Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat saivat eniten tukea työtovereilta (32 %), skitsofreenikot vähiten (16 %).

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat saivat eniten tukea työtovereilta (32 %), skitsofreenikot vähiten (16 %)."

Transkriptio

1 MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ KYSELYN TULOKSET POTILAAT JA OMAISET Kysely lähetettiin postikyselynä 2 000:lle Mielenterveyden keskusliiton jäsenelle sekä 1 000:lle Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n jäsenelle. Kyselyyn saatiin yhteensä 443 vastausta, joista mielenterveyspotilaita 411 ja omaisia 32. Ristiintaulukoinneissa: Skitsofrenia (N=101) Kaksisuuntainen mielialahäiriö (N=85) Vakava masennus (N=104) Vastaa joko kohtaan A tai B A) Minulla on kokemuksia työelämästä psyykkisen sairauden kanssa 93% B) Omaisellani on kokemuksia työelämästä psyykkisen sairauden kanssa 7% 1. Miten lähimmät työtoverisi suhtautuivat sairauteesi? (voit vastata useamman) Eivät huomanneet asiaa 41% Säälivät minua 7% Pitivät laiskana 19% Puhuivat selkäni takana 28% Pelkäsivät minua 11% Tukivat minua 21% Yrittivät ymmärtää minua 25% Suosittelivat lääkäriin menoa 15% Muuten, miten 20% Poimintoja avoimista vastauksista: Eristäydyin niin paljon kuin mahdollista työtovereista. Miksi menisin sairauteni muille kertomaan, ei se heille kuulu Jaksoin töissä, vaikka olen täysin uupunut. Kotona en sitten enää jaksanut. Yritin painaa 12 tuntisia päiviä, mutta tuli takapakkia. Muut perusasiat jäivät, kuten kaupassa käynnit jne. Aina herättää keskusteluja, jos on töissä ja mielenterveysongelmia. Muut eivät pystyneet keskittymään työhönsä, koska olin niin eloisa ja hälisevä. Valehtelin töissä, että olin 2 vk:n sairaslomalla keuhkoputkentulehduksen takia. Salasin kaiken, koska en ymmärtänyt itsekään, mistä oli kysymys sairastumisvaiheessa. Eivät halunneet huomata uupumusta, koska kun jäin sairauslomalle, joutuivat tekemään minunkin työni. Liian vähäinen tieto psyykkisistä sairauksista ja niistä aiheutuvista ongelmista ihmisillä aiheuttavat hämmennystä monissa. Sairaus halutaan useimmiten pitää salassa, jolloin lähimmät työtoveritkaan eivät huomaa asiaa. Selän takana puhumista on jonkin verran. Kuitenkin yhteensä 40 % työtovereista yritti ymmärtää sairastunutta ja suositteli lääkäriin menoa. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat saivat eniten tukea työtovereilta (32 %), skitsofreenikot vähiten (16 %). 2. Vaikuttiko mielestäsi sairastumiseesi: (voit vastata useamman) Työpaikkakiusaaminen 24% 1

2 Työuupumus 55% Työn jatkumisen epävarmuus 19% Henkilökohtaiset muut syyt 52% En osaa sanoa 8% Jokin muu syy, mikä 26% Jokin muu syy, mikä: Ongelmia jo lapsuudessa, huonot kotiolot, huonot suhteet vanhempiin, erimielisyydet esimiehen kanssa työpaikalla, avioero, alkoholi. Suurin syy sairastumiseen on työuupumus sekä henkilökohtaiset muut syyt. Useimmiten henkilöllä on ongelmia useilla eri elämän aloilla, mikä aiheuttaa ylikuormittumisen. Vakavasta masennuksesta kärsivät ilmoittivat työuupumuksen suurimmaksi syyksi (70 %). 3. Miten koit työnantajan asenteen sairauttasi kohtaan? Työnantaja pyrki aidosti tukemaan työssä jatkamistani 25% Työnantaja tuki jonkin verran työssä jatkamistani 20% Työnantaja ei tukenut minua lainkaan 16% Työnantaja pyrki aktiivisesti pääsemään minusta eroon 19% En osaa sanoa 21% Vakavasta masennuksesta kärsivät kokivat vertailuryhmistä eniten, että työnantaja tuki heidän sairastumistaan vähiten (21 %), kaikki (16 %). 4. Suojeltiinko työpaikalla yksityisyyttäsi? Levisikö tieto sairaudestasi? Yksityisyyteeni liittyviä asioita suojeltiin täysin 15% Yksityisyyteeni liittyviä asioita suojeltiin tietoisesti jonkin verran 14% Tieto sairaudestani levisi jonkin verran 29% Yksityisyyttäni ei suojeltu ollenkaan 13% En osaa sanoa 28% 5. Miten avoimesti halusit kertoa omasta sairaudestasi työyhteisössäsi? En halunnut kertoa sairaudestani ollenkaan 34% Kerroin sairaudestani vain esimiehilleni 16% Kerroin asiasta vain lähimmille kollegoilleni 23% Halusin kertoa sairaudestani täysin avoimesti 19% En osaa sanoa 12% Tasaisesti kaikissa vertailuryhmissä reilu kolmasosa ilmoittaa, että ei halunnut kertoa sairaudestaan ollenkaan ja noin viidennes kertoi esimiehelleen. 6. Vastaa väittämiin, [Ihmiset tietävät mielen sairauksista riittävästi] Täysin samaa mieltä 4% Osittain samaa mieltä 15% Osittain eri mieltä 29% Täysin eri mieltä 47% En osaa sanoa 4% 2

3 6. Vastaa väittämiin, [Kollegat välttelivät keskusteluja kanssani sairauteeni liittyvistä asioista] Täysin samaa mieltä 22% Osittain samaa mieltä 30% Osittain eri mieltä 15% Täysin eri mieltä 12% En osaa sanoa 21% 6. Vastaa väittämiin, [Kollegani hankkivat tietoa sairaudestani, hoidoista ja lääkityksestä] Täysin samaa mieltä 5% Osittain samaa mieltä 7% Osittain eri mieltä 9% Täysin eri mieltä 45% En osaa sanoa 33% 6. Vastaa väittämiin, [Kollegani tukivat minua ja tarjosivat apua] Täysin samaa mieltä 8% Osittain samaa mieltä 25% Osittain eri mieltä 18% Täysin eri mieltä 32% En osaa sanoa 17% 6. Vastaa väittämiin, [Olisin toivonut esimieheni puuttuvan asiaani enemmän] Täysin samaa mieltä 23% Osittain samaa mieltä 25% Osittain eri mieltä 11% Täysin eri mieltä 16% En osaa sanoa 24% Kaikissa ryhmissä olisi toivottu esimiehen puuttuvan asiaan enemmän. Erityisesti vakavasta masennuksesta kärsivät toivoivat esimieheltään enemmän ymmärrystä ja mahdollisuutta keskusteluun (59 % täysin tai osittain samaa mieltä). 7. Vastaa väittämiin:, [Olen saanut riittävästi tietoa eri hoitovaihtoehdoista] Täysin samaa mieltä 22% Osittain samaa mieltä 33% Osittain eri mieltä 24% Täysin eri mieltä 16% En osaa sanoa 5% 7. Vastaa väittämiin:, [Olen saanut riittävästi tietoa eri lääkevaihtoehdoista] Täysin samaa mieltä 18% Osittain samaa mieltä 32% Osittain eri mieltä 26% Täysin eri mieltä 19% En osaa sanoa 5% 3

4 Lähes puolet mielenterveyspotilaista ei ole mielestään saanut riittävästi tietoa eri lääkevaihtoehdoista. 7. Vastaa väittämiin:, [Työterveyshuolto tarjosi laadukasta hoitoa] Täysin samaa mieltä 15% Osittain samaa mieltä 21% Osittain eri mieltä 16% Täysin eri mieltä 30% En osaa sanoa 18% 7. Vastaa väittämiin:, [Sain hoitoa työterveyshuollosta riittävän nopeasti] Täysin samaa mieltä 19% Osittain samaa mieltä 22% Osittain eri mieltä 12% Täysin eri mieltä 27% En osaa sanoa 20% 39 % kaikista vastaajista on sitä mieltä, että ei ole saanut hoitoa työterveyshuollosta riittävän nopeasti (täysin tai osittain tätä mieltä). Vakavaa masennusta sairastavista tätä mieltä on 45 %. 7. Vastaa väittämiin:, [Psykiatrinen hoito painottuu liikaa lääkkeisiin] Täysin samaa mieltä 37% Osittain samaa mieltä 33% Osittain eri mieltä 17% Täysin eri mieltä 7% En osaa sanoa 6% 7. Vastaa väittämiin:, [Terapiahoitoa on ollut riittävästi tarjolla] Täysin samaa mieltä 26% Osittain samaa mieltä 25% Osittain eri mieltä 20% Täysin eri mieltä 24% En osaa sanoa 5% Terapiahoitoa kaivattaisiin lisää kaikissa vertailuryhmissä (täysin tai osittain samaa mieltä 38 %). Vakavaa masennusta sairastavista tätä mieltä on 55 %. 7. Vastaa väittämiin:, [Olen saanut riittävästi vaikuttaa hoitooni] Täysin samaa mieltä 22% Osittain samaa mieltä 31% Osittain eri mieltä 25% Täysin eri mieltä 15% En osaa sanoa 7% 8. Sairauteni hoito on tällä hetkellä tasapainossa Kyllä 83% 4

5 Ei 17% Jos vastasit kyllä, mitkä keinot ovat auttaneet selviytymään sairauden kanssa? (voit vastata useamman) Terapia 38% Lääkehoito 53% Terapia ja lääkehoito yhdessä 53% Hoito sairaalassa 34% Sairausloma 34% Muu, mikä 38% Llääkehoito ja terapian ja lääkehoidon yhdistäminen koetaan tärkeimmiksi keinoiksi selviytyä sairauden kanssa. Erityisesti terapian ja lääkehoidon yhdistämistä kaipaavat kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat (60 %). Muu, mikä: Vertaistuki, virikeryhmät, klubitalotoiminta, ystävät, perhe, uskoontulo/usko, eläkkeelle pääsy. Jos vastasit ei, mikä on ollut ongelma sairautesi hoidossa? (voit vastata useamman) Terapiaa ei ole ollut saatavilla 38% Terapia ei ole auttanut 21% Terapian ja lääkehoidon yhdistäminen ei ole ollut mahdollista 20% Lääkehoito on ollut riittämätön 23% Minulle ei ole määrätty lääkkeitä 3% En halua käyttää lääkkeitä 23% Muu ongelma, mikä 35% Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat kokevat, että suurin ongelma sairauden hoidossa on nimenomaan terapiamahdollisuuden puute (55 %). 32 % vakavasta masennuksesta kärsivistä on sitä mieltä että lääkehoito on ollut riittämätön. Sopimattomat lääkkeet tuli ongelmana esille myös avoimissa vastauksissa. Lisäksi ongelmana on ollut hoitosuunnitelman puuttuminen. 9. Mistä sait tietoa sairaudestasi? (voit vastata useamman) Lääkäriltä 79% Ystäviltä 22% Lehdistä 36% Radiosta 9% Televisiosta 21% Mielenterveysjärjestöiltä 34% Internetistä, mistä 19% Muualta, mistä 30% Tietoa saatiin paljon myös kirjoista, lääkeyritysten esitevihkosista, työterveyshuollosta. 10. Saitko riittävästi tietoa eri lääkehoidoista ja terapiamahdollisuuksista? Kyllä 45% En 55% 5

6 11. Mikä mielestäsi olisi paras apu sairastuneelle? (voit vastata useamman) Terapia 29% Lääkkeet 26% Lääkkeet ja terapia yhdessä 71% Hoito sairaalassa 34% Sairausloma 39% Muu, mikä 30% Lääkkeet ja terapia yhdessä on paras apu sairastuneelle. Huomattava osa vastaajista on myös sitä mieltä, että hoito sairaalassa auttaa yli vaikeimpien aikojen (kaikki 34 %, kaksisuuntainen mielialahäiriö 49 %). Vakavasta masennuksesta kärsiville sairauslomaa pidetään myös tärkeänä (49 %). 12. Minulle tehtiin hoitosuunnitelma Kyllä 49% Ei 26% En osaa sanoa 24% Hoitosuunnitelmaa ei ole tehty viidennekselle potilaista. Lisäksi viidennes ilmoittaa, että ei osaa sanoa onko suunnitelma tehty, mikä viittaisi siihen että sitä ei ole tehty. Vakavasta masennuksesta kärsiville hoitosuunnitelma on tehty harvemmin (40 %:lle vastaajista). Avoimissa vastauksissa korostui läheisten tuki ja vertaistuki 13. Olen ollut sairauslomalla poissa työstäni psyykkisen sairauden takia En ole ollut sairauslomalla 14% Alle kuukauden 8% Kuukauden tai yli 17% 6 kk tai yli 10% Vuoden tai yli 14% Yli 2 vuotta 37% Huomattava osa vastaajista on ollut pois työelämästä yli 2 vuotta (ovat työkyvyttömyyseläkkeellä). 14. Vastaa väittämiin:, [Työnantaja piti yhteyttä poissaoloaikanani riittävästi] Täysin samaa mieltä 11% Osittain samaa mieltä 14% Osittain eri mieltä 11% Täysin eri mieltä 50% En osaa sanoa 14% 14. Vastaa väittämiin:, [Lähimmät työkaverini pitivät yhteyttä minuun samalla tavalla kuin ennen sairastumista] Täysin samaa mieltä 13% Osittain samaa mieltä 19% Osittain eri mieltä 23% 6

7 Täysin eri mieltä 34% En osaa sanoa 11% 14. Vastaa väittämiin:, [Koin jääneeni täysin yhteisön ulkopuolelle] Täysin samaa mieltä 31% Osittain samaa mieltä 27% Osittain eri mieltä 16% Täysin eri mieltä 17% En osaa sanoa 9% 58 % sairastuneista koki jääneensä työyhteisön ulkopuolelle (täysin tai osittain samaa mieltä). Vakavasta masennuksesta sairastavista tätä mieltä on (63 %). 14. Vastaa väittämiin:, [Toivoin, että kukaan työyhteisöni jäsen ei ottaisi minuun yhteyttä] Täysin samaa mieltä 16% Osittain samaa mieltä 18% Osittain eri mieltä 16% Täysin eri mieltä 35% En osaa sanoa 15% Vastaajista 34 % ei haluaisi että työyhteisöstä pidetään yhteyttä poissaolon aikana (täysin tai osittain samaa mieltä). Vakavasta masennuksesta kärsivistä näin haluaa jopa 53 %. Vastaavasti 57 % heistä ilmoittaa että ei halua tietää työpaikkansa asioista poissa olleessaan. 14. Vastaa väittämiin:, [Olisin halunnut tietää enemmän työpaikan asioista poissaoloaikanani] Täysin samaa mieltä 14% Osittain samaa mieltä 25% Osittain eri mieltä 13% Täysin eri mieltä 30% En osaa sanoa 18% 15. Palasin sairauslomani jälkeen työelämään Kyllä 43% En 57% 16. Vastaa väittämiin:, [Työhön palaaminen tuntui hyvältä] Täysin samaa mieltä 36% Osittain samaa mieltä 31% Osittain eri mieltä 14% Täysin eri mieltä 15% En osaa sanoa 4% 36 % vastaajista oli sitä mieltä, että työhön palaaminen tuntui hyvältä (täysin samaa mieltä). Skitsofreniapotilaiden mielestä työhönpaluu koettiin mukavimmaksi (57 %), kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista tätä mieltä oli 46 % ja vakavaa masennusta sairastavista vain 28 %. 7

8 16. Vastaa väittämiin:, [Työyhteisö otti minut takaisin täysivaltaiseksi jäsenekseen] Täysin samaa mieltä 36% Osittain samaa mieltä 29% Osittain eri mieltä 19% Täysin eri mieltä 8% En osaa sanoa 7% 16. Vastaa väittämiin:, [Työyhteisö ei tuntunut enää samalta] Täysin samaa mieltä 14% Osittain samaa mieltä 38% Osittain eri mieltä 15% Täysin eri mieltä 24% En osaa sanoa 9% 16. Vastaa väittämiin:, [Koin oloni ulkopuoliseksi työpaikalla] Täysin samaa mieltä 17% Osittain samaa mieltä 30% Osittain eri mieltä 17% Täysin eri mieltä 30% En osaa sanoa 6% 16. Vastaa väittämiin:, [Työtehtäväni olivat muuttuneet epäkiitollisemmiksi] Täysin samaa mieltä 18% Osittain samaa mieltä 23% Osittain eri mieltä 15% Täysin eri mieltä 36% En osaa sanoa 8% Skitsofreniaa ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien potilaiden mielestä työtehtävät olivat muuttuneet jonkin verran epäkiitollisemmiksi (yhteensä 48 % oli täysin tai lähes samaa mieltä) verrattuna vakavaa masennusta sairastaviin. 16. Vastaa väittämiin:, [Tuntui, että työhön palaaminen saa minut sairastumaan uudelleen] Täysin samaa mieltä 22% Osittain samaa mieltä 27% Osittain eri mieltä 14% Täysin eri mieltä 32% En osaa sanoa 4% 16. Vastaa väittämiin:, [Esimies auttoi minua työssä jaksamisessa] Täysin samaa mieltä 17% Osittain samaa mieltä 26% Osittain eri mieltä 16% Täysin eri mieltä 32% En osaa sanoa 9% 8

9 48 % vastaajista on osittain tai täysin eri mieltä että esimies olisi auttanut työssä jaksamisessa. Vakavaa masennusta sairastavista tätä mieltä on 56 %. 16. Vastaa väittämiin:, [Esimies järjesti työtehtäviäni toivomusteni mukaan] Täysin samaa mieltä 12% Osittain samaa mieltä 24% Osittain eri mieltä 16% Täysin eri mieltä 33% En osaa sanoa 15% 16. Vastaa väittämiin:, [Työnantajan joustaminen työajoissa ja tehtävissä auttoi pysymään työelämässä] Täysin samaa mieltä 18% Osittain samaa mieltä 17% Osittain eri mieltä 12% Täysin eri mieltä 33% En osaa sanoa 19% 17. Miten työelämässä olisi mahdollista pysyä paremmin mukana psyykkisen sairauden kanssa? Mahdollisuus olla pois töistä tarpeen vaatiessa. Nyt ongelmana se, että työt kuormittuvat heti toiselle työntekijälle. Työtehtävien mukauttaminen, työaikajoustot, lisää keskustelua, työajan lyhentäminen, tukihenkilöiden koulutus työpaikoille. 18. Miten olisit toivonut juuri Sinua tuettavan? Ehkä olisin toivonut työnantajalta viestiä, että olen työpaikalleni toivottu ja tärkeä. Olisin toivonut enemmän keskusteluja ja vähemmän työtunteja päivässä. Olisin toivonut psykologin ja esimiehn arvioivan tilannettani ja jaksamistani yhdessä. Esimies ei keskustellut kertaakaan kanssani tultuani 3 kk:n sairaslomalta takaisin töihin. Olisi edes yksi keskustelu ollut hyvä. Olisi annettu yrittää eikä heti leimata "hoidossa olleeksi" Työkaverit olisivat voineet avata silmät ja tajuta väsymykseni nopeammin. Eikä omia tarinoitaan kuinka he ovat kaikesta selvinneet. Asunnottomuuteni olisi pitänyt heti hoitaa. Jouduin käymään useita vuosia töissä ilman vakituista asuntoa. 1. Omaisellani on diagnosoitu jokin seuraavista sairauksista: (voit vastata useamman) Masennus 23% Vakava masennus 13% Kaksisuuntainen mielialahäiriö 19% Skitsofrenia 45% Pakko-oireisuus 0% Jokin persoonallisuushäiriö 10% Jokin syömishäiriö 3% Paniikkihäiriö 0% Ahdistushäiriö 6% 9

10 Omaiseni ei ole hakeutunut vielä hoitoon 0% En osaa sanoa 3% Jokin muu, mikä 3% 2. Vaikuttiko mielestäsi omaisesi sairastumiseen: (voit vastata useamman) Työpaikkakiusaaminen 7% Työuupumus 37% Työn jatkumisen epävarmuus 10% Henkilökohtaiset muut syyt 33% En osaa sanoa 20% Jokin muu syy, mikä 30% 3. Kun omaisesi sairastui, mistä asioista olit eniten huolissasi? (valitse kolme vaihtoehtoa) Hoitoon pääsy 47% Muiden ihmisten suhtautuminen 20% Perheen/omaisten jaksaminen 50% Lääkkeiden haittavaikutukset 13% Lääkehoidon saatavuus 7% Lääkehoidon kustannukset 7% Terapian saatavuus 23% Toipuuko läheinen 70% Omaisen työpaikan menettäminen 13% Jostain muusta, mistä 13% Suurimmat huolet, mitä omaisen sairastuminen aiheutti läheisissä liittyvät läheisen toipumiseen (70 %, perheen ja omaisten jaksamiseen (50 %) sekä hoitoon pääsyyn (47 %). 4. Miten sairastuneen omaisesi asiaa käsiteltiin työyhteisössä? (voit vastata useamman) Ei mitenkään 37% Asiasta keskusteltiin 10% Myös muille työntekijöille tarjottiin tukea 0% Myös omaisille tarjottiin tukea 7% En osaa sanoa 50% 37 % omaisista vastaa, että sairastuneen läheisen asiaa ei käsitelty mitenkään työyhteisössä. Lisäksi 50 % ei tiedä käsiteltiinkö asiaa. 5. Huomasitko omaisestasi, että hänellä oli vaikeuksia mielenterveytensä kanssa? Kyllä, olin ollut hänestä huolissani jo pitkään 45% Kyllä, mutta ajattelin että se on ohimenevää 31% Kyllä, mutta hän on ollut aina ailahtelevainen luonteeltaan 14% En huomannut mitään erityistä 14% 6. Puutuitko asiaan, kun huomasit että läheiselläsi on ongelmia? Kyllä 65% En 35% 10

11 35 % ei puuttunut läheisensä ongelmaan. Avoimia perusteluja miksi ei puuttunut ongelmaan: Asia tuli esille, kun omainen soitti sairaalasta (ja oli siellä 6 kuukautta). Oli halunnut suojella perhettään. Olin nuori, en oikein ymmärtänyt koko asiaa. Kielsin sen varmaan alitajuisesti. 7. Ottiko sairastunut omainen itse asian puheeksi? Kyllä 45% Ei 55% 8. Oliko omaisen sairauteen suhtautuminen sinulle helppoa? Erittäin helppoa, keskustelimme asiasta avoimesti 13% Helppoa 10% Minulla oli hieman vaikeuksia suhtautua ongelmaan 13% Sairauteen suhtautuminen oli todella vaikeaa 52% En osaa sanoa 13% 52 % omaisista ilmoittaa, että sairauteen suhtautuminen oli todella vaikeaa. 9. Saitko riittävästi tietoa sairaudesta? Kyllä 41% En 59% Lähes 60 % ilmoittaa, että ei saanut riittävästi tietoa omaisensa sairaudesta. 10. Mistä sait tietoa? (voit vastata useamman) Lääkäriltä 50% Ystäviltä 7% Lehdistä 46% Radiosta 4% Televisiosta 11% Mielenterveysjärjestöiltä 32% Omaisten tukijärjestöiltä 29% Internetistä, mistä sieltä 14% Muualta, mistä 29% 11. Saitko tietoa eri lääkehoidoista ja terapiamahdollisuuksista? Kyllä 50% En 50% 12. Osallistuitko omaisten tukiryhmiin? Kyllä 46% En 18% Ei tarjoutunut mahdollisuutta 36% 11

12 13. Mikä olisi mielestäsi paras apu sairastuneelle? (voit vastata useamman) Terapia 34% Lääkkeet 28% Lääkkeet ja terapia yhdessä 83% Hoito sairaalassa 34% Sairausloma 21% Muu, mikä 21% 83 % omaisista on sitä mieltä että lääkkeet ja terapia yhdessä on paras apu sairastuneelle. 14. Olitko mukana omaisesi hoitoprosessissa? Kyllä 70% En 30% Syntymävuosi: % % % % % % Sukupuoli Nainen 59% Mies 41% Kotikunnan asukasluku: Alle % % % % % Yli % Asuinpaikka: Uusimaa 49% Varsinais-Suomi 3% Satakunta 2% Häme 4% Pirkanmaa 5% Kaakkois-Suomi 2% Itä-Suomi 10% Keski-Suomi 7% Pohjanmaa 9% Pohjois-Suomi 9% 12

13 Minulla on todettu jokin psyykkinen sairaus Kyllä 89% Ei 6% Olen omainen 5% Olen tällä hetkellä: Töissä kokopäiväisesti 8% Töissä osa-aikaisesti 6% Työkyvyttömyyseläkkeellä 61% Sairauslomalla 3% Kuntoutusrahalla 4% Työtön 3% Opiskelija 1% Jokin muu, mikä 13% Sairauteni todettiin: Alle vuosi sitten 2% 1-3 vuotta sitten 6% 3-5 vuotta sitten 10% 6-10 vuotta sitten 15% Yli 10 vuotta sitten 66% Diagnoosini on: (voit valita useamman) Masennus 35% Vakava masennus 27% Kaksisuuntainen mielialahäiriö 22% Skitsofrenia 26% Pakko-oireisuus 6% Jokin persoonallisuushäiriö 14% Jokin syömishäiriö 5% Paniikkihäiriö 14% Ahdistushäiriö 18% En osaa sanoa 2% Jokin muu, mikä 18% Kuinka kauan lääkärin diagnoosin saaminen kesti? Alle 6 kk 48% Yli 6 kk 14% Yli vuoden 13% Yli 2 vuotta 26% 13

14 MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TOIMIHENKILÖT Kysely lähetettiin sähköpostitse 2 000:lle esimiesasemassa työskentelevälle Suomen Ekonomiliiton jäsenelle. Sähköiseen kyselyyn saatiin yhteensä 185 vastausta. Ristiintaulukoinneissa: Työpaikan koko alle 500 (N=110) Työpaikan koko yli 500 (N=72) 1. Onko itselläsi esiintynyt mielenterveysongelmia? Kyllä 21% Ei 79% Viidenneksellä esimiehenä työskentelevistä toimihenkilöistä on itsellään esiintynyt mielenterveysongelmia. Ristiintaulukointi: Alle 500 henkilön yrityksissä mielenterveysongelmia on esiintynyt 24 %:lla ja yli 500 hengen yrityksissä 18 %:lla. 2. Vaikuttiko mielestäsi sairastumiseesi: (voi vastata useamman) Työpaikkakiusaaminen 13% Työuupumus 69% Työn jatkumisen epävarmuus 13% Henkilökohtaiset muut syyt 51% En osaa sanoa 3% Jokin muu syy, mikä 3% Työuupumus (69 %) ja henkilökohtaiset muut syyt (51 %) ovat eniten vaikuttaneet sairastumiseen. Työpaikkakiusaamisen ilmoittaa syyksi 13 % vastaajista. Ristiintaulukointi: Alle 500 hengen yrityksissä 73 % ilmoitti syyksi työuupumuksen, kun yli 500 hengen yrityksissä vastaava luku oli 62 %. 3. Onko sairautesi diagnosoitu? Kyllä 54% Ei 46% Yli puolella mielenterveysongelmista kärsivistä sairaus on diagnosoitu. Yleisimmin diagnoosina on ollut: masennus tai keskivaikea masennus. 4. Oletko ollut sairauslomalla poissa työstä mielenterveysongelman takia? En ole ollut sairauslomalla 46% Alle kuukauden 26% Kuukauden tai yli 23% 6 kk tai yli 3% 14

15 Vuoden tai yli 0% Yli 2 vuotta 3% Ristiintaulukointi: Mielenterveysongelmista kärsivät jäävät harvemmin sairauslomalle pienissä, alle 500 hengen yrityksissä (58 % ei ole jäänyt sairauslomalle). Sen sijaan yli 500 hengen yrityksissä työskentelevät jäävät herkemmin sairauslomalle (23 % ei ole jäänyt sairauslomalle). 5. Oletko törmännyt työyhteisössäsi mielenterveysongelmiin? Kyllä 71% En 29% 70 % vastaajista on törmännyt työyhteisössään mielenterveysongelmiin. 6. Mitä seuraavista mielenterveysongelmista arvelet esiintyvän työpaikallasi? (voi vastata useamman) Lievä masennus 83% Vakava masennus 32% Työuupumus (burn out) 83% Kaksisuuntainen mielialahäiriö 17% Skitsofrenia 5% Jokin muu, mikä 9% Muina ongelmina listattiin yleisimmin paniikkihäiriö. 7. Vaikuttiko työtoverin sairastumiseen: (voi vastata useamman) Työpaikkakiusaaminen 6% Työuupumus 67% Työn jatkumisen epävarmuus 18% Henkilökohtaiset muut syyt 79% En osaa sanoa 14% Jokin muu, mikä 10% Yleisimpiä syitä työtoverin sairastumiseen ovat henkilökohtaiset syyt (79 %) ja työuupumus (67 %). Ristiintaulukointi: Työn jatkumisen epävarmuus aiheutti enemmän mielenterveysongelmiin isoissa yli 500 hengen yrityksissä (24 % vastauksista) kuin alle 500 hengen yrityksissä (15 % vastauksista). Avoimia vastauksia: Liian paljon huonosti organisoitua työtä Äärettömän suoritusmotivoitunut henkilö, jolla on itsenäinen työtehtävä. Samalla hoidettavana suuri perhe ja ongelmat kieltävä asenne = burn out. Työuupumus ja masennus tuntuu liikkuvan laumana; kun yksi sairastuu, pian sairastuu toinenkin Uupunut ihminen vie lähiympäristön henkisiä voimavaroja Maanisessa vaiheessa oleva kollega on tietenkin todella häiritsevä ja sitä kautta vaikutti negatiivisesti ilmapiiriin. 15

16 Henkilö purki pahaa oloaan muihin työyhteisön jäseniin Keskeneräisten töiden loppuun saattaminen kuormitti muita työntekijöitä Aiheuttaa epävarmuutta myös muissa omasta tilastaan Ailahteleva käytös ja ennakoimattomat poissaolot lisäsivät toisten työkuormaa, mistä seurasi luottamuksen puutetta ja negatiivisia reaktoita Kun henkilö itse kiistää ongelmien johtuvan yksityiselämän puolelta ja sanoittaa ne työperäisiksi ja vaatii työtehtävien ja vaatimustason vähentämistä, alkaa se luonnollisesti kalvaa muidenkin mieltä Muut joutuvat olemaan varpaillaan; kestääkö se, mitä se kestää, voiko kysyä. Motivaatio loppuu koko työpaikalla, jos johtavassa asemassa olevalla henkilöllä on työuupumusta tai masennusta 8. Vaikuttiko työtoverin mielenterveysongelma työyhteisön ilmapiiriin? Ei vaikuttanut millään tavalla 6% Vaikutti jonkin verran negatiivisesti 58% Vaikutti todella negatiivisesti 23% Vaikutti positiivisella tavalla 3% En osaa sanoa 11% Työtoverin mieltenterveysongelma vaikuttaa negatiivisesti koko työyhteisön ilmapiiriin (81 %). Ristiintaulukointi: Työtoverin mielenterveysongelma vaikutti työyhteisön ilmapiiriin hieman enemmän pienemmissä, alle 500 hengen yrityksissä (vaikutti todella tai jonkin verran negatiivisesti 85 %) kuin yli 500 hengen yrityksissä (72 %). 9. Miten työyhteisössä työtoverin sairastumista käsiteltiin? (voi vastata useamman) Asiaa ei käsitelty millään tavalla 29% Työtoverin sairastumisesta liikkui huhuja 38% Asiasta kerrottiin avoimesti 15% Myös muille työntekijöille tarjottiin tukea 1% Asiasta keskusteltiin 34% Muuten, miten 21% Ristiintaulukointi: Alle 500 hengen yrityksissä työtoverin sairastumisesta liikkui selvästi enemmän huhuja (44 %) kuin yli 500 hengen yrityksissä (28 %). Muuten miten: Esimiestehtävissä toimiville järjestettiin tunnista mielenterveysongelmat -koulutuspäivä Henkilöstölle järjestettiin tyky-päivänä ohjattua keskustelua Perustelut: Sairaslomaa pidennettiin aina viikko kerrallaan, joten saimme aina viikon lopussa tietää, että sairauslomaa pidennetty. 16

17 Asiasta olisi voinut kertoa jo aiemmin. Alussa asiaa ei käsitelty millään tavalla, mutta kun huhut lisääntyivät, asia kerrottiin avoimesti. Käytettiin mahdollisuutta työhön palaamiseen osa-aikaisella sairaslomalla, joka on erinomainen keino kuntoutua takaisin työhön Työhön paluun järjestäminen pehmeästi ja organisoidusti. Yhteistyötä tehtiin työterveyshuollon kanssa ja järjestettiin säännölliset keskustelut Johdolla on vastuu hyvinvoinnista työpaikalla Tilanteesta olisi pitänyt kertoa enemmän. Sairastuneen tukeminen oli mahdotonta, koska hän teki niin paljon vahinkoa työyhteisölle 10. Kuinka yrityksen johto toimi tilanteessa (ongelmasta kertominen, sairastuneen tukeminen). Anna kouluarvosana % 5 9% 6 15% 7 25% 8 24% 9 9% 10 4% 11. Vastaa väittämiin:, [Sairastuneen työtoverin yksityisyyttä suojeltiin työyhteisössä hyvin] Täysin samaa mieltä 49% Osittain samaa mieltä 31% Osittain eri mieltä 11% Täysin eri mieltä 3% En osaa sanoa 5% 11. Vastaa väittämiin:, [Minun oli helppo suhtautua työtoverin sairastumiseen] Täysin samaa mieltä 23% Osittain samaa mieltä 48% Osittain eri mieltä 20% Täysin eri mieltä 4% En osaa sanoa 6% Lähes 25 % ilmoittaa, että työtoverin sairastumiseen oli vaikea suhtautua (täysin tai osittain eri mieltä siitä että työtoverin sairastumiseen oli helppo suhtautua). Ristiintaulukointi: Isommissa yli 500 hengen yrityksissä työtoverin sairastumiseen oli helpompi suhtautua (16 % täysin tai osittain eri mieltä siitä että työtoverin sairastumiseen oli helppo suhtautua). Pienemmissä yrityksissä suhtautuminen oli vaikeampaa (28 % täysin tai osittain eri mieltä siitä että työtoverin sairastumiseen oli helppo suhtautua). 11. Vastaa väittämiin:, [Muiden oli helppo suhtautua työtoverin sairastumiseen] Täysin samaa mieltä 10% Osittain samaa mieltä 42% Osittain eri mieltä 28% 17

18 Täysin eri mieltä 7% En osaa sanoa 14% Ristiintaulukointi: Isommissa yli 500 hengen yrityksissä muiden oli helpompi suhtautua työtoverin sairastumiseen (26 % täysin tai osittain eri mieltä siitä että työtoverin sairastumiseen oli helppo suhtautua). Pienemmissä yrityksissä suhtautuminen oli vaikeampaa (40 % täysin tai osittain eri mieltä siitä että työtoverin sairastumiseen oli helppo suhtautua). 12. Haitko itse tietoa työtoverisi sairaudesta, hoidosta tai lääkityksestä? Kyllä 26% En 74% Ristiintaulukointi: Isommissa, yli 500 hengen yrityksissä työtoverin sairaudesta haettiin enemmän tietoa (30 %), kuin alle 500 hengen yrityksissä (24 %). Työtoveria yritettiin myös auttaa hieman enemmän isommissa yrityksissä (82 %) kuin pienemmissä (77 %). Koin että olisi pitänyt havaita merkit aiemmin (lahjakkailla, sitoutuneilla ihmisillä riski joutua kierteeseen on olemassa). Tyky-toimintaan kannattaa ottaa myös henkisen kuormituksen tunnistamiseen liittyviä asioita säännönmukaisesti. Hain tietoa, koska mielestäni tarvitsin edes perustiedot asiasta, jotta pystyin asiallisesti keskustelemaan sairastuneen kanssa hänen tilanteestaan. Burnout-tapauksen kassa keskustelin iltakausia puhelimessa, kunnes huomasin, että se johtaa vain ilta-yökierteeseen 13. Yrititkö auttaa työtoveriasi jollain tavalla? Kyllä 79% En 21% Huomattava osa on pyrkinyt eri tavoin keskustelemaan sairastuneen kanssa. Osa kävi itse työpsykologilla kysymässä kuinka pitäisi toimia. 14. Jäikö työtoverisi sairauslomalle? Kyllä 80% Ei 11% Työtoveri jäi työkyvyttömyyseläkkeelle 8% 15. Pidettiinkö sairastuneeseen työtoveriin yhteyttä sairausloman aikana? Kyllä, minä pidin 37% Kyllä, esimiehet pitivät 39% Kyllä, jotkut työtoverit pitivät 48% Kukaan ei pitänyt yhteyttä 7% Sairastunut työtoveri ei halunnut häneen pidettävän yhteyttä 16% En osaa sanoa 17% 18

19 Ristiintaulukointi: Pienemmissä yrityksissä viidesosa sairastuneista ei halunnut häneen pidettävän yhteyttä (21 %), kun isommissa yrityksissä vain 9 %:ssa tapauksissa sairastunut ei halunnut häneen pidettävän yhteyttä. 16. Palasiko työtoveri sairauslomalta takaisin samaan työpaikkaan? Kyllä 74% Ei 11% Työtoveri on edelleen sairauslomalla 15% 17. Sujuiko työtoverin töihinpaluu hyvin? Kyllä, hän pääsi nopeasti takaisin työkuvioihin 35% Hänellä oli joitain vaikeuksia töihin palaamisessa 51% Työtoverilla oli suuria vaikeuksia palata työelämään 11% En osaa sanoa 3% Ristiintaulukointi: Isommissa yli 500 hengen yrityksissä sairaslomalta palaava pääsi nopeammin takaisin työkuvioihin (42 %), suuria vaikeuksia ilmoitettiin olevan 6 %:lla työtovereista. Pienemmissä alle 500 hengen yrityksissä vain 30 % pääsi nopeasti työkuvioihin mukaan ja suuria vaikeuksia on 15 %:lla. 18. Oletko vielä tekemisissä sairastuneen työtoverisi kanssa? Kyllä 69% En 31% 19. Mitkä seikat helpottaisivat mielenterveysongelmaisen töihin paluuta sairausloman jälkeen? Mahdollisuus osa-aikaiseen sairauslomaan Normaalit työelämän arkirutiinit auttoivat tilanteen parantumista, etenkin kun sairastumisen syynä olivat yksityiselämän murheet Yhteisen paluusuunnitelman tekeminen, johon molemmat osapuolet sitoutuvat Aina pitäisi tutkia, vaikuttiko työyhteisö ja sen ilmapiiri sairastumiseen ja puuttua asiaan, jotta tilanne ei pääse uusiutumaan Avoimet keskustelut ja avoimuus ylipäätään työyhteisössä! Työnohjaus, jotta henkilö muuttaisi myös omaa toimintatapaansa, jos se vaikuttaa työssä jaksamiseen Työterveyshuollon rooli voisi olla suurempi esimiehen tukemisessa Mielenterveysongelma ei saisi olla tabu Esimiesten koulutus Osa-aikaisuus, kevennetyt työtehtävät 20. Miten työelämässä olisi mahdollista pysyä paremmin mukana psyykkisen sairauden kanssa? Tärkeää olisi, että sairastunut saisi selvitettyä itselleen perimmäisen syyn miksi sairastui Pitkiäkin sairaslomia tunnutaan määrättävän melko helposti. Molempia osapuolia motivoiva vaihtoehto voisi toisinaan olla selkeä työvelvoitteiden pudottaminen ja työajan lyhentäminen täydellisen irrottautumisen sijaan Esimiehet eivät ole psyykkisten sairauksien asiantuntijoita, joten tietoa näistä asioista tarvitaan lisää Hyvä johtaminen, eli selkeät suunnitelmat ja odotukset 19

20 Työyhteisön tulisi tunnistaa oireet ajoissa ja saada ihminen hakeutumaan hoitoon ennen kuin oireet ovat liian vakavia Kyse on asenteesta. Fyysiset sairaudet hyväksytään helpommin, kun mielenterveyteen liittyvät. enemmän tietoa, enemmän keskustelua, enemmän suvaitsevaisuutta. Oikealla lääkityksellä ja sopivalla työkuormituksella Vaaditaan täydellistä asennemuutosta tehokkuusajatteluun Psyykkisen sairauden ei pitäisi olla sen kummempaa kuin fyysisenkään (somaattisen) sairauden Hyvän työtiimin merkitys on korvaamaton. Uskollinen tiimi venyy yhden avuksi siinä missä yksi venyy tiimin avuksi tarvittaessa Psyykkisiin sairauksiin ja myös avun hakemiseen näissä asioissa suhtaudutaan yhä tänä päivänä merkillisen ennakkoluuloisesti, myös työterveyshuollossa. Sukupuoli Nainen 60% Mies 40% Asemasi työelämässä: Ylin johto 18% Keskijohto 62% Muu esimiesasema 15% Asiantuntija tai vastaava 5% Muu, mikä 1% Syntymävuosi: % % % % % Työpaikan koko: Alle 10 henkeä 3% % % % % Yli % Työpaikkakunnan asukasluku: Alle % % % % % 20

1. Onko itselläsi esiintynyt mielenterveysongelmia? Kyllä 21% Ei 79%

1. Onko itselläsi esiintynyt mielenterveysongelmia? Kyllä 21% Ei 79% MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TOIMIHENKILÖT Kysely lähetettiin sähköpostitse 2 000:lle esimiesasemassa työskentelevälle Suomen Ekonomiliiton jäsenelle. Sähköiseen kyselyyn saatiin yhteensä

Lisätiedot

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat saivat eniten tukea työtovereilta (32 %), skitsofreenikot vähiten (16 %).

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat saivat eniten tukea työtovereilta (32 %), skitsofreenikot vähiten (16 %). MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET POTILAAT JA OMAISET Kysely lähetettiin postikyselynä 2 000:lle Mielenterveyden keskusliiton jäsenelle sekä 1 000:lle Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n jäsenelle.

Lisätiedot

Mielenterveys työelämässä

Mielenterveys työelämässä Mielenterveys työelämässä 11.6.2009 Mika Vuorela, Mielenterveyden keskusliitto Vastaajat Potilaita 411 kpl 101 ilmoitti sairastavansa skitsofreniaa 85 kaksisuuntaista mielialahäiriötä 104 vakavaa masennusta

Lisätiedot

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Mielenterveysyhdistys HELMI ry Jäsentutkimus 2007. Vaittämäkysymykset tarkastelussa

Mielenterveysyhdistys HELMI ry Jäsentutkimus 2007. Vaittämäkysymykset tarkastelussa Mielenterveysyhdistys HELMI ry Jäsentutkimus 2007 Vaittämäkysymykset tarkastelussa Väittämäkysymykset Koska väittämäkysymyksien vastaukset jakaantuivat jyrkästi kahtia, toteutimme lisäanalyysiä aineiston

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve 17.9.2014 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Hyvä työ tukee mielenterveyttä Työntekijän

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi Kaksoisdiagnoosi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Kaksoisdiagnoosi Mikä on kaksoisdiagnoosi? 4 Kaksoisdiagnoosipotilaalle

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi

Lisätiedot

Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin

Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin 1 TAUSTATIEDOTE Julkaisuvapaa 10.10.2006, klo 11.00 10.10.2006 Ei hullumpi-barometri 2006: Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin Kuntoutujien mielestä mielenterveyspalvelut vähintään

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ

ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ Jaettua osaamista ja välineitä itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen -koulutus 18.5.2010 Sh Susanna Lager/Eteläisen al.ea-psyk.pkl Erityistason

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Onnistuneesti työhön ammatillisella kuntoutuksella

Onnistuneesti työhön ammatillisella kuntoutuksella Onnistuneesti työhön ammatillisella kuntoutuksella Julkisen sektorin työntekijöiden ja työnantajien näkemyksiä työhön paluun haasteista ja ratkaisukeinoista Pirjo Saari pirjo.saari@keva.fi Tutkimusasetelma

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2013

Mielenterveysbarometri 2013 Mielenterveysbarometri 2013 Tutkimuksen tavoitteena: Selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia Tutkia suomalaisten käsityksiä mielenterveysongelmista ja mielenterveyskuntoutujista

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Nettityöpapereita 23/2011 Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat Raimo

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Sisältö Yhteenveto Selvityksen toteutus ja tietoa vastaajista Selvityksen tavoitteet

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry 20.8.2013 Taustatiedot Sukupuoli 100% 80% 67% 60% 40% 33% 20% 0% Mies Nainen Kaikki

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA Kuva: Helmi Ruohio Vuorinen Helena, Haapanen Ari, Jahkola Antti, Joensuu Matti, Kivistö Sirkku. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama

Lisätiedot