Rahoitusvakausviraston tiedotustilaisuus

Transkriptio

1 Rahoitusvakausviraston tiedotustilaisuus

2 Katsaus viraston toimintaan Tuija Taos, ylijohtaja Ajankohtaista talletussuojasta Saija Kuivalainen, talletussuoja- ja hallintoyksikön päällikkö Kari Hietaniemi, tietojärjestelmäekonomisti Vuoden 2019 talletussuoja- ja vakausmaksut sekä 2020 vakausmaksunäkymät Riku Thilman, ekonomisti Kriisinratkaisua koskevan BRRD 2 -kehikon valmistelutilanne Reima Letto, kriisinratkaisuyksikön päällikkö Agenda Kahvitauko Kriisinratkaisusuunnittelun odotukset ja painopistealueet Hanna Westman, kriisinratkaisuasiantuntija, pääekonomisti Janne Kainu, kriisinratkaisuasiantuntija SRB:n ja RVV:n MREL-politiikat Pekka Kainulainen, kriisinratkaisuasiantuntija Kriisinratkaisusuunnittelun tiedonkeruun muutokset aikataulut ja XBRL-kokemukset Maiju Harava, kriisinratkaisuasiantuntija EBA:n MREL-julkistamista ja raportointia koskevien standardien valmistelut sekä siirtymäkauden raportointi Pekka Kainulainen, kriisinratkaisuasiantuntija Management Information System käynnissä oleva EU-valmistelu arvonmääritystyön onnistumiseksi Tuija Hartikainen, kriisinratkaisuasiantuntija Tilaisuuden päätös Tuija Taos, ylijohtaja 2

3 Katsaus viraston toimintaan Tuija Taos 3

4 Rahoitusvakausvirasto (RVV) 4 vuotta & eurooppalainen viitekehys Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board, SRB) Ylijohtaja RVV:n Neuvottelukunta (Valtiovarainministeriö, Suomen Pankki, Finanssivalvonta ja RVV) Board of Supervisors Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) Resolution Committee Kriisinratkaisu (Resolution Planning and Decisions) CORES, FC, ABC, LN, ICTNW n. 30 työryhmää Kriisinratkaisuyksikkö Talletussuoja- ja hallintoyksikkö Euroopan pankkiviranomainen (European Banking Authority, EBA) SGRE, SGRPP, TFDGS n. 15 työryhmää Rahoitusvakausrahasto Yhteinen kriisinratkaisurahasto (Single Resolution Fund, SRF) Rahoitusvakausrahaston hallitus Talletussuojarahasto Kriisinratkaisurahasto

5 Vuoden 2018 tilinpäätös ja onnistumiset lyhyesti 100% kattavuus LSI suunnittelussa (notifiointi SRB:lle) Nordeaan kotipaikanvaihdokseen liittyneiden asiakokonaisuuksien onnistunut haltuunotto Onnistunut vaikuttaminen SRB:n linjauksiin sekä kriisinratkaisua ja talletussuojaa koskevan lainsäädännön muutoksiin RVV:lle järjestelmäyhteydet Fivan RISKI- ja YHPE-järjestelmiin Kaksi kansallista kriisisimulaatiota, Nordic-Baltic -kriisisimulaatio ja niitä tukeneet viranomaisseminaarit TALSU-maksatusjärjestelmäprojektin sujuva eteneminen

6 Strategiakartta ja toiminnan painopisteet vuonna 2019 Erityinen painopistealue; tämän tulostavoitteen alla olevia hankkeita priorisoidaan 2019 Ei muutosta aiempaan painotukseen Pankkikriisien kustannusten minimointi Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Pankkikriisien ennaltaehkäisy ja kriisinratkaisumekanismin yleisen tunnettuuden ja uskottavuuden lisääminen Uskottava talletussuoja RVV:n korkea kyvykkyys toimia minkä tahansa laitoksen kriisitilanteessa Laitosten varautuminen kriisitilanteisiin riittävä RVV:n korkea toimintakyky talletussuojan laukaisevissa tilanteissa Laitoksilla riittävä tappion kattamiskyky EU ja kansallinen lainsäädäntö tukee RVV:n perustehtävässä onnistumista Sujuva talletussuojan rahoitusprosessi Sijoittajavastuun läpinäkyvyys ja sen uskottava toteuttaminen Viranomaiskentässä yhteistyö on vakiintunutta ja sujuvaa: roolit ja vastuut ovat selkeät Yleisön vahva tietoisuus ja luottamus talletussuojaan

7 Vuoden 2019 keskeiset hankkeet etenevät hyvin Toiminnan erityinen painopistealue RVV:n korkea kyvykkyys toimia minkä tahansa laitoksen kriisitilanteessa Viranomaiskentässä yhteistyö on vakiintunutta ja sujuvaa: roolit ja vastuut ovat selkeät RVV:n korkea toimintakyky talletussuojan laukaisevissa tilanteissa Yleisön vahva tietoisuus ja luottamus talletussuojaan Hankkeet, joita priorisoidaan vuonna 2019 Nordean kriisinratkaisusuunnitelma SRB:n johdolla Arvopaperikeskuksen kriisinratkaisusuunnitelma LDT- ja RISKI-datan seuranta- ja analyysityökalujen kehittäminen ja tehokas hyödyntäminen Yhteisymmärryspöytäkirjat Fivan ja SP:n kanssa Kriisinhoitomanuaali ja prosessikuvaukset Viranomaisten yhteiset työtilaratkaisut TALSU-projektin sovelluskokonaisuus otettu käyttöön Talletussuojajärjestelmän kuormitustestaukset: SCV, kansallinen maksatus, cross-border maksatus Talletussuojan Public Awareness -tutkimus Talletussuojan ja kriisinratkaisun Nuku rauhassa - tietoisuuskampanjan valmistelu

8 Visiomme 2021 Vahva ja kriisinhoitokykyinen asiantuntija, joka toiminnallaan ja viestinnällään varmistaa rahoitusmarkkinoiden vakautta

9 Sidosryhmäpalaute viestinnän kehittämisestä 2018 Viestinnän ja kommunikaation osa-alueella virastolla nähtiin useita tapoja kehittää toimintaa. Virastolta toivottiin selkeää ja avointa viestintää sekä mahdollisimman ennakoivaa tiedottamista tulevista päätöksistä. Lisäksi ehdotettiin nettisivujen tietosisällön ja epäformaalimman viestinnän lisäämistä ja kriisiajan viestintään varautumista. Myös talletussuojan tunnettuuden lisääminen harkitulla ja kohdennetulla viestinnällä koettiin tärkeäksi

10 Viestinnän kehittämisestä 2019 RVV:n viestintäpolitiikan laadinta ja viestinnän visio Ulkoisen viestinnän koordinointia Public Awareness -tutkimushanke ja tietoisuuskampanja Laitoskohtaisen kriisiviestinnän suunnittelu Viestintään painottuva simulaatioharjoitus 2020 Myös eurooppalainen ulottuvuus mukana (EFDI, SRB) Viraston omien viestintävalmiuksien kehittäminen (ulkopuoliset viestintäkumppanit, työkalut, opintopiirit) ja nettisivujen uudistaminen

11 Tietoisuustutkimushanke 2019 Tietoisuustutkimushanke (PA-tutkimus) yksi viraston vuoden 2019 viestinnän prioriteetteja Tavoitteena on selvittää suomalaisten tietämystä sekä talletussuojaa että kriisinratkaisua kohtaan. Tutkimus luo pohjaa syksyllä käynnistyvälle tietoisuuskampanjan suunnittelulle sekä toteutukselle Toteutetaan ensimmäistä kertaa Suomessa. Vastaavia, lähinnä talletussuojaan keskittyviä selvityksiä tehty muissa Euroopan maissa. Tutkimuskäytännöt ja -tulokset keskenään vaihtelevia. Sidosryhmät tervetulleita mukaan hankkeeseen tutkimus- ja/tai kampanjavaiheessa

12 EU-puheenjohtajuuskauden valmistelut 2019 RVV antaa resurssitukea VM:lle kahdessa hankkeessa EDIS Valmistelu nyt korkean tason työryhmässä, joka raportoi eurohuippukokoukselle kesäkuussa Eurohuippukokoukselta odotetaan linjausta täsmennystä tiekartasta yhteistä talletussuojaa koskevien neuvottelujen avaamiseksi: tiekartta kattaisi mahdollisesti useita toimia pankkiunionin kehittämiseksi pitkällä aikavälillä? Suomi valmistautuu tiekartan mukaiseen jatkokäsittelyyn huippukokouksen linjausten mukaisesti CCP recovery & resolutio Ehdotuksen käsittely neuvostossa käynnistyy toukokuussa RO johdolla kahden vuoden tauon jälkeen Suomen tavoitteena neuvoston yleisnäkemyksen saavuttaminen

13 Arvonmäärityspalveluiden kilpailutus 2019 Kriisinratkaisutilanteessa 3 erilaista arvonmääritystä, joihin käytetään riippumattomia arvonmäärittäjiä SRB julkaisi helmikuussa viitekehyksen arvonmäärittäjille arvonmääritystyötä ja siitä raportointia koskevista odotuksistaan EBA julkaisi helmikuussa käsikirjan arvonmääritystyölle viranomaisten käyttöön RVV:n tietopyyntö potentiaalisille palvelutoimittajille tehtiin huhtikuussa Markkinavuoropuhelut palvelutoimittajien kanssa sovittu toukokuun loppupuolelle Tavoitteena ymmärtää palvelun hinnoittelurakenteelle välttämättömät elementit sekä palvelutoimittajien mahdollisuus oheispalvelujen toimittamiseen Tarjouspyyntöasiakirjojen valmistelu kesän aikana Kilpailutus syksyn 2019 aikana Tavoite saada puitesopimukset voimaan

14 VTV:n tuloksellisuustarkastus 2019 VTV on juuri aloittanut tuloksellisuustarkastuksen aiheesta Rahoitusvakausviraston toiminta osana pankkiunionin yhteistä kriisinratkaisumekanismia. Tarkastus kestää koko loppuvuoden Tavoitteena - varmentaa, miten hyvin Rahoitusvakausvirasto on varustettu ja valmistautunut huolehtimaan pankkien kriisinratkaisutehtävistä - arvioida, onko kriisinratkaisusuunnitelmat laadittu asianmukaisesti - arvioida onko muut kriisinratkaisutehtävät järjestetty Suomessa siten, että annettujen tehtävien mukainen toiminta on varmistettu ja tehtävät voidaan toteuttaa riippumattomasti. - selvittää, onko kriisinratkaisun järjestelyissä havaittavissa vastaavantyyppisiä tarkastusvajeita (audit gaps) kuin pankkivalvonnan rinnakkaistarkastuksessa tuli esiin. Rahoitusvakauden edistämisen arvioinnissa otetaan huomioon Rahoitusvakausviraston lisäksi myös VM:n, Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin rooli. Toteutetaan rinnakkaistarkastuksena eli tehdään myös Saksassa, Hollannissa, Virossa, Portugalissa ja Itävallassa. ECA tekee samaan aikaan vastaavaa tarkastusta SRB:hen

15 RVV:n toimintamenot Vuoden 2018 menot olivat 3,21 miljoona euroa. Toimintamenoissa ei ole odotettavissa mainittavaa muutosta Arvio vuoden 2019 budjetin koosta 3,37 miljoonaa euroa Vuodelle 2020 juuri tehty budjettiehdotus, 3,66 miljoonaa euroa. Merkittäviä hankkeita tulevalle vuodelle: Tiedonkeruu ja asiakirjahallinta (XBRL-raportointijärjestelmä, sähköinen asianhallintajärjestelmä) Viestinnän tietoisuuskampanja, verkkosivujen uudistus ja kriisiviestintäsimulaatio Kriisinhoitotilanteen tekniset järjestelyt (virtuaalinen kriisityötila ja viestintä) Summa kerätään hallintomaksuina aina loppuvuonna marras/joulukuussa Nordean kotipaikan siirtyminen Suomeen kasvatti taseperusteisesti laskettavien hallintomaksujen laskentapohjaa. Siten hallintomaksuina kerättävä summa tulee jakautumaan useammalle toimijalle alentaen jo aiempina vuosina maksuvelvollisina olleiden laitosten maksun määrää Toiminnan digitalisointi ja hallinnon keventäminen ja ulkoistus jatkuvia kehittämishankkeita

16 Ajankohtaista talletussuojasta Saija Kuivalainen, Kari Hietaniemi

17 Agendalla Talletussuojaa koskevan lainsäädännön kehittäminen Talletussuojan maksatusjärjestelmän (TALSU-järjestelmä) käyttöönotto ja jatkotoimet EBAn ohjeistamat kuormitustestit TALSU-järjestelmän esittely ja demo

18 Talletussuojaa koskeva EU-lainsäädäntö Talletussuojadirektiivin täytäntöönpanon edistymisen katselmointi käynnissä komission ja Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) toimesta RVV mukana EBAn talletussuojatyöryhmässä (TFDGS) ja sen alatyöryhmissä, joissa työstetään EBA:n lausuntoja komissiolle liittyen: Talletussuojakorvausten maksatukseen Talletussuojan rahoitukseen Talletusten korvauskelpoisuuteen, talletussuojan kattavuuteen ja viranomaisten väliseen yhteistyöhön Yhteisen eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän (EDIS) osalta odotetaan poliittisia päätöksiä RVV mukana Euroopan talletussuojajärjestelmien yhteistyöjärjestön (EFDI) Pankkiunionityöryhmässä, joka julkaisi joulukuussa 2018 EDIS-raportin 1 hyödynnettäväksi poliittisessa keskustelussa Käytännön haasteita ja ratkaisuehdotuksia yhteiseen talletussuojajärjestelmään liittyen 1 Technical Considerations for the Design of EDIS

19 Talletussuojaa koskeva kansallinen lainsäädäntö (1/2) Virastolakiin tehtiin useita korvaustilanteeseen liittyviä muutoksia: Talletuspankin konkurssipesälle velvollisuus toimittaa RVV:lle tarvittavat tiedot. 1 Korvaus kohdistuu ensisijaisesti talletusten pääomaan ja toissijaisesti talletukselle kertyneisiin korkoihin 1 Korvausten maksupäätökset voi tehdä automatisoidussa menettelyssä ja allekirjoittaa koneellisesti. 1 Korvausten maksamiseen ei sovelleta korkolakia. 1 Rahaston lainanottoa koskevan valtuuden käsittelyä ei enää rajata talousarvion käsittelyn yhteyteen. 1 1 SK 407/2019, HE:100/2018, voimaantulo

20 Talletussuojaa koskeva kansallinen lainsäädäntö (2/2) Lisäksi virastolakiin tehtiin muutoksia koskien kolmansissa maissa olevia sivuliikkeitä ja sijoituspalvelun tarjoajan nimissä olevia asiakasvaratilejä: RVV voi päättää korvata myös kolmannessa maassa olevassa sivuliikkeessä olevat talletukset. 1 RVV voi tehdä yhteistyötä myös muiden kuin ETA-valtioiden talletussuojaviranomaisten kanssa, jos talletuspankilla on niiden alueella sivuliike. 1 Talletussuojakorvausten maksaminen on mahdollista sivuliikkeen valtion valuutassa myös siinä tapauksessa, että talletus on tehty kolmannen maan valuutassa. 1 Sijoituspalvelun tarjoajan nimissä olevat asiakasvaratilit talletussuojan piiriin 2 1 SK 407/2019, HE:100/2018, voimaantulo SK 299/2019, HE:277/2018, voimaantulo

21 Talletussuojan maksatusjärjestelmä Hanke asetettiin vuonna 2016 Taustalla talletussuojadirektiivin vaatimukset Tavoitteena oli luoda prosessit ja rakentaa tarvittava järjestelmä: Talletuksia ja tallettajia koskevaan tiedonkeruuseen Talletussuojakorvausten nopeaan (7 työpäivää) maksatukseen kriisitilanteissa - myös sivukonttorien tallettajille Järjestelmän toteutus aloitettiin 2017 Tiedonkeruun määrittely tiiviissä yhteistyössä toimialan kanssa Sovellustoimittaja Visma Consulting Oy Mukana myös Valtori, Palkeet ja VRK:n Suomi.fi-palvelut Järjestelmä siirrettiin tuotantoon ja otettiin käyttöön maaliskuussa 2019 Järjestelmää käytetään normaaliaikana lakisääteisten, EBAn ohjeiden mukaisten testien suorittamiseen

22 Mitä seuraavaksi? Pankkien raportointia koskeva kuormitustesti tuotantodatalla parhaillaan käynnissä. Testin avulla varmistetaan: Pankkien kyky toimittaa data (SCV-tiedostot, Single Customer View) annettujen ohjeiden mukaisesti Datan oikeellisuus Tietojärjestelmän suorituskyky ja toiminta aidolla tuotantodatalla Valmius talletussuojakorvausten maksamiseen 7 työpäivässä saavutetaan tuotantotestien jälkeen, viimeistään vuoden 2019 lopussa. Roadshow tulossa syksyllä! RVV kiertää esittelemässä uutta järjestelmää laajasti sidosryhmille ja medialle. Tulevina vuosina agendalla muun muassa: Kuormitustestit ja simulaatiot koskien mm. talletuskannan siirron ja resoluution rahoittamista talletussuojarahaston varoista Maksatusjärjestelmän jatkokehitystyö tarpeen mukaan RVV:n sisäisten prosessien ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen

23 EBA:n ohjeiden mukaiset kuormitustestit keväällä 2019 SCV-testit (Single Customer View; tallettaja- ja tilitiedot) RVV:n operationaalinen kyky Crossborder testi Testataan pankkien kykyä toimittaa RVV:lle tallettajaja tilitiedot annettujen ohjeiden mukaisesti Fiva testin tarkkailijana Simuloidaan Payout Case Testataan 7 työpäivän maksatusprosessi Pääfokus uuden ITjärjestelmän testauksessa Testataan maksuohjetiedostojen vaihtoa ja käsittelykykyä, kun suomalaisella pankilla on sivukonttori toisessa ETA-maassa ja toisinpäin

24 Järjestelmän kuvaus Kotimainen PANKKI Tiedot talletuksista TALSU- JÄRJESTELMÄ Tietojen tallennus Korvausten laskenta Päätösten muodostus ja lähetys Maksuaineistojen muodostus ja lähetys Erilaiset raportit Uusi tilinumero Päätös & korvaus Tallettajaa ei tavoiteta, tiedot korvauksesta Sivukonttori ulkomailla Tiedot korvauksista Raportti TALLETTAJAT Korvaus AVI TOISEN MAAN VIRANOMAINEN VEROTTAJA Korvaus

25 Järjestelmän kuvaus Ulkomainen PANKKI Tiedot talletuksista TOISEN MAAN VIRANOMAINEN Tiedot korvauksista Raportti TALSU- JÄRJESTELMÄ Tietojen tallennus Maksuaineistojen muodostus ja lähetys Erilaiset raportit Uusi tilinumero Korvaus TALLETTAJAT

26 Tilinumeron ilmoittaminen

27 Vuoden 2019 talletussuoja- ja vakausmaksut sekä 2020 vakausmaksunäkymät Riku Thilman

28 Esityksen rakenne Talletussuojarahasto ja vuoden 2019 maksut Yleisesti talletussuojarahastosta ja sen kartuttamisesta Vuoden 2019 talletussuojamaksut Nordean kotipaikan siirtymisen vaikutukset talletussuojamaksuihin Kriisinratkaisurahastot ja vakausmaksut Kriisinratkaisurahastojen varat ja tavoitetaso Missä tilanteissa rahastoituja varoja voidaan käyttää? Vuoden 2019 vakausmaksut Nordean muuton vaikutukset niihin Tiedossa olevat merkittävät ensi vuoden vakausmaksujen määrään vaikuttavat tekijät RVV:n muistio vakausmaksujen määräytymisestä ja SRB:n julkaisemat selventävät dokumentit

29 Talletussuojamaksuista Riku Thilman

30 Yleisesti talletussuojarahastosta ja sen kartuttamisesta RVV on hallinnoinut vuodesta 2015 talletussuojarahastoa, jota kartutetaan Suomessa toimivilta talletuspankeilta kerättävillä talletussuojamaksuilla Laissa on säädetty talletussuojarahastolle tavoitetaso ja määräaika sen saavuttamiseksi, vuonna 2024 rahaston varojen tulee vastata 0,8 prosenttia kaikkien Suomessa toimivien pankkien korvattavien talletusten yhteismäärästä Vanha talletussuojarahasto (VTS-rahasto) toimii talletussuojajärjestelmän puskurirahastona Vuoden 2018 lopussa talletussuojarahaston ja VTS-rahaston varat olivat yhteensä noin 1,15 mrd. Euroa

31 Vuoden 2019 talletussuojamaksut RVV antoi pankeille päätökset vuoden 2019 talletussuojamaksuista sekä uuden pankin suorittamasta talletussuojajärjestelmän liittymismaksusta Yhteensä maksuja kerätään noin 127 milj. euroa, jonka myötä talletussuojarahaston varat kasvavat kesäkuun loppuun mennessä noin 401 milj. euroon Nordean kotipaikan siirtyminen Suomeen kasvatti talletussuojajärjestelmän piiriin kuuluvien korvattavien talletusten yhteismäärän noin 129 mrd. euroon (2018: 51 mrd. euroa), jonka myötä talletussuojarahaston tavoitetaso nousi merkittävästi tiedoin laskettuna vuoteen 2024 mennessä saavutettava tavoitetaso on noin 1,03 mrd. euroa (409 milj. euroa) RVV laski pankkikohtaiset talletussuojamaksut viime vuoden tavoin käyttäen EBA:n ohjeen mukaista riskiperusteista menetelmää, joka huomioi pankkien keskinäisen riskisyyden mm. pääoman, maksuvalmiuden, varojen laadun ja kannattavuuden osalta (7 indikaattoria) Jokaiselle pankille määritetään riskikerroin suhteellisen riskisyyden perusteella väliltä 0,75 ja 1,5 Pankkikohtainen osuus talletussuojamaksuina yhteensä kerättävästä määrästä muodostuu kaavan osuus korvattavista talletuksista * riskikerroin perusteella

32 Miten Nordean kotipaikan siirtyminen Suomeen vaikutti talletussuojamaksuihin? Korvattavien talletusten määrän kasvu nosti talletussuojarahaston tavoitetasoa huomattavasti ja siten rahastoa on kartutettava aiempia vuosia suuremmin vuosittaisin maksuin Uudelle talletuspankille on laissa säädetty kymmenessä vuodessa suoritettava talletussuojajärjestelmän liittymismaksu, joka on määrältään 0,8 prosenttia uuden pankin korvattavien talletusten yhteismäärästä Nordean liittymismaksu ajoittuisi vuosille siten, että vuosittainen liitymismaksun määrä olisi 0,08 prosenttia Nordean korvattavien talletusten määrästä Johtuen liittymismaksun osittaisesta jaksottumisesta tavoitetason saavuttamiseksi säädetyn määräajan jälkeisille vuosille (v osuus), muut pankit kattaisivat osan kohonneesta tavoitetasosta Nordea ja VTS-rahasto ovat kuitenkin tehneet sopimuksen ([1] ja [2]), jonka mukaisesti Nordea suorittaa liittymismaksunsa kokonaisuudessaan jo vuosina ja VTS-Rahasto suorittaa Nordean liittymismaksun katteeksi luettavan 174 milj. euron pääomituksen talletussuojarahastoon Sopimuksesta johtuen Nordea kattaa täysimääräisesti aiheuttamansa nousun rahaston tavoitetasossa, eivätkä muiden pankkien maksut siten nouse Nordean muutosta johtuen [1]: Nordea sopimukseen vanhoista talletussuojamaksuista < [2]: Suomen talletussuojavastuiden kasvuun on varauduttu hyvin <

33 Talletussuojarahaston kartutus kuviona Summa sisältää i) Vuoden 2019 talletussuojamaksut sekä liittymismaksut Vuosina kerätään tämän hetken arvion mukaan talletussuojamaksuina sekä liittymismaksuina yhteensä noin 98 meur / v. jotta tavoitetaso saavutetaan vuonna ii) VTS-rahaston ja Nordean sopimuksen mukaisen pääomituksen talletussuojarahastolle Tarkoittaa, että arvion mukaan talletussuojamaksuja kerätään tulevina vuosina yhtä paljon kuin vuonna 2019, mutta liittymismaksun määrä laskee johtuen VTS-rahaston tekemästä pääomituksesta. Huom. Muutokset korvattavien talletusten määrässä sekä pankkien keskinäisessä riskisyydessä johtavat muutoksiin tavoitetasossa sekä vuotuisten maksujen jakautumisessa esi pankkien kesken

34 Yleisesti kriisinratkaisurahastoista ja vakausmaksuista Riku Thilman

35 Yleisesti kriisinratkaisurahastoista Luottolaitoksilta kerättävillä vakausmaksuilla kartutetaan pankkiunionin alueen yhteistä kriisinratkaisurahastoa (Single Resolution Fund, SRF), jota hallinnoi SRB Tavoitetaso 1 prosentti pankkiunionin alueen korvattavien talletusten yhteismäärästä, noin 58 mrd. euroa, määräaika 2023 Kartutettuna vuoden 2019 vakausmaksujen keräämisen jälkeen noin 33 mrd. euroa RVV hallinnoi kansallista kriisinratkaisurahastoa, jota kartutetaan tietyiltä sijoituspalveluyrityksiltä kerättävillä vakausmaksuilla Vuoden 2019 vakausmaksujen keräämisen jälkeen rahastossa on varoja noin euroa

36 Kriisinratkaisurahastojen käyttö SRB voi käyttää SRF:ää kriisinratkaisuvälineiden tehokkaan käytön varmistamiseksi: Kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen varojen tai velkojen takaamiseen Lainojen myöntämiseen tai omaisuuserien ostamiseen Pääomasijoituksen tekemiseen siltapankkiin tai erilliseen varainhoitoyhtiöön Korvauksen maksamiseen osakkeenomistajille tai velkojille, jotka kärsivät suuremmat tappiot kuin olisivat normaalissa maksukyvyttömyysmenettelyssä kärsineet Pääomasijoituksen tekemiseen, jos tehdään velkojen alaskirjaus ja päätetään rajata tietyt velkojat alaskirjauksen ulkopuolelle [poikkeuksellisissa, erikseen säädetyissä tilanteissa] Laissa rahoitusvakausviranomaisesta on säädetty kansallisen kriisinratkaisurahaston käyttömahdollisuuksista vastaaviin tarkoituksiin rahastoon maksuvelvollisten toimijoiden kriisinratkaisussa

37 Vakausmaksut vuonna 2019 Riku Thilman

38 Vakausmaksut vuonna 2019 RVV on tehnyt päätökset koskien vuoden 2019 vakausmaksuja SRF:ään kerätään Suomessa toimivilta luottolaitoksilta yhteensä noin 216 milj. euroa (54,4 milj. euroa) Kansalliseen kriisinratkaisurahastoon kerätään tietyiltä sijoituspalveluyrityksiltä yhteensä noin euroa RVV kerää vakausmaksut toukokuun loppuun mennessä, jonka jälkeen luottolaitosten maksut siirretään SRF:ään Pankkiverohyvitys tehdään automaattisesti niille laitoksille, joilla on vielä hyvitystä käytettävissä

39 Nordean kotipaikan siirtymisen vaikutukset vuoden 2019 vakausmaksuihin Nordean siirtyminen Suomeen kasvatti Suomen talletussuojajärjestelmän piiriin kuuluvien korvattavien talletusten yhteismäärää ja siten nosti vakausmaksujen laskennassa huomioitavaa vuotuista tavoitetasoa Vuotuisella tavoitetasolla tarkoitetaan summaa, joka kerätään yhteensä kaikilta luottolaitoksilta, jotta rahaston tavoitetaso saavutetaan sille säädetyssä aikataulussa Lasketaan vuosittain erikseen kansallisesti (BRRD-osuus) ja euroalueen tasolla (SRM-osuus) Kaava: Vuotuinen tavoitetaso = korvattavat talletukset * (1/8) * laskentakerroin (1,15 %) Kansalliseen osuuteen merkittävä vaikutus (vs. 2018: n. +43 % / 31 milj. eur), euroalueella muutokset suhteellisesti vähäisempiä (+2,7 % / 215 milj. eur) Kansallisen osuuden painotus vuoden 2019 laskennassa 26,67 prosenttia, vuonna prosenttia ja vuonna prosenttia SRB laskee vuotuisen tavoitetason edellisvuoden neljännesvuosihavaintojen keskiarvona Nordean talletuskanta siirtyi Suomeen lokakuussa 2018, joten vain neljännes siitä on huomioitu vuonna 2019 Nordea kuitenkin osallistuu täysimääräisesti maksurasitteen kattamiseen jo vuonna 2019 Muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina, vuodelle 2020 tavoitetaso tulee nousemaan sen vuoksi, että koko Nordean korvattavien talletusten kanta on huomioitu laskennassa

40 Vakausmaksunäkymät vuodelle 2020 Riku Thilman

41 Vuodelle 2020 tiedossa olevat merkittävät vakausmaksujen määrään vaikuttavat muutokset Nordean korvattavien talletusten huomioiminen kokonaisuudessaan tulee nostamaan suomalaispankeille laskettavaa vuotuista tavoitetasoa ensi vuonna Etenkin kansallinen osuus tulee nousemaan, euroalueen osuudessa muutos suhteellisesti vähäisempi Vaiheittainen euroalueen osuuden suurempi painotus lopullisen maksun määräytymisessä kuitenkin vaimentaa maksurasitteen kasvua Olettaen, että kaikki muut tekijät pysyisivät muuttumattomina, vaikutus lopullisen vakausmaksun määrään olisi ensi vuonna noin +14 prosenttia Kuitenkin: muutokset maksuvelvollisten koossa ja suhteellisessa riskiasemassa vaikuttavat laskennan lopputulokseen Huom. vuonna 2020 vakausmaksut lasketaan tietojen perusteella, joten olennaista muutos suhteessa 12/2017 tietoihin

42 RVV:n muistio luottolaitosten vakausmaksujen määräytymisestä ja niiden ennustamisesta RVV lähetti kaikille luottolaitoksille muistion, jossa on käsitelty vakausmaksujen laskentaa, tulevien vuosien kannalta merkittävimpiä tiedossa olevia muutoksia sekä yskinkertaisella esimerkillä laitoksen koossa tai riskisyydessä tapahtuvien muutosten vaikutusta lopulliseen vakausmaksun määrään Tavoitteena parantaa toimijoiden tietämystä vakausmaksujen määräytymisestä Myös SRB on julkaissut verkkosivuillaan materiaalia aiheesta: Factsheet: QA: Statistical information:

43 Kriisinratkaisua koskevan BRRD 2 - kehikon valmistelutilanne Reima Letto

44 BRRD 2 implementointiaikataulu (arvio, muut kuin G-SII:t ) EU pankkipaketti julkaistaan + 20 pv osa CRR 2:sta suoraan sitovana voimaan heinäkuu EBA RTS:t / ITS:t + 6kk tai + 12kk julkaisemisesta: tammikuu ja heinäkuu Ensimmäinen MREL raportointiajankohta EBA ITS:n mukaisesti Q4 MREL P2 subordinaatiovaateet voimaan SRB/RVV päivitetty MREL- linjauspolitiikka Heinä-elokuu Takaraja Suomen kansallisten lakimuutosten voimaantulolle ja SRM- asetus voimaan 1.1. CRR 2 kokonaisuudessaan voimaan heinäkuu EBA MREL julkistamis ITS:n vaateiden soveltaminen

45 BRRD 2 sisältää runsaasti EBA:lle annettua RTS/ITS- säädösvaltaa

46 Subordinaatiovaade pankkien jako neljään ryhmään TLAC banks - Korkein seuraavista: 18% TREA + CBR, 6.75% LRE tai 8% TLOF Top Tier banks (tase >100 mrd. eur) - Korkein seuraavista: 13.5% TREA + CBR, 5% LRE tai 8% TLOF - Jos 8% TLOF on enemmän kuin 27% TREA, viimeksi mainittu muodostaa katon Subordination Fished banks (viranomaisen päätöksellä merkittäväksi katsottavat pankit) - Korkein seuraavista: 13.5% TREA + CBR, 5% LRE tai 8% TLOF - Ei 27 % TREA- kattoa Other banks - Ei minimivaadetta - Jos asetetaan, katto on korkeampi seuraavista: 8% TLOF tai 2(P1) + 2(P2R) + CBR TREA- pohjainen 3.5% vähennys 8% TLOF vaateesta kaikilla pankeilla

47 Esimerkkejä muista muutoksista BRRD 1/SRB nykyinen MREL politiikka BRRD 2/SRMR 2/CRR 2 MREL - kalibrointi % TLOF % TREA ja % LREM (+subordinaavaateessa TLOF) Loss Absorption Amount Recapitalization Amount (RCA) LAA= P1+P2R+CBR Ei tarkistuksia oletustasoon RCA= P1 + P2R + MCC (CBR %) Tarkistukset mahdollisia tiukoin edellytyksin LAA= P1+P2R Ei tarkistuksia oletustasoon P1+P2R+MCC (CBR-CCB) MCC ei pakollinen Tarkistusten edellytyksissä lisää harkintaa Structured Notes MREL- kelpoisia tietyin edellytyksin MREL- kelpoisia tietyin tarkennetuin edellytyksin Yhteenliittymien (CRR 10art) säännökset Ei Resoluutioedellytysten arviointi yhteenliittymän tasolla Poikkeuslupamahdollisuus Internal MREL- vaateesta Kiinnitysluottopankit Ei solo- vaadetta, jos erillinen kp- toimilupa Sisältyy konsolidoituun MREL- vaateeseen MREL- rikkomisen seuraamukset Pääosin purettavuuden esteitä koskevien valtuuksien puitteissa Ei solo- vaadetta, jos erillinen kp- toimilupa Ei sisälly konsolidoituun MREL- vaateeseen Pääosin purettavuuden esteitä koskevien valtuuksien puitteissa, mutta valtuuksien määrä kasvaa ja aikarajat lyhenevät. Voitonjakokielto Moratorio-oikeus Ei Max 2 vrk FOLTF- päätöksen jälkeen Voi koskea myös talletuksia

48 MREL-velkainstrumenttien edellytykset tarkentuvat Yleiseen kelpoisuuteen ja maturiteetin määräytymiseen vaikuttavat ehdot (CRR art. 72b ja 72c) Call option- edellytykset, acceleration clauses jne (siirtymäaika) EBA RTS tarkentaa mm. incentive for the issuer to call - edellytyksen sisältöä Bail in klausuulit velkaehdoissa (CRR art. 72b(2)(n), BRRD art. 55 ) Ehdoissa/esitteessä oltava maininta viranomaisen bail in valtuudesta ko. instrumenttiin (siirtymäaika) Kolmansien maiden lain alla liikkeeseen lasketut velat: jos ei contractual recognition lauseketta, ei MREL - kelpoisuutta Ennenaikaiset takaisinlunastusluvat (CRR art. 78a) Pitkälle vastaavat kuin own funds- instrumenteilla jo nyt voimassa Kriisinratkaisuviranomainen myöntää EBA RTS tarkentaa lupahakemuksen edellytyksiä yms. Määräaikainen (max 1v) yleinen etukäteislupa mahdollinen tietyin edellytyksin

49 Velkainstrumenttien tarjoamista vähittäissijoittajille koskevat rajoitukset Jäsenmaiden vaihtoehdot vaateen (BRRD art. 44a) implementoinniksi 1) MIFID soveltuvuustestin edellyttäminen: lisäksi jos sijoituskapasiteetti alle 500,000, varmistettava ettei instrumenttien osuus koko portfoliosta ylitä 10 % ja että sijoitus vähintään 10,000. 2) Säädetään kansalliseen lakiin instrumenttien vähimmäissijoituksen kooksi 50,000 3) (Jäsenmaat joissa pankkisektorin koko yhteensä max. 50mrd., vähimmäissijoitus voidaan alentaa ) Koskee vain subordinated eligible instruments, mutta jäsenmaat voivat laajentaa vaateen omien varojen ja senior unsecured- instrumentteihin Koskee vain lain voimaantulon jälkeen tehtyjä liikkeeseen laskuja

50 SRB:n linjauspolitiikan varaan jääviä tulkintakysymyksiä BRRD 2 /SRMR 2- muutosten myötä viranomaisen harkinnanvaraisuutta on monilta osin lisätty, minkä seurauksena linjausten yhdenmukaisuus tapahtunee vasta SRB:n MREL politiikoissa, esim. Asetetaanko ja millä edellytyksillä konkurssistrategian omaaville pankeille MRELvaade? Mitä eriä MREL- vaateen Market Confidence Charge- elementtiin sisällytetään? Fished Option valtuuden soveltamisala asetetaanko subordinaatiovaade muillekin kuin TLAC ja Top Tier pankeille? Hybrid- lähestymistavan pakollisuus- onko ryhmän MREL- kelpoiset velat laskettava aina kriisinratkaisun kohdeyhteisöstä? Siirtymäaikojen pakollisuus?

51 BRRD 3 muutostarpeiden arviointi Komissio on julkaissut lyhyen arviointiraportin BRRD:n muutostarpeista Raportissa ei ehdoteta säädösmuutoksia, mutta seuraavien osa-alueiden tarkempaa selvittämistä pidetään perusteltuna Precautionary recapitalisation. Edellytykset ja menettely, joilla julkisia varoja voi käyttää pankin ennakolliseen pääomittamiseen Early intervention measures. Valvontaviranomaisen BRRD:n mukaisen varhaisen vaiheen välineiden käytön ja jatkuvan valvonnan (CRD) välineiden käytön rajanvedon selkeyttäminen Common backstop to the SRF. Täysimääräisen backstop- tason varmistaminen jo siirtymäkaudella ennen kansallisten maksuosuuksien poistumista. Liquidity in resolution. Likviditeetin turvaamisen kriisitilanteessa varmistavien rahoitusjärjestelyjen kehittäminen. Harmonisation of national insolvency laws on banks. Pankkeja koskevien kansallisten maksukyvyttömyyssäännösten asteittainen yhdenmukaistaminen mm. komission käynnissä olevan tutkimuksen pohjalta

52 Kriisinratkaisusuunnittelun odotukset ja painopistealueet Hanna Westman, Janne Kainu

53 SI laitosten valmistelutilanne lyhyesti SRB:n johdolla on valmisteltu 2018 käynnistyneen päivitystyön pohjalta kriisinratkaisusuunnitelma 109 pankkiryhmälle ja niiden perusteella on tehty/ tehdään MREL- päätös tämän vuoden aikana huomattavasti useammalle pankille kuin aikaisempana vuonna Suunnittelusykli on SI- laitoksilla jaettu kahteen aaltoon sen mukaan onko ryhmässä kriisinratkaisukollegio (mukana pankkiunionin ulkopuolisia laitoksia) vai ei Vuoden mittainen sykli on varsinkin kollegiopankeille osoittautunut liian lyhyeksi erilaisten kuulemis- ja päätösprosessien keston vuoksi Tavoitteena on siirtyä yhdenmukaiseen ( steady state ) sykliin kaikkien SIlaitosten osalta 2020 aikan, jonka myötä mm. suunnittelussa ja päätöksissä hyödynnettävä tieto pohjautuisi tuoreimpiin raportoitaviin lukuihin

54 Pankkien purettavuuden (resolvability) parantaminen on yksi SRB:n lähiajan painopistealueista Kriisinratkaisusuunnitteluprosessi (kts. SRB intro) MREL Toiminnallinen jatkuvuus Strateginen liiketoimintaanalyysi arvio toimintojen kriittisyydestä kuvaus toiminnallisista ja taloudellisista linkeistä Kriisinratkaisustrategia ja eroteltavuus MREL Taloudellinen jatkuvuus Hallinto kriisitilanteessa ja viestintä Datan saatavuus Arvio purettavuuden esteistä Pankki implementoi tarvittavat toimenpiteet viranomaisen tunnistamien esteiden poistamiseksi

55 Kriisinratkaisusuunnittelua koskevan ohjeistuksen valmistelutilanne Ohjeistus kriisinratkaisusuunnittelua varten tehdään yhteistyössä SRB:n ja kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten kesken. Ohjeistukset kattavat tiedonkeruissa käytettävät lomakkeet ja niihin liittyvän ohjeistuksen sekä suunnittelutiimien (IRT) käyttöön tulevan ohjeistuksen sisältäen ehdotuksia syventävistä analyyseistä. Kolme vuotta sitten luotu kriisinratkaisusuunnittelumanuaali on päivitetty. Olemassa oleva laaja joukko sisäisiä ohjeita suunnittelun eri osa-alueista on sisällytetty manuaaliin. Esimerkiksi taloudellisen jatkuvuuden ja viestinnän osalta ohjeistus tarkentuu tämän vuoden aikana. Julkinen versio kriisinratkaisusuunnitelmamanuaalista, jossa kuvataan pankkeihin kohdistuvia odotuksia, on valmisteltavana. SRB järjestää tästä konsultaation ennen sen vahvistamista. Työ valmistuu tämän vuoden aikana, jotta sitä voidaan hyödyntää steady-state kriisinratkaisusuunnittelusyklissä vuonna Kriisinratkaisusuunnittelumanuaalia täydennetään jatkuvasti ohjeiden ja taustasääntelyn muuttuessa

56 LSI laitosten valmistelutilanne lyhyesti Kaikkien RVV:n toimivallassa olevien LSI- laitosten suunnitelmat on valmisteltu ja notifioitu SRB:lle 2018 aikana Joidenkin pankkien kohdalla myös suunnitelmien päivitysversiot ovat jo tehty Konkurssistrategian omaaville pankeille suunnitelmien päivitys tehdään lähtökohtaisesti joka toinen vuosi SRB:n lausunnot erityisesti kriisinratkaisustrategian omaavien pankkien suunnitelmista ovat kestäneet hyvin pitkään RVV informoi pankkeja suunnitelmien sisällöstä vasta SRB:n kanssa käytyjen keskustelujen tultua päätökseen SRB:n kanssa kehittyneiden prosessien myötä oletuksena jatkossa on parempi valmius kommunikoida pankkien suuntaan suunnitteluprosessin etenemisestä ja aikatauluista

57 LSI suunnittelun painopistealueet 2019: Yleisen edun -testi Jos konkurssimenettelyn arvioidaan vaarantavan kriisinratkaisun yleisiä tavoitteita (kts. KRL 1:6), kriisinratkaisumenettelyn voidaan katsoa olevan yleisen edun mukaista. Yleisen edun -testissä käytetään hyväksi SRB ohjeistusta suhteellisuusperiaate huomioiden. SRB:ltä on lähiaikoina tulossa muistio missä lähestymistapa kuvataan. Suunnitteluvaiheessa keskitytään arvioon toimintojen kriittisyydestä sekä pankin konkurssin tai kriisinratkaisun rahoitusvakausvaikutuksista. Yleisen edun testissä pyritään vuoden 2019 aikana aiempaa systemaattisemmin huomioimaan kunkin instituution asema suhteessa koko markkinaan Pääsääntöisesti käyttämään jo olemassa olevaa tietoa (CFT, Finrep yms.) kehittämään analyysiä talletus- ja maksupalvelutoimintojen osalta yhteistyössä pankkien kanssa; pankeille toimitettavan kyselyn avulla on tarkoitus kartoittaa 1) asiakkaiden riippuvuussuhdetta pankista ja 2) pankin vaihtoon liittyviä mahdollisia juridisia ja toiminnallisista esteitä

58 LSI suunnittelun painopistealueet 2019: Kriittisten toimintojen palvelusopimukset Vuoden 2019 aikana toiminnalliseen jatkuvuuteen liittyvää analyysiä syvennetään valikoidusti. Sopimusrekisterin kuvaus: Kriittisten toimintojen palvelusopimusten listaus => onko helposti poimittavissa rekisteristä? SRB:n ohjeistuksessa asetetaan kriittisten toimintojen palvelusopimuksille tiettyjä tavoitteita (->jatkuvat kriisinratkaisussa): pankin arvio siitä, täyttyvätkö nämä ehdot tämän hetkisissä sopimuksissa Pankit arvioivat missä määrin sopimuksia voi neuvotella uusiksi tai etsiä uusia toimittajia (erityisesti kolmannen maan palveluntarjoajat)

59 LSI suunnittelun painopistealueet 2019: Kriisitilanteen viestintä Osana suunnitteluprosessia pankit määrittelevät yhteistyössä RVV:n kanssa: Tärkeimmät sidosryhmät Viestinnän ajoitus kriisinratkaisuprosessin aikana Ydinviestit kullekin sidosryhmälle Tärkeimmät viestintäkanavat

60 SRB:n ja RVV:n MREL-politiikat Pekka Kainulainen

61 MREL-politiikan vaiheita SRB julkisti joulukuussa 2017 MREL-politiikan SIpankeille: Sitovat MREL-vaatimukset konsolidoidulla tasolla Vain bail-in väline Siirtymäaika max 4 vuotta Rajoitetut pankkikohtaiset joustot Päätökset kattoivat suurimman osan SRB:n vastuulla olevista suurista pankeista (80 sitovaa tai informatiivista päätöstä konsolidoidulla tasolla)

62 MREL-politiikan vaiheita SRB julkisti marraskuussa 2018 MREL-politiikan päivityksen SI-pankeille (First wave) Bail-in välineen lisäksi MREL- politiikka myös muille kriisinratkaisuvälineille Uudelleenpääomituksen määrää voidaan tarkistaa alaspäin enintään 20 % tiettyjen edellytysten täyttyessä Vaihtoehtoisen strategian toimivuutta on selvitetty mm. arvioimalla markkinoiden rakennetta ja potentiaalisia ostajia Basel I -lattiaa koskeva CRR artikla 500 on kumottu, joten sitä ei enää huomioida MREL-vaateen määrittelyssä RVV:n muistio päivitetty pääosin tähän saakka

63 MREL-politiikan vaiheita SRB julkisti tammikuussa 2019 MREL-politiikan SIpankeille (Second wave) Painopisteet Sitova subordinaatiovaade ja NCWO add-on Hybridimalli konsolidoidulla tasolla Laitoskohtaisen vaateen (individual MREL) vähittäinen soveltaminen Tarkennuksia käytettäessä muita kuin bail in-välinettä

64 MREL-politiikan eteneminen 2019 SRB:n tavoitteena on tehdä 2019 kriisinratkaisusuunnitelmaprosessin yhteydessä SI-laitoksille yli 100 ryhmätason sitovaa MREL- päätöstä ja määritellä MRELtavoitetasot yli 530 yksittäiselle ryhmään kuuluvalle laitokselle. Seuraavat MREL-politiikan päivitysvaiheet Kesä 2019: CRR 2- vaateiden implementoinnin huomioon ottaminen Loppuvuosi 2019: BRRD 2- paketin muutosten huomioon ottaminen RVV tarkistaa omia MREL-linjauksiaan LSI-laitoksille SRB:n työn kehittymisen myötä

65 Brexit ja MREL Jos laitoksen liikkeeseen laskemiin velkoihin sovelletaan EU:n ulkopuolisen maan lainsäädäntöä, velat eivät ole lähtökohtaisesti MREL- kelpoisia vaikka ne muutoin täyttäisivät MREL-kelpoisten velkojen kriteerit. Tällaiset velat voidaan katsoa MREL- kelpoisiksi ainoastaan silloin, jos laitos kykenee osoittamaan, että velkojen alaskirjaus tunnustetaan ja se on täytäntöönpanokelpoinen kolmannen maan tuomioistuimessa. Tämän varmistamiseksi velkojen sopimusehdoissa tulee olla BRRD 55 -artiklan mukainen maininta ja se tulee todentaa oikeudellisella asiantuntijalausunnolla tai muulla riittävällä selvityksellä. Brexitin myötä UK:n lainsäädännön alaisuudessa liikkeeseen lasketut velat katsotaan välittömästi brexitin toteutumisen jälkeen kolmansien maiden veloiksi ja ne menettävät edellä mainittujen edellytysten puuttuessa MREL- kelpoisuuden, jollei tähän sovita EU:n ja UK:n välillä poikkeusta tai siirtymäaikaa eroamisneuvotteluissa tai muussa yhteydessä

66 Päätösten julkistaminen - RVV ei julkista asettamiaan MREL-vaateita. RVV ei edellytä myöskään laitoksilta MREL-vaateen julkistamista. - ESMAn Questions and Answers On the Market Abuse Regulation (MAR) Pankin harkittava itse onko julkistettava - Julkistamisesta huomattavasti tarkemmat määräykset tulevassa pankkipaketissa

67 Muita esiin nousseita kysymyksiä - Delegoidun MREL-asetuksen (2016/1450) 7 artiklan mukaan: - Kriisinratkaisuviranomaisten on ilmaistava laskettu omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskeva vähimmäisvaatimus prosenttiosuutena laitoksen velkojen ja omien varojen kokonaismäärästä (TLOF) - Tämä siitä huolimatta, että vaateen kalibrointi tehdään prosenttisosuutena kokonaisriskin (TREA) määrästä - Jos/kun pääomapuskurit muuttuvat, MREL vaade ei automaattisesti muutu ennen seuraavaa päätöstä

68 Kriisinratkaisusuunnittelun tiedonkeruun muutokset aikataulut ja XBRL-kokemukset Maiju Harava

69 Kriisinratkaisusuunnittelun tiedonkeruut yleistä Säännölliset tiedonkeruut Komission täytäntöönpanostandardin (EU) 2018/1624 mukainen raportointi (CIR) Velkarakennetaulukot (LDR) Kriittiset toiminnot (CF) Rahoitusmarkkinainfrastruktuurit (FMI) MREL-monitorointi Vuonna 2019 tiedonkeruu on edelleen siirtymävaiheessa Vuosittaiset painopistealueet Laitoskohtaiset tiedonkeruut Täydentävät säännöllisiä tiedonkeruita, painopistealueita tai muuten laitoksen kohdalla olennaisia tietoja EBA:n ITS-asetus (EBA/ITS/2018/02) määrää minimivaatimukset kriisinratkaisuraportoinnille Tiedonkeruuta voidaan tarvittaessa laajentaa asetuksessa kuvattuja tietoja kattavammaksi (7 art.), tai supistaa (3 art.), mikäli laitokseen sovelletaan yksinkertaistettuja velvoitteita (SO) RVV käyttää SRB:n raportointipohjia ja -aikatauluja myös LSI-laitosten tiedonkeruuseen tietojen yhdenmukaisuuden vuoksi

70 Kriisinratkaisusuunnittelun tiedonkeruut raportointikokemuksia 2019 SI-laitokset siirtyivät LDR-raportoinnissa xbrl-muotoisuuteen keväällä 2019 RVV vastaanottaa tiedostot ja lataa SRB:n portaaliin (tekninen validointi) IRT / RVV tekee laadullisia validointeja raportointiin SRB raportoi vaaditut tiedot EBAlle LSI-laitosten raportointi toistaiseksi excel-muotoista RVV vastaanottaa ja validoi tiedostot sekä raportoi vaaditut tiedot EBAlle RVV käyttää harkintaa SO-laitosten raportointivaateiden osalta Tänä vuonna niiltä SO-laitoksilta, joiden kriisinratkaisusuunnitelma ei ole päivitettävänä kerättiin vain LDR-tiedot, Ensi vuonna näiltä laitoksilta kerätään taas kaikki (soveltuvat) taulukot

71 Kriisinratkaisusuunnittelun tiedonkeruut odotuksia vuonna 2020 kerättävistä tiedoista EBA ja SRB ajavat xbrl-muotoista raportointia kaikille laitoksille jo 2020 alkaen (tilannepäivästä eteenpäin) EBAn ja SRB:n raportontitemplatet (LDR, CF, FMI) tulevat todennäköisesti yhdenmukaistumaan nykyistä enemmän Palautuspäivämäärien aikaistuminen vuonna 2020 CIR-asetuksen mukaan viimeistään LDR, CF ja FMI todennäköisesti Kaikkien laitosten raportit (myös LSI) palautetaan kansallisille viranomaisille (RVV), joka lataa tiedot SRB:n portaaliin => SRB raportoi edelleen EBAlle MREL-monitoroinnin (excel-muotoinen) vakiintuminen

72 EBA:n MREL-julkistamista ja raportointia koskevien standardien valmistelut sekä siirtymäkauden raportointi Pekka Kainulainen

73 EBA:n mandaatit BRRD2 ja CRR2 julkistamisen ja raportoinnin osalta Nyt voimassa oleva sääntely ei ole kovin yksityiskohtainen MREL ja TLAC raportoinnin ja julkistamisen osalta. CRR2 ja BRRD2 sisältävät EBA:lle neljä mandaattia laatia luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi (ITS), joissa määritellään yhdenmukaiset raportointimallit

74 Yleiskatsaus alustavista raporteista Raportoitavia asioita esimerkiksi: kokonaisriskin määrä (TREA) ja vähimmäisoma-varaisuusasteen vastuumäärä TLAC ja MREL resurssit (omat varat ja hyväksyttävät velat) TLAC ja MREL vaateet ja niiden toteutuminen Luonnos muistuttaa nykyistä EBA:n LIAB-raporttia, mutta raportoidaan vain hyväksyttävät velat Vielä keskustelun alla tuleeko ylipäänsä. Tavoite antaa viranomaiselle tietoa miten pankki saavuttaa MREL tavoitteen esim. siirtymäajan puitteissa. Yksityiskohtainen raportti liikkeeseenlasketuista veloista, luonnos pohjautuu suurelta osin vastaavaan omien varojen instrumenttien raportointiin MREL-kelpoisten erien luokittelu konkurssihierarkian mukaisesti

75 Alustavat aikataulut MREL ITS-kokonaisuuden julkinen konsultaatio suunniteltu syksylle 2019, riippuen pankkipaketin vahvistamisesta Raportointia koskeva ITS tullee voimaan kesällä 2020 ja ensimmäiset raportit tehdään vuoden 2020 lopun tilanteesta, ensimmäinen raportointipäivä Julkistamisvaatimuksen voimaantulo vuoden 2024 alusta tai myöhemmin jos pankilla pitempi siirtymäaika, ensimmäiset raportit tehdään vuoden 2023 lopun tilanteesta. Julkistamispäivää ei määritellä täytäntöönpano-standardissa

76 Siirtymäkauden raportointi Ennen EBA:n ITS:n voimaantuloa noudatetaan siirtymäkauden raportointia SRB on käyttänyt suorassa toimivallassa olevien laitosten velkarakennetiedonkeruussa vuosittaista Liability Data Report-raportointia Myös RVV käyttää SRB:n LDR-raportointia sen toimivallassa oleville laitoksille. SRB kerää lisäksi tilanteesta lukien neljännesvuosittain tietoja sen suorassa toimivallassa olevien laitosten MREL-tasoista ja niiden kehityksestä yksinkertaistetuilla excel-pohjaisilla lomakkeilla. RVV käyttää samoja lomakkeita ja kerää tiedot puolivuosittain sen suorassa toimivallassa olevilta laitoksilta, joille on asetettu MREL-vaade. Seuraava raportointiajankohta on kesäkuun loppu ja raportit on palautettava 31. elokuuta

77 Management Information System käynnissä oleva EU-valmistelu arvonmääritystyön onnistumiseksi Tuija Hartikainen

78 Management Information System - MIS Tavoite Määritetään kriisinratkaisutilanteissa tarvittava ohjeellinen pankkien tietoaineisto > MIS Data Dictionary. Varmistetaan pankkikohtaisen laadukkaan ja ajantasaisen tietoaineiston nopea toimittaminen. Miksi tehdään? Havaittu tarve parantaa pankkien kykyä toimittaa nopeasti viranomaisille ja arvonmäärittäjille ajankohtainen ja laadukas tietoaineisto kriisitilanteiden hoitamiseksi. Mihin käytetään? Ensisijaisesti pankkia koskevien arvonmäärityksien toteuttamiseen ( ) ja viranomaispäätösten valmisteluun. Kuinka valmistellaan? Valmistelu EBA:n työryhmässä 2019 aikana Pankkien, arvonmäärittäjien ym. intressitahojen kuuleminen kesä-heinäkuussa 2019 Milloin vaikuttaa? EBA-työn jälkeen tehtävän jatkovalmistelun aikataulu avoin MIS tulee mahdollisesti käyttöön 2021 mennessä/aikana

79 MIS-valmistelu MIS-kokonaisuuteen sisällytetään pankkeja koskevat ja jo olemassa olevat muut tietojenkeruuseen ja toimittamiseen käytetyt menetelmät ja järjestelmät, esim: AnaCredit, ESMA's ABS templates, EBA NPL templates, SRB templates, yms Lisäksi tunnistetaan kriisinratkaisua varten tarvittava muu tietoaineisto ja etsitään sen toimittamiseen sopiva(t) menettely(t). vrt. esim. Due Diligence / Vendor Due Diligence -aineistot Näistä muodostetaan ns. ohjeellinen "consolidated data dictionary" HUOM, MIS Data Dictionary ei ole tyhjentävä/täydellinen vaan kussakin tilanteessa viime kädessä arvonmäärittäjä ratkaisee, mitä (muuta) tietoaineistoa se tarvitsee käyttöönsä arvonmäärityksen tekemistä ja raportin laatimista varten. Laaditaan EBA:n arvonmääritystä koskevaan käsikirjaan MISaineistoa koskeva liiteteksti

80 MIS Data Dictionary LUONNOS

81 MIS-aikataulu & valmistautuminen EBAn piirissä tehtävä valmistelu valmiiksi 2019 aikana Jatkovalmistelun aikataulu toistaiseksi avoin MIS Data Dictionary tulee mahdollisesti käyttöön 2021 aikana Pankkien varautuminen Selvittää tietoaineistojensa säilyttämiseen, käsittelyyn ja siirtoon sovellettujen tekniikoiden yhteensopivuus ja järjestelmien nopeus Valmistautuminen täysin digitaaliseen ja nopeaan tiedonsiirtoon RVV tiedottaa hankkeen etenemisestä ja aikatauluista tulevissa tiedotustilaisuuksissa

82 KIITOS!