Suomussalmen kunta TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS. vuodelta 2010

Transkriptio

1 Suomussalmen kunta TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS vuodelta 2010 Kunnanvaltuusto

2 Sisältö Matti Mulari ja Maija Kyllönen Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo

3 Toimintakertomus ja tilinpäätös v Sisällys 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus vuoteen Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio Kunnan toimintalinjat ja päämäärät Kunnan hallinto Yleinen taloudellinen kehitys Kainuun talousalueen kehitys Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Lainojen hoito Maksuvalmius Tulorahoituksen riittävyys RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalousosan ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Verotulojen ja valtionosuuksien erittely Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tuloslaskelma Kunnan rahoituslaskelma Kunnan tase Konsernin tuloslaskelma 102

4 8.5. Konsernin rahoituslaskelma Konsernin tase Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tase LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset Tuloslaskelman liitetiedot Kunnan toimintatuotot tehtäväalueittain Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja-tappiot Rahoitustuotot ja-kulut Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset Arvonkorotukset Aktivoidut korkomenot Saamiset Muut lainasaamiset Rahoitusarvopaperit Siirtosaamiset Tase-eräkohtainen erittely käyttöomaisuudesta Osakkeet ja osuudet Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erien erittely Pitkäaikainen vieras pääoma Pakolliset varaukset Velat samaan konserniin kuuluville Muut velat Shekkilimiitti Vuokrakohteen lunastusvelka Siirtovelat Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuiden yhteismäärä Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Muut vastuusitoumukset Muut taloudelliset vastuut Ympäristövastuut Arvonlisäveron palautusvastuu Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstö Henkilöstökulut Kunnan omistukset muissa yhteisöissä Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Arvonkorotukset Maa- ja vesialueet Pysyvien vastaavien sijoitukset Saamiset Siirtosaamiset Oma pääoma Pakolliset varaukset Vieras pääoma Muut velat 130

5 10. MUUT LIITETIEDOT Yhteenveto lautakunnittain käyttötaloudesta Käyttötalouden yhteenveto tuloista ja menoista lajeittain YHTEENVETO, KESKEISET TUNNUSLUVUT JA KUVIOT KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSTIETOJA LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tilinpäätöksen säilytys Tositelajit ja tositenumerosarjat TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 155

6

7 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2010 Vuonna 2010 Suomussalmen kunnan taloustilanne parani entisestään. Kunnan tarkka taloudenpito sekä linjakas toiminta tuottivat hyvää tulosta. Tämä on erinomainen näyttö siitä, että pitkäjänteisellä ja tavoitteellisella toiminnalla on mahdollista pitää talous hyvässä hallinnassa. Myös paikkakunnalla toimivien yritysten taloudellinen tilanne säilyi hyvänä eikä lomautuksiin ollut näin ollen juurikaan tarvetta. Päinvastoin, osa nykyisistä yrityksistä palkkasikin lisää väkeä. Uusia yrityksiä perustettiin 17 ja toimintansa lopetti 15. Paikkakunnan yritysten määrä oli vuoden lopussa 230. Työttömyys, vaikkakin oli edelleen korkea, niin aleni kuitenkin vuoden aikana 63 henkilöllä 696 henkilöön. Vuosi oli Suomussalmella vilkkaan rakentamisen vuosi. Rakentaminen työllisti hyvin ja Suomussalmen palvelut paranivat entisestään. Varsinaiset kunnan rakennusinvestoinnit kohosivat yhteensä lähes 7 milj. euroon. Suurimpia hankkeita olivat terveyskeskuksen laajennus- ja muutostyöt, kerrostalon muuttaminen palvelukeskukseksi Pitämällä sekä Ruukinkankaan koulun suurremontti. Ruukinkankaan koulu onkin remontin jälkeen mitä parhain opinahjo nuorille; onhan koulu varustettu mm. nykyaikaisimmalla opetustekniikalla. Muista kuin kunnan hankkeista merkittävin oli Teatteri Retikan uuden teatteritalon valmistuminen. Hankkeen toteutti Suomussalmen näyttämöyhdistys. Otan tämän hankkeen esille sen vuoksi, että se on mitä parhain esimerkki yhteen hiileen puhaltamisesta. Sekä rakentamiseen sekä avajaisviikon tapahtumiin osallistui lukematon määrä kuntalaisia. Teatteri on toden totta otettu kuntalaisten yhteiseksi tapaamispaikaksi. Suurin haasteemme on ollut ja on edelleen aleneva väestökehitys. Kunnan väkiluku väheni yhteensä 176 henkilöä. Tätä kehitystä vastaan kunta tekee parhaansa monin eri tavoin. Tärkeää on ennen kaikkea säilyttää nykyiset työpaikat paikkakunnalla sekä saada myös uusia työpaikkoja. Käytännön toimenpiteinä kunnalla on ollut rakentaa yrityksille toimitiloja, joita olikin vuoden aikana työn alla Tulikivi Oy:lle ja Kiantama Oy:lle. Myös nykyisten kunnassa olevien tyhjien toimitilojen uudelleen käyttöönotto olisi ensiarvoisen tärkeää. Mm. puunjalostuksen ja Karhulanvaaran tiloille etsittiin uusia käyttäjiä aktiivisesti koko vuoden ajan, mutta lukuisat neuvottelut eivät kuitenkaan tuottaneet vielä tulosta. Kunnan tulevaan väestökehitykseen on nuorilla suuri merkitys. Mitä paremmin nuoret viihtyvät Suomussalmella ja mitä pitempään he käyvät koulunsa täällä, sitä parempi se on kunnan tulevaisuudelle. Kunnan tuleekin kuunnella herkällä korvalla nuorilta tulevia kehitysehdotuksia ja toiveita. Kainuun hallintokokeilun saamista pysyväksi valmisteltiin Kainuussa vielä kevään aikana. Sittemmin kävi kuitenkin ilmi, ettei pysyvään lainsäädäntöön ole valtakunnantasolla kuitenkaan vielä valmiutta. Kainuun kunnilla olisi löytynyt sekä valmiutta että halua. Loppuvuoden aikana aloitettiinkin Kainuussa kuntien väliset neuvottelut siltä pohjalta, että hallintokokeilulle tulee neljän vuoden jatkoaika. Neuvottelut aloitettiin Hossassa lokakuussa. Yhteistyö Ylä-Kainuun kuntien välillä oli aktiivista vuoden aikana. Hyrynsalmen, Puolangan, Suomussalmen ja myös Ristijärven kuntien johtavat luottamushenkilöt ja kunnanjohtajat kokoontuivat vuoden kuluessa useaan otteeseen. Tapaamisissa keskusteltiin yhteisistä asioista ja kuinka yhteistyötä voitaisiin kehittää edelleen. Yhteistyötä tarvitaankin, sillä Ylä-Kainuun kunnilla on monta yhteistä haastetta. Kiitän lämpimästi sekä kunnan luottamushenkilöitä että koko kunnan henkilökuntaa vuonna 2010 hyvin tehdystä työstä. Tästä on hyvä jatkaa. Suomussalmella Matti Mentilä kunnanjohtaja 1

8 1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio Kunnan strategiseen ohjausjärjestelmään kuuluu, että kunta määrittelee itselleen vision eli tavoitetilan, joka tulevaisuudessa halutaan saavuttaa. Tähän tavoitetilaan päästäkseen kunnanvaltuusto määrittelee taloussuunnitelmassa koko organisaation yhteiset toiminnalliset linjaukset. Lisäksi samalla määritellään kunnan yhteiset päämäärät, jotka tukevat toimintalinjoja ja visiota. Suomussalmen kunnan toiminta-ajatus Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita kuntalaisten hyvinvointia tukevia palveluja ja luo edellytyksiä yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän elämän. Suomussalmen kunnan arvot KANNUSTAVUUS: Tuemme toisiamme ja yrittäjyyttä. Otamme vastuuta tehtävistä ja kuntalaisista. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. SIVISTYS: Kehitämme itseämme. Panostamme koulutukseen ja kulttuuriin. YHTEISÖLLISYYYS: Kasvatamme suomussalmelaisista Kannamme yhteisesti vastuuta kuntalaisista. suvaitsevia ja kansainvälisiä Huolehdimme heidän turvallisuudestaan. kansalaisia. Toimimme oikeudenmukaisesti toisistamme välittäen, jolloin luottamus kuntaan kasvaa. MUUTOSVALMIUS: Kunnan päätöksenteossa vallitsee rohkeus ja tahto toimia jatkuvan muutoksen kärjessä. MONIARVOISUUS: Sisältyy muihin arvoihin.. Visio 2013 Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. 2

9 Kunnan toimintalinjat ja päämäärät Toimintalinjat Kunnan strategiseen ohjausjärjestelmään kuuluu, että kunta määrittelee itselleen vision eli tavoitetilan, joka tulevaisuudessa halutaan saavuttaa. Tähän tavoitetilaan päästäkseen kunnanvaltuusto määrittelee taloussuunnitelmassa koko organisaation yhteiset toiminnalliset linjaukset. Lisäksi samalla määritellään kunnan yhteiset päämäärät, jotka tukevat toimintalinjoja ja visiota. 1. Kestävän kehityksen toimintalinja Sosiaalinen kestävä kehitys - kuntalaisten hyvinvoinnin ja toimeentulon edistäminen - työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Taloudellinen kestävä kehitys - talouden tarkka suunnittelu ja tulopohjan vahvistaminen - toimintaprosessien taloudellisuuden ja tehokkuuden varmistaminen - suunniteltu sopeuttaminen väestömuutoksiin - uusien ja vaihtoehtoisten toimintatapojen käyttöönotto Ekologinen kestävä kehitys - luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristön puhtaus - elinkaariajattelun huomioiminen kaikessa toiminnassa. 2. Kannustavuuden toimintalinja - yrittäjyyden lisääminen kuntaorganisaatiossa - yrittäjäkoulutuksen ja yrittäjämyönteisyyden kehittäminen - vastuullisuuden kasvattaminen - tulevaisuususkon ja motivaation vahvistaminen - luovuuden ja innovatiivisuuden suosiminen 3. Yhteisöllisyyden toimintalinja - organisaation sisäisen yhteistyön vahvistaminen - yhteisvastuun korostaminen toiminnassa ja päätöksenteossa - kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen - oikeudenmukaisuuden varmistaminen toiminnassa - toisistaan välittäminen - henkilöstön osaamisesta huolehtiminen - kuntalaisten valmiuksien parantaminen - tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen - viestinnän ja tiedottamisen kehittäminen - positiivisen kuntakuvan luominen. 4. Sivistyksen toimintalinja - itsensä kehittämisen tukeminen - kuntalaisten ja henkilöstön osaamisesta huolehtiminen - paikallisen kulttuurin vahvistaminen - suvaitsevaisuuden lisääminen - kansainvälisyyskasvatus 3

10 Päämäärät ELINKEINOJEN KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Tuotannollisten työpaikkojen lisääminen ja työllisyyden parantaminen. 2. Kuntamarkkinointi ja imagon luominen. 3. Luontaisten vahvuuksien ja edellytysten parantaminen. 4. Maaseudun kehittäminen. 5. Koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteyksien parantaminen. TALOUDEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan 1 %- yksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Kiinteistöveroprosenteissa noudatetaan alueellista keskiarvoa. 8. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET Parannamme osaamista 1. toimintaympäristön muutosten ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti 2. kehittäen arviointia 3. ylläpitäen ja kehittäen ammattitaitoa 4. valmentautumalla uusien haasteiden vastaanottamiseen ja elinikäiseen oppimiseen Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 1. toisiamme arvostaen 2. ottaen vastuuta ja olemalla avoimia 3. parantaen työtapoja ja tuloksellisuutta 4. antaen kannustavaa ja kehittävää palautetta 5. parantaen tiedonkulkua Lisäämme motivaatiota 1. työtämme arvostaen 2. tukien palvelussuhteen jatkuvuutta 3. kannustaen henkilöstöä muuttuviin tehtäviin 4. palkkausjärjestelmää kehittäen 5. esimiestyötä kehittäen Parannamme työhyvinvointia 1. mielekkäällä työllä sekä viihtyisällä ja turvallisella työympäristöllä 2. huolehtien yhdessä työilmapiiristä 3. käyttäen henkilöstövoimavaroja tarkoituksenmukaisesti 4. kannustaen henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Varmistamme uusien osaajien saannin 1. kehittäen Suomussalmen kuntaa hyvänä työnantajana 2. esitellen kunnassa tehtäviä töitä jo kouluissa 3. markkinoiden Suomussalmea kodikkaana ja turvallisena asuinympäristönä, jossa on hyvät palvelut ja kohtuulliset kustannukset 4. edistäen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista 5. turvaten hiljaisen tiedon siirto uusille työntekijöille SIVISTYSPALVELUJEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi 2. Sivistyspalvelujen hyvä saavutettavuus 3. Yhteistyö maakuntahallinnon kanssa saumatonta ja toimivaa 4. Kuntalaisten sisäisen yrittäjyyden tukeminen ja yhteisöllisyyden tukeminen 5. Kestävän kehityksen edistäminen TEKNISTEN PALVELUJEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Viihtyisä ympäristö 2. Taloudellisesti hoidetut, toimintavarmat liikelaitokset 3. Toimivat, tarpeen mukaiset ja turvalliset liikenneverkot 4. Hyvin hoidetut, käyttäjien tarpeiden mukaiset toimitilat 5. Hyvälaatuinen, taloudellisesti tuotettu ruoka 4

11 1.3. Kunnan hallinto Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuustossa on 35 jäsentä. Poliittinen paikkajakauma on v alkaneena toimikautena seuraava: SuomenKeskusta Vasemmistoliitto Kansallinen Kokoomus 4 Puheenjohtajat puheenjohtaja... Ivarapuheenjohtaja... IIvarapuheenjohtaja... PenttiMoilanen LeenaManner RaijaHekkala Kunnanhallitus Kunnanhallituksessa on 11 jäsentä. Puheenjohtajat v Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Ritva Huttunen Veijo Holappa Ahti Pakarinen Jäsenet: Leena Kela Keijo Mulari Alpo Paasovaara Anna-Liisa Pesola Olavi Pyykkönen Aune Juntunen Rauni Niskanen Martti Seppänen Esittelijä: Timo A. Säkkinen, kunnanjohtaja, saakka Matti Mentilä, kunnanjohtaja, alkaen LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Kunnanvaltuusto 35 Keskusvaalilautakunta 5 Tarkastuslautakunta 5 Kunnanhallitus 11 Sivistyslautakunta 11 Tekninen lautakunta 11 Ympäristölautakunta 11 5

12 KONSERNIORGANISAATIO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Vastuualueet Konserniyhtiöt/-yhteisöt Palveluorganisaatio Kunnan toiminnot jakautuvat hallintopalvelujen, sivistyspalvelujen ja teknisten palvelujen vastuualueisiin. Kunnanjohtaja, vastuualueiden johtajat ja kunnanjohtajan määräämänä talousjohtaja ja elinkeinoasiamies muodostavat kunnan johtoryhmän. Vastuualueet jakaantuvat palveluyksiköihin. Johtoryhmä: Timo A. Säkkinen, kunnanjohtaja, saakka, Matti Mentilä, kunnanjohtaja alkaen Aila Virtanen, hallintojohtaja Sirpa Mikkonen, sivistysjohtaja Antti Westersund, tekninen johtaja Matti Mulari, talousjohtaja Hannu Leinonen, elinkeinoasiamies 6

13 PALVELUORGANISAATIO Kunnanjohtaja Johtoryhmä Vastuualueet Elinkeinoasiamies Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Palveluyksiköt: hallintopalvelut Palveluyksiköt: varhaiskasvatus perusopetus Kianta-Opisto liikuntapalvelut nuorisopalvelut kulttuuripalvelut kirjastopalvelut Palveluyksiköt: tilapalvelut ympäristöpalvelut liikelaitokset ruokapalvelut ympäristön valvonta Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat: -kunnan toimielinten jäsenet(ei kuitenkaan valtuutettu) -asianosaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Timo A Säkkinen saakka, kunnanjohtaja Matti Mentilä alkaen hallintojohtaja Aila Virtanen talousjohtaja Matti Mulari elinkeinoasiamies Hannu Leinonen maaseutusihteeri Ilmari Schepel sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen perusopetuksen päällikkö Esko Pesonen tekninen johtaja Antti Westersund rakennustarkastaja Asko Kinnunen ympäristösihteeri Jukka Korhonen 7

14 1.4. Yleinen taloudellinen kehitys Talouskehityksen pääpiirteitä Lähteet Valtiovarainministeriön kansantalousosaston suhdannekatsaus 2/2010, Tilastokeskus Kunnallistalous 3/2010. Luvut ovat osittain vielä ennakkotietoja. Maailman talous Maailman taloudessa taantuman syvin vaihe ohitettiin vuoden 2009 lopulla. Maailman talouden elpyminen jatkui sen jälkeen ripeänä. Koko maailman bruttokansantuote kasvoi vuonna 2010 yli 4 prosenttia. Vuonna 2011 kasvun ennustetaan olevan vähintään samaa luokkaa. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa kuten Kiinassa, jonka kasvu oli lähes 10 prosenttia. Euroalueen talous Euroalueen kasvu oli vaimeaa ja sen ennustetaan kiihtyvän maltillisesti. Vuoden 2010 kasvuksi jäi reilu puolitoista prosenttia ja vuoden 2011 kasvuksi ennustetaan kaksi prosenttia. Kotimaan talous Suomen talouden syöksy vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 alkupuolella oli erittäin nopea ja jyrkkä. Bruttokansantuote supistui vuonna ,0 prosenttia ja painui kolmen vuoden takaiselle tasolle. Suomen talous on toipunut vuoden 2009 finanssikriisistä nopeasti ja laajapohjaisesti. Vuonna 2010 bruttokansantuote kasvoi 3,1 prosenttia j ja vuoden 2011 kasvuksi ennustetaan 2,7 prosenttia. Kuluttajahintaindeksi nousi 1,2 prosenttia. Kunnallistalous (Luvut perustuvat ennakkotietoihin vuoden 2010 osalta.) Kuntien yhteenlaskettu toimintakate heikkeni viime vuonna 0,87 miljardia euroa, eli 3,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Tiedot perustuvat tilastokeskuksen keräämiin ennakkotietoihin. Vuosikate oli 2,14 Mrd. euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 1,80 Mrd. euroa. Vuosikate parani edellisestä vuodesta 19,1 prosenttia. Vuosikate asukasta kohti on 400 euroa(ed. vuonna 337 euroa). Negatiivisten vuosikatteiden kuntia oli 8(ed. vuonna 26). Vuosikate%:a poistoista oli 128(ed. vuonna 108). Toimintamenot kasvoivat 3,5%(ed. vuonna 4,2%). Toimintakate kasvoi 3,8%(ed. vuonna 4,6%). Verotulot kunnille kasvoivat 4,0%(ed. vuonna 0,4%). Valtionosuudet kasvoivat 7,4%(ed. vuonna 7,5%). Kuntien lainat asukasta kohti kasvoivat eurosta euroon. Kuntien tilikauden tulos on 1,61 Mrd. euroa(ed. vuonna 0,43 Mrd. euroa). 8

15 Suomen talouden tunnuslukuja (Lähde: Suomen Kuntaliitto , J. Turkkila) Muuttuja * 2010** 2011** 2012** Tuotanto 4,2 1,0-8,0 2,1 2,9 2,6 Palkkasumma 5,9 6,8-1,0 2,5 4,5 4,5 Ansiotaso 3,4 5,6 4,0 2,6 2,8 3,0 Inflaatio 2,5 4,1 0,0 1,5 2,5 2,0 (%-yksikköä) Työttömyysaste 6,9 6,4 8,2 8,6 8,2 7,9 Verot/BKT 42,8 43,0 43,0 42,7 43,5 44,1 Julkiset menot/bkt 47,3 49,0 56,0 56,1 55,2 55,1 Julkinen velka/bkt 35,3 64,2 43,9 49,1 50,4 52,0 Euribor 3 kk,% 4,3 4,8 1,2 1,0 2,0 3,0 Korkotaso; 10 v. korko,% 4,3 4,3 3,7 3,3 4,0 4,5 * ennakkotieto **ennuste Kuntien vuosikate ja lainat Lähde: Suomen kuntaliitto , ennakkotieto (Manner-Suomi) TP TP TP TP TPA VuosikateMrd. 1,72 2,02 1,92 1,8 2,14 Vuosikateasukastakohti, Vuosikate% poistoista Negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä(v kuntajaolla) Lainakanta /asukas Kainuun talousalueen kehitys Kainuun väkiluku (ennakkotieto ) oli yhteensä Laskua edelliseen vuoteen oli 593 henkilöä eli 0,7 prosenttia. Kainuun väkiluku oli vuonna Laskua edelliseen vuoteen 561 henkilöä eli 0,68 prosenttia. Väestön väheneminen jatkui entisellä tasolla. Väestöennusteet ovat edelleenkin laskevia. Väestörakenteessa aktiiviväestön osuus pienenee voimakkaasti. Työvoima ja työllisyys Kainuun keskimääräinen työttömyysaste laski 2010 edellisestä vuodesta. Työttömyysaste oli keskimäärin 13,7 prosenttia eli työttömiä työnhakijoita oli Työttömyysaste oli vuonna 2009 keskimäärin 14,8 prosenttia eli työttömiä työnhakijoita oli 5627 henkilöä. Kuntatalous Kuntien vuosikate ja lainat TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TPA 2010 Vuosikate asukasta kohti euroa Vuosikate% poistoista Negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä Lainakanta /asukas

16 1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Väestö ja työllisyys Asukasmäärä Syntyvyys Vuosi Hlöä Muutos(hlöä) Muutos% -1,9-1,1-2,1-2,2-2,23 Vuosi Hlöä Kuolleisuus Vuosi Hlöä Nettomuutto kunnasta pois Vuosi Hlöä Väkiluvun väheneminen hidastui vuonna Alkanut lama hillitsi muuttoliikettä. Vuonna 2010 muuttoliike voimistui uudelleen. Muuttoliike jatkuu tulevaisuudessakin, joskin hillitymmin, mikäli uusia ja korvaavia työpaikkoja ei saada. Poismuuttajat ovat pääasiassa työvoimaan kuuluvaa väestöä. Paitsi väestön kokonaismäärän väheneminen, on myös ikärakenteen muutos huolestuttava. Suomussalmi Väestön ikärakenne Lähde: Tilastokeskus Vuosi 0-14 % % 65- % Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

17 Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Suomussalmi Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: ELY-keskus työttömyys - % as.luku atv-% työvoima työlliset työttömät , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Elinkeinorakenne(kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Suomussalmi Kainuu Kokomaa Suomussalmi Kainuu Kokomaa lkm % lkm % lkm % lkm % % % Alkutuotanto , , ,7 Alkutuotanto ,4 8,6 4 Jalostus , , ,9 Jalostus ,0 21,2 25 Palvelut , , ,6 Palvelut ,8 69,0 70 Tuntematon 35 1, , ,8 Tuntematon 53 1,8 1,3 1 Yhteensä , Yhteensä , Yritystoimipaikat kunnassa: v. 2009: 488, v. 2008: 486. Työllinen työvoima(kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus lkm % lkm % Maa- ja metsätalous , ,2 Jalostus , ,7 Palvelut , ,4 Tuntematon 35 1,1 53 1,6 Yhteensä Lähteet: Tilastokeskus: Työllinen työvoima ja Työlliseen työvoimaan luetetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. 11

18 Asuntotuotannon määrä ja rahoitusmuodot Valmist. Asuntoja/kpl MMM Vapaa vuosi yhteensä Vuokra-as. Osakeas. Omakotitalot rahoitus rahoitus Tilasto:(käyttöönottovuosi) Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tullut esiin sellaisia oleellisia toiminnan ja talouden muutoksia, joita ei olisi huomioitu jo vuoden 2011 talousarviossa. Jotta talous saadaan pidettyä edelleenkin tasapainossa, edellyttää se toimintamenojen ja toimintarakenteiden jatkuvaa tarkastelua Henkilöstö Kunnan henkilöstömäärän kehitys Kunnanhallitus Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Vuoden 2005 alusta Kainuun maakunnan palvelukseen siirtyi 309 henkilöä. Lisäksi Ylä-Kainuun palvelukeskuksen puolankalaisesta henkilöstöstä siirtyi maakuntaan 85 henkilöä ja Puolangan kuntaan 25 henkilöä. Ruokapalvelut siirtyivät hallintopalveluista teknisiin palveluihin(30 henkilöä). Henkilöstöä koskevista tunnusluvuista laaditaan vuosittain erillinen henkilöstöraportti. Erityisesti seurataan muutoksia sairauspoissaoloissa sekä henkilöstön keski-iässä. 12

19 Sairauspoissaolot lisääntyivät 1pv/henkilö eli henkilöä kohden sairauspäiviä oli 9 työpäivää. Poissaolot ovat pysyneet melko vakaina viime vuosina vaihdellen välillä 7 9. Vuonna 2010 kaikkien kuntien keskiarvo oli 8,4. Sairauspoissaolopäivät henkilöä kohden Vuosi Sairauspo/hlö Muutos% Sekä vakituisen henkilöstön että koko henkilöstön keski-ikä pysyi likipitäen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Keski-iän kehitys Koko Vuosi Vakituiset Kaikki maa ,7 46,6 45, , , ,7 47,3 44, ,8 47,3 45, ,2 47,6 46, ,3 47,8 45, Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä mm. toiminnalliset riskit, rahoitusriskit, henkilöriskit ja vahinkoriskit Suomussalmen kunnan riskienkartoitus on tehty vuonna Riskikartoituksen tekijä oli kunnan vakuutusmeklari. Ns. sietämättömiä riskejä ei tullut esiin tässä kartoituksessa. Merkittävimmät riskit kohdentuivat henkilöstöriskeihin(fyysinen kunto, stressi ja työuupumus, matkustus ja henkilöstön eläköityminen nopealla aikataululla) ja liikeriskeihin(työpaikkakehitys, isot työpaikat ja suhdanneherkkyys). Suomussalmen kunnan talousanalyysi laadittiin vuosille Talousanalyysin laati Oy Audiapro Ab. Analyysin mukaan kunnan nykytason palvelut voidaan turvata ja talous pitää vakaalla pohjalla. Aikaisempi vastaavanlainen analyysi laadittiin vuonna Vuonna 2010 ei tullut esiin mitään merkittäviä vahinkotapahtumia. Kunnan vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2008, jonka yhteydessä päivitettiin riskikartoitusta. Toiminnan vastuuvakuutus korotettiin 1 milj. euroon. Uudet vakuutussopimukset tulivat voimaan Riskikartoitusta on päivitetty vastuualueittain vuonna 2009 sisäisen valvonnan ohjeiden uudistamisen yhteydessä. Sisäisen valvonnan ohjeissa on ohjeistusta riskienhallinnasta Ympäristötekijät Suomussalmen kunnan lämpölaitos on päästöoikeusjärjestelmän piirissä. Vuoden 2010 aikana syntyneet päästöt alittavat lämpölaitoksen vuotuiset päästöoikeudet. Päästöoikeuksia ei ole myyty kuluneen vuoden aikana. Suomussalmen kunnan vesihuoltolaitoksella on kolme jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamot sijaitsevat Pitämällä, Juntusrannassa ja Hossassa. Niissä puhdistetaan Suomussalmen, kirkonkylän, Juntusrannan ja Hos- 13

20 san taajamien, sekä lähialueiden jätevedet. Puhdistamolietteet käsitellään Metsärinteen kompostointialueella. Puhdistamojen rakentamiseen ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen vesistöön, sekä lietteen kompostointiin on saatu tarvittavat viranomaisluvat. Kainuun ELY-keskus ja Suomussalmen kunnan ympäristölupaviranomainen valvovat lupaehtojen noudattamista. Vuoden 2010 toiminta on tapahtunut lupaehtojen puitteissa Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut tarkennetun sitovan ohjeen kunnille ja kuntayhtymille tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Suomussalmen kunnan sisäisen valvonnan yleisohjeet on tarkistettu vuonna Ohjeistuksen laatimisessa on avustanut ulkopuolinen konsultti. Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan yleisohjeet Tarkistetut ohjeet ovat tulleet voimaan Kunnan hallintosäännön on kunnanvaltuusto hyväksynyt ja se on tullut voimaan Hallintosääntöä on muutettu kunnanvaltuuston päätöksellä Suomussalmen kunnan yleiset hankintaohjeet ja pienhankintaohjeet on kunnanhallitus hyväksynyt Konserniohjeet on kunnanvaltuusto hyväksynyt Suomussalmen kunnan riskienkartoitus on tehty vuonna Riskikartoituksen tekijä oli kunnan vakuutusmeklari. Kunnan vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2008, samassa yhteydessä päivitettiin riskikartoitusta. Riskikartoitusta päivitettiin myös vastuualueittain sisäisen valvonnan ohjeistuksen uudistamisen yhteydessä vuonna Riskien arviointia ja hallintaa tehdään vuosittain. Vuonna 2011 järjestetään yhdessä vakuutusmeklarin ja vakuutusyhtiön kanssa riskienhallinta- ja vakuutuspäivä. Kainuun maakunta-kuntayhtymän toiminta alkoi vuoden 2005 alusta Kainuun hallintokokeilusta annetun lain ( /343) perusteella. Maakunta huolehtii sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, sekä toisen asteen koulutuksen tehtävistä. Maakunnan ja kuntien välillä on tehty yhteistoimintasopimus, jonka mukaan maakunta tuottaa hallinnon tukipalveluluina taloushallinnon ja tietohallinnon palvelut. Hallintokokeilu jatkuu vuoden 2012 loppuun. Laskentatoimi ja rahatoimi hoidetaan maakunnan tietojärjestelmässä samoin kuin henkilöstöhallinto ja ostolaskut. Näihin järjestelmiin on rakennettu kontrollijärjestelmät, jotka vähentävät virheiden ja mahdollisten vahinkojen määrää. Kunnan omassa toiminnassa tietoturvallisuuden ja tietohallinnon osalta noudatetaan Kainuun maakunta-kuntayhtymän hyväksymiä tietoturvallisuusperiaatteita. Säännöksiä, päätöksiä ja määräyksiä on noudatettu. Tällä hetkellä on vireillä kolme kunnallisvalitusta hallinto-oikeudessa kunnanvaltuuston päätöksistä, jotka koskevat kunnanjohtajan vaalia, kunnanjohtajan avoimen viran hoitoa ja Kiantajärven eteläosan rantaosayleiskaavaa. Talousarvion toteutumisesta ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa. Konserniyhtiöt antavat myös vastaavan raportin. 14

21 Sopimuksista on vastuualueitten pidettävä luetteloa ja valvottava vuosittain niiden ajantasaisuutta. Sopimuksia ollaan viemässä Dynasty-ohjelmaan, jolloin niiden hallinta ja valvonta helpottuu. Sopimushallintaa tulee edelleen kehittää. Vastuualueiden johtajat ovat antaneet kirjalliset raportit vastuualueiden sisäisestä valvonnasta vuodelta Oleellisia puutteita ei ole tullut esiin näissä raporteissa. Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu oleellisia puutteita tilikaudella. Kunnanhallitus katsoo, että sisäisen valvonnan ohjeet ovat ajan tasalla. Saatujen selvitysten perusteella kunnan sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan laillisuudesta ja hyvän hallintotavan noudattamisesta sekä varojen ja toiminnan turvaamisesta. Kunnanhallitus katsoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomussalmen kunnassa on järjestetty asianmukaisesti. 15

22 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 2.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Ulkoiset Tuloslaskelma1000 TP2010 TP2009 TP2008 TP2007 Toimintatuotot Toimintakulut josta henkilöstökulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Arvonlisäveron takaisinperintä Rahoitustuotot Rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) Tilikauden ali-/ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/ Toimintakulut,% 18,0 17,8 17,7 17,7 Vuosikate-% 10,5 8,0 6,4 7,2 Vuosikate/poistot% 213,4 154,4 141,0 145,7 Poisto-% 4,9 5,2 4,5 4,9 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

23 Valtuuston vuosille hyväksymät talouden päämäärät 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Kiinteistöveroprosenteissa noudatetaan alueellista keskiarvoa. 8. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. Toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate Ulkoiset Toimintatuotot(ulkoiset) olivat 10,736milj.,toteutumaprosentti108,2%. Kasvuaedellisestävuodesta5,6 %. Kunnan toimintakulut (ulkoiset) olivat 59,675 milj., toteutumaprosentti 99,4 %. Kasvua edellisen vuoden vastaavastaajasta2,637milj.,eli4,6%. Toimintakateoli48,939milj.,toteutumaprosentti97,7%.Toimintakatekasvoiedellisenvuodenvastaavasta ajasta 4,4 %. Kunnanhallitus asetti vuoden 2010 talousarvion laatimisohjeissa toimintakatteen raamiksi49,305milj.. Rahoitus Verotulot Verotulojen toteutuma oli 25,313 milj., toteutumaprosentti 104,7 %. Verotulot kasvoivat edellisen vuoden vastaavastaajasta4,5%.verotulojakertyiylitalousarvion1,147milj.. Kunnallisverotulo oli 20,275 milj., kasvua 1,1 % edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Tuloveroprosenttia nostettiin vuonna ,5 prosenttiin, korotus oli 0,5 %. Tuloveroprosentin 0,5 prosentin korotuksen laskennallinenvaikutuson0,5m. Yhteisöverotulooli3,057milj.,kasvuaedellisenvuodenvastaavastaajasta34,4%. Kiinteistöverotulooli1,981milj..Kasvuaedellisestävuodesta3,2%. Valtionosuudet Rahoitustuotot ja rahoituskulut Korkotuototjamuutrahoitustuototolivat0,479milj..Sijoitustenarvonpalautuksiaoli0,239milj..Korkokulut jamuutrahoituskulutovatolleet0,234milj.. Vuosikate Poistot Poistojentoteutumaon3,254milj. elitoteutuma-asteoli101,7%.talousarviossapoistotolivat3,200milj.. Tilikauden tulos ja tilikauden ylijäämä Valtionosuudetolivat30,325milj.,toteutumaasteoli102,8%.Kasvuaedelliseenvuoteen3,484milj.,eli 13,0%. Valtionosuuksien kasvuun vaikutti valtionosuusjärjestelmän muutos vuonna 2010 alusta. Uutena valtionosuusperusteenasuomussalmisains.harvanasutuksenvaltionosuuttan.2,0m. Kunnanvuosikateolivuoden2010talousarviossa3,301milj.,mikäoli103%poistoista.Toteutunutvuosikateon6,944milj..Asukastakohtivuosikateoli758euroa.Vuosikatekattoipoistoista213%. Tilikaudentuloson3,690milj..Talousarviossatilikaudentulosoli0,101milj..Tilikaudenylijäämäksimuodostui3,502milj.. 17

24 2.2. Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut, 1000 euroa Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta TP 2010 TP 2009 TP 2008 TP 2007 Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminna kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos Vaihto-omaisuuden muutos Pitkäaikaisten saamisten muutokset Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP2010 TP2009 TP2008 TP2007 Investointien tulorahoitus,% 92,4 100,1 98,0 94,5 Pääomamenojen tulorahoitus,% 80,9 84,5 77,1 76,3 Lainanhoitokate 5,6 4,1 2,8 3,0 Kassasta maksut/vuosi, 1000 euroa Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

25 2.3. Lainojen hoito TALOUSARVIOLAINAT Talousarviolainanottoaonmerkittytalousarvioonotettavaksi4,500milj..Uuttatalousarviolainaanostettiin 0,318milj.. Lainakantavuodenlopussaoli8775milj.,eli959euroaasukastakohti euroa Lainanotto 0, Lyhennykset Nettolainanotto Lainakanta Korot Hoitokustannukset Lainojen hoitokate 5,6 4,1 2,8 3,0 4,2 Lainat euroa/ asukas Maksuvalmius Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyydellä päivissä. Suomussalmen kunnan maksuvalmius oli 65 päivää. Kassasta maksut olivat yhteensä 69,149 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 84 päivää ja 64,807 miljoonaa euroa Tulorahoituksen riittävyys Kriisitalous: Mikäli kunnan vuosikate on negatiivinen, luokitellaan kunta kriisikunnaksi. Suomussalmi(1000 euroa) Vuosikate Lainojen lyhennys Poistot Jäämä

26 3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 3.1. Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,97 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,35 Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet , ,15 Maa- ja vesialueet , ,77 Kiinteistöjen liittymismaksut , ,93 Rakennukset , ,91 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,85 Koneet ja kalusto , ,42 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset , ,27 Sijoitukset , ,47 Osakkeet ja osuudet , ,32 Joukkovelkakirjasaamiset Lainasaamiset , ,28 Muut sijoitukset , ,87 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,40 Valtion toimeksiannot , ,40 Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,73 Vaihto-omaisuus 0,00 Saamiset , ,28 Pitkäaikaiset saamiset ,70 Myyntisaamiset , ,24 Lainasaamiset , ,46 Muut saamiset 0, ,00 Siirtosaamiset 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset , ,58 Myyntisaamiset , ,81 Lainasaamiset ,00 0,00 Muut saamiset , ,81 Siirtosaamiset , ,96 Rahoitusarvopaperit , ,52 Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , ,52 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset , ,93 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,10 20

27 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,65 Peruspääoma , ,06 Liittymismaksurahasto Arvonkorotusrahasto , ,21 Muut omat rahastot , ,31 Edellisten tilikausien yli- alijäämä , ,48 Tilikauden yli- alijäämä , ,59 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET , ,93 Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset , ,40 Varaus maakunnan alijäämän kattamiseen , ,53 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,47 Valtion toimeksiannot , ,40 Lahjoitusrahastojen pääomat 2 305, ,07 Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA , ,05 Pitkäaikainen , ,05 Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,37 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat , ,68 Siirtovelat Lyhytaikainen , ,00 Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,63 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat , ,33 Muut velat , ,89 Siirtovelat , ,15 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,10 21

28 TUNNUSLUVUT: Omavaraisuusaste,% 76% 74% Rahoitusvarallisuus euroa/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus-% 22% 25% Lainat, euroa/asukas Lainakanta euroa Lainasaamiset euroa Asukasmäärä KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT(ulkoiset) 1000e % 1000e % MENOT(ulkoiset) 1000e % 1000e % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot valmistusomaan käyttöön Valtionosuudet Arvonlisäveron takaisinperintä Korkotuotot Korkomenot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Satunnaiset tulot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Investoinnit 0 0 Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuuden myyntitulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta 0 Antolainojen vähennykset Antolainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaik.lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhyt aik.lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset TULOTYHTEENSÄ MENOTYHTEENSÄ

29 5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 5.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt: omistusosuus Yhdistelty Ei yhdistelty Kiinteistö- ja Asuntoyhtiöt: Asunto Oy Suomussalmen Hirvikangas 100% x Asunto Oy Suomussalmen Kuntopolku 72% x Asunto Oy Suomussalmen Ämmäntaival 100% x Asunto Oy Suomussalmen Marjakangas 100% x Kiinteistö Oy Suomussalmen vuokratalot 100% x Kiinteistö Oy Haukilan Motti 100% x Kiinteistö Oy Suomussalmen Voimatörmä 100% x Rakentamatta jäänyt hanke. Yhtiö kaupparekisterissä Ei toimintaa Kuntayhtymät: Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 12,40% x Kainuun maakuntakuntayhtymä 12,69% x Yllä olevat yhteisöt yhdistelty konsernitilinpäätökseen. Osakkuusyhtiöt: Asunto Oy Poromies 29% x Kv hyväksynyt uudet konserniohjeet, jotka tulivat voimaan Konsernin toiminnan ohjaus Kunnanvaltuusto on asettanut taloussuunnitelmassa tytäryhteisöille toiminnalliset tavoitteet. Kuntayhtymät Kainuun hallintokokeilusta annetun lain( /343 ja /219) perusteella muodostettiin alkaen Kainuun maakunta-kuntayhtymä, johon liitettiin Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä ja Kainuun Liitto. Laki on voimassa vuoden 2012 loppuun. Toiminnalliset tavoitteet: maakuntavaltuusto vahvistaa ja vastaa. Suomussalmen kunta on liittynyt Kainuun Jätehuollon kuntayhtymän jäseneksi alkaen. 23

30 Kiinteistö- ja Asuntoyhtiöt TOIMINNALLISET TAVOITTEET Taloussuunnitelma Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot Toiminta-ajatus: Yhtiön toiminta keskittyy edelleen olemassa olevan asuntokannan käyttöasteen parantamiseen ja asiakkaille tarjottavien palveluiden monipuolistamiseen. Visio: Esteetön asuinympäristö on yksi tärkeimmistä talojen kunnostuksen yhteydessä olevista tavoitteistamme. Esteetön ympäristö helpottaa lapsiperheiden ja ikääntyvän väestön asumisen arkea. Keskeisin tavoitteemme on miellyttävämpi asuinympäristö ja tyytyväisemmät asukkaat. Toimintalinjat 2010 Tyhjiksi ja tarpeettomaksi jäävän asuntokannan käyttötarkoituksen muuttaminen tai myyminen mahdollisuuksien mukaan huomioiden olemassa olevat säännökset ja määräykset. AVAINTULOKSET Asiakasnäkökulma 1. Asukasdemokratia 2. Asukasviihtyvyys 3. Asuinympäristön viihtyvyys Prosessinäkökulma ARVIOINTIKRITEERI/ MITTARI Asukaskyselyt TULOSTAVOITE/ TAVOITETASO Hyvä asukastyytyväisyys TOTEUTUMINEN 1 12kk Asukasdemokratia kokoukset on pidetty. Piha-alueiden ja julkisivujen korjauksia on tehty. 1. Olemassa olevat resurssit otetaan tehokkaaseen käyttöön. 2. Asuntojen peruskorjauksesta huolehtiminen Kehityskeskustelut ja asukastyytyväisyys kyselyt Peruskorjatut asunnot Tyytyväiset asiakkaat ja työntekijät Peruskorjaussuunnitelmassa hyväksytty on tavoite Tyytyväisen asiakkaat ja työntekijät Peruskorjaus ja parannus suunnitelmaa on päivitetty. Kuntoarvioita on tehty Talouden näkökulma 1. Käyttöasteen parantaminen 2. Maksuvalmius 3. Vuokrasaatavat 4. Kannattavuus 5. Vakavaraisuus Nykyinen käyttöaste >91% Kassan riittävyys pv. Vuokrasaatavat liikevaihdosta Tilinpäätös Tilinpäätös Käyttöaste yli 95% 90 päivää Vuokrasaatavat < 2% liikevaihdosta Sijoitetun pääoman tuotto3% Omavaraisuusaste 8% Käyttöaste 94,83% Kassa168pv 1,28% 1,55%(ROCE) 19,3% Henkilöstönäkökulma 1. Henkilöstön riittävyys ja osaaminen Kehityskeskustelut ja vuorovaikutus, henkilöstön määrä, koulutus Henkilöstön työ olojen parantuminen Työilmapiirikartoitus 2. Työ hyvinvointi Sairaus poissaolot Terveet ja tyytyväiset työntekijät 33pv. Toiminta: Yhtiön toimintaan ja toimintatapoihin ei ole tulossa oleellisia muutoksia. Vastuuhenkilöt: Pertti Rönkkö puh

31 Tilinpäätös KIINTEISTÖ OY SUOMUSSALMEN VUOKRATALOT TP 2009 TP 2010 TA 2010 TOT% TA 2011 Tuloslaskelma Liikevaihto , Muut kiinteistön tuotot , Henkilöstökulut , Poistot , Muutkulut , Liikevoitto , Rahoitustuotot , Rahoituskulut , Satunnaiset kulut/tuotot Varausten lisäys , Tilikauden tulos Tase Vastaavaa Pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat Vuokrasaamiset Muut saamiset Rahatjapasaam Vastattavaa Omapääoma Vapaaeht. varaukset Vieraspääoma pitkäaik Vieraspääoma lyhytaik Käyttöomaisuus Arvo Lisäykset/vähenn Poistot evl Arvo Lainojen lyhennykset Lainojen lyhennykset 2010 sis. Suomussalmen kunnalle Hakakatu 1 talo B luovutuksen yhteydessä siirtynyt Valtiokonttorin laina ,64 eur. Tunnusluvut Käyttöaste% 89,99 94, Keskineliövuokra eur 7,43 7,64 7,64 7,84 Lainat eur/asm² Maksuvalmius, QR 1,4 1,4 Omavaraisuusaste 17,5 19,3 Henkilöstön määrä 16 14, Palkat eur/hklö Asuntoja yhteensä 545 kpl v 2009 Pinta-ala 29147,5 asm² Asuntoja yhteensä 514 kpl v asm² v 2010 Pinta-alan muutos v 2010 aiheutuu Hakakatu 1 talo B luovutuksesta Suomussalmen kunnalle Vammaispalvelukeskuksen käyttöön. Muut saamiset v 2010 koostuvat korjaustyö Hirvikangas eur, Vammaispalvelukeskukseen liittyvä laskutus Skanska eur ja S:salmen kunta 5829 eur sekä ARAn korjausavustus Rantakatu 7 hissi eur ja vakuutuskorvaus palovahinko Metsärinteentie eur suurimpina erinä. Poistot yhtiö tekee evl enimmäismääriä noudattaen. 25