Kunnanhallitus Kylätoimikuntien avustaminen. Kunnanhallitus 16

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kylätoimikuntien avustaminen Kunnanhallitus 16 Kylätoimikunnille on vuonna 2014 varattu kunnanhallituksen toi min ta suunni tel mas sa investointi- ja toiminta-avustuksiin ja 500 euroa ky lä sivu jen palvelimen vuokraan. Kylätoimikuntia on Ilomantsissa 19 kpl. Kylätoimikunnille maksetaan toiminta- ja investointiavustusta. In ves toin tiavus tuk sia on maksettu vuosittain ja ne on jaettu hakemusten perus teel la. Toiminta-avustusta on maksettu vuosittain ja se on jaettu kahdessa erässä. Toiminta-avustuksesta on jaettu ky lä toi mi kunnil le tasatukena 500 /kylä käytettäväksi kylätoimikunnan yleisiin me noi hin. Loppuosa toiminta-avustuksesta on jaettu kylän ak tii vi suu den perusteella, niin että avustussumma on ollut suoraan verrannollinen ky län oman varainhankinnan ja tehdyn talkootyön määrään, kuitenkin enin tään Toiminta-avustusta on voinut saada siten enimmillään Vuonna 2013 talkootyötä ei poikkeuksellisesti huomioitu. Va rain han kin taan on sisällytetty kaikki tulot avustuksia lukuun ottamatta. Kylätoimikuntien tuen suuntaamisella voidaan ohjata kylien pal ve lu va rustuk sen (mm. kylätalot, uimarannat, rantautumispaikat, hiihtoladut ja eri laiset tulipaikat) parantamista ja niiden ylläpitoa. Palveluvarustusta pa ran netaan tukemalla pieniä investointeja ja ohjaamalla osa toiminta-avustuksesta pal ve lu va rus tuk sen ylläpitoon. Toiminta-avustuksella voidaan myös tukea ky lä toi mi kun tien omatoimista varainhankintaa. Tästä syystä on aiheellista edel leen kin jakaa tuki investointiavustukseen ja toiminta-avustukseen. Avustusten jakoperusteita on nähty tarpeelliseksi uudistaa ja tarkentaa. Toi min ta-avus tuk sien jakoperusteet voidaan valita sen mukaan, mihin tuen käyt töä halutaan kohdistaa. Jakoperusteiden tulisi olla mahdollisimman tasa puo li sia ja erilaiset kylät huomioon ottavia. Perusteiden tulisi olla sa mal la kuitenkin myös selkeitä ja yksiselitteisiä, niin että tuen hakeminen ja ja ka minen olisi kohtalaisen yksinkertaista, vähätöistä ja mahdollisimman vä hän tulkinnan varaista. Käytännössä esitetty ratkaisu on kompromissi näi den ominaisuuksien välillä. Toiminta-avustusten jakoperusteena voidaan käyttää monenlaisia malleja. Yk sin ker tai sin tapa olisi jakaa koko avustussumma tasan kylien kes ken, jolloin toiminta-avustuksen suuruudeksi tulisi 1.210,5 /kylä. Tä mä ratkaisu olisi helppo ja yksiselitteinen sekä kylille että kunnalle, mutta se ei

2 huomioi ollenkaan kylien erilaisuutta eikä kannusta kyliä omaan va rain hankin taan, joten se ole järkevä ratkaisu. Sen sijaan tasaosana mak se taan kaikille kylille 500, ja loppusumma jaetaan jollain muulla pe rus teel la. Toiminta-avustuksen loppuosa voitaisiin jakaa esim. kylätoimikunnan omatoi mi sen varainhankinnan ja talkootyön, toiminnasta aiheutuneiden ku lu jen tai käyttökohteiden perusteella. Avustusta voitaisiin suunnata myös esim. kylätalojen käyttökustannuksiin. Varainhankinnan ja talkootyön pe rus teel la voidaan kannustaa kylien aktiivisuutta, ja suunnata avustusta ak tii vi sem mille kylille, joilla oletettavasti rahan tarvekin on suurempi. Toi min ta ku lu jen käyttö maksuperusteena on samantapainen kuin tu lo pe rus tei nen avustus, mutta huonompi vaihtoehto, koska silloin kannustettaisiin enem män kin kuluttamaan mihin tahansa, eivätkä kaikki kulut ole yhtä tar peel li sia. Käyttökohteiden perusteella tapahtuvan jaon ongelmana on, että eri lai sia käyttökohteita on niin paljon. Olisi varsin vaikeaa luoda ta sa puo li set jakoperusteet: mistä maksettaisiin ja mistä ei, ja miten paljon. Jär jes tel mä olisi työläs sekä kylille että kunnalle. Tämäntapaista systeemiä on käy tet ty jossain vaiheessa, mutta siitä luovuttiin. Avustusta voitaisiin suunnata myös tiettyä käyttöä varten, esim. kylätalojen käyttökustannuksiin. Toiminta-avustus on tarkoituksen mukaista jakaa useampaan osaan, yh distel len eri perusteita. Näin voidaan parhaiten ottaa huomioon kylien eri laisuus ja kohdistaa tukea haluttuun suuntaan. Päätösehdotuksessa toiminta-avustusmääräraha jakautuu kolmeen osaan: tasatuki (500 /kylä), kylätalojen avustus n (400 /ky lä ta lo) ja kylien aktiivisuuteen perustuva osuus n Kylätalojen tark ka määrä ei ole vielä tiedossa, joten kylätalojen osuuden ja ak tii vi suuteen perustuva osuuden suuruuttakaan ei voida vielä tarkkaan tietää. Yhteen sä ne ovat , niin että joka kylätalosta maksetaan 400 ja jäl jelle jäävä raha jaetaan aktiivisuuden perusteella. Toiminta-avustuksesta maksettaisiin aiempien vuosien tapaan kaikille ky lil le perusosa 500. Tämä on tarkoitettu kaikenlaisiin yleisiin kuluihin, ei kä sitä tarvitse kylien erikseen hakea. Kylätalojen säilyminen on kylien toiminnalle erittäin tärkeää, joten osa toimin ta-avus tuk ses ta varattaisiin kylätalojen kuluihin. Kutakin kylätaloa tuettai siin tasasuuruisella summalla, joka olisi tarkoitettu kylätalojen ylei siin kuluihin, kuten sähkölaskuihin, lämmitykseen, lumitöihin ym. Ky lä ta lo jen kunnossapitoa tuetaan lisäksi investointiavustuksin. Kylien aktiivisuutta ja omaa varainhankintaa halutaan kannustaa. Toi min-

3 ta-avus tuk sen kolmas osa maksettaisiin kylien oman varainhankinnan ja tehdyn talkootyön perusteella. Avustussumma olisi suoraan verrannollinen kylän tuloihin ja talkootyön määrään, mutta maksimisumma tästä osiosta ra jataan 1000 kylää kohti. Tuloihin lisätään tehdyn talkootyön arvo, tal kootyön tuntihintana käytetään 10 /tunti. Talkootyön tuntihintaa muut ta mal la saadaan varainhankinnan ja talkootyön suhdetta painotettua halutulla ta valla. Aiempien vuosien tietojen perusteella 10 tuntihinnalla talkootyön osuus painottuu jonkin verran enemmän kuin tulot. Enimmillään toi minta-avus tus ta voi saada (= ) Avustussummaa kartuttaviin tuloihin olisi reiluinta huomioida vain sel lai set tulot, jotka ovat selvästi kylän aktiivisuuden ja oman rahankeruun an sio ta. Erilaisia tuloja on kuitenkin valtavasti, joten tarkan listan tekeminen hy väksyt tä vis tä tuloista on käytännössä mahdotonta, samoin hakemuksen te ko ja tarkistus kävisi liian työlääksi ja tulkinnanvaraiseksi. Pää tös eh do tuk ses sa on päädytty siihen, että tuloihin ei laskettaisi avustuksia, ky lä ta lo jen ja asuntojen vuokratuloja eikä lahjoituksia. Kylätalojen ja asuntojen vuok ra tulot eivät ole suoraan kylän aktiivisuuden ansiota, lisäksi ky lä ta lo jen kustannuksia kompensoidaan edellisessä kohdassa. Muut vuokratulot (esim. rantautumispaikoista) sen sijaan voitaisiin laskea mukaan, koska ne ovat verrattavissa palvelujen myyntituloihin ja selvästi pienempiä. Investointiavustukset jaetaan hakemusten perusteella. Investointiavustusta voi daan myöntää vain varsinaisiin investointeihin. Investoinneiksi kat so taan pitkäaikaiset, kertaluontoiset hankinnat, jollaisia ovat esim. koneiden ja kaluston hankinta sekä rakennusten ja rakennelmien, kaivojen, teiden ja uima ran to jen tekeminen tai kunnostaminen. Investointiavustusta ei myön ne tä käyttötalousmenoihin kuten polttopuiden hankintaan, tien hoi to mak sui hin tai vuokriin, vaikka ne tarpeellisia menoja ovatkin. Investointiavustuksen kohteiden tiukka rajaus on tarpeen monestakin syystä. Kylillä on oltava tiedossa jo hakuvaiheessa, millaisiin kohteisiin avus tusta kannattaa hakea. Avustusrahaa on paljon vähemmän kuin haettuja kohtei ta, ja rajalliset resurssit halutaan kohdentaa nykyisen pal ve lu va rus tuk sen ylläpitoon ja parantamiseen. Kaikilla kylillä on erilaisia käyt tö me no ja, myös sellaisia jotka kohdistuvat palveluvarustukseen, mutta eivät kui ten kaan ole investointeja. Jos kaikki hakisivat ja saisivat avustusta näi hin kin, jäisi varsinaisille investoinneille paljon vähemmän rahaa, ja to den nä köi ses ti investointiavustuksen käyttökohteet muuttuisivat koko ajan kau em mas varsinaisista investoinneista. Kylätoimikuntien muita menoja ja han kin to ja avustetaan jo toiminta-avustuksella.

4 Asian on valmistellut maaseutusihteeri ja maaseututoimen toimistosihteeri. PÄÄTÖSEHDOTUS: 1. Toiminta-avustukset jaetaan seuraavin perustein: Toiminta-avustuksen perusosana maksetaan 500 /kylä (yh teensä ) Toiminta-avustuksesta varataan noin kylätalojen käyt tökus tan nuk siin. Avustus maksetaan tasatukena 400 /kylä niille ky lä toi mi kun nil le, jotka omistavat kylätalon tai joiden käytössä on muun tahon omistama talo, jonka kustannuksiin ky lä toi mikun ta osallistuu. Hakemuksessa kyliä pyydetään ilmoittamaan, min kä talon kustannuksiin kylä osallistuu ja missä laajuudessa. Toiminta-avustuksen loppuosa noin [= (ky läta lo jen määrä*400 )] jaetaan kylätoimikuntien omatoimisen varain han kin nan ja tehtyjen talkootöiden perusteella, enintään kylätoimikuntaa kohden. Varainhankinnaksi luetaan kaik ki tulot lukuun ottamatta avustuksia, kylätaloista ja asunnois ta saatuja vuokratuloja ja lahjoituksia. Tuloihin lisätään tehdyn talkootyön arvo, talkootyön tuntihintana käytetään 10 /tun ti. 2. Investointiavustukset jaetaan seuraavin perustein: Investointiavustukset jaetaan saapuneiden hakemusten pe rusteel la. Investointiavustusta myönnetään vain varsinaisiin in vestoin tei hin, kuten koneiden ja kaluston hankintaan sekä ra ken nusten, rakennelmien, kaivojen, teiden, uimarantojen yms. te ke miseen tai kunnostamiseen. Investointiavustusta ei myönnetä käyttö me noi hin. Toteutumattomista investoinneista jäljelle jääneet avustusrahat voi daan jakaa muille kylille loppuvuodesta lisäavustuksena jo toteu tet tui hin investointeihin. 3. Toiminta-avustuksiin varataan , joka jakautuu perusosaan 9.500, kylätalojen osuuteen n ja kylien aktiivisuuteen perus tu vaan osuuteen n Investointiavustuksiin varataan Toiminta-avustusten perusosa maksetaan kaikille kylille men nes sä ilman erillistä hakemusta.

5 5. Toiminta-avustusten loppuosa ja investointiavustukset jaetaan ha kemus ten perusteella. Kylätoimikuntia pyydetään toimittamaan ha kemuk set mennessä. Hakemukseen on liitettävä vuoden 2013 toimintakertomus ja tilit, vuoden 2014 toimintasuunnitelma ja laskel ma talkootyön määrästä. Hakemuslomake on liitteenä. 6. Päätökset toiminta-avustusten ja investointiavustusten ky lä koh taises ta jaosta tekee hallintojohtaja. Päätösehdotukset valmistellaan maa seu tu toi mis tos sa. 7. Kunnanhallitus ratkaisee vuosittain avustuksiin käytettävät mää rä rahat. UUSI PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää kohdat 1-5 ja 7 edellä esitetyn mukaisesti ja muutta kohdan 6 kuulumaan seuraavasti: Päätökset toiminta-avustusten ja investointiavusten kyläkohtaisesta jaosta tekee hallintojohtaja. Päätösehdotukset valmistellaan maaseututoimistossa ja lähetetään tiedoksi kunnanhallitukselle. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin. Toimenpiteitä varten ja tiedoksi: kylätoimikunnat, maaseutusihteeri, maaseututoimen toi mis to sih tee ri Kokouksesta poistuivat asian käsittelyn ajaksi 1. Jari Puhakka, peruste: vaimo kyläyhdistyksen hallituksen jäsen, 2. Hilkka Hiltunen, peruste: läheisiä kyläyhdistyksen hallinnossa.