukaisesti. Suomi on edelleen valmis tekemään tarvittavat lainsäädäntöuudistukset lyhyelläkin aikavälillä. Toisaalta Suomi ei ole pitänyt tarpeellisena tehdä muutoksia ennen kuin uudistushankkeen lopullinen muoto on selvillä ja sen edellyttämien lainmuutosten koko sisältö ennakoitavissa. Suomen kansallinen kilpailulainsäädäntö vastaa käytännössä yhteisön kilpailusääntöjä, eikä artiklojen 81 ja 82 soveltamismahdollisuuksien puuttuminen heikennä Suomen kilpailupolitiikkaa. Kilpailuvirasto on itsenäinen valtion virasto, jonka toiminta-ajatuksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sekä talouden tehokkuuden lisääminen kilpailua edistämällä ja sen esteitä poistamalla. Kilpailuvirasto käsittelee sekä kotimaisia että EU:ssa vireillä olevia kilpailunrajoitus- ja yrityskauppa-asioita. Lähivuosien tavoitteena on siirtää asteittain painopistettä jälkikäteen tapahtuvasta kilpailuvalvonnasta ennalta ehkäisevän toimintaan ja vaikuttamiseen. Viraston budjetti on vuonna ,6 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä on n. 60. Maaliskuussa 2002 aloitti uusi erityistuomioistuin, markkinaoikeus, toimintansa. Markkinaoikeus voi kieltää kilpailunrajoituksen käytön ja määrätä sille seuraamusmaksun. Markkinaoikeudelle kuuluu myös yrityskauppojen valvontaan liittyviä tehtäviä. Lisäksi se voi kumota julkista hankintaa koskevan päätöksen, oikaista hankintamenettelyä tai määrätä hyvitysmaksun. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa tuomioistuimen riippumattomuus sekä vahvistaa käytettävissä olevia resursseja. Suomessa on Barcelonan Eurooppa-neuvoston kokouksessa asetetun tavoitteen mukaisesti valtiontukia kohdennettu horisontaalisia tavoitteita kuten tutkimus ja kehittämistoimintaa edistäviin toimenpiteisiin. Vuonna 2000 valtiontuet olivat yhteensä 1,44 % bruttokansantuotteesta, kun osuus EU:ssa keskimäärin oli 0,99 % 3. 3 State aid scoreboard - Spring 2002 update, Commission, COM(2002)242,

13 Tukien korkea osuus aiheutuu suhteellisesti suuresta maataloustuesta, jonka osuus valtiontuista oli 73 %. Muun tuen kuin maataloustuen osuus oli 0,39 % bruttokansantuotteesta, kun se EU:ssa keskimäärin oli 0,83 %. Tuki kohdistettiin Suomessa suurimmaksi osaksi (71 %) horisontaalisiin tukiin. Vastaava osuus EU:ssa keskimäärin oli alle puolet (47%). T&K -tukien osuus oli Suomessa 32 %. Sektorikohtainen tuki kohdistui lähes kokonaan telakkateollisuuteen. Liikenteen osuus kaikista tuista vuosina oli Suomessa ainoastaan 2 %, kun se EU:ssa keskimäärin oli 37 %. Energiatukea myönnettiin vuonna 2001 n. 21 milj. euroa. Tästä uusiutuviin energialähteisiin käytettiin n. 80 % ja loput energiasäästöön ja tehokkuuteen. Yritystukien yleisiä ehtoja koskevan lain mukaan viranomaisten velvollisuutena on arvioida tukien vaikuttavuutta ja tukijärjestelmän toimivuutta. Laaja tukijärjestelmien arviointiohjelma on parhaillaan valmisteilla. Ohjelmaan liittyen on käynnistetty yritystuki-instrumenttien vertailututkimus Verotus Hallitusohjelman mukaan talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi verokevennyksiä suunnataan ansiotuloihin. Lisäksi energia- ja ympäristöverojen määrää lisätään ottaen huomioon teollisuuden kilpailukyky. Vuoden 2003 talousarvioesityksessä hallitus esittää ansiotulojen keventämistä edelleen siten, että palkkatulon veroaste alenee noin puoli prosenttiyksikköä aleneman painottuessa pienituloisiin palkansaajiin. Nestemäisen polttoaineen, sähkön, kivihiilen, maakaasun ja turpeen valmisteveroa ehdotetaan korotettavaksi noin 5 prosenttiyksikköä. Myös jäteveroa ehdotetaan korotettavaksi Julkiset hankinnat Laajoissa suuntaviivoissa todetaan, että vaikka Suomessa on tehty parannuksia, julkisesti ilmoitettujen tarjouskilpailujen osuus julkisista hankinnoista on Euroopan keskiarvon alapuolella ja yksityisen sektorin osallistuminen julkisten palvelujen tarjontaan on vähäistä varsinkin paikallistasolla. Tästä syystä suuntaviivat sisälsivät suosituksen Suomelle kiinnittää erityistä huomiota kilpailun voimistamiseen julkisten palvelujen tuotannossa paikallistasolla lisäämällä yksityisen sektorin osallistumista ja yksityisten palvelutarjoajien kilpailua. Suomessa julkiset hankinnat on avattu kilpailulle. Kansallinen lainsäädäntö edellyttää julkisia hankintayksiköitä kilpailuttamaan hankintansa myös EU:n kynnysarvon aloittavissa hankinnoissa joko pyytämällä tarjousta riittävältä määrältä mahdollisia tarjoajia tai julkaisemalla tarjouspyynnön. Julkiset hankinnat ovat Suomessa suurelta osin niin pieniä, että ne jäävät alle EU-kynnysarvojen, jolloin niistä ei ole pakollista ilmoitusvelvollisuutta. 13

14 Suomessa kunnat vastaavat suurelta osin julkisten palvelujen järjestämisestä. Kunnat voivat järjestää palvelut haluamallaan tavalla. Palvelujen kilpailuttamiseen ei käytännössä ole lainsäädännöllisiä esteitä. Yksityisen palvelusektorin osuus kuntien julkisten palvelujen tuotannosta on yhä vähäinen. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamismahdollisuuksiin vaikuttavat paikalliset palvelumarkkinat. Kilpailun lisäämiseen palvelutuotannossa on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota väestön nopeaan ikääntymiseen liittyvien palvelutarpeen kasvun ja työvoiman vähenemisen vuoksi. Palvelutuotannon avaamista kilpailulle on pyritty edistämään erilaisilla kokeiluilla, kehittämishankkeilla ja valtion kilpailunesteitä poistavilla toimenpiteillä. Esimerkiksi arvonlisäverotusta muutettiin vuoden 2002 alussa kuntien terveyden- ja sairaanhoitoon ja sosiaalihuoltoon liittyvien palvelujen oston veroneutraalisuuden lisäämiseksi. Lisäksi on pyritty vahvistamaan kuntien välistä yhteistyötä ja saumattomien palveluketjujen rakentamista sosiaali- ja terveyspalveluihin. Valtioneuvosto asetti syyskuussa 2002 neuvottelukunnan valtion hankintatoimen kehittämiseen ja hallinnonalojen väliseen yhteistyöhön. Julkisten hankintojen sähköinen, kaikille avoin markkinapaikka avattiin vuonna Tähän mennessä markkinapaikalla on julkaistu huomattavasti enemmän ilmoituksia kynnysarvot alittavista hankinnoista kuin mitä direktiivien mukaisista kynnysarvot ylittävistä hankinnoista julkaistaan. Hankintalainsäädännön uudistaminen käynnistyy vuoden 2003 aikana direktiiviuudistuksen valmistuttua. Samassa yhteydessä tarkoituksena on arvioida mm. kynnysarvot alittavien hankintojen kilpailuttamisen tehostamista ja valitusmenettelyjen uudistamista Yrittäjyyden edistäminen Hallituksen elinkeinopolitiikan yksi painopisteistä on yrittäjyyden edistäminen. Yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä on valmisteltu vuonna 2000 käynnistyneessä yrittäjyyshankkeessa. Hankkeen ulkopuolinen arviointi julkaistiin syksyllä Hankkeen yhteydessä on valmisteltu suuri joukko toimenpiteitä, joista mainittakoon Pientyönantajain maksupalvelujärjestelmä niminen portaali. Järjestelmän avulla voidaan kaikki pientyönantajan ns. työnantajasuorituksiin liittyvät velvoitteet hoitaa yhtenäisellä tavalla, minkä lisäksi mitään muuta viranomaisraportointia ei tarvita. Järjestelmä otetaan käyttöön syyskuussa Vuoden 2002 talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa todetaan, että vaikka Suomessa on yrittäjyyden edistämiseksi toteutettu toimenpiteitä, yrityksen rekisteröimiseen tarvittava aika on edelleen EU:n pisimpiä. Tärkein syy aikaisempiin pitkiin kaupparekisteri-ilmoitusten käsittelyaikoihin Suomessa on ollut kaupparekisterin ruuhkaantuminen. Työtapoja kehittämällä ja uudelleen organisoinnilla ruuhkat on saatu purettua ja käsittelyaikoja lyhennettyä merkittävästi. Kaupparekisterin omalla tunnusluvulla laskettuna uusien yritysten 14

15 perustamisilmoitusten käsittelyaika on vuonna 2002 vaihdellut 2,5 ja 4 viikon välillä. Rekisteri-ilmoitusten käsittelyaikaan vaikuttaa oleellisesti viranomaisten tekemien tarkistusten laajuus. Suomalaisen käytännön mukaisesti kaupparekisteri tarkistaa ennen rekisteröintiä perustamistoimenpiteiden ja asiakirjojen, kuten yhtiöjärjestyksen, lainmukaisuuden ja tutkii toiminimen rekisteröitävyyden edellytykset. Pohjoismaiden ulkopuolella useissa maissa nämä eivät ole rekisteriviranomaisten tehtävänä. Patentti- ja rekisterihallituksen teettämien asiakaskyselyjen mukaan suomalainen elinkeinoelämä odottaa edelleen rekisteriviranomaisen tekevän nämä tarkastukset ja hyväksyy niihin kuluvan ajan. Uuden yrityksen perustamiseen kuluva aika koostuu useista toimenpiteistä. Näitä on analysoitu tarkemmin komission tammikuussa 2002 julkaisemassa aloittavien yritysten hallinnointiin liittyvää vertailuanalyysiä koskevassa 4 raportissa. Raportin mukaan Suomessa ei ole juurikaan ennen rekisteröintiä vaadittavia toimenpiteitä. Viranomaisraportointi muodostuu lähinnä vain kaupparekisteriin ja verohallintoon tehtävistä ilmoituksista. Kustannukset olivat Suomessa viidenneksi halvimmat. Uusi yritys voi lisäksi aloittaa toimintansa heti kun se on jättänyt kaupparekisteri-ilmoituksensa. Yritysten rekisteröintiin liittyviä hallinnollisia rasitteita on pyritty keventämään ottamalla käyttöön vuonna 2001 patentti- ja rekisterihallinnon ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä. Järjestelmässä on toteutettu mm. seuraavat komission suositukset: - yksi ilmoituslomake: Yritykset ilmoittautuvat hallintoon yhteisellä ilmoituksella, joka sisältää sekä kaupparekisterin että verohallinnon tarvitsemat tiedot. Ilmoitus uuden yrityksen perustamisesta tehdään yhteen paikkaan. - yksi yhteyspiste: Suomessa suurin osa ilmoituksista jätetään postitse, mutta ilmoitus voidaan jättää myös patentti- ja rekisterihallitukseen, verotoimistoon, TE-keskukseen tai maistraattiin. - yksi yritystunnus: Yrityksille annetaan hallinnossa vain yksi, yhteinen tunnus. 2.3 Verkostotoimialat Verkostotoimialat on Suomessa avattu kilpailulle rautatieliikennettä lukuun ottamatta. EU:n sisäinen kansainvälinen rautatieliikenne avataan kilpailulle Markkinoiden avautuminen on laskenut erityisesti televiestinnän ja sähkön hintoja. Tehtyjen selvitysten mukaan verkostotoimialojen palvelujen laatu on Suomessa korkea. 4 DG Enterprice Benchmarking the administration of business start-ups,

16 2.3.1 Televiestintä Suomen televiestintä on avattu kilpailulle jo 1990-luvun alkupuoliskolla. GSM-verkot ja datasiirto avattiin kilpailulle vuonna Täysimittainen kilpailu paikallisja kaukoteletoiminnassa sekä kansainvälisessä teletoiminnassa alkoi vuonna Nykyisin telepalvelun aloittaminen edellyttää vain liikenne- ja viestintäministeriölle tehtävää ilmoitusta, ainoastaan matkaviestintäverkkojen rakentaminen edellyttää valtioneuvoston toimilupaa Hallitus on antanut syyskuussa 2002 eduskunnalle esityksen viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on luoda entistä paremmat lainsäädännölliset edellytykset keskenään kilpailevalle liiketoiminnalle, viestintäteknologian kehitykselle ja innovaatioille. Huomattavan markkinavoiman teleyrityksillä olisi esityksen mukaan esimerkiksi velvollisuus luovuttaa käyttöoikeus matkapuhelinliittymän tai muun vastaavan älykortin kapasiteettiin. Telepalvelujen käyttäjä saisi säilyttää puhelinnumeronsa myös matkaviestinpalvelun tarjoajaa vaihtaessa. Muutoksen odotetaan lisäävän matkaviestinnän kilpailua. Kuvio 2. Puheviestinnän hintaindeksit (1995=100) Matkaviestintä Paikallistoiminta Kaukopuhelut Ulkomaanpuhelut Yhteensä Lähde: Liikenneministeriö Kilpailun avaaminen on laskenut puheviestinnän hintoja 20 prosenttia vuodesta 1993 vuoteen Reaalisesti puheviestinnän hinnat ovat laskeneet kilpailun avautumisen jälkeen 29 prosenttia. Vuonna 2001 matka- ja ulkomaanpuhelujen hinnat laskivat, mutta paikallis- ja kaukopuhelujen hinnat kohosivat edelleen. Digitaalisten matkapuhelujen hinnat olivat maaliskuussa 2002 EU-maissa Suomea edullisemmat ainoastaan Luxemburgissa. 16

17 Viestintäsektoria valvovan viranomaisen, Viestintäviraston tehtäviin kuuluvat valvoa viestintämarkkinalain ja sen nojalla annettujen muiden säädösten noudattamista. Viestintäviraston tehtävänä on valvoa mm. hinnoittelun kohtuullisuutta sekä markkinoiden toimintaa. Teleasioiden ohella viestintäviraston tehtäviin kuuluvat mm. yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan liittyviä asioita, radiotaajuuksien hallinnointia, televisio- ja toimilupamaksujen hallinnointia sekä postitoiminnan ohjausta Energiamarkkinat Suomen sähkömarkkinat avattiin kilpailulle vuonna Markkinat avattiin velvoittamalla sähköverkkoyhtiöt avaamaan verkkonsa muiden markkinoilla toimivien osapuolien käyttöön. Alkuvaiheessa vain yli 500 kw asiakkaat pystyivät kilpailuttamaan sähkönhankintaansa. Vuoden 1997 alussa sähkömarkkinat avautuivat kaikille sähkönkäyttäjille. Vuonna 1998 toteutetulla tyyppikuormituskäyräjärjestelmällä parannettiin pienten sähkönkäyttäjien mahdollisuutta kilpailuttaa sähkönhankintaansa. Vuonna 2000 kaikesta jakeluverkkojen kautta toimitetusta sähköstä 53 % perustui kilpailutettuihin sopimuksiin. Kotitalouksille toimitetusta sähköstä n. 23 % oli kilpailutettu. Tehtyjen selvitysten mukaan ainoastaan neljä prosenttia sähkön pienkäyttäjistä on vaihtanut sähkönmyyjää markkinoiden avautumisen jälkeen. Sähköntoimittajan vaihtamisesta saatava hyöty on monessa tapauksessa niin vähäinen sähkön pienkäyttäjälle, että pienikin lisäkustannus tekee myyjän vaihtamisen asiakkaalle kannattamattomaksi. Tästä syystä hallitus on antanut eduskunnalle lakimuutosesityksen, jonka mukaan erilliset sähkönmyyjän vaihtoon ja sähkömittarin lukemiseen vaihdon yhteydessä perustuvat palvelumaksut ovat kiellettyjä silloin kun myyjän edellisestä vaihdosta on kulunut vähintään vuosi. Samassa yhteydessä sähkön oston kilpailuttamismahdollisuus ulotetaan kuluttajiin, jotka ostavat sähkönsä vuokranantajalta tai taloyhtiöltä. Kuvio 3. Sähkön hinta kuluttajatyypeittäin vuodesta 1991 c/kwh 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 1/91 1/93 1/95 1/97 1/99 1/01 Lähde: Kauppa- ja teollisuusministeriö Kotitalous, kerrostalo Sähkölämmitys, suora Teollisuus, keskisuuri (2 GWh/a) 17

18 Sähkön hinta kohosi vuoden 2001 aikana ja on jatkanut nousuaan myös vuonna Hintakehitykseen on vaikuttanut Pohjoismaiden aikaisempaa heikompi vesitilanne, jonka seurauksena sähkön pörssihinnat ovat kohonneet. Sähkön verollinen kokonaishinta nousi vuonna 2001 eri käyttäjäryhmissä 5,1 6,2 prosenttia. Reaalinen hinnannousu oli keskimäärin 4,5 prosenttia. Hinnan noususta huolimatta sähkön hinta Suomessa on EU-maiden edullisimpia. Maakaasumarkkinalaki tuli voimaan vuonna Lailla saatettiin voimaan EU:n maakaasun sisämarkkinadirektiivi. Direktiivi sallii Suomelle poikkeuksen olla avaamatta maakaasumarkkinoita kilpailulle siihen saakka, kunnes Suomen maakaasuverkko on liitetty muiden jäsenvaltioiden yhteen liitettyyn maakaasuverkkoon ja kunnes Suomella on useampia kuin yksi pääasiallinen maakaasun toimittaja. Maakaasun jälkimarkkinakauppa käynnistyi Jälkimarkkinakaupan osuus koko maakaasukaupasta oli vuonna 2001 n. 0,6 prosenttia. Sähkömarkkinoita valvoo Energiamarkkinavirasto. Virastolla on oikeus mm. selvittää verkkopalvelujen hinnoittelun lainmukaisuutta ja kohtuullisuutta sekä tarvittaessa puuttua hinnoitteluun. Sähkömarkkinoiden avautumisen ympäristövaikutuksia ei ole Suomessa tutkittu. Sekä sähkön että energian kulutus on laskenut 1990-luvulla suhteessa bruttokansantuotteeseen, koska palvelujen ja vähän sähköä käyttävien teollisuusalojen kasvu on ollut nopeinta. Markkinoiden avautuminen on mahdollistanut sen, että sähkön kuluttajat voivat valita sähköntuottajansa myös sähköntuotannon ympäristöarvojen perusteella ja edistää siten uusiutuvien energian käyttöä henkilökohtaisilla valinnoilla. Useat yhtiöt ovatkin investoineet uusiutuvaan energiaan. Valtio tukee uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja uuden teknologian kehittämistä investointi- ja t&k-tuilla sekä verotuksella. Valtioneuvoston ilmastostrategiassa esitetyistä toimenpiteistä kasvihuonekaasujen vähentämiseksi tärkeimmät kohdistuvat energiasektoriin, lähinnä energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen. Uusiutuvien energialähteiden osuus primäärienergian kokonaiskulutuksesta oli vuonna 2001 n. 23 %. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä teollisuudessa että kaukolämmön tuotannossa on edennyt Suomessa kansainvälisesti vertaillen erittäin hyvin. Menetelmällä tuotettiin vuonna 2000 sähköstä 31 % ja kaukolämmöstä 73 %. Kaukolämmön osuus rakennusten lämmitysenergiasta on n. 49 %. Yhteistuotannon tehokkuuden vuoksi ympäristöpäästöt jäävät noin 30 % pienemmiksi kuin sähkön ja lämmön erillistuotannossa Postipalvelut Suomessa postitoiminta avattiin kilpailulle vuonna Uusi postipalvelulaki tuli voimaan Lain tavoitteena on säännellä postipalveluiden maan kattavaa yleispalvelua. Lain mukaan postitoimintaan vaaditaan valtioneuvoston myöntämä toimilupa. Mikäli toimiluvan haltija harjoittaa rajoitettua postitoimintaa vain tiheimmin asutuilla seuduilla, peritään liikevaihdosta haja-asutusalueitten postitoiminnan 18

19 turvaamiseksi perittävästä maksusta annetun lain (708/1997) mukainen maksu. Koska rajoitettua postitoimintaa harjoittavia yrityksiä ei ole, ei maksua ole vielä peritty. Suomen Suoramainonta Oy:llä on toimilupa alueellisesti rajoitettuun postitoimintaan, mutta sen nojalla ei ole toistaiseksi aloitettu toimintaa. Ainoa koko maan kattavaa postitoimintaa harjoittava yritys on Suomen Posti Oy, valtion kokonaan omistama yhtiö. N toimipisteen verkosta hieman yli tuhatta hoitaa asiamiespostina paikallinen yksityinen yrittäjä. Ahvenanmaalla postitoimintaa harjoittaa Posten på Åland sen toiminnasta annetun lain nojalla. Postitoimintaa valvova viranomainen on Viestintävirasto, jonka tehtävänä on annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvonta ja asiakasvalitusten käsittely ja jonka on mm. vuosittain julkaistava kertomus postipalvelulaissa säädettyjen laatustandardien noudattamisesta Rautatieliikenne Valtion rataverkkoa hallinnoi erillinen valtion virasto Ratahallintokeskus. Rataverkon hallinnointi ja liikennöinti erotettiin hallinnollisesti toisistaan vuonna Rautatieliikennettä harjoittaa Suomessa valtion omistama osakeyhtiö VR-Yhtymä Oy (VR- Group Ltd). Muita rautatieliikenteen harjoittajia ei Suomessa ole. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen rautatieliikennettä koskevaksi lainsäädännöksi. Lailla avataan EU:n sisäinen kansainvälinen rautatieliikenne kilpailulle yhteisölainsäädännön mukaisesti. Valtion rataverkon kunnosta ja turvallisuudesta huolehtii Ratahallintokeskus, jonka tehtäväksi tulisi myös ratakapasiteetin tasapuolinen jakaminen rautatieyrityksille. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Henkilöliikenteen kilpailun avaamista valmistellaan EU:ssa. Henkilöliikenteen kilpailusta EU:ssa päätettäessä tulisi ottaa huomioon Suomen erityisolosuhteet, kuten pitkät etäisyydet ja erilainen raideleveys. Tämän vuoksi Suomi haluaa itse käyttää päätäntävaltaa kilpailun avaamisessa. 2.4 Tietoyhteiskunnan kehittäminen Suomi on sijoittunut korkealle kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. Suomen vahvuuksina on yleisesti pidetty korkeaa koulutuksen tasoa, panostusta tutkimus ja kehitystoimintaan, hyvin toimivaa hallintoa sekä hyvää yhteistyötä yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja hallinnon kesken. Nämä ovat pitkäjänteisen mm. hallitusohjelmassa esitetyn politiikan tulosta, jonka tavoitteena on taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys kohti tietoyhteiskuntaa. 19

20 T&K ja innovaatio Tutkimus- ja kehitysinvestoinnit kasvoivat Suomessa erityisen voimakkaasti luvun jälkipuoliskolla. Tutkimusinvestointien kasvu jatkui myös vuonna 2001, jolloin tutkimusinvestointien osuus bruttokansantuotteesta kasvoi 3,6 prosenttiin. Yksityisen sektorin osuus tutkimusrahoituksesta oli n. 70 %. Erityisesti sähkötekninen teollisuus on kasvattanut tutkimuspanostustaan. Toimialan tutkimusinvestoinnit olivat 55 prosenttia koko yrityssektorin tutkimustoiminnasta. Julkisen t&k rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta oli edelleen noin yhden prosentin tasolla, mikä on kansainvälisesti verrattuna korkea. Suomi ylittää Euroopan Neuvoston Barcelonan kokouksessa asettamat tavoitteet kohottaa t&k investoinnit 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä siten, että yksityisen sektorin osuus investoinneista on vähintään 2/3. Kuvio 4. Tutkimus- ja kehityspanostus eräissä OECD-maissa % BKT:sta 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 Suomi Ruotsi Yhdysvallat Japani EU 1, Lähde: Suomen Tieteen ja Teknologian Tietopalvelu Patenttien lukumäärä suhteessa asukaslukuun on Suomessa huomattavasti yli EU:n keskiarvon. High tech alan patenttihakemustenmäärä suhteessa asukaslukuun on Suomessa maailman suurin. Patenttihakemusten kasvu kuitenkin pysähtyi vuonna Suomen innovaatiojärjestelmä on arvioitu mm. OECD:n ja EU:n vertailuissa tehokkaaksi ja toimivaksi. Järjestelmän on todettu olevan selkeä ja julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön toimivan hyvin. Pääministerin vetämä Valtion tiede- ja teknologianeuvosto tulee antamaan raporttinsa osaamisen ja innovaatiotoiminnan kehittämisestä vuoden 2002 loppuun mennessä. Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi valmistuu vuonna