Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat saivat eniten tukea työtovereilta (32 %), skitsofreenikot vähiten (16 %).

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat saivat eniten tukea työtovereilta (32 %), skitsofreenikot vähiten (16 %)."

Transkriptio

1 MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ KYSELYN TULOKSET POTILAAT JA OMAISET Kysely lähetettiin postikyselynä 2 000:lle Mielenterveyden keskusliiton jäsenelle sekä 1 000:lle Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n jäsenelle. Kyselyyn saatiin yhteensä 443 vastausta, joista mielenterveyspotilaita 411 ja omaisia 32. Ristiintaulukoinneissa: Skitsofrenia (N=101) Kaksisuuntainen mielialahäiriö (N=85) Vakava masennus (N=104) Vastaa joko kohtaan A tai B A) Minulla on kokemuksia työelämästä psyykkisen sairauden kanssa 93% B) Omaisellani on kokemuksia työelämästä psyykkisen sairauden kanssa 7% 1. Miten lähimmät työtoverisi suhtautuivat sairauteesi? (voit vastata useamman) Eivät huomanneet asiaa 41% Säälivät minua 7% Pitivät laiskana 19% Puhuivat selkäni takana 28% Pelkäsivät minua 11% Tukivat minua 21% Yrittivät ymmärtää minua 25% Suosittelivat lääkäriin menoa 15% Muuten, miten 20% Poimintoja avoimista vastauksista: Eristäydyin niin paljon kuin mahdollista työtovereista. Miksi menisin sairauteni muille kertomaan, ei se heille kuulu Jaksoin töissä, vaikka olen täysin uupunut. Kotona en sitten enää jaksanut. Yritin painaa 12 tuntisia päiviä, mutta tuli takapakkia. Muut perusasiat jäivät, kuten kaupassa käynnit jne. Aina herättää keskusteluja, jos on töissä ja mielenterveysongelmia. Muut eivät pystyneet keskittymään työhönsä, koska olin niin eloisa ja hälisevä. Valehtelin töissä, että olin 2 vk:n sairaslomalla keuhkoputkentulehduksen takia. Salasin kaiken, koska en ymmärtänyt itsekään, mistä oli kysymys sairastumisvaiheessa. Eivät halunneet huomata uupumusta, koska kun jäin sairauslomalle, joutuivat tekemään minunkin työni. Liian vähäinen tieto psyykkisistä sairauksista ja niistä aiheutuvista ongelmista ihmisillä aiheuttavat hämmennystä monissa. Sairaus halutaan useimmiten pitää salassa, jolloin lähimmät työtoveritkaan eivät huomaa asiaa. Selän takana puhumista on jonkin verran. Kuitenkin yhteensä 40 % työtovereista yritti ymmärtää sairastunutta ja suositteli lääkäriin menoa. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat saivat eniten tukea työtovereilta (32 %), skitsofreenikot vähiten (16 %). 2. Vaikuttiko mielestäsi sairastumiseesi: (voit vastata useamman) Työpaikkakiusaaminen 24% 1

2 Työuupumus 55% Työn jatkumisen epävarmuus 19% Henkilökohtaiset muut syyt 52% En osaa sanoa 8% Jokin muu syy, mikä 26% Jokin muu syy, mikä: Ongelmia jo lapsuudessa, huonot kotiolot, huonot suhteet vanhempiin, erimielisyydet esimiehen kanssa työpaikalla, avioero, alkoholi. Suurin syy sairastumiseen on työuupumus sekä henkilökohtaiset muut syyt. Useimmiten henkilöllä on ongelmia useilla eri elämän aloilla, mikä aiheuttaa ylikuormittumisen. Vakavasta masennuksesta kärsivät ilmoittivat työuupumuksen suurimmaksi syyksi (70 %). 3. Miten koit työnantajan asenteen sairauttasi kohtaan? Työnantaja pyrki aidosti tukemaan työssä jatkamistani 25% Työnantaja tuki jonkin verran työssä jatkamistani 20% Työnantaja ei tukenut minua lainkaan 16% Työnantaja pyrki aktiivisesti pääsemään minusta eroon 19% En osaa sanoa 21% Vakavasta masennuksesta kärsivät kokivat vertailuryhmistä eniten, että työnantaja tuki heidän sairastumistaan vähiten (21 %), kaikki (16 %). 4. Suojeltiinko työpaikalla yksityisyyttäsi? Levisikö tieto sairaudestasi? Yksityisyyteeni liittyviä asioita suojeltiin täysin 15% Yksityisyyteeni liittyviä asioita suojeltiin tietoisesti jonkin verran 14% Tieto sairaudestani levisi jonkin verran 29% Yksityisyyttäni ei suojeltu ollenkaan 13% En osaa sanoa 28% 5. Miten avoimesti halusit kertoa omasta sairaudestasi työyhteisössäsi? En halunnut kertoa sairaudestani ollenkaan 34% Kerroin sairaudestani vain esimiehilleni 16% Kerroin asiasta vain lähimmille kollegoilleni 23% Halusin kertoa sairaudestani täysin avoimesti 19% En osaa sanoa 12% Tasaisesti kaikissa vertailuryhmissä reilu kolmasosa ilmoittaa, että ei halunnut kertoa sairaudestaan ollenkaan ja noin viidennes kertoi esimiehelleen. 6. Vastaa väittämiin, [Ihmiset tietävät mielen sairauksista riittävästi] Täysin samaa mieltä 4% Osittain samaa mieltä 15% Osittain eri mieltä 29% Täysin eri mieltä 47% En osaa sanoa 4% 2

3 6. Vastaa väittämiin, [Kollegat välttelivät keskusteluja kanssani sairauteeni liittyvistä asioista] Täysin samaa mieltä 22% Osittain samaa mieltä 30% Osittain eri mieltä 15% Täysin eri mieltä 12% En osaa sanoa 21% 6. Vastaa väittämiin, [Kollegani hankkivat tietoa sairaudestani, hoidoista ja lääkityksestä] Täysin samaa mieltä 5% Osittain samaa mieltä 7% Osittain eri mieltä 9% Täysin eri mieltä 45% En osaa sanoa 33% 6. Vastaa väittämiin, [Kollegani tukivat minua ja tarjosivat apua] Täysin samaa mieltä 8% Osittain samaa mieltä 25% Osittain eri mieltä 18% Täysin eri mieltä 32% En osaa sanoa 17% 6. Vastaa väittämiin, [Olisin toivonut esimieheni puuttuvan asiaani enemmän] Täysin samaa mieltä 23% Osittain samaa mieltä 25% Osittain eri mieltä 11% Täysin eri mieltä 16% En osaa sanoa 24% Kaikissa ryhmissä olisi toivottu esimiehen puuttuvan asiaan enemmän. Erityisesti vakavasta masennuksesta kärsivät toivoivat esimieheltään enemmän ymmärrystä ja mahdollisuutta keskusteluun (59 % täysin tai osittain samaa mieltä). 7. Vastaa väittämiin:, [Olen saanut riittävästi tietoa eri hoitovaihtoehdoista] Täysin samaa mieltä 22% Osittain samaa mieltä 33% Osittain eri mieltä 24% Täysin eri mieltä 16% En osaa sanoa 5% 7. Vastaa väittämiin:, [Olen saanut riittävästi tietoa eri lääkevaihtoehdoista] Täysin samaa mieltä 18% Osittain samaa mieltä 32% Osittain eri mieltä 26% Täysin eri mieltä 19% En osaa sanoa 5% 3

4 Lähes puolet mielenterveyspotilaista ei ole mielestään saanut riittävästi tietoa eri lääkevaihtoehdoista. 7. Vastaa väittämiin:, [Työterveyshuolto tarjosi laadukasta hoitoa] Täysin samaa mieltä 15% Osittain samaa mieltä 21% Osittain eri mieltä 16% Täysin eri mieltä 30% En osaa sanoa 18% 7. Vastaa väittämiin:, [Sain hoitoa työterveyshuollosta riittävän nopeasti] Täysin samaa mieltä 19% Osittain samaa mieltä 22% Osittain eri mieltä 12% Täysin eri mieltä 27% En osaa sanoa 20% 39 % kaikista vastaajista on sitä mieltä, että ei ole saanut hoitoa työterveyshuollosta riittävän nopeasti (täysin tai osittain tätä mieltä). Vakavaa masennusta sairastavista tätä mieltä on 45 %. 7. Vastaa väittämiin:, [Psykiatrinen hoito painottuu liikaa lääkkeisiin] Täysin samaa mieltä 37% Osittain samaa mieltä 33% Osittain eri mieltä 17% Täysin eri mieltä 7% En osaa sanoa 6% 7. Vastaa väittämiin:, [Terapiahoitoa on ollut riittävästi tarjolla] Täysin samaa mieltä 26% Osittain samaa mieltä 25% Osittain eri mieltä 20% Täysin eri mieltä 24% En osaa sanoa 5% Terapiahoitoa kaivattaisiin lisää kaikissa vertailuryhmissä (täysin tai osittain samaa mieltä 38 %). Vakavaa masennusta sairastavista tätä mieltä on 55 %. 7. Vastaa väittämiin:, [Olen saanut riittävästi vaikuttaa hoitooni] Täysin samaa mieltä 22% Osittain samaa mieltä 31% Osittain eri mieltä 25% Täysin eri mieltä 15% En osaa sanoa 7% 8. Sairauteni hoito on tällä hetkellä tasapainossa Kyllä 83% 4

5 Ei 17% Jos vastasit kyllä, mitkä keinot ovat auttaneet selviytymään sairauden kanssa? (voit vastata useamman) Terapia 38% Lääkehoito 53% Terapia ja lääkehoito yhdessä 53% Hoito sairaalassa 34% Sairausloma 34% Muu, mikä 38% Llääkehoito ja terapian ja lääkehoidon yhdistäminen koetaan tärkeimmiksi keinoiksi selviytyä sairauden kanssa. Erityisesti terapian ja lääkehoidon yhdistämistä kaipaavat kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat (60 %). Muu, mikä: Vertaistuki, virikeryhmät, klubitalotoiminta, ystävät, perhe, uskoontulo/usko, eläkkeelle pääsy. Jos vastasit ei, mikä on ollut ongelma sairautesi hoidossa? (voit vastata useamman) Terapiaa ei ole ollut saatavilla 38% Terapia ei ole auttanut 21% Terapian ja lääkehoidon yhdistäminen ei ole ollut mahdollista 20% Lääkehoito on ollut riittämätön 23% Minulle ei ole määrätty lääkkeitä 3% En halua käyttää lääkkeitä 23% Muu ongelma, mikä 35% Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat kokevat, että suurin ongelma sairauden hoidossa on nimenomaan terapiamahdollisuuden puute (55 %). 32 % vakavasta masennuksesta kärsivistä on sitä mieltä että lääkehoito on ollut riittämätön. Sopimattomat lääkkeet tuli ongelmana esille myös avoimissa vastauksissa. Lisäksi ongelmana on ollut hoitosuunnitelman puuttuminen. 9. Mistä sait tietoa sairaudestasi? (voit vastata useamman) Lääkäriltä 79% Ystäviltä 22% Lehdistä 36% Radiosta 9% Televisiosta 21% Mielenterveysjärjestöiltä 34% Internetistä, mistä 19% Muualta, mistä 30% Tietoa saatiin paljon myös kirjoista, lääkeyritysten esitevihkosista, työterveyshuollosta. 10. Saitko riittävästi tietoa eri lääkehoidoista ja terapiamahdollisuuksista? Kyllä 45% En 55% 5

6 11. Mikä mielestäsi olisi paras apu sairastuneelle? (voit vastata useamman) Terapia 29% Lääkkeet 26% Lääkkeet ja terapia yhdessä 71% Hoito sairaalassa 34% Sairausloma 39% Muu, mikä 30% Lääkkeet ja terapia yhdessä on paras apu sairastuneelle. Huomattava osa vastaajista on myös sitä mieltä, että hoito sairaalassa auttaa yli vaikeimpien aikojen (kaikki 34 %, kaksisuuntainen mielialahäiriö 49 %). Vakavasta masennuksesta kärsiville sairauslomaa pidetään myös tärkeänä (49 %). 12. Minulle tehtiin hoitosuunnitelma Kyllä 49% Ei 26% En osaa sanoa 24% Hoitosuunnitelmaa ei ole tehty viidennekselle potilaista. Lisäksi viidennes ilmoittaa, että ei osaa sanoa onko suunnitelma tehty, mikä viittaisi siihen että sitä ei ole tehty. Vakavasta masennuksesta kärsiville hoitosuunnitelma on tehty harvemmin (40 %:lle vastaajista). Avoimissa vastauksissa korostui läheisten tuki ja vertaistuki 13. Olen ollut sairauslomalla poissa työstäni psyykkisen sairauden takia En ole ollut sairauslomalla 14% Alle kuukauden 8% Kuukauden tai yli 17% 6 kk tai yli 10% Vuoden tai yli 14% Yli 2 vuotta 37% Huomattava osa vastaajista on ollut pois työelämästä yli 2 vuotta (ovat työkyvyttömyyseläkkeellä). 14. Vastaa väittämiin:, [Työnantaja piti yhteyttä poissaoloaikanani riittävästi] Täysin samaa mieltä 11% Osittain samaa mieltä 14% Osittain eri mieltä 11% Täysin eri mieltä 50% En osaa sanoa 14% 14. Vastaa väittämiin:, [Lähimmät työkaverini pitivät yhteyttä minuun samalla tavalla kuin ennen sairastumista] Täysin samaa mieltä 13% Osittain samaa mieltä 19% Osittain eri mieltä 23% 6

7 Täysin eri mieltä 34% En osaa sanoa 11% 14. Vastaa väittämiin:, [Koin jääneeni täysin yhteisön ulkopuolelle] Täysin samaa mieltä 31% Osittain samaa mieltä 27% Osittain eri mieltä 16% Täysin eri mieltä 17% En osaa sanoa 9% 58 % sairastuneista koki jääneensä työyhteisön ulkopuolelle (täysin tai osittain samaa mieltä). Vakavasta masennuksesta sairastavista tätä mieltä on (63 %). 14. Vastaa väittämiin:, [Toivoin, että kukaan työyhteisöni jäsen ei ottaisi minuun yhteyttä] Täysin samaa mieltä 16% Osittain samaa mieltä 18% Osittain eri mieltä 16% Täysin eri mieltä 35% En osaa sanoa 15% Vastaajista 34 % ei haluaisi että työyhteisöstä pidetään yhteyttä poissaolon aikana (täysin tai osittain samaa mieltä). Vakavasta masennuksesta kärsivistä näin haluaa jopa 53 %. Vastaavasti 57 % heistä ilmoittaa että ei halua tietää työpaikkansa asioista poissa olleessaan. 14. Vastaa väittämiin:, [Olisin halunnut tietää enemmän työpaikan asioista poissaoloaikanani] Täysin samaa mieltä 14% Osittain samaa mieltä 25% Osittain eri mieltä 13% Täysin eri mieltä 30% En osaa sanoa 18% 15. Palasin sairauslomani jälkeen työelämään Kyllä 43% En 57% 16. Vastaa väittämiin:, [Työhön palaaminen tuntui hyvältä] Täysin samaa mieltä 36% Osittain samaa mieltä 31% Osittain eri mieltä 14% Täysin eri mieltä 15% En osaa sanoa 4% 36 % vastaajista oli sitä mieltä, että työhön palaaminen tuntui hyvältä (täysin samaa mieltä). Skitsofreniapotilaiden mielestä työhönpaluu koettiin mukavimmaksi (57 %), kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista tätä mieltä oli 46 % ja vakavaa masennusta sairastavista vain 28 %. 7

8 16. Vastaa väittämiin:, [Työyhteisö otti minut takaisin täysivaltaiseksi jäsenekseen] Täysin samaa mieltä 36% Osittain samaa mieltä 29% Osittain eri mieltä 19% Täysin eri mieltä 8% En osaa sanoa 7% 16. Vastaa väittämiin:, [Työyhteisö ei tuntunut enää samalta] Täysin samaa mieltä 14% Osittain samaa mieltä 38% Osittain eri mieltä 15% Täysin eri mieltä 24% En osaa sanoa 9% 16. Vastaa väittämiin:, [Koin oloni ulkopuoliseksi työpaikalla] Täysin samaa mieltä 17% Osittain samaa mieltä 30% Osittain eri mieltä 17% Täysin eri mieltä 30% En osaa sanoa 6% 16. Vastaa väittämiin:, [Työtehtäväni olivat muuttuneet epäkiitollisemmiksi] Täysin samaa mieltä 18% Osittain samaa mieltä 23% Osittain eri mieltä 15% Täysin eri mieltä 36% En osaa sanoa 8% Skitsofreniaa ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien potilaiden mielestä työtehtävät olivat muuttuneet jonkin verran epäkiitollisemmiksi (yhteensä 48 % oli täysin tai lähes samaa mieltä) verrattuna vakavaa masennusta sairastaviin. 16. Vastaa väittämiin:, [Tuntui, että työhön palaaminen saa minut sairastumaan uudelleen] Täysin samaa mieltä 22% Osittain samaa mieltä 27% Osittain eri mieltä 14% Täysin eri mieltä 32% En osaa sanoa 4% 16. Vastaa väittämiin:, [Esimies auttoi minua työssä jaksamisessa] Täysin samaa mieltä 17% Osittain samaa mieltä 26% Osittain eri mieltä 16% Täysin eri mieltä 32% En osaa sanoa 9% 8

9 48 % vastaajista on osittain tai täysin eri mieltä että esimies olisi auttanut työssä jaksamisessa. Vakavaa masennusta sairastavista tätä mieltä on 56 %. 16. Vastaa väittämiin:, [Esimies järjesti työtehtäviäni toivomusteni mukaan] Täysin samaa mieltä 12% Osittain samaa mieltä 24% Osittain eri mieltä 16% Täysin eri mieltä 33% En osaa sanoa 15% 16. Vastaa väittämiin:, [Työnantajan joustaminen työajoissa ja tehtävissä auttoi pysymään työelämässä] Täysin samaa mieltä 18% Osittain samaa mieltä 17% Osittain eri mieltä 12% Täysin eri mieltä 33% En osaa sanoa 19% 17. Miten työelämässä olisi mahdollista pysyä paremmin mukana psyykkisen sairauden kanssa? Mahdollisuus olla pois töistä tarpeen vaatiessa. Nyt ongelmana se, että työt kuormittuvat heti toiselle työntekijälle. Työtehtävien mukauttaminen, työaikajoustot, lisää keskustelua, työajan lyhentäminen, tukihenkilöiden koulutus työpaikoille. 18. Miten olisit toivonut juuri Sinua tuettavan? Ehkä olisin toivonut työnantajalta viestiä, että olen työpaikalleni toivottu ja tärkeä. Olisin toivonut enemmän keskusteluja ja vähemmän työtunteja päivässä. Olisin toivonut psykologin ja esimiehn arvioivan tilannettani ja jaksamistani yhdessä. Esimies ei keskustellut kertaakaan kanssani tultuani 3 kk:n sairaslomalta takaisin töihin. Olisi edes yksi keskustelu ollut hyvä. Olisi annettu yrittää eikä heti leimata "hoidossa olleeksi" Työkaverit olisivat voineet avata silmät ja tajuta väsymykseni nopeammin. Eikä omia tarinoitaan kuinka he ovat kaikesta selvinneet. Asunnottomuuteni olisi pitänyt heti hoitaa. Jouduin käymään useita vuosia töissä ilman vakituista asuntoa. 1. Omaisellani on diagnosoitu jokin seuraavista sairauksista: (voit vastata useamman) Masennus 23% Vakava masennus 13% Kaksisuuntainen mielialahäiriö 19% Skitsofrenia 45% Pakko-oireisuus 0% Jokin persoonallisuushäiriö 10% Jokin syömishäiriö 3% Paniikkihäiriö 0% Ahdistushäiriö 6% 9

10 Omaiseni ei ole hakeutunut vielä hoitoon 0% En osaa sanoa 3% Jokin muu, mikä 3% 2. Vaikuttiko mielestäsi omaisesi sairastumiseen: (voit vastata useamman) Työpaikkakiusaaminen 7% Työuupumus 37% Työn jatkumisen epävarmuus 10% Henkilökohtaiset muut syyt 33% En osaa sanoa 20% Jokin muu syy, mikä 30% 3. Kun omaisesi sairastui, mistä asioista olit eniten huolissasi? (valitse kolme vaihtoehtoa) Hoitoon pääsy 47% Muiden ihmisten suhtautuminen 20% Perheen/omaisten jaksaminen 50% Lääkkeiden haittavaikutukset 13% Lääkehoidon saatavuus 7% Lääkehoidon kustannukset 7% Terapian saatavuus 23% Toipuuko läheinen 70% Omaisen työpaikan menettäminen 13% Jostain muusta, mistä 13% Suurimmat huolet, mitä omaisen sairastuminen aiheutti läheisissä liittyvät läheisen toipumiseen (70 %, perheen ja omaisten jaksamiseen (50 %) sekä hoitoon pääsyyn (47 %). 4. Miten sairastuneen omaisesi asiaa käsiteltiin työyhteisössä? (voit vastata useamman) Ei mitenkään 37% Asiasta keskusteltiin 10% Myös muille työntekijöille tarjottiin tukea 0% Myös omaisille tarjottiin tukea 7% En osaa sanoa 50% 37 % omaisista vastaa, että sairastuneen läheisen asiaa ei käsitelty mitenkään työyhteisössä. Lisäksi 50 % ei tiedä käsiteltiinkö asiaa. 5. Huomasitko omaisestasi, että hänellä oli vaikeuksia mielenterveytensä kanssa? Kyllä, olin ollut hänestä huolissani jo pitkään 45% Kyllä, mutta ajattelin että se on ohimenevää 31% Kyllä, mutta hän on ollut aina ailahtelevainen luonteeltaan 14% En huomannut mitään erityistä 14% 6. Puutuitko asiaan, kun huomasit että läheiselläsi on ongelmia? Kyllä 65% En 35% 10

11 35 % ei puuttunut läheisensä ongelmaan. Avoimia perusteluja miksi ei puuttunut ongelmaan: Asia tuli esille, kun omainen soitti sairaalasta (ja oli siellä 6 kuukautta). Oli halunnut suojella perhettään. Olin nuori, en oikein ymmärtänyt koko asiaa. Kielsin sen varmaan alitajuisesti. 7. Ottiko sairastunut omainen itse asian puheeksi? Kyllä 45% Ei 55% 8. Oliko omaisen sairauteen suhtautuminen sinulle helppoa? Erittäin helppoa, keskustelimme asiasta avoimesti 13% Helppoa 10% Minulla oli hieman vaikeuksia suhtautua ongelmaan 13% Sairauteen suhtautuminen oli todella vaikeaa 52% En osaa sanoa 13% 52 % omaisista ilmoittaa, että sairauteen suhtautuminen oli todella vaikeaa. 9. Saitko riittävästi tietoa sairaudesta? Kyllä 41% En 59% Lähes 60 % ilmoittaa, että ei saanut riittävästi tietoa omaisensa sairaudesta. 10. Mistä sait tietoa? (voit vastata useamman) Lääkäriltä 50% Ystäviltä 7% Lehdistä 46% Radiosta 4% Televisiosta 11% Mielenterveysjärjestöiltä 32% Omaisten tukijärjestöiltä 29% Internetistä, mistä sieltä 14% Muualta, mistä 29% 11. Saitko tietoa eri lääkehoidoista ja terapiamahdollisuuksista? Kyllä 50% En 50% 12. Osallistuitko omaisten tukiryhmiin? Kyllä 46% En 18% Ei tarjoutunut mahdollisuutta 36% 11

12 13. Mikä olisi mielestäsi paras apu sairastuneelle? (voit vastata useamman) Terapia 34% Lääkkeet 28% Lääkkeet ja terapia yhdessä 83% Hoito sairaalassa 34% Sairausloma 21% Muu, mikä 21% 83 % omaisista on sitä mieltä että lääkkeet ja terapia yhdessä on paras apu sairastuneelle. 14. Olitko mukana omaisesi hoitoprosessissa? Kyllä 70% En 30% Syntymävuosi: % % % % % % Sukupuoli Nainen 59% Mies 41% Kotikunnan asukasluku: Alle % % % % % Yli % Asuinpaikka: Uusimaa 49% Varsinais-Suomi 3% Satakunta 2% Häme 4% Pirkanmaa 5% Kaakkois-Suomi 2% Itä-Suomi 10% Keski-Suomi 7% Pohjanmaa 9% Pohjois-Suomi 9% 12

13 Minulla on todettu jokin psyykkinen sairaus Kyllä 89% Ei 6% Olen omainen 5% Olen tällä hetkellä: Töissä kokopäiväisesti 8% Töissä osa-aikaisesti 6% Työkyvyttömyyseläkkeellä 61% Sairauslomalla 3% Kuntoutusrahalla 4% Työtön 3% Opiskelija 1% Jokin muu, mikä 13% Sairauteni todettiin: Alle vuosi sitten 2% 1-3 vuotta sitten 6% 3-5 vuotta sitten 10% 6-10 vuotta sitten 15% Yli 10 vuotta sitten 66% Diagnoosini on: (voit valita useamman) Masennus 35% Vakava masennus 27% Kaksisuuntainen mielialahäiriö 22% Skitsofrenia 26% Pakko-oireisuus 6% Jokin persoonallisuushäiriö 14% Jokin syömishäiriö 5% Paniikkihäiriö 14% Ahdistushäiriö 18% En osaa sanoa 2% Jokin muu, mikä 18% Kuinka kauan lääkärin diagnoosin saaminen kesti? Alle 6 kk 48% Yli 6 kk 14% Yli vuoden 13% Yli 2 vuotta 26% 13

14 MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TOIMIHENKILÖT Kysely lähetettiin sähköpostitse 2 000:lle esimiesasemassa työskentelevälle Suomen Ekonomiliiton jäsenelle. Sähköiseen kyselyyn saatiin yhteensä 185 vastausta. Ristiintaulukoinneissa: Työpaikan koko alle 500 (N=110) Työpaikan koko yli 500 (N=72) 1. Onko itselläsi esiintynyt mielenterveysongelmia? Kyllä 21% Ei 79% Viidenneksellä esimiehenä työskentelevistä toimihenkilöistä on itsellään esiintynyt mielenterveysongelmia. Ristiintaulukointi: Alle 500 henkilön yrityksissä mielenterveysongelmia on esiintynyt 24 %:lla ja yli 500 hengen yrityksissä 18 %:lla. 2. Vaikuttiko mielestäsi sairastumiseesi: (voi vastata useamman) Työpaikkakiusaaminen 13% Työuupumus 69% Työn jatkumisen epävarmuus 13% Henkilökohtaiset muut syyt 51% En osaa sanoa 3% Jokin muu syy, mikä 3% Työuupumus (69 %) ja henkilökohtaiset muut syyt (51 %) ovat eniten vaikuttaneet sairastumiseen. Työpaikkakiusaamisen ilmoittaa syyksi 13 % vastaajista. Ristiintaulukointi: Alle 500 hengen yrityksissä 73 % ilmoitti syyksi työuupumuksen, kun yli 500 hengen yrityksissä vastaava luku oli 62 %. 3. Onko sairautesi diagnosoitu? Kyllä 54% Ei 46% Yli puolella mielenterveysongelmista kärsivistä sairaus on diagnosoitu. Yleisimmin diagnoosina on ollut: masennus tai keskivaikea masennus. 4. Oletko ollut sairauslomalla poissa työstä mielenterveysongelman takia? En ole ollut sairauslomalla 46% Alle kuukauden 26% Kuukauden tai yli 23% 6 kk tai yli 3% 14

15 Vuoden tai yli 0% Yli 2 vuotta 3% Ristiintaulukointi: Mielenterveysongelmista kärsivät jäävät harvemmin sairauslomalle pienissä, alle 500 hengen yrityksissä (58 % ei ole jäänyt sairauslomalle). Sen sijaan yli 500 hengen yrityksissä työskentelevät jäävät herkemmin sairauslomalle (23 % ei ole jäänyt sairauslomalle). 5. Oletko törmännyt työyhteisössäsi mielenterveysongelmiin? Kyllä 71% En 29% 70 % vastaajista on törmännyt työyhteisössään mielenterveysongelmiin. 6. Mitä seuraavista mielenterveysongelmista arvelet esiintyvän työpaikallasi? (voi vastata useamman) Lievä masennus 83% Vakava masennus 32% Työuupumus (burn out) 83% Kaksisuuntainen mielialahäiriö 17% Skitsofrenia 5% Jokin muu, mikä 9% Muina ongelmina listattiin yleisimmin paniikkihäiriö. 7. Vaikuttiko työtoverin sairastumiseen: (voi vastata useamman) Työpaikkakiusaaminen 6% Työuupumus 67% Työn jatkumisen epävarmuus 18% Henkilökohtaiset muut syyt 79% En osaa sanoa 14% Jokin muu, mikä 10% Yleisimpiä syitä työtoverin sairastumiseen ovat henkilökohtaiset syyt (79 %) ja työuupumus (67 %). Ristiintaulukointi: Työn jatkumisen epävarmuus aiheutti enemmän mielenterveysongelmiin isoissa yli 500 hengen yrityksissä (24 % vastauksista) kuin alle 500 hengen yrityksissä (15 % vastauksista). Avoimia vastauksia: Liian paljon huonosti organisoitua työtä Äärettömän suoritusmotivoitunut henkilö, jolla on itsenäinen työtehtävä. Samalla hoidettavana suuri perhe ja ongelmat kieltävä asenne = burn out. Työuupumus ja masennus tuntuu liikkuvan laumana; kun yksi sairastuu, pian sairastuu toinenkin Uupunut ihminen vie lähiympäristön henkisiä voimavaroja Maanisessa vaiheessa oleva kollega on tietenkin todella häiritsevä ja sitä kautta vaikutti negatiivisesti ilmapiiriin. 15

16 Henkilö purki pahaa oloaan muihin työyhteisön jäseniin Keskeneräisten töiden loppuun saattaminen kuormitti muita työntekijöitä Aiheuttaa epävarmuutta myös muissa omasta tilastaan Ailahteleva käytös ja ennakoimattomat poissaolot lisäsivät toisten työkuormaa, mistä seurasi luottamuksen puutetta ja negatiivisia reaktoita Kun henkilö itse kiistää ongelmien johtuvan yksityiselämän puolelta ja sanoittaa ne työperäisiksi ja vaatii työtehtävien ja vaatimustason vähentämistä, alkaa se luonnollisesti kalvaa muidenkin mieltä Muut joutuvat olemaan varpaillaan; kestääkö se, mitä se kestää, voiko kysyä. Motivaatio loppuu koko työpaikalla, jos johtavassa asemassa olevalla henkilöllä on työuupumusta tai masennusta 8. Vaikuttiko työtoverin mielenterveysongelma työyhteisön ilmapiiriin? Ei vaikuttanut millään tavalla 6% Vaikutti jonkin verran negatiivisesti 58% Vaikutti todella negatiivisesti 23% Vaikutti positiivisella tavalla 3% En osaa sanoa 11% Työtoverin mieltenterveysongelma vaikuttaa negatiivisesti koko työyhteisön ilmapiiriin (81 %). Ristiintaulukointi: Työtoverin mielenterveysongelma vaikutti työyhteisön ilmapiiriin hieman enemmän pienemmissä, alle 500 hengen yrityksissä (vaikutti todella tai jonkin verran negatiivisesti 85 %) kuin yli 500 hengen yrityksissä (72 %). 9. Miten työyhteisössä työtoverin sairastumista käsiteltiin? (voi vastata useamman) Asiaa ei käsitelty millään tavalla 29% Työtoverin sairastumisesta liikkui huhuja 38% Asiasta kerrottiin avoimesti 15% Myös muille työntekijöille tarjottiin tukea 1% Asiasta keskusteltiin 34% Muuten, miten 21% Ristiintaulukointi: Alle 500 hengen yrityksissä työtoverin sairastumisesta liikkui selvästi enemmän huhuja (44 %) kuin yli 500 hengen yrityksissä (28 %). Muuten miten: Esimiestehtävissä toimiville järjestettiin tunnista mielenterveysongelmat -koulutuspäivä Henkilöstölle järjestettiin tyky-päivänä ohjattua keskustelua Perustelut: Sairaslomaa pidennettiin aina viikko kerrallaan, joten saimme aina viikon lopussa tietää, että sairauslomaa pidennetty. 16

17 Asiasta olisi voinut kertoa jo aiemmin. Alussa asiaa ei käsitelty millään tavalla, mutta kun huhut lisääntyivät, asia kerrottiin avoimesti. Käytettiin mahdollisuutta työhön palaamiseen osa-aikaisella sairaslomalla, joka on erinomainen keino kuntoutua takaisin työhön Työhön paluun järjestäminen pehmeästi ja organisoidusti. Yhteistyötä tehtiin työterveyshuollon kanssa ja järjestettiin säännölliset keskustelut Johdolla on vastuu hyvinvoinnista työpaikalla Tilanteesta olisi pitänyt kertoa enemmän. Sairastuneen tukeminen oli mahdotonta, koska hän teki niin paljon vahinkoa työyhteisölle 10. Kuinka yrityksen johto toimi tilanteessa (ongelmasta kertominen, sairastuneen tukeminen). Anna kouluarvosana % 5 9% 6 15% 7 25% 8 24% 9 9% 10 4% 11. Vastaa väittämiin:, [Sairastuneen työtoverin yksityisyyttä suojeltiin työyhteisössä hyvin] Täysin samaa mieltä 49% Osittain samaa mieltä 31% Osittain eri mieltä 11% Täysin eri mieltä 3% En osaa sanoa 5% 11. Vastaa väittämiin:, [Minun oli helppo suhtautua työtoverin sairastumiseen] Täysin samaa mieltä 23% Osittain samaa mieltä 48% Osittain eri mieltä 20% Täysin eri mieltä 4% En osaa sanoa 6% Lähes 25 % ilmoittaa, että työtoverin sairastumiseen oli vaikea suhtautua (täysin tai osittain eri mieltä siitä että työtoverin sairastumiseen oli helppo suhtautua). Ristiintaulukointi: Isommissa yli 500 hengen yrityksissä työtoverin sairastumiseen oli helpompi suhtautua (16 % täysin tai osittain eri mieltä siitä että työtoverin sairastumiseen oli helppo suhtautua). Pienemmissä yrityksissä suhtautuminen oli vaikeampaa (28 % täysin tai osittain eri mieltä siitä että työtoverin sairastumiseen oli helppo suhtautua). 11. Vastaa väittämiin:, [Muiden oli helppo suhtautua työtoverin sairastumiseen] Täysin samaa mieltä 10% Osittain samaa mieltä 42% Osittain eri mieltä 28% 17

18 Täysin eri mieltä 7% En osaa sanoa 14% Ristiintaulukointi: Isommissa yli 500 hengen yrityksissä muiden oli helpompi suhtautua työtoverin sairastumiseen (26 % täysin tai osittain eri mieltä siitä että työtoverin sairastumiseen oli helppo suhtautua). Pienemmissä yrityksissä suhtautuminen oli vaikeampaa (40 % täysin tai osittain eri mieltä siitä että työtoverin sairastumiseen oli helppo suhtautua). 12. Haitko itse tietoa työtoverisi sairaudesta, hoidosta tai lääkityksestä? Kyllä 26% En 74% Ristiintaulukointi: Isommissa, yli 500 hengen yrityksissä työtoverin sairaudesta haettiin enemmän tietoa (30 %), kuin alle 500 hengen yrityksissä (24 %). Työtoveria yritettiin myös auttaa hieman enemmän isommissa yrityksissä (82 %) kuin pienemmissä (77 %). Koin että olisi pitänyt havaita merkit aiemmin (lahjakkailla, sitoutuneilla ihmisillä riski joutua kierteeseen on olemassa). Tyky-toimintaan kannattaa ottaa myös henkisen kuormituksen tunnistamiseen liittyviä asioita säännönmukaisesti. Hain tietoa, koska mielestäni tarvitsin edes perustiedot asiasta, jotta pystyin asiallisesti keskustelemaan sairastuneen kanssa hänen tilanteestaan. Burnout-tapauksen kassa keskustelin iltakausia puhelimessa, kunnes huomasin, että se johtaa vain ilta-yökierteeseen 13. Yrititkö auttaa työtoveriasi jollain tavalla? Kyllä 79% En 21% Huomattava osa on pyrkinyt eri tavoin keskustelemaan sairastuneen kanssa. Osa kävi itse työpsykologilla kysymässä kuinka pitäisi toimia. 14. Jäikö työtoverisi sairauslomalle? Kyllä 80% Ei 11% Työtoveri jäi työkyvyttömyyseläkkeelle 8% 15. Pidettiinkö sairastuneeseen työtoveriin yhteyttä sairausloman aikana? Kyllä, minä pidin 37% Kyllä, esimiehet pitivät 39% Kyllä, jotkut työtoverit pitivät 48% Kukaan ei pitänyt yhteyttä 7% Sairastunut työtoveri ei halunnut häneen pidettävän yhteyttä 16% En osaa sanoa 17% 18

19 Ristiintaulukointi: Pienemmissä yrityksissä viidesosa sairastuneista ei halunnut häneen pidettävän yhteyttä (21 %), kun isommissa yrityksissä vain 9 %:ssa tapauksissa sairastunut ei halunnut häneen pidettävän yhteyttä. 16. Palasiko työtoveri sairauslomalta takaisin samaan työpaikkaan? Kyllä 74% Ei 11% Työtoveri on edelleen sairauslomalla 15% 17. Sujuiko työtoverin töihinpaluu hyvin? Kyllä, hän pääsi nopeasti takaisin työkuvioihin 35% Hänellä oli joitain vaikeuksia töihin palaamisessa 51% Työtoverilla oli suuria vaikeuksia palata työelämään 11% En osaa sanoa 3% Ristiintaulukointi: Isommissa yli 500 hengen yrityksissä sairaslomalta palaava pääsi nopeammin takaisin työkuvioihin (42 %), suuria vaikeuksia ilmoitettiin olevan 6 %:lla työtovereista. Pienemmissä alle 500 hengen yrityksissä vain 30 % pääsi nopeasti työkuvioihin mukaan ja suuria vaikeuksia on 15 %:lla. 18. Oletko vielä tekemisissä sairastuneen työtoverisi kanssa? Kyllä 69% En 31% 19. Mitkä seikat helpottaisivat mielenterveysongelmaisen töihin paluuta sairausloman jälkeen? Mahdollisuus osa-aikaiseen sairauslomaan Normaalit työelämän arkirutiinit auttoivat tilanteen parantumista, etenkin kun sairastumisen syynä olivat yksityiselämän murheet Yhteisen paluusuunnitelman tekeminen, johon molemmat osapuolet sitoutuvat Aina pitäisi tutkia, vaikuttiko työyhteisö ja sen ilmapiiri sairastumiseen ja puuttua asiaan, jotta tilanne ei pääse uusiutumaan Avoimet keskustelut ja avoimuus ylipäätään työyhteisössä! Työnohjaus, jotta henkilö muuttaisi myös omaa toimintatapaansa, jos se vaikuttaa työssä jaksamiseen Työterveyshuollon rooli voisi olla suurempi esimiehen tukemisessa Mielenterveysongelma ei saisi olla tabu Esimiesten koulutus Osa-aikaisuus, kevennetyt työtehtävät 20. Miten työelämässä olisi mahdollista pysyä paremmin mukana psyykkisen sairauden kanssa? Tärkeää olisi, että sairastunut saisi selvitettyä itselleen perimmäisen syyn miksi sairastui Pitkiäkin sairaslomia tunnutaan määrättävän melko helposti. Molempia osapuolia motivoiva vaihtoehto voisi toisinaan olla selkeä työvelvoitteiden pudottaminen ja työajan lyhentäminen täydellisen irrottautumisen sijaan Esimiehet eivät ole psyykkisten sairauksien asiantuntijoita, joten tietoa näistä asioista tarvitaan lisää Hyvä johtaminen, eli selkeät suunnitelmat ja odotukset 19

20 Työyhteisön tulisi tunnistaa oireet ajoissa ja saada ihminen hakeutumaan hoitoon ennen kuin oireet ovat liian vakavia Kyse on asenteesta. Fyysiset sairaudet hyväksytään helpommin, kun mielenterveyteen liittyvät. enemmän tietoa, enemmän keskustelua, enemmän suvaitsevaisuutta. Oikealla lääkityksellä ja sopivalla työkuormituksella Vaaditaan täydellistä asennemuutosta tehokkuusajatteluun Psyykkisen sairauden ei pitäisi olla sen kummempaa kuin fyysisenkään (somaattisen) sairauden Hyvän työtiimin merkitys on korvaamaton. Uskollinen tiimi venyy yhden avuksi siinä missä yksi venyy tiimin avuksi tarvittaessa Psyykkisiin sairauksiin ja myös avun hakemiseen näissä asioissa suhtaudutaan yhä tänä päivänä merkillisen ennakkoluuloisesti, myös työterveyshuollossa. Sukupuoli Nainen 60% Mies 40% Asemasi työelämässä: Ylin johto 18% Keskijohto 62% Muu esimiesasema 15% Asiantuntija tai vastaava 5% Muu, mikä 1% Syntymävuosi: % % % % % Työpaikan koko: Alle 10 henkeä 3% % % % % Yli % Työpaikkakunnan asukasluku: Alle % % % % % 20

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Liite 21 Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Hyvä narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitava lääkäri, Olen saanut tietooni, että osallistut sairaalassanne

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin

Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin 1 TAUSTATIEDOTE Julkaisuvapaa 10.10.2006, klo 11.00 10.10.2006 Ei hullumpi-barometri 2006: Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin Kuntoutujien mielestä mielenterveyspalvelut vähintään

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi Kaksoisdiagnoosi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Kaksoisdiagnoosi Mikä on kaksoisdiagnoosi? 4 Kaksoisdiagnoosipotilaalle

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Sisältö Yhteenveto Selvityksen toteutus ja tietoa vastaajista Selvityksen tavoitteet

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1 HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN 11.06.2015 4.6.2015 Henkilöstötoimikunta 1 PEREHDYTYS- JA LÄHTÖKYSELYT 2014 Vuoden 2014 toteutettujen kyselyjen tulokset sekä toteutuksen kehittäminen 2015 2 VUONNA

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN OAJ, Hyria opettajat ry. Mikko Pohjola, työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi 31.1.2017 Työuupumuksen tunnistaminen Miten toimia, jos tunnistaa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutuksen kehittämishanke arviointitutkimus KYSELYLOMAKE KUNTOUTUJILLE

Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutuksen kehittämishanke arviointitutkimus KYSELYLOMAKE KUNTOUTUJILLE 1 Vastaajan nimi: Tutkimusnumero (tutkimussihteeri täyttää): TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista kuntoutujan

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas, VSSHP Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 19.10.2016 Tyks, T-sairaala, Haartman-Sali VSSHP Kehittämispalvelut

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 17: Turku 6. ja

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot