SUOMEN TOIMENPITEET HYÖDYKE- JA PÄÄOMAMARKKINOIDEN UUDISTAMISEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN TOIMENPITEET HYÖDYKE- JA PÄÄOMAMARKKINOIDEN UUDISTAMISEKSI"

Transkriptio

1 SUOMEN TOIMENPITEET HYÖDYKE- JA PÄÄOMAMARKKINOIDEN UUDISTAMISEKSI MARRASKUU 2002

2

3 YHTEENVETO Hallituksen talouspolitiikan keskeinen tavoite on vahvistaa kestävän talouskasvun edellytyksiä toteuttamalla hyödyke-, pääoma- ja työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia. Elinkeinopolitiikan painopisteitä on markkinoiden toimivuuden parantaminen, yritysten toimintaympäristön kehittäminen sekä kilpailuympäristöä ja markkinoille pääsyä tehostavat toimenpiteet. Hallituksen tavoitteena on myös, että ympäristön kannalta kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomion johdonmukaisesti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Vuoden 2002 talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa todetaan Suomen hyödykemarkkinoista, yrittäjyydestä ja osaamistaloudesta Suomen syrjäisen sijainnin EU:ssa olevan syynä siihen, ettei Suomen taloudessa ole niin voimakasta kansainvälistä kilpailua kuin useimmissa muissa jäsenvaltioissa. Suuntaviivoissa todetaan lisäksi, että kuluttajahinnat kuuluvat Euroopan unionin korkeimpiin osittain joidenkin alojen markkinoiden suuren keskittymisen vuoksi, kuten joukkoviestinnässä ja vähittäiskaupassa. Sisämarkkinadirektiivien täytäntöönpanoaste on Suomessa EU:n korkeimpia ja teleliikenne ja sähkömarkkinat on vapautettu täysin. Osaamistalouteen siirtymisessä Suomi on Euroopan edistyneimpiä jäsenvaltioita. Vuoden 2002 talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaan Suomen tulisi kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin hyödykemarkkinoita, yrittäjyyttä ja osaamistaloutta koskeviin seikkoihin: - kilpailua on voimistettava julkisten palvelujen tarjonnassa paikallistasolla lisäämällä yksityisen sektorin osallistumista ja yksityisen palvelutarjoajien kilpailua. - yritysten perustamista on helpotettava lyhentämällä edelleen uuden yhtiön rekisteröimiseen tarvittavaa aikaa. - Suomen kilpailuvirastolle on annettava toimivalta EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan soveltamiseen. Hallitus on toteuttanut ja käynnistänyt useita markkinoiden toimivuuden parantamisen tähtääviä uudistuksia. Kilpailupolitiikka Kilpailupolitiikan tavoitteena on markkinoiden toimivuuden parantaminen. Suomen kansallinen kilpailulainsäädäntö vastaa käytännössä yhteisön kilpailusääntöjä, eikä artiklojen 81 ja 82 soveltamismahdollisuuksien puuttuminen heikennä Suomen kilpailupolitiikkaa. EY:n kilpailusääntöjen uudistusprojekti (asetuksen 17/62 uudistaminen) jatkuu. Suomi ei ole pitänyt tarpeellisena tehdä muutoksia ennen kuin uudistushankkeen lopullinen muoto on selvillä ja sen edellyttämien lainmuutosten

4 koko sisältö ennakoitavissa. Suomi on valmis tekemään tarvittavat lainsäädäntöuudistukset lyhyelläkin aikavälillä. Maaliskuussa 2002 aloitti uusi erityistuomioistuin, markkinaoikeus, toimintansa. Markkinaoikeus voi kieltää kilpailunrajoituksen käytön ja määrätä sille seuraamusmaksun. Markkinaoikeudelle kuuluu myös yrityskauppojen valvontaan liittyviä tehtäviä. Lisäksi se voi kumota julkista hankintaa koskevan päätöksen, oikaista hankintamenettelyä tai määrätä hyvitysmaksun. Verotus Vuoden 2003 talousarvioesityksessä hallitus esittää ansiotulojen keventämistä edelleen siten, että palkkatulon veroaste alenee noin puoli prosenttiyksikköä aleneman painottuessa pienituloisiin palkansaajiin. Nestemäisen polttoaineen, sähkön, kivihiilen, maakaasun ja turpeen valmisteveroa ehdotetaan korotettavaksi noin 5 prosenttiyksikköä. Myös jäteveroa ehdotetaan korotettavaksi 15,14 eurosta 23 euroon yleiselle kaatopaikalle toimitetulta jätetonnilta. Julkiset hankinnat Suomessa julkiset hankinnat on avattu kilpailulle. Kansallinen lainsäädäntö edellyttää julkisia hankintayksiköitä kilpailuttamaan hankintansa myös EU:n kynnysarvon alittavissa hankinnoissa. Julkisten hankintojen direktiiviuudistusten voimaansaattamisen yhteydessä tarkoituksena on arvioida uudelleen hankintalainsäädäntöä myös ilmoitusmenettelyn ja valitusmenettelyn tehostamiseksi. Suomessa kunnat vastaavat suurelta osin julkisten palvelujen järjestämisestä. Kuntien tuottamien palvelujen kilpailuttamiseen ei käytännössä ole lainsäädännöllisiä esteitä. Kunnat voivat järjestää palvelut haluamallaan tavalla. Kilpailun lisäämiseen palvelutuotannossa on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota erityisesti väestön nopeaan ikääntymiseen liittyvien palvelutarpeen kasvun ja työvoiman vähenemisen vuoksi. Palvelutuotannon avaamista kilpailulle on pyritty edistämään erilaisilla kokeiluilla, kehittämishankkeilla ja valtion kilpailun esteitä poistavilla toimenpiteillä. Esimerkiksi arvonlisäverotusta muutettiin vuoden 2002 alussa kuntien terveyden- ja sairaanhoitoon ja sosiaalihuoltoon liittyvien palvelujen oston veroneutraalisuuden lisäämiseksi. Yrittäjyyden edistäminen Yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä on valmisteltu vuonna 2000 käynnistyneessä yrittäjyyshankkeessa. Hankkeen ulkopuolinen arviointi julkaistiin syksyllä Hankkeen yhteydessä valmistellaan mm. Pientyönantajain maksupalvelujärjestelmä nimistä portaalia. Järjestelmän avulla voidaan kaikki pientyönantajan ns. työnantaja

5 suorituksiin liittyvät velvoitteet hoitaa yhtenäisellä tavalla, minkä lisäksi mitään muuta viranomaisraportointia ei tarvita. Järjestelmä otetaan käyttöön syyskuussa Tärkein syy aikaisempiin pitkiin kaupparekisteri-ilmoitusten käsittelyaikoihin Suomessa on ollut kaupparekisterin ruuhkaantuminen. Työtapoja kehittämällä ja uudelleen organisoinnilla ruuhkat on saatu purettua ja käsittelyaikoja lyhennettyä merkittävästi. Yritysten rekisteröintiin liittyviä hallinnollisia rasitteita on pyritty keventämään ottamalla käyttöön vuonna 2001 patentti- ja rekisterihallinnon ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä. Verkostotoimialat Verkostotoimialat on Suomessa avattu kilpailulle rautatieliikennettä lukuun ottamatta. EU:n sisäinen kansainvälinen rautatieliikenne avataan kilpailulle Markkinoiden avautuminen on laskenut erityisesti televiestinnän ja sähkön hintoja. Tehtyjen selvitysten mukaan verkostotoimialojen palvelujen laatu on Suomessa korkea. Ympäristönsuojelu Hallitus on sitoutunut toteuttamaan Kioton pöytäkirjan ja Euroopan yhteisön sisäisen taakanjaon mukaiset tavoitteet. Valtioneuvosto hyväksyi elokuussa 2002 tarkistetun jätesuunnitelman, joka ulottuu vuoteen Suunnitelman mukaan sekä jätteiden määrän vähentämiseksi, jätteiden hyödyntämisen lisäämiseksi että jätehuollon kasvihuonekaasujen vähentämiseksi tullaan kehittämään uusia ohjauskeinoja. Jätevero on keskeinen jätehuollon kasvihuonekaasujen vähentämisen ohjauskeino. Hallitus on tehnyt esityksen eduskunnalle jäteveron korottamiseksi 15,14 eurosta 23 euroon tonnilta jätettä lukien ja 30 euroon jätetonnilta lukien. Hallitus on tehnyt myös esityksen sähköntuotannon verotukien laajentamiseksi koskemaan biokaasulla ja kierrätyspolttoaineella tuotettua sähköä. Rahoitusmarkkinat Vuonna 2002 on kehitetty pankki- ja arvopaperimarkkinalainsäädäntöä sekä valmisteltu lakiesitys, joka parantaa Rahoitustarkastuksen toimintaedellytyksiä. Pankkilait on säädetty lähemmäksi yleistä osakeyhtiö- ja osuuskuntalainsäädäntöä. Liikepankkien ja muiden osakeyhtiömuotoisten luottolaitosten, osuuspankkien ja muiden osuuskuntamuotoisten luottolaitosten sekä säästöpankkien sulautumiseen, jakautumiseen ja purkamiseen on sovellettu vuoden 2002 alusta lukien pääsääntöisesti osakeyhtiölakia ja osuuskuntalakia vastaavia säännöksiä. Arvopaperin käsitettä on muutettu joustavammaksi.

6 Uusien eläkelaitosten perustamista edistetään. Kilpailua työeläkemarkkinoilla ehdotetaan lisättäväksi siten, että uusien eläkesäätiöiden ja eläkekassojen perustaminen helpottuu. Varhaiseläke-järjestelmä Suomessa on useita erilaisia varhaiseläkejärjestelmiä. Vuonna 2001 varhaiseläkkeen saajia oli ja heidän osuutensa kaikista eläkkeen saajista oli 30.8%. Varhaiseläkemenot olivat 33,0 % kaikista eläkemenoista. Varhaiseläkkeen saajien lukumäärä on vuodesta 1990 lähtien pysynyt lähes ennallaan. Suhteessa kaikkiin eläkkeen saajiin niiden osuus on kuitenkin supistunut vanhuuseläkkeen saajien lukumäärän kasvun takia. Useilla eläkeuudistuksilla on tähdätty todellisen eläkeiän nostamiseen, joka tällä hetkellä on noin 59 vuotta, kun yleinen lakisääteinen eläkeikä on 65 vuotta. Hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa työstä poistumisikää 2-3 vuodella pitkällä aikavälillä. Viimeisin laaja eläkeuudistuspaketti, joka pääosin astuu voimaan vuoden 2005 alusta, mutta eräiltä osin jo vuosina 2003 ja 2004, sisältää myös monia varhaiseläkejärjestelmiä koskevia muutoksia: Vuoden 2005 alusta siirrytään joustavaan vanhuuseläkeikään (62-68 vuotta). Ikävälillä vuotta on mahdollista siirtyä varhennetulle vanhuuseläkkeelle, johon tehdään 0.6%:n varhennusvähennys jokaista 63 vuoden ikää edeltävää varhennuskuukautta kohti eli 7,2% varhennusvuotta kohti. Yksilöllinen varhaiseläke poistuu; uudistus koskee v tai sen jälkeen syntyneitä ikäluokkia. Osa-aikaeläkkeen ikäraja palaa 56 vuodesta 58 vuoteen ja vanhuuseläkettä karttuu osa-aikaeläkkeestä puolet aiempaan verrattuna. Myös työttömyyseläke poistuu asteittain.

7 SISÄLLYS: 1 JOHDANTO HYÖDYKE-MARKKINAT Taloudellisen integraation edistäminen Hyödyke-markkinoiden toiminnan edistäminen Kilpailupolitiikka ja valtiontuet Verotus Julkiset hankinnat Yrittäjyyden edistäminen Verkostotoimialat Televiestintä Energiamarkkinat Postipalvelut Rautatieliikenne Tietoyhteiskunnan kehittäminen Ympäristöpolitiikka RAHOITUSMARKKINAT Arvopaperimarkkinoiden kehittäminen Rahoituspalveluyritysten toiminta ympäristön kehittäminen Pk-yrityksien pääomahuolto LIITE: VARHAISELÄKEJÄRJESTELMÄT VUONNA

8 8

9 1 JOHDANTO Hallituksen talouspolitiikan keskeinen tavoite on vahvistaa kestävän talouskasvun edellytyksiä toteuttamalla hyödyke-, pääoma- ja työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia. Elinkeinopolitiikan painopisteitä on markkinoiden toimivuuden parantaminen, yritysten toimintaympäristön kehittäminen sekä kilpailuympäristöä ja markkinoille pääsyä tehostavat toimenpiteet. Hallituksen tavoitteena on myös, että ympäristön kannalta kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomion johdonmukaisesti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Vuoden 2002 talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa todetaan Suomen hyödykemarkkinoista, yrittäjyydestä ja osaamistaloudesta Suomen syrjäisen sijainnin EU:ssa olevan syynä siihen, ettei Suomen taloudessa ole niin voimakasta kansainvälistä kilpailua kuin useimmissa muissa jäsenvaltioissa. Suuntaviivoissa todetaan lisäksi, että kuluttajahinnat kuuluvat Euroopan unionin korkeimpiin osittain joidenkin alojen markkinoiden suuren keskittymisen vuoksi, kuten joukkoviestinnässä ja vähittäiskaupassa. Sisämarkkinadirektiivien täytäntöönpanoaste on Suomessa EU:n korkeimpia ja teleliikenne ja sähkömarkkinat on vapautettu täysin. Osaamistalouteen siirtymisessä Suomi on Euroopan edistyneimpiä jäsenvaltioita. Vuoden 2002 talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaan Suomen tulisi kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin hyödykemarkkinoita, yrittäjyyttä ja osaamistaloutta koskeviin seikkoihin: - kilpailua on voimistettava julkisten palvelujen tarjonnassa paikallistasolla lisäämällä yksityisen sektorin osallistumista ja yksityisen palvelutarjoajien kilpailua. - yritysten perustamista on helpotettava lyhentämällä edelleen uuden yhtiön rekisteröimiseen tarvittavaa aikaa. - Suomen kilpailuvirastolle on annettava toimivalta EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan soveltamiseen. Raportti toimenpiteistä hyödyke- ja pääomamarkkinoiden uudistamiseksi Suomessa kuvaa viime aikoina toteutettuja markkinoiden toimivuutta edistäviä uudistuksia ja on jatkoa vuosina 1998, 1999, 2000 ja 2001 laadituille vastaaville raporteille. Se on osa vuonna 1998 Cardiffin Eurooppa-neuvoston kokouksessa käynnistettyä menettelyä, jossa jäsenvaltiot raportoivat vuosittain toteutetuista hyödyke- ja pääomamarkkinoiden uudistuksista. Kansallisten raporttien pohjalta talouspoliittinen komitea järjestää maatutkinnat ja laatii yhteenvedon. Komissio laatii raportin markkinoiden kehityksestä yhteisön näkökulmasta. Sekä kansalliset, yhteenveto- että komission raportti muodostavat pohjan EU:n talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen valmistelulle. Raportti on laadittu noudattaen talouspoliittisen komitean antamia ohjeita. Tänä vuonna erityisaiheeksi on valittu varhaiseläkejärjestelmät. 9

10 Hallituksen EU-ministerivaliokunta on hyväksynyt raportista laaditun yhteenvedon, mutta ei ole käsitellyt varsinaista raporttia. Raportti on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa ja sitä on käsitelty EU-asioiden komiteassa ja sen alaisessa talouspolitiikan koordinointijaostossa. Raportti toimitetaan komissiolle ja talouspoliittisen komitean kautta muille EU:n jäsenvaltioille sekä annetaan tiedoksi eduskunnalle. 10

11 2 HYÖDYKE-MARKKINAT 2.1 Taloudellisen integraation edistäminen Suomen talouskasvu lähes pysähtyi viime vuonna, bruttokansantuote kasvoi ainoastaan 0,7 %. Vaikka viennin pitkä kasvukausi katkesi viime vuonna, viennin BKTosuus pysyi yhä 40 prosentin yläpuolella. EU-maiden osuus tavaraviennistä oli viime vuonna 54 % ja tuonnista 56 %. Huipputeknologian tuotteiden osuus viennistä oli 21 %. Kuvio 1. Tuonnin ja viennin % osuus bruttokansantuotteesta Vienti Tuonti Lähde: Tulli/Taskutilasto 2001 Komission 1 toukokuussa 2002 julkaiseman tiedon mukaan Suomen sisämarkkinadirektiivien voimaansaattamisvaje oli ainoastaan 0,9 % ja saavutti Eurooppa-neuvoston tavoitteeksi asetettaman 1,5 % vajeen. Ainoastaan Ruotsin ja Tanskan voimaansaattamisvajeet olivat Suomea pienemmät. Komission 2 julkaisemien tietojen mukaan suhteellinen hintataso on Suomessa korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin, mutta hintataso ei ole EU:n korkeimpia. Myös päivittäistavaroiden hintavertailun mukaan hintataso on EU:n keskiarvoa korkeampi, mutta Suomi ei ole kallein maa. 1 Sisämarkkinoiden tulostaulu, Nro 10, Euroopan Komissio, toukokuu Graphical Presentation of the Structural Indicators, European Commission, 17 October

12 2.2 Hyödyke-markkinoiden toiminnan edistäminen Kilpailupolitiikka ja valtiontuet Kilpailupolitiikan tavoitteena on markkinoiden toimivuuden parantaminen. Esteetön ja tasapuolinen markkinoille pääsy on kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan keskeinen edellytys. Hyvin toimivat markkinat kannustavat yrityksiä innovaatioihin, panostamaan uusille liiketoiminta-alueille sekä kehittämään joustavia toimintatapoja. Talouden kansainvälistyminen ja sähköinen liiketoiminta asettaa kilpailupolitiikalle uusia haasteita. Kilpailupolitiikan kehittämistarpeiden ja tavoitteiden arviointia jatketaan. Vuoden 2002 talouspolitiikan laajat suuntaviivat sisälsivät suosituksen Suomelle antaa Suomen kilpailuvirastolle toimivalta EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan soveltamiseen. EY:n kilpailusääntöjen uudistusprojekti (asetuksen 17/62 uudistaminen) jatkuu. Uudistusprojekti edellyttää, että kansallisille kilpailuviranomaisille annetaan oikeus soveltaa 81 ja 82 artikloja suoraan kansallisten prosessisääntöjen mukaisesti. Suomi on edelleen valmis tekemään tarvittavat lainsäädäntöuudistukset lyhyelläkin aikavälillä. Toisaalta Suomi ei ole pitänyt tarpeellisena tehdä muutoksia ennen kuin uudistushankkeen lopullinen muoto on selvillä ja sen edellyttämien lainmuutosten koko sisältö ennakoitavissa. Suomen kansallinen kilpailulainsäädäntö vastaa käytännössä yhteisön kilpailusääntöjä, eikä artiklojen 81 ja 82 soveltamismahdollisuuksien puuttuminen heikennä Suomen kilpailupolitiikkaa. Kilpailuvirasto on itsenäinen valtion virasto, jonka toiminta-ajatuksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sekä talouden tehokkuuden lisääminen kilpailua edistämällä ja sen esteitä poistamalla. Kilpailuvirasto käsittelee sekä kotimaisia että EU:ssa vireillä olevia kilpailunrajoitus- ja yrityskauppa-asioita. Lähivuosien tavoitteena on siirtää asteittain painopistettä jälkikäteen tapahtuvasta kilpailuvalvonnasta ennalta ehkäisevän toimintaan ja vaikuttamiseen. Viraston budjetti on vuonna ,6 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä on n. 60. Maaliskuussa 2002 aloitti uusi erityistuomioistuin, markkinaoikeus, toimintansa. Markkinaoikeus voi kieltää kilpailunrajoituksen käytön ja määrätä sille seuraamusmaksun. Markkinaoikeudelle kuuluu myös yrityskauppojen valvontaan liittyviä tehtäviä. Lisäksi se voi kumota julkista hankintaa koskevan päätöksen, oikaista hankintamenettelyä tai määrätä hyvitysmaksun. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa tuomioistuimen riippumattomuus sekä vahvistaa käytettävissä olevia resursseja. Suomessa on Barcelonan Eurooppa-neuvoston kokouksessa asetetun tavoitteen mukaisesti valtiontukia kohdennettu horisontaalisia tavoitteita kuten tutkimus ja kehittämistoimintaa edistäviin toimenpiteisiin. Vuonna 2000 valtiontuet olivat yhteensä 1,44 % bruttokansantuotteesta, kun osuus EU:ssa keskimäärin oli 0,99 % 3. 3 State aid scoreboard - Spring 2002 update, Commission, COM(2002)242,

13 Tukien korkea osuus aiheutuu suhteellisesti suuresta maataloustuesta, jonka osuus valtiontuista oli 73 %. Muun tuen kuin maataloustuen osuus oli 0,39 % bruttokansantuotteesta, kun se EU:ssa keskimäärin oli 0,83 %. Tuki kohdistettiin Suomessa suurimmaksi osaksi (71 %) horisontaalisiin tukiin. Vastaava osuus EU:ssa keskimäärin oli alle puolet (47%). T&K -tukien osuus oli Suomessa 32 %. Sektorikohtainen tuki kohdistui lähes kokonaan telakkateollisuuteen. Liikenteen osuus kaikista tuista vuosina oli Suomessa ainoastaan 2 %, kun se EU:ssa keskimäärin oli 37 %. Energiatukea myönnettiin vuonna 2001 n. 21 milj. euroa. Tästä uusiutuviin energialähteisiin käytettiin n. 80 % ja loput energiasäästöön ja tehokkuuteen. Yritystukien yleisiä ehtoja koskevan lain mukaan viranomaisten velvollisuutena on arvioida tukien vaikuttavuutta ja tukijärjestelmän toimivuutta. Laaja tukijärjestelmien arviointiohjelma on parhaillaan valmisteilla. Ohjelmaan liittyen on käynnistetty yritystuki-instrumenttien vertailututkimus Verotus Hallitusohjelman mukaan talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi verokevennyksiä suunnataan ansiotuloihin. Lisäksi energia- ja ympäristöverojen määrää lisätään ottaen huomioon teollisuuden kilpailukyky. Vuoden 2003 talousarvioesityksessä hallitus esittää ansiotulojen keventämistä edelleen siten, että palkkatulon veroaste alenee noin puoli prosenttiyksikköä aleneman painottuessa pienituloisiin palkansaajiin. Nestemäisen polttoaineen, sähkön, kivihiilen, maakaasun ja turpeen valmisteveroa ehdotetaan korotettavaksi noin 5 prosenttiyksikköä. Myös jäteveroa ehdotetaan korotettavaksi Julkiset hankinnat Laajoissa suuntaviivoissa todetaan, että vaikka Suomessa on tehty parannuksia, julkisesti ilmoitettujen tarjouskilpailujen osuus julkisista hankinnoista on Euroopan keskiarvon alapuolella ja yksityisen sektorin osallistuminen julkisten palvelujen tarjontaan on vähäistä varsinkin paikallistasolla. Tästä syystä suuntaviivat sisälsivät suosituksen Suomelle kiinnittää erityistä huomiota kilpailun voimistamiseen julkisten palvelujen tuotannossa paikallistasolla lisäämällä yksityisen sektorin osallistumista ja yksityisten palvelutarjoajien kilpailua. Suomessa julkiset hankinnat on avattu kilpailulle. Kansallinen lainsäädäntö edellyttää julkisia hankintayksiköitä kilpailuttamaan hankintansa myös EU:n kynnysarvon aloittavissa hankinnoissa joko pyytämällä tarjousta riittävältä määrältä mahdollisia tarjoajia tai julkaisemalla tarjouspyynnön. Julkiset hankinnat ovat Suomessa suurelta osin niin pieniä, että ne jäävät alle EU-kynnysarvojen, jolloin niistä ei ole pakollista ilmoitusvelvollisuutta. 13

14 Suomessa kunnat vastaavat suurelta osin julkisten palvelujen järjestämisestä. Kunnat voivat järjestää palvelut haluamallaan tavalla. Palvelujen kilpailuttamiseen ei käytännössä ole lainsäädännöllisiä esteitä. Yksityisen palvelusektorin osuus kuntien julkisten palvelujen tuotannosta on yhä vähäinen. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamismahdollisuuksiin vaikuttavat paikalliset palvelumarkkinat. Kilpailun lisäämiseen palvelutuotannossa on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota väestön nopeaan ikääntymiseen liittyvien palvelutarpeen kasvun ja työvoiman vähenemisen vuoksi. Palvelutuotannon avaamista kilpailulle on pyritty edistämään erilaisilla kokeiluilla, kehittämishankkeilla ja valtion kilpailunesteitä poistavilla toimenpiteillä. Esimerkiksi arvonlisäverotusta muutettiin vuoden 2002 alussa kuntien terveyden- ja sairaanhoitoon ja sosiaalihuoltoon liittyvien palvelujen oston veroneutraalisuuden lisäämiseksi. Lisäksi on pyritty vahvistamaan kuntien välistä yhteistyötä ja saumattomien palveluketjujen rakentamista sosiaali- ja terveyspalveluihin. Valtioneuvosto asetti syyskuussa 2002 neuvottelukunnan valtion hankintatoimen kehittämiseen ja hallinnonalojen väliseen yhteistyöhön. Julkisten hankintojen sähköinen, kaikille avoin markkinapaikka avattiin vuonna Tähän mennessä markkinapaikalla on julkaistu huomattavasti enemmän ilmoituksia kynnysarvot alittavista hankinnoista kuin mitä direktiivien mukaisista kynnysarvot ylittävistä hankinnoista julkaistaan. Hankintalainsäädännön uudistaminen käynnistyy vuoden 2003 aikana direktiiviuudistuksen valmistuttua. Samassa yhteydessä tarkoituksena on arvioida mm. kynnysarvot alittavien hankintojen kilpailuttamisen tehostamista ja valitusmenettelyjen uudistamista Yrittäjyyden edistäminen Hallituksen elinkeinopolitiikan yksi painopisteistä on yrittäjyyden edistäminen. Yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä on valmisteltu vuonna 2000 käynnistyneessä yrittäjyyshankkeessa. Hankkeen ulkopuolinen arviointi julkaistiin syksyllä Hankkeen yhteydessä on valmisteltu suuri joukko toimenpiteitä, joista mainittakoon Pientyönantajain maksupalvelujärjestelmä niminen portaali. Järjestelmän avulla voidaan kaikki pientyönantajan ns. työnantajasuorituksiin liittyvät velvoitteet hoitaa yhtenäisellä tavalla, minkä lisäksi mitään muuta viranomaisraportointia ei tarvita. Järjestelmä otetaan käyttöön syyskuussa Vuoden 2002 talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa todetaan, että vaikka Suomessa on yrittäjyyden edistämiseksi toteutettu toimenpiteitä, yrityksen rekisteröimiseen tarvittava aika on edelleen EU:n pisimpiä. Tärkein syy aikaisempiin pitkiin kaupparekisteri-ilmoitusten käsittelyaikoihin Suomessa on ollut kaupparekisterin ruuhkaantuminen. Työtapoja kehittämällä ja uudelleen organisoinnilla ruuhkat on saatu purettua ja käsittelyaikoja lyhennettyä merkittävästi. Kaupparekisterin omalla tunnusluvulla laskettuna uusien yritysten 14

15 perustamisilmoitusten käsittelyaika on vuonna 2002 vaihdellut 2,5 ja 4 viikon välillä. Rekisteri-ilmoitusten käsittelyaikaan vaikuttaa oleellisesti viranomaisten tekemien tarkistusten laajuus. Suomalaisen käytännön mukaisesti kaupparekisteri tarkistaa ennen rekisteröintiä perustamistoimenpiteiden ja asiakirjojen, kuten yhtiöjärjestyksen, lainmukaisuuden ja tutkii toiminimen rekisteröitävyyden edellytykset. Pohjoismaiden ulkopuolella useissa maissa nämä eivät ole rekisteriviranomaisten tehtävänä. Patentti- ja rekisterihallituksen teettämien asiakaskyselyjen mukaan suomalainen elinkeinoelämä odottaa edelleen rekisteriviranomaisen tekevän nämä tarkastukset ja hyväksyy niihin kuluvan ajan. Uuden yrityksen perustamiseen kuluva aika koostuu useista toimenpiteistä. Näitä on analysoitu tarkemmin komission tammikuussa 2002 julkaisemassa aloittavien yritysten hallinnointiin liittyvää vertailuanalyysiä koskevassa 4 raportissa. Raportin mukaan Suomessa ei ole juurikaan ennen rekisteröintiä vaadittavia toimenpiteitä. Viranomaisraportointi muodostuu lähinnä vain kaupparekisteriin ja verohallintoon tehtävistä ilmoituksista. Kustannukset olivat Suomessa viidenneksi halvimmat. Uusi yritys voi lisäksi aloittaa toimintansa heti kun se on jättänyt kaupparekisteri-ilmoituksensa. Yritysten rekisteröintiin liittyviä hallinnollisia rasitteita on pyritty keventämään ottamalla käyttöön vuonna 2001 patentti- ja rekisterihallinnon ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä. Järjestelmässä on toteutettu mm. seuraavat komission suositukset: - yksi ilmoituslomake: Yritykset ilmoittautuvat hallintoon yhteisellä ilmoituksella, joka sisältää sekä kaupparekisterin että verohallinnon tarvitsemat tiedot. Ilmoitus uuden yrityksen perustamisesta tehdään yhteen paikkaan. - yksi yhteyspiste: Suomessa suurin osa ilmoituksista jätetään postitse, mutta ilmoitus voidaan jättää myös patentti- ja rekisterihallitukseen, verotoimistoon, TE-keskukseen tai maistraattiin. - yksi yritystunnus: Yrityksille annetaan hallinnossa vain yksi, yhteinen tunnus. 2.3 Verkostotoimialat Verkostotoimialat on Suomessa avattu kilpailulle rautatieliikennettä lukuun ottamatta. EU:n sisäinen kansainvälinen rautatieliikenne avataan kilpailulle Markkinoiden avautuminen on laskenut erityisesti televiestinnän ja sähkön hintoja. Tehtyjen selvitysten mukaan verkostotoimialojen palvelujen laatu on Suomessa korkea. 4 DG Enterprice Benchmarking the administration of business start-ups,

16 2.3.1 Televiestintä Suomen televiestintä on avattu kilpailulle jo 1990-luvun alkupuoliskolla. GSM-verkot ja datasiirto avattiin kilpailulle vuonna Täysimittainen kilpailu paikallisja kaukoteletoiminnassa sekä kansainvälisessä teletoiminnassa alkoi vuonna Nykyisin telepalvelun aloittaminen edellyttää vain liikenne- ja viestintäministeriölle tehtävää ilmoitusta, ainoastaan matkaviestintäverkkojen rakentaminen edellyttää valtioneuvoston toimilupaa Hallitus on antanut syyskuussa 2002 eduskunnalle esityksen viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on luoda entistä paremmat lainsäädännölliset edellytykset keskenään kilpailevalle liiketoiminnalle, viestintäteknologian kehitykselle ja innovaatioille. Huomattavan markkinavoiman teleyrityksillä olisi esityksen mukaan esimerkiksi velvollisuus luovuttaa käyttöoikeus matkapuhelinliittymän tai muun vastaavan älykortin kapasiteettiin. Telepalvelujen käyttäjä saisi säilyttää puhelinnumeronsa myös matkaviestinpalvelun tarjoajaa vaihtaessa. Muutoksen odotetaan lisäävän matkaviestinnän kilpailua. Kuvio 2. Puheviestinnän hintaindeksit (1995=100) Matkaviestintä Paikallistoiminta Kaukopuhelut Ulkomaanpuhelut Yhteensä Lähde: Liikenneministeriö Kilpailun avaaminen on laskenut puheviestinnän hintoja 20 prosenttia vuodesta 1993 vuoteen Reaalisesti puheviestinnän hinnat ovat laskeneet kilpailun avautumisen jälkeen 29 prosenttia. Vuonna 2001 matka- ja ulkomaanpuhelujen hinnat laskivat, mutta paikallis- ja kaukopuhelujen hinnat kohosivat edelleen. Digitaalisten matkapuhelujen hinnat olivat maaliskuussa 2002 EU-maissa Suomea edullisemmat ainoastaan Luxemburgissa. 16

17 Viestintäsektoria valvovan viranomaisen, Viestintäviraston tehtäviin kuuluvat valvoa viestintämarkkinalain ja sen nojalla annettujen muiden säädösten noudattamista. Viestintäviraston tehtävänä on valvoa mm. hinnoittelun kohtuullisuutta sekä markkinoiden toimintaa. Teleasioiden ohella viestintäviraston tehtäviin kuuluvat mm. yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan liittyviä asioita, radiotaajuuksien hallinnointia, televisio- ja toimilupamaksujen hallinnointia sekä postitoiminnan ohjausta Energiamarkkinat Suomen sähkömarkkinat avattiin kilpailulle vuonna Markkinat avattiin velvoittamalla sähköverkkoyhtiöt avaamaan verkkonsa muiden markkinoilla toimivien osapuolien käyttöön. Alkuvaiheessa vain yli 500 kw asiakkaat pystyivät kilpailuttamaan sähkönhankintaansa. Vuoden 1997 alussa sähkömarkkinat avautuivat kaikille sähkönkäyttäjille. Vuonna 1998 toteutetulla tyyppikuormituskäyräjärjestelmällä parannettiin pienten sähkönkäyttäjien mahdollisuutta kilpailuttaa sähkönhankintaansa. Vuonna 2000 kaikesta jakeluverkkojen kautta toimitetusta sähköstä 53 % perustui kilpailutettuihin sopimuksiin. Kotitalouksille toimitetusta sähköstä n. 23 % oli kilpailutettu. Tehtyjen selvitysten mukaan ainoastaan neljä prosenttia sähkön pienkäyttäjistä on vaihtanut sähkönmyyjää markkinoiden avautumisen jälkeen. Sähköntoimittajan vaihtamisesta saatava hyöty on monessa tapauksessa niin vähäinen sähkön pienkäyttäjälle, että pienikin lisäkustannus tekee myyjän vaihtamisen asiakkaalle kannattamattomaksi. Tästä syystä hallitus on antanut eduskunnalle lakimuutosesityksen, jonka mukaan erilliset sähkönmyyjän vaihtoon ja sähkömittarin lukemiseen vaihdon yhteydessä perustuvat palvelumaksut ovat kiellettyjä silloin kun myyjän edellisestä vaihdosta on kulunut vähintään vuosi. Samassa yhteydessä sähkön oston kilpailuttamismahdollisuus ulotetaan kuluttajiin, jotka ostavat sähkönsä vuokranantajalta tai taloyhtiöltä. Kuvio 3. Sähkön hinta kuluttajatyypeittäin vuodesta 1991 c/kwh 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 1/91 1/93 1/95 1/97 1/99 1/01 Lähde: Kauppa- ja teollisuusministeriö Kotitalous, kerrostalo Sähkölämmitys, suora Teollisuus, keskisuuri (2 GWh/a) 17

18 Sähkön hinta kohosi vuoden 2001 aikana ja on jatkanut nousuaan myös vuonna Hintakehitykseen on vaikuttanut Pohjoismaiden aikaisempaa heikompi vesitilanne, jonka seurauksena sähkön pörssihinnat ovat kohonneet. Sähkön verollinen kokonaishinta nousi vuonna 2001 eri käyttäjäryhmissä 5,1 6,2 prosenttia. Reaalinen hinnannousu oli keskimäärin 4,5 prosenttia. Hinnan noususta huolimatta sähkön hinta Suomessa on EU-maiden edullisimpia. Maakaasumarkkinalaki tuli voimaan vuonna Lailla saatettiin voimaan EU:n maakaasun sisämarkkinadirektiivi. Direktiivi sallii Suomelle poikkeuksen olla avaamatta maakaasumarkkinoita kilpailulle siihen saakka, kunnes Suomen maakaasuverkko on liitetty muiden jäsenvaltioiden yhteen liitettyyn maakaasuverkkoon ja kunnes Suomella on useampia kuin yksi pääasiallinen maakaasun toimittaja. Maakaasun jälkimarkkinakauppa käynnistyi Jälkimarkkinakaupan osuus koko maakaasukaupasta oli vuonna 2001 n. 0,6 prosenttia. Sähkömarkkinoita valvoo Energiamarkkinavirasto. Virastolla on oikeus mm. selvittää verkkopalvelujen hinnoittelun lainmukaisuutta ja kohtuullisuutta sekä tarvittaessa puuttua hinnoitteluun. Sähkömarkkinoiden avautumisen ympäristövaikutuksia ei ole Suomessa tutkittu. Sekä sähkön että energian kulutus on laskenut 1990-luvulla suhteessa bruttokansantuotteeseen, koska palvelujen ja vähän sähköä käyttävien teollisuusalojen kasvu on ollut nopeinta. Markkinoiden avautuminen on mahdollistanut sen, että sähkön kuluttajat voivat valita sähköntuottajansa myös sähköntuotannon ympäristöarvojen perusteella ja edistää siten uusiutuvien energian käyttöä henkilökohtaisilla valinnoilla. Useat yhtiöt ovatkin investoineet uusiutuvaan energiaan. Valtio tukee uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja uuden teknologian kehittämistä investointi- ja t&k-tuilla sekä verotuksella. Valtioneuvoston ilmastostrategiassa esitetyistä toimenpiteistä kasvihuonekaasujen vähentämiseksi tärkeimmät kohdistuvat energiasektoriin, lähinnä energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen. Uusiutuvien energialähteiden osuus primäärienergian kokonaiskulutuksesta oli vuonna 2001 n. 23 %. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä teollisuudessa että kaukolämmön tuotannossa on edennyt Suomessa kansainvälisesti vertaillen erittäin hyvin. Menetelmällä tuotettiin vuonna 2000 sähköstä 31 % ja kaukolämmöstä 73 %. Kaukolämmön osuus rakennusten lämmitysenergiasta on n. 49 %. Yhteistuotannon tehokkuuden vuoksi ympäristöpäästöt jäävät noin 30 % pienemmiksi kuin sähkön ja lämmön erillistuotannossa Postipalvelut Suomessa postitoiminta avattiin kilpailulle vuonna Uusi postipalvelulaki tuli voimaan Lain tavoitteena on säännellä postipalveluiden maan kattavaa yleispalvelua. Lain mukaan postitoimintaan vaaditaan valtioneuvoston myöntämä toimilupa. Mikäli toimiluvan haltija harjoittaa rajoitettua postitoimintaa vain tiheimmin asutuilla seuduilla, peritään liikevaihdosta haja-asutusalueitten postitoiminnan 18

19 turvaamiseksi perittävästä maksusta annetun lain (708/1997) mukainen maksu. Koska rajoitettua postitoimintaa harjoittavia yrityksiä ei ole, ei maksua ole vielä peritty. Suomen Suoramainonta Oy:llä on toimilupa alueellisesti rajoitettuun postitoimintaan, mutta sen nojalla ei ole toistaiseksi aloitettu toimintaa. Ainoa koko maan kattavaa postitoimintaa harjoittava yritys on Suomen Posti Oy, valtion kokonaan omistama yhtiö. N toimipisteen verkosta hieman yli tuhatta hoitaa asiamiespostina paikallinen yksityinen yrittäjä. Ahvenanmaalla postitoimintaa harjoittaa Posten på Åland sen toiminnasta annetun lain nojalla. Postitoimintaa valvova viranomainen on Viestintävirasto, jonka tehtävänä on annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvonta ja asiakasvalitusten käsittely ja jonka on mm. vuosittain julkaistava kertomus postipalvelulaissa säädettyjen laatustandardien noudattamisesta Rautatieliikenne Valtion rataverkkoa hallinnoi erillinen valtion virasto Ratahallintokeskus. Rataverkon hallinnointi ja liikennöinti erotettiin hallinnollisesti toisistaan vuonna Rautatieliikennettä harjoittaa Suomessa valtion omistama osakeyhtiö VR-Yhtymä Oy (VR- Group Ltd). Muita rautatieliikenteen harjoittajia ei Suomessa ole. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen rautatieliikennettä koskevaksi lainsäädännöksi. Lailla avataan EU:n sisäinen kansainvälinen rautatieliikenne kilpailulle yhteisölainsäädännön mukaisesti. Valtion rataverkon kunnosta ja turvallisuudesta huolehtii Ratahallintokeskus, jonka tehtäväksi tulisi myös ratakapasiteetin tasapuolinen jakaminen rautatieyrityksille. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Henkilöliikenteen kilpailun avaamista valmistellaan EU:ssa. Henkilöliikenteen kilpailusta EU:ssa päätettäessä tulisi ottaa huomioon Suomen erityisolosuhteet, kuten pitkät etäisyydet ja erilainen raideleveys. Tämän vuoksi Suomi haluaa itse käyttää päätäntävaltaa kilpailun avaamisessa. 2.4 Tietoyhteiskunnan kehittäminen Suomi on sijoittunut korkealle kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. Suomen vahvuuksina on yleisesti pidetty korkeaa koulutuksen tasoa, panostusta tutkimus ja kehitystoimintaan, hyvin toimivaa hallintoa sekä hyvää yhteistyötä yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja hallinnon kesken. Nämä ovat pitkäjänteisen mm. hallitusohjelmassa esitetyn politiikan tulosta, jonka tavoitteena on taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys kohti tietoyhteiskuntaa. 19

20 T&K ja innovaatio Tutkimus- ja kehitysinvestoinnit kasvoivat Suomessa erityisen voimakkaasti luvun jälkipuoliskolla. Tutkimusinvestointien kasvu jatkui myös vuonna 2001, jolloin tutkimusinvestointien osuus bruttokansantuotteesta kasvoi 3,6 prosenttiin. Yksityisen sektorin osuus tutkimusrahoituksesta oli n. 70 %. Erityisesti sähkötekninen teollisuus on kasvattanut tutkimuspanostustaan. Toimialan tutkimusinvestoinnit olivat 55 prosenttia koko yrityssektorin tutkimustoiminnasta. Julkisen t&k rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta oli edelleen noin yhden prosentin tasolla, mikä on kansainvälisesti verrattuna korkea. Suomi ylittää Euroopan Neuvoston Barcelonan kokouksessa asettamat tavoitteet kohottaa t&k investoinnit 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä siten, että yksityisen sektorin osuus investoinneista on vähintään 2/3. Kuvio 4. Tutkimus- ja kehityspanostus eräissä OECD-maissa % BKT:sta 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 Suomi Ruotsi Yhdysvallat Japani EU 1, Lähde: Suomen Tieteen ja Teknologian Tietopalvelu Patenttien lukumäärä suhteessa asukaslukuun on Suomessa huomattavasti yli EU:n keskiarvon. High tech alan patenttihakemustenmäärä suhteessa asukaslukuun on Suomessa maailman suurin. Patenttihakemusten kasvu kuitenkin pysähtyi vuonna Suomen innovaatiojärjestelmä on arvioitu mm. OECD:n ja EU:n vertailuissa tehokkaaksi ja toimivaksi. Järjestelmän on todettu olevan selkeä ja julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön toimivan hyvin. Pääministerin vetämä Valtion tiede- ja teknologianeuvosto tulee antamaan raporttinsa osaamisen ja innovaatiotoiminnan kehittämisestä vuoden 2002 loppuun mennessä. Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi valmistuu vuonna

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Vero 2010 -tapahtuma 10. 11.3.2010 Päivi Turunen Esityksen sisältö Mikä Finanssivalvonta on ja mitä se tekee? Mikä on Finanssivalvonnan rooli pitkäaikaissäästämisessä?

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla lukien toistaiseksi 1 (6) Luottolaitoksille Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0013 (COD) 11197/16 TRANS 296 CODEC 1056 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Muutoslait selkeyttävät oikeustilaa Asetus tuli voimaan 17.9.2014. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Ei tarvitse panna täytäntöön kuten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2017 COM(2017) 593 final 2017/0258 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS tavarakaupan muodollisuuksien yksinkertaistamista koskevalla 20 päivänä toukokuuta 1987 tehdyllä yleissopimuksella

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 12041/16 LIMITE PUBLIC FISC 133 ECOFIN 782 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio

Lisätiedot

Saila Eskola Eeva Kiviniemi Tarja Krakau Erkko Ruohoniemi JULKISET HANKINNAT

Saila Eskola Eeva Kiviniemi Tarja Krakau Erkko Ruohoniemi JULKISET HANKINNAT Saila Eskola Eeva Kiviniemi Tarja Krakau Erkko Ruohoniemi JULKISET HANKINNAT Alma Talent Helsinki 2017 3., uudistettu painos Copyright 2017 Alma Talent Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 25.IX.2007 K(2007) 4297 lopull. Asia: Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY 1. Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle

Lisätiedot

Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015

Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Taustaa EU:n julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevat direktiivit uudistettiin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 13885/16 SC 181 ECON 984 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2011/16/EU

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 105 :n sekä ulkomaisen luottoja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain 7 a ja 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

UUSI POSTILAKI - mitä laki mahdollistaa ja velvoittaa?

UUSI POSTILAKI - mitä laki mahdollistaa ja velvoittaa? UUSI POSTILAKI - mitä laki mahdollistaa ja velvoittaa? Jakelun ajankohtaispäivä 25.11.2010 Viestintäneuvos Elina Normo, Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Postilain käsittelyvaihe hallituksen esityksen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU ASIAKKAIDEN LUOKITTELU 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN LUOKITTELUSTA Arvopaperimarkkinalain mukaan arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 30.5.2012 2011/0299(COD) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Standardi RA1.2. Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA1.2. Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta. Määräykset ja ohjeet Standardi Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta yrityksestä Määräykset ja ohjeet dnro 5/120/2006 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Standardin tavoite

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 181/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatielain 4 ja 57 :n muuttamisesta

HE 181/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatielain 4 ja 57 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatielain 4 ja 57 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan uuden Suomen ja Venäjän välisen rautatieliikennesopimuksen voimaantulosta

Lisätiedot

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperipörsseille, sijoituspalveluyrityksille, luottolaitoksille, ulkomaisille luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille sekä muun julkisen kaupankäynnin järjestäjille

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Määräys velka-arvopaperikauppojen ilmoittamisesta

Määräys velka-arvopaperikauppojen ilmoittamisesta lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperipörsseille, sijoituspalveluyrityksille, luottolaitoksille, ulkomaisille luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille sekä muun julkisen kaupankäynnin järjestäjille

Lisätiedot

HE 14/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 15 :n ja tieliikennelain 105 b :n muuttamisesta

HE 14/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 15 :n ja tieliikennelain 105 b :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 15 :n ja tieliikennelain 105 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ajoneuvoliikennerekisteristä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. 1(5) ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. Ei-ammattimainen asiakas Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. Ammattimainen asiakas 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.7.2017 COM(2017) 384 final 2017/0162 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Armenian tasavallan välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittava tai säännelty yhteisö (1 ja siihen rinnastettava

Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittava tai säännelty yhteisö (1 ja siihen rinnastettava ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. Ei-ammattimainen asiakas Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. Ammattimainen asiakas 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2013

Määräykset ja ohjeet X/2013 Määräykset ja ohjeet X/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro x/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä x.x.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2012/0340 (COD) 11407/16 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 19. heinäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies, VT Jonna Törnroos Sähköiset viestintävälineet Jäsenvaltioiden on huolehdittava

Lisätiedot

Uusi hankintalaki ja sote-palvelut. Metropolia AMK Tarja Sinivuori-Boldt

Uusi hankintalaki ja sote-palvelut. Metropolia AMK Tarja Sinivuori-Boldt Uusi hankintalaki ja sote-palvelut Metropolia AMK 1.9.2017 Tarja Sinivuori-Boldt Hankintalain tavoitteet Tehostaa julkisten varojen käyttöä Edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. lokakuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. lokakuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. lokakuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0258 (NLE) 13583/17 UD 241 CID 6 TRANS 426 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 13. lokakuuta 2017 Vastaanottaja:

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.12.2014 C(2014) 9656 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY täydentämisestä tietyillä huomattavia

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

1992 vp - HE 281 ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ

1992 vp - HE 281 ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1992 vp - HE 281 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi korkotulon lähdeverosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ Määräaikaisena voimassa olevaa korkotulon lähdeverosta annettua

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PUBLIC PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ILMOITUS:I/A-KOHTA Lähetäjä: Neuvostonpääsihteeristö Vastaanotaja:

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2015 COM(2015) 664 final 2015/0304 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi keskinäisestä virka-avusta verotuksen alalla Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta 2 Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin on perustettu jokaiseen EU:n jäsenvaltioon ja sen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.8.2015 COM(2015) 407 final 2015/0181 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS julkisten hankintojen komiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Ukrainan liittymiseen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253.

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 253 259 SISÄLLYS N:o Sivu 253 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Energiatuki Kati Veijonen

Energiatuki Kati Veijonen Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 128/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi jäteverolain 4 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan jäteverolakia muutettavaksi siten, että kaatopaikoille toimitettavasta jätteestä valtiolle kannettavan

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Eduskunnan talousvaliokokunta 7.3.2017 Pekka Ripatti Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hankinnan omavaraisuus Uusiutuvan

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

1984 vp. -HE n:o 140

1984 vp. -HE n:o 140 1984 vp. -HE n:o 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi kiinnityksen tai maksun saamiseksi oikeuteen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.6.2011 KOM(2011) 360 lopullinen 2011/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käytön jatkamista Saint-Barthélemyn saarella sen jälkeen, kun sen asema Euroopan unioniin nähden

Lisätiedot

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa

Lisätiedot

Laki. Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 125/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta

Laki. Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 125/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 125/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ja riskirahoitusta alkuvaiheen pääomasijoitusrahastoihin

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön energiainfrastruktuurihankkeiden luettelon hyväksymiseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön energiainfrastruktuurihankkeiden luettelon hyväksymiseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 3 Lisäys asiakirjaan COM(2016) 456 final Täydennys alkuperäisen menettelyn liitteeeseen 3 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta

Lisätiedot

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä JUHTA 12.12.2013 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara LAIN KÄSITTELYN TILANNE (HE 150/2013 vp) Hallintovaliokunta antoi mietintönsä

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.12.2016 COM(2016) 793 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Tiettyjen neuvoston direktiivin 91/692/EY mukaisesti annettujen unionin ympäristöalan

Lisätiedot

Energiatuen hyödyntäminen yrityksissä. Erkki Väisänen/Tekes TETS

Energiatuen hyödyntäminen yrityksissä. Erkki Väisänen/Tekes TETS Energiatuen hyödyntäminen yrityksissä Erkki Väisänen/Tekes TETS 3.5.2017 MIKÄ? Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät:

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetunlain3 :nmuuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Miten näytteenottovälineet päätyvät näytteenottajan kärryyn? Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Hankintalainsäädäntö Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 14.7.2017 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Puolan parlamentin alahuoneen perusteltu lausunto

Lisätiedot

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa SGEI-palvelut pähkinänkuoressa Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 15.11.2012 Eeva Vahtera,VT, neuvotteleva virkamies SGEI-palvelut pähkinänkuoressa ESITYKSEN SISÄLTÖ 1)Mitä SGEI-palvelut* ovat? 2)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti Mayotten osalta

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti Mayotten osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.8.2013 COM(2013) 577 final 2013/0280 (CNS) C7-0268/13 Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti

Lisätiedot