SUOMEN TOIMENPITEET HYÖDYKE- JA PÄÄOMAMARKKINOIDEN UUDISTAMISEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN TOIMENPITEET HYÖDYKE- JA PÄÄOMAMARKKINOIDEN UUDISTAMISEKSI"

Transkriptio

1 SUOMEN TOIMENPITEET HYÖDYKE- JA PÄÄOMAMARKKINOIDEN UUDISTAMISEKSI MARRASKUU 2002

2

3 YHTEENVETO Hallituksen talouspolitiikan keskeinen tavoite on vahvistaa kestävän talouskasvun edellytyksiä toteuttamalla hyödyke-, pääoma- ja työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia. Elinkeinopolitiikan painopisteitä on markkinoiden toimivuuden parantaminen, yritysten toimintaympäristön kehittäminen sekä kilpailuympäristöä ja markkinoille pääsyä tehostavat toimenpiteet. Hallituksen tavoitteena on myös, että ympäristön kannalta kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomion johdonmukaisesti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Vuoden 2002 talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa todetaan Suomen hyödykemarkkinoista, yrittäjyydestä ja osaamistaloudesta Suomen syrjäisen sijainnin EU:ssa olevan syynä siihen, ettei Suomen taloudessa ole niin voimakasta kansainvälistä kilpailua kuin useimmissa muissa jäsenvaltioissa. Suuntaviivoissa todetaan lisäksi, että kuluttajahinnat kuuluvat Euroopan unionin korkeimpiin osittain joidenkin alojen markkinoiden suuren keskittymisen vuoksi, kuten joukkoviestinnässä ja vähittäiskaupassa. Sisämarkkinadirektiivien täytäntöönpanoaste on Suomessa EU:n korkeimpia ja teleliikenne ja sähkömarkkinat on vapautettu täysin. Osaamistalouteen siirtymisessä Suomi on Euroopan edistyneimpiä jäsenvaltioita. Vuoden 2002 talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaan Suomen tulisi kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin hyödykemarkkinoita, yrittäjyyttä ja osaamistaloutta koskeviin seikkoihin: - kilpailua on voimistettava julkisten palvelujen tarjonnassa paikallistasolla lisäämällä yksityisen sektorin osallistumista ja yksityisen palvelutarjoajien kilpailua. - yritysten perustamista on helpotettava lyhentämällä edelleen uuden yhtiön rekisteröimiseen tarvittavaa aikaa. - Suomen kilpailuvirastolle on annettava toimivalta EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan soveltamiseen. Hallitus on toteuttanut ja käynnistänyt useita markkinoiden toimivuuden parantamisen tähtääviä uudistuksia. Kilpailupolitiikka Kilpailupolitiikan tavoitteena on markkinoiden toimivuuden parantaminen. Suomen kansallinen kilpailulainsäädäntö vastaa käytännössä yhteisön kilpailusääntöjä, eikä artiklojen 81 ja 82 soveltamismahdollisuuksien puuttuminen heikennä Suomen kilpailupolitiikkaa. EY:n kilpailusääntöjen uudistusprojekti (asetuksen 17/62 uudistaminen) jatkuu. Suomi ei ole pitänyt tarpeellisena tehdä muutoksia ennen kuin uudistushankkeen lopullinen muoto on selvillä ja sen edellyttämien lainmuutosten

4 koko sisältö ennakoitavissa. Suomi on valmis tekemään tarvittavat lainsäädäntöuudistukset lyhyelläkin aikavälillä. Maaliskuussa 2002 aloitti uusi erityistuomioistuin, markkinaoikeus, toimintansa. Markkinaoikeus voi kieltää kilpailunrajoituksen käytön ja määrätä sille seuraamusmaksun. Markkinaoikeudelle kuuluu myös yrityskauppojen valvontaan liittyviä tehtäviä. Lisäksi se voi kumota julkista hankintaa koskevan päätöksen, oikaista hankintamenettelyä tai määrätä hyvitysmaksun. Verotus Vuoden 2003 talousarvioesityksessä hallitus esittää ansiotulojen keventämistä edelleen siten, että palkkatulon veroaste alenee noin puoli prosenttiyksikköä aleneman painottuessa pienituloisiin palkansaajiin. Nestemäisen polttoaineen, sähkön, kivihiilen, maakaasun ja turpeen valmisteveroa ehdotetaan korotettavaksi noin 5 prosenttiyksikköä. Myös jäteveroa ehdotetaan korotettavaksi 15,14 eurosta 23 euroon yleiselle kaatopaikalle toimitetulta jätetonnilta. Julkiset hankinnat Suomessa julkiset hankinnat on avattu kilpailulle. Kansallinen lainsäädäntö edellyttää julkisia hankintayksiköitä kilpailuttamaan hankintansa myös EU:n kynnysarvon alittavissa hankinnoissa. Julkisten hankintojen direktiiviuudistusten voimaansaattamisen yhteydessä tarkoituksena on arvioida uudelleen hankintalainsäädäntöä myös ilmoitusmenettelyn ja valitusmenettelyn tehostamiseksi. Suomessa kunnat vastaavat suurelta osin julkisten palvelujen järjestämisestä. Kuntien tuottamien palvelujen kilpailuttamiseen ei käytännössä ole lainsäädännöllisiä esteitä. Kunnat voivat järjestää palvelut haluamallaan tavalla. Kilpailun lisäämiseen palvelutuotannossa on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota erityisesti väestön nopeaan ikääntymiseen liittyvien palvelutarpeen kasvun ja työvoiman vähenemisen vuoksi. Palvelutuotannon avaamista kilpailulle on pyritty edistämään erilaisilla kokeiluilla, kehittämishankkeilla ja valtion kilpailun esteitä poistavilla toimenpiteillä. Esimerkiksi arvonlisäverotusta muutettiin vuoden 2002 alussa kuntien terveyden- ja sairaanhoitoon ja sosiaalihuoltoon liittyvien palvelujen oston veroneutraalisuuden lisäämiseksi. Yrittäjyyden edistäminen Yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä on valmisteltu vuonna 2000 käynnistyneessä yrittäjyyshankkeessa. Hankkeen ulkopuolinen arviointi julkaistiin syksyllä Hankkeen yhteydessä valmistellaan mm. Pientyönantajain maksupalvelujärjestelmä nimistä portaalia. Järjestelmän avulla voidaan kaikki pientyönantajan ns. työnantaja

5 suorituksiin liittyvät velvoitteet hoitaa yhtenäisellä tavalla, minkä lisäksi mitään muuta viranomaisraportointia ei tarvita. Järjestelmä otetaan käyttöön syyskuussa Tärkein syy aikaisempiin pitkiin kaupparekisteri-ilmoitusten käsittelyaikoihin Suomessa on ollut kaupparekisterin ruuhkaantuminen. Työtapoja kehittämällä ja uudelleen organisoinnilla ruuhkat on saatu purettua ja käsittelyaikoja lyhennettyä merkittävästi. Yritysten rekisteröintiin liittyviä hallinnollisia rasitteita on pyritty keventämään ottamalla käyttöön vuonna 2001 patentti- ja rekisterihallinnon ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä. Verkostotoimialat Verkostotoimialat on Suomessa avattu kilpailulle rautatieliikennettä lukuun ottamatta. EU:n sisäinen kansainvälinen rautatieliikenne avataan kilpailulle Markkinoiden avautuminen on laskenut erityisesti televiestinnän ja sähkön hintoja. Tehtyjen selvitysten mukaan verkostotoimialojen palvelujen laatu on Suomessa korkea. Ympäristönsuojelu Hallitus on sitoutunut toteuttamaan Kioton pöytäkirjan ja Euroopan yhteisön sisäisen taakanjaon mukaiset tavoitteet. Valtioneuvosto hyväksyi elokuussa 2002 tarkistetun jätesuunnitelman, joka ulottuu vuoteen Suunnitelman mukaan sekä jätteiden määrän vähentämiseksi, jätteiden hyödyntämisen lisäämiseksi että jätehuollon kasvihuonekaasujen vähentämiseksi tullaan kehittämään uusia ohjauskeinoja. Jätevero on keskeinen jätehuollon kasvihuonekaasujen vähentämisen ohjauskeino. Hallitus on tehnyt esityksen eduskunnalle jäteveron korottamiseksi 15,14 eurosta 23 euroon tonnilta jätettä lukien ja 30 euroon jätetonnilta lukien. Hallitus on tehnyt myös esityksen sähköntuotannon verotukien laajentamiseksi koskemaan biokaasulla ja kierrätyspolttoaineella tuotettua sähköä. Rahoitusmarkkinat Vuonna 2002 on kehitetty pankki- ja arvopaperimarkkinalainsäädäntöä sekä valmisteltu lakiesitys, joka parantaa Rahoitustarkastuksen toimintaedellytyksiä. Pankkilait on säädetty lähemmäksi yleistä osakeyhtiö- ja osuuskuntalainsäädäntöä. Liikepankkien ja muiden osakeyhtiömuotoisten luottolaitosten, osuuspankkien ja muiden osuuskuntamuotoisten luottolaitosten sekä säästöpankkien sulautumiseen, jakautumiseen ja purkamiseen on sovellettu vuoden 2002 alusta lukien pääsääntöisesti osakeyhtiölakia ja osuuskuntalakia vastaavia säännöksiä. Arvopaperin käsitettä on muutettu joustavammaksi.

6 Uusien eläkelaitosten perustamista edistetään. Kilpailua työeläkemarkkinoilla ehdotetaan lisättäväksi siten, että uusien eläkesäätiöiden ja eläkekassojen perustaminen helpottuu. Varhaiseläke-järjestelmä Suomessa on useita erilaisia varhaiseläkejärjestelmiä. Vuonna 2001 varhaiseläkkeen saajia oli ja heidän osuutensa kaikista eläkkeen saajista oli 30.8%. Varhaiseläkemenot olivat 33,0 % kaikista eläkemenoista. Varhaiseläkkeen saajien lukumäärä on vuodesta 1990 lähtien pysynyt lähes ennallaan. Suhteessa kaikkiin eläkkeen saajiin niiden osuus on kuitenkin supistunut vanhuuseläkkeen saajien lukumäärän kasvun takia. Useilla eläkeuudistuksilla on tähdätty todellisen eläkeiän nostamiseen, joka tällä hetkellä on noin 59 vuotta, kun yleinen lakisääteinen eläkeikä on 65 vuotta. Hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa työstä poistumisikää 2-3 vuodella pitkällä aikavälillä. Viimeisin laaja eläkeuudistuspaketti, joka pääosin astuu voimaan vuoden 2005 alusta, mutta eräiltä osin jo vuosina 2003 ja 2004, sisältää myös monia varhaiseläkejärjestelmiä koskevia muutoksia: Vuoden 2005 alusta siirrytään joustavaan vanhuuseläkeikään (62-68 vuotta). Ikävälillä vuotta on mahdollista siirtyä varhennetulle vanhuuseläkkeelle, johon tehdään 0.6%:n varhennusvähennys jokaista 63 vuoden ikää edeltävää varhennuskuukautta kohti eli 7,2% varhennusvuotta kohti. Yksilöllinen varhaiseläke poistuu; uudistus koskee v tai sen jälkeen syntyneitä ikäluokkia. Osa-aikaeläkkeen ikäraja palaa 56 vuodesta 58 vuoteen ja vanhuuseläkettä karttuu osa-aikaeläkkeestä puolet aiempaan verrattuna. Myös työttömyyseläke poistuu asteittain.

7 SISÄLLYS: 1 JOHDANTO HYÖDYKE-MARKKINAT Taloudellisen integraation edistäminen Hyödyke-markkinoiden toiminnan edistäminen Kilpailupolitiikka ja valtiontuet Verotus Julkiset hankinnat Yrittäjyyden edistäminen Verkostotoimialat Televiestintä Energiamarkkinat Postipalvelut Rautatieliikenne Tietoyhteiskunnan kehittäminen Ympäristöpolitiikka RAHOITUSMARKKINAT Arvopaperimarkkinoiden kehittäminen Rahoituspalveluyritysten toiminta ympäristön kehittäminen Pk-yrityksien pääomahuolto LIITE: VARHAISELÄKEJÄRJESTELMÄT VUONNA

8 8

9 1 JOHDANTO Hallituksen talouspolitiikan keskeinen tavoite on vahvistaa kestävän talouskasvun edellytyksiä toteuttamalla hyödyke-, pääoma- ja työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia. Elinkeinopolitiikan painopisteitä on markkinoiden toimivuuden parantaminen, yritysten toimintaympäristön kehittäminen sekä kilpailuympäristöä ja markkinoille pääsyä tehostavat toimenpiteet. Hallituksen tavoitteena on myös, että ympäristön kannalta kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomion johdonmukaisesti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Vuoden 2002 talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa todetaan Suomen hyödykemarkkinoista, yrittäjyydestä ja osaamistaloudesta Suomen syrjäisen sijainnin EU:ssa olevan syynä siihen, ettei Suomen taloudessa ole niin voimakasta kansainvälistä kilpailua kuin useimmissa muissa jäsenvaltioissa. Suuntaviivoissa todetaan lisäksi, että kuluttajahinnat kuuluvat Euroopan unionin korkeimpiin osittain joidenkin alojen markkinoiden suuren keskittymisen vuoksi, kuten joukkoviestinnässä ja vähittäiskaupassa. Sisämarkkinadirektiivien täytäntöönpanoaste on Suomessa EU:n korkeimpia ja teleliikenne ja sähkömarkkinat on vapautettu täysin. Osaamistalouteen siirtymisessä Suomi on Euroopan edistyneimpiä jäsenvaltioita. Vuoden 2002 talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaan Suomen tulisi kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin hyödykemarkkinoita, yrittäjyyttä ja osaamistaloutta koskeviin seikkoihin: - kilpailua on voimistettava julkisten palvelujen tarjonnassa paikallistasolla lisäämällä yksityisen sektorin osallistumista ja yksityisen palvelutarjoajien kilpailua. - yritysten perustamista on helpotettava lyhentämällä edelleen uuden yhtiön rekisteröimiseen tarvittavaa aikaa. - Suomen kilpailuvirastolle on annettava toimivalta EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan soveltamiseen. Raportti toimenpiteistä hyödyke- ja pääomamarkkinoiden uudistamiseksi Suomessa kuvaa viime aikoina toteutettuja markkinoiden toimivuutta edistäviä uudistuksia ja on jatkoa vuosina 1998, 1999, 2000 ja 2001 laadituille vastaaville raporteille. Se on osa vuonna 1998 Cardiffin Eurooppa-neuvoston kokouksessa käynnistettyä menettelyä, jossa jäsenvaltiot raportoivat vuosittain toteutetuista hyödyke- ja pääomamarkkinoiden uudistuksista. Kansallisten raporttien pohjalta talouspoliittinen komitea järjestää maatutkinnat ja laatii yhteenvedon. Komissio laatii raportin markkinoiden kehityksestä yhteisön näkökulmasta. Sekä kansalliset, yhteenveto- että komission raportti muodostavat pohjan EU:n talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen valmistelulle. Raportti on laadittu noudattaen talouspoliittisen komitean antamia ohjeita. Tänä vuonna erityisaiheeksi on valittu varhaiseläkejärjestelmät. 9

10 Hallituksen EU-ministerivaliokunta on hyväksynyt raportista laaditun yhteenvedon, mutta ei ole käsitellyt varsinaista raporttia. Raportti on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa ja sitä on käsitelty EU-asioiden komiteassa ja sen alaisessa talouspolitiikan koordinointijaostossa. Raportti toimitetaan komissiolle ja talouspoliittisen komitean kautta muille EU:n jäsenvaltioille sekä annetaan tiedoksi eduskunnalle. 10

11 2 HYÖDYKE-MARKKINAT 2.1 Taloudellisen integraation edistäminen Suomen talouskasvu lähes pysähtyi viime vuonna, bruttokansantuote kasvoi ainoastaan 0,7 %. Vaikka viennin pitkä kasvukausi katkesi viime vuonna, viennin BKTosuus pysyi yhä 40 prosentin yläpuolella. EU-maiden osuus tavaraviennistä oli viime vuonna 54 % ja tuonnista 56 %. Huipputeknologian tuotteiden osuus viennistä oli 21 %. Kuvio 1. Tuonnin ja viennin % osuus bruttokansantuotteesta Vienti Tuonti Lähde: Tulli/Taskutilasto 2001 Komission 1 toukokuussa 2002 julkaiseman tiedon mukaan Suomen sisämarkkinadirektiivien voimaansaattamisvaje oli ainoastaan 0,9 % ja saavutti Eurooppa-neuvoston tavoitteeksi asetettaman 1,5 % vajeen. Ainoastaan Ruotsin ja Tanskan voimaansaattamisvajeet olivat Suomea pienemmät. Komission 2 julkaisemien tietojen mukaan suhteellinen hintataso on Suomessa korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin, mutta hintataso ei ole EU:n korkeimpia. Myös päivittäistavaroiden hintavertailun mukaan hintataso on EU:n keskiarvoa korkeampi, mutta Suomi ei ole kallein maa. 1 Sisämarkkinoiden tulostaulu, Nro 10, Euroopan Komissio, toukokuu Graphical Presentation of the Structural Indicators, European Commission, 17 October

12 2.2 Hyödyke-markkinoiden toiminnan edistäminen Kilpailupolitiikka ja valtiontuet Kilpailupolitiikan tavoitteena on markkinoiden toimivuuden parantaminen. Esteetön ja tasapuolinen markkinoille pääsy on kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan keskeinen edellytys. Hyvin toimivat markkinat kannustavat yrityksiä innovaatioihin, panostamaan uusille liiketoiminta-alueille sekä kehittämään joustavia toimintatapoja. Talouden kansainvälistyminen ja sähköinen liiketoiminta asettaa kilpailupolitiikalle uusia haasteita. Kilpailupolitiikan kehittämistarpeiden ja tavoitteiden arviointia jatketaan. Vuoden 2002 talouspolitiikan laajat suuntaviivat sisälsivät suosituksen Suomelle antaa Suomen kilpailuvirastolle toimivalta EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan soveltamiseen. EY:n kilpailusääntöjen uudistusprojekti (asetuksen 17/62 uudistaminen) jatkuu. Uudistusprojekti edellyttää, että kansallisille kilpailuviranomaisille annetaan oikeus soveltaa 81 ja 82 artikloja suoraan kansallisten prosessisääntöjen mukaisesti. Suomi on edelleen valmis tekemään tarvittavat lainsäädäntöuudistukset lyhyelläkin aikavälillä. Toisaalta Suomi ei ole pitänyt tarpeellisena tehdä muutoksia ennen kuin uudistushankkeen lopullinen muoto on selvillä ja sen edellyttämien lainmuutosten koko sisältö ennakoitavissa. Suomen kansallinen kilpailulainsäädäntö vastaa käytännössä yhteisön kilpailusääntöjä, eikä artiklojen 81 ja 82 soveltamismahdollisuuksien puuttuminen heikennä Suomen kilpailupolitiikkaa. Kilpailuvirasto on itsenäinen valtion virasto, jonka toiminta-ajatuksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sekä talouden tehokkuuden lisääminen kilpailua edistämällä ja sen esteitä poistamalla. Kilpailuvirasto käsittelee sekä kotimaisia että EU:ssa vireillä olevia kilpailunrajoitus- ja yrityskauppa-asioita. Lähivuosien tavoitteena on siirtää asteittain painopistettä jälkikäteen tapahtuvasta kilpailuvalvonnasta ennalta ehkäisevän toimintaan ja vaikuttamiseen. Viraston budjetti on vuonna ,6 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä on n. 60. Maaliskuussa 2002 aloitti uusi erityistuomioistuin, markkinaoikeus, toimintansa. Markkinaoikeus voi kieltää kilpailunrajoituksen käytön ja määrätä sille seuraamusmaksun. Markkinaoikeudelle kuuluu myös yrityskauppojen valvontaan liittyviä tehtäviä. Lisäksi se voi kumota julkista hankintaa koskevan päätöksen, oikaista hankintamenettelyä tai määrätä hyvitysmaksun. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa tuomioistuimen riippumattomuus sekä vahvistaa käytettävissä olevia resursseja. Suomessa on Barcelonan Eurooppa-neuvoston kokouksessa asetetun tavoitteen mukaisesti valtiontukia kohdennettu horisontaalisia tavoitteita kuten tutkimus ja kehittämistoimintaa edistäviin toimenpiteisiin. Vuonna 2000 valtiontuet olivat yhteensä 1,44 % bruttokansantuotteesta, kun osuus EU:ssa keskimäärin oli 0,99 % 3. 3 State aid scoreboard - Spring 2002 update, Commission, COM(2002)242,

13 Tukien korkea osuus aiheutuu suhteellisesti suuresta maataloustuesta, jonka osuus valtiontuista oli 73 %. Muun tuen kuin maataloustuen osuus oli 0,39 % bruttokansantuotteesta, kun se EU:ssa keskimäärin oli 0,83 %. Tuki kohdistettiin Suomessa suurimmaksi osaksi (71 %) horisontaalisiin tukiin. Vastaava osuus EU:ssa keskimäärin oli alle puolet (47%). T&K -tukien osuus oli Suomessa 32 %. Sektorikohtainen tuki kohdistui lähes kokonaan telakkateollisuuteen. Liikenteen osuus kaikista tuista vuosina oli Suomessa ainoastaan 2 %, kun se EU:ssa keskimäärin oli 37 %. Energiatukea myönnettiin vuonna 2001 n. 21 milj. euroa. Tästä uusiutuviin energialähteisiin käytettiin n. 80 % ja loput energiasäästöön ja tehokkuuteen. Yritystukien yleisiä ehtoja koskevan lain mukaan viranomaisten velvollisuutena on arvioida tukien vaikuttavuutta ja tukijärjestelmän toimivuutta. Laaja tukijärjestelmien arviointiohjelma on parhaillaan valmisteilla. Ohjelmaan liittyen on käynnistetty yritystuki-instrumenttien vertailututkimus Verotus Hallitusohjelman mukaan talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi verokevennyksiä suunnataan ansiotuloihin. Lisäksi energia- ja ympäristöverojen määrää lisätään ottaen huomioon teollisuuden kilpailukyky. Vuoden 2003 talousarvioesityksessä hallitus esittää ansiotulojen keventämistä edelleen siten, että palkkatulon veroaste alenee noin puoli prosenttiyksikköä aleneman painottuessa pienituloisiin palkansaajiin. Nestemäisen polttoaineen, sähkön, kivihiilen, maakaasun ja turpeen valmisteveroa ehdotetaan korotettavaksi noin 5 prosenttiyksikköä. Myös jäteveroa ehdotetaan korotettavaksi Julkiset hankinnat Laajoissa suuntaviivoissa todetaan, että vaikka Suomessa on tehty parannuksia, julkisesti ilmoitettujen tarjouskilpailujen osuus julkisista hankinnoista on Euroopan keskiarvon alapuolella ja yksityisen sektorin osallistuminen julkisten palvelujen tarjontaan on vähäistä varsinkin paikallistasolla. Tästä syystä suuntaviivat sisälsivät suosituksen Suomelle kiinnittää erityistä huomiota kilpailun voimistamiseen julkisten palvelujen tuotannossa paikallistasolla lisäämällä yksityisen sektorin osallistumista ja yksityisten palvelutarjoajien kilpailua. Suomessa julkiset hankinnat on avattu kilpailulle. Kansallinen lainsäädäntö edellyttää julkisia hankintayksiköitä kilpailuttamaan hankintansa myös EU:n kynnysarvon aloittavissa hankinnoissa joko pyytämällä tarjousta riittävältä määrältä mahdollisia tarjoajia tai julkaisemalla tarjouspyynnön. Julkiset hankinnat ovat Suomessa suurelta osin niin pieniä, että ne jäävät alle EU-kynnysarvojen, jolloin niistä ei ole pakollista ilmoitusvelvollisuutta. 13

14 Suomessa kunnat vastaavat suurelta osin julkisten palvelujen järjestämisestä. Kunnat voivat järjestää palvelut haluamallaan tavalla. Palvelujen kilpailuttamiseen ei käytännössä ole lainsäädännöllisiä esteitä. Yksityisen palvelusektorin osuus kuntien julkisten palvelujen tuotannosta on yhä vähäinen. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamismahdollisuuksiin vaikuttavat paikalliset palvelumarkkinat. Kilpailun lisäämiseen palvelutuotannossa on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota väestön nopeaan ikääntymiseen liittyvien palvelutarpeen kasvun ja työvoiman vähenemisen vuoksi. Palvelutuotannon avaamista kilpailulle on pyritty edistämään erilaisilla kokeiluilla, kehittämishankkeilla ja valtion kilpailunesteitä poistavilla toimenpiteillä. Esimerkiksi arvonlisäverotusta muutettiin vuoden 2002 alussa kuntien terveyden- ja sairaanhoitoon ja sosiaalihuoltoon liittyvien palvelujen oston veroneutraalisuuden lisäämiseksi. Lisäksi on pyritty vahvistamaan kuntien välistä yhteistyötä ja saumattomien palveluketjujen rakentamista sosiaali- ja terveyspalveluihin. Valtioneuvosto asetti syyskuussa 2002 neuvottelukunnan valtion hankintatoimen kehittämiseen ja hallinnonalojen väliseen yhteistyöhön. Julkisten hankintojen sähköinen, kaikille avoin markkinapaikka avattiin vuonna Tähän mennessä markkinapaikalla on julkaistu huomattavasti enemmän ilmoituksia kynnysarvot alittavista hankinnoista kuin mitä direktiivien mukaisista kynnysarvot ylittävistä hankinnoista julkaistaan. Hankintalainsäädännön uudistaminen käynnistyy vuoden 2003 aikana direktiiviuudistuksen valmistuttua. Samassa yhteydessä tarkoituksena on arvioida mm. kynnysarvot alittavien hankintojen kilpailuttamisen tehostamista ja valitusmenettelyjen uudistamista Yrittäjyyden edistäminen Hallituksen elinkeinopolitiikan yksi painopisteistä on yrittäjyyden edistäminen. Yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä on valmisteltu vuonna 2000 käynnistyneessä yrittäjyyshankkeessa. Hankkeen ulkopuolinen arviointi julkaistiin syksyllä Hankkeen yhteydessä on valmisteltu suuri joukko toimenpiteitä, joista mainittakoon Pientyönantajain maksupalvelujärjestelmä niminen portaali. Järjestelmän avulla voidaan kaikki pientyönantajan ns. työnantajasuorituksiin liittyvät velvoitteet hoitaa yhtenäisellä tavalla, minkä lisäksi mitään muuta viranomaisraportointia ei tarvita. Järjestelmä otetaan käyttöön syyskuussa Vuoden 2002 talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa todetaan, että vaikka Suomessa on yrittäjyyden edistämiseksi toteutettu toimenpiteitä, yrityksen rekisteröimiseen tarvittava aika on edelleen EU:n pisimpiä. Tärkein syy aikaisempiin pitkiin kaupparekisteri-ilmoitusten käsittelyaikoihin Suomessa on ollut kaupparekisterin ruuhkaantuminen. Työtapoja kehittämällä ja uudelleen organisoinnilla ruuhkat on saatu purettua ja käsittelyaikoja lyhennettyä merkittävästi. Kaupparekisterin omalla tunnusluvulla laskettuna uusien yritysten 14

15 perustamisilmoitusten käsittelyaika on vuonna 2002 vaihdellut 2,5 ja 4 viikon välillä. Rekisteri-ilmoitusten käsittelyaikaan vaikuttaa oleellisesti viranomaisten tekemien tarkistusten laajuus. Suomalaisen käytännön mukaisesti kaupparekisteri tarkistaa ennen rekisteröintiä perustamistoimenpiteiden ja asiakirjojen, kuten yhtiöjärjestyksen, lainmukaisuuden ja tutkii toiminimen rekisteröitävyyden edellytykset. Pohjoismaiden ulkopuolella useissa maissa nämä eivät ole rekisteriviranomaisten tehtävänä. Patentti- ja rekisterihallituksen teettämien asiakaskyselyjen mukaan suomalainen elinkeinoelämä odottaa edelleen rekisteriviranomaisen tekevän nämä tarkastukset ja hyväksyy niihin kuluvan ajan. Uuden yrityksen perustamiseen kuluva aika koostuu useista toimenpiteistä. Näitä on analysoitu tarkemmin komission tammikuussa 2002 julkaisemassa aloittavien yritysten hallinnointiin liittyvää vertailuanalyysiä koskevassa 4 raportissa. Raportin mukaan Suomessa ei ole juurikaan ennen rekisteröintiä vaadittavia toimenpiteitä. Viranomaisraportointi muodostuu lähinnä vain kaupparekisteriin ja verohallintoon tehtävistä ilmoituksista. Kustannukset olivat Suomessa viidenneksi halvimmat. Uusi yritys voi lisäksi aloittaa toimintansa heti kun se on jättänyt kaupparekisteri-ilmoituksensa. Yritysten rekisteröintiin liittyviä hallinnollisia rasitteita on pyritty keventämään ottamalla käyttöön vuonna 2001 patentti- ja rekisterihallinnon ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä. Järjestelmässä on toteutettu mm. seuraavat komission suositukset: - yksi ilmoituslomake: Yritykset ilmoittautuvat hallintoon yhteisellä ilmoituksella, joka sisältää sekä kaupparekisterin että verohallinnon tarvitsemat tiedot. Ilmoitus uuden yrityksen perustamisesta tehdään yhteen paikkaan. - yksi yhteyspiste: Suomessa suurin osa ilmoituksista jätetään postitse, mutta ilmoitus voidaan jättää myös patentti- ja rekisterihallitukseen, verotoimistoon, TE-keskukseen tai maistraattiin. - yksi yritystunnus: Yrityksille annetaan hallinnossa vain yksi, yhteinen tunnus. 2.3 Verkostotoimialat Verkostotoimialat on Suomessa avattu kilpailulle rautatieliikennettä lukuun ottamatta. EU:n sisäinen kansainvälinen rautatieliikenne avataan kilpailulle Markkinoiden avautuminen on laskenut erityisesti televiestinnän ja sähkön hintoja. Tehtyjen selvitysten mukaan verkostotoimialojen palvelujen laatu on Suomessa korkea. 4 DG Enterprice Benchmarking the administration of business start-ups,

16 2.3.1 Televiestintä Suomen televiestintä on avattu kilpailulle jo 1990-luvun alkupuoliskolla. GSM-verkot ja datasiirto avattiin kilpailulle vuonna Täysimittainen kilpailu paikallisja kaukoteletoiminnassa sekä kansainvälisessä teletoiminnassa alkoi vuonna Nykyisin telepalvelun aloittaminen edellyttää vain liikenne- ja viestintäministeriölle tehtävää ilmoitusta, ainoastaan matkaviestintäverkkojen rakentaminen edellyttää valtioneuvoston toimilupaa Hallitus on antanut syyskuussa 2002 eduskunnalle esityksen viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on luoda entistä paremmat lainsäädännölliset edellytykset keskenään kilpailevalle liiketoiminnalle, viestintäteknologian kehitykselle ja innovaatioille. Huomattavan markkinavoiman teleyrityksillä olisi esityksen mukaan esimerkiksi velvollisuus luovuttaa käyttöoikeus matkapuhelinliittymän tai muun vastaavan älykortin kapasiteettiin. Telepalvelujen käyttäjä saisi säilyttää puhelinnumeronsa myös matkaviestinpalvelun tarjoajaa vaihtaessa. Muutoksen odotetaan lisäävän matkaviestinnän kilpailua. Kuvio 2. Puheviestinnän hintaindeksit (1995=100) Matkaviestintä Paikallistoiminta Kaukopuhelut Ulkomaanpuhelut Yhteensä Lähde: Liikenneministeriö Kilpailun avaaminen on laskenut puheviestinnän hintoja 20 prosenttia vuodesta 1993 vuoteen Reaalisesti puheviestinnän hinnat ovat laskeneet kilpailun avautumisen jälkeen 29 prosenttia. Vuonna 2001 matka- ja ulkomaanpuhelujen hinnat laskivat, mutta paikallis- ja kaukopuhelujen hinnat kohosivat edelleen. Digitaalisten matkapuhelujen hinnat olivat maaliskuussa 2002 EU-maissa Suomea edullisemmat ainoastaan Luxemburgissa. 16

17 Viestintäsektoria valvovan viranomaisen, Viestintäviraston tehtäviin kuuluvat valvoa viestintämarkkinalain ja sen nojalla annettujen muiden säädösten noudattamista. Viestintäviraston tehtävänä on valvoa mm. hinnoittelun kohtuullisuutta sekä markkinoiden toimintaa. Teleasioiden ohella viestintäviraston tehtäviin kuuluvat mm. yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan liittyviä asioita, radiotaajuuksien hallinnointia, televisio- ja toimilupamaksujen hallinnointia sekä postitoiminnan ohjausta Energiamarkkinat Suomen sähkömarkkinat avattiin kilpailulle vuonna Markkinat avattiin velvoittamalla sähköverkkoyhtiöt avaamaan verkkonsa muiden markkinoilla toimivien osapuolien käyttöön. Alkuvaiheessa vain yli 500 kw asiakkaat pystyivät kilpailuttamaan sähkönhankintaansa. Vuoden 1997 alussa sähkömarkkinat avautuivat kaikille sähkönkäyttäjille. Vuonna 1998 toteutetulla tyyppikuormituskäyräjärjestelmällä parannettiin pienten sähkönkäyttäjien mahdollisuutta kilpailuttaa sähkönhankintaansa. Vuonna 2000 kaikesta jakeluverkkojen kautta toimitetusta sähköstä 53 % perustui kilpailutettuihin sopimuksiin. Kotitalouksille toimitetusta sähköstä n. 23 % oli kilpailutettu. Tehtyjen selvitysten mukaan ainoastaan neljä prosenttia sähkön pienkäyttäjistä on vaihtanut sähkönmyyjää markkinoiden avautumisen jälkeen. Sähköntoimittajan vaihtamisesta saatava hyöty on monessa tapauksessa niin vähäinen sähkön pienkäyttäjälle, että pienikin lisäkustannus tekee myyjän vaihtamisen asiakkaalle kannattamattomaksi. Tästä syystä hallitus on antanut eduskunnalle lakimuutosesityksen, jonka mukaan erilliset sähkönmyyjän vaihtoon ja sähkömittarin lukemiseen vaihdon yhteydessä perustuvat palvelumaksut ovat kiellettyjä silloin kun myyjän edellisestä vaihdosta on kulunut vähintään vuosi. Samassa yhteydessä sähkön oston kilpailuttamismahdollisuus ulotetaan kuluttajiin, jotka ostavat sähkönsä vuokranantajalta tai taloyhtiöltä. Kuvio 3. Sähkön hinta kuluttajatyypeittäin vuodesta 1991 c/kwh 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 1/91 1/93 1/95 1/97 1/99 1/01 Lähde: Kauppa- ja teollisuusministeriö Kotitalous, kerrostalo Sähkölämmitys, suora Teollisuus, keskisuuri (2 GWh/a) 17

18 Sähkön hinta kohosi vuoden 2001 aikana ja on jatkanut nousuaan myös vuonna Hintakehitykseen on vaikuttanut Pohjoismaiden aikaisempaa heikompi vesitilanne, jonka seurauksena sähkön pörssihinnat ovat kohonneet. Sähkön verollinen kokonaishinta nousi vuonna 2001 eri käyttäjäryhmissä 5,1 6,2 prosenttia. Reaalinen hinnannousu oli keskimäärin 4,5 prosenttia. Hinnan noususta huolimatta sähkön hinta Suomessa on EU-maiden edullisimpia. Maakaasumarkkinalaki tuli voimaan vuonna Lailla saatettiin voimaan EU:n maakaasun sisämarkkinadirektiivi. Direktiivi sallii Suomelle poikkeuksen olla avaamatta maakaasumarkkinoita kilpailulle siihen saakka, kunnes Suomen maakaasuverkko on liitetty muiden jäsenvaltioiden yhteen liitettyyn maakaasuverkkoon ja kunnes Suomella on useampia kuin yksi pääasiallinen maakaasun toimittaja. Maakaasun jälkimarkkinakauppa käynnistyi Jälkimarkkinakaupan osuus koko maakaasukaupasta oli vuonna 2001 n. 0,6 prosenttia. Sähkömarkkinoita valvoo Energiamarkkinavirasto. Virastolla on oikeus mm. selvittää verkkopalvelujen hinnoittelun lainmukaisuutta ja kohtuullisuutta sekä tarvittaessa puuttua hinnoitteluun. Sähkömarkkinoiden avautumisen ympäristövaikutuksia ei ole Suomessa tutkittu. Sekä sähkön että energian kulutus on laskenut 1990-luvulla suhteessa bruttokansantuotteeseen, koska palvelujen ja vähän sähköä käyttävien teollisuusalojen kasvu on ollut nopeinta. Markkinoiden avautuminen on mahdollistanut sen, että sähkön kuluttajat voivat valita sähköntuottajansa myös sähköntuotannon ympäristöarvojen perusteella ja edistää siten uusiutuvien energian käyttöä henkilökohtaisilla valinnoilla. Useat yhtiöt ovatkin investoineet uusiutuvaan energiaan. Valtio tukee uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja uuden teknologian kehittämistä investointi- ja t&k-tuilla sekä verotuksella. Valtioneuvoston ilmastostrategiassa esitetyistä toimenpiteistä kasvihuonekaasujen vähentämiseksi tärkeimmät kohdistuvat energiasektoriin, lähinnä energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen. Uusiutuvien energialähteiden osuus primäärienergian kokonaiskulutuksesta oli vuonna 2001 n. 23 %. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä teollisuudessa että kaukolämmön tuotannossa on edennyt Suomessa kansainvälisesti vertaillen erittäin hyvin. Menetelmällä tuotettiin vuonna 2000 sähköstä 31 % ja kaukolämmöstä 73 %. Kaukolämmön osuus rakennusten lämmitysenergiasta on n. 49 %. Yhteistuotannon tehokkuuden vuoksi ympäristöpäästöt jäävät noin 30 % pienemmiksi kuin sähkön ja lämmön erillistuotannossa Postipalvelut Suomessa postitoiminta avattiin kilpailulle vuonna Uusi postipalvelulaki tuli voimaan Lain tavoitteena on säännellä postipalveluiden maan kattavaa yleispalvelua. Lain mukaan postitoimintaan vaaditaan valtioneuvoston myöntämä toimilupa. Mikäli toimiluvan haltija harjoittaa rajoitettua postitoimintaa vain tiheimmin asutuilla seuduilla, peritään liikevaihdosta haja-asutusalueitten postitoiminnan 18

19 turvaamiseksi perittävästä maksusta annetun lain (708/1997) mukainen maksu. Koska rajoitettua postitoimintaa harjoittavia yrityksiä ei ole, ei maksua ole vielä peritty. Suomen Suoramainonta Oy:llä on toimilupa alueellisesti rajoitettuun postitoimintaan, mutta sen nojalla ei ole toistaiseksi aloitettu toimintaa. Ainoa koko maan kattavaa postitoimintaa harjoittava yritys on Suomen Posti Oy, valtion kokonaan omistama yhtiö. N toimipisteen verkosta hieman yli tuhatta hoitaa asiamiespostina paikallinen yksityinen yrittäjä. Ahvenanmaalla postitoimintaa harjoittaa Posten på Åland sen toiminnasta annetun lain nojalla. Postitoimintaa valvova viranomainen on Viestintävirasto, jonka tehtävänä on annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvonta ja asiakasvalitusten käsittely ja jonka on mm. vuosittain julkaistava kertomus postipalvelulaissa säädettyjen laatustandardien noudattamisesta Rautatieliikenne Valtion rataverkkoa hallinnoi erillinen valtion virasto Ratahallintokeskus. Rataverkon hallinnointi ja liikennöinti erotettiin hallinnollisesti toisistaan vuonna Rautatieliikennettä harjoittaa Suomessa valtion omistama osakeyhtiö VR-Yhtymä Oy (VR- Group Ltd). Muita rautatieliikenteen harjoittajia ei Suomessa ole. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen rautatieliikennettä koskevaksi lainsäädännöksi. Lailla avataan EU:n sisäinen kansainvälinen rautatieliikenne kilpailulle yhteisölainsäädännön mukaisesti. Valtion rataverkon kunnosta ja turvallisuudesta huolehtii Ratahallintokeskus, jonka tehtäväksi tulisi myös ratakapasiteetin tasapuolinen jakaminen rautatieyrityksille. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Henkilöliikenteen kilpailun avaamista valmistellaan EU:ssa. Henkilöliikenteen kilpailusta EU:ssa päätettäessä tulisi ottaa huomioon Suomen erityisolosuhteet, kuten pitkät etäisyydet ja erilainen raideleveys. Tämän vuoksi Suomi haluaa itse käyttää päätäntävaltaa kilpailun avaamisessa. 2.4 Tietoyhteiskunnan kehittäminen Suomi on sijoittunut korkealle kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. Suomen vahvuuksina on yleisesti pidetty korkeaa koulutuksen tasoa, panostusta tutkimus ja kehitystoimintaan, hyvin toimivaa hallintoa sekä hyvää yhteistyötä yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja hallinnon kesken. Nämä ovat pitkäjänteisen mm. hallitusohjelmassa esitetyn politiikan tulosta, jonka tavoitteena on taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys kohti tietoyhteiskuntaa. 19

20 T&K ja innovaatio Tutkimus- ja kehitysinvestoinnit kasvoivat Suomessa erityisen voimakkaasti luvun jälkipuoliskolla. Tutkimusinvestointien kasvu jatkui myös vuonna 2001, jolloin tutkimusinvestointien osuus bruttokansantuotteesta kasvoi 3,6 prosenttiin. Yksityisen sektorin osuus tutkimusrahoituksesta oli n. 70 %. Erityisesti sähkötekninen teollisuus on kasvattanut tutkimuspanostustaan. Toimialan tutkimusinvestoinnit olivat 55 prosenttia koko yrityssektorin tutkimustoiminnasta. Julkisen t&k rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta oli edelleen noin yhden prosentin tasolla, mikä on kansainvälisesti verrattuna korkea. Suomi ylittää Euroopan Neuvoston Barcelonan kokouksessa asettamat tavoitteet kohottaa t&k investoinnit 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä siten, että yksityisen sektorin osuus investoinneista on vähintään 2/3. Kuvio 4. Tutkimus- ja kehityspanostus eräissä OECD-maissa % BKT:sta 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 Suomi Ruotsi Yhdysvallat Japani EU 1, Lähde: Suomen Tieteen ja Teknologian Tietopalvelu Patenttien lukumäärä suhteessa asukaslukuun on Suomessa huomattavasti yli EU:n keskiarvon. High tech alan patenttihakemustenmäärä suhteessa asukaslukuun on Suomessa maailman suurin. Patenttihakemusten kasvu kuitenkin pysähtyi vuonna Suomen innovaatiojärjestelmä on arvioitu mm. OECD:n ja EU:n vertailuissa tehokkaaksi ja toimivaksi. Järjestelmän on todettu olevan selkeä ja julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön toimivan hyvin. Pääministerin vetämä Valtion tiede- ja teknologianeuvosto tulee antamaan raporttinsa osaamisen ja innovaatiotoiminnan kehittämisestä vuoden 2002 loppuun mennessä. Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi valmistuu vuonna

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0013 (COD) 11197/16 TRANS 296 CODEC 1056 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 25.IX.2007 K(2007) 4297 lopull. Asia: Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY 1. Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

UUSI POSTILAKI - mitä laki mahdollistaa ja velvoittaa?

UUSI POSTILAKI - mitä laki mahdollistaa ja velvoittaa? UUSI POSTILAKI - mitä laki mahdollistaa ja velvoittaa? Jakelun ajankohtaispäivä 25.11.2010 Viestintäneuvos Elina Normo, Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Postilain käsittelyvaihe hallituksen esityksen

Lisätiedot

Standardi RA1.2. Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA1.2. Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta. Määräykset ja ohjeet Standardi Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta yrityksestä Määräykset ja ohjeet dnro 5/120/2006 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Standardin tavoite

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

HE 181/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatielain 4 ja 57 :n muuttamisesta

HE 181/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatielain 4 ja 57 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatielain 4 ja 57 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan uuden Suomen ja Venäjän välisen rautatieliikennesopimuksen voimaantulosta

Lisätiedot

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperipörsseille, sijoituspalveluyrityksille, luottolaitoksille, ulkomaisille luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille sekä muun julkisen kaupankäynnin järjestäjille

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2013

Määräykset ja ohjeet X/2013 Määräykset ja ohjeet X/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro x/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä x.x.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.12.2014 C(2014) 9656 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY täydentämisestä tietyillä huomattavia

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PUBLIC PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ILMOITUS:I/A-KOHTA Lähetäjä: Neuvostonpääsihteeristö Vastaanotaja:

Lisätiedot

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä JUHTA 12.12.2013 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara LAIN KÄSITTELYN TILANNE (HE 150/2013 vp) Hallintovaliokunta antoi mietintönsä

Lisätiedot

Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. 1(5) ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. Ei-ammattimainen asiakas Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. Ammattimainen asiakas 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253.

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 253 259 SISÄLLYS N:o Sivu 253 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 128/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi jäteverolain 4 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan jäteverolakia muutettavaksi siten, että kaatopaikoille toimitettavasta jätteestä valtiolle kannettavan

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä HE 63/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0823 (CNS) 15778/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ENFOPOL 499 JAIEX 127 JAI 1113 NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä HE 151/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetunlain3 :nmuuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä

Lisätiedot

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 14 b ja 17 b :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 14 b laissa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

HE 23/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan autoverolakia, ajoneuvoverolakia

HE 23/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan autoverolakia, ajoneuvoverolakia Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi autoverolain, ajoneuvoverolain 50 ja 53 :n ja polttoainemaksusta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan autoverolakia,

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.4.2015 COM(2015) 149 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o 394 417 SISÄLLYS N:o Sivu 394 Laki Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa

Lisätiedot

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 30.5.2012 2011/0430(COD) LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 10.4.2014 L 107/39 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 361/2014, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/2009 yksityiskohtaisten soveltamissääntöjen säätämisestä

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

HE 56 /2016 vp EU:n valtiontukisääntelyn avoimuus- ja julkaisuvelvoitteiden täytäntöönpanon varmistaminen kansallisesti

HE 56 /2016 vp EU:n valtiontukisääntelyn avoimuus- ja julkaisuvelvoitteiden täytäntöönpanon varmistaminen kansallisesti HE 56 /2016 vp EU:n valtiontukisääntelyn avoimuus- ja julkaisuvelvoitteiden täytäntöönpanon varmistaminen kansallisesti Hallitusneuvos Eeva Vahtera Eduskunnan talousvaliokunta 26.4.2016 1.Esityksen tausta

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp. Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp. Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn neuvoston päätöksen täytäntöönpanoa

Lisätiedot

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 48 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan leimaverolaista kumottaviksi sähkölaitoskiinteistön rekisteröimisestä

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

HE 61/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 61/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 61/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan yritystuesta annettua lakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 12.05.2015 C(2015) 3104 final JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Asia: Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

HE 256/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 25 :n muuttamisesta

HE 256/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 25 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kilpailulakia. Esityksen mukaan lain yrityskauppavalvontaa koskevista

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.7.2011 KOM(2011) 443 lopullinen 2011/0192 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Osastopäällikkö, ylijohtaja Minna Kivimäki

Osastopäällikkö, ylijohtaja Minna Kivimäki Liikenne ja viestintäministeriö EKIRJE LVM201200086 LMA Kallinen Mari(LVM) 10.05.2012 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Liikenne ja viestintävaliokunta Viite Asia Meriliikenteen valtiontukea koskevien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Määräys sisäpiirirekistereistä

Määräys sisäpiirirekistereistä lukien toistaiseksi 1 (6) Arvopaperipörsseille, julkisen kaupankäynnin järjestäjille, optioyhteisöille, arvopaperinvälittäjille, liikkeeseenlaskijoille, arvopaperikeskuksille sekä selvitysosapuolille Määräys

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot