LIITE 2 1(6) HUOMIOITA JA KORJAUSESITYKSIÄ LIITTYEN TORNION-MUONIONJOEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMAAN VUOSILLE [1]

Transkriptio

1 LIITE 2 1(6) HUOMIOITA JA KORJAUSESITYKSIÄ LIITTYEN TORNION-MUONIONJOEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMAAN VUOSILLE [1] Ylläksen perifyton-näytepaikat Epäselvyyksiä Ylläksen alapuolisissa piilevänäytepaikoissa Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailun yhdyshenkilö Kai Virtanen toi esiin sähköpostiviesteissään ja / Lapin ELY-keskuksen (LAPELY) edustajalle (Sannamari Pehkonen), Lapin Vesitutkimus Oy:n (LVT) edustajille (Satu Ojala / Miia Savolainen) ja Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailun osapuolten edustajille mm. seuraavaa: Tarkkailusuunnitelman [1] liitteessä 3 piilevästön näytteiden ottopaikkojen sijainti kartalla Ylläksen alapuolella on muuttunut siitä, mitä on esitetty aiemmissa tarkkailusuunnitelman versioissa sekä Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailuraportissa vuodelta 2011 (raportin liitteessä 11 Perifytontarkkailun tutkimusten tulokset ) sekä vuosien tarkkailusuunnitelmassa (sen liite 3.5). Kun katsoo vuoden 2011 raportin taulukossa 1 esitettyjä piilevänäytepaikkojen koordinaattien lukuarvoja suhteessa toisiinsa, niin vaikuttaa siltä, että taulukon mukaiset näytepisteet olisivat tämän tarkkailusuunnitelman uuden version [1] kartan mukaiset eli ne sijoittuisivat suunnilleen pohjois-eteläsuuntaiselle linjalle Niesajoen siihen osaan, joka sijaitsee saostusaltaan eteläisimmänkin osan eteläpuolella eivätkä sijoitu suunnilleen itä-länsisuuntaiselle linjalle Sivakkaojan ja Niesajoen siihen osaan, joka sijaitsee tämän saostusaltaan eteläisen osan länsipuolella, niin kuin oli kuvattu karttaliitteessä 3 aiemmissa versioissa ja vuoden 2011 raportissa ja vuosien tarkkailusuunnitelmassa. On ilmennyt, että vuonna 2011 Ylläksen perifyton-näytepisteiden todellinen sijainti oli uuden liitekartan 3 mukainen [1]. Huomio kiinnittyy siihen, että myös yläpuolisin näistä näytepisteistä eli YL1 on sellaisessa kohdassa Niesajokea (eikä Sivakkaojassa, kuten esitetään tarkkailusuunnitelman [1] sivulla 21), joka on Ylläksen jätevedenpuhdistamolta purettavien vesien (ja Rautuvaaran pohjoisemman saostusaltaan) vaikutusalueella. Näin siksi, että tarkkailusuunnitelman [1: liite 2.3] mukaan Ylläksen puhdistamolta purettuja vesiä pumpataan Niesajokeen pohjoisemmasta saostusaltaasta kohdassa, joka sijaitsee noin 2 km ylempänä kuin uudessa liitekartassa [1: liite 3] esitetty yläpuolinen piste YL1. Herää siis kysymys, onko näiden vanhojen Niesajoen perifyton-näytepaikkojen käyttäminen uudessakin tarkkailusuunnitelmassa tarkoituksenmukaista vai pitäisikö ainakin kaksi näistä näytepaikoista pyrkiä sijoittamaan uudelleen, niin että yläpuolisin piste siirrettäisiin todellakin Sivakkaojan puolelle ja toinen näytepaikka sijoitettaisiin Sivakkaojan ja Niesajoen yhtymäkohdan alapuolelle? (Kolmas näytepaikka voisi ehkä vaikka jäädäkin eteläisemmän saostusaltaan eteläpuolelle, jos se on siellä vanhastaan ollut [toisin kuin tarkkailusuunnitelman sivulla 14 esitetään piilevänäytepaikkojen sijoittelusta].) On syytä käydä läpi, voitaisiinko kyseiselle alueelle käytännössä sijoittaa yläpuolinen Sivakkaojan näytepaikka ja alapuolinen Niesajoen näytepaikka, niin että todella saadaan näyte sekä yläpuoliselta alueelta, jonne ei johdu Ylläksen puhdistamon ja Rautuvaaran saostusaltaan kuormittamia vesiä, ja alapuoliselta paikalta, jonne johtuvat Sivakkaojan ja Niesajoen yhtyneet vedet.

2 2(6) Ylläksen alapuolisten piilevänäytepaikkojen sijoittaminen uudelleen Edellä mainittujen aiemmin käytössä olleiden Ylläksen alapuolisten perifyton-näytepaikkojen epäselvyyksien ja osin epätarkoituksenmukaisuuksien takia ylitarkastaja Sannamari Pehkonen LAPELY:sta on sähköpostiviestissään LVT:n edustajalle (Miia Savolainen) ja Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailun yhdyshenkilölle (Kai Virtanen) esittänyt Ylläksen alapuolisten perifyton-näytepaikkojen sijoittamista uudelleen oheisen liitekartan [2] mukaisesti. Näiden näytepaikkojen sijoittamista uudelleen näin hän on perustellut seuraavasti: Esitän yläpuoliseksi pisteeksi selkeästi Ylläksen jätevedenpuhdistamon yläpuolista Niesajokea, ei Sivakkaojaa, joka on todettu näytteenottoon huonosti sopivaksi (ei kiviä) ja laadultaan muista alueen vesistä poikkeavaksi (vesi soilta tulevien vesien ansiosta muita pisteitä hieman happamampaa ja myös niukkaravinteista). Koska Ylläksen jätevedenpuhdistamon alapuolinen uoma on kaivettua saostusaltaan ympärysojaa, ei pelkästään jätevedenpuhdistamon vaikutusta voida erotella saostusaltaiden kuormituksesta. Erottelu ei ole tarpeenkaan, sillä yhteistarkkailun luonteelle sopii eri kuormittajien yhteisvaikutuksen mittaaminen. Ensimmäinen alapuolinen näytepiste sijoittuu em. ympärysojaan kohtaan, jossa jätevedenpuhdistamon ja saostusaltaiden kuormitus on osittain mukana (ei kuitenkaan mukana alemman altaan ajoittain tehtävää ylijuoksutusta) ja josta on aiempia tuloksia vuodelta Toinen alempi näytepiste sijoitetaan Niesajokeen noin 1400 m saostusaltaiden alapuolelle, jossa paikassa on mukana jätevedenpuhdistamon ja saostusaltaiden kuormitus kokonaisuudessaan (myös ala-altaan ylijuoksutus). On todettu hyväksi päivittää tarkkailusuunnitelma näiden näytepaikkojen osalta tämän Sannamari Pehkosen esityksen mukaiseksi (Miia Savolaisen ja Kai Virtasen sähköpostiviestit 3. ja Sannamari Pehkoselle, Kai Virtaselle/Miia Savolaiselle, Satu Ojalalle ja Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailun osapuolten edustajille). Kun Niesajoen perifyton-näytepaikkoja näin muutetaan verrattuna aiempaan käytäntöön, niin siitä on mainittava tarkkailusuunnitelman kohdassa 4.2 Tarkkailuun tehdyt muutokset. Lisäksi on korjattava tarkkailusuunnitelman kappale Perifytonin piilevästön tarkkailu [1: s. 21] vastaamaan piilevänäytepaikkojen uutta sijaintia. Muita muutostarpeita tarkkailusuunnitelmaan [1] Edellä käsitellyn seikan lisäksi on tarkkailusuunnitelmaan syytä muuttaa myös seuraavat seikat, jotka Kai Virtanen on tuonut esiin em. sähköpostissaan : Näytepaikka TM, Kares ap. Tätä näytepaikkaa koskeva kappale: Karesuvannon jätevedenpuhdistamon alapuolella ei ole sopivaa vesistötarkkailupistettä Muonionjokeen tuleva kuormitus., on jo kertaalleen kirjoitettu luvussa 4.2. Tämän toistaminen Taulukon 7 alapuolella (sivut 12 ja 13) lienee turhaa, joten ko. kappaleen voinee poistaa sieltä. Alueen kuvaus Tarkkailusuunnitelman luvussa 2.1 Alueen kuvaus on sekä ensimmäisessä kappaleessa että Taulukon 2 alapuolisessa kappaleessa esitetty paljolti samoja asioita eli turhaa toistoa. Esitetään nämä kaksi kappaletta yhdistettäväksi seuraavasti tämän luvun ensimmäiseksi kappaleeksi (huom. myös seuraavassa punaisella korostetut kirjoitusvirheiden korjaukset):

3 3(6) Tornion-Muonionjoen ylin osa, Könkämäeno, alkaa Kilpisjärvestä, mistä se laskee Suomen ja Ruotsin rajajokena Käsivarren tunturiylänköä pitkin kohden kaakkoa. Könkämäenoon yhtyy Karesuvannon yläpuolella toinen latvahaara, Lätäseno. Könkämäenon ja Lätäsenon yhtymäkohdan alapuolella jokea kutsutaan Muonionjoeksi. Muonionjoki virtaa Suomen ja Ruotsin rajajokena Enontekiön, Muonion ja Kolarin kuntien alueella. Tornionjoki alkaa Ruotsin Lapissa Tornionjärvestä. Ruotsin Junosuannossa noin 70 km ennen Suomen rajaa erkanee Tornionjoesta Kalixjokeen bifurkaatiouoma, joka on nimeltään Tärentöjoki. Suomen ja Ruotsin rajalla, Kolarin eteläpuolella, Lappean kohdalla Muonionjoki yhtyy lännestä tulevaan Tornionjokeen. Jokien yhtymäkohdan alapuolella jokea kutsutaan Tornionjoeksi. Tornionjoki jatkaa etelään Suomen ja Ruotsin rajajokena Pellon, Ylitornion ja Tornion kuntien kautta päätyen Perämereen. Kilpisjärveltä Perämereen rajajoen pituus on noin 500 km, kokonaisputouskorkeus noin 470 m ja ja keskikaltevuus noin 0,94 o/oo. Vesistöalueen pinta-ala on km 2 (Ekholm 1993), josta Suomen puolella on km 2 (36 %). Jos luvun 2.1 ensimmäinen kappale muotoillaan tähän tapaan, niin voidaan poistaa Taulukon 2 alapuolella oleva kappale: Tornion-Muonionjoen ylin osa, Tornionjoesta on bifurkaatiouoma Kalixjokeen. Äkäsjoen vesiosuukunta eli aiempi Kalkkikankaan Huolto Oy pois yhteistarkkailusta Lapin ELY-keskus on todennut Äkäsjoen vesiosuuskunnan edustajan kanssa, että Äkäsjoen vesiosuuskunta voi jäädä pois yhteistarkkailusta, koska Kalkkikankaan jätevedenpuhdistamolle johdettava jätevesimäärä (ja asukasvastineluku eli AVL) on nykyään niin vähäinen ja hankkeesta tämän puhdistamon toiminta-alueen laajentamiseksi (ja AVL:n kasvamiseksi) on luovuttu. Tästä poisjäännistä Sannamari Pehkonen Lapin ELY-keskuksesta on ilmoittanut sähköpostiviestissään yhteistarkkailun yhdyshenkilö Kai Virtaselle ja tarkkailusuunnitelmaa valmistelevalle LVT:n edustajalle Satu Ojalalle. Mm. tämän takia tarkkailusuunnitelmaan on syytä tehdä alla mainittuja muutoksia: Taulukossa 4 muutetaan asumajätevedenpuhdistamon nimi Kalkkikankaan Huolto Oy nimeksi Kalkkikangas, Äkäsjoensuu ja lisätään siihen merkintä 2) (eli Ei mukana yhteistarkkailussa ) samaan tapaan kuin Maxit Oy:n ja Tonionlaakson jalosteen osalta on merkitty. Samalla taulukkoon 4 voisi muuttaa kirjoitusvirheen Jerisjärven Huolto Oy:n luvan kohdalla: pitäisi lukea (jätetty PSAVI:oon ) (Lyhenteiden taivutuspäätteet määräytyvät sen mukaan, kuinka lyhenteen tarkoittama sana lyhentämättömänä taipuu.) Samalla taulukon 4 riville RKTL, Muonion kvl voisi selvyyden vuoksi Lupa-soluun lisätä puolipisteen: päätöksestä valitettu; Vanha lupa SRRJK (jotta ei vahingossakaan tulisi käsitystä että em. valitus kohdistuisi vanhaan lupaan) Taulukon 4 jälkeiseen virkkeeseen (s. 8) muutos: yhteistarkkailussa on mukana 12 jätevedenpuhdistamoa. Poistetaan luvun 4.2 Tarkkailuun tehdyt muutokset viimeinen kappale, koska Kalkikankaan jvp:n poistuessa yhteistarkkailusta ei edelleenkään tarvita sen yläpuolelle tarkkailupistettä: Kalkkikankaan jätevedenpuhdistamolla ei ole sopivaa yläpuolista vesistötarkkailupistettä, joten vaikutuksia tarkkaillaan vain alapuoliselta alueellisen tarkkailun pisteeltä TM4. Jätevedenpuhdistamon yläpuolelle lisättiin ns. taustapiste

4 4(6) (TM,M6, liite 2.3), joka helpottaa kyseisen alueen vedenlaatutulosten tulkintaa ja mahdollisten jätevesikuormitusvaikutusten havaitsemista. Kyseiseltä pisteeltä ympäristöhallinto seurasi vedenlaatua vuosina Em. kappale on toistettu sivulla 13: poistetaan se sieltäkin. - Tämän sijasta kirjoitetaan lukuun 4.2 esim. seuraavaa: Äkäsjoensuun vesiosuuskunta on sopinut Lapin ELY-keskuksen kanssa, että vesiosuuskunta ja sen Kalkkikankaan jätevedenpuhdistamo jäävät pois Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailusta, koska puhdistamolle johdettava jätevesimäärä ja sen asukasvastineluku ovat nykyään paljon alle luvanvaraisuuden rajan ja on luovuttu hankkeesta tämän puhdistamon toiminta-alueen laajentamiseksi. Poistetaan piste TM,M6 liitekartasta 1 ja liitekartasta 2.3; poistetaan tätä pistettä koskeva rivi taulukosta 7 (s. 12). Liitteen 4 taulukosta poistetaan koko rivi Äkäsjoensuun vesiosuuskunta. Samalla liitteeseen 4 on syytä korjata otsikoksi: TORNION-MUONIONJOEN YHTEISTARKKAILUN OSAPUOLET JA YHTEYSTIEDOT. Samalla liitteestä 4 voisi poistaa tekstin Tekninen keskus Tornion kaupungin kohdalta: Tekninen keskus nimistä palvelualuetta ei ole enää olemassa. Myös voisi vaihtaa Tornion kaupungin ja yhteystarkkailun yhteyshenkilöiden nimijärjestykseksi Kai Virtanen / Minna Karhunen, koska Kai Virtanen on ensisijainen yhteyshenkilö ja Minna Kain varahenkilö. Samalla vaihdetaan myös puhelinnumeroiden järjestykseksi / ja sähköpostiosoitteiden järjestykseksi kai.virtanen@tornio.fi, minna.karhunen@tornio.fi. Muutetaan liitteen 4 otsikko näin myös sisällysluetteloon tarkkailusuunnitelman sivulla 2. Muutamassa muussakin kohdassa käsitteen tarkkailuvelvolliset sijasta pitänee olla yhteistarkkailun osapuolet Kuten Sannamari Pehkonen on huomauttanut luvun 3 osalta, niin yleensä on syytä käyttää käsitettä yhteistarkkailun osapuolet käsitteen tarkkailuvelvolliset sijasta. Tämän mukaisesti seuraavat korjaukset: Luvun 1 (s. 3) jälkimmäinen kappale: Yhteistarkkailun osapuolet käynnistivät tarkkailuohjelman uudistamisen elokuussa Samalla voisi päivittää seuraavankin virkkeen muotoon: Uusi vesistötarkkailusuunnitelma on esitetty hyväksyttäväksi Lapin ELY-keskukselle marraskuussa 2012 ja se on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna muutokset lukuun 10 (s. 26): Ensimmäinen virke: Analyysitulokset toimitetaan viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta yhteistarkkailun osapuolille, Lapin ELY-keskukselle sekä Sama muutos sivun 27 ensimmäiseen virkkeeseen: raporteista toimitetaan ennen raportin lopullista valmistumista luonnon kommentoitavaksi yhteistarkkailun osapuolille, Lapin ELY-keskukselle sekä Samoin edelleen sivulla 27: Lopulliset raportit toimitetaan seuraaville tahoille: yhteistarkkailun osapuolet Korjataan myös seuraava virke sivulla 27: Palautepalaveriin kutsutaan kaikkien yhteistarkkailun osapuolten, Lapin ELY-keskuksen, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten, Tornion- ja Kalixjoen vesiensuojeluyhdistyksen ja

5 5(6) Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission edustajat. (Kaipa palautepalaveriin on hyvä kutsua myös rajajokikomission edustaja ja lienee aiheellista täsmentää, että ELY-keskus on Lapin ELY-keskus.) Vastaavasti muutettaneen luvun 11 ensimmäinen virke: Tähän tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä yhteistarkkailun osapuolten ja Lapin ELY-keskuksen kesken. Taulukon 6 otsikko Taulukon 6 otsikko olisi selkeämpi, jos se muutettaisiin muotoon: Tornion-Muonionjoen intensiivitarkkailun näytteenottokuukaudet ja näytteenottokertojen määrät. Kilpisjärven jätevedenpuhdistamon (jvp) purkukohdan ja näytepaikkojen sijainti karttaliitteellä 2.1 Karttaliitteellä 2.1 tarkkailupisteet on sijoitettu suhteessa jvp:n purkukohtaan selvästi eri lailla kuin mitä on mainittu niiden sijainnista taulukossa 9 (s. 15). Karttaliitteellä jvp:n purku näyttää olevan n. 140 m:n päässä pisteestä Kilpisjärvi JVP1 ja noin 260 m:n päässä pisteestä Kilpisjärvi JVP2, kun taulukossa 9 JVP1:n on mainittu olevan n. 50 m päässä purkuputken suulta ja JVP2:n n. 400 m purkuputken suulta. Jvp:n purkukohta vaikuttaa sijoitetun väärin kartalle 2.1: kartan purku-symboli ei edes lähde maastokartalla olevalta puhdistamon paikalta, joka sijaitsee kartalle merkityn pisteen JVP1 pohjoispuolella. Jos purku on sijoitettu väärin kartalle 2.1, niin on syytä korjata sen sijainti kartalle 2.1 niin, että purun sijainti kartalla vastaa sitä, mitä on esitetty purkupaikan sijainnista suhteessa pisteisiin JVP1 ja JVP2 taulukossa 9. Särkioja Luvussa (2. kpl) mainitaan Särkioja Särkijärven laskuojana. Tämä nimi Särkioja ei liene oikea tässä yhteydessä. Maanmittauslaitoksen KTJ-karttatietopalvelun mukaan Särkioja on Särkilompolon eteläpuolella sijaitseva Särkivuoman laskuoja, joka virtaa kohti Särkilompoloa. KTJ-palvelussa Särkijärven laskujoki Särkilompoloon on puolestaan nimeltään Välijoki. Niinpä olisi parempi esittää kyseinen virke ilman nimeä Särkioja eli muodossa: Järven tärkein käyttömuoto on virkistyskäyttö (kalastus kotitarpeeksi) ja järven laskuojasta vettä toimintaansa ottaa Muonion kalanviljelylaitos. Viittaukset EPT-ryhmään Sivulla 18 virkkeessä EPT-ryhmästä (kts. kpl ) määritykset tehdään kuitenkin aina lajitasolle. viitataan virheellisesti samaan kappaleeseen, jossa tämä virke on. Tämä viittausvirke pitäisi kirjoittaa muotoon: EPT-ryhmästä (ks. pohjaeläintarkkailu kappaleessa 6.1.1) määritykset tehdään kuitenkin aina lajitasolle. Em. viittausvirhe on myös sivulla 22 (luvun toiseksi viimeinen kappale). Korjataan täälläkin viittausvirke em. muotoon. Yhteystiedoista Yhteystiedot-kappaleeseen (s. 28) voisi tehdä seuraavan lisäyksen (jotta sopisi toivoa, että yhteistarkkailun osapuolten yhdyshenkilökin pysyisi aiempaa paremmin selvillä osapuolten yhteyshenkilöiden muutoksissa): Liitteenä 4 on esitetty yhteistarkkailun osapuolten yhteystiedot ja yhteyshenkilöt. Jos yhteistarkkailun osapuolen yhteystieto tai yhteyshenkilö

6 6(6) muuttuu, sen on ilmoitettava siitä yhteistarkkailun yhdyshenkilölle, tarkkailua hoitavalle konsultille sekä Lapin ELY-keskuksen yhteistarkkailun yhteyshenkilölle. Kirjoitusvirheitä Seuraavat kirjoitusvirheet on syytä korjata: Sivun 5 kolmannessa kappaleessa (lauseenvastiketta ei eroteta pilkulla): vesihuoltolaitoksen kyseessä ollen kansallisessa esiselvityksessä potentiaaliseksi todettuja aineita. Sivulla 10 ensimmäinen virke: Kaikki määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti Taulukon 7 yläpuolinen virke (s. 12): havaintopisteet on esitetty myös kartoissa ja 2.9. Sivulla 14 on ylimääräinen sanaväli: pitäisi olla GPS-laitteella. Sivulla 16 on ylimääräinen sanaväli: pitäisi olla Törmäslommol-lammesta. Sivulla 16 toinen kappale päättyy samaan virkkeeseen Määritykset tehdään laji- ja sukutasolle mikäli se on määritysteknisesti mahdollista., joka toistetaan heti perään seuraavan kappaleen alussa. Otetaan pois ylimääräinen eli ensimmäinen näistä virkkeistä. Sivulla 19 vaikuttaa olevan seuraavassa kohdassa ylimääräinen välilyönti ja ajatusviiva väliviivan sijasta. Tämän kohdan pitänee olla seuraavassa muodossa: ja jakoa voidaan tarvittaessa tarkentaa valtalajin tai -lajien mukaan. Edelleen sivulla 19 saman kappaleen toiseksi viimeinen virke: pitäisi lukea Excel-tiedostoon. Sivulla 24 taulukon 20 alapuolella puuttuu välilyönti eli pitäisi olla: (2014, 2016) Tornion kaupunki, ympäristönsuojelu Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailun yhdyshenkilö Kai Virtanen puh kai.virtanen@tornio.fi VIITE: 1. Satu Ojala, Tornion-Muonionjoen vesistötarkkailusuunnitelma vuosille , Lapin Vesitutkimus Oy, , 20428/2012, 29 s. + liitteet 1, , 3, 4. LIITE: 2. Sannamari Pehkonen, Ylläksen jäteveden puhdistamon (ja Rautuvaaran rikastamon varastoaltaan) perifyton tarkkailut 2008, 2011 ja ehdotus kaudelle , Lapin ELY-keskus, , 1 s.