1. YLEISET PERIAATTEET

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma ja talousarvio

2 1. YLEISET PERIAATTEET Kursivoituna muokatut kohdat Sepra on paikallinen kehittämisyhdistys, jonka toiminta-alueeseen kuuluu viisi kuntaa; Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Yhdistyksen tavoitteena on alueen kehittäminen asukkaiden omaehtoisen toiminnan avulla pääasiassa maaseutualueilla MMM:n valitsemana toimintaryhmänä. Omaehtoinen kehittäminen on osa kokonaisvaltaista paikallista kehittämistä myös saaristossa ja keskustoissa. Etelä-Suomen kalatalousohjelma ESKOn hallinnoinnin kautta kalataloustoimintaa tapahtuu koko Etelä-Suomen rannikkoseudulla Hangosta Virolahdelle saakka. 2. VARSINAINEN TOIMINTA Yhdistyksen toiminta painottuu vuonna 2015 Leader-työn käynnistämiseen sekä uuden kaupunkitoiminnan kautta toiminnan laajentamiseen vaikka toiminta-alue supistuukin. Uuden ja uudistuvan toiminnan kautta mukaan paikalliseen kehittämistyöhön on mahdollista saada uusia ihmisiä. Teemaryhmien työtä uudistamalla Sepra strategian toteutukseen saadaan enemmän voimavaroja. Muuta varsinaista yhdistystoimintaa on tiedottaminen, jäsenhankinta ja varainhankinta. Tiedottamisessa, koulutuksissa ja tilaisuuksissa Sepran ja ESKOn hallituksilla on aktiivinen rooli ja päätöksenteossa aivan keskeinen. Hallitukset osallistuvat alueiden rajat ylittävän yhteistyön edistämiseen niin naapuriryhmien, kylien yhteenliittymien kuin kansainvälisten toimijoidenkin kanssa. Laatutyö on kiinteä osa toimintaa ja sen avulla pyritään saamaan toiminnasta paikallisia asukkaita ja toimijoita parhaiten hyödyttävää. Työllä varmistetaan myös se, että toiminta on yhdistyksen kannalta tehokasta ja tukee Sepra 2020-strategian toteutusta TOIMINNAN PAINOPISTEET V Leader-toiminta Sepra strategian toteutuksen käynnistäminen on eräs vuoden keskeisimpiä tavoitteita. Toiminnan käynnistyminen ajoittunee kevätkesään jolloin on tiedossa myös valtakunnallinen Leader-viikko vuoden 2014 tapaan. Viikon järjestelyissä tehdään yhteistyötä Kymenlaakson Kylät ry:n kanssa, sillä vuonna 2015 Leader viikko järjestetään samaan aikaan Avointen ovien kylät -tapahtuman kanssa. Uuden ohjelmakauden käynnistyminen vuoden mittaan tuo tulleessaan myös sähköisen HYRRÄ-järjestelmän opettelun ja tässä opetuksen kohteena ovat henkilöstön ja hallituksen lisäksi myös alueen toimijat. Sepran ulkoasu on Leader brändityön myötä muuttunut niin, että vuonna 2015 käytetään vain Leader-logoa, ei enää Sepran tynnyrilogoa. Viestinnässä hyödynnetään -sivuja, jotka on myös täysin uudistettu. Keväällä, Sepran alueella järjestetään taas Kymenlaakson Maaseutufoorumi, jonka teema on Hyvinvointia luonnosta. Myös foorumin ulkoasua uudistetaan ja käyttöön otetaan Sepran teettämä logo, joka oli jo käytössä kesän 2014 Maaseutumarkkinoilla. Arviointi- ja laatutyössä tähdätään siihen, että uuden ohjelmakauden myötä arvioinnista tulee kiinteämpi osa arjen työtä. Ulkopuoliselta arvioijalta tilattava arviointityö kauden tuloksista sekä työpajaan liittyen oman toiminnan kehittämisesitykset Johtamis- ja laatujärjestelmään tehdään huhti-toukokuun aikana ESKO-toiminta ESKO 2020-strategialle on haettu rahoitusta kaudelle vuoden 2014 lopussa. Vuoden 2015 alku painottuu edellisen ohjelmakauden sulkemiseen ja toiminnan arviointiin, ja loppuvuosi käynnistää varsinaisesti uuden ohjelmakauden. Vuoden 2015 aikana aktivoidaan ja tiedotetaan uudesta ohjelmakaudesta ja avustetaan ensimmäisten uuden ohjelmakauden hankkeiden käynnistämisessä.

3 Vuoden aikana selkiytetään ESKOn roolia osana Sepran toimintaa ja tarjotaan hallitukselle riittävästi koulutusta Leader-periaatteiden mukaisesta toiminnasta. Lisäksi tehostetään viestintäyhteistyötä SILMUn ja PomoVästin kanssa Kaupunki Leader Paikallinen kehittäminen Kotkan keskustassa on käynnistetty vuonna 2014 yhteishankkeella Leader Pohjois-Kymen Kasvun kanssa. Valmistuneen toimenpidesuunnitelman toteuttaminen käynnistyy vuonna Toteutusta seuraa ja toimintaa tukee vuoden 2014 lopussa Sepran organisaation osaksi perustettu kaupunkijaosto. Toimenpiteiden toteuttamiseksi haetaan ESR -rahoitteista hanketta, jonka avulla suunniteltuja toimia voidaan viedä käytäntöön Nuoret Nuorten toiminnan aktivoimiseksi suunniteltu toiminta ei käynnistynyt vuonna 2014 henkilöstöresurssien puutteen takia. Tavoitteena on vuonna 2015 jättää yksi hakemus CIMO -rahoitukseen sekä käynnistää yhdessä muutamien yhteistyötahojen kanssa nuorisohankkeen suunnittelu. Tavoitteena on saadaan mukaan toimintaan nuorten asioita edistävä henkilö, mahdollisesti yhdessä kollegaryhmien kanssa. Vuoden aikana hankitaan tietoa ja koulutusta nuorisohankkeiden rahoitukseen ja toteutukseen liittyen. Nuorisotiimin toimintaan houkutellaan mukaan edustajia kaikista alueen kunnista Kansainvälinen yhteistyö Ohjelmakausien vaihteessa kansainvälinen yhteistyö muiden Leader-ryhmien kanssa Suomen ulkopuolella on haastavaa, sillä Leader-toiminta käynnistyy Euroopassa hyvin eri tahtiin. Kuitenkin yhteistyötä valmistellaan jo virolaisen Arenduskodan ja Jõemaan sekä latvialaisen Lielupen kanssa tavoitteena käynnistää yhteistyö vuoden 2015 lopussa tai heti 2016 alussa. COMCOT-toimintaa pyritään jatkamaan Central Baltic -ohjelmasta haettavan yhteishankkeen avulla, jossa painotetaan yhteiskunnallisen yrittäjyyden tuomista alueelle. Yhteistyökumppaneina tulisivat olemaan ainakin EMÜ Tarttosta, Ruralia Seinäjoelta sekä Ykkösakseli Lohjan seudulta. Viron Kodukantin kanssa valmistellaan samaan rahastoon kylätalojen käytön tehostamiseen ja kyläneuvojien osaamisen nostamiseen painottuvaa hanketta. Tässä olisivat mukana Kymenlaakson Kylät, SILMU/Itä-Uudenmaan Kylät sekä PomoVäst/Länsi-Uudenmaan Kylät. Green Care -yhteistyötä Sardiniaan ei kokemusten perusteella katsota järkeväksi jatkaa, vaan tavoitellaan yhteistyötä Viroon ja mahdollisesti Hollantiin. Leader Länsi-Saimaa on kiinnostunut yhteistyöstä, joten toimintaa suunnitellaan yhdessä heidän ja SILMUn kanssa. Vuoden aikana osallistutaan resurssien puitteissa Leader-verkoston ja eri toimijoiden tapaamisiin Euroopan eri maissa. Venäjän suuntaan tapahtuvaa yhteistyötä valmistellaan itärajan Leader-ryhmien yhteistyönä. On todennäköistä, että itse toimintaan päästään vasta v puolella ENI-rahoituksen hakujen auetessa. Yhteistyöhön pyritään saamaan mukaan ammattikorkeakoulut, joilla on hyvät verkostot rajan takana oleviin oman alansa toimijoihin. 6. HANKETOIMINTA V Hanketoiminnassa alkuvuosi painottuu kauden viimeisten hankkeiden loppumaksatusten käsittelyyn sekä tulosten läpikäyntiin. Uusia hankehakemuksia arvioidaan kyettävän käsittelemään kesästä lähtien, joten hankeaktivointiin keskitytään koko kevätkausi. Vuoden aikana toivotaan jo saatavan muutama hankepäätös ja hanketoiminta kunnolla käyntiin. 7. KOKOUSTOIMINTA Yhdistyksen vuosikokous järjestetään toukokuun loppuun ja syyskokous joulukuun loppuun mennessä. Kokousten pitopaikassa huomioidaan alueellinen tasapuolisuus, joten kokoukset pidetään

4 vuonna 2015 Kotkassa ja Miehikkälässä. Hallituksen kokouskutsut välitetään ekstranetin kautta. Hallituksen kokoukset pidetään pääsääntöisesti Sepran toimistolla Haminan Itäväylässä. Hallitus kokoontuu tarpeen mukaan, yleensä noin kerran kuukaudessa, kesätaukoa lukuun ottamatta. Vuosittain järjestetään ESKOn, Kaupunki-jaoston ja Sepran hallituksen yhteinen kokous tai seminaari, jossa esitellään hankkeita sekä suunnitellaan tulevia toimia. Myös yhteistyötapaamisia muiden Leader-ryhmien ja Kymenlaakson Kylien hallitusten kanssa järjestetään vuosittain VIESTINTÄ Paperinen Leader-tiedote postitetaan jäsenille vielä 1-2 kertaa vuodessa. Vuoden aikana pyritään keräämään jäseniltä sähköpostiosoitteita, jolloin päästään pikku hiljaa siirtymään sähköiseen tiedotteeseen. Tiedotus painottuu alkuvaiheessa edellisen kauden tulosten kertomiseen sekä uuden kauden käynnistymiseen. ESKOn tiedotustarpeisiin nivoutuen selvitetään myös tiedotusyhteistyömahdollisuutta rannikon suuntaan, jolloin yhteistyössä olisivat mukana SILMU ja PomoVäst. Myös itärajan ryhmien kesken on ollut puhetta yhteisestä tiedotuksesta, joten vuoden aikana käydään läpi eri vaihtoehtojen sopivuus. Yleiskokousten kutsut lähetetään paperisten tiedotteiden mukana ja kokouksista laitetaan myös ilmoitukset paikallislehtien järjestöpalstoille. Uudistuneita www-sivuja sekä sosiaalista mediaa - lähinnä Facebookia pyritään hyödyntämään entistä tehokkaammin viestinnässä, myös kansainvälisen toiminnan osalta. Mikäli kuntayhteyshenkilöille ei tule pääsyä Sepran ekstranettiin, lähetetään heille yhä 2-3 kertaa vuodessa sähköpostitse tietoa Sepran ajankohtaisista asioista ja uuden kauden käynnistymisen tilanteesta. Maaseutufoorumin mainostuksen yhteydessä keväällä lähetään laajempi postitus valtuutetuille ja alueen kansanedustajille. Tarkemmin tiedotustoiminta on kuvattu Sepran Viestintäsuunnitelmassa KOULUTUS- JA KURSSITOIMINTA SEKÄ OPINTOMATKAT Koulutustoiminta painottuu vuoden aikana MAVIn, MMM:n, verkostoyksikön ja ELY:n tarjoamiin, edellisen kauden sulkemiseen ja uuden kauden käynnistämiseen liittyviin koulutuksiin. Paikallisesti painopiste on Sepran omaan toimintaan liittyen laatutyön jatkamisessa ja paikalliskehittäjänä toimimiseen liittyvien taitojen kehittämisessä. Sähköisen järjestelmän käyttöönoton johdosta niin henkilökunta kuin hallituskin kouluttautuu, minkä lisäksi koulutusta tarjotaan edelleen alueen toimijoille. Opintomatkat tulevat kohdentumaan Ykkösakselin ja SILMUn yhteistyöalueille, mahdollisesti muihin kaupunkikeskustoihin sekä kansainvälisyyteen liittyen lähinnä Viroon. 10. JÄSEN- JA VARAINHANKINTA Jäsenmäärän kasvattamisella on kaksi tavoitetta: lisätä yhdistyksen varainhankintaa sekä osoittaa alueen ihmisten kokevan toiminta tarpeelliseksi. Kaupunkitoiminnan myötä Sepran jäsenmäärän uskotaan kasvavan ja jäsenhankintaan panostetaan voimavaroja resurssien puitteissa. Sepran jäsenmaksutulot muodostavat noin puolet varainhankinnan tuotoista ja ovat siis merkittävä omarahoituksen lähde. Edellisten vuosien tapaan merkittävä osa jäsentuloista tullaan jakamaan alueen nuorten toteuttamiin pieniin hankkeisiin, joiden avulla nuoret pääsevät tutustumaan hanketoimintaan. 11. TALOUS Talousarvion pohjana on käytetty MMM:n alustavaa kehystietoa, suunnitteilla olevien omien hankkeiden taloustietoja sekä haussa olevan ESKO 2020-strategian aktivointi- ja kuntarahaosuuden summia.

5 5 Sepran TALOUSARVIO Kustannukset yhteensä TR2011 Toimintak Aktiv Perinnem Biotalous Kaupunki HF E-akt E-kunta Yhdist. Palkat ja sivukulut *) Ostopalvelut Vuokrat Matkakulut; kotimaa Matkakulut; ulkomaat Muut Kalusto Varainhankinta/tulot yhteensä TR2011 Toimintak Aktiv Perinnem Biotalous Kaupunki HF E-akt E-kunta Yhdist. TR hanketuki 100% jäsenmaksut korkotulot ESKO kuntaraha muu varainhankinta tulot yhteensä erotus