Suomussalmen kunta TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS. vuodelta 2011

Transkriptio

1 Suomussalmen kunta TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS vuodelta 2011 Kunnanhallitus

2 Sisältö Matti Mulari ja Maija Kyllönen Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo Kannen kuva Hannu Huttu Säynäjäjärvi

3 Toimintakertomus ja tilinpäätös v Sisällys 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus vuoteen Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio Kunnan toimintalinjat ja päämäärät Kunnan hallinto Yleinen taloudellinen kehitys Kainuun talousalueen kehitys Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Lainojen hoito Maksuvalmius Tulorahoituksen riittävyys RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalousosan ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Verotulojen ja valtionosuuksien erittely Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tuloslaskelma Kunnan rahoituslaskelma Kunnan tase 112

4 8.4. Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernin tase Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tase LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset Tuloslaskelman liitetiedot Kunnan toimintatuotot tehtäväalueittain Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot Rahoitustuotot ja -kulut Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset Arvonkorotukset Aktivoidut korkomenot Saamiset Muut lainasaamiset Rahoitusarvopaperit Siirtosaamiset Tase-eräkohtainen erittely käyttöomaisuudesta Osakkeet ja osuudet Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erien erittely Pitkäaikainen vieras pääoma Pakolliset varaukset Velat samaan konserniin kuuluville Muut velat Shekkilimiitti Vuokrakohteen lunastusvelka Siirtovelat Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuiden yhteismäärä Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Muut vastuusitoumukset Muut taloudelliset vastuut Ympäristövastuut Arvonlisäveron palautusvastuu Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstö Henkilöstökulut Kunnan omistukset muissa yhteisöissä Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Arvonkorotukset Maa- ja vesialueet Pysyvien vastaavien sijoitukset Saamiset Siirtosaamiset Oma pääoma Pakolliset varaukset Vieras pääoma 142

5 Muut velat MUUT LIITETIEDOT Yhteenveto lautakunnittain käyttötaloudesta Käyttötalouden yhteenveto tuloista ja menoista lajeittain Projektiluettelo YHTEENVETO, KESKEISET TUNNUSLUVUT JA KUVIOT KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSTIETOJA LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tilinpäätöksen säilytys Tositelajit ja tositenumerosarjat TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 172

6

7 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2011 Vuonna 2011 Suomussalmen kunnan taloustilanne säilyi edelleen hyvänä. Kiitos tästä kuuluu sekä luottamushenkilöille että kunnan henkilöstölle. Taloudenpidossa on oltu tarkkoina ja työt on tehty ahkerasti. Myös työllisyys säilyi hyvällä tasolla. Työttömyysprosentti aleni vuoden 17,7 %:sta 15,5 %:iin. Kiitos tästä kuuluu yrityksille, jotka työllistivät hyvin suomussalmelaisia vuoden aikana. Paikkakunnan suurimmat yritykset mieluummin lisäsivät työpaikkoja kuin vähensivät niitä. Aika ajoin kuului jopa sellaisia tietoja, että osaavaa työvoimaa oli joillekin aloille vaikea saada. Tulevaisuudessa tämä saattaa olla jopa pullonkaula yritysten kehittymiselle. Suomussalmen asukasmäärä jatkoi alenemistaan vuoden aikana. Kunnan väkiluku aleni 9156 asukkaasta 8943 asukkaaseen, eli vähennystä oli yhteensä 213. Väestön väheneminen on liian suurta. Viisastenkiveä tätä kehitystä vastaan on etsitty jo vuosien ajan ja parhaaksi lääkkeeksi on todettu työpaikkojen varmistaminen paikkakunnalle. Kunnan toimenpiteinä on tässä ollut mm. toimitilojen rakentaminen tuotannollisille yrityksille. Viime keväänä käytiin eduskuntavaalit. Vaalien myötä Kainuu sai viisi kansanedustajaa. Kainuulle tämä on merkittävä asia ja meidän tulisikin osata käyttää hyväksi nämä äänitorvemme Helsingin suuntaan. Suomussalmelainen Merja Kyllönen sai todella hyvin ääniä, hän pääsi kansanedustajaksi ja edelleen liikenneministeriksi. Suomussalmen ja Ylä-Kainuun terveisiä välitettiin kansanedustajille seuraavasti: Merja Kyllönen oli marraskuussa mukana yrittäjälounaalla ja Timo Korhonen, Raimo Piirainen ja Eero Suutari kunnanhallituksen evästettävänä joulukuussa. Kainuun hallintokokeilun jatkamista neuvoteltiin Kainuussa tiiviisti vuoden aikana. Tammikuussa kuntien johtavat luottamushenkilöt antoivat kuntajohtajille toimeksiannon valmistella hallintokokeilun jatkon mm. uutta perussopimusta ja rahoitusmallia. Kuntajohtajat tekivät työtä käskettyä, pitivät luottamushenkilöt ajan tasalla valmistelusta ja asiat etenivät kesäkuussa kunnanvaltuustojen päätettäviksi. Kaikkien kuntien näkemykset eivät ilmeisesti kuitenkaan tulleet riittävästi huomioitua, koska Kainuun kunnat eivät päässeet asiassa yhteisymmärrykseen. Muut Kainuun kunnat Puolankaa lukuun ottamatta aloittivatkin lokakuussa keskustelut vaihtoehtoisesta palvelujen järjestämisestä. Tuolloin oli jo käynyt aika tavalla selväksi, että yhteistä näkemystä ei synny. Lopputulos oli harmillinen, koska palveluiden järjestäminen uudelleen vaatii paljon työtä. Suomussalmen vetovoimaisuuteen liittyviä asioita oli vuoden aikana valmistelussa useita: mm. kunnan uudet internetsivut, matkailijatutkimus sekä kuntamarkkinointi. Matkailijatutkimuksesta tehdyssä väliraportissa kävikin selkeästi ilmi, että matkailijat ovat erittäin tyytyväisiä Suomussalmen tarjontaan ja toivoivat lisää markkinointia paikkakunnan palveluista. Kuntamarkkinointi perustuu jatkossa yrittäjien ja kunnan tiiviiseen yhteistyöhön. Uskon, että eri toimenpiteiden myötä Suomussalmen näkyvyys paranee ja kasvattaa mm. matkailijavirtoja tänne ja lisää muutoinkin paikkakunnan vetovoimaisuutta Elokuussa Suomussalmella perustettiin työryhmä, joka otti ensisijaiseksi tavoitteekseen Taivalkosken radan peruskorjauksen. Toissijainen tavoite on radan jatkaminen edelleen Kuusamon kautta Kemijärven rataan. Kokouksessa oli mukana Suomussalmen ja Taivalkosken kuntien edustajien lisäksi Kainuun ja Koillismaan elinkeinoyhtiöiden edustus. Sittemmin Suomussalmen ja Taivalkosken kunnat virallistivat työryhmän toiminnan kunnanhallituksissaan ja toimintaan on kutsuttu useita muita tahoja mukaan. Työryhmä on aloittanut toimintansa ripeästi: hanke esiteltiin syksyn aikana kahdelle ministerille, Häkämiehelle ja Kyllöselle, kannattavuusselvityksen teko käynnistettiin ja asiasta tiedotettiin aktiivisesti tiedotusvälineille. Radan korjaus olisi erittäin merkittävä asia Suomussalmelle ja toivon että hanke etenee ripeästi eteenpäin. Tätä kirjoittaessani minulla on viimeinen työpäivä Suomussalmen kunnan palveluksessa. Haluan kiittää kunnan luottamushenkilöitä ja henkilöstöä erittäin miellyttävästä yhteistyöstä. Kiitos. Suomussalmella Matti Mentilä kunnanjohtaja 1

8 1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio Kunnan strategiseen ohjausjärjestelmään kuuluu, että kunta määrittelee itselleen vision eli tavoitetilan, joka tulevaisuudessa halutaan saavuttaa. Tähän tavoitetilaan päästäkseen kunnanvaltuusto määrittelee taloussuunnitelmassa koko organisaation yhteiset toiminnalliset linjaukset. Lisäksi samalla määritellään kunnan yhteiset päämäärät, jotka tukevat toimintalinjoja ja visiota. Suomussalmen kunnan toiminta-ajatus Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita kuntalaisten hyvinvointia tukevia palveluja ja luo edellytyksiä yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän elämän. Suomussalmen kunnan arvot SIVISTYS: Kehitämme itseämme. Panostamme koulutukseen ja kulttuuriin. Kasvatamme suomussalmelaisista suvaitsevia ja kansainvälisiä kansalaisia. KANNUSTAVUUS: Tuemme toisiamme ja yrittäjyyttä. Otamme vastuuta tehtävistä ja kuntalaisista. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. YHTEISÖLLISYYYS: Kannamme yhteisesti vastuuta kuntalaisista. Huolehdimme heidän turvallisuudestaan. Toimimme oikeudenmukaisesti toisistamme välittäen, jolloin luottamus kuntaan kasvaa. MUUTOSVALMIUS: Kunnan päätöksenteossa vallitsee rohkeus ja tahto toimia jatkuvan muutoksen kärjessä. MONIARVOISUUS: Sisältyy muihin arvoihin. Visio Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. 2

9 Kunnan toimintalinjat ja päämäärät Toimintalinjat Kunnan strategiseen ohjausjärjestelmään kuuluu, että kunta määrittelee itselleen vision eli tavoitetilan, joka tulevaisuudessa halutaan saavuttaa. Tähän tavoitetilaan päästäkseen kunnanvaltuusto määrittelee taloussuunnitelmassa koko organisaation yhteiset toiminnalliset linjaukset. Lisäksi samalla määritellään kunnan yhteiset päämäärät, jotka tukevat toimintalinjoja ja visiota. 1. Kestävän kehityksen toimintalinja Sosiaalinen kestävä kehitys - kuntalaisten hyvinvoinnin ja toimeentulon edistäminen - työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Taloudellinen kestävä kehitys - talouden tarkka suunnittelu ja tulopohjan vahvistaminen - toimintaprosessien taloudellisuuden ja tehokkuuden varmistaminen - suunniteltu sopeuttaminen väestömuutoksiin - uusien ja vaihtoehtoisten toimintatapojen käyttöönotto Ekologinen kestävä kehitys - luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristön puhtaus - elinkaariajattelun huomioiminen kaikessa toiminnassa. 2. Kannustavuuden toimintalinja - yrittäjyyden lisääminen kuntaorganisaatiossa - yrittäjäkoulutuksen ja yrittäjämyönteisyyden kehittäminen - vastuullisuuden kasvattaminen - tulevaisuususkon ja motivaation vahvistaminen - luovuuden ja innovatiivisuuden suosiminen 3. Yhteisöllisyyden toimintalinja - organisaation sisäisen yhteistyön vahvistaminen - yhteisvastuun korostaminen toiminnassa ja päätöksenteossa - kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen - oikeudenmukaisuuden varmistaminen toiminnassa - toisistaan välittäminen - henkilöstön osaamisesta huolehtiminen - kuntalaisten valmiuksien parantaminen - tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen - viestinnän ja tiedottamisen kehittäminen - positiivisen kuntakuvan luominen. 4. Sivistyksen toimintalinja - itsensä kehittämisen tukeminen - kuntalaisten ja henkilöstön osaamisesta huolehtiminen - paikallisen kulttuurin vahvistaminen - suvaitsevaisuuden lisääminen - kansainvälisyyskasvatus 3

10 Päämäärät ELINKEINOJEN KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Tuotannollisten työpaikkojen lisääminen ja työllisyyden parantaminen. 2. Kuntamarkkinointi ja imagon luominen. 3. Luontaisten vahvuuksien ja edellytysten parantaminen. 4. Maaseudun kehittäminen. 5. Koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteyksien parantaminen. TALOUDEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan 1 %- yksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET Parannamme osaamista 1. toimintaympäristön muutosten ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti 2. kehittäen arviointia 3. ylläpitäen ja kehittäen ammattitaitoa 4. valmentautumalla uusien haasteiden vastaanottamiseen ja elinikäiseen oppimiseen Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 1. toisiamme arvostaen 2. ottaen vastuuta ja olemalla avoimia 3. parantaen työtapoja ja tuloksellisuutta 4. antaen kannustavaa ja kehittävää palautetta 5. parantaen tiedonkulkua Lisäämme motivaatiota 1. työtämme arvostaen 2. tukien palvelussuhteen jatkuvuutta 3. kannustaen henkilöstöä muuttuviin tehtäviin 4. palkkausjärjestelmää kehittäen 5. esimiestyötä kehittäen Parannamme työhyvinvointia 1. mielekkäällä työllä sekä viihtyisällä ja turvallisella työympäristöllä 2. huolehtien yhdessä työilmapiiristä 3. käyttäen henkilöstövoimavaroja tarkoituksenmukaisesti 4. kannustaen henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Varmistamme uusien osaajien saannin 1. kehittäen Suomussalmen kuntaa hyvänä työnantajana 2. esitellen kunnassa tehtäviä töitä jo kouluissa 3. markkinoiden Suomussalmea kodikkaana ja turvallisena asuinympäristönä, jossa on hyvät palvelut ja kohtuulliset kustannukset 4. edistäen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista 5. turvaten hiljaisen tiedon siirto uusille työntekijöille SIVISTYSPALVELUJEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi 2. Sivistyspalvelujen hyvä saavutettavuus 3. Yhteistyö maakuntahallinnon kanssa saumatonta ja toimivaa 4. Kuntalaisten sisäisen yrittäjyyden tukeminen ja yhteisöllisyyden tukeminen 5. Kestävän kehityksen edistäminen TEKNISTEN PALVELUJEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Viihtyisä ympäristö 2. Taloudellisesti hoidetut, toimintavarmat liikelaitokset 3. Toimivat, tarpeen mukaiset ja turvalliset liikenneverkot 4. Hyvin hoidetut, käyttäjien tarpeiden mukaiset toimitilat 5. Hyvälaatuinen, taloudellisesti tuotettu ruoka 4

11 1.3. Kunnan hallinto Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuustossa on 35 jäsentä. Poliittinen paikkajakauma on v alkaneena toimikautena seuraava: Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Kansallinen Kokoomus 4 Puheenjohtajat puheenjohtaja... I varapuheenjohtaja... II varapuheenjohtaja... Pentti Moilanen Leena Manner, Veikko Timonen alkaen Raija Hekkala Kunnanhallitus Kunnanhallituksessa on 11 jäsentä. Puheenjohtajat v Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Ritva Huttunen Veijo Holappa Ahti Pakarinen Jäsenet: Leena Kela Keijo Mulari Alpo Paasovaara Anna-Liisa Pesola Olavi Pyykkönen Aune Juntunen Rauni Niskanen Martti Seppänen Esittelijä: Matti Mentilä, kunnanjohtaja LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Kunnanvaltuusto 35 Keskusvaalilautakunta 5 Tarkastuslautakunta 5 Kunnanhallitus 11 Sivistyslautakunta 11 Tekninen lautakunta 11 Ympäristölautakunta 11 5

12 KONSERNIORGANISAATIO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Vastuualueet Konserniyhtiöt/-yhteisöt Palveluorganisaatio Kunnan toiminnot jakautuvat hallintopalvelujen, sivistyspalvelujen ja teknisten palvelujen vastuualueisiin. Kunnanjohtaja, vastuualueiden johtajat ja kunnanjohtajan määräämänä talousjohtaja ja elinkeinoasiamies muodostavat kunnan johtoryhmän. Vastuualueet jakaantuvat palveluyksiköihin. Johtoryhmä: Matti Mentilä, kunnanjohtaja Aila Virtanen, hallintojohtaja Sirpa Mikkonen, sivistysjohtaja Antti Westersund, tekninen johtaja Matti Mulari, talousjohtaja Hannu Leinonen, elinkeinoasiamies 6

13 PALVELUORGANISAATIO Kunnanjohtaja Johtoryhmä Vastuualueet Elinkeinoasiamies Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Palveluyksiköt: hallintopalvelut Palveluyksiköt: varhaiskasvatus perusopetus Kianta-Opisto liikuntapalvelut nuorisopalvelut kulttuuripalvelut kirjastopalvelut Palveluyksiköt: tilapalvelut ympäristöpalvelut liikelaitokset ruoka- ja siivouspalvelut ympäristön valvonta Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat: -kunnan toimielinten jäsenet (ei kuitenkaan valtuutettu) -asianosaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Matti Mentilä hallintojohtaja Aila Virtanen vs. hallintojohtaja Pekka Kemppainen talousjohtaja Matti Mulari elinkeinoasiamies Hannu Leinonen maaseutusihteeri Ilmari Schepel sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen perusopetuksen päällikkö Esko Pesonen, saakka päivähoidon johtaja Jaana Heikkinen kulttuurisihteeri Raija Heikkinen saakka, Anna-Leena Toivanen alk. liikuntasihteeri Pirjo Neuvonen nuorisosihteeri Eija Järvenpää kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen tekninen johtaja Antti Westersund rakennustarkastaja Asko Kinnunen ympäristösihteeri Jukka Korhonen 7

14 1.4. Yleinen taloudellinen kehitys Talouskehityksen pääpiirteitä Lähteet Valtiovarainministeriön kansantalousosaston suhdannekatsaus 2/2011, Kunnallistalous 4/2011. Luvut ovat osittain vielä ennakkotietoja. Maailman talous Maailman talouden kasvu on hidastumassa tilapäisesti. Vuonna 2012 maailman talouden bruttokansantuote kasvaa noin 3,5 prosenttia. Kasvun painopiste tulee olemaan kehittyvissä maissa. Yhdysvaltain talous toipui lamasta kuitenkin varsin nopeasti, muun muassa vahvojen elvytystoimien johdosta Euroalueen talous Euroalueen ja EU:n kasvu on pysähtynyt ja vuoden 2012 kasvu jää vuoden 2011 tasolle. EU:ssa kasvua hidastavat Kreikan ja muutamien muiden euromaiden velkakriisi ja siitä johtuva epävarmuus. Kehitys EU:n sisällä vaihtelee voimakkaasti. Saksalla ja Ruotsilla on kasvua, mutta talous- ja rahoituskriisin kanssa painiskelevien maiden taloudet supistuvat. Kotimaan talous Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisella neljänneksellä noin kolme prosenttia. Sen jälkeen epävarmuus Kreikan selviytymisestä velkakriisistä syveni ja uhkasi levitä eräisiin muihin euromaihin. Talouden näkymät myös Suomessa synkkenivät nopeasti ja vienti laski voimakkaasti. Bruttokansantuote kasvoi vuonna 2011 ennakkotietojen mukaan 2,6 %. Vuonna 2010 kasvu oli 3,6 %. Vuonna 2012 bruttokansantuotteen ennustettaan kasvavan 0,4 %. Kuluttajahintaindeksi nousi 3,4 prosenttia. Kunnallistalous Luvut perustuvat ennakkotietoihin vuoden 2011 osalta (Tilastokeskus ja Kuntaliitto ). (Manner Suomi) Kuntien yhteenlaskettu toimintakate heikkeni viime vuonna 1,22 miljardia euroa, eli 5,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuosikate oli 2,10 Mrd. euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 2,47 Mrd. euroa. Vuosikate heikkeni edellisestä vuodesta 15,0 prosenttia. Vuosikate asukasta kohti on 390 euroa (ed. vuonna 461 euroa). Negatiivisten vuosikatteiden kuntia oli 22 (ed. vuonna 6). Vuosikate %:a poistoista oli 122 (ed. vuonna 145). Toimintakate kasvoi 5,2 % (ed. vuonna 2,8 %). Verotulot kunnille kasvoivat 3,9 % (ed. vuonna 4,2 %). Valtionosuudet kasvoivat 3,3 % (ed. vuonna 7,7 %). Kuntien lainat asukasta kohti kasvoivat eurosta euroon. Kuntien tilikauden tulos on 0,50 Mrd. euroa (ed. vuonna 1,83 Mrd. euroa). 8

15 Suomen talouden tunnuslukuja (Lähde: Suomen Kuntaliitto , J. Turkkila) Muuttuja * 2011** 2012** Tuotanto 1,0-8,2 3,6 2,6 0,4 Palkkasumma 6,8-1,1 2,2 2,6 2,8 Ansiotaso 5,6 4,0 2,6 3,4 2,6 Inflaatio 4,1 0,0 1,2 2,7 2,2 (%-yksikköä) Työttömyysaste 6,4 8,2 8,4 8,1 8,0 Verot/BKT 43,0 42,5 42,1 43,3 43,3 Julkiset menot/bkt 49,0 55,9 55,3 55,4 55,7 Julkinen velka/bkt 64,2 43,3 48,3 49,4 52,1 Euribor 3 kk, % 4,8 1,2 0,8 1,4 1,3 Korkotaso; 10 v. korko, % 4,3 3,7 3,0 2,7 3,6 * ennakkotieto ** ennuste Kuntien vuosikate ja lainat (Lähde: Suomen Kuntaliitto , ennakkotieto) (Manner-Suomi) TP TP TPA TPA Mrd. 1,92 1,8 2,47 2,1 Vuosikate asukasta kohti, Vuosikate % poistoista Negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä Lainakanta /asukas Kainuun talousalueen kehitys Kainuun väkiluku (ennakkotieto) oli yhteensä Laskua edelliseen vuoteen oli 775 henkilöä eli 0,94 prosenttia. Väestön väheneminen jatkui entisellä tasolla. Väestöennusteet ovat edelleenkin laskevia. Väestörakenteessa aktiiviväestön osuus pienenee voimakkaasti. Työvoima ja työllisyys Kainuun keskimääräinen työttömyysaste laski vuonna 2011 edellisestä vuodesta. Työttömyysaste oli keskimäärin 12,5 prosenttia eli työttömiä työnhakijoita oli Työttömyysaste oli vuonna 2010 keskimäärin 13,7 prosenttia eli työttömiä työnhakijoita oli 5067 henkilöä. 9

16 1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Asukasmäärä Syntyvyys Vuosi 2011* Hlöä Muutos (hlöä) Muutos % -2,33-1,9-1,1-2,1-2,2 Vuosi 2011* Hlöä Kuolleisuus Vuosi 2011* Hlöä Nettomuutto kunnasta pois Vuosi 2011* Hlöä * = ennakkotieto Väkiluvun väheneminen hidastui vuonna Alkanut lama hillitsi muuttoliikettä. Vuonna 2010 ja 2011 muuttoliike voimistui uudelleen. Muuttoliike jatkuu tulevaisuudessakin, joskin hillitymmin, mikäli uusia ja korvaavia työpaikkoja ei saada. Poismuuttajat ovat pääasiassa työvoimaan kuuluvaa väestöä perheineen. Paitsi väestön kokonaismäärän väheneminen, on myös ikärakenteen muutos huolestuttava. Suomussalmi Väestön ikärakenne Vuosi 0-14 % % 65 - % Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Lähde: Tilastokeskus/Kainuun maakunta -kuntayhtymä 10

17 Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Suomussalmi Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: ELY-keskus työttömyys - % as.luku atv-% työvoima työlliset työttömät , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Suomussalmi Kainuu Kokomaa Suomussalmi Kainuu Kokomaa lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm Alkutuotanto , , ,7 Alkutuotanto , , Jalostus , , ,2 Jalostus , , Palvelut , , ,9 Palvelut , , Tuntematon 36 1, , ,1 Tuntematon 35 1, , Yhteensä , , ,0 Yhteensä , Yritystoimipaikat kunnassa: v. 2009: 488, v. 2008: 486. Työllinen työvoima (kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus lkm % lkm % Maa- ja metsätalous , ,6 Jalostus , ,2 Palvelut , ,2 Tuntematon 36 1,2 35 1,1 Yhteensä Lähteet: Tilastokeskus: Työllinen työvoima ja Työlliseen työvoimaan luetetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. 11

18 Asuntotuotannon määrä ja rahoitusmuodot Valmist. Asuntoja/kpl MMM Vapaa vuosi yhteensä Vuokra-as. Osakeas. Omakotitalot rahoitus rahoitus Tilasto: (käyttöönottovuosi) Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tullut esiin sellaisia oleellisia toiminnan ja talouden muutoksia, joita ei olisi huomioitu jo vuoden 2012 talousarviossa lukuun ottamatta Kainuun maakunta -kuntayhtymän todennäköistä alijäämävastuuta vuonna Pahimmassa tapauksessa Suomussalmen osalta alijäämä vastuu voi olla 2-2,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Kainuun maakunta kuntayhtymän purku aiheuttaa ylimääräisiä kuluja kaikille kunnille. Jotta talous saadaan pidettyä edelleenkin tasapainossa, edellyttää se toimintamenojen ja toimintarakenteiden jatkuvaa tarkastelua Henkilöstö Kunnan henkilöstömäärän kehitys Kunnanhallitus Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä

19 Vuoden 2005 alusta Kainuun maakunnan palvelukseen siirtyi 309 henkilöä. Lisäksi Ylä-Kainuun palvelukeskuksen puolankalaisesta henkilöstöstä siirtyi maakuntaan 85 henkilöä ja Puolangan kuntaan 25 henkilöä. Ruokapalvelut siirtyivät hallintopalveluista teknisiin palveluihin (30 henkilöä). Henkilöstöä koskevista tunnusluvuista laaditaan vuosittain erillinen henkilöstöraportti. Erityisesti seurataan muutoksia sairauspoissaoloissa sekä henkilöstön keski-iässä. Sairauspoissaolot pysyivät samana kuin edellisenä vuonna eli henkilöä kohden sairauspäiviä oli 9 työpäivää. Poissaolot ovat pysyneet melko vakaina viime vuosina vaihdellen välillä 7 9. Vuonna 2011 kaikkien kuntien keskiarvo oli 10,6. Sairauspoissaolopäivät henkilöä kohden Vuosi Sairauspo/hlö Muutos% Vakituisen henkilöstön keski-ikä on pysynyt liki samanlaisena viime vuosina. Koko henkilöstön keski-ikä nousi vuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Keski-iän kehitys Koko Vuosi Vakituiset Kaikki maa ,7 46,6 45, , , ,7 47,3 44, ,8 47,3 45, ,2 47,6 46, ,3 47,8 45, ,6 48, Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä mm. toiminnalliset riskit, rahoitusriskit, henkilöriskit ja vahinkoriskit Suomussalmen kunnan riskienkartoitus on tehty vuonna Riskikartoituksen tekijä oli kunnan vakuutusmeklari. Ns. sietämättömiä riskejä ei tullut esiin tässä kartoituksessa. Merkittävimmät riskit kohdentuivat henkilöstöriskeihin (fyysinen kunto, stressi ja työuupumus, matkustus ja henkilöstön eläköityminen nopealla aikataululla ja liikeriskeihin (työpaikkakehitys, isot työpaikat ja suhdanneherkkyys) Suomussalmen kunnan talousanalyysi laadittiin vuosille Talousanalyysin laati Oy Audiapro Ab. Analyysin mukaan kunnan nykytason palvelut voidaan turvata ja talous pitää vakaalla pohjalla. Aikaisempi vastaavanlainen analyysi laadittiin vuonna Vuonna 2011 ei tullut esiin mitään merkittäviä vahinkotapahtumia. Kunnan vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2008, jonka yhteydessä päivitettiin riskikartoitusta. Toiminnan vastuuvakuutus korotettiin 1 milj. euroon. Uudet vakuutussopimukset tulivat voimaan

20 Riskikartoitusta on päivitetty vastuualueittain vuonna 2009 sisäisen valvonnan ohjeiden uudistamisen yhteydessä. Sisäisen valvonnan ohjeissa on ohjeistusta riskienhallinnasta. Suomussalmen kunnan vakuutusinfo ja riskienkartoituspäivä pidettiin Ympäristötekijät Suomussalmen kunnan lämpölaitos on päästöoikeusjärjestelmän piirissä. Vuoden 2011 aikana syntyneet päästöt alittavat lämpölaitoksen vuotuiset päästöoikeudet. Päästöoikeuksia ei ole myyty kuluneen vuoden aikana. Suomussalmen kunnan vesihuoltolaitoksella on kolme jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamot sijaitsevat Pitämällä, Juntusrannassa ja Hossassa. Niissä puhdistetaan Suomussalmen, kirkonkylän, Juntusrannan ja Hossan taajamien, sekä niiden lähialueiden jätevedet. Puhdistamolietteet käsitellään Metsärinteen kompostointialueella. Puhdistamojen rakentamiseen ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen vesistöön, sekä lietteen kompostointiin ja valmiin kompostin myyntiin on saatu tarvittavat viranomaisluvat. Kainuun ELY- keskus, Evira ja Suomussalmen kunnan ympäristölupaviranomainen valvovat lupaehtojen noudattamista. Vuoden 2011 toiminta on tapahtunut lupaehtojen puitteissa lukuun ottamatta Juntusrannan puhdistamoa. Siellä tapahtui lievä lupaehdon ylitys, joka johtui saostuskemikaalin muutoksesta. Puhdistusprosessi on saatu hallintaan Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut tarkennetun sitovan ohjeen kunnille ja kuntayhtymille tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Suomussalmen kunnan sisäisen valvonnan yleisohjeet on tarkistettu vuonna Ohjeistuksen laatimisessa on avustanut ulkopuolinen konsultti. Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan yleisohjeet Tarkistetut ohjeet ovat tulleet voimaan Kunnan hallintosäännön on kunnanvaltuusto hyväksynyt ja se on tullut voimaan Hallintosääntöä on muutettu kunnanvaltuuston päätöksellä Suomussalmen kunnan yleiset hankintaohjeet ja pienhankintaohjeet on kunnanhallitus hyväksynyt Konserniohjeet on kunnanvaltuusto hyväksynyt Suomussalmen kunnan riskienkartoitus on tehty vuonna Riskikartoituksen tekijä oli kunnan vakuutusmeklari. Kunnan vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2008, samassa yhteydessä päivitettiin riskikartoitusta. Riskikartoitusta päivitettiin myös vastuualueittain sisäisen valvonnan ohjeistuksen uudistamisen yhteydessä vuonna Vakuutusinfo ja kunnan riskikartoituspäivä järjestettiin Päivän sisällöstä vastasi vakuutusmeklarin edustajat. Osallistujia oli 22 henkilöä kunnan eri vastuualueilta. Vakuutusmeklarin edustajia oli 3 henkilöä. Riskien arviointia ja hallintaa tehdään vuosittain. 14

21 Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminta alkoi vuoden 2005 alusta Kainuun hallintokokeilusta annetun lain ( /343) perusteella. Maakunta huolehtii sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, sekä toisen asteen koulutuksen tehtävistä. Maakunnan ja kuntien välillä on tehty yhteistoimintasopimus, jonka mukaan maakunta tuottaa hallinnon tukipalveluluina taloushallinnon ja tietohallinnon palvelut. Hallintokokeilu jatkuu vuoden 2012 loppuun. Laskentatoimi ja rahatoimi hoidetaan maakunnan tietojärjestelmässä samoin kuin henkilöstöhallinto ja ostolaskut. Näihin järjestelmiin on rakennettu kontrollijärjestelmät, jotka vähentävät virheiden ja mahdollisten vahinkojen määrää. Kunnan omassa toiminnassa tietoturvallisuuden ja tietohallinnon osalta noudatetaan Kainuun maakunta - kuntayhtymän hyväksymiä tietoturvallisuusperiaatteita. Säännöksiä, päätöksiä ja määräyksiä on noudatettu. Tällä hetkellä on vireillä KHO:ssa valitus kunnanjohtajan vaalista (kv:n päätös n) ja kunnanjohtajan avoimen viranhoitamisesta (kv:n päätös ). KHO:ssa on vireillä Kiantajärven eteläosan rantaosayleiskaavaa koskevaa 2 valitusta (kv.:n päätös ). Valitukset koskevat pientä osaa kaava-alueesta. Muu osa ko. kaavasta on lainvoimainen. Kunnan käyttämästä etuosto-oikeudesta Suomussalmen kasarmialue-nimisen kiinteistökaupasta (kh )) on valitettu Oulun hallinto-oikeuteen. Talousarvion toteutumisesta ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa. Konserniyhtiöt antavat myös vastaavan raportin. Kunnanhallitus on käsitellyt erikseen konserniyhtiöiden tilinpäätökset ja ohjeistaa yhtiökokousedustajat Sopimuksista on vastuualueitten pidettävä luetteloa ja valvottava vuosittain niiden ajantasaisuutta. Sopimuksia ollaan viemässä Dynasty-ohjelmaan, jolloin niiden hallinta ja valvonta helpottuu. Sopimushallintaa tulee edelleen kehittää. Vastuualueiden johtajat ovat antaneet kirjalliset raportit vastuualueiden sisäisestä valvonnasta vuodelta Oleellisia puutteita ei ole tullut esiin näissä raporteissa. Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu oleellisia puutteita tilikaudella. Kunnanhallitus katsoo, että sisäisen valvonnan ohjeet ovat ajan tasalla. Saatujen selvitysten perusteella kunnan sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan laillisuudesta ja hyvän hallintotavan noudattamisesta sekä varojen ja toiminnan turvaamisesta. Kunnanhallitus katsoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomussalmen kunnassa on järjestetty asianmukaisesti. 15

22 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 2.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Ulkoiset Tuloslaskelma 1000 TP 2011 TP 2010 TP 2009 TP 2008 Toimintatuotot Toimintakulut josta henkilöstökulut henkilöstökulut prosentteina toimintamenoista 25,26 26,11 27,48 28,37 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Arvonlisäveron takaisinperintä Rahoitustuotot Rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) Tilikauden ali- /ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 18,6 18,0 17,8 17,7 Vuosikate-% 5,7 10,5 8,0 6,4 Vuosikate/poistot % 111,7 213,4 154,4 141,0 Poisto-% 5,1 4,9 5,2 4,5 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

23 Valtuuston vuosille hyväksymät talouden päämäärät 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. Toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate Ulkoiset Toimintatuotot (ulkoiset) olivat 11,590 milj., toteutumaprosentti 101,9 %. Kasvua edellisestä vuodesta 7,9 %. Kunnan toimintakulut (ulkoiset) olivat 62,288 milj., toteutumaprosentti 100,3 %. Kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajasta 4,4 %. Toimintakuluihin sisältyy 1,4 milj. euron suuruinen pakollinen varaus maakunnan alijäämän kattamisvastuusta vuodelta Tämän pakollisen varauksen osuus kasvattaa toimintakulujan 2,3 %. Toimintakate oli 50,698 milj., toteutumaprosentti 99,9 %. Toimintakate kasvoi edellisen vuoden vastaavasta ajasta 3,6 %. Ilman pakollista varausta kasvu olisi ollut 0,7 %. Kunnanhallitus asetti vuoden 2011 talousarvion laatimisohjeissa toimintakatteen raamiksi 51,350 milj.. Rahoitus Verotulot Verotulojen toteutuma oli 25,228 milj., toteutumaprosentti 101,9 %. Verotulot laskivat edellisen vuoden vastaavasta ajasta 0,3 %. Verotuloja kertyi yli talousarvion 0,467 milj.. Kunnallisverotulo oli 20,121 milj., laskua 0,8 % edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Tuloveroprosentti oli 19,5 % eli sama kuin vuonna Yhteisöverotulo oli 3,138 milj., kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajasta 2,6 %. Kiinteistöverotulo oli 1,968 milj.. Laskua edellisestä vuodesta 0,7 %. Valtionosuudet Valtionosuudet olivat 29,945 milj., toteutuma aste oli 99,8 %. Laskua edelliseen vuoteen 1,2 %. Rahoitustuotot ja rahoituskulut Korkotuotot ja muut rahoitustuotot olivat 0,320 milj.. Korkokulut ja muut rahoituskulut olivat 0,980 milj.. Sijoitusten arvonalennuksia kirjattiin 0,744 milj.. Vuosikate Kunnan vuosikate oli vuoden 2011 talousarviossa 3,933 milj., mikä oli 116 % poistoista. Toteutunut vuosikate on 3,815 milj.. Asukasta kohti vuosikate oli 426 euroa. Vuosikate kattoi poistoista 112 %. 17

24 Poistot Poistojen toteutuma on 3,416 milj., eli toteutuma-aste oli 100,4 %. Talousarviossa poistot olivat 3,400 milj.. Tilikauden tulos ja tilikauden ylijäämä Tilikauden tulos on 0,399 milj.. Talousarviossa tilikauden tulos oli 0,533 milj.. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 0,401 milj.. 18

25 2.2. Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut, 1000 euroa Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta TP 2011 TP 2010 TP 2009 TP 2008 Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminna kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos Vaihto-omaisuuden muutos Pitkäaikaisten saamisten muutokset Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2011 TP 2010 TP 2009 TP 2008 Investointien tulorahoitus, % 89,1 92,4 100,1 98,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 70,7 80,9 84,5 77,1 Lainanhoitokate 3,0 5,6 4,1 2,8 Kassasta maksut/vuosi, 1000 euroa Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

26 2.3. Lainojen hoito Talousarviolainan ottoa on merkitty talousarvioon otettavaksi 3,500 milj.. Uutta talousarviolainaa nostettiin 0,614 milj.. Lainakanta vuoden lopussa oli 8,255 milj. eli 923 euroa asukasta kohti euroa Lainanotto 604 0, Lyhennykset Nettolainanotto Lainakanta Korot Hoitokustannukset Lainojen hoitokate 3,0 5,6 4,1 2,8 3,0 Lainat euroa / asukas Maksuvalmius Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyydellä päivissä. Suomussalmen kunnan maksuvalmius oli päivää. Kassasta maksut olivat yhteensä 69,272 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 65 päivää ja 69,151 miljoonaa euroa Tulorahoituksen riittävyys Kriisitalous: Mikäli kunnan vuosikate on negatiivinen, luokitellaan kunta kriisikunnaksi. Suomussalmi (1000 euroa) Vuosikate Lainojen lyhennys Poistot Jäämä

27 3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 3.1. Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,09 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,08 Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet , ,23 Maa- ja vesialueet , ,74 Kiinteistöjen liittymismaksut , ,93 Rakennukset , ,11 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,81 Koneet ja kalusto , ,96 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset , ,68 Sijoitukset , , , ,92 Joukkovelkakirjasaamiset Lainasaamiset , ,28 Muut sijoitukset 994, ,58 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,72 Valtion toimeksiannot , ,72 Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,88 Vaihto-omaisuus Saamiset , ,00 Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,04 Lainasaamiset , ,58 Muut saamiset 0,00 Siirtosaamiset 0,00 Lyhytaikaiset saamiset , ,38 Myyntisaamiset , ,86 Lainasaamiset , ,00 Muut saamiset , ,64 Siirtosaamiset , ,88 Rahoitusarvopaperit , ,38 Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , ,38 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset , ,50 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,69 21

28 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,28 Peruspääoma , ,06 Liittymismaksurahasto Arvonkorotusrahasto , ,21 Muut omat rahastot , ,82 Edellisten tilikausien yli- alijäämä , ,07 Tilikauden yli- alijäämä , ,12 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 0,00 0,00 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET , ,79 Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset , ,26 Varaus maakunnan alijäämän kattamiseen , ,53 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,79 Valtion toimeksiannot , ,72 Lahjoitusrahastojen pääomat 1 905, ,07 Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA , ,83 Pitkäaikainen , ,73 Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,95 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat , ,78 Siirtovelat Lyhytaikainen , ,10 Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,06 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 Saadut ennakot ,67 Ostovelat , ,17 Muut velat , ,85 Siirtovelat , ,02 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,69 22

29 TUNNUSLUVUT: Omavaraisuusaste, % 77 % 76 % Rahoitusvarallisuus euroa/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus-% 21 % 22 % Kertynyt yli-/alijäämä, milj Kertynyt yli-/alijäämä,. /asukas Lainat, euroa /asukas Lainakanta euroa Lainasaamiset euroa Asukasmäärä KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT (ulkoiset) e % e MENOT (ulkoiset) e % e % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot valmistusomaan käyttöön Valtionosuudet Arvonlisäveron takaisinperintä Korkotuotot Korkomenot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Satunnaiset tulot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit 0 Investoinnit 0 0 Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuuden myyntitulot Rahoitustoiminta 0 Rahoitustoiminta 0 Antolainojen vähennykset Antolainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaik.lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 63 Lyhyt aik.lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset 0 0 Oman pääoman vähennykset TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ

30 5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 5.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt: omistus- Kiinteistö- ja Asuntoyhtiöt: osuus Yhdistelty Ei yhdistelty Asunto Oy Suomussalmen Hirvikangas 100 % x Asunto Oy Suomussalmen Kuntopolku 72 % x Asunto Oy Suomussalmen Ämmäntaival 100 % x Asunto Oy Suomussalmen Marjakangas 100 % x Kiinteistö Oy Suomussalmen vuokratalot 100 % x Kiinteistö Oy Haukilan Motti 100 % x Kiinteistö Oy Suomussalmen Voimatörmä 100 % x Rakentamatta jäänyt hanke. Yhtiö kaupparekisterissä Ei toimintaa Kuntayhtymät: Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 12,40 % x Kainuun maakuntakuntayhtymä 12,69 % x Yllä olevat yhteisöt yhdistelty konsernitilinpäätökseen. Kv hyväksynyt uudet konserniohjeet, jotka tulivat voimaan Konsernin toiminnan ohjaus Kunnanvaltuusto on asettanut taloussuunnitelmassa tytäryhteisöille toiminnalliset tavoitteet. Kuntayhtymät Kainuun hallintokokeilusta annetun lain ( /343 ja /219) perusteella muodostettiin alkaen Kainuun maakunta -kuntayhtymä, johon liitettiin Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä ja Kainuun Liitto. Laki on voimassa vuoden 2012 loppuun. Kainuun hallintokokeilu päättyy ja kunnat joutuvat organisoimaan hallintokokeilun piiriin kuuluvat tehtävät alkaen. Toiminnalliset tavoitteet: maakuntavaltuusto vahvistaa ja vastaa. Suomussalmen kunta on liittynyt Kainuun Jätehuollon kuntayhtymän jäseneksi alkaen. 24

31 TOIMINNALLISET TAVOITTEET Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot Toiminta-ajatus: Yhtiön toiminta keskittyy edelleen olemassa olevan asuntokannan käyttöasteen parantamiseen ja asiakkaille tarjottavien palveluiden monipuolistamiseen. Visio: Esteetön asuinympäristö on yksi tärkeimmistä talojen kunnostuksen yhteydessä olevista tavoitteistamme. Esteetön ympäristö helpottaa lapsiperheiden ja ikääntyvän väestön asumisen arkea. Keskeisin tavoitteemme on miellyttävämpi asuinympäristö ja tyytyväisemmät asukkaat. Toimintalinjat 2011: Tyhjiksi ja tarpeettomaksi jäävän asuntokannan käyttötarkoituksen muuttaminen tai myyminen mahdollisuuksien mukaan huomioiden olemassa olevat säännökset ja määräykset. AVAINTULOKSET Asiakasnäkökulma 1. Asukasdemokratia 2. Asukasviihtyvyys 3. Asuinympäristön viihtyvyys Prosessinäkökulma ARVIOINTIKRITEERI/ MITTARI Asukaskyselyt TULOSTAVOITE/ TAVOITETASO Hyvä asukastyytyväisyys TOTEUMA 1 12 kk Asukasdemokratia kokoukset on pidetty. Piha-alueiden ja julkisivujen korjauksia on tehty. 1. Olemassa olevat resurssit otetaan tehokkaaseen käyttöön. Kehityskeskustelut ja asukastyytyväisyys kyselyt Tyytyväiset asiakkaat ja työntekijät Tyytyväiset asiakkaat ja työntekijät 2. Asuntojen peruskorjauksista huolehtiminen Talouden näkökulma 1. Käyttöasteen parantaminen 2. Maksuvalmius 3. Vuokrasaatavat 4. Kannattavuus 5. Vakavaraisuus Henkilöstönäkökulma Eurot/korjaukset PTS-suunnitelman toteutuminen Nykyinen käyttöaste >94,83 % Kassan riittävyys pv. Vuokrasaatavat liikevaihdosta Tilinpäätös Tilinpäätös PTS-suunnitelma tavoitteiden toteutuminen Käyttöaste yli 95 % 90 päivää Vuokrasaatavat < 2 % liikevaihdosta Sijoitetun pääoman tuot. 3% Omavaraisuusaste 8 % Peruskorjaus ja parannus suunnitelmaa on päivitetty. Kuntoarviot on tehty Käyttöaste 94,63 % Kassa 167 pv 1,41 % 1,49 % ( ROCE ) 20,5 % 1. Henkilöstön riittävyys ja osaaminen Kehityskeskustelut ja vuorovaikutus, henkilöstön määrä, koulutus Henkilöstön työ olojen parantuminen Henkilöstön kuukausikokoukset ja tiimityöskentely. 2. Työ hyvinvointi Sairauspoissaolot Terveet ja tyytyväiset työntekijät Sairauspoissaolot 38 pv Toiminta: Yhtiön toimintaan ja toimintatapoihin ei ole tulossa oleellisia muutoksia. Vastuuhenkilöt: Pertti Rönkkö puh pertti.ronkko@suomussalmi.fi 25